Saskyn päihteidenvastainen ohjelma

Transkriptio

1 Saskyn päihteidenvastainen ohjelma

2 2 SISÄLTÖ 1 Yleistä Päihdeongelman tunnusmerkkejä Toimenpiteet ja ennalta ehkäisevä toiminta Koulutus ja tiedottaminen Oma-aloitteinen hoitoon hakeutuminen Palvelussuhteen alkaessa Työyhteisön keinot Päihtyneenä työpaikalla Puheeksiotto Hoitoonohjaus ja kuntoutus Palvelussuhde Hoidon ja kuntoutuksen kustannukset Testausohjelmat ja -menetelmät Luottamuksellisuus Käsittely ja tiedottaminen Voimassaolo Liitteet... 15

3 3 1 Yleistä Saskyssä olemme sitoutuneet varmistamaan turvallisen, terveellisen ja tuottavan työpaikan jokaiselle työntekijällemme. Siten Saskyssä ei saa työskennellä päihtyneenä eikä muutoin olla päihtyneenä. Tämän ohjelman tavoitteena on pyrkiä tunnistamaan päihderiippuvaiset työntekijät ja siten estää päihteistä työntekijän omalle ja työtovereiden terveydelle ja työturvallisuudelle sekä työnantajalle, opiskelijoille, asiakkaille ja muille sidosryhmille aiheutuvat haitat. Päihteidenvastaisen ohjelman, sen seurannan ja kehittämisen tulee olla osa kuntayhtymän henkilöstöhallintoa ja - johtamista, työterveyshuoltoa sekä työsuojelutoimintaa. Työpaikan päihteidenvastaisenohjelman laatimiseen velvoittaa myös lainsäädäntö. Työterveyshuoltolain 11 :n mukaan työnantajan on yhteistyössä henkilöstön kanssa laadittava kirjallinen päihdeohjelma, jonka tulee sisältää työpaikan yhteiset tavoitteet ja noudatettavat käytännöt päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja päihdeongelmaisen hoitoon ohjaamiseksi. Tämä toimintaohje koskee ja velvoittaa kaikkia SASKY koulutuskuntayhtymän (Sasky) palveluksessa olevia henkilöitä sekä soveltuvin osin alihankkijoita ja Saskyssä vierailevia henkilöitä. Päihdeohjelma koskee myös etä- ja matkatöissä olevia kaikkialla, missä työnantajan työsuojeluvastuu on voimassa. Jokainen palvelusuhteessa oleva on itse vastuullinen toiminnastaan itseään ja muita kohtaan. Työnantaja on vastuullinen toimija ja tukija, työterveyshuolto on asiantuntija, tukija sekä ohjaaja. Jokaisella työntekijällä on siten ensisijainen vastuu työkyvystään, mutta esimiehellä on vastuu ja velvollisuus määritellä työntekijöiden työkunto työturvallisuuden näkökulmasta. Päihteillä tarkoitetaan alkoholia, päihtymistarkoituksessa käytettäviä lääkkeitä, huumeita ja muita päihdyttäviä aineita.

4 4 Saskyssä työpaikalla päihteiden vaikutuksen alaisena oleminen, päihteiden käyttö ja päihteiden hallussapito on kielletty. Työpaikan tilaisuuksissa mahdollinen alkoholitarjoilu on vastuullista ja kohtuullista. Myös Saskyä työpaikkana eri tilaisuuksissa edustettaessa työntekijöiden on kiinnitettävä huomiota vastuulliseen alkoholin käyttöön. Päihdeongelman aiheuttamat sosiaaliset, taloudelliset ja terveydelliset haitat ovat mahdollisimman vähäiset, kun ongelma havaitaan ja siihen puututaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Valitettavan usein asialle on luonteenomaista ongelman kieltäminen ja salaaminen. 2 Päihdeongelman tunnusmerkkejä Päihteiden liikakäyttö on yksilön ongelma, joka koskettaa usein myös työyhteisöä. Näkyviä merkkejä ongelmasta havaitsevat ensimmäisenä tyypillisesti työtoverit, joiden vastuulla on suora asiasta puhuminen jo huomatessaan ensimmäisiä merkkejä mahdollisesta päihdeongelmasta. Päihteiden liikakäytön varhaisia tunnusmerkkejä voivat olla mm. toistuvat lyhyet poissaolot, etenkin maanantaisin, perjantaisin tai palkkapäivän jälkeen myöhästelyt ja niihin liittyvät selitykset äkilliset vapaiden pyytämiset tai työvuorojen vaihtamiset välttelevä käytös, katoamiset työpaikalta työsuorituksen heikkeneminen ja epätasaisuus kiinnostus työhön katoaa nopeat mielialanvaihtelut, keskittymisvaikeudet, poikkeava vireystila tapaturma-alttius alkoholin haju, krapula, käsienvapina, pistosjäljet, monet eri-ikäiset mustelmat muutokset ilmiasussa, olemuksessa rahapula

5 5 valehtelu päihteiden käyttöä puolustava asenne. 3 Toimenpiteet ja ennalta ehkäisevä toiminta 3.1 Koulutus ja tiedottaminen Alkoholi- ja muita päihdehaittoja ehkäisevä toiminta työpaikoilla vaatii tietoja ja taitoja. Esimiehet, luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut ja päihteidenvastaisen työryhmän jäsenet tarvitsevat syvällisempää tietoa päihteiden riskikäytöstä, ongelmakäytöstä, alkoholismista, päihdeongelmista, puheeksiottamisesta, työntekijöiden oikeuksista ja velvollisuuksista, päihdepalveluista sekä päihteidenvastaisenohjelmien valmistelusta ja ylläpitämisestä. Päihteistä tiedottamisen, opastuksen, koulutuksen avulla (esim. esimiehet ja työyhteisö koulutetaan tunnistamaan päihdehaittoja, puuttumaan mahdollisemman varhaisessa vaiheessa) pyritään henkilöstölle tarjoamaan toimintavalmiuksia mahdollisen päihdeongelman kohdatessaan. Tavoitteena on havahduttaa työyhteisö pohtimaan päihteiden käyttöä ja sen merkitystä yksilö- ja työelämälle sekä tiedostamaan omaa mahdollista riippuvuutta. Saskyssä tämä päihdeohjelma käsitellään joka tulosalueen henkilöstön kanssa henkilöstötilaisuuksissa. Lisäksi tämä ohjelma käydään läpi aina uuden henkilön tullessa Saskyn palvelukseen osana hänen perehdytystään. Tietoa ja koulutusta saa myös Saskyn työterveyshuollosta, mutta myös ulkopuolisia työpaikan alkoholihaittoihin erikoistuneita asiantuntijoita pyritään Saskyssä mahdollisuuksien mukaan hyödyntämään (esimerkiksi työterveyslaitos, Myllyhoitoyhdistys, A-klinikkasäätiö) esimerkiksi erilaisten infotilaisuuksien muodossa.

6 6 3.2 Oma-aloitteinen hoitoon hakeutuminen Paras tulos saavutetaan oma-aloitteisella hakeutumisella hoitoon ja kuntoutukseen. Henkilö, jolle on kehittynyt tai on kehittymässä hallitsemattomuus päihteiden käytössä voi hakeutua oma-aloitteisesti työterveyshuoltoon tai muun asiantuntijatahon puoleen. Tällöin hoitoon hakeutuminen on, henkilön niin halutessa, työterveyshuollon/hoitopaikan ja hänen välinen luottamusasia. Myös Saskyn esimiehet toimivat työntekijöiden tukena mahdollisen päihdeongelman kohdalla. 3.3 Palvelussuhteen alkaessa Työntekijältä, jonka työnantaja on jo muutoin päättänyt valita tehtävään, voidaan tarvittaessa pyytää työhönottovaiheessa huumausainetestiä koskeva todistus. Valinta on ehdollinen siihen saakka, kunnes pyydetty todistus on toimitettu työnantajalle. Henkilö perehdytetään tähän ohjelmaan osana perehdytyssuunnitelmaa hänen aloittaessaan palvelussuhteensa Saskyssä. 3.4 Työyhteisön keinot Mahdolliseen päihdeongelmaan puuttuminen on osa Saskyn työsuojelua ja - turvallisuutta. Jokaisen Saskyn työntekijän velvollisuus on tarttua asiaan epäillessään päihdeongelmaa työyhteisössämme. Työtoverin velvollisuus on neuvoa ja kannustaa päihdeongelmaista hakemaan apua. Päihdeongelmien avoin ja mahdollisimman varhainen esille otto on kaikkien asiaankuuluvien oikeus, velvollisuus ja etu. Tämän vuoksi ongelmaan tulee puuttua aktiivisesti heti, kun päihteiden väärinkäytön seuraukset näkyvät työpaikalla. Epäillessäsi mahdollista päihdeongelmaa toimi seuraavasti: Tarjoa apuasi, kun huomaat työkaverillasi päihdevaikeuksia. Peittelemällä edesautat ongelman pahenemista. Kerro, miksi olet huolestunut. Ilmaise vain huolestumisesi, älä moralisoi.

7 7 Kannusta häntä hakeutumaan asiantuntijan luo joko työterveyshuoltoon tai muuhun ammattihenkilöön. Rohkaise häntä etsimään päihteiden asemasta muita selviytymiskeinoja. Tue hoidosta työhön palannutta. 3.5 Päihtyneenä työpaikalla Mikäli henkilö esiintyy työpaikalla päihtyneenä tai nauttii siellä luvattomasti päihteitä, on siitä välittömästi ilmoitettava henkilön esimiehelle tai hänen sijaiselleen. Päihtyneelle henkilölle tyypillistä on alkoholin haju hengityksessä pastillien tarpeeton syöminen korostetun harkittu käytös (salaamispyrkimys) huonovointisuuden selittely hermostuneisuus, levottomuus tai ärtyneisyys sammaltava, epäselvä tai liian äänekäs puhe verestävät silmät läsnäolon tai vireyden puute (esim. vastaa liian hitaasti kysymyksiin, on poissaoleva, ei kykene kommunikoimaan) huono koordinaatio, horjuva tai hervoton olemus (esim. kompuroi, törmäilee toisiin, ei kykene nostamaan tavaroita) karkea, vihainen tai muuten sopimaton käytös poistuminen työpaikalta ilman pätevää syytä. Päihtynyt työntekijä on esimiehen toimesta välittömästi poistettava työpaikalta. Esimiehen pitää välttää tuomitsevaa asennetta, nimittelyä tms. ja varmistaa, että työntekijä pääsee turvallisesti kotiin. Esimies järjestää hänen ja työntekijän välisen tarkemman keskustelun asiasta myöhemmin mahdollisimman pian (viikon sisällä) tapahtuneen jälkeen, kun henkilö ei ole

8 8 enää päihteiden vaikutuksen alainen, jotta mahdollistuu rakentava keskustelu asiasta ja hoitoon ohjaus. Jos päihtynyt henkilö ei suostu poistumaan työpaikalta, on ratkaisu tilanteeseen tehtävä työturvallisuuden näkökulmasta. Hänen lähiympäristöstään on poistettava mahdolliset turvallisuusriskin aiheuttajat ja työsuojeluhenkilölle on ilmoitettava asiasta. Tarvittaessa pyydetään virka-apua paikalle. Mikäli on perustelua aihetta epäillä, että henkilö on alkoholin vaikutuksen alainen ja/tai hän haluaa osoittaa, että näin ei ole, voi hän todistaa asian vapaaehtoisella puhallustestillä (alkoholi) välittömästi työpaikalla Alcometriin (Saso: Vammalan ammattikoulun infopisteessä, Lupi: Ikatan toimistossa Ikaalisissa, Iisakin toimistolla Hämeenkyrössä ja Osaran toimistolla Hämeenkyrössä, TPA: neuvonnassa Tampereella, HAYO: koulutusohjaajan huoneessa, Huittisissa, koulutusohjaajan huoneessa ja asuntolanhoitajan huoneessa, Kokemäellä, MSKK: rehtorin toimistossa Mäntässä) työnantajan edustajan ja todistajan (mieluiten luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu, jos näitä ei saada paikalle, joku muu tapahtumahetkellä työpaikalla oleva työntekijä, huom! vaitiolovelvollisuus yksittäisten työntekijöiden päihteiden käyttöön ja hoitoon liittyvissä kysymyksissä sitoo aina sekä henkilöstön että työnantajan edustajia) valvonnassa rauhallisessa paikassa tai menemällä välittömästi työterveyshuoltoon työkykyarvioon, jossa päihtymyksen tila todetaan puhalluttamalla ja/tai ottamalla verikoe. Työterveyshuollon ollessa suljettuna em. kokeet suoritetaan kyseisen työntekijän omassa terveyskeskuksessa. Päihtymyksen ja siten työkykyisyyden toteamiseksi riittää yleensä myös aistinvarainen havainto. Tilanteesta tulee aina tehdä kirjallinen lausunto. Alkoholitestiin meneminen on vapaaehtoista, mutta henkilön kieltäytyessä testistä, esimiehen tulee poistaa hänet työpaikalta. Lisäksi kieltäytyminen johtaa kuitenkin usein työnjohdollisiin toimenpiteisiin (kirjallinen varoitus).

9 9 Jos työnantajalla on perusteltu aihe epäillä työntekijän olevan huumausaineiden vaikutuksen alaisena työssä tai jos työnantajalla on perusteltu aihe epäillä, että työntekijällä on huumeriippuvuus, voi työnantaja velvoittaa työntekijää toimittamaan huumausainetestiä koskeva todistus työnantajalle. Edellä mainituissa tilanteissa aiheutuvista kustannuksista vastaa työnantaja. Päihtymyksestä johtuvan työstä poissaolon ajalta työnantaja ei ole velvollinen maksamaan palkkaa. Tämä koskee myös tilannetta, jossa työnantaja on poistanut päihtyneen työpaikalta. Jos työntekijä on esiintynyt päihtyneenä työpaikalla, annetaan hänelle hänen kuulemisensa jälkeen kirjallinen varoitus, sillä kyseessä on palvelussuhderikkomus. Jos henkilöllä on jo aikaisempi varoitus samasta asiasta (n. 1 v. sisällä), ollaan yhteydessä kuntayhtymän henkilöstöhallintoon palvelussuhteen päättämismenettelyn käynnistämiseksi. Tämän lisäksi hänet ohjataan työterveyteen työkyvyn arvioon, sillä päihtyneenä työpaikalla esiintyminen on yleensä merkki pitkälle edenneestä päihdeongelmasta. 3.6 Puheeksiotto Puheeksiottamisella tarkoitetaan esimiehen toimesta tapahtuvaa puuttumista mahdollisen päihdeongelmaan ottamalla asia puheeksi mahdollisen päihdeongelmaisen kanssa. Puheeksiottamisen toteuttaa esimies, mutta se voi tapahtua kenen tahansa aloitteesta (esim. työtoveri, esimies, työterveyshuolto). Asianomaisen toivomuksesta voi läsnä olla myös luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu tai muu henkilö. Keskustelu kirjataan ja samalla päätetään, milloin asiaan palataan. (Liite 1 Muistio puheeksiottokeskustelusta) Keskustelun perusteella esimies ja työntekijä arvioivat hoidon tarpeen. Jos käytyjen keskustelujen perusteella todetaan, että kyseessä ei ole

10 10 päihdeongelma, niin asia on loppuun käsitelty. Jos hoidon tarvetta ei ole, niin sovitaan seurantakeskustelu. Jos keskustelussa ilmenee hoidon tarve, niin esimies tai asianomainen on yhteydessä työterveyshuoltoon. Työterveyshuolto on mukana hoidon tarpeen ja laadun sekä mahdollisten tukitoimien arvioimisessa. Mikäli esimies esiintyy työpaikalla päihtyneenä tai hänellä on merkkejä päihteiden liikakäytöstä, otetaan yhteys hänen esimieheensä tai muuhun työnantajan edustajaan kuten hallinto- ja kehittämisjohtajaan. 3.7 Hoitoonohjaus ja kuntoutus Hoitoon ohjaaminen koskee henkilöitä, joille on syntynyt tai on syntymässä alkoholin tai muiden päihteiden liikakäytöstä johtuva sosiaalinen tai terveydellinen ongelma. Paras tulos saavutetaan asianomaisen omaaloitteisella hakeutumisella hoitoon ja/tai kuntoutukseen. Oma-aloitteista hoitoon hakeutumista tuetaan ja siihen kannustetaan. Viime kädessä vastuu hoidosta on aina päihdeongelmaisella itsellään. Jos asianomaisen ja esimiehen välisen keskustelun yhteydessä ilmenee hoidon tarve, esimies on yhteydessä työterveyshuoltoon työterveyshoitajaan ja pidetään hoitoonohjausneuvottelu, jossa ovat mukana päihdeongelmainen, esimies ja työterveyshuollon edustaja(t). Asianomaisen toivomuksesta voi läsnä olla myös luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu tai muu henkilö. Esimies voi ennen asianomaisen ja esimiehen välistä keskustelua olla tarvittaessa yhteydessä työterveyshoitajaan saadakseen apua ja neuvoja alaisen hoitoon ohjaamisen tukemiseksi. Hoitoonohjausneuvottelussa kartoitetaan tilanne sekä tehdään kirjallinen hoitosopimus (liite 2). Ongelman luonteesta riippuen hoito toteutetaan joko työterveyshuollossa tai erikoisyksikössä.

11 11 Työterveyshuolto laatii asiaomaisen henkilön kanssa hoitosuunnitelman (liite 3) ja työterveyshuolto seuraa hoidon edistymistä. Yhteisiä seurantaneuvotteluja, joissa ovat mukana hoitoonohjausneuvotteluun osallistuneet henkilöt, pidetään sovituin aikavälein vähintään kahden vuoden ajan. Jos hoidon aikana tapahtuu repsahdus, tulee työterveyshuollon harkita hoitoonohjatun ja tarvittaessa hoitotahon kanssa hoitosuunnitelman muutosta. Tämä muutos voi koskea esim. hoidon tiiviimpää seuraamista, hoitomuodon muuttumista avohoidosta laitoshoidoksi. Päihdekuntoutus liittyy omalta osaltaan työpaikkaterveydenhuoltoon ja työkykyä ylläpitävään toimintaan sekä Saskyn työsuojelu- ja työturvallisuusohjelmaan. Yhteyshenkilönä päihdekuntoutuksessa toimii työterveyshoitaja. Tavoitteena on ensisijaisesti hyvä hoidollinen tulos. Jos tilannetta ei saada hallintaan tai henkilö ei ole motivoitunut hoito- ja kuntoutussuunnitelmiin tai kieltäytyy mahdollisesta hoitoonohjauksesta, tulee mahdollisesti kyseeseen työsuhteen päättäminen. Päihdekuntoutuksessa ei ole tavatonta, että ns. retkahduksia tapahtuu, ja ne eivät kuitenkaan aina ole merkki kuntoutuksen epäonnistumisesta. Siksi jokaisen hoidossa/kuntoutuksessa olevan retkahduksen sattuessa, tulee tilanne arvioida tapauskohtaisesti ja kuulla työterveyshuoltoa ja/tai päihdekuntoutustahoa ennen kuin mahdolliseen työsuhteen päättämistoimenpiteeseen ryhdytään. Tällöin kiinnitetään erityisesti huomiota ongelmaisen hoidolle myönteiseen asenteeseen, hoidon edistymiseen ja hoitopaikan arvioon kuntoutusmahdollisuuksista. Kuntoutettava sitoutuu siihen, että työterveyshuollolla ja työnantajalla on oikeus saada tietoa hoidon ja kuntoutuksen edistymisestä. Jos näin ei tapahdu, niin kyseeseen voi tulla työsuhteen päättäminen.

12 12 Tuloksellisen hoidon ja kuntoutuksen jälkeen ilmenevät ongelmat käsitellään uusina tapauksina. 4 Palvelussuhde Päihteiden luvaton käyttö työpaikalla ja työssäolo päihtyneenä ovat palvelussuhteesta johtuvien velvoitteiden vakavia rikkomuksia. Päihteiden käyttö voi täyttää myös rikoksen tunnusmerkistön muun muassa liikenneturvallisuustehtävissä. Huumausaineiden käyttö on poikkeuksetta rikos. Henkilöstöhallinnollisiatoimenpiteitä päihtymistilanteissa tai päihteiden käytöstä johtuvissa rikkomustilanteissa ovat suullinen tai kirjallinen huomautus, varoitus ja työsuhteen irtisanominen tai purkaminen. Työnantaja arvioi tilanteen ja siihen liittyvän toimenpiteen tapauskohtaisesti. Neuvontaa, hoitoa ja kuntoutusta pidetään kuitenkin ensisijaisena kurinpitotoimiin nähden. Työnantajan edustajan harkitessa kurinpitotoimia tällaisessa tilanteessa, tulee hänen aina olla mahdollisuuksien mukaan ensin yhteydessä Saskyn hallintoja kehittämisjohtajaan keskustellakseen harkitsemistaan toimenpiteistä. Työnantajalla on oikeus puuttua työhön liittyviin rikkomuksiin tai rikkomuksiin, jotka ovat yhteydessä päihteiden käyttöön. Päihdyttävien aineiden luvaton käyttö työpaikalla tai siellä päihtyneenä esiintyminen saattavat jo yksinään olla työsopimuksen purkamis- tai irtisanomisperuste. Mahdollinen työsuhteen päättäminen tehdään kokonaisharkinnan perusteella. Asiaan vaikuttavat mm. työn luonne ja tehtävän vastuullisuus. Päättämisperusteen olemassaoloa harkittaessa kiinnitetään huomiota myös mm. siihen, onko työntekijää varoitettu asiasta aikaisemmin. Lainsäädäntö ei edellytä nimenomaisesti varoituksen antamista, mutta varoituksen jälkeen tapahtunutta samantyyppistä rikettä arvioidaan käytännössä ankarasti.

13 13 Kun työnantaja ja työntekijä ovat sopineet työntekijän hoitoon menosta ja hoidon jatkuessa sopimuksen mukaisesti, niin työnantaja ei voi käyttää hoitoa edeltänyttä päihteiden käyttöä ja /tai siihen liittyviä rikkomuksia työsuhteen päättämisperusteena. Jos työntekijä keskeyttää hoidon ja/tai ongelmat jatkuvat hoidon päätyttyä, työsuhteen päättäminen on mahdollista. 5 Hoidon ja kuntoutuksen kustannukset Työpaikkaterveydenhuollon ulkopuolella tapahtuvan hoidon kustannuksista vastaa henkilö itse. Poissaolo rinnastetaan muuhun sairaanhoitoon ja kuntoutustoimintaan. Sairausloman ajalta maksetaan palkkaa työehtosopimuksen mukaisesti edellyttäen, että hoito luonteeltaan oikeuttaa sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan. Kuntoutuspäätöksen perusteella on kuntoutuksen ajalta mahdollisuus saada kuntoutusrahaa ja sosiaalilainsäädännön perusteella voi kuntoutukseen hakea taloudellista tukea. Mahdollisesta sairauspäivärahasta tai kuntoutusrahasta tekee päätöksen Kansaneläkelaitos. Terveyskeskuksessa otetuista kokeista sekä muista maksuista liittyen työkykyyn vastaa työnantaja. 6 Testausohjelmat ja -menetelmät Laki yksityisyyden suojasta työelämässä ( /759) säätää työnantajan oikeuden käsitellä työnhakijan tai työntekijän huumausaineiden käyttöä koskevia tietoja tiettyjen työtehtäväperusteisten edellytysten vallitessa. Työnhakijaa työhön otettaessa koskevat edellytykset sisältyvät lain 7 :ään. Työntekijää koskevat edellytykset sisältyvät lain 8 :ään.

14 14 Työterveyshuoltolain ( /1383) perusteella huumausainetesti voi myös olla osa työterveyshuoltoyksikön toimesta suoritettavaa terveystarkastusta. Tällöin huumausainetestin tarpeellisuuden määrittelee terveydenhuollon ammattihenkilö työterveyshuoltolain 13 :n perusteella, ei työnantaja. Lainsäädäntö edellyttää, että työnantaja ja työntekijät yhdessä tekevät työpaikalla riskin kartoituksen huumeiden ja myös muiden päihteiden käytöstä. Tässä yhteydessä listataan ne tehtävät, joissa työntekijän päihteidenkäyttö voi vaarantaa paitsi omaa myös työtovereiden, asiakkaiden tai ulkopuolisten terveyden ja turvallisuuden. Päihdetestejä voidaan tehdä työterveyshuollon aloitteesta osana hoitoa tai työkykyselvitystä. Jos työnantajalla on perusteltu epäily työssä päihtyneenä esiintymisestä ja/tai työntekijä itse kiistää päihtymyksen, työnantaja voi ehdottaa päihdetilan selvittämiseksi päihdetestausta työterveyshuollossa. Testiin meneminen on vapaaehtoista. Jos työntekijä kieltäytyy menemästä testiin ja työnantajalla on objektiivisesti aihetta epäillä, että työntekijä on päihtynyt, niin työnantajalla on oikeus tilanteesta riippuen ryhtyä mahdollisesti työsuhteen päättämiseen tähtääviin toimiin. Testauksessa käytetään terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Alkoholin puhallustestin voidaan kuitenkin tehdä ilman, että terveydenhuollon ammattihenkilö osallistuu testaamiseen. Puhalluksella saatu tulos voidaan varmentaa terveydenhuollon henkilöstön tekemällä testauksella. 7 Luottamuksellisuus Kaikki toiminta tapahtuu ehdottoman luottamuksellisesti. Kukaan päihdeongelmaisen käsittelyssä ja/tai hoitoonohjauksessa mukana oleva

15 15 henkilö ei saa ilman asianomaisen lupaa antaa tietoja muille kuin niille, jotka osallistuvat asianomaisen hoitamiseen tämän ohjeen mukaisesti. 8 Käsittely ja tiedottaminen Tämä päihteidenvastainen ohjelma on käsitelty johtoryhmässä , yhteistyötoimikunnassa , työsuojelutoimikunnassa sekä yhtymähallituksessa xx.xx.20xx. Ohjelma käsitellään henkilökunnan yhteisissä kokouksissa kullakin tulosalueella ja saatetaan kaikkien työntekijöiden tietoisuuteen. Uudelle työntekijälle selvitetään päihdeohjelman sisältö perehdytyksen yhteydessä. Voimassaolo Tämä päihdeohjelma on voimassa xx.xx.2017 lähtien. Liitteet Liite 1 Muistio puheeksiottotilanteesta Liite 2 hoitosopimuskaavake Liite 3 hoitosuunnitelmakaavake Liite 4 Mahdollisen päihdeongelman käsittelyn prosessikuvaus

16 16 Liite 1 Muistio puheeksiottotilanteesta Työntekijän tiedot Etu- ja sukunimi: Syntymäaika: Työtehtävä: Yksikkö: Esimies: Olen osallistunut keskusteluun, missä on käsitelty mahdollista päihdeongelmaani. Minulle on selvitetty työpaikan toimintatavat päihdeasioiden käsittelyssä sekä tarjottu mahdollisuus hakea apua ongelmaani työterveyshuollon kautta. Annan luvan toimittaa tämän muistion tässä asiakirjassa mainituille jakelun saajille. Keskustelun sisältö Työnantajan edustaja on havainnut työssä esiintyneitä päihdehaittoja: Työntekijän käsitys päihdehaitoista: Sovitut toimenpiteet ja seuranta Sovitut toimenpiteet ja niiden seurantatavat ja aikataulut Päiväys ja allekirjoitus Paikka ja aika Työntekijän allekirjoitus ja nimenselvennys Työnantajan edustajan allekirjoitus ja nimenselvennys Jakelu (luottamuksellinen) asianomainen työntekijä esimies tulosaluejohtaja henkilöstöhallinto työterveyshuolto luottamusmies työsuojeluvaltuutettu

17 17 Liite 2 Hoitosopimus Sopijaosapuolet Työntekijän tiedot Etu- ja sukunimi: Syntymäaika: Työtehtävä: Yksikkö: Esimies: Työnantajan edustaja Etu- ja sukunimi: Työtehtävä: Yksikkö: Olen osallistunut keskusteluun, jossa on käsitelty päihdeongelmaani. Olemme todenneet, että tarvitsen päihdeongelmani johdosta hoitoa. Lupaudun osallistumaan minulle työterveysaseman kautta järjestettyyn hoitoon hoitosuunnitelman mukaisesti ja noudattamaan hoitopaikan antamia ohjeita. Ilmoitan olevani tietoinen, että mikäli en hyväksy hoitosopimusta tai en noudata hoitosuunnitelmaa tai päihteiden käyttöni jatkuu, käynnistetään voimassaolevan lainsäädännön mukaiset seuraamukset (kirjallinen varoitus, palvelussuhteen päättäminen). Hoitosopimuksen voimassaoloaikana työnantajan edustaja hyväksyy vain työterveyshuollon edustajan kirjoittamat mahdolliset sairauslomatodistukset. Työterveyshuollolla on oikeus saada hoitopaikasta tiedot hoidon toteutumisesta ja hoitosuunnitelman noudattamisesta. Hoitopaikalla on oikeus ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon hoidon toteutumisesta. Esimiehellä on oikeus saada tietää, toiminko hoitosuunnitelman mukaisesti, mutta ei muuten hoidon sisällöstä. Palkka-asiat ja hoidosta aiheutuvien kustannusten maksaja on selvitetty. Sopimuksen päättyessä järjestetään arviointineuvottelu minun, esimiehen ja työterveyshuollon edustajan kanssa.

18 18 Työnantajalla on oikeus työpaikan vaihtamisen yhteydessä toimittaa tämä hoitositoumus sekä hoitosuunnitelma niiden voimassaoloaikana seuraavaan saman työnantajan työpaikkaan/yksikköön uudelle esimiehelle/esimiehille. Olemme sopineet, mitä tiedotamme lähimmille työtovereilleni. Menettelytapa: Annan luvan toimittaa tämän sopimuksen tässä asiakirjassa mainituille jakelun saajille. Kieltäydyn hoitoonohjauksesta. Seurantakokousten ajankohdat Sopimuksen voimassaolo Hoitositoumus on voimassa Kirjoita tekstiä napsauttamalla tätä. kuukautta allekirjoittamispäivästä. Päiväys ja allekirjoitus Paikka ja aika Työntekijän allekirjoitus ja nimenselvennys Työnantajan edustajan allekirjoitus ja nimenselvennys Liite: Hoitosuunnitelma Jakelu (luottamuksellinen) asianomainen työntekijä esimies tulosaluejohtaja henkilöstöhallinto työterveyshuolto luottamusmies työsuojeluvaltuutettu hoitopaikka Kirjoita tekstiä napsauttamalla tätä.

19 19 Liite 3 Hoitosuunnitelma Työntekijän tiedot Etu- ja sukunimi: Syntymäaika: Työtehtävä: Yksikkö: Esimies: Hakeudun hoitoon päihdeongelmani takia Hoitosopimus on voimassa tästä päivästä alkaen Kirjoita tekstiä napsauttamalla tätä. kuukautta. Olemme sopineet seuraavasta hoitosuunnitelmasta Käynnit avohoidossa Hoitopaikka: Hoitoaika: Käyntien tiheys: Laitoshoito Hoitopaikka: Hoitoaika: Käynnit vertaistukiryhmässä Ryhmä: Hoitoaika: Käyntien tiheys: Käynnit työterveysasemalla Kesto: Käyntien tiheys:

20 20 Käynnit tukihenkilön luona Tukihenkilön nimi: Kesto: Käyntien tiheys: Muu tukitoiminta Mikä: Kesto: Tiheys: Seuranta- ja tukihenkilöt Työterveyshoitaja p. Työterveyslääkäri p. Tukihenkilö p. Muu p. Esimiehellä on oikeus saada tietää työterveysasemalta, käynkö hoitosopimuksen mukaisesti hoidossa, mutta ei muuten hoidon sisällöstä. Jos en osallistu järjestettyyn hoitoon hoitosuunnitelman mukaisesti, tulee hoitopaikan ottaa yhteyttä työterveysasemalle tilanteen arvioimista varten. Annan luvan hoitopaikalle luovuttaa tietoja työterveyshuollolle hoidon edistymisestä. Päiväys ja allekirjoitus Paikka ja aika Työntekijän allekirjoitus ja nimenselvennys Työnantajan edustajan allekirjoitus ja nimenselvennys Jakelu (luottamuksellinen) asianomainen työntekijä työterveyshuolto hoitopaikka

21