NAVETAN ILMANVAIHDON TOIMIVUUDEN ARVIOINTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NAVETAN ILMANVAIHDON TOIMIVUUDEN ARVIOINTI"

Transkriptio

1 NAVETAN ILMANVAIHDON TOIMIVUUDEN ARVIOINTI Sirpa Lunki Anne Ruotonen Opinnäytetyö Luonnonvara-alan koulutusohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulu

2 Lunki, Sirpa & Ruotonen, Anne. Navetan ilmanvaihdon toimivuuden arviointi. Oulu Oulun seudun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö 63 s sivua liitteitä. TIIVISTELMÄ Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa ilmanvaihdon nykytilanne navetoissa. Työssä kiinnitimme huomiota ilmanvaihdon mittaamiseen, ilmanvaihtojärjestelmiin, huonon ilmanlaadun aiheuttamiin ongelmiin sekä suunnitteluun ja mitoittamiseen. Tavoitteena oli laatia ilmanvaihdon mittauksessa käytettävä lomake, joka toimii samalla ohjeistuksena mittausten suorittamiselle. Pyrimme myös kartoittamaan ilmanvaihdossa esiintyviä ongelmia sekä herättämään keskustelua ongelmien poistamiseksi. Työn toteutimme haastattelemalla tuottajia, ilmanvaihtolaitteiden myyjiä sekä olosuhdekartoittajia. Tuottajahaastattelut suoritimme samalla, kun tutustuimme olosuhdekartoituksien tekemiseen lypsy- ja lihakarjatiloilla. Oman ilmanvaihdon mittauslomakkeen olemme laatineet yhdistelemällä ProAgria Oulun maaseutukeskuksen, A-tuottajien sekä ProAgria Keski-Suomen maaseutukeskuksen olosuhdekartoituslomakkeita. Opinnäytetyö liittyy Maidontuotannosta huipputeknologiaa - hankkeen tekemään Navetan ilmanvaihtooppaaseen, jonka tuottamiseen osallistuimme syksyn 2003 aikana. Työn tuloksena olemme havainneet, että suurimmat ongelmat ilmenevät ilmanvaihdon suunnittelussa ja mitoittamisessa. Ongelmia aiheuttavat suositustaulukoiden antamat alhaiset mitoitusarvot. Asiasanat: navetta, ilmanvaihto, ilmanvaihtojärjestelmä, ilmanlaatu, ilmanvaihdon mittaaminen, suunnittelu, mitoitus 2

3 Lunki, Sirpa & Ruotonen, Anne. Estimation of Ventilation in Cattle Sheds. Oulu Oulu Polytechnic. Thesis. 63 pages + 15 appendices. ABSTRACT The purpose of our thesis was to get acquainted with the present situation of ventilation in cattle sheds. In our thesis we paid attention to measuring ventilation, to ventilation systems, to the problems caused by bad air quality, planning and design. Our goal was to establish a form which could be used when measuring ventilation. The form can also serve as an instruction for measurers. We also aimed at getting acquainted with the problems of ventilation and we also wanted to start general discussion to solve the problems. We carried out our thesis by interviewing farmers, ventilation system sellers and circumstance measurers. We interviewed farmers at the same time when we were doing circumstance measurings at dairy and beef farms. We built our own ventilation measuring form by combining various ventilation measuring forms from several different organizations. Thesis is a part of High Technology in Dairy Production - project. The project made a handbook of ventilation in cattle sheds. We took part in making this handbook during autumn As the result of our Thesis we realized that the biggest problems in ventilation are planning and design. The problems are caused by guide tables and the low design values that they give. Keywords: cattle sheds, ventilation, ventilation system, air quality, ventilation measuring, planning, design 3

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO NAVETTAILMAN LAATU Ilmanvaihdon merkitys Huonon ilmanvaihdon aiheuttamat haitat Vaikutukset eläimiin Taloudelliset vaikutukset Vaikutukset hoitajaan Navettailman haittatekijät Kosteus Kaasut Pölyt Suositukset navettailman laadulle MITOITUSOHJEET JA SUUNNITTELU Säädökset Mitoitusohjeiden tarkastelua ja suosituksien vertailua ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄT Painovoimainen ilmanvaihto Koneellinen ilmanvaihto MITTAUSMENETELMÄT JA LAITTEET Laitteet ja mittarit Lämpötilan, kosteuden ja virtausnopeuden mittaaminen Haitallisten kaasujen mittaaminen Digitaaliset kaasumittarit Melumittarit Savu virtausilmaisimet MITTAUKSET Mittaukset maaseutukeskus Mittaukset A-tuottajat ESIMERKKEJÄ KÄYTÄNNÖN TILANTEISTA Olosuhdekartoitus lypsykarjatilalla

5 7.2 Olosuhdekartoitus lihakarjatilalla Tuottajahaastattelut ILMANVAIHDON MITTAUSLOMAKKEEN LAATIMINEN Lomakkeen ulkoasu ja toiminnallisuus JOHTOPÄÄTÖKSET POHDINTA...61 LÄHTEET

6 1 JOHDANTO Navetan ilmanlaatu on tärkeä tekijä niin eläinten kuin hoitajien kannalta. Huono ilmanlaatu johtaa eläinten sekä hoitajien terveyden heikkenemiseen, eläinten tuotoksen laskuun, mutta myös rakenteiden ennenaikaiseen rapistumiseen. Ilmanvaihdon pitää toimia siten, että navetan kaikissa tiloissa on hyvä ilmanlaatu. Toimivalla ilmanvaihdolla poistetaan navetasta liika lämpö, kosteus, pölyt sekä haitalliset kaasut. Suomessa koneellisen ilmanvaihdon haasteina ovat muun muassa eri vuodenajat, jolloin lämpötilat ja ilmankosteus vaihtelevat suuresti, sekä suurentuneet tuotantorakennukset. Työssämme tarkastelemme vain lämpöeristettyjen navetoiden ilmanvaihtoa, koska kylmäpihatoissa ilmanvaihto on pääosin painovoimainen. Tuotantorakennusteknologian kehittymisen myötä myös ilmanvaihtolaitteita sekä järjestelmiä on kehitettävä vastaamaan suurentuneita tuotoksia ja karjakokoja. Teknologinen kehitys on ollut nopeaa ja oikean suuntaista, mutta käytännön toteutukseen eli suunnitteluun ja mitoitukseen on kiinnitetty liian vähän huomioita. Osasyynä tähän on suositustaulukoiden aiheuttamat mitoitusvirheet. Asiaan on kiinnitetty huomiota maa- ja metsätalousministeriössä ja suositustaulukoihin on tulossa päivityksiä vuoden 2004 aikana (Maaseudun Tulevaisuus, , 14). Ilmanvaihtolaitteiden valmistajat sekä myyjät tietävät laitteiden toiminnasta, mutta jokapäiväisestä käytöstä vastaavat viljelijät eivät välttämättä ole saaneet riittävää ohjausta laitteen käytöstä. Heillä ei aina ole tarvittavaa tietoa ilmanvaihtolaitteiston toimintaperiaatteista eikä toimivan ilmanvaihdon merkityksestä. Siksi teknologian siirto hanke Maidon tuotannosta huipputeknologiaa (Teknotiimi) - onkin koonnut Ilmanvaihto-oppaan muun muassa maanviljelijöille, jotta uutta tietoa saadaan siirrettyä myös heille. Opinnäytetyömme tarkoituksena on kartoittaa ilmanvaihdon koko ketju sekä siinä esiintyviä ongelmia. Pyrimme myös kehittämään olosuhdekartoituksessa 6

7 käytettävää lomaketta ilmanvaihdon mittausten osalta. Tavoitteena on, että jokainen olosuhdetestauksia tekevä taho voisi käyttää sitä, mutta myös muokata sitä omaan käyttöön sopivaksi. Tarkoituksena on koota lomakkeeseen asioita, jotka olisi hyvä huomioida ilmanvaihtoa mitattaessa. Olosuhdekartoittajat tekevät olosuhdetestauksen kukin omalla tavallaan, minkä vuoksi tuloksia ei voida vertailla eikä laatia yhtenäistä mittausmenetelmää. Opinnäytetyön ohella osallistuimme Teknotiimin toimintaan. Tämän pohjalta kirjoitimme Teknotiimin Navetan ilmanvaihto-oppaaseen ongelmatilanteista, ilmanvaihdon arvioinnin syistä sekä mittaustavoista eri tilanteissa. (Liite 1). Erityyppisissä ongelmatilanteissa mittaamisen laajuus ja käytettävät mittarit voivat vaihdella, riippuen mittauskohteesta ja tarpeesta. Opinnäytetyön tekijöiden tavoitteena on tuoda esille navetan ilmanvaihdon toteutuksessa esiintyviä ongelmia sekä herättää keskustelua, jotta esiintyvät ongelmat saataisiin ratkaistua koko toimintaketjussa. 7

8 2 NAVETTAILMAN LAATU 2.1 Ilmanvaihdon merkitys Eläinsuojien ilmanvaihdon ja lämmityksen päätehtävänä on aikaansaada tuotantorakennukseen olosuhteet, joissa niin eläimet kuin eläinten hoitajatkin viihtyvät ja pysyvät terveinä. Rakennuksesta on poistettava kosteutta sekä haitallisia kaasuja ja tarpeen mukaan eläintilaa on joko jäähdytettävä tai lämmitettävä. Hyvät olosuhteet ovat edellytyksenä taloudelliseen optimitulokseen pääsemiselle. (Aho ym. 2002, 52.) Lehmät ja hiehot viihtyvät selvästi kylmemmässä kuin esimerkiksi ihminen. Kuumuus on lypsylehmälle suurempi stressin aiheuttaja kuin kohtuullinen kylmyys. Jo ºC:een lämpötila aiheuttaa naudalle lämpöstressiä. Eristetyssä navetassa sopiva lämpötila on noin +12 ºC ja suhteellinen kosteus %. Naudat tuottavat aineenvaihduntansa tuloksena sitä enemmän lämpöä mitä enemmän ne painavat, kasvavat ja tuottavat, mikä heijastaa syönnin määrään. Lypsylehmä, joka tuottaa keskimäärin 20 kiloa maitoa päivässä, vapauttaa ylimääräistä lämpöenergiaa 1000 wattia eli lämpöpatterin tehon verran. Lämpöenergian poistaminen tapahtuu liikalämpöä haihduttamalla. Ihon ja hengitysteiden kautta haihtuu jopa litraa vettä päivässä. Navetan ilmastoinnin tulee toimia hyvin, jotta liika kosteus saadaan poistettua navettailmasta. Kovilla pakkasilla navetan ilmanvaihto toimii harvoin kunnolla ilman lisälämpöä. (Aho ym. 2002, 4.) Kosteus on verrannollinen lämpötilaan. Ilman suhteellinen kosteus määritellään vesihöyryn osapaineen suhteena osapaineen maksimiarvoon samassa lämpötilassa. Kun ilmaa lämmitetään ja absoluuttinen kosteus pysyy samana, ilman suhteellinen kosteus pienenee. Ilman vedensitomiskyky siis kasvaa 8

9 lämpötilan noustessa. Mollierin diagrammin perusteella voidaan määrittää ilman vesisisältö, kun tiedetään ilman lämpötila ja suhteellinen kosteus. Mollierin diagrammia käytetään hyödyksi esimerkiksi laskettaessa ilmanvaihdon tarvetta poistettavan vesihöyryn mukaan. (Karhunen 1984, 2,13.) Talvikaudella ilmanvaihto mitoitetaan kosteuden poiston tarpeen mukaan. 2.2 Huonon ilmanvaihdon aiheuttamat haitat Vaikutukset eläimiin Naudat ovat tasalämpöisiä, mikä tarkoittaa sitä, että ne pystyvät pitämään ruumiinlämpönsä suhteellisen tasaisena ympäristön lämpötilan vaihteluista huolimatta. Lehmien normaali ruumiinlämpö on ºC. (Rajala 1990, 3.) Tuotantorakennuksen lämpötila voi vaihdella välillä ºC eikä sillä ole merkittävää vaikutusta lehmien tuotokseen. Korkeissa lämpötiloissa lehmät reagoivat voimakkaammin ilman suhteelliseen kosteuteen ja kärsivät lämpöstressistä jo asteen lämpötilassa. (Kapuinen 1988, 7.) Liian kuumassa lehmä vähentää syöntiä ja sen maidontuotanto vähenee lämpöstressin vaikutuksesta jopa 25 prosenttia. Lehmälle huono ilmanvaihto aiheuttaa myös jalkaterveyden heikkenemistä, kun parret ja kulkuväylät ovat kosteita, utaretulehduksia, solupitoisuuden nousua, hengitystieinfektioita, tuottavuuden sekä tiinehtyvyyden heikkenemistä. Näiden yksi tekijä on liiallinen kosteus, joka aiheuttaa osan taudeista (Teknotiimi 2003, 2). Mikkola ym. (2002, 58) viittaavat Rajalaan, jonka mukaan lypsylehmälle suotuisin ympäristö on viileähkö, suhteellisen kuiva ja vedoton. Kylmyys yhdessä kosteuden ja vedon kanssa on erittäin haitallinen tekijä eläimelle. Kylmyys itsessään ei niinkään aiheuta terveydellisiä ongelmia. Navettaympäristö on oleellinen altistava tekijä vasikoiden sairastumiselle. Ilmanvaihdon toimivuus erityisesti talviaikana on varmistettava, jotta navetassa ei ole liian kylmä eikä kosteaa. Vasikan lämmönsäätelykyky kehittyy hitaasti ja se on 9

10 herkkä äkillisille lämpötilan ja kosteuden vaihteluille. (Aho 2003, 71.) Vasikoiden herkkyys kylmälle johtuu erittäin suuresta ruumiin pinta-alasta suhteessa painoon, ohuesta nahasta, pienestä nahanalaisrasvakudoksen määrästä, heikosta ääreisverisuonten säätelykyvystä ja syntymän jälkeen märältä iholta haihtumalla tapahtuvista lämpötappioista. Vasikoiden suosituslämpötila onkin ºC. Muut ympäristötekijät, varsinkin veto ja kosteus, voivat heikentää karvapeitteen eristävää vaikutusta. Kun karvapeitteen luonnollinen eristys pettää, vasikan täytyy lisätä lämmöntuotantoaan tasapainottaakseen lisääntyneen lämmönmenetyksen. Rehuannokset, jotka suotuisassa ympäristössä ovat riittäviä, voivat olla liian pieniä, kun lämmönhukka ympäristöön on liian suuri. Tästä on seurauksena aliravitsemus, painon putoaminen, sairaudet, alilämpöisyys ja jopa kuolema. (Rajala 1990, 6-7.) Tämän vuoksi vasikoille tulisi olla aina erillinen osasto navetassa. Olosuhteiltaan hankalasti hallittavia ovat vasikkakarsinat suurten ovien vieressä tai lypsyasemien yhteydessä (Aho 2003, 71.) Taloudelliset vaikutukset Huonolla ilmanvaihdolla on taloudellisia vaikutuksia. Lämpötila on tärkeä säätelijä erityisesti lehmän tuotosta ajatellen. Eläinten täytyy ylläpitää tasapaino tuottamansa ja ympäristöstä saamansa ja menettämänsä lämmön välillä. Alhaisissa lämpötiloissa eläimen on lisättävä lämmöntuotantoa tai vastaavasti vähennettävä lämmönluovutusta. Jokaisella eläimellä on lämpötila-alue, jolla se voi saavuttaa optimituotannon. Termisen miellyttävyyden alueeksi kutsutaan lämpötilaaluetta, jolla eläimet eivät ainoastaan pysty saavuttamaan optimituotantoa, vaan jolla ne myös viihtyvät niin hyvin, että eivät pyri vaihtamaan paikkaa ne ovat niin sanotusti täydellisessä harmoniassa ympäristönsä kanssa. Tätä aluetta on vaikea määritellä, koska se riippuu monista seikoista, muun muassa eläimen iästä, painosta, aikaisemmista kokemuksista ja kasvatusolosuhteista. (Rajala 1990, 4.) Jos lämpötila putoaa niin alas, että eläimen täytyy kuluttaa enemmän rehua tuotosyksikköä kohti pysyäkseen lämpimänä, eläin joko tuottaa vähemmän samalla rehumäärällä tai syö enemmän pysyäkseen lämpimänä ja optimituotoksen tasolla. 10

11 Tämä vaikuttaa taloudellisesti silloin, jos karja ruokitaan kalliilla ostorehulla. Periaatteessa niin suurta taloudellista merkitystä ei ole, jos karjaa ruokitaan karkearehulla, joka on suhteellisen halpaa. Toisaalta lämpötilan noustessa liikaa eläin pyrkii vähentämään lämmöntuotantoaan yleensä vähentämällä rehunkulutusta ja tätä kautta tuottavuuttaan. Taloudellinen merkitys kasvaa myös silloin, jos eläin alkaa huonon tuotantoympäristön vuoksi sairastella. Huonontunut utareterveys, lisääntyneet jalkasairaudet sekä syömättömyys vaikuttavat tuotoksen lisäksi myös maidon laatuun heikentävästi. Toisin sanoen eläimen olosuhteita on pyrittävä pitämään niin neutraaleina, etteivät vaikutukset ulotu taloudelliselle puolelle. (Rajala 1990, 4-5) Vaikutukset hoitajaan Hoitajan terveys on tärkeä tekijä arvioitaessa ilmanvaihdon toimivuutta. Maataloustyöhön liittyy kiinteästi altistuminen erilaisille pölyille ja kaasuille. Tärkeimpiä biologisia ja orgaanisia pölyjä ovat viljanpöly, varastopunkit, homesienet, aktinomykeetit eli sädesienet sekä muut bakteerit ja eläinperäiset partikkelit. Orgaanisten pölyjen ohella eläintilassa esiintyvät ärsyttävät kaasut, kuten ammoniakki ja rikkivety, lisäävät huomattavasti viljelijöiden hengityselimiin kohdistuvaa kuormitusta. Altisteiden vaikutus riippuu altistumisen kestosta ja pitoisuudesta sekä yksilön herkkyydestä. Suurimpia altistajatekijöitä ovat lehmän harjaus sekä viljan jauhatus. Kaasuille altistuu silloin, kun navetassa on huono ilmanvaihto. Lannanpoistojärjestelmilläkin on vaikutuksensa: Kuivalantajärjestelmä on hyvä menetelmä, mutta kuivikkeiden käyttäminen ja huoneilmaan lannasta irtoavat itiöt saattavat lisätä ammattiastman todennäköisyyttä. Viljelijän työperäinen astma kehittyy yleensä vasta pitkän altistumisajan jälkeen. Ammattiastmaan sairastuva on yleensä lypsykarjanhoitaja. (Hanhela 1999, 1, ) Jos viljelijän terveys heikkenee ilmanvaihto-ongelmien seurauksena, on huomioitava myös eläinten terveys. Eläin on eläintilassa 24 tuntia vuorokaudessa, kun hoitaja keskimäärin kahdeksan tuntia. Myös eläinten on havaittu sairastavan 11

12 homepölykeuhkoa. Ilmanvaihdon toimivuuteen kiinnitetään huomiota yleensä vasta siinä vaiheessa, kun hoitajalla ilmenee allergisia oireita. 2.3 Navettailman haittatekijät Kosteus Ilman suhteellisen kosteuden tulisi olla %, riippuen navetan rakennusmateriaaleista. Erityisesti puurakenteisissa navetoissa suhteellinen kosteus saa olla korkeintaan 80 %, koska kosteuden ollessa pitkäaikaisesti yli 80 % puurakenteiden kosteus nousee 20 %:iin, jolloin lahottajasienet alkavat kasvaa. Runsas kosteus johtaa helposti eristeiden kastumiseen, mistä seuraa entistä huonompi lämpötalous ja sitä kautta yhä suurempi kosteusongelma. (Kapuinen 1988, ) Kosteutta syntyy eläintilaan eläimistä, mutta myös käytävät, rakolattiat, kiinteälattiainen lantakäytävä, lypsyaseman lattia, ruokintapöytä ja rehu luovuttavat kosteutta. Joissakin tapauksissa myös seinät saattavat puutteellisesta ilmanvaihdosta johtuen olla kosteita pintoja (Kapuinen 1989, 1). Kosteassa ilmassa lisääntyvät erilaiset pieneliöt, jolloin hengityselinsairauksien ja utaretulehdusten vaara kasvaa. Kostea ilma lahottaa puurakenteet ja ruostuttaa rautarakenteet. Liian kuivassa huoneilmassa viihtyvät taas sairautta aiheuttavat virukset sekä mikrobit ja pölyn muodostuminen lisääntyy (Karhunen 1992, 4-5). Suurimmat erot kosteuden tuotannossa ovat tuoreella ja esikuivatulla säilörehulla. Toinen eroa aiheuttava tekijä on rehun jäätyneisyys. Jos rehu on jäätynyttä, se vaatii sulattamista. Tällöin siitä vapautuu kosteutta ja se sitoo runsaasti lämpöä eläintilasta (Kapuinen 1988, 37). Kosteuden tuotanto on lypsyasemilla suurta. Eläimet ovat aktiivisia ja lypsyasema kastellaan pesun helpottamiseksi ennen lypsyä sekä pestään lypsyn jälkeen ulosteista ja muista lypsyn aikana syntyneistä jätteistä. Kosteuden aiheuttamien 12

13 haittojen vähentämiseksi tulisi lypsyasema eristää muusta eläintilasta. (Kapuinen 1988, 85, 88) Kaasut Haitalliset kaasut voivat aiheuttaa sekä akuutteja että kroonisia myrkytyksiä. Eläinten ja happea aineenvaihdunnassa käyttävien pieneliöiden hengityksen päätuotteina muodostuu vettä, hiilidioksidia ja lämpöä. Ammoniakkia (NH 3 ) syntyy nopeasti virtsan ureasta ja hitaammin lannan kuiva-aineen hajotessa. Metaania (CH 4 ) muodostuu lehmien pötsissä, mutta myös ilmattomassa tilassa elävien pieneliöiden hajottaessa lantaa ja rehunjätteitä. Hiilidioksidi (CO 2 ) ja metaani ovat hajuttomia ja myrkyttömiä, mutta tukahduttavia kaasuja, jotka aiheuttavat korkeina pitoisuuksina muun muassa heikotusta. Lantakourussa tai lantasäiliössä lannan pinnalla oleva metaanin ja ilman seos saattaa jopa räjähtää. (Karhunen 1992, 4-5.) Korkea ammoniakkipitoisuus aiheuttaa hengitysteiden ärsytystä ja pitkäaikaisaltistuksena hengitystiesairauksiin altistavia muutoksia limakalvojen pinnalla. Korkeina pitoisuuksina ammoniakki saattaa myös tuhota henkitorven limakalvojen nukkakerrosta, jolloin erilaisten epäpuhtauksien ja mikrobien on helpompi päästä syvempään hengitystie-elimistöön. (Työtehoseuran sanasto ) Rikkivety (H 2 S) haisee voimakkaasti mädänneelle kananmunalle ja liukenee helposti veteen. Rikkivety johtaa runsaasti esiintyessään nopeasti kuolemaan ja aiheuttaa jo pieninä pitoisuuksina myrkytystiloja. Sen myrkytysvaikutus perustuu soluhengitystä lamaannuttavaan vaikutukseen. Ihmisellä oireina ovat silmien ja hengityselimien ärsytys, päänsärky, sekavuus ja kiihtyneisyys. Korkeahko rikkivetypitoisuus lamaannuttaa hajuaistin, jolloin ihminen ei enää havaitse kaasun hajua. Rikkivetyä muodostuu hapettomissa olosuhteissa lietelannassa. Sitä irtoaa lannasta jatkuvasti vähäisiä määriä lannan valuessa lietekanavissa olevien kynnyksien yli ja runsaasti lietteen sekoituksen aikana. Yleensä rikkivetyä ei 13

14 esiinny haitallisissa määrissä, mutta lietelantasäiliöiden ja kanavien tyhjennyksen yhteydessä rikkivetypitoisuus saattaa nousta tappavaksi. Jos navetan johonkin kohtaan tulee rikkivetyä, siinä olevat lehmät saattavat lypsää huonosti, laihtua, aristella jalkojaan ja niiden karvapeite on terveitä lehmiä kiillottomampi sekä nuhruisempi. (Karhunen 1984, 7.) Hiilimonoksidi (CO) on hiukan ilmaa kevyempi, hajuton kaasu. Se on hyvin myrkyllinen hapen vaihdunnan veressä lukitseva kaasu. Myrkytyksen oireina ovat hengenahdistus, huimaus ja päänsärky. Hiilimonoksidia esiintyy eläintilassa kuitenkin vain silloin, kun lämmittämisestä johtuvat palamiskaasut jäävät eläintilaan. (Karhunen 1984, 7.) Haitallisten kaasujen muodostumiseen vaikuttavat myös lannanpoistojärjestelmät. Hyvin toimiva lannanpoisto pitää eläimet ja niiden lähiympäristön puhtaina, säästää työtä, ei aiheuta vammoja, vähentää lantakaasumyrkytyksiä sekä estää tartuntojen kulkeutumisen eläimeltä toiselle. Kuivikkeiden runsas käyttö pitää eläimet puhtaina sekä parantaa huoneilmaa sitomalla ammoniakkia. Kuivikkeiden haittapuoli on niiden pölyävyys sekä työn ja kustannuksien määrän kasvaminen. (Kotieläinten terveys ja tuotantoympäristö ) Pölyt Pölyt ovat pääosin peräisin eläinten ihosta, rehuista, kuivikkeista sekä lannasta. Kokonaispölypitoisuus pienenee eläinten ollessa levossa ja suurenee niiden liikehtiessä esimerkiksi ruokinta-aikoina. Hienojakoista pölyä leijailee ilmassa jatkuvasti ja kiinnittyy pintoihin törmätessään niihin. Pöly toimii myös haitallisten pieneliöiden ja kaasujen kantajana, jolloin pöly altistaa infektiotaudeille toimiessaan mikrobien levittäjänä. Ihmisille ja eläimille haitallisinta on hienojakoinen pöly, koska se pystyy tunkeutumaan keuhkoihin. Pöly ärsyttää mekaanisesti ja aiheuttaa tulehduksia limakalvoilla ja lisäksi se voi aiheuttaa allergisia reaktioita. Ensisijaisesti pöly tietenkin altistaa hengitystiesairauksille, mutta voi levittää myös 14

15 muita taudinaiheuttajia. Kuiva huoneilma lisää pölyn haittavaikutuksia. (Kotieläinten terveys ja tuotantoympäristö ) Pölyn muodostumiseen vaikuttaa muun muassa rehujen laatu. Esimerkiksi viljan eri säilömistavat vaikuttavat ratkaisevasti pölyn syntymiseen. Kylmäkuivattu viljajauho on huomattavasti pölyävämpää kuin esimerkiksi propionihapolla säilötty vilja. (Karhunen 1992, 15 16, 18.) Pölyn muodostumista on hankala estää, kun ilmanvaihdon lisääminen kuivattaa ilmaa niin, että pölylle syntyy otollinen elinympäristö. Ihmisen ainoa keino suojautua pölyltä on käyttää suojainta. Nykyään pölypitoisuus on kuitenkin navetoissa vähentynyt kuivan heinän käytön vähenemisen myötä. Kyösti Louhelaisen (1997, 217) tekemän tutkimuksen mukaan vanhoissa navetoissa pölymäärät ovat suuremmat kuin uusissa navetoissa, johtuen lähinnä koneellistumisesta. Ei voida kuitenkaan yleistää, että uusissa navetoissa pölyä olisi vähemmän kuin vanhoissa. Louhelaisen mukaan tärkeää olisikin panostaa uusissa navetoissa juuri ilmanvaihtoon, jotta huoneilman laatu paranisi. Mikro-organismeja ovat homeet, bakteerit ja muut pieneliöt, joita ei voi nähdä kuin mikroskoopin avulla. Navettailmaan mikrobeja tulee pääasiassa heinästä, viljasta ja oljesta. Mikrobien kasvu riippuu kasvualustan koostumuksesta, ph:sta, happipitoisuudesta, lämpötilasta ja kosteudesta. Kosteus on tärkein vaikuttava kasvutekijä. Tämän vuoksi on tärkeää, että eläintilassa ovat mahdollisimman hyvät olosuhteet, jotta tauteja levittävät mikrobit ja bakteerit eivät pääse leviämään. (Työtehoseuran sanasto ) 15

16 2.4 Suositukset navettailman laadulle Eläimen hyvinvointi muodostuu eläimen psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista. Eläinsuojelusäädösten tarkoituksena on parhaalla mahdollisella tavalla suojella eläimiä kärsimykseltä. Maa- ja metsätalousministeriö johtaa, ohjaa ja yleisesti valvoo eläinsuojelusäädösten noudattamista Suomessa. (Maa- ja metsätalousministeriö: Elintarvikkeet ja eläimet: Eläinten hyvinvointi - sivusto ) Eläinsuojeluasetuksessa on määritelty millaiset olosuhteet naudalle on luotava. Yleisissä vaatimuksissa todetaan, että eläimen pitopaikan tulee tarjota riittävä suoja epäsuotuisia sääoloja sekä liiallista kylmyyttä, lämpöä ja kosteutta vastaan. Eläinten pitopaikan tulee lain mukaan myös luoda sellaiset olosuhteet, missä voidaan ylläpitää puhtautta, hyvää hygieniaa ja että eläimet voidaan tarkastaa ja hoitaa vaikeuksitta. Asetuksen toisessa momentissa todetaan ilmanvaihdosta näin: Eläimen pitopaikassa on huolehdittava riittävästä ilmanvaihdosta siten, etteivät haitalliset kaasut, pöly, veto tai liiallinen kosteus vaaranna eläimen terveyttä tai hyvinvointia. Pitopaikassa ei saa esiintyä jatkuvaa eläintä häiritsevää tai sille haittaa aiheuttavaa melua. (Eläinsuojelulaki /247.) Maa- ja metsätalousministeriöltä tulevat määräykset ja ohjeet, jotka perustuvat Suomen valtion asettamiin lakeihin. Määräyksiä on noudatettava, mutta ohjeet ovat vain suosituksia, joita on kuitenkin hyvä noudattaa. Maa- ja metsätalousministeriön mukaan ilmanvaihdon ja lämmityksen tehtävänä on luoda eläinsuojaan huoneilmasto, jossa eläimet voivat hyvin ja niiden aineenvaihdunta toimii oikein. Huomioon on otettava myös hoitajan työskentelyolosuhteet, jotta ne ovat tarkoituksenmukaiset. Ministeriö on määritellyt suositukset naudalle koskien lämpötilaa, suhteellista kosteutta sekä ilmanvaihtoa. Asetetut suositukset näkyvät taulukossa 1. (Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet: 16

17 maatalouden tuotantorakennusten lämpöhuolto ja huoneilmasto MMM-RMO C ) Taulukossa 1 näkyvät ministeriön laatimat suositusarvot lämpötilalle ja kosteudelle sekä lasketut lämmön- ja kosteuden luovutusarvot erikokoisille eläimille. Tämän mukaan on vastaavasti laskettu talvenaikainen ilmanvaihdon tarve minimin ja maksimin osalta lämpöeristetyssä kotieläinrakennuksessa. Minimi-ilmanvaihdon tarve ilmoittaa sen ilmanvaihdon suuruuden, jota ei missään olosuhteissa saa alittaa. Minimi-ilmanvaihto määräytyy joko poistettavan hiilidioksidin tai vesihöyryn mukaan. Maksimi-ilmanvaihto ilmoittaa sen tarpeen, jonka mukainen ilmamäärä on kuumimmallakin helteellä kyettävä poistamaan. Maksimi-ilmanvaihto siis perustuu poistettavan lämmön määrään. Ministeriön laatimaa suositusarvoja käyttävät niin suunnittelijat, rakentajat kuin ilmanvaihdon laitteita myyvät liikkeet. 17

18 TAULUKKO 1. Kotieläinten lämmön- ja kosteuden tuotanto sekä sille suositeltavat huoneilman talvenaikaiset arvot lämmöneristetyissä kotieläinrakennuksissa. Eläin Paino/kg Eläinten Suositus Suht. Lämmön Kosteude Ilmanvaihto ikä, Kk (vrk) - lämpötil a Kost:n max-% luovutus W/el. n luovutus g/h m 3 /h min. max. o C Lypsylehmä " " Hieho ja ummessa oleva lehmä Nuorkarja, uudistus - " " Vasikka Lihakarja " " " " Ministeriö on myös määritellyt alimmat ja ylimmät kriittiset lämpötilat (Taulukko 2). Ohjeistuksen mukaan lämmöneristetyn eläinsuojan vuorokautinen lämpötilan vaihteluväli ei saisi olla viittä astetta suurempi. Liian alhaisessa lämpötilassa 18

19 tavallista suurempi osa eläinten syömän rehun energiasta kuluu normaalin ruumiinlämmön ylläpitämiseen, mikä pienentää tuotantoa. Lämpötilaa, jonka alapuolella näin tapahtuu, nimitetään alemmaksi kriittiseksi lämpötilaksi. Alemman kriittisen lämpötilan tasoon vaikuttaa huomattavasti lattiaratkaisu ja kuivikkeen käyttö, jolloin runsaalla kuivikkeen käytöllä on alempaa kriittistä lämpötilaa laskeva vaikutus. Liian korkea lämpötila aiheuttaa eläimelle ruokahalun laskua ja sitä kautta tuotoksen alenemista. Tällöin puhutaan ylemmästä kriittisestä lämpötilasta. (Maaja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet: maatalouden tuotantorakennusten lämpöhuolto ja huoneilmasto MMM-RMO C ) TAULUKKO 2. Eri eläinlajien alemmat ja ylemmät kriittiset sekä optimi-lämpötilat. Eläinlaji kriittiset lämpötilat C alempi ylempi Optimi Lehmä (-25...) Nuorkarja (-15...) Pikku vasikka ( 0...) Lihakarja,> 3kk (-35...) Kaasuille ministeriö on laatinut raja-arvot, joita on noudatettava. Ministeriön määräyksien mukaan lantakaasujen pääseminen eläintilaan on estettävä. Useimmiten lietelantakanavat ovat kaasujen kulkureitti, joten lietelantakanavien ja säiliön välille on sijoitettava vesilukko ja otettava vähintään minimi-ilmanvaihtoa vastaava osa poistoilmasta lietekanavan kautta. Vesilukko on merkittävä selvästi pohjapiirrokseen. Säiliön ja eläintilan välisissä suljetuissa lietelantakanavissa ei saa olla tuuletusaukkoja silloin, kun eläintilassa on alipaineilmastointi. Ministeriön mukaan lantakaasujen vähenemiseksi on suotavaa, että tuloilma johdetaan 19

20 suoraan eläinten hengitystievyöhykkeelle ruokintapöydän yläpuolelta. Taulukossa 3 näkyvät kaasuille asetetut raja-arvot, jotka eivät saa ylittyä. (Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet: maatalouden tuotantorakennusten lämpöhuolto ja huoneilmasto MMM-RMO C ) TAULUKKO 3. Vaarallisten kaasujen suurimmat hyväksyttävät pitoisuudet, ppm = miljoonasosa (=cm 3 /m 3 ) Hiilidioksidi, CO ppm Ammoniakki,NH3 10 ppm Rikkivety,H2S 0.5 ppm Häkä, CO 5 ppm Orgaaninen pöly 10 mg/m 3 20

21 3 MITOITUSOHJEET JA SUUNNITTELU Rakentamis- tai peruskorjaussuunnitelmaa laadittaessa laaditaan samanaikaisesti ilmanvaihto- ja lämpötaloussuunnitelma. Ilmanvaihto- ja lämpötaloussuunnitelmaa tarvitaan esimerkiksi rakennuksen eristystä suunniteltaessa. Ilmanvaihdon suunnittelussa on lähdettävä liikkeelle tarvelaskennasta. Ilmanvaihdon tarpeiden ollessa tiedossa on valittava ilmanvaihtojärjestelmä. Rakennuttajan tulisi yhteistyössä asiantuntijoiden, suunnittelijan ja laitevalmistajan kanssa laatia tarkat juuri tätä rakennusta ja sen tarpeita vastaavat suunnitelmat ilmanvaihdon toteutuksesta. Rakentajalle on hyödyllistä, jos hän voi hyödyntää suunnittelijan asiantuntemusta vielä rakennusvaiheessa. Valmiissa rakennuksessa ilmanvaihdon toimivuus tulisi testata. Näin sekä rakennuttaja että suunnittelija saisivat työstä parhaan hyödyn. 3.1 Säädökset Maa- ja metsätalousministeriö ohjaa maatalouden rakentamista lakien ja suositusten puitteissa ja asettaa tuotantoeläinrakennuksille minimivaatimukset. Maa- ja metsätalousministeriö on hyväksynyt rakentamisohjeiden osan A Maa- ja metsätalousministeriön rakentamisohjekokoelma sisältää MMM:n määräykset ja suositukset talonrakentamiselle, johon maataloushallinnon kautta myönnetään rahoitustukea. Rakentamisohjekokoelma koskee sekä asuin- että tuotantorakennusten suunnittelua ja rakentamista. (Maa- ja metsätalousministeriö: MRO A1 Yleiset määräykset ja suositukset ) Rakentamisohjekokoelman lisäksi rankentamisessa on sovellettava rakennusteknillisen kestävyyden ja paloturvallisuuden, terveellisyyden ja ympäristöön soveltuvuuden osalta yleistä rakentamista koskevaa lainsäädäntöä, ympäristöministeriön rakentamismääräyksiä sekä paikallisia rakentamismääräyksiä. Rakennuslain mukaan alueen käyttäminen on 21

Reippaana raittiissa ilmassa. Ilmanvaihto eläintiloissa

Reippaana raittiissa ilmassa. Ilmanvaihto eläintiloissa Reippaana raittiissa ilmassa Ilmanvaihto eläintiloissa Ilmanvaihdon käsitteet Ilmanvaihdon arviointi Lämpötila ja kosteus Minimi- ja maksimi-ilmanvaihto Poistoilma ja korvausilma Ongelmatilanteiden ratkaiseminen

Lisätiedot

Hyvä ilmanvaihto - pihattorakennuksissa

Hyvä ilmanvaihto - pihattorakennuksissa Taustaa Hyvä ilmanvaihto - pihattorakennuksissa Tapani Kivinen MTT Kotieläintuotannon tutkimus maatalouden ilmanvaihdon taso on ollut vaihteleva tilakokojen kasvu ym. toimintaympäristön muutokset eläinten

Lisätiedot

Reippaana raittiissa ilmassa. Ilmanvaihto eläintiloissa

Reippaana raittiissa ilmassa. Ilmanvaihto eläintiloissa Reippaana raittiissa ilmassa Ilmanvaihto eläintiloissa Ilmanvaihdon käsitteet Ilmanvaihdon arviointi Lämpötila ja kosteus Minimi- ja maksimi-ilmanvaihto Poistoilma ja korvausilma Ongelmatilanteiden ratkaiseminen

Lisätiedot

Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat

Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat TARMOn ilmanvaihtoilta taloyhtiölle 28.10.2013 Päälähde: Käytännön

Lisätiedot

DeLaval tuuliverhot ja hormit Luonnollisen ilmanvaihdon ratkaisut

DeLaval tuuliverhot ja hormit Luonnollisen ilmanvaihdon ratkaisut DeLaval tuuliverhot ja hormit Luonnollisen ilmanvaihdon ratkaisut Tuuliverhoseinät - vaihtoehto ilmanvaihtoon lypsy-ja lihakarjatiloilla DeLaval laskostuva tuuliverho CTD DeLaval ylhäältä avautuva tuuliverho

Lisätiedot

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti Hallitun ilmanvaihdon merkitys Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti on ekologinen tapa ottaa ikkunan kautta poistuva hukkalämpö talteen ja hyödyntää auringon lämpövaikutus. Ominaisuudet: Tuloilmaikkuna

Lisätiedot

Viileä hetki tuo mukavuutta lehmillesi

Viileä hetki tuo mukavuutta lehmillesi Viileä hetki tuo mukavuutta lehmillesi DeLaval viilennyspuhaltimet Ratkaisu Sinulle - Joka päiväksi Hyvä ilmanvaihto (riittävästi puhdasta ja raikasta ilmaa) on eläinten mukavuuden yksi avaintekijä vastasyntyneistä

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA JA NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

SWEGON HOME SOLUTIONS

SWEGON HOME SOLUTIONS ÄLYKÄSTÄ ILMANVAIHTOA IHMISILLE JA KODILLE TAKAA RAIKKKAAN JA TERVEELLISEN SISÄILMAN Ilmanlaadulla on valtavan suuri merkitys hyvinvoinnillemme. Se vaikuttaa yleiseen jaksamiseen ja terveyteemme. Huono

Lisätiedot

turvallisesti työssä Lietelanta voi tappaa

turvallisesti työssä Lietelanta voi tappaa turvallisesti työssä Lietelanta voi tappaa Lietelannassa muodostuu erilaisia kaasuja, joista haitallisimpia ovat rikkivety, metaani, ammoniakki ja hiilidioksidi. Suurina pitoisuuksina nämä kaasut ovat

Lisätiedot

Broilerien kasvatus optimaalisissa olosuhteissa. Elina Santavuori HK Agri Oy

Broilerien kasvatus optimaalisissa olosuhteissa. Elina Santavuori HK Agri Oy Broilerien kasvatus optimaalisissa olosuhteissa Elina Santavuori HK Agri Oy Broilerin kasvatus Kasvattamon valmistelut ennen untuvikkojen tuloa Untuvikkoaika Olosuhteet Hoitotoimet kasvatusaikana Päiväkirjan

Lisätiedot

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa 1/2014 Vertia Oy 15.5.2014 Heikki Jussila, Tutkimusjohtaja 040 900 5609 www.vertia.fi Johdanto Tämä raportti perustuu Vertia Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden

Lisätiedot

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA IKI-Kiuas Oy teetti tämän tutkimuksen saatuaan taloyhtiöiltä positiivista palautetta kiukaistaan. Asiakkaat havaitsivat sähkölaskujensa pienentyneen,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemat uudet säännökset. Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemat uudet säännökset. Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemat uudet säännökset Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö Asumisterveysohje asetukseksi Soveltamisalue asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisten

Lisätiedot

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Timo Luukkainen 2009-05-04 Ympäristön ja energian säästö yhdistetään parantuneeseen

Lisätiedot

Maatalousrakennusten energiatehokkuus. Kjell Brännäs, maa- ja metsätalousministeriö 28.2.2011

Maatalousrakennusten energiatehokkuus. Kjell Brännäs, maa- ja metsätalousministeriö 28.2.2011 Maatalousrakennusten energiatehokkuus Kjell Brännäs, maa- ja metsätalousministeriö 28.2.2011 MMM:n rakentamissäädökset, tuettava rakentaminen MMM:n RMO C2.2, maatalouden tuotantorakennusten lämpöhuolto

Lisätiedot

Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa

Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin 21.8.2006 Paula Juuti 2 Kaupattavien päästöjen määrittäminen Toistaiseksi CO2-päästömäärät perustuvat

Lisätiedot

Mukava olo. Ternikasvattamon vasikkatilat

Mukava olo. Ternikasvattamon vasikkatilat Mukava olo Ternikasvattamon vasikkatilat Tilantarve Ryhmäkarsinat Osastointi Sairas vasikka Rakenteelliset ratkaisut vasikan hyvinvoinnin kannalta Ryhmäkasvatus Laumaeläin Virikkeellisyys, liikunta ja

Lisätiedot

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA 28.3.2009 TkT Juha Vinha Energiatehokas koti tiivis ja terveellinen?, 28.3.2009 Helsingin Messukeskus PERUSASIAT KUNTOON KUTEN ENNENKIN Energiatehokas

Lisätiedot

SÄHKÖLÄMMITTIMET PEHMEÄÄ LÄMPÖÄ KOTIIN

SÄHKÖLÄMMITTIMET PEHMEÄÄ LÄMPÖÄ KOTIIN SÄHKÖLÄMMITTIMET PEHMEÄÄ LÄMPÖÄ KOTIIN RAUTAKESKO 1 Mukavaa lämpöä - miten ja miksi? Lämpö on yksi ihmisen perustarpeista. Lämpöä tarvitaan asuinhuoneissa: kotona ja vapaa-ajanasunnoissa, mökeillä, puutarhassa,

Lisätiedot

KOSTEUS. Visamäentie 35 B 13100 HML

KOSTEUS. Visamäentie 35 B 13100 HML 3 KOSTEUS Tapio Korkeamäki Visamäentie 35 B 13100 HML tapio.korkeamaki@hamk.fi RAKENNUSFYSIIKAN PERUSTEET KOSTEUS LÄMPÖ KOSTEUS Kostea ilma on kahden kaasun seos -kuivan ilman ja vesihöyryn Kuiva ilma

Lisätiedot

Hiilidioksidimittausraportti

Hiilidioksidimittausraportti Hiilidioksidimittausraportti 60 m2 kerrostalohuoneisto koneellinen poistoilmanvaihto Korvausilmaventtiileinä 2 kpl Biobe Thermoplus 60 (kuvassa) Ongelmat: Ilman tunkkaisuus, epäily korkeista hiilidioksidipitoisuuksista

Lisätiedot

KONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN

KONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN KONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN Koneellinen poistoilmanvaihto mitoitetaan poistoilmavirtojen avulla. Poistoilmavirrat mitoitetaan niin, että: poistopisteiden, kuten

Lisätiedot

YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN

YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN Vesa Asikainen (Envimetria Oy) Pertti Pasanen (Itä-Suomen yliopisto, ympäristötieteen laitos) Helmi Kokotti

Lisätiedot

Ilmanvaihtojärjestelmien kunto terveysnäkökohdat

Ilmanvaihtojärjestelmien kunto terveysnäkökohdat Ilmanvaihtojärjestelmien kunto terveysnäkökohdat Kari Reijula professori, teemajohtaja IV-järjestelmät ja terveys Riittävä ilmanvaihto, tunkkaisuus vs. veto, kosteuden kertyminen Kanavien, järjestelmien,

Lisätiedot

Jukka Ahokas Helsingin Yliopisto Agroteknologia

Jukka Ahokas Helsingin Yliopisto Agroteknologia Rakennusten lämmitys ja lämpöhäviöt Jukka Ahokas Helsingin Yliopisto Agroteknologia 2 Tässä oppaassa tarkastellaan yleisesti rakennusten lämmitykseen liittyvää energian kulutusta. Sekä karjataloustuotannossa

Lisätiedot

ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET HEVOSTEN PIDOLLE 17.9.2011

ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET HEVOSTEN PIDOLLE 17.9.2011 ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET HEVOSTEN PIDOLLE 17.9.2011 Eläinten hyvinvointi Käyttäytymistarpeiden toteuttaminen liikkuminen, laumakäyttäytyminen lisääntymiskäyttäytyminen syömiskäyttäytyminen Muiden tarpeiden

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Jukka Mäittälä www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Jukka Mäittälä www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työympäristö Jukka Mäittälä, FM, kehittämispäällikkö Työterveyslaitos Maatalousyrittäjien työterveyshuollon keskusyksikkö (Mytky) jukka.maittala@ttl.fi 040 7532017 www.ttl.fi/maatalous

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma

Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma Riippumaton asiantuntija Terveydellisen merkityksen arvioija Työntekijöiden tutkiminen Työntekijöiden seuranta tth erikoislääkäri Seija Ojanen 1 Yhteys työterveyshuoltoon

Lisätiedot

8. Ympäristöperäisten utaretulehdusbakteerien aiheuttamien ongelmien hallinta. Laura Kulkas Valio Oy

8. Ympäristöperäisten utaretulehdusbakteerien aiheuttamien ongelmien hallinta. Laura Kulkas Valio Oy 8. Ympäristöperäisten utaretulehdusbakteerien aiheuttamien ongelmien hallinta Laura Kulkas Valio Oy Ympäristöperäiset utaretulehdusbakteerit Streptococcus uberis (Streptococcus dysgalactiae) Escherichia

Lisätiedot

Air-In. Ratkaisuja hallitun ilmanvaihdon saavuttamiseksi. Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti

Air-In. Ratkaisuja hallitun ilmanvaihdon saavuttamiseksi. Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti Air-In Kehitämme, valmistamme ja myymme Air-In raitisilma venttiileitä ja äänenvaimentimia vaativiin tarpeisiin. Ratkaisuja hallitun ilmanvaihdon saavuttamiseksi Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti

Lisätiedot

Uudet nautarakennusmallit parhaat käytännöt

Uudet nautarakennusmallit parhaat käytännöt Uudet nautarakennusmallit parhaat käytännöt Tuottavat, hyvinvoivat eläimet kustannustehokkaasti Lämmin, tilava juottamo toimii miellyttävänä kasvuympäristönä ja takaa tuottavat, hyvinvoivat eläimet., rakennussuunnittelija

Lisätiedot

Pikkuvasikoiden iglukasvatus

Pikkuvasikoiden iglukasvatus Pikkuvasikoiden iglukasvatus Leppävirta 21.2.2012 Leena Tuomisto MTT Kotieläintuotannon tutkimus, InnoNauta -hankkeet Miksi vasikoita kasvatetaan igluissa? Sisäkasvatustiloissa olosuhteet usein ongelmallisia

Lisätiedot

RAKENNUSFYSIIKKA Kylmäsillat

RAKENNUSFYSIIKKA Kylmäsillat Kylmäsillat Kylmäsillan määritelmä Kylmäsillat ovat rakennuksen vaipan paikallisia rakenneosia, joissa syntyy korkea lämpöhäviö. Kohonnut lämpöhäviö johtuu joko siitä, että kyseinen rakenneosa poikkeaa

Lisätiedot

Laadukas, ammattitaitoisesti ja säännöllisesti toteutettu siivous vaikuttaa turvalliseen, terveelliseen työympäristöön ja rakenteiden kunnossa

Laadukas, ammattitaitoisesti ja säännöllisesti toteutettu siivous vaikuttaa turvalliseen, terveelliseen työympäristöön ja rakenteiden kunnossa Laadukas, ammattitaitoisesti ja säännöllisesti toteutettu siivous vaikuttaa turvalliseen, terveelliseen työympäristöön ja rakenteiden kunnossa pysymiseen kiinteistössä. Siivouksen laatuvaatimuksia ja tarpeita

Lisätiedot

SISÄILMA. 04.10.2011 Rakennusfoorumi. Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy

SISÄILMA. 04.10.2011 Rakennusfoorumi. Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy SISÄILMA 04.10.2011 Rakennusfoorumi Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy Sisäilman merkitys Sisäilman huono laatu on arvioitu yhdeksi maamme suurimmista

Lisätiedot

Hedelmällisyys ja talous

Hedelmällisyys ja talous Hedelmällisyys tuottamaan 7.10.2014 Toholampi Hedelmällisyys ja talous Juhani Taponen Helsingin yliopisto Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto Kotieläinten lisääntymistiede Hedelmällisyys heikentynyt

Lisätiedot

MAATILAN TYÖTURVALLISUUS

MAATILAN TYÖTURVALLISUUS MAATILAN TYÖTURVALLISUUS Maatilan työturvallisuus Työturvallisuusriskien hallinta Työympäristön vaaratekijät selkokielellä Layla Ahonen ja Sarita Jylhä-Rastas Työturvallisuus Työympäristön vaaratekijät

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS PELLON GROUP OY / Tapio Kosola ENERGIAN TALTEENOTTO KOTIELÄINTILALLA Luonnossa ja ympäristössämme on runsaasti lämpöenergiaa varastoituneena. Lisäksi maatilan prosesseissa syntyvää

Lisätiedot

DeLaval luonnollisen ilmanvaihdon ratkaisut

DeLaval luonnollisen ilmanvaihdon ratkaisut DeLaval luonnollisen ilmanvaihdon ratkaisut Ilmanvaihtopaneelit, harjailmanvaihto ja poistohormit Navetan ilmanvaihdon toteuttaminen luonnollisella ilmanvaihdolla Olipa kyseessä vasikka tai lypsylehmä,

Lisätiedot

Ryömintätilaisten alapohjien toiminta

Ryömintätilaisten alapohjien toiminta 1 Ryömintätilaisten alapohjien toiminta FRAME-projektin päätösseminaari Tampere 8.11.2012 Anssi Laukkarinen Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos 2 Sisältö Johdanto Tulokset Päätelmät

Lisätiedot

Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa

Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa WorldGBC-raportti 23.4.2015 Esityksen kulku Tutkimuksen tausta Tunnuslukuja toimitilojen vaikutuksista Yhteenveto Esityksen kulku Tutkimuksen tausta Tunnuslukuja

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Emakoita Karjuja Porsaita > 8 viikkoa Kasvatus-/lihasikoja Muita yht. kpl.

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Emakoita Karjuja Porsaita > 8 viikkoa Kasvatus-/lihasikoja Muita yht. kpl. Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS SIKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys direktiivin 2008/120/EY sisältämien, sikojen

Lisätiedot

EXIMUS Mx 180, EXIMUS Jr 140

EXIMUS Mx 180, EXIMUS Jr 140 EXIMUS Mx 180, EXIMUS Jr 140 LÄMMÖNTALTEENOTTOKONEET EXIMUS Mx 180 EXIMUS Jr 140 Elektroninen säädin (E) Parmair - puhtaan ilman puolesta 25 vuoden kokemuksella AirWise Oy on merkittävä ilmanvaihtolaitteiden

Lisätiedot

Rehuanalyysiesimerkkejä

Rehuanalyysiesimerkkejä Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja

Lisätiedot

Ilmanvirtauksen mittarit

Ilmanvirtauksen mittarit Swema 3000 yleismittari/monitoimimittari sisäilmastomittauksiin Ilmastoinnin yleismittari, Vahva metallirunkoinen Swema 3000 on suunniteltu ilmastoinnin, sisäilmaston ja olosuhdemittausten tarpeisiin erityisesti

Lisätiedot

TEOLLISUUSRAKENNUSTEN TOIMISTOTILOJEN ILMAN LAATU (INDOOR AIR QUALITY IN OFFICES ADJACENT TO INDUSTRIAL HALLS)

TEOLLISUUSRAKENNUSTEN TOIMISTOTILOJEN ILMAN LAATU (INDOOR AIR QUALITY IN OFFICES ADJACENT TO INDUSTRIAL HALLS) TEOLLISUUSRAKENNUSTEN TOIMISTOTILOJEN ILMAN LAATU (INDOOR AIR QUALITY IN OFFICES ADJACENT TO INDUSTRIAL HALLS) Liisa KUJANPÄÄ 1, Sirpa RAUTIALA 1, Helmi KOKOTTI 2, and Marjut REIMAN 1,* 1 Finnish Institute

Lisätiedot

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste.

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste. TYÖ 36b. ILMANKOSTEUS Tehtävä Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste. Välineet Taustatietoja

Lisätiedot

Toimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014

Toimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014 Energiaekspertin jatkokurssi Toimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014 Jarmo Kuitunen 1. ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄT 1.1 Painovoimainen ilmanvaihto 1.2 Koneellinen poistoilmanvaihto 1.3 Koneellinen tulo-/poistoilmanvaihto

Lisätiedot

Kotieläinrakennukset, Lihanautarakennukset C 1.2.2

Kotieläinrakennukset, Lihanautarakennukset C 1.2.2 Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet Liite 3 MMM:n asetukseen tuettavaa rakentamista koskevista rakentamismääräyksistä ja suosituksista (0/01) MMM-RMO Kotieläinrakennukset, Liharakennukset

Lisätiedot

Ilmanvaihtojärjestelmän korjaus ja muutokset 28.10.2013. Jarmo Kuitunen Suomen LVI liitto, SuLVI ry

Ilmanvaihtojärjestelmän korjaus ja muutokset 28.10.2013. Jarmo Kuitunen Suomen LVI liitto, SuLVI ry Ilmanvaihtojärjestelmän korjaus ja muutokset 28.10.2013 Jarmo Kuitunen Suomen LVI liitto, SuLVI ry ASUINRAKENNUSTEN ILMANVAIHTO Hyvältä ilmanvaihtojärjestelmältä voidaan vaatia seuraavia ominaisuuksia:

Lisätiedot

Jaloittelutarhat Naudan näkökulma

Jaloittelutarhat Naudan näkökulma Jaloittelutarhat Naudan näkökulma Tampere 2.2.2012 ELL Ulla Eerola Tuotantoeläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Mitä enemmän eläin voi vaikuttaa omaan oloonsa omalla käyttäytymisellään, sitä suuremmat

Lisätiedot

Maitovalmennus, Helsinki 3.9.2015 Pihaton suunnittelulla voidaan vaikuttaa arjen sujuvuuteen Jouni Pitkäranta, arkkitehti SAFA

Maitovalmennus, Helsinki 3.9.2015 Pihaton suunnittelulla voidaan vaikuttaa arjen sujuvuuteen Jouni Pitkäranta, arkkitehti SAFA Maitovalmennus, Helsinki 3.9.2015 Pihaton suunnittelulla voidaan vaikuttaa arjen sujuvuuteen Jouni Pitkäranta, arkkitehti SAFA Pihatto on kuin akkuporakone, maidontuotanto on kuin taulun kiinnittäminen

Lisätiedot

Mukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut

Mukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut Mukava olo Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut Tilavaatimukset Karsinaratkaisut lämmin- ja kylmäkasvattamoissa Ryhmittelyn merkitys Tautivastustus Eläinten siirrot Tilavaatimukset Ritiläpalkki Kiinteäpohjainen

Lisätiedot

ILMASTOINTI MTT MINIMI-MAKSIMI TUNNELI ILMANVAIHTO HUIPPUOLOSUHTEISIIN KOKONAISOHJAUKSELLA

ILMASTOINTI MTT MINIMI-MAKSIMI TUNNELI ILMANVAIHTO HUIPPUOLOSUHTEISIIN KOKONAISOHJAUKSELLA ILMASTOINTI MTT MINIMI-MAKSIMI TUNNELI ILMANVAIHTO HUIPPUOLOSUHTEISIIN KOKONAISOHJAUKSELLA Tasaiset olosuhteet Kaikille! Fancomin Minimi - Maksimi Tunneli-ilmanvaihto varmistaa tasaisen ilmanlaadun siipikarjatiloissa.

Lisätiedot

Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi

Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi www.helsinki.fi/yliopisto 1 Miten aloittaa energiankäytön tehostaminen? Energiankäytön

Lisätiedot

Ihminen on Energiaholisti

Ihminen on Energiaholisti Ihminen on Energiaholisti Energiaholisti nauttii energialla tuotetusta mukavuudesta Energiaholisti hyvin harvoin parantuu Kun nautinnosta ei voi luopua, on ainoa keino saavuttaa sama nautinto vähemmällä

Lisätiedot

KOULUN ILMANVAIHTO. Tarvittava materiaali: Paperiarkkeja, tiedonkeruulomake (liitteenä). Tarvittavat taidot: Kirjoitustaito

KOULUN ILMANVAIHTO. Tarvittava materiaali: Paperiarkkeja, tiedonkeruulomake (liitteenä). Tarvittavat taidot: Kirjoitustaito KOULUN ILMANVAIHTO Tavoitteet: Oppilaat tiedostavat ikkunoiden vaikutuksen koulun energiatehokkuuteen/ energiankulutukseen. Ikkunoilla on suuri vaikutus siihen, miten koulussa lämmitetään ja miten ilmanvaihto

Lisätiedot

RAPORTTI KIRKONKYLÄN ALA-ASTE

RAPORTTI KIRKONKYLÄN ALA-ASTE 2012 RAPORTTI KIRKONKYLÄN ALA-ASTE Raportissa esitetään tehdyn sisäympäristökyselyn yhteenveto, tehdyt mittaukset ja jatkotoimenpiteet. Vesilahden kunta 7.2.2012 1. JOHDANTO Hyvän sisäilman yksinkertainen

Lisätiedot

TONA. Taloudellinen ja ekologinen keraaminen savupiippujärjestelmä CERAMIC GUARANTEE

TONA. Taloudellinen ja ekologinen keraaminen savupiippujärjestelmä CERAMIC GUARANTEE TONA Taloudellinen ja ekologinen keraaminen savupiippujärjestelmä CERAMIC GUARANTEE TONA Johtava eurooppalainen keraamisten savupiippujen toimittaja TONA aloitti keraamisten tuotteiden valmistuksen vuonna

Lisätiedot

Useimmat linnut elävät huippu teknisissä halleissä.

Useimmat linnut elävät huippu teknisissä halleissä. Useimmat linnut elävät huippu teknisissä halleissä. Ketju murtuu heikoimmasta lenkistään. Linnut tuottavat huipputuloksen vain ideaaliolosuhteissa. Nykyaikainen ohjausjärjestelmä tarjoaa linnuille ideaaliolosuhtet.

Lisätiedot

Kuivitus osaksi kannattavaa lypsykarjataloutta

Kuivitus osaksi kannattavaa lypsykarjataloutta Valion Navettaseminaari Vantaa 4.-5.2.2015 Kuivitus osaksi kannattavaa lypsykarjataloutta Tutkimusryhmä: TTS, Sakari Alasuutari, Reetta Palva, Tea Elstob MTT, Maarit Hellstedt, Tapani Kivinen Työterveyslaitos,

Lisätiedot

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys 1 Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys Puupäivä 11.11.2010 Jarkko Piironen Tutkija, dipl.ins. Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos Esityksen sisältö 2 1. Taustaa ja EREL

Lisätiedot

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 27.5.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Korjausrakentamisen energiamääräykset mitä niistä pitäisi tietää Suomen asuntokanta on kaikkiaan noin 2,78 miljoona

Lisätiedot

Eristysvastuksen mittaus

Eristysvastuksen mittaus Eristysvastuksen mittaus Miksi eristyvastusmittauksia tehdään? Eristysvastuksen kunnon tarkastamista suositellaan vahvasti sähköiskujen ennaltaehkäisemiseksi. Mittausten suorittaminen lisää käyttöturvallisuutta

Lisätiedot

KOULURAKENNUKSISSA. Timo Kalema and Maxime Viot. Teknisen suunnittelun laitos

KOULURAKENNUKSISSA. Timo Kalema and Maxime Viot. Teknisen suunnittelun laitos ILMANVAIHTO JA SISÄILMAN LAATU KOULURAKENNUKSISSA Timo Kalema and Maxime Viot Tampereen teknillinen yliopisto Teknisen suunnittelun laitos Tutkimukset T. Kalema, E. Mäkitalo, J. Rintamäki, T. Sahakari,

Lisätiedot

Kuivittamiseen on erilaisia ratkaisuja

Kuivittamiseen on erilaisia ratkaisuja Tavoitteena 2000 litraa maitoa lypsyrobotilta päivässä 22.3.2016 Kuivittamiseen on erilaisia ratkaisuja Reetta Palva, TTS AMS-hankkeen kysely: Mitkä työvaiheet tai työt koette tilallanne tällä hetkellä

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1 Eläinten hyvinvointikorvaus Naudat 2015 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

SISÄILMAN LAADUN PARANTAMINEN KÄYTTÄMÄLLÄ SIIRTOILMAA Uusia ratkaisuja

SISÄILMAN LAADUN PARANTAMINEN KÄYTTÄMÄLLÄ SIIRTOILMAA Uusia ratkaisuja SISÄILMAN LAADUN PARANTAMINEN KÄYTTÄMÄLLÄ SIIRTOILMAA Uusia ratkaisuja Timo Kalema, Ari-Pekka Lassila ja Maxime Viot Tampereen teknillinen yliopisto Kone- ja tuotantotekniikan laitos Tutkimus RYM-SHOK

Lisätiedot

Verhoseinäisessä pihatossa ilma vaihtuu hyvin

Verhoseinäisessä pihatossa ilma vaihtuu hyvin Liite 16.10.2006 63. vuosikerta Numero 3 Sivu 3 Verhoseinäisessä pihatossa ilma vaihtuu hyvin Tapani Kivinen, MTT Perinteisten kylmä- ja lämminpihattojen lisäksi eläimille on nyt tarjolla viileä pihatto.

Lisätiedot

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus 05.04.2006/J Honkanen 1 TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus

Lisätiedot

Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt Perusteet

Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt Perusteet Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt Perusteet Rakennustyömaan energia ja kosteus Johdanto Lämmön siirtyminen Ilmankosteus, kastepiste Lämmön ja kosteuden riippuvuuksia Rakennustyömaan lämmitys

Lisätiedot

Miten parannan sisäilman laatua?

Miten parannan sisäilman laatua? Miten parannan sisäilman laatua? Tuula Syrjänen DI, rakennusterveysasiantuntija 17/05/2014 Mitä on hyvä sisäilma? Sisäilma on hyvää, jos suurin osa rakennuksen käyttäjistä on tyytyväisiä sisäilman laatuun

Lisätiedot

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Läänineläinlääkäri Taina Kingelin Jyväskylä 29.11.2011 Lihavasikka teemapäivä

Lisätiedot

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti Tapio Tarpio Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti Air Termico/Air Kameleontti -tuloilmaikkuna on ekologinen tapa ottaa ikkunan kautta poistuva hukkalämpö talteen ja hyödyntää auringon lämpövaikutus.

Lisätiedot

MAATILAN TYÖTURVALLISUUS

MAATILAN TYÖTURVALLISUUS MAATILAN TYÖTURVALLISUUS Maatilan työturvallisuus Työturvallisuusriskien hallinta Työympäristön vaaratekijät selkokielellä Layla Ahonen ja Sarita Jylhä-Rastas Työturvallisuus Työympäristön vaaratekijät

Lisätiedot

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Tulosseminaari 24.4.2013 Minna Norismaa Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja- Lypsylehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Riittävästi vettä, enemmän maitoa

Riittävästi vettä, enemmän maitoa Riittävästi vettä, enemmän maitoa DeLaval juomakupit ja -altaat Maidosta noin 90 % on vettä, joten ei ole kovin yllättävää, että veden saannilla on merkittävä vaikutus maidontuotantoon. Yhtälö on yksinkertainen:

Lisätiedot

Terveen talon ilmanvaihto

Terveen talon ilmanvaihto Terveen talon ilmanvaihto DI. Terveellisen ja viihtyisän sisäympäristön haasteet asunnoissa Lämpöolosuhteet talvella vetää, kesällä on kuuma Ilman laatu riittämätön ilmanvaihto yli puolessa asunnoista

Lisätiedot

1. Jos hevosten pito on ammattimaista tai muuten laajamittaista, onko toiminnasta tehty kirjallinen ilmoitus lääninhallitukselle?

1. Jos hevosten pito on ammattimaista tai muuten laajamittaista, onko toiminnasta tehty kirjallinen ilmoitus lääninhallitukselle? Hyvinvointi, turvallisuus ja ympäristöasioista huolehtiminen on oleellinen osa hevosalan yrittäjän arkea. Hevostilan ja sen ympäristön vastuullinen hoitaminen luo hyvinvointia ja turvallisuutta paitsi

Lisätiedot

Työkoneohjaamoiden pölynhallinta STHS koulutuspäivät 28.01.2015. Matti Lehtimäki

Työkoneohjaamoiden pölynhallinta STHS koulutuspäivät 28.01.2015. Matti Lehtimäki Työkoneohjaamoiden pölynhallinta STHS koulutuspäivät 28.01.2015 Matti Lehtimäki Ohjaamojen pölynhallintaan liittyviä hankkeita VTT Oy:ssä Työkoneiden ohjaamoilmastoinnin kehittäminen (TSR 1991) ohjaamoilmanvaihdon/ilmastoinnin

Lisätiedot

Kuivitus Sakari Alasuutari, TTS Vantaa, 9.2.2012

Kuivitus Sakari Alasuutari, TTS Vantaa, 9.2.2012 Kuivitus Sakari Alasuutari, TTS Vantaa, 9.2.2012 Kuivituksen merkityksestä Makuualusta ja eläin kuivana ja puhtaana Lämmittää ja pehmentää makuualustaa Parantaa huoneilmaa sitomalla ammoniakkia Kosteat

Lisätiedot

RAKENNUSTEN TIIVIYSMITTAUS MITTALAITTEET

RAKENNUSTEN TIIVIYSMITTAUS MITTALAITTEET Rakennusten tiiviysmittaus MITTALAITTTEET 1/6 RAKENNUSTEN TIIVIYSMITTAUS MITTALAITTEET Kuva 1. Retrotec tiiviysmittauslaitteisto. Kuva 2. Minneapolis tiiviysmittauslaitteisto. Kuva 3. Wöhler tiiviysmittauslaitteisto.

Lisätiedot

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Energiatehokkuuteen liittyvät seikat sisältyvät moneen rakentamismääräyskokoelman osaan. A YLEINEN OSA A1 Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus

Lisätiedot

Talliympäristö ja hevosen hyvinvointi eläinsuojelueläinlääkärin näkökulma

Talliympäristö ja hevosen hyvinvointi eläinsuojelueläinlääkärin näkökulma Talliympäristö ja hevosen hyvinvointi eläinsuojelueläinlääkärin näkökulma Maria Wahlfors Valvontaeläinlääkäri Tampere 21.1.2012 Eläinsuojelulainsäädännön vaatimukset Hevosen hyvinvointi Yleistä Hevosten

Lisätiedot

16.3.2015 SISÄILMAN MIKROBITUTKIMUS

16.3.2015 SISÄILMAN MIKROBITUTKIMUS 16.3.2015 SISÄILMAN MIKROBITUTKIMUS PERTUN PARAKKIKOULU 05400 JOKELA 05400 JOKELA 2/6 SISÄLLYSLUETTELO 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kohdetiedot ja tilaaja... 3 1.2 Toimeksiannon laatija... 3 1.3 Toimeksiannon

Lisätiedot

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. Anne Hyvärinen, Johtava tutkija, yksikön päällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. Anne Hyvärinen, Johtava tutkija, yksikön päällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö Asumisterveysasetuksen soveltamisohje Anne Hyvärinen, Johtava tutkija, yksikön päällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö 8.2.2016 Soterko tutkimusseminaari 5.2.2016 1 Elin- ja työympäristön altisteisiin

Lisätiedot

Sari Kajava, Annu Palmio

Sari Kajava, Annu Palmio Lypsylehmän kuidun tarve Sari Kajava, Annu Palmio Kestävä karjatalous (KESTO) hanke Loppuseminaari 16.12.2014 Johdanto Maidontuotannon tehostaminen: Enemmän väkirehua, vähemmän karkearehua Paljon energiaa,

Lisätiedot

kansi Enerventin perusilmeellä

kansi Enerventin perusilmeellä Enervent Superior ja Premium Ilmanvaihtolaitteet ilmalämpöpumpulla kansi Enerventin perusilmeellä Fresh, hot & cool Enervent Superior- ja Premium -sarjat Ilmanvaihto lämmitys jäähdytys Ensto Enerventin

Lisätiedot

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Ruokinta ja hedelmällisyys 08.10.2014 1 Lehmä tiinehtyy, jos sen kohtu on terve sekä sen ruokinta, energiatasapaino ja terveys ovat kunnossa. Sen jälkeen

Lisätiedot

Poistoilmalämpöpumput EX35S EX50S EX65S

Poistoilmalämpöpumput EX35S EX50S EX65S Poistoilmalämpöpumput EX35S EX50S EX65S Huolella suunniteltu Suunnittelun tavoitteet: Korkea COP (hyötysuhde) Hiljainen käyntiääni Tyylikäs ulkonäkö Selkeä ja yksinkertainen käyttöliittymä Enemmän lämmintä

Lisätiedot

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009. Hiekkaharjun vapaa-aikatilat Leinikkitie 36 01350 Vantaa

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009. Hiekkaharjun vapaa-aikatilat Leinikkitie 36 01350 Vantaa LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009 Leinikkitie 36 01350 Vantaa usraportti 23.5.2009 Sisällys 1 Kohteen yleistiedot... 3 1.1 Kohde ja osoite... 3 1.2 Tutkimuksen tilaaja... 3 1.3 Tutkimuksen tavoite... 3 1.4

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Homekoulu haisee Eero Palomäki vanhempi asiantuntija, arkkitehti SAFA Miksi sisäilmasto-ongelmat ovat usein niin vaikeita ratkaista? Sisäilmasto-ongelmat ovat monimuotoisia ja yksinomaan

Lisätiedot

Lattian pinnoituksen työturvallisuusopas

Lattian pinnoituksen työturvallisuusopas Lattian pinnoituksen työturvallisuusopas Yleistietoa lattianpinnoitteista Lähes kaikissa lattianpinnoitteissa on ihmisen terveydelle haitallisia aineita, joita vastaan joudutaan suojautumaan. Puutteellisesta

Lisätiedot

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Toiminnanjohtaja Jorma Säteri. Sisäilmasto ja energiatalous Suurin osa rakennusten energiankulutuksesta tarvitaan sisäilmaston tuottamiseen sisäilmastotavoitteet tulee

Lisätiedot

Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa Työterveyslaitos www.ttl.fi Puhutaan Lämpötasapaino Kylmä ja työ Kuuma ja työ Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisen lämpötilat Ihminen on tasalämpöinen

Lisätiedot

Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen

Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen Tässä on esitetty esimerkkinä paikkoja ja tapauksia, joissa lämpövuotoja voi esiintyä. Tietyissä tapauksissa on ihan luonnollista, että vuotoa esiintyy esim. ilmanvaihtoventtiilin

Lisätiedot

Terveillä vasikoilla on terveet mahat

Terveillä vasikoilla on terveet mahat Terveillä vasikoilla on terveet mahat Benfital Plus koska maitojuotto on tärkeää Vetmedica Etusijalla eläinten hyvinvointi Miksi vasikoille tulee ripuli? Miksi on tärkeää ennaltaehkäistä vasikoiden ripulia?

Lisätiedot