NAVETAN ILMANVAIHDON TOIMIVUUDEN ARVIOINTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NAVETAN ILMANVAIHDON TOIMIVUUDEN ARVIOINTI"

Transkriptio

1 NAVETAN ILMANVAIHDON TOIMIVUUDEN ARVIOINTI Sirpa Lunki Anne Ruotonen Opinnäytetyö Luonnonvara-alan koulutusohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulu

2 Lunki, Sirpa & Ruotonen, Anne. Navetan ilmanvaihdon toimivuuden arviointi. Oulu Oulun seudun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö 63 s sivua liitteitä. TIIVISTELMÄ Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa ilmanvaihdon nykytilanne navetoissa. Työssä kiinnitimme huomiota ilmanvaihdon mittaamiseen, ilmanvaihtojärjestelmiin, huonon ilmanlaadun aiheuttamiin ongelmiin sekä suunnitteluun ja mitoittamiseen. Tavoitteena oli laatia ilmanvaihdon mittauksessa käytettävä lomake, joka toimii samalla ohjeistuksena mittausten suorittamiselle. Pyrimme myös kartoittamaan ilmanvaihdossa esiintyviä ongelmia sekä herättämään keskustelua ongelmien poistamiseksi. Työn toteutimme haastattelemalla tuottajia, ilmanvaihtolaitteiden myyjiä sekä olosuhdekartoittajia. Tuottajahaastattelut suoritimme samalla, kun tutustuimme olosuhdekartoituksien tekemiseen lypsy- ja lihakarjatiloilla. Oman ilmanvaihdon mittauslomakkeen olemme laatineet yhdistelemällä ProAgria Oulun maaseutukeskuksen, A-tuottajien sekä ProAgria Keski-Suomen maaseutukeskuksen olosuhdekartoituslomakkeita. Opinnäytetyö liittyy Maidontuotannosta huipputeknologiaa - hankkeen tekemään Navetan ilmanvaihtooppaaseen, jonka tuottamiseen osallistuimme syksyn 2003 aikana. Työn tuloksena olemme havainneet, että suurimmat ongelmat ilmenevät ilmanvaihdon suunnittelussa ja mitoittamisessa. Ongelmia aiheuttavat suositustaulukoiden antamat alhaiset mitoitusarvot. Asiasanat: navetta, ilmanvaihto, ilmanvaihtojärjestelmä, ilmanlaatu, ilmanvaihdon mittaaminen, suunnittelu, mitoitus 2

3 Lunki, Sirpa & Ruotonen, Anne. Estimation of Ventilation in Cattle Sheds. Oulu Oulu Polytechnic. Thesis. 63 pages + 15 appendices. ABSTRACT The purpose of our thesis was to get acquainted with the present situation of ventilation in cattle sheds. In our thesis we paid attention to measuring ventilation, to ventilation systems, to the problems caused by bad air quality, planning and design. Our goal was to establish a form which could be used when measuring ventilation. The form can also serve as an instruction for measurers. We also aimed at getting acquainted with the problems of ventilation and we also wanted to start general discussion to solve the problems. We carried out our thesis by interviewing farmers, ventilation system sellers and circumstance measurers. We interviewed farmers at the same time when we were doing circumstance measurings at dairy and beef farms. We built our own ventilation measuring form by combining various ventilation measuring forms from several different organizations. Thesis is a part of High Technology in Dairy Production - project. The project made a handbook of ventilation in cattle sheds. We took part in making this handbook during autumn As the result of our Thesis we realized that the biggest problems in ventilation are planning and design. The problems are caused by guide tables and the low design values that they give. Keywords: cattle sheds, ventilation, ventilation system, air quality, ventilation measuring, planning, design 3

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO NAVETTAILMAN LAATU Ilmanvaihdon merkitys Huonon ilmanvaihdon aiheuttamat haitat Vaikutukset eläimiin Taloudelliset vaikutukset Vaikutukset hoitajaan Navettailman haittatekijät Kosteus Kaasut Pölyt Suositukset navettailman laadulle MITOITUSOHJEET JA SUUNNITTELU Säädökset Mitoitusohjeiden tarkastelua ja suosituksien vertailua ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄT Painovoimainen ilmanvaihto Koneellinen ilmanvaihto MITTAUSMENETELMÄT JA LAITTEET Laitteet ja mittarit Lämpötilan, kosteuden ja virtausnopeuden mittaaminen Haitallisten kaasujen mittaaminen Digitaaliset kaasumittarit Melumittarit Savu virtausilmaisimet MITTAUKSET Mittaukset maaseutukeskus Mittaukset A-tuottajat ESIMERKKEJÄ KÄYTÄNNÖN TILANTEISTA Olosuhdekartoitus lypsykarjatilalla

5 7.2 Olosuhdekartoitus lihakarjatilalla Tuottajahaastattelut ILMANVAIHDON MITTAUSLOMAKKEEN LAATIMINEN Lomakkeen ulkoasu ja toiminnallisuus JOHTOPÄÄTÖKSET POHDINTA...61 LÄHTEET

6 1 JOHDANTO Navetan ilmanlaatu on tärkeä tekijä niin eläinten kuin hoitajien kannalta. Huono ilmanlaatu johtaa eläinten sekä hoitajien terveyden heikkenemiseen, eläinten tuotoksen laskuun, mutta myös rakenteiden ennenaikaiseen rapistumiseen. Ilmanvaihdon pitää toimia siten, että navetan kaikissa tiloissa on hyvä ilmanlaatu. Toimivalla ilmanvaihdolla poistetaan navetasta liika lämpö, kosteus, pölyt sekä haitalliset kaasut. Suomessa koneellisen ilmanvaihdon haasteina ovat muun muassa eri vuodenajat, jolloin lämpötilat ja ilmankosteus vaihtelevat suuresti, sekä suurentuneet tuotantorakennukset. Työssämme tarkastelemme vain lämpöeristettyjen navetoiden ilmanvaihtoa, koska kylmäpihatoissa ilmanvaihto on pääosin painovoimainen. Tuotantorakennusteknologian kehittymisen myötä myös ilmanvaihtolaitteita sekä järjestelmiä on kehitettävä vastaamaan suurentuneita tuotoksia ja karjakokoja. Teknologinen kehitys on ollut nopeaa ja oikean suuntaista, mutta käytännön toteutukseen eli suunnitteluun ja mitoitukseen on kiinnitetty liian vähän huomioita. Osasyynä tähän on suositustaulukoiden aiheuttamat mitoitusvirheet. Asiaan on kiinnitetty huomiota maa- ja metsätalousministeriössä ja suositustaulukoihin on tulossa päivityksiä vuoden 2004 aikana (Maaseudun Tulevaisuus, , 14). Ilmanvaihtolaitteiden valmistajat sekä myyjät tietävät laitteiden toiminnasta, mutta jokapäiväisestä käytöstä vastaavat viljelijät eivät välttämättä ole saaneet riittävää ohjausta laitteen käytöstä. Heillä ei aina ole tarvittavaa tietoa ilmanvaihtolaitteiston toimintaperiaatteista eikä toimivan ilmanvaihdon merkityksestä. Siksi teknologian siirto hanke Maidon tuotannosta huipputeknologiaa (Teknotiimi) - onkin koonnut Ilmanvaihto-oppaan muun muassa maanviljelijöille, jotta uutta tietoa saadaan siirrettyä myös heille. Opinnäytetyömme tarkoituksena on kartoittaa ilmanvaihdon koko ketju sekä siinä esiintyviä ongelmia. Pyrimme myös kehittämään olosuhdekartoituksessa 6

7 käytettävää lomaketta ilmanvaihdon mittausten osalta. Tavoitteena on, että jokainen olosuhdetestauksia tekevä taho voisi käyttää sitä, mutta myös muokata sitä omaan käyttöön sopivaksi. Tarkoituksena on koota lomakkeeseen asioita, jotka olisi hyvä huomioida ilmanvaihtoa mitattaessa. Olosuhdekartoittajat tekevät olosuhdetestauksen kukin omalla tavallaan, minkä vuoksi tuloksia ei voida vertailla eikä laatia yhtenäistä mittausmenetelmää. Opinnäytetyön ohella osallistuimme Teknotiimin toimintaan. Tämän pohjalta kirjoitimme Teknotiimin Navetan ilmanvaihto-oppaaseen ongelmatilanteista, ilmanvaihdon arvioinnin syistä sekä mittaustavoista eri tilanteissa. (Liite 1). Erityyppisissä ongelmatilanteissa mittaamisen laajuus ja käytettävät mittarit voivat vaihdella, riippuen mittauskohteesta ja tarpeesta. Opinnäytetyön tekijöiden tavoitteena on tuoda esille navetan ilmanvaihdon toteutuksessa esiintyviä ongelmia sekä herättää keskustelua, jotta esiintyvät ongelmat saataisiin ratkaistua koko toimintaketjussa. 7

8 2 NAVETTAILMAN LAATU 2.1 Ilmanvaihdon merkitys Eläinsuojien ilmanvaihdon ja lämmityksen päätehtävänä on aikaansaada tuotantorakennukseen olosuhteet, joissa niin eläimet kuin eläinten hoitajatkin viihtyvät ja pysyvät terveinä. Rakennuksesta on poistettava kosteutta sekä haitallisia kaasuja ja tarpeen mukaan eläintilaa on joko jäähdytettävä tai lämmitettävä. Hyvät olosuhteet ovat edellytyksenä taloudelliseen optimitulokseen pääsemiselle. (Aho ym. 2002, 52.) Lehmät ja hiehot viihtyvät selvästi kylmemmässä kuin esimerkiksi ihminen. Kuumuus on lypsylehmälle suurempi stressin aiheuttaja kuin kohtuullinen kylmyys. Jo ºC:een lämpötila aiheuttaa naudalle lämpöstressiä. Eristetyssä navetassa sopiva lämpötila on noin +12 ºC ja suhteellinen kosteus %. Naudat tuottavat aineenvaihduntansa tuloksena sitä enemmän lämpöä mitä enemmän ne painavat, kasvavat ja tuottavat, mikä heijastaa syönnin määrään. Lypsylehmä, joka tuottaa keskimäärin 20 kiloa maitoa päivässä, vapauttaa ylimääräistä lämpöenergiaa 1000 wattia eli lämpöpatterin tehon verran. Lämpöenergian poistaminen tapahtuu liikalämpöä haihduttamalla. Ihon ja hengitysteiden kautta haihtuu jopa litraa vettä päivässä. Navetan ilmastoinnin tulee toimia hyvin, jotta liika kosteus saadaan poistettua navettailmasta. Kovilla pakkasilla navetan ilmanvaihto toimii harvoin kunnolla ilman lisälämpöä. (Aho ym. 2002, 4.) Kosteus on verrannollinen lämpötilaan. Ilman suhteellinen kosteus määritellään vesihöyryn osapaineen suhteena osapaineen maksimiarvoon samassa lämpötilassa. Kun ilmaa lämmitetään ja absoluuttinen kosteus pysyy samana, ilman suhteellinen kosteus pienenee. Ilman vedensitomiskyky siis kasvaa 8

9 lämpötilan noustessa. Mollierin diagrammin perusteella voidaan määrittää ilman vesisisältö, kun tiedetään ilman lämpötila ja suhteellinen kosteus. Mollierin diagrammia käytetään hyödyksi esimerkiksi laskettaessa ilmanvaihdon tarvetta poistettavan vesihöyryn mukaan. (Karhunen 1984, 2,13.) Talvikaudella ilmanvaihto mitoitetaan kosteuden poiston tarpeen mukaan. 2.2 Huonon ilmanvaihdon aiheuttamat haitat Vaikutukset eläimiin Naudat ovat tasalämpöisiä, mikä tarkoittaa sitä, että ne pystyvät pitämään ruumiinlämpönsä suhteellisen tasaisena ympäristön lämpötilan vaihteluista huolimatta. Lehmien normaali ruumiinlämpö on ºC. (Rajala 1990, 3.) Tuotantorakennuksen lämpötila voi vaihdella välillä ºC eikä sillä ole merkittävää vaikutusta lehmien tuotokseen. Korkeissa lämpötiloissa lehmät reagoivat voimakkaammin ilman suhteelliseen kosteuteen ja kärsivät lämpöstressistä jo asteen lämpötilassa. (Kapuinen 1988, 7.) Liian kuumassa lehmä vähentää syöntiä ja sen maidontuotanto vähenee lämpöstressin vaikutuksesta jopa 25 prosenttia. Lehmälle huono ilmanvaihto aiheuttaa myös jalkaterveyden heikkenemistä, kun parret ja kulkuväylät ovat kosteita, utaretulehduksia, solupitoisuuden nousua, hengitystieinfektioita, tuottavuuden sekä tiinehtyvyyden heikkenemistä. Näiden yksi tekijä on liiallinen kosteus, joka aiheuttaa osan taudeista (Teknotiimi 2003, 2). Mikkola ym. (2002, 58) viittaavat Rajalaan, jonka mukaan lypsylehmälle suotuisin ympäristö on viileähkö, suhteellisen kuiva ja vedoton. Kylmyys yhdessä kosteuden ja vedon kanssa on erittäin haitallinen tekijä eläimelle. Kylmyys itsessään ei niinkään aiheuta terveydellisiä ongelmia. Navettaympäristö on oleellinen altistava tekijä vasikoiden sairastumiselle. Ilmanvaihdon toimivuus erityisesti talviaikana on varmistettava, jotta navetassa ei ole liian kylmä eikä kosteaa. Vasikan lämmönsäätelykyky kehittyy hitaasti ja se on 9

10 herkkä äkillisille lämpötilan ja kosteuden vaihteluille. (Aho 2003, 71.) Vasikoiden herkkyys kylmälle johtuu erittäin suuresta ruumiin pinta-alasta suhteessa painoon, ohuesta nahasta, pienestä nahanalaisrasvakudoksen määrästä, heikosta ääreisverisuonten säätelykyvystä ja syntymän jälkeen märältä iholta haihtumalla tapahtuvista lämpötappioista. Vasikoiden suosituslämpötila onkin ºC. Muut ympäristötekijät, varsinkin veto ja kosteus, voivat heikentää karvapeitteen eristävää vaikutusta. Kun karvapeitteen luonnollinen eristys pettää, vasikan täytyy lisätä lämmöntuotantoaan tasapainottaakseen lisääntyneen lämmönmenetyksen. Rehuannokset, jotka suotuisassa ympäristössä ovat riittäviä, voivat olla liian pieniä, kun lämmönhukka ympäristöön on liian suuri. Tästä on seurauksena aliravitsemus, painon putoaminen, sairaudet, alilämpöisyys ja jopa kuolema. (Rajala 1990, 6-7.) Tämän vuoksi vasikoille tulisi olla aina erillinen osasto navetassa. Olosuhteiltaan hankalasti hallittavia ovat vasikkakarsinat suurten ovien vieressä tai lypsyasemien yhteydessä (Aho 2003, 71.) Taloudelliset vaikutukset Huonolla ilmanvaihdolla on taloudellisia vaikutuksia. Lämpötila on tärkeä säätelijä erityisesti lehmän tuotosta ajatellen. Eläinten täytyy ylläpitää tasapaino tuottamansa ja ympäristöstä saamansa ja menettämänsä lämmön välillä. Alhaisissa lämpötiloissa eläimen on lisättävä lämmöntuotantoa tai vastaavasti vähennettävä lämmönluovutusta. Jokaisella eläimellä on lämpötila-alue, jolla se voi saavuttaa optimituotannon. Termisen miellyttävyyden alueeksi kutsutaan lämpötilaaluetta, jolla eläimet eivät ainoastaan pysty saavuttamaan optimituotantoa, vaan jolla ne myös viihtyvät niin hyvin, että eivät pyri vaihtamaan paikkaa ne ovat niin sanotusti täydellisessä harmoniassa ympäristönsä kanssa. Tätä aluetta on vaikea määritellä, koska se riippuu monista seikoista, muun muassa eläimen iästä, painosta, aikaisemmista kokemuksista ja kasvatusolosuhteista. (Rajala 1990, 4.) Jos lämpötila putoaa niin alas, että eläimen täytyy kuluttaa enemmän rehua tuotosyksikköä kohti pysyäkseen lämpimänä, eläin joko tuottaa vähemmän samalla rehumäärällä tai syö enemmän pysyäkseen lämpimänä ja optimituotoksen tasolla. 10

11 Tämä vaikuttaa taloudellisesti silloin, jos karja ruokitaan kalliilla ostorehulla. Periaatteessa niin suurta taloudellista merkitystä ei ole, jos karjaa ruokitaan karkearehulla, joka on suhteellisen halpaa. Toisaalta lämpötilan noustessa liikaa eläin pyrkii vähentämään lämmöntuotantoaan yleensä vähentämällä rehunkulutusta ja tätä kautta tuottavuuttaan. Taloudellinen merkitys kasvaa myös silloin, jos eläin alkaa huonon tuotantoympäristön vuoksi sairastella. Huonontunut utareterveys, lisääntyneet jalkasairaudet sekä syömättömyys vaikuttavat tuotoksen lisäksi myös maidon laatuun heikentävästi. Toisin sanoen eläimen olosuhteita on pyrittävä pitämään niin neutraaleina, etteivät vaikutukset ulotu taloudelliselle puolelle. (Rajala 1990, 4-5) Vaikutukset hoitajaan Hoitajan terveys on tärkeä tekijä arvioitaessa ilmanvaihdon toimivuutta. Maataloustyöhön liittyy kiinteästi altistuminen erilaisille pölyille ja kaasuille. Tärkeimpiä biologisia ja orgaanisia pölyjä ovat viljanpöly, varastopunkit, homesienet, aktinomykeetit eli sädesienet sekä muut bakteerit ja eläinperäiset partikkelit. Orgaanisten pölyjen ohella eläintilassa esiintyvät ärsyttävät kaasut, kuten ammoniakki ja rikkivety, lisäävät huomattavasti viljelijöiden hengityselimiin kohdistuvaa kuormitusta. Altisteiden vaikutus riippuu altistumisen kestosta ja pitoisuudesta sekä yksilön herkkyydestä. Suurimpia altistajatekijöitä ovat lehmän harjaus sekä viljan jauhatus. Kaasuille altistuu silloin, kun navetassa on huono ilmanvaihto. Lannanpoistojärjestelmilläkin on vaikutuksensa: Kuivalantajärjestelmä on hyvä menetelmä, mutta kuivikkeiden käyttäminen ja huoneilmaan lannasta irtoavat itiöt saattavat lisätä ammattiastman todennäköisyyttä. Viljelijän työperäinen astma kehittyy yleensä vasta pitkän altistumisajan jälkeen. Ammattiastmaan sairastuva on yleensä lypsykarjanhoitaja. (Hanhela 1999, 1, ) Jos viljelijän terveys heikkenee ilmanvaihto-ongelmien seurauksena, on huomioitava myös eläinten terveys. Eläin on eläintilassa 24 tuntia vuorokaudessa, kun hoitaja keskimäärin kahdeksan tuntia. Myös eläinten on havaittu sairastavan 11

12 homepölykeuhkoa. Ilmanvaihdon toimivuuteen kiinnitetään huomiota yleensä vasta siinä vaiheessa, kun hoitajalla ilmenee allergisia oireita. 2.3 Navettailman haittatekijät Kosteus Ilman suhteellisen kosteuden tulisi olla %, riippuen navetan rakennusmateriaaleista. Erityisesti puurakenteisissa navetoissa suhteellinen kosteus saa olla korkeintaan 80 %, koska kosteuden ollessa pitkäaikaisesti yli 80 % puurakenteiden kosteus nousee 20 %:iin, jolloin lahottajasienet alkavat kasvaa. Runsas kosteus johtaa helposti eristeiden kastumiseen, mistä seuraa entistä huonompi lämpötalous ja sitä kautta yhä suurempi kosteusongelma. (Kapuinen 1988, ) Kosteutta syntyy eläintilaan eläimistä, mutta myös käytävät, rakolattiat, kiinteälattiainen lantakäytävä, lypsyaseman lattia, ruokintapöytä ja rehu luovuttavat kosteutta. Joissakin tapauksissa myös seinät saattavat puutteellisesta ilmanvaihdosta johtuen olla kosteita pintoja (Kapuinen 1989, 1). Kosteassa ilmassa lisääntyvät erilaiset pieneliöt, jolloin hengityselinsairauksien ja utaretulehdusten vaara kasvaa. Kostea ilma lahottaa puurakenteet ja ruostuttaa rautarakenteet. Liian kuivassa huoneilmassa viihtyvät taas sairautta aiheuttavat virukset sekä mikrobit ja pölyn muodostuminen lisääntyy (Karhunen 1992, 4-5). Suurimmat erot kosteuden tuotannossa ovat tuoreella ja esikuivatulla säilörehulla. Toinen eroa aiheuttava tekijä on rehun jäätyneisyys. Jos rehu on jäätynyttä, se vaatii sulattamista. Tällöin siitä vapautuu kosteutta ja se sitoo runsaasti lämpöä eläintilasta (Kapuinen 1988, 37). Kosteuden tuotanto on lypsyasemilla suurta. Eläimet ovat aktiivisia ja lypsyasema kastellaan pesun helpottamiseksi ennen lypsyä sekä pestään lypsyn jälkeen ulosteista ja muista lypsyn aikana syntyneistä jätteistä. Kosteuden aiheuttamien 12

13 haittojen vähentämiseksi tulisi lypsyasema eristää muusta eläintilasta. (Kapuinen 1988, 85, 88) Kaasut Haitalliset kaasut voivat aiheuttaa sekä akuutteja että kroonisia myrkytyksiä. Eläinten ja happea aineenvaihdunnassa käyttävien pieneliöiden hengityksen päätuotteina muodostuu vettä, hiilidioksidia ja lämpöä. Ammoniakkia (NH 3 ) syntyy nopeasti virtsan ureasta ja hitaammin lannan kuiva-aineen hajotessa. Metaania (CH 4 ) muodostuu lehmien pötsissä, mutta myös ilmattomassa tilassa elävien pieneliöiden hajottaessa lantaa ja rehunjätteitä. Hiilidioksidi (CO 2 ) ja metaani ovat hajuttomia ja myrkyttömiä, mutta tukahduttavia kaasuja, jotka aiheuttavat korkeina pitoisuuksina muun muassa heikotusta. Lantakourussa tai lantasäiliössä lannan pinnalla oleva metaanin ja ilman seos saattaa jopa räjähtää. (Karhunen 1992, 4-5.) Korkea ammoniakkipitoisuus aiheuttaa hengitysteiden ärsytystä ja pitkäaikaisaltistuksena hengitystiesairauksiin altistavia muutoksia limakalvojen pinnalla. Korkeina pitoisuuksina ammoniakki saattaa myös tuhota henkitorven limakalvojen nukkakerrosta, jolloin erilaisten epäpuhtauksien ja mikrobien on helpompi päästä syvempään hengitystie-elimistöön. (Työtehoseuran sanasto ) Rikkivety (H 2 S) haisee voimakkaasti mädänneelle kananmunalle ja liukenee helposti veteen. Rikkivety johtaa runsaasti esiintyessään nopeasti kuolemaan ja aiheuttaa jo pieninä pitoisuuksina myrkytystiloja. Sen myrkytysvaikutus perustuu soluhengitystä lamaannuttavaan vaikutukseen. Ihmisellä oireina ovat silmien ja hengityselimien ärsytys, päänsärky, sekavuus ja kiihtyneisyys. Korkeahko rikkivetypitoisuus lamaannuttaa hajuaistin, jolloin ihminen ei enää havaitse kaasun hajua. Rikkivetyä muodostuu hapettomissa olosuhteissa lietelannassa. Sitä irtoaa lannasta jatkuvasti vähäisiä määriä lannan valuessa lietekanavissa olevien kynnyksien yli ja runsaasti lietteen sekoituksen aikana. Yleensä rikkivetyä ei 13

14 esiinny haitallisissa määrissä, mutta lietelantasäiliöiden ja kanavien tyhjennyksen yhteydessä rikkivetypitoisuus saattaa nousta tappavaksi. Jos navetan johonkin kohtaan tulee rikkivetyä, siinä olevat lehmät saattavat lypsää huonosti, laihtua, aristella jalkojaan ja niiden karvapeite on terveitä lehmiä kiillottomampi sekä nuhruisempi. (Karhunen 1984, 7.) Hiilimonoksidi (CO) on hiukan ilmaa kevyempi, hajuton kaasu. Se on hyvin myrkyllinen hapen vaihdunnan veressä lukitseva kaasu. Myrkytyksen oireina ovat hengenahdistus, huimaus ja päänsärky. Hiilimonoksidia esiintyy eläintilassa kuitenkin vain silloin, kun lämmittämisestä johtuvat palamiskaasut jäävät eläintilaan. (Karhunen 1984, 7.) Haitallisten kaasujen muodostumiseen vaikuttavat myös lannanpoistojärjestelmät. Hyvin toimiva lannanpoisto pitää eläimet ja niiden lähiympäristön puhtaina, säästää työtä, ei aiheuta vammoja, vähentää lantakaasumyrkytyksiä sekä estää tartuntojen kulkeutumisen eläimeltä toiselle. Kuivikkeiden runsas käyttö pitää eläimet puhtaina sekä parantaa huoneilmaa sitomalla ammoniakkia. Kuivikkeiden haittapuoli on niiden pölyävyys sekä työn ja kustannuksien määrän kasvaminen. (Kotieläinten terveys ja tuotantoympäristö ) Pölyt Pölyt ovat pääosin peräisin eläinten ihosta, rehuista, kuivikkeista sekä lannasta. Kokonaispölypitoisuus pienenee eläinten ollessa levossa ja suurenee niiden liikehtiessä esimerkiksi ruokinta-aikoina. Hienojakoista pölyä leijailee ilmassa jatkuvasti ja kiinnittyy pintoihin törmätessään niihin. Pöly toimii myös haitallisten pieneliöiden ja kaasujen kantajana, jolloin pöly altistaa infektiotaudeille toimiessaan mikrobien levittäjänä. Ihmisille ja eläimille haitallisinta on hienojakoinen pöly, koska se pystyy tunkeutumaan keuhkoihin. Pöly ärsyttää mekaanisesti ja aiheuttaa tulehduksia limakalvoilla ja lisäksi se voi aiheuttaa allergisia reaktioita. Ensisijaisesti pöly tietenkin altistaa hengitystiesairauksille, mutta voi levittää myös 14

15 muita taudinaiheuttajia. Kuiva huoneilma lisää pölyn haittavaikutuksia. (Kotieläinten terveys ja tuotantoympäristö ) Pölyn muodostumiseen vaikuttaa muun muassa rehujen laatu. Esimerkiksi viljan eri säilömistavat vaikuttavat ratkaisevasti pölyn syntymiseen. Kylmäkuivattu viljajauho on huomattavasti pölyävämpää kuin esimerkiksi propionihapolla säilötty vilja. (Karhunen 1992, 15 16, 18.) Pölyn muodostumista on hankala estää, kun ilmanvaihdon lisääminen kuivattaa ilmaa niin, että pölylle syntyy otollinen elinympäristö. Ihmisen ainoa keino suojautua pölyltä on käyttää suojainta. Nykyään pölypitoisuus on kuitenkin navetoissa vähentynyt kuivan heinän käytön vähenemisen myötä. Kyösti Louhelaisen (1997, 217) tekemän tutkimuksen mukaan vanhoissa navetoissa pölymäärät ovat suuremmat kuin uusissa navetoissa, johtuen lähinnä koneellistumisesta. Ei voida kuitenkaan yleistää, että uusissa navetoissa pölyä olisi vähemmän kuin vanhoissa. Louhelaisen mukaan tärkeää olisikin panostaa uusissa navetoissa juuri ilmanvaihtoon, jotta huoneilman laatu paranisi. Mikro-organismeja ovat homeet, bakteerit ja muut pieneliöt, joita ei voi nähdä kuin mikroskoopin avulla. Navettailmaan mikrobeja tulee pääasiassa heinästä, viljasta ja oljesta. Mikrobien kasvu riippuu kasvualustan koostumuksesta, ph:sta, happipitoisuudesta, lämpötilasta ja kosteudesta. Kosteus on tärkein vaikuttava kasvutekijä. Tämän vuoksi on tärkeää, että eläintilassa ovat mahdollisimman hyvät olosuhteet, jotta tauteja levittävät mikrobit ja bakteerit eivät pääse leviämään. (Työtehoseuran sanasto ) 15

16 2.4 Suositukset navettailman laadulle Eläimen hyvinvointi muodostuu eläimen psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista. Eläinsuojelusäädösten tarkoituksena on parhaalla mahdollisella tavalla suojella eläimiä kärsimykseltä. Maa- ja metsätalousministeriö johtaa, ohjaa ja yleisesti valvoo eläinsuojelusäädösten noudattamista Suomessa. (Maa- ja metsätalousministeriö: Elintarvikkeet ja eläimet: Eläinten hyvinvointi - sivusto ) Eläinsuojeluasetuksessa on määritelty millaiset olosuhteet naudalle on luotava. Yleisissä vaatimuksissa todetaan, että eläimen pitopaikan tulee tarjota riittävä suoja epäsuotuisia sääoloja sekä liiallista kylmyyttä, lämpöä ja kosteutta vastaan. Eläinten pitopaikan tulee lain mukaan myös luoda sellaiset olosuhteet, missä voidaan ylläpitää puhtautta, hyvää hygieniaa ja että eläimet voidaan tarkastaa ja hoitaa vaikeuksitta. Asetuksen toisessa momentissa todetaan ilmanvaihdosta näin: Eläimen pitopaikassa on huolehdittava riittävästä ilmanvaihdosta siten, etteivät haitalliset kaasut, pöly, veto tai liiallinen kosteus vaaranna eläimen terveyttä tai hyvinvointia. Pitopaikassa ei saa esiintyä jatkuvaa eläintä häiritsevää tai sille haittaa aiheuttavaa melua. (Eläinsuojelulaki /247.) Maa- ja metsätalousministeriöltä tulevat määräykset ja ohjeet, jotka perustuvat Suomen valtion asettamiin lakeihin. Määräyksiä on noudatettava, mutta ohjeet ovat vain suosituksia, joita on kuitenkin hyvä noudattaa. Maa- ja metsätalousministeriön mukaan ilmanvaihdon ja lämmityksen tehtävänä on luoda eläinsuojaan huoneilmasto, jossa eläimet voivat hyvin ja niiden aineenvaihdunta toimii oikein. Huomioon on otettava myös hoitajan työskentelyolosuhteet, jotta ne ovat tarkoituksenmukaiset. Ministeriö on määritellyt suositukset naudalle koskien lämpötilaa, suhteellista kosteutta sekä ilmanvaihtoa. Asetetut suositukset näkyvät taulukossa 1. (Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet: 16

17 maatalouden tuotantorakennusten lämpöhuolto ja huoneilmasto MMM-RMO C ) Taulukossa 1 näkyvät ministeriön laatimat suositusarvot lämpötilalle ja kosteudelle sekä lasketut lämmön- ja kosteuden luovutusarvot erikokoisille eläimille. Tämän mukaan on vastaavasti laskettu talvenaikainen ilmanvaihdon tarve minimin ja maksimin osalta lämpöeristetyssä kotieläinrakennuksessa. Minimi-ilmanvaihdon tarve ilmoittaa sen ilmanvaihdon suuruuden, jota ei missään olosuhteissa saa alittaa. Minimi-ilmanvaihto määräytyy joko poistettavan hiilidioksidin tai vesihöyryn mukaan. Maksimi-ilmanvaihto ilmoittaa sen tarpeen, jonka mukainen ilmamäärä on kuumimmallakin helteellä kyettävä poistamaan. Maksimi-ilmanvaihto siis perustuu poistettavan lämmön määrään. Ministeriön laatimaa suositusarvoja käyttävät niin suunnittelijat, rakentajat kuin ilmanvaihdon laitteita myyvät liikkeet. 17

18 TAULUKKO 1. Kotieläinten lämmön- ja kosteuden tuotanto sekä sille suositeltavat huoneilman talvenaikaiset arvot lämmöneristetyissä kotieläinrakennuksissa. Eläin Paino/kg Eläinten Suositus Suht. Lämmön Kosteude Ilmanvaihto ikä, Kk (vrk) - lämpötil a Kost:n max-% luovutus W/el. n luovutus g/h m 3 /h min. max. o C Lypsylehmä " " Hieho ja ummessa oleva lehmä Nuorkarja, uudistus - " " Vasikka Lihakarja " " " " Ministeriö on myös määritellyt alimmat ja ylimmät kriittiset lämpötilat (Taulukko 2). Ohjeistuksen mukaan lämmöneristetyn eläinsuojan vuorokautinen lämpötilan vaihteluväli ei saisi olla viittä astetta suurempi. Liian alhaisessa lämpötilassa 18

19 tavallista suurempi osa eläinten syömän rehun energiasta kuluu normaalin ruumiinlämmön ylläpitämiseen, mikä pienentää tuotantoa. Lämpötilaa, jonka alapuolella näin tapahtuu, nimitetään alemmaksi kriittiseksi lämpötilaksi. Alemman kriittisen lämpötilan tasoon vaikuttaa huomattavasti lattiaratkaisu ja kuivikkeen käyttö, jolloin runsaalla kuivikkeen käytöllä on alempaa kriittistä lämpötilaa laskeva vaikutus. Liian korkea lämpötila aiheuttaa eläimelle ruokahalun laskua ja sitä kautta tuotoksen alenemista. Tällöin puhutaan ylemmästä kriittisestä lämpötilasta. (Maaja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet: maatalouden tuotantorakennusten lämpöhuolto ja huoneilmasto MMM-RMO C ) TAULUKKO 2. Eri eläinlajien alemmat ja ylemmät kriittiset sekä optimi-lämpötilat. Eläinlaji kriittiset lämpötilat C alempi ylempi Optimi Lehmä (-25...) Nuorkarja (-15...) Pikku vasikka ( 0...) Lihakarja,> 3kk (-35...) Kaasuille ministeriö on laatinut raja-arvot, joita on noudatettava. Ministeriön määräyksien mukaan lantakaasujen pääseminen eläintilaan on estettävä. Useimmiten lietelantakanavat ovat kaasujen kulkureitti, joten lietelantakanavien ja säiliön välille on sijoitettava vesilukko ja otettava vähintään minimi-ilmanvaihtoa vastaava osa poistoilmasta lietekanavan kautta. Vesilukko on merkittävä selvästi pohjapiirrokseen. Säiliön ja eläintilan välisissä suljetuissa lietelantakanavissa ei saa olla tuuletusaukkoja silloin, kun eläintilassa on alipaineilmastointi. Ministeriön mukaan lantakaasujen vähenemiseksi on suotavaa, että tuloilma johdetaan 19

20 suoraan eläinten hengitystievyöhykkeelle ruokintapöydän yläpuolelta. Taulukossa 3 näkyvät kaasuille asetetut raja-arvot, jotka eivät saa ylittyä. (Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet: maatalouden tuotantorakennusten lämpöhuolto ja huoneilmasto MMM-RMO C ) TAULUKKO 3. Vaarallisten kaasujen suurimmat hyväksyttävät pitoisuudet, ppm = miljoonasosa (=cm 3 /m 3 ) Hiilidioksidi, CO ppm Ammoniakki,NH3 10 ppm Rikkivety,H2S 0.5 ppm Häkä, CO 5 ppm Orgaaninen pöly 10 mg/m 3 20

21 3 MITOITUSOHJEET JA SUUNNITTELU Rakentamis- tai peruskorjaussuunnitelmaa laadittaessa laaditaan samanaikaisesti ilmanvaihto- ja lämpötaloussuunnitelma. Ilmanvaihto- ja lämpötaloussuunnitelmaa tarvitaan esimerkiksi rakennuksen eristystä suunniteltaessa. Ilmanvaihdon suunnittelussa on lähdettävä liikkeelle tarvelaskennasta. Ilmanvaihdon tarpeiden ollessa tiedossa on valittava ilmanvaihtojärjestelmä. Rakennuttajan tulisi yhteistyössä asiantuntijoiden, suunnittelijan ja laitevalmistajan kanssa laatia tarkat juuri tätä rakennusta ja sen tarpeita vastaavat suunnitelmat ilmanvaihdon toteutuksesta. Rakentajalle on hyödyllistä, jos hän voi hyödyntää suunnittelijan asiantuntemusta vielä rakennusvaiheessa. Valmiissa rakennuksessa ilmanvaihdon toimivuus tulisi testata. Näin sekä rakennuttaja että suunnittelija saisivat työstä parhaan hyödyn. 3.1 Säädökset Maa- ja metsätalousministeriö ohjaa maatalouden rakentamista lakien ja suositusten puitteissa ja asettaa tuotantoeläinrakennuksille minimivaatimukset. Maa- ja metsätalousministeriö on hyväksynyt rakentamisohjeiden osan A Maa- ja metsätalousministeriön rakentamisohjekokoelma sisältää MMM:n määräykset ja suositukset talonrakentamiselle, johon maataloushallinnon kautta myönnetään rahoitustukea. Rakentamisohjekokoelma koskee sekä asuin- että tuotantorakennusten suunnittelua ja rakentamista. (Maa- ja metsätalousministeriö: MRO A1 Yleiset määräykset ja suositukset ) Rakentamisohjekokoelman lisäksi rankentamisessa on sovellettava rakennusteknillisen kestävyyden ja paloturvallisuuden, terveellisyyden ja ympäristöön soveltuvuuden osalta yleistä rakentamista koskevaa lainsäädäntöä, ympäristöministeriön rakentamismääräyksiä sekä paikallisia rakentamismääräyksiä. Rakennuslain mukaan alueen käyttäminen on 21

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun Kai Ryynänen Esityksen sisältöä Mikä ohjaa hyvää sisäilman laatua Mitä käyttäjä voi tehdä sisäilman laadun parantamiseksi yhteenveto 3 D2 Rakennusten sisäilmasto

Lisätiedot

Broilerien kasvatus optimaalisissa olosuhteissa. Elina Santavuori HK Agri Oy

Broilerien kasvatus optimaalisissa olosuhteissa. Elina Santavuori HK Agri Oy Broilerien kasvatus optimaalisissa olosuhteissa Elina Santavuori HK Agri Oy Broilerin kasvatus Kasvattamon valmistelut ennen untuvikkojen tuloa Untuvikkoaika Olosuhteet Hoitotoimet kasvatusaikana Päiväkirjan

Lisätiedot

Vasikkalan ilmanvaihto Mustiala Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA

Vasikkalan ilmanvaihto Mustiala Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA Vasikkalan ilmanvaihto Mustiala 14.10.2014 Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA Vasikkaosaston sijoituksesta yleensä: Ei samaan tilaan lehmien kanssa Navetan tautipaine, kosteus ja lämpötilaolosuhteet Ei

Lisätiedot

Vasikoille omat tilat Valio navettaseminaari Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA

Vasikoille omat tilat Valio navettaseminaari Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA Vasikoille omat tilat Valio navettaseminaari 4.2.2015 Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA Vasikkalan vaatimukset - hoitaja? Toimiva ja helppohoitoinen Miellyttävä työympäristö Kustannustehokas Terveet ja

Lisätiedot

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK)

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK) Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKAT JA NAUDAT YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

RAKENNUSFYSIIKKA Kylmäsillat

RAKENNUSFYSIIKKA Kylmäsillat Kylmäsillat Kylmäsillan määritelmä Kylmäsillat ovat rakennuksen vaipan paikallisia rakenneosia, joissa syntyy korkea lämpöhäviö. Kohonnut lämpöhäviö johtuu joko siitä, että kyseinen rakenneosa poikkeaa

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Eläinten lukumäärä Eläimiä yhteensä

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Eläinten lukumäärä Eläimiä yhteensä Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n

Lisätiedot

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen Kuivauksen fysiikkaa Hannu Sarkkinen 28.11.2013 Kuivatusmenetelmiä Auringon säteily Mikroaaltouuni Ilmakuivatus Ilman kosteus Ilman suhteellinen kosteus RH = ρ v /ρ vs missä ρ v = vesihöyryn tiheys (g/m

Lisätiedot

Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään?

Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään? Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu Navettainvestoinnin Tavoite Toimiva, tuottava tila Vähemmän työtä/eläin Enemmän laadukasta

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Liite 1. KYSELYLOMAKKEET

Liite 1. KYSELYLOMAKKEET Liite 1. KYSELYLOMAKKEET Lomake 1: Käyttäjäkysely 1. Kuinka kauan olette työskennelleet tässä rakennuksessa? 2. Missä huonetilassa työskentelette pääasiallisesti? 3. Työpisteenne sisäilman laatu: Oletteko

Lisätiedot

EXIMUS Mx 180, EXIMUS Jr 140

EXIMUS Mx 180, EXIMUS Jr 140 EXIMUS Mx 180, EXIMUS Jr 140 LÄMMÖNTALTEENOTTOKONEET EXIMUS Mx 180 EXIMUS Jr 140 Elektroninen säädin (E) Parmair - puhtaan ilman puolesta 25 vuoden kokemuksella AirWise Oy on merkittävä ilmanvaihtolaitteiden

Lisätiedot

Mukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut

Mukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut Mukava olo Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut Tilavaatimukset Karsinaratkaisut lämmin- ja kylmäkasvattamoissa Ryhmittelyn merkitys Tautivastustus Eläinten siirrot Tilavaatimukset Ritiläpalkki Kiinteäpohjainen

Lisätiedot

Kuivikepohja. Lehmän onni vai hoitajan ongelma

Kuivikepohja. Lehmän onni vai hoitajan ongelma Kuivikepohja Lehmän onni vai hoitajan ongelma Aina tilakohtainen vaihtoehto Kuunnellaan asiakasta Tarpeiden tunnistaminen Ulkopuolinen puolueeton näkökulma Nykytilanne ja visio tulevaisuudesta Erilaisten

Lisätiedot

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus 05.04.2006/J Honkanen 1 TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus

Lisätiedot

Tarttuvat sorkkasairaudet. Ennaltaehkäisy ja saneeraus ELT, Minna Kujala

Tarttuvat sorkkasairaudet. Ennaltaehkäisy ja saneeraus ELT, Minna Kujala Tarttuvat sorkkasairaudet Ennaltaehkäisy ja saneeraus ELT, Minna Kujala .. Yleisiä Altistavia tekijöitä: likaisuus, kosteus, korkea ammoniakkipitoisuus, palkkien tai lattian märkyys, Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama

Lisätiedot

Otsonointi sisäympäristöissä tiivistelmä kirjallisuuskatsauksesta

Otsonointi sisäympäristöissä tiivistelmä kirjallisuuskatsauksesta Otsonointi sisäympäristöissä tiivistelmä kirjallisuuskatsauksesta Hanna Leppänen, Matti Peltonen, Martin Täubel, Hannu Komulainen ja Anne Hyvärinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 24.3.2016 Otsonointi

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS 19.8.2014 RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT pinta-ala noin 11 784 br-m 2, kerrosala noin 12 103 ke rakennus

Lisätiedot

Eristysvastuksen mittaus

Eristysvastuksen mittaus Eristysvastuksen mittaus Miksi eristyvastusmittauksia tehdään? Eristysvastuksen kunnon tarkastamista suositellaan vahvasti sähköiskujen ennaltaehkäisemiseksi. Mittausten suorittaminen lisää käyttöturvallisuutta

Lisätiedot

Kuivittamiseen on erilaisia ratkaisuja

Kuivittamiseen on erilaisia ratkaisuja Tavoitteena 2000 litraa maitoa lypsyrobotilta päivässä 22.3.2016 Kuivittamiseen on erilaisia ratkaisuja Reetta Palva, TTS AMS-hankkeen kysely: Mitkä työvaiheet tai työt koette tilallanne tällä hetkellä

Lisätiedot

Ilmanvaihto kerros- ja rivitalossa. Ilari Rautanen

Ilmanvaihto kerros- ja rivitalossa. Ilari Rautanen Ilmanvaihto kerros- ja rivitalossa Ilari Rautanen Millaista on hyvä sisäilma? Rakennus on suunniteltava ja rakennettava kokonaisuutena siten, että oleskeluvyöhykkeellä saavutetaan kaikissa tavanomaisissa

Lisätiedot

KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU

KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU SISÄOLOSUHDEMITTAUKSET 2.2 116 / KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU, SISÄOLOSUHDEMITTAUKSET Mittaus toteutettiin 2.2 116 välisenä aikana. Mittaukset toteutettiin Are Oy:n langattomalla

Lisätiedot

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Näin lisäeristät 4 Sisäpuolinen lisäeristys Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Tammikuu 202 Sisäpuolinen lisälämmöneristys Lisäeristyksen paksuuden määrittää ulkopuolelle jäävän eristeen

Lisätiedot

Kuivitus osaksi kannattavaa lypsykarjataloutta

Kuivitus osaksi kannattavaa lypsykarjataloutta Valion Navettaseminaari Vantaa 4.-5.2.2015 Kuivitus osaksi kannattavaa lypsykarjataloutta Tutkimusryhmä: TTS, Sakari Alasuutari, Reetta Palva, Tea Elstob MTT, Maarit Hellstedt, Tapani Kivinen Työterveyslaitos,

Lisätiedot

Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa

Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa Dos. Ulla Haverinen-Shaughnessy, FM Mari Turunen ja Maria Pekkonen, FT Liuliu Du DI Virpi Leivo ja Anu Aaltonen, TkT Mihkel Kiviste Prof. Dainius

Lisätiedot

PUHDASTA SISÄILMAA TILOJEN KÄYTTÄJILLE

PUHDASTA SISÄILMAA TILOJEN KÄYTTÄJILLE PUHDASTA SISÄILMAA TILOJEN KÄYTTÄJILLE 28.1.2015 WÄRTSILÄTALO Susanna Hellberg TERVEYDENSUOJELULAKI 763/94 7 LUKU Asunnon ja muun oleskelutilan sekä yleisten alueiden terveydelliset vaatimukset 26 Asunnon

Lisätiedot

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009. Hiekkaharjun vapaa-aikatilat Leinikkitie 36 01350 Vantaa

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009. Hiekkaharjun vapaa-aikatilat Leinikkitie 36 01350 Vantaa LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009 Leinikkitie 36 01350 Vantaa usraportti 23.5.2009 Sisällys 1 Kohteen yleistiedot... 3 1.1 Kohde ja osoite... 3 1.2 Tutkimuksen tilaaja... 3 1.3 Tutkimuksen tavoite... 3 1.4

Lisätiedot

TALVIKKITIE 37 SISÄILMAN HIILIDIOK- SIDIPITOISUUDEN SEURANTAMITTAUKSET

TALVIKKITIE 37 SISÄILMAN HIILIDIOK- SIDIPITOISUUDEN SEURANTAMITTAUKSET Vastaanottaja VANTAAN KAUPUNKI Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Tilakeskus, hankevalmistelut Kielotie 13, 01300 VANTAA Ulla Lignell Asiakirjatyyppi Mittausraportti Päivämäärä 11.10.2013

Lisätiedot

Aluehallintovirasto. Tilatunnus. emakoita karjuja porsaita <10 vk kasvatus-/lihasikoja muita yht.

Aluehallintovirasto. Tilatunnus. emakoita karjuja porsaita <10 vk kasvatus-/lihasikoja muita yht. Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS SIKALA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys direktiivin 2008/120/EY sisältämien,

Lisätiedot

Selainpohjainen suunnitteluohjelma avotoimistojen akustiikkasuunnittelua varten. v22.10.2007

Selainpohjainen suunnitteluohjelma avotoimistojen akustiikkasuunnittelua varten. v22.10.2007 Selainpohjainen suunnitteluohjelma avotoimistojen akustiikkasuunnittelua varten v22.10.2007 Suunnitteluohjelma lyhyesti työkalun avulla voi arvioida avotoimistoon muodostuvat akustiset olosuhteet nopeasti

Lisätiedot

SISÄYMPÄRISTÖÖN LIITTYVÄT OIREET 50 SUOMEN

SISÄYMPÄRISTÖÖN LIITTYVÄT OIREET 50 SUOMEN KOETUT OLOSUHTEET JA SISÄYMPÄRISTÖÖN LIITTYVÄT OIREET 50 SUOMEN PÄIVÄKODISSA Sisäilmastoseminaari 16.3.2011 Marko Pulliainen LVI-talotekniikkateollisuus ry (1) TAUSTAA PÄIVÄKOTIEN ILMANVAIHTO, 2002 tavoitteena

Lisätiedot

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. Anne Hyvärinen, Johtava tutkija, yksikön päällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. Anne Hyvärinen, Johtava tutkija, yksikön päällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö Asumisterveysasetuksen soveltamisohje Anne Hyvärinen, Johtava tutkija, yksikön päällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö 8.2.2016 Soterko tutkimusseminaari 5.2.2016 1 Elin- ja työympäristön altisteisiin

Lisätiedot

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS 466111S Rakennusfysiikka, 5 op. RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma,

Lisätiedot

S.aureus - ongelman saneeraus. Laura Kulkas Valio Oy

S.aureus - ongelman saneeraus. Laura Kulkas Valio Oy S.aureus - ongelman saneeraus Laura Kulkas Valio Oy Staphylococcus aureus Nykytiedon avulla S.aureusutaretulehdukset ovat pääosin estettävissä tai pois saneerattavissa Keinot saattavat vaatia uusia ajatusmalleja/toimintamalleja

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset 2011-2012

Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset 2011-2012 Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset 2011-2012 Minna Laurinen, Rakennusterveysasiantuntija Marika Raatikainen, Sisäilma-asiantuntija Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot

TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA

TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA Ylitarkastaja Vesa Pekkola Sosiaali- ja terveysministeriö 17.11.2014 Hallintolaki 10 Viranomaisten yhteistyö

Lisätiedot

Asumisterveysasetus Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö

Asumisterveysasetus Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö Asumisterveysasetus 2015 26.3.2015 Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö Asumisterveysohje muutetaan perustuslain mukaisesti asetukseksi 32 1 momentti; Asuntoja, yleisiä alueita ja

Lisätiedot

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto ravikeskus 2.10.2013 www.helsinki.fi/yliopisto 3.10.2013 1 Kuivauksen tehostamisen

Lisätiedot

1. Jos hevosten pito on ammattimaista tai muuten laajamittaista, onko toiminnasta tehty kirjallinen ilmoitus lääninhallitukselle?

1. Jos hevosten pito on ammattimaista tai muuten laajamittaista, onko toiminnasta tehty kirjallinen ilmoitus lääninhallitukselle? Hyvinvointi, turvallisuus ja ympäristöasioista huolehtiminen on oleellinen osa hevosalan yrittäjän arkea. Hevostilan ja sen ympäristön vastuullinen hoitaminen luo hyvinvointia ja turvallisuutta paitsi

Lisätiedot

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla

Lisätiedot

Hyvinvointia sisäympäristöstä

Hyvinvointia sisäympäristöstä Hyvinvointia sisäympäristöstä Mikä sisäilmasto-ongelma? Jari Latvala Ylilääkäri, Työterveyslaitos 11.4.2016 Jari Latvala Milloin sisäilmasto on kunnossa? HAVAITTU/MITATTU SISÄYMPÄRISTÖ Sisäilman laadussa

Lisätiedot

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin

Lisätiedot

Sisäilmatutkimus Limingan toimintakeskus

Sisäilmatutkimus Limingan toimintakeskus Kuormatie 9 91900 Liminka Hanke nro: 8964 / 23.2.2015 Inspecta Puh. 010 521 600 Y-tunnus: 1787853-0 Sörnäistenkatu 2 Fa. 010 521 6002 00580 Helsinki asiakaspalvelu@inspecta.com 2 (6) Sisällysluettelo 1

Lisätiedot

Nopea, hiljainen ja erittäin taloudellinen ilmanpoisto

Nopea, hiljainen ja erittäin taloudellinen ilmanpoisto Your reliable partner Nopea, hiljainen ja erittäin taloudellinen ilmanpoisto Vacumat Eco tehokas joka tavalla Veden laatu vaikuttaa tehokkuuteen Veden laatu vaikuttaa jäähdytys- ja lämmitysjärjestelmien

Lisätiedot

Energiatehokkuuden analysointi

Energiatehokkuuden analysointi Liite 2 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Energiatehokkuuden analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys

Lisätiedot

Aperehuruokinnan periaatteet

Aperehuruokinnan periaatteet Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa

Lisätiedot

ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET JA SUOSITUKSET HEVOSTEN HYVINVOINNILLE. Valvontaeläinlääkäri (Oulun seutu) Maria Pohjolainen

ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET JA SUOSITUKSET HEVOSTEN HYVINVOINNILLE. Valvontaeläinlääkäri (Oulun seutu) Maria Pohjolainen ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET JA SUOSITUKSET HEVOSTEN HYVINVOINNILLE Valvontaeläinlääkäri (Oulun seutu) Maria Pohjolainen Eläinten hyvinvointi Käyttäytymistarpeiden toteuttaminen liikkuminen, laumakäyttäytyminen

Lisätiedot

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi

Lisätiedot

Lyhyt käyttöohje SiMAP-mittaus 28.8.2012

Lyhyt käyttöohje SiMAP-mittaus 28.8.2012 1 (7) SiMAP -mittaus Contents 1. SiMAP-MITTAUSJÄRJESTELMÄ...1 2. KÄYTTÖÖNOTTO...2 2.1 Tee tämä ensin!...2 2.2 Sim-kortin asettaminen paikoilleen...2 3. MITTAUS...3 3.1 Salkku mittauskohteessa...3 3.2 Anturit...3

Lisätiedot

Uimahallit. Tuomas Kilpimaa. We help the best buildings in the world get that way.

Uimahallit. Tuomas Kilpimaa. We help the best buildings in the world get that way. Uimahallit Tuomas Kilpimaa We help the best buildings in the world get that way. Energiansäästön lähtökohdat - Uimahallit ovat tekniikan, suurten käyttäjämäärien ja poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2011. 375/2011 Valtioneuvoston asetus. broilereiden suojelusta

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2011. 375/2011 Valtioneuvoston asetus. broilereiden suojelusta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2011 375/2011 Valtioneuvoston asetus broilereiden suojelusta Annettu Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 2011 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti,

Lisätiedot

WWW.LAMOX.FI INFO@LAMOX.FI

WWW.LAMOX.FI INFO@LAMOX.FI 1 Perinteinen valesokkelirakenne Termotuote korjattu rakenne Asennus 2 Ennen työn aloittamista on aina tarkistettava päivitetyt viimeisimmät suunnitteluohjeet valmistajan kotisivuilta. Eristämisessä on

Lisätiedot

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 29.07.13 7809 Joensuu Henri 0458814141 TILAAJA Euran kunta Sorkkistentie 10 27511 Eura Rantanen Markus 044 4224882 TYÖKOHDE Euran kunta Kotivainiontie 3 27400

Lisätiedot

Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa

Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa Savupiipun tehtävä on saada aikaan vetoa palamista varten ja kuljettaa pois tuotetut savukaasut. Siksi savupiippu ja siihen liittyvät järjestelyt ovat äärimmäisen

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Metsikköpolun päiväkoti 30.3.2012. Kukinkuja 14 01620 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145

IV-kuntotutkimus. Metsikköpolun päiväkoti 30.3.2012. Kukinkuja 14 01620 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 30.3.2012 IV-kuntotutkimus Metsikköpolun päiväkoti Kukinkuja 14 01620 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb.fi

Lisätiedot

EU-eläinpalkkiot ja kansalliset kotieläintuet. EU-avustajat, Rauno Tammi

EU-eläinpalkkiot ja kansalliset kotieläintuet. EU-avustajat, Rauno Tammi EU-eläinpalkkiot ja kansalliset kotieläintuet EU-avustajat, 21.3.2016 Rauno Tammi Eläinpalkkioiden rekisteriilmoitukset Rekisteröintisäädökset osana tukiehtoja Ilmoitusajat EIVÄT ole muuttuneet Nauta,

Lisätiedot

Uusia tuulia ikkunaremonttiin. Ikkunat ja ilmanvaihto kaksi remonttia yhdellä kertaa M/S Viking XPRS Timo Laitinen, Skaala Oy

Uusia tuulia ikkunaremonttiin. Ikkunat ja ilmanvaihto kaksi remonttia yhdellä kertaa M/S Viking XPRS Timo Laitinen, Skaala Oy Uusia tuulia ikkunaremonttiin Ikkunat ja ilmanvaihto kaksi remonttia yhdellä kertaa 3.9.2016 M/S Viking XPRS Timo Laitinen, Skaala Oy Maailman parasta ilmaa Ulkoilman laatu Suomessa ja Ruotsissa on kansainvälisen

Lisätiedot

ESITIEDOT: VASIKKAKASVATTAMOT

ESITIEDOT: VASIKKAKASVATTAMOT ETU-Nautatautiryhmä 2.9.2011 Laatija ELL Mira J. Tenhunen Laadukas Tuotantoketju-hanke ESITIEDOT: VASIKKAKASVATTAMOT 1. TIETOJA TILASTA 1.1. TILAN TUOTANTOMUOTO/-MUODOT 1.2. ELÄINMÄÄRÄT JA RYHMÄT 1.3.

Lisätiedot

Sisä- ja ulkoilman olosuhteet mittausten aikana olivat seuraavat:

Sisä- ja ulkoilman olosuhteet mittausten aikana olivat seuraavat: 1 Sisäilman mikrobit Näytteet otettiin kuusivaihekeräimellä elatusalustoille, jotka olivat 2 % mallasuuteagar homesienille ja tryptoni-hiivauute-glukoosiagar bakteereille ja sädesienille eli aktinomykeeteille.

Lisätiedot

Tuloilmalämmitin. Tuloilmalämmitin 1000. Vallox. Vallox. Ohje. Tuloilmalämmitin. Tuloilmalämmitin 1000. Malli. Ohje. Voimassa alkaen.

Tuloilmalämmitin. Tuloilmalämmitin 1000. Vallox. Vallox. Ohje. Tuloilmalämmitin. Tuloilmalämmitin 1000. Malli. Ohje. Voimassa alkaen. Ohje Malli Tyyppi : 2352 : 2353 Ohje 1.09.629 FIN Voimassa alkaen 1.7.2015 Päivitetty 1.7.2015... 2... 5 TUOIMAÄMMITIN VAOX TUOIMAÄMMITIN Poistoilmajärjestelmän aiheuttaman alipaineen vaikutuksesta ulkoa

Lisätiedot

Radonkaivo. Radonkorjauskoulutus. Tampere Olli Holmgren SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY

Radonkaivo. Radonkorjauskoulutus. Tampere Olli Holmgren SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Tampere 11.2.2016 Radonkaivo Olli Holmgren 1 Radonkaivo on yksi parhaista menetelmistä Tyypilliset alenemat alenemat 70-90 % Toimii vain karkearakeisilla läpäisevillä maalajeilla kuten hiekalla ja soralla

Lisätiedot

Kasvihuoneen kasvutekijät. ILMANKOSTEUS Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari

Kasvihuoneen kasvutekijät. ILMANKOSTEUS Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari Kasvihuoneen kasvutekijät ILMANKOSTEUS Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari Kasvien kasvuun vaikuttavat: - Lämpö - Valo - Vesi - Ilmankosteus - Hiilidioksidi - Ravinteet - Kasvin perinnölliset eli geneettiset

Lisätiedot

ELÄINSUOJELUTARKASTUS HEVOSET

ELÄINSUOJELUTARKASTUS HEVOSET ELÄINSUOJELUTARKASTUS HEVOSET Tarkastuspäivämäärä Virkatoimitunnus Tarkastuksen tekijä Virka-asema Puhelinnumero Kunta Aluehallintovirasto Eläinten omistaja/ haltija Osoite Puhelinnumero Tarkastuksessa

Lisätiedot

Päiväkotien lepohuoneiden sisäilmanlaatu. Pia Gummerus Keski-Uudenmaan ympäristökeskus, terveystarkastaja

Päiväkotien lepohuoneiden sisäilmanlaatu. Pia Gummerus Keski-Uudenmaan ympäristökeskus, terveystarkastaja Päiväkotien lepohuoneiden sisäilmanlaatu Pia Gummerus Keski-Uudenmaan ympäristökeskus, terveystarkastaja TAUSTAA Päivähoitoasetus oli muuttumassa niin että ryhmäkokoa voidaan nostaa 21 lapsesta 24 lapseen

Lisätiedot

Lisää satoa hiilidioksidin avulla. Lisää satoa hiilidioksidin avulla.

Lisää satoa hiilidioksidin avulla. Lisää satoa hiilidioksidin avulla. Lisää satoa hiilidioksidin avulla Lisää satoa hiilidioksidin avulla. 2 Suojakaasun käsikirja Puhu kasveillesi tai lisää hiilidioksidimäärää. Vanha sanonta, että kasveille tulee puhua, on totta tänäänkin.

Lisätiedot

JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN

JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN SISÄLLYS 1. Artikkelin tarkoitus ja sisältö...3 2. Johdanto...4 3. Sisäilma syntyy monen tekijän summana...5 4. Sisäilmatietoiskujen teemat...6

Lisätiedot

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta Esimerkki poistoilmaja ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta 4.11.2016 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Poistoilma- ja ilmavesilämpöpumpun D5 laskenta... 4 2.1 Yleistä...

Lisätiedot

MAAKELLARIN VOITTANUTTA EI OLE

MAAKELLARIN VOITTANUTTA EI OLE MAAKELLARI RATKAISEE SÄILYTYSONGELMASI Maakellari on ihanteellinen ratkaisu vihannesten, mehujen, säilöttyjen tuotteiden jne. pitkäaikaiseen varastointiin. Säilyvyyden takaavat maakellarin luontaiset ominaisuudet:

Lisätiedot

RISKIRAKENTEET JA SISÄILMAONGELMAT RTA PÄÄTÖSSEMINAARI KUOPIOSSA 25.02.2015

RISKIRAKENTEET JA SISÄILMAONGELMAT RTA PÄÄTÖSSEMINAARI KUOPIOSSA 25.02.2015 RTA PÄÄTÖSSEMINAARI KUOPIOSSA 25.02.2015 Kuntotutkija Pertti Heikkinen pera.heikkinen@savoraoy.com RTA, mikä on riskirakenne? Rakenne, joka kosteusvaurioituu tilojen ja rakenteiden normaalikäytössä tai

Lisätiedot

PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS

PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS Vaatehoitotila kuuluu tärkeänä osana kiinteistöön. Laitteet ja varusteet on määriteltävä ja sijoitettava tilaan siten, että niiden käyttö on mahdollisimman helppoa ja esteetöntä.

Lisätiedot

SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO

SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO SELVITYS Kari Koistinen 1(5) Savon Sellu Oy PL 57 70101 Kuopio Puh 010 660 6999 Fax 010 660 6212 SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO Savon

Lisätiedot

Työhygienian erikoistumiskoulutus

Työhygienian erikoistumiskoulutus Työhygienian erikoistumiskoulutus Työhygieenikon osaamistavoitteet Tuntee työympäristön altisteet ja olosuhteet ja niiden mahdolliset vaikutukset ihmisen terveyteen, työhyvinvointiin ja työn tuottavuuteen

Lisätiedot

Ilmanvaihdon riittävyys koulussa. Harri Varis

Ilmanvaihdon riittävyys koulussa. Harri Varis Ilmanvaihdon riittävyys koulussa Harri Varis Johdanto Ympäristöterveydenhuollossa on keskusteltu ilmanvaihdon riittävyydestä kouluissa Vaikutukset ilmanvaihtoon, kun ilmanvaihto on pois päältä yö- ja viikonloppuaikaan

Lisätiedot

TALLITARKASTUS Sivu 1 / 5

TALLITARKASTUS Sivu 1 / 5 TALLITARKASTUS Sivu 1 / 5 Tarkastuspäivämäärä Tarkastuksen tekijän nimi Tarkastuksen tekijän asema Virkaeläinlääkäri Hevosjalostusliiton tj. Yksityinen eläinlääkäri Valmentaja (omavalvonta) Valmentaja

Lisätiedot

LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN

LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN Aution maatila Tilavierailu 02/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 16.5.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden

Lisätiedot

ILTO Comfort CE5 ENEMMÄN KUIN LÄMPÖPUMPPU AINUTLAATUINEN UUTUUS LÄMPÖPUMPPU JA ILMANVAIHDON LÄMMÖN- TALTEENOTTOLAITE YHDESSÄ MERKITTÄVÄSTI PIENEMMÄLLÄ INVESTOINNILLA MAALÄMPÖPUMPUN VEROISTA TEHOA LÄMPIMÄN

Lisätiedot

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011 1/6 333. SÄDEOPTIIKKA JA FOTOMETRIA A. INSSIN POTTOVÄIN JA TAITTOKYVYN MÄÄRITTÄMINEN 1. Työn tavoite. Teoriaa 3. Työn suoritus Työssä perehdytään valon kulkuun väliaineissa ja niiden rajapinnoissa sädeoptiikan

Lisätiedot

Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies, Sosiaali- ja terveysministeriö SISÄILMAPAJA TAMPERE

Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies, Sosiaali- ja terveysministeriö SISÄILMAPAJA TAMPERE Asumisterveysasetus - Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (545/2016) Vesa Pekkola

Lisätiedot

Homevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi

Homevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi Homevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi Anne Hyvärinen, Yksikön päällikkö, Dos. Asuinympäristö ja terveys -yksikkö 26.3.2015 Sisäilmastoseminaari 2015 1 Sisäilmaongelmia voivat aiheuttaa

Lisätiedot

Rakennuksen lämpökuvaus

Rakennuksen lämpökuvaus Rakennuksen lämpökuvaus 1. RAKENNUKSEN LÄMPÖKUVAUKSEN TARKOITUS 2. KOHTEEN LÄHTÖTIEDOT 3. TUTKIMUSSUUNNITELMA 4. LAITTEISTO 4.1 Lämpökamera 4.2 Muut mittalaitteet 4.3 Mittalaitteiden kalibrointi 5. OLOSUHDEVAATIMUKSET

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

Suljettu paisuntajärjestelmä

Suljettu paisuntajärjestelmä Suljettu paisuntajärjestelmä CIREX on teknisesti ja taloudellisesti säröilemätön kokonaisuus Paineenpitopumpulla toimivista paisuntajärjestelmistä on Suomessa pitkäaikainen kokemus. Tällaiset laitokset

Lisätiedot

Vallox Loimaan tehdas

Vallox Loimaan tehdas Vallox Loimaan tehdas 40 vuotta ilmanvaihdon huipputekniikkaa Loimaalla 4800 m² laajennus 2011 Automaattiset levytyökeskukset 3 kpl CNC -ohjatut särmäyspuristimet Automaattinen jauhemaalauslinja Loppukokoonpanolinjat

Lisätiedot

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I Jeanne Wormuth CY Heifer Farm Yleistä Jeannen taustaa Agway aloitti hiehojen kasvatustoiminnan joulukuussa 1998 Tilat 4000 hiehon sopimuskasvatukseen CY Farms

Lisätiedot

Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita

Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita Eija Alakangas, VTT Biohousing & Quality Wood Älykäs Energiahuolto EU-ohjelma 1. Puu kuivuu. Vesihöyry vapautuu. 2. Kaasumaiset palavat ainekset vapautuvat

Lisätiedot

Maatilan biokaasulaitoksen suunnittelusta

Maatilan biokaasulaitoksen suunnittelusta Maatilan biokaasulaitoksen suunnittelusta Biokaasulaitoksen toteutustavoitteet 1. Taloudellisesti kannattava 2. Turvallinen (palo, räjähdys, terveys) 3. Vaivaton (ei fyysistä eikä psyykkistä kuormitusta)

Lisätiedot

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Mitä tavoiteltiin ja mitä saatiin? Projektin päätösseminaari 9.6.

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Mitä tavoiteltiin ja mitä saatiin? Projektin päätösseminaari 9.6. energiatalous ja sisäilmasto kuntoon Mitä tavoiteltiin ja mitä saatiin? Projektin päätösseminaari 9.6.2011 Markku Rantama Suomen Kiinteistöliitto ry Projektin lähtökohdat Tulokset ja johtopäätökset Esimerkkikohteet

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Pyörätie 50 0280 Vantaa 2000 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

Sisäilmaongelmista aiheutuvien terveyshaittojen tunnistaminen sekä toimenpiteiden kiireellisyyden arvioiminen

Sisäilmaongelmista aiheutuvien terveyshaittojen tunnistaminen sekä toimenpiteiden kiireellisyyden arvioiminen Sisäilmaongelmista aiheutuvien terveyshaittojen tunnistaminen sekä toimenpiteiden kiireellisyyden arvioiminen Anne Hyvärinen, Yksikön päällikkö, Dosentti Asuinympäristö ja terveys -yksikkö 19.10.2016 Pikkuparlamentti

Lisätiedot

Talotekniikan toiminnanvarmistus. Säätö ja toiminnanvarmistus ohjekortti alustus Tomi Jäävirta Mikko Niskala

Talotekniikan toiminnanvarmistus. Säätö ja toiminnanvarmistus ohjekortti alustus Tomi Jäävirta Mikko Niskala Talotekniikan toiminnanvarmistus Säätö ja toiminnanvarmistus ohjekortti alustus Tomi Jäävirta Mikko Niskala Tarkoitus Osa Kuivaketju10 projektia Sisältöä talotekniikan toiminnanvarmistus ohjekorttiin.

Lisätiedot

MaitoManagement 2020

MaitoManagement 2020 MaitoManagement 2020 Hiehoprosessin tehostaminen Tavoitteena on tuottaa maitoa taloudellisesti ja tehokkaasti tilakokonaisuus huomioiden. Maidontuotannon tehokkuutta seurataan mm. seuraavilla mittareilla:

Lisätiedot

RAKENNEKOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Työnumero:

RAKENNEKOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Työnumero: RAKENNEKOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Työ:3503160 Kohde: Kaivokselan koulu, Vantaa Osoite: Kaivosvoudintie 10, 01610 Vantaa Yhteyshenkilö: Juha Leppälä, p. 040 522 4062 juha.leppala@iss.fi Vahinkotapahtuma: Toimeksianto:

Lisätiedot