MULTIAN TAAJAMA JA SEN MUUTOKSET VIIMEISEN KOLMENKYMMENEN VUODEN AIKANA

Transkriptio

1 MULTIAN TAAJAMA JA SEN MUUTOKSET VIIMEISEN KOLMENKYMMENEN VUODEN AIKANA Suomalaiset maaseututaajamat 2010 luvulla hanke Kohdekuvaus Multia Lahden ammattikorkeakoulu 2014

2 Kuva: Kuvanveistäjä Pentti Papinahon Maakotka-patsas on maamerkkinä Multian keskustassa. 1. Sijainti ja kulttuuriympäristön ominaispiirteet Multian kunta sijaitsee läntisessä Keski-Suomessa Pohjanmaan ja Keski-Suomen välisellä vedenjakajaseudulla. Taajama sijoittuu valtatie 18 varteen, joka kulkee Jyväskylästä Multian kautta Ähtäriin ja edelleen Seinäjoelle sekä Vaasaan. Tien valmistuminen paransi merkittävästi kunnan liikenneyhteyksiä, sillä aiemmin Jyväskylän suunnasta tieyhteys oli Petäjävedeltä Multialle mutkaista soratietä. Keuruu on lähialueen suurempi keskus, joka sijaitsee noin 20 km Multialta etelään ja jonka monipuolisemmat palvelut ovat kuntalaisten ulottuvilla. Etäisyys Jyväskylään on noin 60 km. Kunta on saanut pysyvän asutuksen 1500-luvulla oltuaan aiemmin luonteeltaan hämäläisten eräaluetta. Asutus alueelle tuli sekä idästä että etelästä ja kasvoi hitaasti. Multia kuului alun perin Ruoveden suurpitäjään. Seurakunta oli ensin osa Keuruuta ja muodostui omaksi saarnahuoneekseen 1795 ja itsenäiseksi seurakunnaksi Itsenäiseksi kunnaksi Multia erotettiin Keuruusta jo (RKY 2009.) Kuva: Valtakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön rajaus.

3 Kuvat: Saapuminen kirkonkylään idästä Petäjäveden suunnasta. Ylempi kuva 2000-luvulta, alempi luvulta. Viistokuvat Suomen Ilmakuva Oy. Multian keskusta on määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Aluerajaukseen sisältyvät kirkon ja pappilan sekä niiden eteläpuoliset asuinalueet. Multian pieni ristikirkko rakennettiin kappelin perustamisen jälkeen Matti Åkerblomin johdolla. Muutostyön nykyiseksi pitkäkirkoksi suunnitteli Vaasan lääninarkkitehti K.V. Reinius ja se valmistui 1900 saaden samalla uusgoottilaisen nykyasunsa. Päätytornillisen pitkäkirkon lähituntumassa on vuodelta 1819 peräisin oleva pappila. Kirkonseudun rakennuskantaa ovat lisäksi lukkarila, 1960-luvulle tyypillinen seurakuntatalo, muutama vanha liikerakennus ja Metsolan päärakennus. (RKY 2009.) Asutuksen keskittymä alkoi kasvaa kirkon ja pappilan itäpuolelle teiden risteykseen luvulta lähtien. Vanhojen kirkollisten rakennusten lisäksi alueelle sijoittuu osa kunnallisista ja suurin osa kaupallisista palveluista. Alueen liikekeskusta on historiallisesti kerroksellinen kokonaisuus eri-ikäisiä liike-, asuin- ja

4 julkisten palveluiden rakennuksia. Inventointikuvauksessa kirkonkylää luonnehditaan seuraavasti: Multian vesistöjen välisellä kannaksella sijaitseva kirkonkylä on maisemaltaan ja kylärakenteeltaan tasapainoinen vanha kirkonkylä. (RKY 2009.) 2. Maisemallinen sijainti Ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän laatiman maisemamaakuntajaossa Multia kuuluu pääosin Suomenselän maisemamaakuntaan, joka muodostaa vaihettumisvyöhykkeen Pohjanmaan ja Järvi-Suomen välille. Suomenselän alueella maisema on karua vedenjakajaseutua, joka on laakeaa ja pinnanmuodoiltaan melko tasaista, mikä kuvaa hyvin myös Multian taajaman pohjoispuolista kunnan aluetta. Soita on määrällisesti keskimäärin puolet alueen pinta-alasta. Eteläosastaan kunta kuuluu Itäisen Järvi-Suomen maisemamaakuntaan ja sen osa-alueeseen Keski-Suomen järviseutuun. Maisemamaakuntaa hallitsevia elementtejä ovat sokkeloiset järvet ja vesireitit. (Maisemanhoito 1992). Multian kirkonkylä on sijoittunut kolmen järven välisille harjumaisille kannaksille, mikä antaa taajamalle maisemallisesti hienot lähtökohdat. Koko kunnan alue on pääosin metsävaltaista ja siellä sijaitsee runsaasti pieniä järviä, lampia ja soita. Peltoalueet ovat pieniä ja sijoittuvat paikoitellen mäkien päälle yhdessä perinteisen harvan kyläasutuksen kanssa.

5 3. Taajamarakenne ja keskus Kartat: Vasemmalla Multian taajama ja oikealla Multia Asutus on laajentunut monissa suunnissa peltoalueille, mutta keskus on pysynyt paikoillaan. Kirkonkylä on kasvanut teiden risteyksestä kirkon sijoittuessa kirjaimellisesti keskelle kylää. Vesistöt muodostavat luonnollisen rajauksen kaikissa muissa suunnissa paitsi pohjoisessa, jossa taajama-alueen rajaksi muodostuu valtatien 18 linjaus. Taajaman sisääntulot muodostuvat vesistöjen ylityksistä etelässä, lännessä ja idässä. Taajama-alueeseen on aiemmin kuulunut melko runsaasti peltoja, joista suuri osa on muuttunut asuinalueiksi erityisesti sodanjälkeisenä aikana. Rakentaminen on taajamassa matalaa, yksi- ja kaksikerroksista. Kerrostaloja on toteutettu vain yksi. Kaupalliset palvelut ovat pysyneet samalla alueella 1980-luvulta asti, osa rakennuksista on korvattu uudemmilla liikerakennuksilla. Muutamat julkisessa käytössä olleet rakennukset ovat jääneet keskustassa vaille käyttöä. Kuva: Kirkonseutu laajojen peltoalueiden ympäröimänä. Suomen Ilmakuva Oy.

6 Kuva: Keskustan muutoksia vanhaa rakennusta puretaan ja uutta rakennetaan. Suomen Ilmakuva Oy. Sodanjälkeinen asutustoiminta toi eri puolille kirkonkylää ajalle tyypillisiä jälleenrakennuskauden tyyppitaloja pieninä alueina, jotka istuvat maisemassa onnistuneesti. Niiden lomaan syntyi myöhemmin matalampaa 1960-ja 70-lukujen tyyppitalorakentamista. Multianrannan alue taajamasta luoteeseen johtavan tien eteläpuolella alkoi myös rakentua tuolloin ja sen rakentaminen jatkui 1980-luvulla erityisesti kirkonkylän kehittämisen arkkitehtikilpailun jälkeen, jolloin alueen loppuosaan laadittiin uusi rakennuskaava. Muusta kirkonkylästä miljöönsä kannalta selkeästi eroaa pappilan tasainen peltoalue, joka on aikaisemmin ollut kokonaan viljelykäytössä. Sinne on rakennettu luvuilla rivi- ja pientaloasutusta. Myöhemmin taajamarakenne on täydentynyt pienillä alueilla. Laaja-alaisempi detaljikaava on laadittu Matolammen pohjoispuolelle, mutta alueen rakentaminen ei ole vielä käynnistynyt. Myös taajaman itäosaan on suunniteltu uusia rakennusalueita Petäjävedeltä saapuvan tien eteläpuolelle. 4. Kunnan ja taajaman nykytila Vuoden 2013 lopussa Multialla asui 1777 henkilöä. Vuodesta 2012 väkiluku vähentyi 2,1 % vuotiaiden osuus väestöstä oli 15,3 %, vuotiaiden 54,4 % ja 65 vuotta täyttäneiden osuus 30,3 %. 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä on melko suuri verrattuna muuhun maahan, jossa 65 vuotta täyttäneiden osuus on 19,4 %. Multia kuuluu yhdessä Keuruun kaupungin kanssa Keuruun seutukuntaan, jonka yhteinen asukasmäärä on yli vuonna Kunnassa oli eniten asukkaita vuonna 1949 sodan aiheuttamien asutustoimien takia. Tämän jälkeen alkoi poismuutto ja elinkeinorakenteen muutos kiihdytti sitä ja luvuilla. 65 vuotta täyttänee t vuotiaat 15 % 30 % Palvelut 51 % vuotiaat Jalostus 25 % Alkutuotanto 23 % Muut 1 % Palvelut Alkutuotanto Jalostus Muut

7 Kunnan elinkeinojen työllistävin ala on palveluala, jossa työpaikkoja vuonna 2013 oli yli puolet, 51,2 %. Toiseksi eniten paikkoja löytyi jalostuksen parista (24,7 %) ja alkutuotannon osuus työpaikoista oli 22,8 %. Huolimatta maatalouden rakennemuutoksesta kunnan haja-asutusalue ei ole autioitunut, sillä vahvan metsätalouden ja erikoistumisen ansiosta maatilat ovat muuttuneet monitoimitiloiksi, taaten näin maaseudun asukkaille tarvittavan toimeentulon. Kunnan teolliset työpaikat ovat lähinnä pienyrityksissä, ja yksi merkittävimmistä toimialoista on puun jatkojalostus. Esimerkkinä paikallisesta puuteollisuudesta on Multian Saha Oy, joka on toiminut Multialla jo vuodesta Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työvoimasta vuonna 2013 oli 64 %, eli jopa 36 % työssäkäyvästä väestöstä kävi töissä kunnan ulkopuolella. Voi kuitenkin ajatella, että kokoonsa nähden Multialta löytyy hyvin työpaikkoja. Työllisten osuus vuotiaista oli 54,3 % ja työttömyysaste 11,5 %. Eläkeläisten osuus väestöstä on melko suuri: 37,6 %. Vuoden 2013 asumistilaston mukaan 92,7 % Multian väestöstä asuu rivi- ja pientaloissa. Kunnassa on vain yksi ainoa kerrostalo, eikä lisää aiota rakentaa. Taajama-alueella eli kirkonkylällä asuu Multian väestöstä hieman alle puolet. Asuntokuntia Multialla on reilut 800. Kauniiden rantojen ja metsien ansiosta Multia on myös suosittu kesämökkipaikka: kunnassa on lähes 650 kesämökkiä. Väestön väheneminen ja ikärakenteen muutos ovat olleet merkittäviä viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tulevaisuudessa on mahdollista, että kunta liittyy yhteen esimerkiksi Keuruun kaupungin kanssa. Kuntaan muuttaneet ovat vilkastuttaneet myös kulttuurielämää. Kesäisin Multialla järjestetään Multiaista satoa tapahtuma, joka kerää yhteen kaikki multialaiset ja Multialla syntyneet. Tapahtuma pitää sisällään konsertteja, torikokoontumisia, musikaalinäytöksiä, juhlamessuja, taidenäyttelyjä, urheilua ja tanssia. Kunnassa on pitkään järjestetty potkukelkkailun MM-kisoja.

8 5. Kaavahistorian tarkastelu Oheisella kartalla on havainnollistettu Multian kaavoituksen vaiheita. Koko kirkonkylän osayleiskaava on laadittu vuonna 1985 ja sen jälkeen on laadittu keskustan rantojen strateginen osayleiskaava. Multianrannan alueen kaava laadittiin arkkitehtikilpailun jälkeen 1970-luvun lopulla ja keskeisiltä osilta kirkonkylän kaava on peräisin 1980-luvulta, joskin alueella on aiemmin myös ollut voimassa rakennuskaava luvun täydennysrakentamisen alueet erottuvat keltaisella värillä taajaman itä- ja länsireunoilta, kun taas viimeisin kaava-alue, joka käsittää myös keskeiset teollisuusalueet taajaman pohjoisosassa, on laadittu 2010-luvulla. Siihen sisältyy täydentävä asuinrakentamisen alue kaava-alueelle sijoittuva Matolammen pohjoispuolella. Multialla järjestettiin 1970-luvun lopulla ensimmäinen suomalaiseen maaseututaajamaan kohdistunut arkkitehtikilpailu, mikä edusti ennakkoluulotonta toimintaa silloisilta virkamiehiltä ja päättäjiltä. 5/79 - Multian kirkonkylän kehittämiskilpailu järjestettiin ja siihen jätettiin 40 ehdotusta määräaikaan mennessä. Kilpailuehdotukset vaikuttivat esimerkiksi Multianrannan kaavoitukseen. Kevyen liikenteen raitin rakentaminen oli luvun vaihteessa ajankohtaista Multian kirkonkylässä. Tuolloin olivat uhattuna mm. urheilukentän läheisyydessä kasvaneet komeat männyt. Väylän rakentamisessa päästiin ympäristön kannalta uudenlaiseen lopputulokseen: männyt säilytettiin ja muutenkin väylä sopeutettiin ympäristöönsä aiemmasta kaavamaisesta toimintatavasta poiketen. Paikoitellen väylä erotettiin maantiestä välikaistalla ja paikoitellen se kulkee ajoradan vieressä reunakivellä erotettuna. Ratkaisu oli uraauurtava sen aikaisessa suunnittelukulttuurissa. Multia on ollut 1980-luvun alusta mukana aluearkkitehtitoiminnassa, joka käynnistyi ensin 1982 Länsi- Uudellamaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla ja heti niiden jälkeen Keski-Suomessa Multian, Petäjäveden ja Pylkönmäen kuntien yhteistoiminta-alueella. Aluearkkitehtitoiminta käsitti pitkään alle kymmenen kuntien muodostamaa toiminta-aluetta, mutta maankäyttö- ja rakennuslain voimaan tulon jälkeen se laajeni vuonna 2000 merkittävästi. Tämän raportin tekijöistä Eeva Aarrevaara (aiemmin Polso) toimi Multialla ja naapurikunnissa aluearkkitehtina vuosina

9 6. Tulevaisuus Keski-Suomen tulevaisuuskuvassa 2040 Multia nähdään asutuskeskittymänä sekä biotalouden ja uusiutuvan energian jalostusalueena. Valtatie 18 uusia linjauksia pidetään merkittävinä liikennekäytävinä, jotka vahvistavat myös kansainvälisiä yhteyksiä rannikolle ja Pohjanlahden yli Ruotsiin. (Keski-Suomen aluerakenne 2040). Valtatiehankkeesta on järjestetty vuonna 2012 kuulemistilaisuudet koskien Multian ja Ähtärin välistä osuutta. Kunnan ja taajaman tulevaisuuden näkymiä ja mahdollisuuksia tarkastellaan Multian valtuustosalissa järjestettävässä yleisötilaisuudessa, jonne toivotaan laajaa kuntalaisten osanottoa. Lähteet Sillanpää, L.A. Vanhan-Ruoveden historia II:2. Keuruu, Multia, Mänttä, Pihlajavesi ja Ähtäri isostavihasta 1860-luvulle. Vanhan-Ruoveden historiatoimikunta Mönkkönen, M. Multian historia Vanhan Ruoveden historia III:2. Multian kunta ja seurakunta Multian rakennuskulttuuri-inventointi. Keski-Suomen museo Jussi Jäppinen (toim.), Viestejä maisemassa. Keskisuomalainen kulttuuriympäristö. Jyväskylä Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto Saatavissa: Keski-Suomen aluerakenne Saatavissa: Valtatie 18 suunnittelu. Saatavissa: