Val 1/ liite nro 4

Transkriptio

1 Val 1/ liite nro 4

2 SISÄLLYSLUETTELO KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS... 1 KUNTAYHTYMÄN HALLINTO... 2 Toiminta-ajatus... 2 Visio... 2 Tehtävät... 2 Jäsenkunnat... 2 Toimipaikat... 3 Kuntayhtymän hallinto-organisaatio... 3 KUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖ... 6 Henkilöstön määrä... 6 Palvelussuhde... 7 Ikärakenne ja sukupuolijakauma... 8 Osaamisen kehittäminen... 9 Terveysperusteiset poissaolot Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus Eläköityminen Palkat ja palkkiot Työhyvinvointi ja terveys KUNTAYHTYMÄN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Toimintaympäristön muutokset Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät sekä muut toiminnan kehittymiseen vaikuttavat tekijät KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA Ammatillinen peruskoulutus Kurssi- ja lisäkoulutus Oppisopimuskoulutus Kehittäminen ja hankkeet Investoinnit KUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja menot Tuloksen käsittely Kokonaistalouden tunnusluvut TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Asiakaslähtöisyys Toimiva työyhteisö ja motivoitunut henkilöstö Tuloksellinen toiminta ja talous MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointiosan toteutuminen Rahoituslaskelman toteutuminen Tulosalueiden määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen EDUSTUKSET TASEKIRJA ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT... 62

3 KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS Viime vuosi sujui suunnitelmien mukaan, tai itse asiassa vielä paremmin sekä toiminnallisesti että taloudenkin osalta. Tunnusluvuilla mitattuna sekä nuorten koulutuksen keskeyttäminen 8,1 % että läpäisy 65,3 % olivat hyvällä tasolla, samoin toimintakate. Vaikka peruskoulutuksen opiskelijamäärä opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti laski 1450:een ja henkilöstömäärä laski hieman, ainakaan opiskelija- ja henkilöstökyselyjen mukaan aiempien vuosien hyvä palaute ei huonontunut, päinvastoin. Muutamia tärkeimmistä tapahtumista viime vuodelta. Piilolan G-rakennuksen saneeraus saatiin päätökseen, ja opiskelijahallintojärjestelmä Primus otettiin käyttöön. Laatutyö saatiin loppusuoralle, ja se viedään loppuun suunnitelman mukaisesti 2015 maaliskuussa. Neuvottelut Keski-Suomen Opiston perustutkintokoulutuksen järjestämisestä POKEn toimesta aloitettiin. Tällä haluttiin turvata nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajakoulutuksen säilyminen kuntayhtymän alueella. Myös päätös Äänekosken lukion uudesta sijainnista saatiin syksyllä. Aiempi ratkaisu oli rakentaa lukio POKEn tontille, mutta uusi paikka on ns. Lidlin tontti, noin 300 m päässä POKEsta. Hallituksen lakiesitykset koskien toisen asteen koulutuksen rahoitusta ja uusia järjestämislupia etenivät eduskunnassa. Niissä esitettiin, että rahoitus perustuisi tulevaisuudessa mm. tutkintojen määrään ja että kaikki koulutuksen järjestäjät joutuisivat hakemaan järjestämisluvat uudelleen alkaen. Ainakin lakiesitys järjestämisluvista oli heti alussa vastatuulessa perustuslakivaliokunnassa. Syynä se, että lain vaikutuksista ei ollut tietoa! Myös päätösvallan keskittyminen harvoille opetus- ja kulttuuriministeriössä sekä ministeriön yksipuolinen järjestämislupien lakkautusoikeus ilman koulutuksen järjestäjän kuulemista olivat vastoin valiokunnan näkemystä. Tätä kirjoitettaessa tiedetään, että lakiesitys järjestämisluvista ja myös rahoituslakiesitys kaatuivat eduskunnassa. Mutta riippumatta siitä, miten lakiesityksille käy, säästötavoite 260 milj. euroa säilyy. Keinoja ovat sitten yksikköhinnan leikkaus tai opiskelijapaikkojen vähennys, molemmat huonoja vaihtoehtoja. Vaikka valtakunnan tasolla asiat eivät edenneetkään toivotulla tavalla, POKEssa ne etenivät. Olemme koko ajan, hitaasti mutta varmasti tehneet muutoksia toiminnassamme vastaamaan 170 peruskoulutuksen opiskelijan leikkausta vuoteen 2017 mennessä. Ja tulipa uusi rahoituslaki tai ei, POKE on kyllä valmistautunut muutoksiin. Suuri kiitos jokaiselle pokelaiselle. Jouni Kurkela Kuntayhtymän johtaja 1

4 KUNTAYHTYMÄN HALLINTO Toiminta-ajatus Visio Tehtävät Ammattitaidolla hyvinvointia seudun parhaaksi Vetovoimainen osaamisen kehittäjä Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää ammatillista peruskoulutusta ja lisäkoulutusta, oppisopimuskoulutusta, työvoimapoliittista aikuiskoulutusta sekä palvelutoimintaa. Kuntayhtymä järjestää ammatillista peruskoulutusta seuraavilla koulutusaloilla: Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Liiketalous ja kauppa Luonnontieteiden ala Tietojenkäsittely Luonnonvara- ja ympäristöala Maatilatalous Metsätalous Luonto- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Sosiaali- ja terveysala Kauneudenhoitoala Tekniikan ja liikenteen ala Arkkitehtuuri ja rakentaminen Kone-, metalli- ja energiatekniikka Sähkö- ja automaatiotekniikka Tieto- ja tietoliikennetekniikka Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Matkailuala Majoitus- ja ravitsemisala Kotitalous- ja kuluttajapalvelut Jäsenkunnat Kuntayhtymän toiminta-alue käsittää 13 pohjoisen Keski-Suomen kuntaa. Jäsenkunnat ovat: Kannonkoski Karstula Kinnula Kivijärvi Konnevesi Kyyjärvi Laukaa Multia Pihtipudas Saarijärvi Uurainen Viitasaari Äänekoski 2

5 Toimipaikat Pohjoinen Keski-Suomi on Keski-Suomen maakunnan sisällä ominaispiirteiltään poikkeava. Se muodostaa maantieteellisesti laajan yhtenäisen alueen. Yhteistä ovat pitkät etäisyydet, pienet kunnat ja väestökehityksen haasteet. Alue on väestömäärältään vähenevä ja väestörakenteeltaan vanheneva. Elinkeinorakenteelle on ominaista, että Saarijärven - Viitasaaren seutukunnalla maa- ja metsätalouden osuus ja Äänekosken seudulla teollisuuden ja muun jalostuksen osuus työpaikoista on keskimääräistä suurempi. Eniten toiminta-alueella on palvelualan työpaikkoja, jotka suureksi osaksi ovat yhteiskunnallisissa palveluissa. Alueella oli asukasta vuoden 2014 alussa. Tilastokeskuksen vuoden 2012 väestöennusteen mukaan toiminta-alueen väestömäärä on vuonna Kasvua tapahtuu Laukaassa ja Uuraisilla, muualla väestö vähenee. Tehtäviensä toteuttamiseksi kuntayhtymä ylläpitää Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistoa (POKE), jonka nimi muuttui oppimiskeskuksesta ammattiopistoksi Sen toimipaikat sijaitsevat Saarijärvellä, Viitasaarella ja Äänekoskella. Oppisopimuskoulutuksen tehtävistä huolehtii Äänekoskella sijaitseva oppisopimustoimisto. Kuntayhtymän hallinto-organisaatio Valtuusto Ylintä päätösvaltaa kuntayhtymässä käyttää valtuusto. Valtuuston puheenjohtajana toimi Simo Salmelin Äänekoskelta, I varapuheenjohtajana Simo Väisänen Konnevedeltä ja II varapuheenjohtajana Seppo Ijäs Viitasaarelta. Valtuuston sihteerinä toimi talousjohtaja Jorma Kolehmainen. Valtuuston jäsenet KUNTA JÄSEN VARAJÄSEN Kannonkoski Simo Mäkelä Hanna Saari Karstula Anita Saarelainen Jenni Päivinen Sirkka-Liisa Vainiola Riitta Sauna-aho Kinnula Rauno Kinnunen Jonna Laulumaa Kivijärvi Risto Holm Asko Kauppinen Konnevesi Simo Väisänen Jussi Hintikka Kyyjärvi Jaana Honkanen Juha Peltola Laukaa Raimo Kuula Viljo Kumpulainen Sanna Närä Minna Kuutti Antti Puupponen Tarja Salmela-Pohjonen Veikko Vauhkonen Dani Niskanen saakka Arto Suuronen alkaen Multia Seppo Sipilä Olavi Palonen Pihtipudas Pekka Kärkkäinen Markku Piippo Marjo Logrén Tuija Ahtola Saarijärvi Vesa Forsman Lasse Ingman Petri Honkonen Mikko Kallio Arja Koskenlahti Riitta Pirttiniemi 3

6 Tarkastuslautakunta KUNTA JÄSEN VARAJÄSEN Uurainen Jarkko Lehtovirta Raimo Paanala Viitasaari Seppo Ijäs Lars Byman Jyrki Koskela Jukka Lindeberg Äänekoski Tapio Heimonen Sinikka Rautiainen Äänekoski Heidi Kovanen Matti Tiusanen Simo Salmelin Mari Paananen Suvi Tikander Mauri Ilves Kuntayhtymän hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämisestä vastaa tarkastuslautakunta. Se myös arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana toimi Risto Holm Kivijärveltä ja varapuheenjohtajana Arja Koskenlahti Saarijärveltä. Vastuullisena tilintarkastajana toimi JHTT Erkka Ollila ja hänen jäätyään eläkkeelle JHTT Jukka Vuorio BDO Audiator Oy:stä. Tarkastuslautakunnan jäsenet JÄSEN Risto Holm Arja Koskenlahti Jouko Salonen VARAJÄSEN Tuula Nieminen Jaana Hintikka Jarkko Pihlaja Hallitus Kuntayhtymän toimintaa, hallintoa ja taloutta johtaa hallitus. Hallituksen puheenjohtajana toimi Johannes Leppänen Kannonkoskelta ja varapuheenjohtajana Irene Aaltonen Äänekoskelta. Esittelijöinä olivat kuntayhtymän johtaja Jouni Kurkela ja talousjohtaja Jorma Kolehmainen. Sihteerinä toimi kuntayhtymän johtaja. Hallituksen jäsenet JÄSEN Irene Aaltonen, Äänekoski Kati Hänninen, Saarijärvi Vuokko Leivonen, Viitasaari Johannes Leppänen, Kannonkoski Leevi Marila, Karstula Mirja Minkkinen, Konnevesi Kari Parkkonen, Pihtipudas Hanna-Reetta Ranta-Nilkku Äänekoski Matti Tannermäki, Saarijärvi VARAJÄSEN Reijo Kinnunen, Kannonkoski Sirkka-Liisa Vainiola, Karstula Paula Kivinen, Pihtipudas Anneli Mertaniemi, Multia Mikko Niskanen, Viitasaari Heli Marttinen, Pihtipudas Virva Tikkanen, Äänekoski Jonna Laulumaa, Kinnula Antti Puupponen, Laukaa 4

7 Tilivelvolliset viranhaltijat Tilivelvollisia viranhaltijoita olivat kuntayhtymän johtaja ja talousjohtaja sekä koulutusalojen johtajat. Viranhaltijat Kuntayhtymän johtaja Jouni Kurkela Talousjohtaja Jorma Kolehmainen Kaupan ja hallinnon sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutusjohtaja Marjo-Riitta Vainio ja vs. koulutusjohtaja Kirsi Tuovinen Luonnonvara- ja ympäristöalan koulutusjohtaja Pekka Janhonen Sosiaali- ja terveysalan koulutusjohtaja Merja Paananen ja vs. koulutusjohtaja Joonas Penttinen ja Tekniikan ja liikenteen alan koulutusjohtaja Hannu Pönkä Aikuiskoulutusjohtaja Irmeli Kolehmainen saakka ja vt. aikuiskoulutusjohtaja Tarja Naskila Oppisopimuskoulutuksen koulutustarkastaja Heli Skantz Kuntayhtymän hallinto-organisaatio 5

8 KUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖ Henkilöstön määrä Kuntayhtymän palveluksessa oli vuoden 2014 lopussa yhteensä 251 henkilöä. Henkilökunnan määrä väheni edellisistä vuosista. Henkilöstöstä oli päätoimisessa palvelussuhteessa 94,8 %, kokoaikatyössä oli 83,6 % ja osa-aikatyössä 11,2 %. Sivutoimisessa palvelussuhteessa oli 5,2 %, ja he työskentelivät opetustehtävissä. Päätoimisessa palvelussuhteessa oli vuoden 2014 lopussa 238 henkilöä. Opetustehtävissä työskenteli 55,5 %, hallintotehtävissä 23,1 % ja tukipalveluissa 21,4 %. Hallintotehtävät sisältävät kuntayhtymän toimiston lisäksi yksiköiden hallintotehtävät. Tukipalvelut sisältävät kiinteistö-, ateria- ja asuntolapalvelut sekä opetusmaatilan. Päätoimisen henkilökunnan määrä oli monen vuoden ajan kasvava. Opettajia tarvittiin, kun peruskoulutuksen aloituspaikka- ja opiskelijamäärät ja aikuiskoulutuksen määrä kasvoivat. Hallintohenkilökunnan määrää lisäsivät erilaiset uudet ja määräaikaiset tehtävät. Tukipalveluhenkilökuntaa tarvittiin eri tehtäviin erityisesti luonnonvara- ja ympäristöalalla koulutuksen ja oppimisympäristön luonteesta johtuen. Vuonna 2011 henkilökunnan määrä kääntyi laskuun, ja se väheni vuoden 2010 huippuluvusta. Opettajien määrä väheni vuosina , kun aikuisten työvoimakoulutus väheni oleellisesti ja peruskoulutuksen opiskelijamäärä pieneni. Vuosina opettajien määrä väheni edelleen. Myös hallintohenkilökunta ja tukipalvelujen henkilökunta väheni, kun määräaikaisia tehtäviä päättyi. Aikuiskoulutusyksikössä oli vuonna 2014 yksi henkilö lomautettuna tuotannollistaloudellisista syistä työvoimakoulutuksen supistumisesta johtuen. Henkilöstö vuosina

9 Päätoiminen henkilöstö tehtäväalueittain vuosina Palvelussuhde Henkilöstömäärältään suurin yksikkö on Äänekosken Piilolan yksikkö ja pienin oppisopimuskoulutuksen toimisto. Oppisopimustoimiston henkilökunnan määrä on säilynyt vuosittain samalla tasolla, samoin kuntayhtymän toimiston henkilökunta määräaikaisia työntekijöitä lukuun ottamatta. Eri koulutusyksiköissä henkilökunnan määrä on vaihdellut järjestetyn koulutuksen mukaan. Vuosina tapahtunut henkilökunnan vähentyminen johtui määräaikaisten työntekijöiden vähentämisestä. Päätoimisesta henkilökunnasta oli vuonna 2014 vakinaisia 83,6 % ja määräaikaisia 16,4 %. Vakinaisten osuus kasvoi edellisistä vuosista, jolloin opetus- ja muihin tehtäviin tarvittiin vakinaisten lisäksi määräaikaisia työntekijöitä. Eniten määräaikaista henkilökuntaa on opetustehtävissä, kun taas hallinto- ja tukipalvelujen henkilöstö on pääosin vakinaista. Opetushenkilöstön tarve yksiköissä vaihtelee järjestettävän koulutuksen mukaan. Vakinaiseen palvelussuhteeseen siirrytään kuntayhtymässä usein määräaikaisuuden kautta. Opettajien vakinaistamista rajoittavat pätevyysvaatimukset. Päätoimisen henkilöstön palvelussuhteen luonne vuosina

10 Ikärakenne ja sukupuolijakauma Henkilöstön ikä oli vuonna 2014 keskimäärin 50,1 vuotta. Keski-ikä on vuosittain noussut hieman. Ikärakenteelle on ollut ominaista, että yli 50-vuotiaiden osuus on kasvanut ja sitä nuorempien osuus vähentynyt. Vuonna 2014 yli 50-vuotiaiden osuus oli 56,7 % (55,5 % vuonna 2013). Suurin ikäryhmä olivat vuotiaat, joita oli 22,3 %. Yli 60- vuotiaiden osuus oli 15,1 %. Nuorin henkilökunta oli oppisopimustoimistossa ja Viitasaaren yksikössä, vanhin Opinahjon yksikön sosiaali- ja terveysalalla ja Äänekosken Piilolan yksikössä. Kuntayhtymän henkilöstöstä yli puolet on naisia. Vuonna 2014 naisia oli 55,5 % ja miehiä 44,5 %. Eri koulutusalojen opettajien sukupuolijakauma on noudattanut kunkin alan työelämän jakoa. Kuntayhtymä järjestää tekniikan ja liikenteen alan koulutusta eniten, joten miesten osuus kuntayhtymän henkilöstöstä on ollut kunta-alan keskimääräistä osuutta suurempi. Kuntayhtymän hallinto- ja tukipalvelutehtävissä henkilökunta on ollut naisvaltaista. Päätoimisen henkilöstön ikäjakauma vuosina

11 Osaamisen kehittäminen Ammatillinen henkilöstökoulutus Koulutustaso Työnantajan kustantaman henkilöstökoulutuksen painopistealueina olivat osaamisperusteiseen opetussuunnitelmatyöhön ja arviointiin sekä uuden opiskelijahallintojärjestelmän käyttöönottoon liittyvät koulutukset. Henkilökunta osallistui myös oman alansa ammatilliseen täydennyskoulutukseen. Koulutuspäiviä henkilöä kohti oli 5,2 päivää. Palkattomalla opintovapaalla oli vuoden aikana viisi henkilöä, neljä naista ja yksi mies. Opintovapaapäiviä henkilöä kohti oli 88. Henkilöstön koulutusrakennetta kuvataan Tilastokeskuksen koulutusluokituksella ja sen perusteella lasketulla koulutustasoindeksillä, jonka arvo voi olla Vuonna 2014 koulutustasoindeksi oli 6,0. Yksiköistä korkeimmat koulutustasot olivat sosiaali- ja terveysalan ja oppisopimustoimiston henkilökunnilla. Henkilökunnasta 97,1 %:lla oli vähintään keskiasteen koulutus. Ylempi korkeakouluasteen ja tutkijakoulutus oli 26,5 %:lla. Naisia heistä oli 58,7 % ja miehiä 41,3 %. Opettajista naiset ovat olleet koulutetumpia kuin miehet. Päätoimisen henkilökunnan koulutusrakenne vuonna 2014 Koulutusaste Opetus Hallinto Tukipalvelut Yhteensä % 1 Alempi perusaste 2 2 0,8 2 Ylempi perusaste 5 5 2,1 3 Keskiaste ,6 5 Alin korkea-aste ,8 6 Alempi korkeakouluaste ,2 7 Ylempi korkeakouluaste ,1 8 Tutkijakoulutus 1 1 0,4 YHTEENSÄ ,0 Opettajien kelpoisuus Päätoimisista opettajista oli muodollisesti päteviä 86,4 %. Kaupan ja hallinnon alalla, luonnonvara- ja ympäristöalalla ja sosiaali- ja terveysalalla kaikki opettajat olivat päteviä. Eniten epäpäteviä opettajia oli tekniikan ja liikenteen alalla Viitasaarella ja Äänekoskella. Kolme opettajaa suoritti pedagogiset opinnot ja sai opettajan kelpoisuuden. Kelpoisuuteen vaadittavan tutkinnon suoritti yksi opettaja. Korkein koulutustaso on sosiaali- ja terveysalan opettajilla ja alhaisin Viitasaaren tekniikan ja liikenteen opettajilla. Koulutustasoindeksi heijastaa koulutusalojen erilaisia opettajien kelpoisuusvaatimuksia. Sosiaali- ja terveysalan ja kaupan ja hallinnon alan ammatillisten opintojen opettajilta on edellytetty ylempää korkeakoulututkintoa tai jollei soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa ole, soveltuvaa ammattikorkeakoulututkintoa. Muilla koulutusaloilla mahdollisia kelpoisia tutkintoja on ollut useita. Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista muuttui , ja muutos yhtenäisti ja laajensi eri alojen kelpoisuusvaatimuksia. 9

12 Päätoimisten opettajien kelpoisuus vuosina Yksikkö 2010 % 2011 % 2012 % 2013 % 2014 % 2014 Pätevät 2014 Yht. Äänekoski 68,8 63,8 65,9 77,5 78, Viitasaari 60,0 57,9 61,1 66,7 65, Sosiaali- ja terveysala 85,2 91,3 87,0 95,5 100, Kaupan ja hallinnon ala 79,0 93,8 92,9 100,0 100, Saarijärvi 80,0 80,0 88,0 100,0 100, Aikuiskoulutus 57,7 77,3 83,3 80,0 87, YHTEENSÄ 71,5 75,0 77,7 85,1 86, Terveysperusteiset poissaolot Päätoiminen henkilöstö oli vuonna 2014 poissa töistä sairauden sekä työtapaturmien ja ammattitautien vuoksi yhteensä kalenteripäivää. Työtapaturmista ja ammattitaudeista johtuvia poissaoloja oli 191 päivää. Poissaolot vähenivät edellisestä vuodesta 12,8 %. Yksiköistä poissaolopäiviä oli eniten Äänekosken Piilolan ja Saarijärven yksiköissä, jotka ovat henkilöstömäärältään kuntayhtymän suurimmat yksiköt. Sairauspäivät vähenivät 9,5 % vuodesta Sairauspoissaolot olivat suurimmaksi osaksi 1 3 päivän pituisia. Sairauslomien keskipituus oli 7,4 kalenteripäivää. Vuonna 2013 keskipituus oli 9,3 kalenteripäivää. Päätoimisen henkilöstön terveysperusteiset poissaolot vuosina (kalenteripäivinä) 10

13 Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus Vuonna 2014 kuntayhtymän palvelukseen tuli yhdeksän vakinaista työntekijää ja palveluksesta lähti viisi. Lisäksi yksi työntekijä vaihtoi työpaikkaa talon sisällä. Vakinaista henkilökuntaa vaihtui kaikissa työtehtävissä. Tulovaihtuvuusprosentti oli 4,4 % ja lähtövaihtuvuusprosentti 2,5 %. Eniten tuli uusia opettajia. Uusista vakinaisista työntekijöistä neljä siirtyi vakinaiseen palvelussuhteeseen määräaikaisen palvelussuhteen kautta. Kokonaan uusia työntekijöitä kuntayhtymän palvelukseen tuli viisi. Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus vuonna 2014 Yksikkö Opetus Hallinto Tukipalvelut Yhteensä Tu Lä Tu Lä Tu Lä Tu Lä Hallintopalvelut 0 0 Äänekoski 1 1 1,5 2,5 1 Viitasaari Sosiaali- ja terveysala Kaupan ja hallinnon ala 1 0,5 1 1,5 1 Saarijärvi Aikuiskoulutus Oppisopimuskoulutus 0 0 YHTEENSÄ Tulo-/lähtövaihtuvuus-% 5,5 2,7 6,4 6,4 2,1 0,0 4,4 2,5 Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus vuosina Tulleet Tulovaihtuvuus-% 5,2 6,7 8,2 7,4 4,4 Lähteneet Lähtövaihtuvuus-% 1,6 3,6 2,6 3 2,5 11

14 Eläköityminen Vuonna 2014 vakinaisesta henkilökunnasta jäi eläkkeelle yhdeksän henkilöä. Eläkepoistumaprosentti oli 4,4 %. Henkilökunta on jäänyt suurimmaksi osaksi vanhuuseläkkeelle. Työkyvyttömyyseläkkeelle on jäänyt yksittäisiä työntekijöitä, vuonna 2014 kaksi henkilöä. Osa-aikaeläkkeelle vakinaisesta henkilökunnasta jäi kaksi henkilöä, ja osaaikaeläkeläisiä oli vuoden lopussa yhteensä 18 (9,0 %). Osuus väheni edellisistä vuosista. Monet vuonna 2014 eläkkeelle jääneistä olivat osa-aikaeläkkeellä ennen eläkkeelle siirtymistään. Osa-aikaeläkeläiset ovat olleet suurimmaksi osaksi opettajia. Suhteellisesti eniten osa-aikaeläkeläisiä on ollut Opinahjon yksikön kaupan ja hallinnon alalla ja Piilolan yksikössä. Vakinaisen henkilöstön eläkkeelle siirtyminen vuosina Eläkkeelle siirtyneet Eläkepoistuma-% 2,1 3,1 2,6 3,0 4,4 Osa-aikaeläkkeelle siirtyneet Osa-aikaeläkkeet Osuus (%) henkilöstöstä ,7 11,2 10,4 10,3 9,0 Vuonna 2015 seitsemän henkilöä jää vanhuuseläkkeelle ja yksi työkyvyttömyyseläkkeelle. Lisäksi kuudella henkilöllä olisi henkilökohtaisen vanhuuseläkeiän perusteella mahdollisuus jäädä eläkkeelle. Vuosina henkilökohtaisen vanhuuseläkeiän mukaan eläkkeelle tulee jäämään 29 henkilöä, eniten Äänekosken Piilolasta. Eläkkeelle jääneiden määrä on ollut vuosittain tasainen, mutta vuodesta 2009 määrä on kasvanut ja on suurin vuosina Vanhuuseläkeikää nostetaan asteittain vuodesta 2017 alkaen. Uudet eläkeikärajat koskevat vuonna 1955 syntyneitä ja nuorempia. Vakinaisen henkilöstön eläkkeelle siirtyminen vuosina Yksikkö Yht ) Hallintopalvelut Äänekoski Viitasaari Sote Kaha Saarijärvi Kuntayhtymä maksoi vuonna 2014 eläkemenoperusteisia eläkevakuutusmaksuja yhteensä euroa ja varhe-maksuja euroa, joka oli 1 % palkkakustannuksista. Aikuiskoulutus Oppisopimuskoulutus 0 YHTEENSÄ ) Henkilökohtaisen vanhuuseläkeiän mukaan 12

15 Palkat ja palkkiot Vuonna 2014 palkkoja ja palkkioita maksettiin yhteensä 9,5 milj. euroa. Vähennystä edellisestä vuodesta oli 2,9 %. Palkkojen ja henkilöstömenojen viime vuosien voimakas kasvu taittui vuonna 2011, ja menot jatkoivat laskuaan vuonna 2014 jo neljäntenä vuonna peräkkäin. Palkkamenojen aleneminen on seurausta toiminnan supistumisesta ja tehostumisesta. Maksetut palkat ja palkkiot vuosina (1 000 ) Työhyvinvointi ja terveys Henkilöstöstrategia Kuntayhtymän henkilöstöstrategian tavoitteena on edistää työhyvinvointia. Sen kannalta keskeisiä ovat hyvä johtaminen, työn vaatima osaaminen ja toimiva työyhteisö. Tavoitteena on yhteiseen toimintaan sitoutunut osaava henkilöstö, joka voi hyvin. Osallistavan johtamisen kautta johto ja henkilöstö kantavat yhdessä vastuun toiminnan tuloksellisuudesta sekä työstä ja sen kehittämisestä. Johtoryhmä tekee vuosittain henkilöstöstrategian toteuttamissuunnitelman, jossa määritellään, aikataulutetaan ja vastuutetaan seuraavan vuoden aikana tehtävät toimenpiteet. Vuoden 2014 alussa otettiin käyttöön uusi intra. Se tarjoaa hyvään johtamiseen liittyen mahdollisuuden avoimeen ja selkeään tiedottamiseen ja sisäisen viestinnän parantamiseen. 13

16 Kevään aikana laadittiin yhdessä työpaikan pelisäännöt. Ne luovat ja ylläpitävät hyvää työilmapiiriä ja työhyvinvointia. Pelisääntöjen avulla edistetään myönteistä ja avointa vuorovaikutusta ja ennaltaehkäistään ristiriitoja. Vuonna 2014 jatkunut laatutyö ja sen tuloksena syntyneet POKEn yhtenäiset toimintamallit yhtenäistävät toiminnan menettelytapoja ja parantavat työyhteisön toimivuutta. Myös työpaikan yhteiset pelisäännöt edistävät työntekoa arjessa. Tasa-arvo Kehityskeskustelut Työterveyshuolto Hallitus hyväksyi kuntayhtymän ensimmäisen tasa-arvosuunnitelman keväällä Suunnitelma päivitetään kahden vuoden välein, seuraavan kerran vuonna Tasa-arvosuunnitelman yhteydessä laaditun selvityksen mukaan näyttäisi siltä, että tasa-arvoon liittyvät asiat ovat hyvällä tasolla kuntayhtymässä. Tasa-arvon kokeminen työpaikalla on yleisesti ottaen korkealla tasolla. Myös vuoden 2014 henkilöstökyselyyn vastanneista 79,2 % oli sitä mieltä, että naisten ja miesten tasa-arvo toteutuu työpaikalla hyvin. Kehityskeskustelussa esimies ja alainen keskustelevat alaisen työstä, työtilanteesta ja osaamisesta sekä niiden kehittämisestä. Esimies ja alainen sopivat myös työn tulevista tavoitteista. Kehityskeskustelu sisältää viisi pääkohtaa menneen kauden arviointi tavoitteista sopiminen alaisen työn ja osaamisen kehittäminen yhteistyön kehittäminen esimiehen kanssa muut työn tekemiseen vaikuttavat asiat Kehityskeskustelut käydään säännöllisesti, vähintään joka toinen vuosi. Vuoden 2014 henkilöstökyselyn mukaan 75 % vastanneista oli käynyt esimiehensä kanssa kehityskeskustelun viimeisen kahden vuoden aikana. Kuntayhtymä ostaa henkilökunnan työterveyspalvelut paikallisilta terveyskeskuksilta Saarijärvellä, Viitasaarella ja Äänekoskella. Palveluihin sisältyvät lakisääteinen ennalta ehkäisevä ja työkykyä ylläpitävä työterveyshuolto yleislääkäritasoinen, työterveyspainotteinen sairaanhoito tutkimuksineen erikoislääkärikonsultaatiot työkyvyn tai hoidon tarpeen määrittämiseksi Työkykyä edistävän ja työkyvyttömyyttä ehkäisevän toiminnan vahvistamiseksi työterveyshuolto ja kuntayhtymä ovat sopineet varhaisen tuen toimintamallista. Tavoitteena on mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tukea henkilöiden työkykyä ja puuttua seikkoihin, jotka voivat vaikuttaa sitä heikentävästi. Havaittuihin, parantamista vaativiin asioihin työssä, työolosuhteissa tai henkilön työkyvyssä pyritään etsimään ratkaisuja työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistyöllä. 14

17 Tykytoiminta Henkilöstökysely Toimintatapoina ovat kehityskeskustelut sairauspoissaolojen seuranta työhön paluun tukeminen pitkien sairauspoissaolojen jälkeen hoitoonohjausmalli Tykytoimintaa suunnittelee ja toteuttaa tykyryhmä, jossa on edustus kaikista yksiköistä. Myös työsuojeluvaltuutetut osallistuvat ryhmän kokouksiin. Tykyryhmä järjestää vuosittain liikuntapäivän kevättalvella lukuvuoden aloitustilaisuuden liikuntailtapäivän merkeissä elo-syyskuussa pikkujoulun marras-joulukuussa Kuntayhtymä maksaa työntekijöille enintään 35 euroa vuodessa avustusta henkilökohtaisen hyvinvoinnin ja työkyvyn ylläpitämiseen ja parantamiseen. Henkilöstövoimavarojen kehitystä sekä henkilöstöstrategian ja tasa-arvosuunnitelman toteutumista seurataan henkilöstökyselyllä joka toinen vuosi. Kysely tehtiin syksyllä

18 KUNTAYHTYMÄN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Toimintaympäristön muutokset Kuntayhtymän toiminnan kokonaisvolyymi supistui vuoden 2014 aikana edelliseen vuoteen verrattuna. Peruskoulutuksen ja työvoimakoulutuksen opiskelijamäärät laskivat. Oppisopimuskoulutuksen ja lisäkoulutuksen opiskelijamäärät kasvoivat, mutta eivät pystyneet kompensoimaan muuta toiminnan pienentymistä. Toiminnan kokonaisvolyymin supistumisen takia valtiolta eri toimintoihin tullut kuntayhtymän perusrahoitus aleni noin 17,9 miljoonaan euroon. Vähenemistä edelliseen vuoteen nähden oli 0,7 miljoonaa euroa eli 3,8 %. Peruskoulutuksen rahoitus supistui edelliseen vuoteen nähden 0,7 milj. eurolla järjestämislupamuutoksen ja yksikköhinnan pienenemisen takia. Työvoimakoulutuksen, lisäkoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen rahoitus yhteensä pysyi edellisen vuoden tasolla. Huomattavin toiminnallinen muutos tapahtui työvoimakoulutuksessa, jonka opiskelijatyöpäivien supistui yli eli 38 %:lla. Kuntayhtymän alueen työllisyystilanne heikkeni vuoden aikana huomattavasti ollen koko maan mittakaavassakin korkealla tasolla. Työttömien määrä oli Äänekosken ja Saarijärven-Viitasaaren seutukunnalla vuoden lopussa Työttömyysaste oli 20,2 %. Vastaavat luvut vuoden 2013 lopussa olivat ja 18,7 %:a. Työttömyysaste oli koko maassa 13,9 % ja Keski-Suomessa 17,9 %. Omistajakuntien jo aikaisemmin tiukat taloudet ovat kiristyneet entisestään vuoden aikana. Kuntien taloustilanne on vaikuttanut kuntayhtymään kohdistuvina taloudellisina ja toiminnallisina vaatimuksina. Lukiokeskustelu on virinnyt uudelleen taloustilanteen, lukioiden pienenevien opiskelijamäärien sekä toisen asteen tulevien järjestämislupa- ja rahoitusuudistusten takia. Omistajakuntien väestön määrä oli tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan vuoden lopulla henkilöä. Vähennystä edelliseen vuoteen oli 0,7 %:a. Väestö lisääntyi Laukaassa ja Uuraisilla 0,6 %:lla. Saarijärven - Viitasaaren seudulla väestö väheni yli 400 henkilöllä eli 1,4 %:lla. Toisen asteen koulutukseen hakeutuva 16-vuotiaiden ikäluokka alkoi supistua vuonna 2009 ja kehitys jatkuu voimakkaana tulevina vuosina varsinkin Saarijärven - Viitasaaren seudulla. Ikäluokan koon supistuminen ja ammatillisen koulutuksen viime vuosien suosion taittuminen vaikuttavat opiskelijamääriin ja sitä kautta kuntayhtymän tulopohjaan. Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät sekä muut toiminnan kehittymiseen vaikuttavat tekijät Väestökehitys Kuntayhtymän toiminnan suurimmat riskit liittyvät alueen väestökehitykseen, joka toteutuessaan ennusteen mukaan voi supistaa opetustoimintaa sekä nuoriso- että aikuiskoulutuksen osalta merkittävästi. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan koko väestö ja vuotiaiden ikäluokka kehittyvät kuntayhtymän alueella seuraavasti: 16

19 Väestö seutukunnittain Seutukunta Muutos-% Ääneseutu kaikki ,1 % josta ,9 % Saarijärvi-Viitasaari kaikki ,7 % ,4 % Laukaa, Multia, Uurainen kaikki ,4 % ,8 % Yhteensä kaikki ,1 % ,7 % Tilastokeskuksen väestöennuste vuodelta 2012 Valtionosuusuudistus Väestökehitys on huolestuttavinta Saarijärven - Viitasaaren seutukunnalla, jossa kuntayhtymällä on kaksi toimintayksikköä. Kuntayhtymän toimintavolyymiin ja tulopohjaan vaikuttavat väestökehityksen lisäksi alueen lukiokoulutuksen kehitys ja vetovoima sekä aikuiskoulutuksen toimintaedellytykset esim. valtion rahoituksen osalta. Ammatillisen koulutuksen nykyinen rahoitusjärjestelmä on antanut hyvät edellytykset koulutuksen kehittämiseen ja toimeenpanoon. Nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa on sovittu ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistamisesta. Hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa maaliskuussa 2014 päätettiin, että uudistus toteutuu vuoden 2017 alusta lukien siten, että samalla rahoitusta leikataan noin 260 milj. euroa. Uudessa rahoitusjärjestelmässä luovutaan laskentapäiviin perustuvasta rahoitusmallista ja siirrytään enemmän tuloksiin perustuvaan rahoitukseen. Uudistuksen sisältö ratkeaa vuoden 2015 aikana. Aikaisemmin keskustelussa olleesta ylläpitäjämallin purkamisesta hallitusohjelmassa ja myöhemmissäkin hallituksen päätöksissä on luovuttu, mitä voidaan pitää hyvänä asiana ammatillisen koulutuksen näkökulmasta. Oppilaspaikkojen ja yksikköhintojen leikkaukset Osana valtion talouden sopeuttamistoimia opetus- ja kulttuuriministeriö on vuoden 2012 aikana esittänyt %:n leikkauksia peruskoulutuksen, oppisopimuskoulutuksen ja lisäkoulutuksen resursseihin. Leikkaukset toteutetaan vuosien aikana. Vuoden 2013 kesällä tehdyillä ministeriön päätöksillä leikataan kuntayhtymän peruskoulutuksen opiskelijapaikkoja 170 paikalla eli 11,4 %:lla. Opetus- ja kulttuuriministeriön sopeuttamissuunnitelmat perustuvat pääosin valtakunnan ikäluokkakehitykseen, jolloin nuorisoikäluokiltaan supistuvat alueet menettävät oppilaspaikkoja väestömäärältään kasvaville alueille eli suuriin kaupunkikeskuksiin. Lisäksi toteutetaan yksikköhinnan leikkaus, jonka suuruus on 4,2 %:a vuoden 2013 yksikköhinnan tasosta. Peruskoulutuksen tiedossa olevien leikkausten kokonaisvaikutus kuntayhtymän tuloihin on 2,5 milj. euroa vuoteen 2016 mennessä. 17

20 Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon muutokset Sisäiset riskitekijät Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on ollut vuodesta 2007 alkaen meneillään ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamisen vauhdittamishanke. Järjestäjäverkon kokoamishankkeen ja sen taustalla olevan ammattiopistostrategian tavoitteena on muodostaa ammatillisen koulutuksen järjestämiselle alueilla ja eri alojen koulutuksessa riittävän vahva rakenteellinen, taloudellinen ja toiminnallinen perusta sekä lisätä koulutuksen vaikuttavuutta ja tehokkuutta. Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt vuoden 2015 alussa toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkon uudistamisen. Uudistaminen perustuu vuoden 2014 lopulla eduskunnalle annettuihin lakiesityksiin, jotka hyväksytyksi tullessaan edellyttävät, että kaikki ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen järjestäjät hakevat toiminnalleen uuden järjestämisluvan. Lainsäädäntöuudistuksilla opetus- ja kulttuuriministeriö tavoittelee merkittävää toiminnallista ja taloudellista tehokkuutta toisen asteen koulutusjärjestelmään ja -verkkoon. Kuntayhtymä tulee hakemaan uutta järjestämislupaa nykyiseen toimintaan pohjautuen tavoitteena edelleenkin jatkaa itsenäisenä ammatillisen koulutuksen järjestäjänä pohjoisen Keski-Suomen alueella. Opetus- ja kulttuuriministeriön ilmaisemien kriteerien valossa kuntayhtymä tullee saamaan uuden järjestämisluvan. Kuntayhtymän sisäisistä riskitekijöistä merkittävimmät ovat henkilökunnan toimintakykyyn ja saatavuuteen, kiinteän omaisuuteen sekä tietotekniikkaan liittyvät riskit. Henkilökuntaan liittyviä ikä-, työkyky-, saatavuus- yms. asioita on käsitelty erikseen vuosittain laadittavassa henkilöstöraportissa. Kuntayhtymän omistuksessa on rakennuksia Äänekoskella, Saarijärvellä ja Viitasaarella. Rakennusten bruttopinta-ala on noin m 2. Rakennukset ja niissä oleva irtaimisto on vakuutettu pääosin täysarvovakuutuksella. Vakuutusten omavastuut ovat kuntayhtymän kantokyvyn mukaisia. Vakuutusmääriä ja arvoja käydään vuosittain läpi vakuutusyhtiön kanssa. Toiminnan keskeytymiseen vakuutusturvaa ei ole käytössä. Tietoteknisiin riskeihin on varauduttu pitämällä kuntayhtymän ja oppilaitosten tiedot, tietojärjestelmät ja tietopalvelut asianmukaisesti suojattuina hallinnollisten, teknisten ja muiden toimenpiteiden avulla. IT-tiimi huolehtii käytännön toimista tietoturvan varmistamiseksi. Kuntayhtymän tietohallintoa on tarkemmin käsitelty erillisessä tietohallintostrategia-asiakirjassa. Valtuusto on vahvistanut joulukuussa 2014 kuntayhtymän riskienhallintapolitiikan. Riskienhallintatyötä jatketaan vuoden 2015 aikana yksikkökohtaisella riskien kartoittamisella ja toiminnan yksikkökohtaisella organisoinnilla. 18

21 KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA Ammatillinen peruskoulutus Koulutustehtävä Opiskelijamäärä Koulutustarjonta Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämässä ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisluvassa ja siihen sisältyvässä koulutustehtävässä määrätään koulutusaloista ja koulutusasteista sekä opiskelijamäärästä, johon kuntayhtymä saa lakisääteisen rahoituksen. Opetus- ja kulttuuriministeriö toteuttaa ammatillisessa peruskoulutuksessa säästötoimia vuosina supistamalla koulutuspaikkoja ja suuntaamalla koulutuksen tarjontaa alueellisesti uudelleen. Vuonna 2014 kuntayhtymän vuotuinen opiskelijamäärä väheni opiskelijasta opiskelijaan. Vuonna 2015 määrä on enintään 1390 opiskelijaa, ja vuonna 2016 opiskelijoita on Ammatillisessa peruskoulutuksessa oli 1 456,4 opiskelijaa (tilastointipäivien painotettu keskiarvo). Opiskelijamäärä väheni edellisestä vuodesta 47 opiskelijalla eli 3,1 %:lla. Vähennys tapahtui nuorten koulutuksessa kaikilla koulutusaloilla. Opiskelijoista oli nuorten koulutuksessa 69,8 % ja aikuiskoulutuksessa 30,2 %. Aikuisopiskelijoiden määrä ja suhteellinen osuus on kasvanut usean vuoden ajan ja nuorten vastaavasti vähentynyt. Aikuiskoulutusyksikön lisäksi aikuisopiskelijoita oli sosiaali- ja terveysalalla ja luonnonvara- ja ympäristöalalla, sosiaali- ja terveysalalla yli 60 % ja luonnonvara- ja ympäristöalalla vajaa puolet opiskelijoista. Opiskelijamäärätavoite ylitettiin seitsemällä opiskelijalla. Koulutusaloista tavoitteensa ylittivät sosiaali ja terveysala, aikuiskoulutus ja luonnonvara- ja ympäristöala. Koulutustarjonta säilyi perusteiltaan entisellään. Peruskoulutuksesta kuntayhtymä järjestää eniten tekniikan ja liikenteen alan koulutusta. Myös luonnonvara- ja ympäristöalan sekä sosiaali- ja terveysalan koulutusta on muita aloja enemmän. Elinkeinorakenteen näkökulmasta katsottuna kuntayhtymä kouluttaa työntekijöitä pääasiassa teollisuuteen ja rakennusalalle sekä palvelualoille. Kuntayhtymä on maakunnassa merkittävä luonnonvara-alan koulutuksen järjestäjä. Keski-Suomessa vain POKEssa voi opiskella eläintenhoitajaksi, maaseutuyrittäjäksi (maatalousteknologian ja maatilatalouden koulutusohjelmat) ja metsäenergian tuottajaksi. Samoin kuntayhtymä järjestää ainoana Keski-Suomessa hiusalan koulutusta aikuisille. 19

22 Peruskoulutuksen opiskelijat vuosina (keskimäärin vuodessa) Peruskoulutuksen opiskelijamäärätavoitteiden toteutuminen vuonna

23 Kurssi- ja lisäkoulutus Opiskelijatyöpäivät Kurssi- ja lisäkoulutus koostuu opetus- ja kulttuuriministeriön päättämästä ammatillisesta lisäkoulutuksesta, työvoimakoulutuksesta, oppisopimuskoulutuksen tietopuolisesta koulutuksesta ja muusta koulutuksesta. Lisäkoulutuksena järjestetään ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta sekä muuta kuin tutkintoon valmistavaa lisäkoulutusta. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän lisäkoulutuksen järjestämisluvan mukaan valtionosuuden perusteena käytettävä opiskelijatyövuosien vuotuinen vähimmäismäärä on 116. Vuodelle 2014 ministeriö myönsi rahoituksen 116 opiskelijatyövuodelle, ja opiskelijatyövuosia kertyi 114. Seuraavien vuosien rahoitus perustuu edellisten vuosien toteutumaan. Työvoimakoulutuksen, oppisopimuskoulutuksen tietopuolisen koulutuksen sekä muun koulutuksen järjestäminen ja rahoitus perustuvat tarjousmenettelyyn. Koulutus voi olla perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta sekä täydennyskoulutusta. Vuoden aikana toteutettiin opiskelijatyöpäivää. Talousarvion määrällisestä tavoitteesta opiskelijatyöpäivää toteutui 87,5 %. Eniten järjestettiin kaupan ja hallinnon alan, luonnonvara- ja ympäristöalan ja sosiaali- ja terveysalan kurssi- ja lisäkoulutusta. Niiden osuus kaikista opiskelijatyöpäivistä oli 63,7 %. Opiskelijatyöpäivien määrä väheni edellisestä vuodesta 10 %. Vuodesta 2010 alkanut opiskelijatyöpäivien alenemiskehitys jatkui mutta ei yhtä voimakkaana kuin vuosina Määrällisesti eniten kuntayhtymä järjesti lisäkoulutusta ja työvoimakoulutusta, joiden osuus kaikesta kurssi- ja lisäkoulutuksesta oli yli 90 prosenttia. Vuonna 2014 lisäkoulutusta toteutettiin opiskelijatyöpäivää. Määrä kasvoi edellisestä vuodesta 19 %, ja tavoite opiskelijatyöpäivää saavutettiin. Työvoimakoulutusta toteutettiin opiskelijatyöpäivää, joka jäi selvästi tavoitteen (16 750) alle. Työvoimakoulutuksen suurimmat koulutusalat olivat sosiaali- ja terveysala ja majoitus-, ravitsemis- ja talousala. Lisäkoulutuksessa koulutusta oli eniten luonnonvara- ja ympäristöalalla ja kaupan ja hallinnon alalla. 21

24 Kurssi- ja lisäkoulutus vuosina Kurssi- ja lisäkoulutus rahoitusmuodoittain vuosina Opiskelijatyöpäivät Eri koulutusalojen kurssi- ja lisäkoulutusta suunnitteli ja koordinoi aikuiskoulutusyksikkö. Itse koulutusta toteutettiin aikuiskoulutusyksikön lisäksi luonnonvara- ja ympäristöalalla ja sosiaali- ja terveysalalla. Tavoitteena on yhtenäinen toiminta kaikilla koulutusaloilla ja POKEn aikuiskoulutuksen yhtenäinen esiintyminen ja näkyminen asiakkaille. Aikuiskoulutuksen määrä ja merkitys ovat kasvaneet viime vuosina, kun alueen nuorten ikäluokat ovat pienentyneet. Haasteina aikuiskoulutukselle ovat aikuisväestön keskimääräistä alhaisempi koulutustaso ja ammattitaitoisen työvoiman tarjonnan turvaaminen pohjoisen Keski-Suomen alueella. 22

25 Oppisopimuskoulutus Oppisopimuskoulutus on työsuhteeseen tai päätoimiseen yrittäjyyteen perustuvaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä tietopuolisen koulutuksen lähipäivillä ja opiskelijan itsenäisellä työskentelyllä. Oppisopimuskoulutuksena järjestetään perustutkintoon ja ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta sekä ei-tutkintotavoitteista ammatillista koulutusta. Koulutusta voidaan järjestää henkilöstölle tai uusiin työsuhteisiin. Yrittäjillä on omassa yritystoiminnassaan mahdollisuus kouluttautua oppisopimuksella samoihin tutkintoihin kuin työsuhteisilla opiskelijoilla. Koulutuksen rahoitus määräytyy opiskelijakohtaisen yksikköhinnan perusteella. Peruskoulutusta voidaan järjestää vapaasti tarpeen mukaan, mutta lisäkoulutuksen järjestämistä ja rahoitusta rajoittaa kiintiö. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän lisäkoulutuksen järjestämisluvan mukaan valtionosuuden perusteena käytettävä oppisopimusten vuotuinen vähimmäismäärä on 191. Vuonna 2014 kuntayhtymä sai 219 vuotuista lisäkoulutuksen oppisopimuspaikkaa, jotka täyttyivät ja ylittyivätkin 2,5 paikalla. Opiskelijamäärä ja koulutuksen läpäisy Oppisopimuskoulutuksen opiskelijoiden määrä on vaihdellut vuosittain. Vuonna 2014 opiskelijoita oli 300 (tilastointipäivien keskiarvo). Määrä nousi hieman edelliseen vuoteen verrattuna, vaikka työllisyystilanne oli edelleen haastava. Suunnitelmat Äänekoskelle tulevasta biotuotetehtaasta kuitenkin piristivät hieman aluetta. Koulutuksen kysyntä painottui lisäkoulutukseen, ja koulutuksesta yli puolet oli ammattija erikoisammattitutkintoihin valmistavaa koulutusta sekä ei-tutkintotavoitteista koulutusta. Kaiken kaikkiaan oppisopimuskoulutuksessa oli vuoden 2014 aikana 492 opiskelijaa (virtauma). Määrä oli hiukan suurempi kuin edellisvuonna. Oppisopimuksista purkautui 10,6 %. Purkumäärä oli noin 4 % suurempi kuin vuonna Purkujen lisääntymisen taustalla oli koulutuksen päättymisiä mm. henkilökohtaisten, taloudellisten ja tuotannollisten syiden sekä muutaman paikkakunnalta muuton vuoksi. Tutkintotavoitteisten koulutusten läpäisy oli 93,1 %, mikä oli suurempi kuin keskimääräinen valtakunnallinen taso. Ohjaustyö ja sitouttaminen tuottivat tulosta. Eniten opiskelijoita vuonna 2014 oli yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla, tekniikan ja liikenteen alalla sekä sosiaali- ja terveysalalla. Suosituimmat tutkinnot olivat sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, tekniikan erikoisammattitutkinto, tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto, johtamisen erikoisammattitutkinto ja liiketalouden perustutkinto. Vuodelle 2014 talousarviossa oli tavoitteena 320 oppisopimusopiskelijaa. Kokonaisopiskelijamäärä jäi alle tavoitteen, koska lisäkoulutusta pidemmän peruskoulutuksen kysyntä oli edelleen ennakoitua vähäisempää haastavan talous- ja työllisyystilanteen vuoksi. 23

26 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat vuosina (keskimäärin vuodessa) 24

27 Kehittäminen ja hankkeet Laatutyö Opetus- ja kulttuuriministeriön ammatillisen koulutuksen laatustrategian mukaan kaikilla koulutuksen järjestäjillä tulee olla vuonna 2015 yhdessä henkilöstön kanssa luotu ja käyttöönotettu laadunhallintajärjestelmä/toimintajärjestelmä. Järjestelmää parannetaan toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten ja palautetiedon pohjalta niin, että se toimii laadunhallinnan ja toiminnan jatkuvan kehittämisen välineenä. POKEssa aloitettiin vuoden 2012 alussa systemaattinen laatutyö, jonka tavoitteena on luoda ja ottaa käyttöön ministeriön edellyttämä toimintajärjestelmä sekä kuvata se toimintakäsikirjassa. Projektissa määriteltiin aluksi ydin- ja tukiprosessit, ja prosesseista laadittiin yksiköittäin nykytilan kuvaukset. Ydinprosessit ovat nuorten koulutus aikuiskoulutus oppisopimuskoulutus työelämän kehittäminen ja palvelu Tukiprosesseja ovat opiskelijan tukipalvelut toiminnan suunnittelu ja ohjaus henkilöstön kehittäminen taloushallinto ja hankinnat IT-palvelut viestintä ja markkinointi tilapalvelut Vuonna 2014 jatkettiin edellisenä keväänä aloitettua prosessien kehittämistä ja yhtenäistämistä POKEn yhteisiksi toimintamalleiksi Johtoryhmä käsitteli ja hyväksyi toimintamallit, minkä jälkeen niitä alettiin jalkauttaa aloille ja yksiköihin toiminnan laadun parantamiseksi ja vakioimiseksi. POKE oli mukana opetus- ja kulttuuriministeriön organisoimassa laadunhallintajärjestelmän arviointikriteerien pilotoinnissa. Pilotointi tehtiin itsearviointina maaliskuussa Kaikki ammatilliset oppilaitokset tekevät kriteereihin perustuvan itsearvioinnin vuoden 2015 alkupuolella. POKE oli vuonna 2014 mukana laadunhallintaan liittyvässä Itä-Suomen LaStrada Verkostosta voimaa -hankkeessa ja Samassa veneessä Kehittävää arviointia Keski- Suomessa -hankkeessa. 25

28 EU-hankkeet Kuntayhtymä on mukana hankkeissa, jotka hyödyttävät Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston perustehtävää. Kuntayhtymä osallistuu yhteishankkeisiin osatoteuttajana ja kumppanina, mutta toteuttaa myös omia hankkeita. Vuonna 2014 kuntayhtymä oli mukana useissa yhteishankkeissa, joita hallinnoivat mm. Jyväskylän koulutuskuntayhtymä ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Yhteishankkeita olivat mm. Energiapajun kestävä tuotanto ja käyttö Kansainvälisyyskoulu 2 LUMAKO Luonnon- ja maisemanhoitotöiden koulutushanke Tarvaalan biotalouskampus Tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen oppimisessa Yritysten Taitava Keski-Suomi Kuntayhtymän omana hankkeena oli AVOKAS Ammatillinen valmennus ja osaamisen kehittäminen asiakaslähtöisesti Opetushallinnon rahoittamat ammatillisen koulutuksen kehittämishankkeet Opetushallitus myöntää koulutuksen järjestäjille avustusta ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen kehittämiseen sekä työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän hoitamiseen. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää koulutukseen liittyviä harkinnanvaraisia erityisavustuksia. Vuonna 2014 toteutettiin seuraavia kuntayhtymän omia hankkeita: Maahanmuuttajien perustutkintokoulutuksen jatkotukitoimet OKseutu Osaamisen kehittämisen yritys- ja seutumalli Yhteishankkeita olivat mm. DIGIMOTO Metsäalan digitaalisten oppimisympäristöjen kehittämishanke EDU3D.fi Itä-Suomen LaStrada Verkostosta voimaa Samassa veneessä Kehittävää arviointia Keski-Suomessa Taitoa toiminnasta TUTTU Tutkintotilaisuudet tutuiksi Työpaikkaohjaajat valmentaen vahvoiksi Kansainvälisyyshankkeet Kuntayhtymä oli mukana EU:n elinikäisen oppimisen ohjelman kansainvälisissä Comenius ja Leonardo da Vinci -yhteistyöhankkeissa, jotka on tarkoitettu opiskelijoille New Guide Volunteers for Safety and Security 26

29 Investoinnit Vuoden 2014 investoinnit, yhteensä euroa, muodostuivat opetuksen ja muun toiminnan käyttöön tarvittavan irtaimen käyttöomaisuuden hankinnasta ja kiinteistöjen saneerauksesta. Suurin yksittäinen investointi oli Piilolan G-rakennuksen saneerauksen toinen vaihe, jonka kustannukset olivat euroa. Investointimenoihin kirjattua rakennus- ja saneeraustoimintaa oli yhteensä euron arvosta. KUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN Sisäinen valvonta on osa organisaation johtamista. Sisäisen valvonnan tavoitteena on toiminnan tuloksellisuuden (=taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden) varmistaminen ja parantaminen sekä toiminnan jatkuvuuden turvaaminen. Johdolla on vastuu sisäisen valvonnan järjestämisestä. Sisäinen valvonta jakaantuu sisäiseen tarkkailuun, luottamushenkilöiden suorittamaan seurantaan ja sisäiseen tarkastukseen. Sisäinen tarkkailu on jatkuviin toimintarutiineihin sisältyvää toimintojen ja varojen käytön valvontaa. Sitä varten ei ole erillisiä toimielimiä. Sisäisellä tarkkailulla varmistetaan, että tehtävät hoidetaan oikeaan aikaan, suunnitellulla ja hyväksyttävällä tavalla sekä tehtävään osoitettujen voimavarojen puitteissa. Sisäinen tarkkailu toteutuu johtamisjärjestelmällä ja siihen liittyvällä tavoitteiden määrittelyllä ja asettamisella, johdonmukaisena organisaationa ja toimivina laskenta- ja raportointijärjestelminä. Organisaatio ja viranhaltijoiden toimivalta on määritelty kuntayhtymän hallintosäännössä. Toimintaohjeita sisältyy mm. talousarvion täytäntöönpano-ohjeisiin. Näitä säännöksiä laadittaessa sisäisen valvonnan näkökulma on otettu huomioon. Jokaisen esimiesasemassa olevan tehtävänä on huolehtia toimialueensa sisäisestä valvonnasta. Kunnallishallinnossa seuranta on ennen muuta luottamushenkilöille kuuluva osa sisäistä valvontaa. Seurannan keskeisiä tehtäviä ovat tavoitteiden asettamisen ja saavuttamisen valvonta, valmistelun ja esittelyn valvonta sekä johtamistoiminnan toimivuuden valvonta. Kuntayhtymään ei ole perustettu erityistä sisäisen tarkastuksen yksikköä tai sisäisen tarkastajan tehtävää. Palvelua ei ole myöskään hankittu ulkopuoliselta palveluntuottajalta. Viranhaltijatyönä on suoritettu kassojen ja rahavirtojen tarkastusta. Edellä mainitulla tavalla suoritetussa sisäisessä valvonnassa ei ole havaittu vuoden 2014 aikana raportoitavia virheitä tai puutteita. Sisäistä valvontaa ohjaa kuntayhtymän hallituksen hyväksymä sisäisen valvonnan ohje. 27

30 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Tilikauden tuloksen muodostuminen Kuntayhtymän toimintatuotot vuodelta 2014 olivat 20,0 milj. euroa. Alenema edelliseen vuoteen verrattuna oli 0,4 milj. euroa eli 1,8 %. Kokonaistulojen vuosia kestänyt kasvu taittui vuonna 2011 jatkuen laskuna vuosien aikana. Tulojen aleneminen johtui pääasiassa ammatillisen peruskoulutuksen ja lisäkoulutuksen opiskelijamäärien pienenemisestä. Peruskoulutuksen tulot supistuivat 0,7 milj. euroa ja lisäkoulutuksen 0,1 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Vastapainoksi muissa tuloerissä tapahtui lievää kasvua vuoteen 2013 verrattuna. Toimintakulut olivat 17,7 milj. euroa. Vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna oli 0,5 milj. euroa eli 2,7 %. Suurin vähennys oli henkilöstömenoissa 0,3 milj. euroa ja aineissa ja tarvikkeissa 0,2 milj. euroa. Kuntayhtymä saavutti 2,3 milj. euron toimintakatteen. Toimintakate säilyi edellisen vuoden tasolla. Rahoitustuotot olivat 0,3 milj. euroa, mikä nostaa vuosikatteen 2,6 milj. euroon. Toiminta- ja vuosikate olivat edelleenkin viime vuosien hyvällä tasolla huolimatta neljättä vuotta jatkuneesta tulojen alenemisesta. Suunnitelman mukaiset poistot olivat 1,2 milj. euroa ja tilikauden tulos 1,4 milj. euroa. Poistoeron vähennyksen jälkeen ylijäämäksi jäi 1,5 milj. euroa. Tuloslaskelma vuosina 2014 ja 2013 Toteutuma 2014 Toteutuma 2013 Muutos -% Toimintatuotot , ,79-1,8 Toimintakulut , ,21-2,7 Toimintakate , ,58 5,6 Rahoitustuotot ja kulut , ,19-47,4 Vuosikate , ,77-5,8 Poistot käyttöomaisuudesta ja pitkävaikutteisista menoista , ,64 10,2 Satunnaiset tuotot ja kulut Tilikauden tulos , ,13-15,9 Poistoeron lisäys/vähennys , ,33 81,0 Varausten lisäys/vähennys Rahastojen lisäys/vähennys Tilikauden ylijäämä , ,46-15,9 28

31 Toiminnan rahoitus Kuntayhtymän rahoitustilanne oli hyvä koko tilikauden. Tulorahoitusta jäi 2,6 milj. euroa. Käyttöomaisuusinvestointien määrä oli 1,8 milj. euroa, joten varsinainen toiminnan ja investointien nettovaikutus rahoitukseen oli 0,8 milj. euroa. Rahoituslaskelma vuosina 2014 ja 2013 Toiminnan ja investointien rahavirta Tulorahoitus Investointimenot Rahoituksen rahavirta Oman pääoman muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat