kansi2.fh10 Tue Apr 06 16:29: Page 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "kansi2.fh10 Tue Apr 06 16:29:41 2004 Page 1"

Transkriptio

1 kansi2.fh10 Tue Apr 06 16:29: Page 1 C M Y CM MY CY CMY K 3/2004 Momentti Sisältö LAINSÄÄDÄNTÖKATSAUS Vahvistetut lait 2 Hallituksen esitykset 2 Tasavallan Presidentin asetukset 5 Valtioneuvoston asetukset 5 MIETINNÖT YM. 5 ASETETUT TOIMIELIMET 7 OIKEUSTAPAUKSET Korkein oikeus 9 Korkein hallinto-oikeus 11 Korkeimman oikeuden valitusluvat 15 Composite

2 2004_3lmu.fm Page 2 Wednesday, April 7, :44 AM Momentti 3/2004 Tämän liitteen ovat tuottaneet yhteistyössä Suomen Lakimiesliitto ja Suomen Asianajajaliitto. Liitteen on toimittanut Talentumin Suomen Laki -toimitus. Momenttiin on koottu yhteenveto tärkeimmistä lainsäädäntötoimista ja oikeustapauksista. VAHVISTETUT LAIT Laki luvanvaraisesta tavaraliikenteestä tiellä annetun lain muuttamisesta (179/2004) ja laki luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annetun lain muuttamisesta (180/2004) HE 180/2003 vp. LiVM 7/2004 Lait tulivat voimaan Kansainvälisten kuljetuslupien myöntäminen siirretään liikenne- ja viestintäministeriöstä tulliin ja Ajoneuvohallintokeskukseen. Henkilöliikenteen kansainvälisen satunnaisliikenteen valvonta-asiakirjan ja kuljetusluvan myöntäminen siirretään liikenne- ja viestintäministeriöstä ajoneuvohallintokeskukseen. Kansainvälisen henkilöliikenteen linjaliikennelupien myöntäminen siirretään lääninhallituksiin. Lisäksi säädetään kuljetuslupien myöntämisen edellytyksistä ja niiden palauttamisesta lupaviranomaisille. Samalla tehdään joitakin vähäisiä tarkennuksia eräisiin säännöksiin. Laki Pohjoismaisesta sosiaaliturvasta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (186/2004) HE 140/2003 vp. StVM 1/2004 Lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja Ruotsin välillä tehty uusi pohjoismainen sosiaaliturvasopimus allekirjoitettiin elokuussa Sopimuksessa on otettu huomioon Euroopan unionin neuvoston asetukseen sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta tehdyt muutokset ja Pohjoismaiden sosiaaliturvalainsäädäntöön tehdyt muutokset. Sopimus on tarkoitettu tulemaan voimaan sitä kuukautta seuraavan kolmannen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jolloin kaikki hallitukset ovat ilmoittaneet Tanskan hallitukselle hyväksyvänsä sopimuksen. HALLITUKSEN ESITYKSET Esitys (HE 13/2004 vp) alkoholirikoksia koskevien säännösten uudistamisesta. Tarkoituksena on jatkaa rikoslain erityisen osan uudistamista kokoamalla rikoslakiin sellaiset alkoholilainsäädännön rangaistussäännökset, joista ehdotetaan säädettäväksi rangaistukseksi vankeutta. Säännökset koskisivat alkoholirikoksia, määritelmiä ja oikeushenkilön vastuuta. Alkoholirikossäännökset on tarkoitus nykyaikaistaa, mikä helpottaisi ja tehostaisi niiden soveltamista käytäntöön. Alkoholirikokset rikoslakiin Alkoholirikoksista säädetään nykyisin vuoden 1968 alkoholilaissa. Kyseisen lain rangaistuksia ja muita seuraamuksia koskeva luku jätettiin voimaan vuonna 1994 uutta alkoholilakia säädettäessä. Rikoslain kokonaisuudistuksessa omaksutun periaatteen mukaisesti rikoslakiin ehdotetaan siirrettäviksi alkoholirikoksia koskevat vankeusuhkaiset rangaistussäännökset. Samalla vuoden 1968 alkoholilain jäljellä olevat säännökset ehdotetaan kumottaviksi. Alkoholirikoksena rangaistaisiin alkoholilain tai sen nojalla annetun säännöksen vastainen alkoholijuoman tai väkiviinan valmistus, maahantuonti, myyminen, välittäminen tai muu luovuttaminen tai näiden tekojen yritys. Rangaistavaa olisi myös alkoholijuoman tai väkiviinan hallussapitäminen tai kuljettaminen alkoholilain vastaisesti. Alkoholirikokset olisivat rangaistavia tahallisina. Porrastus törkeyden perusteella Alkoholirikokset ehdotetaan porrastettaviksi törkeyden perusteella kolmeen portaaseen. Alkoholirikoksesta ehdotetaan säädettäväksi seuraamukseksi sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Törkeän alkoholirikoksen seuraamukseksi ehdotetaan vähintään neljää kuukautta ja enintään neljää vuotta vankeutta. Lievän alkoholirikoksen rangaistusasteikoksi ehdotetaan sakkoa tai enintään kuutta kuukautta vankeutta. Alkoholilaissa säädettäisiin sellaisista alkoholirikkomuksista, joista seuraa sakkorangaistus. Väkevän alkoholijuoman alkoholilain vastainen mainonta ehdotetaan rangaistavaksi alkoholijuoman markkinointirikoksena rikoslain 30 luvussa. Oikeushenkilön rangaistusvastuuta ehdotetaan sovellettavaksi alkoholirikokseen, törkeään alkoholirikokseen ja alkoholijuoman markkinointirikokseen. Alkoholilakiin otettavan säännöksen mukaan olisi rangaistavaa tarjota alle 18-vuotiaalle alkoholijuomaa siten, että hän juopuu siitä, jos tarjoamista voidaan alaikäisen ikä, kypsyysaste ja muut olosuhteet huomioon ottaen pitää moitittavana. Säännös olisi toissijainen rikoslain pahoinpitelyrikoksia koskeviin säännöksiin nähden. Rikesakon soveltamisala ehdotetaan laajennettavaksi koskemaan eräitä vähäisiä alkoholirikkomuksia. Nuorille henkilöntarkastuksia Alle 18-vuotiaalle, jota olisi syytä epäillä alkoholilain vastaisesta alkoholijuoman hallussapitämisestä tai alle 20- vuotiaalle, jota olisi syytä epäillä väkevän alkoholijuoman hallussapitämisestä, voitaisiin tehdä henkilöntarkastus alkoholijuoman tai väkevän alkoholi- 2

3 2004_3lmu.fm Page 3 Wednesday, April 7, :44 AM juoman löytämiseksi. Poliisi voisi tällöin myös ottaa pois laittomasti hallussapidetyt alkoholijuomat tai väkevät alkoholijuomat ja hävittää ne, jos juomien arvo olisi vähäinen. Alkoholirikosten johdosta määrättäviin menettämisseuraamuksiin ehdotetaan sovellettavaksi rikoslain 10 luvun säännöksiä menettämisseuraamuksista. Lisäksi esityksessä ehdotetaan kumottavaksi laki aavalta mereltä tapahtuvan väkijuomien salakuljetuksen ehkäisemisestä. Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan mahdollisimman pian niiden hyväksymisen ja vahvistamisen jälkeen. Vuoden 2004 muutokset Vuoden 2004 alusta lähtien Suomi on luopunut Euroopan yhteisön kanssa sovituista poikkeuksista, jotka koskivat matkustajien muista jäsenvaltioista tuomien alkoholijuomien määrien rajoituksia. Tuontimahdollisuuksien lisääntyminen voi johtaa laittoman alkoholikaupan lisääntymiseen. Uudistettavat säännökset parantavat mahdollisuuksia puuttua laittomaan kauppaan. Esimerkiksi alkoholijuomien hallussapito myyntitarkoituksessa tulee selvästi kielletyksi. Esitys (HE 14/2004 vp) perintökaaren velkavastuusäännöstön muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Perintälainsäädäntöä ehdotetaan muutettavaksi siten, että perilliset vastaisivat vainajan veloista yleensä vain vainajalta jääneellä omaisuudella. Esityksen mukaan kuolinpesän osakas voisi joutua henkilökohtaiseen vastuuseen vainajan veloista vain poikkeustapauksissa. Velkavastuun voisi aiheuttaa perunkirjoituksen laiminlyöminen sekä tahallinen väärien tietojen antaminen tai tietojen salaaminen perunkirjoituksessa. Näissäkään tapauksissa kuolinpesän osakas ei kuitenkaan joutuisi vastuuseen vainajan kaikista veloista, kuten nykyisin. Hänen vastuunsa rajoittuisi velkojalle aiheutuneen vahingon määrään. Osakas voisi kokonaan vapautua velkavastuusta osoittamalla, ettei hänen menettelynsä ole aiheuttanut velkojalle vahinkoa. Henkilökohtaisen velkavastuun rajoitusta tarvitaan, koska nykyisin voimassa olevat säännökset voivat aiheuttaa kohtuuttomia ja yllätyksellisiä tilanteita kuolinpesän osakkaille. Nykyisten säännösten mukaan henkilökohtainen velkavastuu voi syntyä useilla perusteilla. Kun henkilökohtainen velkavastuu on syntynyt, velkojalla on oikeus vaatia kuolinpesän osakkailta täyttä suoritusta yleensä vainajan kaikista veloista riippumatta siitä, paljonko vainajalta jäi omaisuutta. Velkoja voi näin päästä parempaan asemaan kuin missä hän olisi ollut ilman kuolinpesän osakkaiden laiminlyöntiä. Kuolinpesän osakas ei voi nykyisinkään joutua vainajan veloista vastuuseen, jos vainajan omaisuus riittää vain hautajaiskuluihin ja pesänselvitykseen. Henkilökohtaista velkavastuuta ei myöskään synny alaikäiselle. Velkojalle vahvempi asema pesänselvityksessä Velkojan oikeutta saada pesä virallisselvitykseen eli pesänselvittäjän hallintoon ehdotetaan laajennettavaksi. Velkojan ei enää tarvitsisi osoittaa, että pesän varat eivät riitä velkojen maksuun. Pesän osakasta ei yleensä voitaisi määrätä pesänselvittäjäksi, kuten nykyisin. Sen sijaan konkurssin käytettävyyttä ylivelkaisen pesän selvittämiseen esitetään rajoitettavaksi. Pesänselvittäjä voisi päättää ylivelkaisen kuolinpesän varojen jakamisesta silloinkin, kun velkojien kanssa ei päästä sopimukseen varojen jaosta. Kuolinpesän asettaminen konkurssiin olisi mahdollista vain siinä tapauksessa, että sitä pidetään tarkoituksenmukaisena menettelynä pesän varojen jakamiseksi velkojille. Muutos merkitsisi kuolinpesien konkurssihakemusten määrän alenemista. Nykyisin hakemuksia tehdään noin 300 vuodessa. Täytäntöönpanokelvoton velka maksettaisiin viimeisenä Maaliskuun 2004 alussa tulee voimaan ulosoton määräaikaisuutta koskeva uudistus. Sen mukaan velkaa voidaan periä ulosottotoimin 15 vuoden ajan. Ulosoton päättyminen ei kuitenkaan merkitse velan lakkaamista, vaan velka on edelleen olemassa, kun velallinen kuolee. Esityksessä ehdotetaan, että sellainen velka, jonka ulosotto on määräajan päättymisen vuoksi lakannut, olisi maksettava kuolinpesän varoista vasta viimesijaisena sen jälkeen, kun pesänselvitysvelat ja muut vainajan velat on maksettu. Esitys (HE 15/2004 vp) laiksi ulkomaalaisrekisteristä annetun lain muuttamisesta. Ulkomaalaisrekisteristä annettuun lakiin tehdään ulkomaalaislain kokonaisuudistuksen edellyttämät muutokset sekä eräitä muita tarpeellisia muutoksia. Ulkomaalaisrekisterin käyttöä ja asioiden käsittelyä kehitetään niin, että yhä useampi viranomainen merkitsee tuottamansa tiedot ulkomaalaisrekisteriin itse. Rekisteri on näin paremmin ajan tasalla, ja asioita voidaan sujuvammin käsitellä entistä enemmän ulkomaalaisrekisterin toimintaympäristössä. Keskeisin muutos on se, että ulkomaalaisrekisterin rekisterinpitäjiä lisätään. Uusia rekisterinpitäjiä ovat työministeriö, työvoima- ja elinkeinokeskukset, työvoimatoimistot, vankeinhoitoviranomainen ja vähemmistövaltuutettu. Rekisterinpitäjä on viranomainen, joka itse merkitsee tuottamansa tiedon rekisteriin. Tämä nopeuttaa asiointia, kun tietoja ei tarvitse lähettää paperilla. Lakiin lisätään myös joitain uusia tietolähteitä, joista rekisterinpitäjällä on oikeus saada ulkomaalaisrekisteriä varten tietoja. Tietojen tulee olla rekisterinpitäjälle laissa säädettyjen tehtävien suorittamiseksi välttämättömiä. Erinäisiä tietoja on oikeus saada sosiaaliviranomaiselta, terveydenhuoltoviranomaiselta, kansallisesta Schengen-tietojärjestelmästä ja veroviranomaiselta. Esitys (HE 17/2004 vp) maantielaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Yleisiä teitä koskeva lainsäädäntö uudistetaan. Ehdotettu uusi maantielaki olisi yleisiä teitä koskevaa lainsäädäntöä tiiviimpi ja se kattaisi tien koko elinkaaren: suunnittelun, rakentamisen, kunnossapidon ja lakkauttamisen. Laki velvoittaisi ottamaan aiempaa paremmin huomioon myös ympäristönäkö- Momentti 3 Momentti 2/2004

4 2004_3lmu.fm Page 4 Wednesday, April 7, :44 AM kohdat ja kansalaisten vaikuttamismahdollisuudet. Esityksessä yleisistä teistä tulisi maanteitä, joiden tienpitäjänä olisi aina valtio ja joiden käyttö olisi edelleen maksutonta. Ylläpidosta vastaisi valtion viranomaisena Tiehallinto. Maantiet jaettaisiin liikenteellisen merkityksensä perusteella valtateihin, kantateihin, seututeihin ja yhdysteihin. Osa maanteistä määrättäisiin valtakunnallisesti merkittäviksi runkoteiksi. Maantielain lähtökohtana on olemassa olevien teiden kunnostus ja korjaus. Uusi maantie tehdään, jos liikenteen tai maankäytön vaatimuksiin ei pystytä vastaamaan parantamalla olemassa olevaa tietä tai kehittämällä muulla tavalla liikennejärjestelmää. Teiden suunnittelun olisi oltava avointa ja suunnitteluratkaisujen helppotajuisia. Maanomistajilla ja muilla asianosaisilla tulisi olla mahdollisuus vaikuttaa tiesuunnitelmiin jo varhaisessa vaiheessa, mutta suunnitteluun käytetty aika ei saisi venyä kohtuuttoman pitkäksi. Kansalaisjärjestöjen oikeutta valittaa suunnitelmista lisättäisiin. Lailla haluttaisiin estää tärkeiden hankkeiden tarpeeton viivästyminen. Jos tiesuunnitelmaa pidetään yhteiskunnallisesti merkittävänä, siitä tehdyt valitukset tulisi lakiehdotuksen mukaan käsitellä hallinto-oikeuksissa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa kiireellisinä. Tällaisiksi hankkeiksi katsottaisiin ainakin liikenne- ja viestintäministeriön toiminta- ja taloussuunnitelmassa ehdotetut kehittämisinvestoinnit, jotka nimetään erikseen valtion budjetissa tai jotka mainitaan muuten talousarviossa erikseen. Lakiesityksessä maantieverkko pysyisi nykyisen laajuisena. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettei valtion ylläpitämiä teitä siirrettäisi yksityisten ylläpidettäväksi eikä yksityisiltä valtiolle enempää kuin nykyisin vuosittain tapahtuu. Maantien rakentamisessa olisi muistettava erityisesti kevyen liikenteen liikenneturvallisuus. Joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä tulee myös parantaa. Ympäristönäkökohdat otettaisiin tienpidossa ja teiden rakentamisessa entistä enemmän huomioon. Uuden tien vaikutukset on selvitettävä. Uusiutumattomia luonnonvaroja kuten luonnonsoraa käytetään säästeliäästi ja sille etsitään korvaavia materiaaleja. Suolan käyttöä vähennetään silloin, kun se on liikenneturvallisuuden kannalta mahdollista. Tien lakkauttamisesta esitetään lakiin uusia säännöksiä. Lakkauttamisesta tulisi laatia tiesuunnitelma, joka asetettaisiin yleisesti nähtäville ja jota vastaan voisi tehdä muistutuksia. Tienpitäjälle ehdotetaan nykyisen tieoikeuden tilalle omistusoikeutta tiealueisiin asemakaavan ulkopuolisilla alueilla. Tämä selkeyttäisi kiinteistöjärjestelmää. Maanomistajan kannalta tieoikeudella ja tienpitäjän omistusoikeudella ei ole käytännössä eroa. Esitys (HE 20/2004 vp) laeiksi lääketieteellisestä tutkimuksesta annetun lain ja lääkelain muuttamisesta. Lääketieteellisestä tutkimuksesta annettua lakia ja lääkelakia muutetaan kliinisiä lääketutkimuksia koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/20/EY toimeenpanemiseksi. Lääketieteellisestä tutkimuksesta annettuun lakiin lisätään uusi 2a luku, joka koskee vain kliinisiä lääketutkimuksia. Lisäksi lakiin tehdään eräitä muutoksia, jotka koskevat kliinisten lääketutkimusten lisäksi kaikkea muutakin lääketieteellistä tutkimusta. Nämä muutokset koskevat muun muassa tutkimukseen osallistuvan henkilön suostumusta, alaikäisen ja vajaakykyisen tutkittavan asemaa ja tutkimussuunnitelman muuttamista. Lääkelakiin lisätään lääketutkimusdirektiivin vuoksi säännökset muun muassa kliinisiä lääketutkimuksia varten valmistettavista lääkkeistä, tutkimusten ilmoittamisesta ja lupahakemuksista sekä niiden käsittelyajoista. Lisäksi lääkelain säännöksiä lääkkeiden markkinoinnista täsmennetään siten, että siinä määritellään nykyistä tarkemmin minkälainen vieraanvaraisuus on sallittua lääkemarkkinoinnin yhteydessä. Lääkkeen määräämiseen ja toimittamiseen oikeutettujen henkilöiden osalta täsmennetään kieltoa ottaa vastaan etuuksia tai lahjoja. Myös lääkkeiden markkinoinnin valvontaa ja rangaistussäännöksiä muutetaan. Esitys (HE 21/2004 vp) laiksi saatavien perinnästä annetun lain muuttamisesta. Laissa säädetään nykyistä yksityiskohtaisemmin kuluttajavelallisten korvattaviksi tulevista perintäkuluista niiden kohtuullisuuden ja riittävän yhdenmukaisuuden varmistamiseksi. Lakiin lisätään säännökset siitä, minkälaisista perintätoimista saa vaatia korvauksen kuluttajavelalliselta. Oikeusministeriön asetuksella säädetään velallisen kuluvastuun enimmäismäärät sekä aikarajoja sellaisille maksuvaatimuksille, joiden kuluista vaaditaan korvaus velalliselta. Lakiin lisätään myös säännökset velallisen oikeudesta saada pyynnöstä velkojalta ajantasaiset tiedot velkatilanteestaan. Esitys (HE 23/2004 vp) luottolaitosten toiminnan tervehdyttämistä, selvitystilaa ja konkurssia koskevan lainsäädännön muuttamisesta. Suomessa saatetaan voimaan säännökset, joita luottolaitosten tervehdyttämisestä ja likvidaatiosta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (2001/24/EY) edellyttää. Ainoastaan luottolaitoksen kotivaltion viranomaiset ovat toimivaltaisia viranomaisia päättämään luottolaitoksen toiminnan tervehdyttämisestä, selvitystilasta ja konkurssista Euroopan talousalueella. Tervehdyttämiseen, selvitystilaan ja konkurssiin ja niiden oikeusvaikutuksiin sovelletaan yleensä luottolaitoksen kotivaltion lakia. Esitykseen sisältyvät laki liikepankeista ja muista osakeyhtiömuotoisista luottolaitoksista annetun lain muuttamisesta, laki osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetun lain muuttamisesta, laki säästöpankkilain muuttamisesta, laki luottolaitostoiminnasta annetun lain 12 :n muuttamisesta, laki talletuspankin toiminnan väliaikaisesta keskeyttämisestä annetun lain muuttamisesta ja laki ulkomaisen luotto- ja rahoituslaitoksen toiminnasta Suomessa annetun lain muuttamisesta. Esitys (HE 28/2004 vp) laeiksi tekijänoikeuslain ja rikoslain 49 luvun muuttamisesta. Tekijänoikeuslakiin tehdään tietoyhteiskunnan tekijänoikeuksia koskevan direktiivin (2001/29/EY) edellyttämät muutokset. Lisäksi lakiin tehdään eräitä muita direktiivistä johtumattomia muutoksia sekä teknisiä tarkistuksia. Rikoslakiin lisätään teknisiä suojakei- 4

5 2004_3lmu.fm Page 5 Wednesday, April 7, :44 AM noja ja oikeuksien sähköisiä hallinnointitietoja koskeviin tekijänoikeuslaissa säädettäviin kieltoihin liittyviä rangaistussäännöksiä sekä säännös, jonka mukaan tekijänoikeusrikoksena voidaan rangaista myös sellainen tietoverkossa tai tietojärjestelmän avulla tapahtuva tekijänoikeuden loukkaus, joka on tehty ilman ansiotarkoitusta. Esitys (HE 29/2004 vp) WIPOn tekijänoikeussopimuksen ja WIPOn esitys- ja äänitesopimuksen hyväksymisestä sekä laeiksi sopimusten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Tekijänoikeuden kansainvälistä sopimusjärjestelmää täydennettiin vuonna 1996 kahdella sopimuksella, jotka tehtiin Maailman henkisen omaisuuden järjestön WIPOn piirissä. Sopimuksilla mukautetaan tekijänoikeuden alan kansainvälistä sopimusjärjestelmää digitaalitekniikkaan ja tietoverkkoihin liittyviin erityiskysymyksiin. Sopimuksissa on erityisesti otettu huomioon tieto- ja viestintätekniikoiden kehityksen ja yhdentymisen vaikutukset kirjallisten ja taiteellisten teosten luomiseen ja käyttämiseen sekä esitysten ja äänitteiden tuottamiseen ja käyttämiseen. TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUKSET Tasavallan presidentin asetus kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen voimaansaattamisesta ja yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta (172/2004, SopS 20) VALTIONEUVOSTON ASETUKSET Valtioneuvoston asetus valtion liikelaitosten kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä (160/2004) Asetus tuli voimaan Asetuksella säädetään tarkemmin valtion liikelaitosten ja liikelaitoskonsernien kirjanpidosta, tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta, tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä tietojen antamisesta valtion tilinpäätöskertomuksen kokoamista varten. MIETINNÖT YM. Tuomarinkoulutusta pohtineen työryhmän ehdotus Työryhmä ehdottaa, että tuomariksi voisi kouluttautua harjoittelemalla tuomioistuimissa ja muussa oikeudenhoidossa. Harjoittelua varten luotaisiin uusi järjestelmä, jonka rinnalla kehitettäisiin tuomarien perehdyttämis- ja täydennyskoulutusta. Tuomarin virkaan voisi päästä myös hankkimalla tarvittavan pätevyyden muissa tehtävissä. Tuomarikoulutuksesta säädettävä laki koskisi kouluttautumista yleisten tuomioistuinten, hallintotuomioistuinten ja erityistuomioistuinten tuomarin virkoihin. Tuomarikoulutus aloitettaisiin vuonna Koulutuspaikkoja varattaisiin aluksi 20 harjoittelijalle. Tämä toteutettaisiin niin, että tuomioistuimissa avoimeksi tulevista esittelijöiden ja käräjäviskaalien viroista osa muutettaisiin koulutettaville sopiviksi määräaikaisiksi tehtäviksi. Työryhmän ehdotus on osoitteessa Tutkintavankeustyöryhmän mietintö kiellolla on esimerkiksi mahdollista katkaista nuoren alkava rikoskierre, mutta taparikollisiin sillä tuskin voitaisiin merkittävästi vaikuttaa. Työryhmän mukaan matkustuskieltoa voitaisiin kehittää entistä tehokkaammalla valvonnalla. Siihen olisi mahdollista liittää elektroninen valvonta puhelimen tai muun paikannuslaitteen avulla. Työryhmä ehdottaa myös, että ryhdyttäisiin tutkimaan mahdollisuuksia kehittää tutkintavankeudelle uusia vaihtoehtoja, esimerkiksi päihdehoidon mahdollisuuksien parantamista tai takuusumman asettamista. Oikeusministeriön asettaman tutkintavankeustyöryhmän mietintö valmistui tänään. Työryhmän tehtävänä oli selvittää mahdollisuuksia vähentää tutkintavankien määrää lisäämällä tutkintavankeuden vaihtoehtojen käyttöä. Edelleen selvitettiin kokonaan uusien vangitsemista vähentävien toimien kehittämistä. Työryhmä selvitti myös tutkintavankien määrän lisääntymisen syitä sekä tutkintavankien säilytyspaikkoja ja olosuhteita. Matkustuskieltojen lisääminen tulostavoitteeksi Työryhmän mukaan matkustuskiellon käytön lisääminen voitaisiin ottaa yhdeksi poliisin yksiköiden tulostavoitteeksi ja sen käyttöä edistää koulutuksella. Matkustuskielto voidaan määrätä, jos rikoksesta säädetty ankarin rangaistus on vähintään vuosi vankeutta ja jos on todennäköistä, että epäilty lähtee pakoon tai muuten karttaa esitutkintaa, oikeudenkäyntiä tai rangaistuksen täytäntöönpanoa tai jatkaa rikollista toimintaa. Matkustuskieltoon määrätty ei saa poistua päätöksessä mainitulta paikkakunnalta tai alueelta. Kiellettyä voi myös olla oleskeleminen tai liikkuminen tietyllä alueella. Matkustuskieltoon määrätty voidaan myös velvoittaa olemaan tavoitettavana tiettyinä aikoina asunnossaan tai työpaikallaan tai ilmoittautumaan säännöllisesti poliisille. Matkustuskieltoon määrätylle ei myönnetä passia, ja jo luovutetun passin poliisi ottaa haltuunsa. Momentti Yleissopimus on voimassa lähtien. Yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annettu laki (1371/ 2003) tuli voimaan Asetus tuli voimaan Tutkintavankeutta selvittänyt työryhmä ehdottaa, että matkustuskieltoa pidettäisiin ensisijaisena vaihtoehtona rikoksesta epäillyn vangitsemiselle silloin, kun kiellolla voidaan saavuttaa pakkokeinojen tavoitteet. Matkustus- Esitutkintaa tiivistettävä etenkin alkuvaiheessa Työryhmän tehtävänä oli myös pohtia keinoja, joilla poliisivankiloissa olevien 5 Momentti 2/2004

6 2004_3lmu.fm Page 6 Wednesday, April 7, :44 AM tutkintavankien määrää voitaisiin vähentää. Tutkintavankeusaikoja poliisivankiloissa on jo pystytty lyhentämään kehittämällä esitutkinnan johtamista, työnjakoa ja muita käytäntöjä. Työryhmä ehdottaa, että esitutkintaa pyrittäisiin entisestään tiivistämään etenkin tutkinnan alkuvaiheessa. Esitutkinnan johtamiseen olisi edelleen kiinnitettävä erityistä huomiota. Asiaa tulisi painottaa poliisin tulosohjauksessa ja tutkinnanjohtajien koulutuksessa. Selkeät säännöt poliisivankilassa säilyttämisestä Työryhmän käsityksen mukaan laissa tulisi selkeästi säätää niistä perusteista, joilla tutkintavankia voitaisiin säilyttää tutkintavankilan asemesta poliisivankilassa. Edelleen tulisi säätää neljän viikon enimmäisaika poliisivankilassa säilyttämiselle. Enimmäisaika voitaisiin ylittää vain laissa säädetyillä perusteilla. Työryhmän kannan mukaiset säännökset sisältyvät esitykseen vankeuslainsäädännön uudistamisesta, joka on tarkoitus antaa eduskunnalle kesällä Työryhmä ehdottaa myös, että rikostutkinnan johto erotettaisiin selkeästi muusta tutkintavangin kohtelua ja päiväjärjestystä koskevasta päätöksenteosta. Poliisivankiloissa tutkintavankeja valvoville tulisi antaa vankeinhoidon koulutusta. Lisäksi tutkintavankien mahdollisuuksia osallistua eri toimintoihin poliisivankiloissa olisi mahdollisuuksien mukaan lisättävä. Työryhmän mukaan tämä tulisi ottaa huomioon sekä uusia poliisitaloja suunniteltaessa että vanhoja peruskorjattaessa. Tällä hetkellä poliisin tiloissa säilytettävälle tutkintavangille ei ole kuulustelujen ja muiden esitutkintaan liittyvien toimien lisäksi tarjolla riittävästi mielekästä toimintaa. Jatkoselvityksiä uusista vaihtoehdoista Työryhmän mukaan tutkintavankeudelle vaihtoehdoiksi saattaisivat joissakin tapauksissa sopia eräissä Euroopan maissa käytössä olevat takuusumman asettaminen tai nykyistä useammin päihdehoito. Myös uudentyyppisten yksilöllisten vangitsemisratkaisujen lisäämistä pakkokeinoihin voitaisiin Suomessa harkita. Työryhmä ehdottaa, että erilaisista käytännöistä hankittaisiin mahdollisimman perusteelliset tiedot sen arvioimiseksi, ovatko nämä vaihtoehdot otettavissa käyttöön Suomessa. Jo nykyisin voimassa olevan lain mukaan matkustuskieltoon määrätty henkilö voidaan velvoittaa olemaan laitoksessa tai sairaalassa, mutta ongelmana on ollut sopivien hoitopaikkojen puute. Takuusumman asettaminen saattaisi työryhmän käsityksen mukaan olla käyttökelpoinen vaihtoehto erityisesti ulkomaalaisten vastaajien vangitsemisesta päätettäessä. Takuusumma voitaisiin yhdistää matkustuskieltoon ja passin haltuun ottamiseen. Takuusumman asettamismahdollisuus on Suomessa jo nyt liitetty tullirikoksiin ja eräissä ulkomaisissa malleissa se on laajemmassa käytössä. Takuusumman tarkoituksena voi olla toisaalta varmistaa epäillyn saapuminen oikeudenkäyntiin ja toisaalta taata tuomittavan seuraamuksen suorittaminen. Vangittuna vain viikonloppuisin? Työryhmä ehdottaa myös, että tutkittaisiin mahdollisuuksia ottaa käyttöön nykyistä yksilöllisempiä pakkokeinoja. Nämä voisivat työryhmän käsityksen mukaan olla varsinkin nuorille epäillyille käyttökelpoisia tutkintavankeuden vaihtoehtoja. Epäilty voisi olla rikosten estämiseksi vangittuna vain viikonloppuisin. Tällaisen ratkaisun tekeminen edellyttäisi kuitenkin sujuvaa tietojen vaihtoa viranomaisten kesken jo tutkinnan alkuvaiheessa, koska tuomioistuimella pitäisi olla käytössään kaikki riskien arvioimiseen tarvittavat tiedot. Sosiaaliviranomaisilla ja kriminaalihuoltolaitoksella on usein sellaisia tietoja, jotka voisivat vaikuttaa pakkokeinoista päättämiseen. Nykyään nämä tiedot eivät ole tuomioistuimen tiedossa vangitsemisesta päätettäessä. Esimerkiksi Hollannissa ollaan ottamassa käyttöön arviointimenettelyä, jossa pidätettyjen sosiaalista tilaa arvioidaan. Tutkintavankeus voitaisiin mahdollisesti korvata myös tutkintavalvonnalla, jossa epäilty säilyttäisi vapautensa. Valvonta sisältäisi erilaisia määräyksiä, esimerkiksi velvoitteen opiskella tai käydä työssä. Määräykset voisivat koskea myös päihteiden käyttöä tai oleskelua tietyllä alueella. Nämäkin pakkokeinot soveltuisivat erityisesti nuorille. Tutkintavangit odottavat tuomiota Tutkintavanki on rikoksesta epäilty henkilö, joka on rikoksen vuoksi vangittu. Vapaudenmenetys on tutkintavankeutta siihen asti, kunnes se tuomioistuimen päätöksellä muuttuu varsinaiseksi vankeusrangaistukseksi. Tutkintavankeja on sekä vankiloissa että poliisivankiloissa. Viime vuoden toukokuun alussa heitä oli vankiloissa 477 ja poliisivankiloissa 98 eli yhteensä 575. Tutkintavankien määrä kasvoi huomattavasti vuosina Vuonna 1998 heitä oli vajaat 350. Vuoden 2003 aikana heidän määränsä näyttäisi vakiintuneen noin 600:aan. Suurin osa tutkintavangeista on vangittu epäiltynä henkirikoksista taikka törkeistä pahoinpitely-, huumausainetai omaisuusrikoksista. Tutkintavankeusajat pidentyneet Tärkeä syy tutkintavankien määrän lisääntymiseen on tutkintavankeusaikojen piteneminen. Keskimäärin tutkintavankeuden pituus on kymmenessä vuodessa kasvanut hieman alle kahdesta kuukaudesta kolmeen kuukauteen. Myös tutkintavankeuteen joutuneiden lukumäärä on selvästi lisääntynyt. Tutkintavankeuden käyttöä on osaltaan lisännyt myös vuonna 1998 voimaan tullut laki, jonka mukaan rikosasian pääkäsittelyssä täytyy kaikkien asianosaisten olla yleensä läsnä. Kasvuun on vaikuttanut myös ulkomaalaisten, lähinnä virolaisten ja venäläisten huumausainerikoksista vangittujen tutkintavankien määrän kasvu. Suomalaisten tutkintavankien tekemät rikokset poikkeavat ulkomaalaisten Suomessa tekemistä rikoksista. Suurin osa vankiloissa olevista suomalaisista tutkintavangeista on epäiltynä henkirikoksesta, kun taas ulkomaalaiset tutkintavangit ovat epäiltyinä yleisimmin huumausainerikoksista. Venäläisissä on myös ollut paljon omaisuusrikoksista vangittuja. Tutkintavankeustyöryhmän mietintö on osoitteessa htm. Raportti Helsingin seudun yhteistyön kehittämishankkeesta Selvityshenkilö Jussi-Pekka Alanen ehdottaa, että Helsingin seudullinen päätöksenteko järjestettäisiin maakunnan 6

7 2004_3lmu.fm Page 7 Wednesday, April 7, :44 AM liiton yhteyteen. Helsingin seudun yhteisen päätöksenteon piirissä olisi 14 kuntaa: Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi ja Sipoo pääkaupunkiseudulta sekä Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula ja Vihti Keski- Uudeltamaalta. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnat yhdistettäisiin yhdeksi Uudenmaan maakunnaksi. Alanen esittää, että Helsingin seudun yhteistyölle on luotava lainsäädännöllinen perusta. Raportti on osoitteessa Sähköpörssin valvontaa selvittäneen työryhmän raportti Työryhmä katsoo, että Suomeen ei ole tarpeen luoda erillistä fyysisen sähkökaupan valvontajärjestelmää, vaan valvonnan tulee perustua jatkossakin yleiseen kilpailulainsäädäntöön. Voimassa olevan arvopaperimarkkinalainsäädännön mukaan kaupankäynti sähköjohdannaisilla ei kuulu Rahoitustarkastuksen valvonnan piiriin muuten kuin siltä osin kuin se tapahtuu suomalaisessa optioyhteisössä tai siihen osallistuvat suomalaiset sijoituspalveluyritykset tai luottolaitokset. Työryhmä katsoo, että tässä vaiheessa ei ole perusteltua ulottaa rahoitusmarkkinoiden sääntelyä laajemmin sähköjohdannaisiin pelkästään kansallisista lähtökohdista. Asiaa on harkittava uudelleen mahdollisen uuden sijoituspalveludirektiivin toimeenpanon yhteydessä. Markkinoiden väärinkäytön, esimerkiksi sisäpiirikaupan, suhteen Rahoitustarkastuksen valvontavaltuudet ovat parhaillaan uudelleen arvioitavana valtiovarainministeriön työryhmässä. Oikeushenkilön rangaistusvastuuta ympäristörikoksissa ehdotetaan laajennettavaksi Oikeushenkilön rangaistusvastuuta ehdotetaan laajennettavaksi varsinaisten ympäristörikosten lisäksi myös niihin liittyviin muihin rikoksiin. Niitä ovat ympäristön turmelemiseen liittyvät henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset, yleisvaaralliset rikokset ja terveyttä ja turvallisuutta vaarantavat rikokset. Uudistusta ehdottaa työryhmä, joka on selvittänyt Euroopan neuvoston ympäristörikoksia koskevan yleissopimuksen hyväksymistä ja EU:n ympäristörikospuitepäätöksen täytäntöönpanoa. Työryhmä toteaa, että vaarallisia aineita sisältävä laiton päästö voi täyttää useammankin eri rikoksen tunnusmerkistön, joten myös oikeushenkilön rangaistusvastuun tulisi ulottua niihin kaikkiin. Lisäksi työryhmä ehdottaa ympäristön turmelemista koskevan pykälän täsmentämistä niin, että se entistä paremmin kattaisi kaikki tilanteet, joissa päästö aiheuttaa vahinkoa paitsi ympäristölle ja ihmisille myös erilaiselle omaisuudelle. Nykyisin on epäselvää, mitkä kaikki omaisuuslajit kuuluvat ympäristön käsitteen piiriin. Ympäristökeskusten, metsäkeskusten ja muiden valvontaviranomaisten velvollisuutta ilmoittaa havaitsemistaan ympäristörikoksista esitetään täsmennettäväksi. Valvontaviranomaisten harkintavaltaa kavennettaisiin poistamalla säännöksistä maininta, jonka mukaan ilmoitus voidaan jättää tekemättä, jos yleinen etu ei sitä vaadi. Lisäksi säännöksiä yhtenäistettäisiin niin, että ilmoitus tulisi tehdä aina poliisille, kun se nykyisin tehdään tapauksesta riippuen joko poliisille tai syyttäjälle. Työryhmä korostaa mietinnössään viranomaisten velvollisuutta jo nykyisin ilmoittaa tietoonsa tulleesta ympäristörikoksesta toimivaltaiselle valvontaviranomaiselle tai suoraan poliisille. EU:n ympäristörikospuitepäätös edellyttää säännösten yhtenäistämistä EU:n jäsenmaissa. Ympäristörikosten vaikutukset ovat kansainvälisiä. Yritysten vapaa liikkuvuus EU:n alueella ei saisi johtaa siihen, että saastuttava toiminta hakeutuisi maihin, joissa rikosoikeudellista sääntelyä ei ole. Sen vuoksi puitepäätöksessä on asetettu ympäristörikosten rangaistavuutta koskeva yhteinen eurooppalainen minimitaso. Työryhmän ehdotus on oikeusministeriön verkkosivuilla osoitteessa Vuosilomakomitean ehdotus Vuosilomalain kokonaisuudistusta pohtinut komitea esittää parannuksia määräaikaisissa ja osa-aikaisissa työsuhteissa työskentelevien vuosilomaetuuksiin. Toteutuessaan uudistus turvaisi kaikille oikeuden palkalliseen vuosilomaan. Lomia voisi aiempaa laajemmin säästää myöhemmin pidettäviksi. Komitean ehdotuksen mukaan lakia sovellettaisiin tietyin rajoituksin sekä työsuhteessa että virkasuhteessa tehtävään työhön. Lomaa ansaittaisiin edelleen työsuhteen kestosta riippuen joko 2 tai 2,5 päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Lomaa ansaittaisiin joko 14 päivän tai 35 tunnin säännön mukaan. 14 päivän säännön piiriin kuuluvat työntekijät, jotka sopimuksen mukaan tekevät työtä kaikkina kuukausina vähintään 14 päivänä. 35 tunnin säännön piiriin puolestaan kuuluvat työntekijät, jotka tekevät työtä kuukaudessa alle 14 päivää, mutta vähintään 35 tuntia. Nykylaista poiketen työssäolon veroista aikaa koskevia säännöksiä sovellettaisiin sellaisenaan myös 35 tunnin säännön piirissä oleviin. Ehdotuksella parannettaisiin 35 tunnin ansaintasäännön piirissä olevien oikeutta vuosilomaan erityisesti pitkien sairauspoissaolojen ja lomautuksen ajalta. Mietintö on osoitteessa ASETETUT TOIMIELIMET Ulosoton organisointivaihtoehtoja tutkitaan Oikeusministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää ulosoton vaihtoehtoisia organisaatiomalleja. Organisointivaihtoehtojen etujen ja haittojen selvittämisen lisäksi työryhmän tulee laatia suunnitelma ja aikataulu ulosotto-organisaation toiminnan tehostamiselle yhteistoimintamääräyksin. Työryhmän tulee tehdä myös ehdotus ulosottopiirien yhteistoiminnan valmistelussa ja toteuttamisessa noudatettavista menettelytavoista ja tiedottamisesta erityisesti henkilöstön näkökulmasta. Selvitykset ja suunnitelmat tehdään kihlakuntauudistuksen toimeenpanon edistymistä sekä keskus-, alue- ja paikallishallinnon toimivuutta ja kehittämistarpeita koskevan selonteon valmistelun tueksi. Selonteko annetaan eduskunnalle vuonna Ulosoton asianosaisten, velkojien ja velallisten, tarve asioida henkilökohtaisesti ulosottoviranomaisen luona vähenee todennäköisesti tulevaisuudessa. Tästä huolimatta ulosottolaitoksella tu- Momentti 7 Momentti 2/2004

8 2004_3lmu.fm Page 8 Wednesday, April 7, :44 AM lee olla riittävän tiheä toimipaikkaverkko. Nykyinen toimipaikkaverkko vastaa hyvin kansalaisten asiointitarvetta ja ulosottolaitoksen toiminnallisia tarpeita. Ulosottotoimen menot ovat jo muutaman vuoden olleet suuremmat kuin talousarviossa myönnetyt määrärahat. Yhteistoiminta-alueita lisäämällä voidaan virkoja hallitusti vähentää sieltä, missä se laajentuneissa ulosottopiireissä katsotaan mahdolliseksi. Merkittävimmät säästöjä saadaan kuitenkin vasta pitkällä tähtäimellä. Työryhmän puheenjohtaja on ulosottojohtaja Timo Heikkinen oikeusministeriöstä. Työryhmän tulee saada työnsä valmiiksi mennessä. Työryhmä valmistelemaan rikosvahinkolain uudistamista Oikeusministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan rikosvahinkolain kokonaisuudistusta. Työryhmän asettaminen perustuu hallitusohjelmaan. Uudistuksen tavoitteena on parantaa erityisesti väkivalta- ja seksuaalirikosten uhrien asemaa selkeyttämällä rikosvahinkolakia, tehostamalla korvausjärjestelmän toimintaa sekä laajentamalla mahdollisuuksien mukaan laissa säädettyä korvaussuojaa. Työryhmän on selvitettävä rikosvahinkolain täsmälliset uudistamistarpeet sekä asetettava korvaussuojan mahdolliset laajennukset tärkeysjärjestykseen. Sen on myös arvioitava, miten rikoksen uhrien tiedonsaantia korvausjärjestelmästä voitaisiin parantaa ja miten korvausten saamista voitaisiin nopeuttaa. Työryhmän puheenjohtaja on lainsäädäntöneuvos Antti T. Leinonen oikeusministeriöstä. Työryhmän on määrä saada ehdotuksensa valmiiksi marraskuun loppuun mennessä. Ryhmäkanteen käyttömahdollisuudet selvitettäviksi Oikeusministeriö on asettanut työryhmän selvittämään tarvetta ja mahdollisuuksia ryhmäkanteen käyttöön. Työryhmän asettaminen perustuu hallitusohjelmaan. Ryhmäkanteella saatetaan vireille oikeudenkäynti, jossa käsitellään keskitetysti perusteeltaan samanlaisia vaatimuksia, joita henkilöjoukolla on samaa tahoa vastaan. Kaikkien ryhmän jäsenten henkilöllisyys ei ole alun alkaen tiedossa. Ryhmäkanteessa vaatimukset voidaan kerätä samaan kanteeseen ja tuomioistuin voi antaa kerralla päätöksen kaikkiin vaatimuksiin. Ryhmäkanne soveltuu periaatteessa erityisesti sellaisten vaatimusten käsittelyyn, jotka yksittäisinä oikeudenkäynteinä olisivat kustannuksiltaan epäsuhteessa siihen, mistä vaatimuksessa on kyse. Tyypillisiä tilanteita ovat esimerkiksi ne, joissa kuluttajat ovat ostaneet virheelliseksi osoittautuneen tuotteen tai on aiheutunut laajahkoa aluetta koskeva ympäristövahinko. Suomessa ryhmäkannetta valmisteli 1990-luvulla kaksi eri työryhmää. Ruotsissa ryhmäkannetta koskeva lainsäädäntö tuli voimaan vuoden 2003 alusta. Työryhmän tehtävänä on arvioida aikaisemman valmistelun sekä erityisesti Ruotsin lainsäädännön pohjalta tarve ja mahdollisuudet ryhmäkanteen käyttöön. Työryhmälle annetun toimeksiannon mukaan ryhmäkanteen käytettävyyttä tulee tarkastella kuluttajakauppaa ja ympäristövahinkoja koskevissa asioissa. Lisäksi on pohdittava tarvetta menettelyyn muissakin asiaryhmissä. Työryhmän tulee harkita, olisiko menettely käytettävissä kaikissa riita-asioissa vai ainoastaan tietyissä asiaryhmissä. Lisäksi on selvitettävä, millaisten yhteisten riitakysymysten ja vaatimusten käsittelemiseen ryhmäkanne soveltuu ottaen huomioon nykyinen vahingonkorvauslainsäädäntö ja käytäntö. Työryhmän tulee tarkastella myös sitä, miten määräytyisi, keitä henkilöitä ryhmäkanteeseen annettava ratkaisu koskisi ja miten oikeudenkäynnin kustannukset tulisi kattaa ja korvata. Työryhmän tulee myös selvittää, mitä mahdollisia ongelmia ryhmäkannemenettelyyn voisi liittyä ja miten niitä voitaisiin torjua. Työryhmän puheenjohtaja on oikeusneuvos Mikko Könkkölä korkeimmasta oikeudesta. Työryhmän on määrä saada selvityksensä valmiiksi lokakuun loppuun mennessä. Työryhmä selvittämään henkilöstön tarvetta syyttäjälaitoksessa Oikeusministeriö on asettanut työryhmän selvittämään Valtakunnansyyttäjänviraston ja paikallisten syyttäjäyksiköiden tarvitseman henkilöstön määrää. Tavoitteena on myös tehdä ehdotuksia lainsäädännöllisistä ja rakenteellisista muutoksista, joilla syyttäjäntoimintaa voitaisiin tehostaa. Edellisen, vuonna 1988 tehdyn selvityksen jälkeen syyttäjälaitoksessa on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Syyttäjien atk-järjestelmä Sakari on mahdollistanut syyttäjien ja syyttäjäyksiköiden työtilanteen seuraamisen ja vertailun. Vuonna 2003 syyttäjäyksiköistä muodostettiin 16 yhteistoimintaaluetta, minkä ansiosta juttuja voitiin ryhtyä jakamaan tasaisemmin saman alueen yksiköille. Syyttäjiä on lisäksi mahdollista määrätä toimimaan toisen syyttäjäyksikön alueella. Myös suunnitelmat uudesta kirjallisesta prosessista käräjäoikeuksissa tulevat toteutuessaan vaikuttamaan syyttäjälaitoksen henkilöstön tarpeeseen. Oikeusministeriössä ollaan lisäksi valmistelemassa syyttäjälaitokselle uutta palkkausjärjestelmää. Työryhmän puheenjohtaja on valtakunnansyyttäjä Jorma Kalske Valtakunnansyyttäjänvirastosta. Toimikunta selvittämään sähköistä kiinteistönvaihdantaa ja kirjaamisjärjestelmää Oikeusministeriö on asettanut toimikunnan selvittämään sähköistä kiinteistönvaihdantaa ja kirjaamismenetelmiä. Toimikunnan asettaminen liittyy valtioneuvoston syksyllä 2003 hyväksymään tietoyhteiskuntaohjelmaan. Toimikunnan tehtävänä on selvittää, millaisin sähköisen asioinnin ja tiedonsiirron keinoin voidaan tehostaa kirjaamismenettelyä ja parantaa lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin tietosisältöä. Sähköisen asioinnin kehityssuuntien arviointi on erityisen ajankohtaista siksi, että lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin tekninen uudistaminen on lähitulevaisuudessa välttämätöntä. Toimikunnan on ensivaiheessa selvitettävä, voidaanko lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin tietosisältöä ja sen käytettävyyttä parantaa kehittämällä viranomaisten välistä tietoliikennettä ja rekisterien yhteiskäyttöä. Yhteyksiä voitaisiin luoda esimerkiksi verottajan rekistereihin sekä ulosoton ja tuomioistuinten tietojärjestelmiin. Tehtävänä on myös selvittää tarvetta siirtyä sähköiseen kaupankäyntiin ja sähköisten panttikirjojen käyttöön. Lähtökohtana on, että sähköisten palve- 8

9 2004_3lmu.fm Page 9 Wednesday, April 7, :44 AM lujen tulee perustua vapaaehtoisuuteen ja menettelytapojen tulee olla asiakaslähtöisiä, helppokäyttöisiä ja taloudellisia. Tietoteknisten ja oikeudellisten kysymysten lisäksi toimikunnan on arvioitava myös eri kehittämisvaihtoehtojen kustannus- ja organisaatiovaikutuksia samoin kuin niiden mahdollisia toteuttamisaikatauluja. Vaikutuksia on arvioitava viranomaisten sekä yksityishenkilöiden ja yritysten kannalta. Huomioon on otettava myös muut keinot tehostaa kirjaamismenettelyä ja parantaa asiakaspalvelua. Toimikunnan puheenjohtajana toimii kansleri Leena Kartio. Selvitys siitä, voidaanko omistajatietojen ajantasaisuutta parantaa eri viranomaisten rekistereistä saatavilla tiedoilla, tulee tehdä tämän vuoden lokakuun loppuun mennessä. Selvitys sähköistä asiointia koskevista yleisistä linjauksista ja niiden toteuttamisedellytyksistä on laadittava lokakuun 2005 loppuun mennessä. KORKEIN OIKEUS räämän ajokiellon lisäksi kolmen kuukauden ajokieltoon. Ajokieltoa ei määrätty ehdolliseksi, koska teosta katsottiin aiheutuneen vaaraa toisten turvallisuudelle. KKO:2004:15 Asiakirjan julkisuus Henkilötietolaki - Henkilötunnus Toimittaja pyysi hovioikeudelta jäljennökset hovioikeuden eräissä rikosasioissa antamista tuomioista tuomiolauselmineen. Kysymys siitä, oliko vastaajien ja asianomistajan henkilötunnusten loppuosat peitettävä. (Ään.) KKO:2004:16 Tappo Hätävarjelu - Hätävarjelun liioittelu Myötävaikuttava tuottamus A:n ammuttua B:tä tämä oli hakeutunut hoitoon vasta seuraavana päivänä. B oli menehtynyt vammoihinsa. Asiassa esitetty selvitys huomioon ottaen oli ilmeistä, ettei B ollut ymmärtänyt tilansa vakavuutta. B:n menettelyllä ei katsottu olevan merkitystä arvioitaessa A:n vastuuta B:n kuolemasta. omistajat olivat sopineet siitä, että A jatkoi kanteen ajamista omissa nimissään. KKO:2004:19 Vakuutussopimus - Vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuus Vakuutuksenottaja oli vuonna 1985 ottanut henki-, sairauskulu- ja sairaalavakuutuksen, jota hän oli vuonna 2000 muuttanut vakuutusmaksujensa alentamiseksi siten, että henkivakuutus oli poistettu vakuutuksesta. Kysymys vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuudesta. VakSopL 5 1 mom VakSopL 7 1 mom VakSopL 9 KKO:2004:20 Konkurssi - Takaisinsaanti konkurssipesään Velallinen oli suorittanut vapaaehtoisesti ulosottomiehelle tällä perittävänä olleen velan maksuja, jotka ulosottomies oli tilittänyt myöhemmin velkojalle. Velan maksun katsottiin takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain 10 :ää sovellettaessa tapahtuneen silloin, kun velallinen oli suorittanut maksut ulosottomiehelle. Momentti KKO:2004:13 Oikeudenkäyntikulut Jutun voittanut asianosainen oli oikeudenkäyntiä pitkittämällä aiheuttanut vastapuolelle ylimääräisiä oikeudenkäyntikuluja. Hävinneen velvollisuudesta korvata voittaneen asianosaisen oikeudenkäyntikulut vähennettiin mainittujen ylimääräisten kulujen määrä ja lisäksi se määrä, joka vastasi oikeudenkäynnin pitkittämisestä jutun voittaneelle asianosaiselle itselleen aiheutuneita ylimääräisiä kuluja. OK 21 luku 1 OK 21 luku 5 KKO:2004:14 Ajokielto Liikennerikos A oli syyllistynyt törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen kuljettamalla henkilöautoa 161 kilometrin tuntinopeudella tiellä, jolla nopeusrajoitus oli 80 kilometriä tunnissa. Käräjäoikeus oli määrännyt A:n ajokieltoon, joka väliaikaisine ajokieltoineen oli kestänyt kuusi päivää. A määrättiin Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla käräjäoikeuden mää- KKO:2004:17 Todistelu Vahingonkorvaus - Kiinteistön omistajan vastuu - Syy-yhteys A:lla oli vuonna 1997 todettu olkapään etukapselin rikkouma. Hän vaati vuonna 2000 vireille panemassaan kanteessa kiinteistön omistajalta vahingonkorvausta katsoen olkapäävamman aiheutuneen kiinteistöllä vuonna 1990 tapahtuneesta liukastumisesta. Kysymys näytön arvioinnista. KKO:2004:18 Asiavaltuus Osakeyhtiö - Yhtiöjärjestyksen kohtuullistaminen Kiinteistöosakeyhtiön osakkeenomistaja A vaati kanteessaan yhtiöjärjestyksen kohtuullistamista. Asian ollessa A:n valituksen johdosta hovioikeudessa vireillä A myi yhtiössä omistamansa osakkeet. A:lla ei osakkeet luovutettuaan ollut enää asiavaltuutta jatkaa kanteen ajamista hovioikeudessa ja Korkeimmassa oikeudessa. Asiavaltuutta ei voitu perustaa myöskään siihen, että A ja osakkeiden myöhemmät TakSL 10 KKO:2004:21 Avioliitto - Omaisuuden ositus Kiinteistönmuodostamislaki - Lohkominen Yksityistie - Tieoikeus A:n ja B:n sopimusosituksen mukaan B sai 11 rakennuspaikkaa rakennusjärjestyksen suuruisina alueina sekä näihin tarvittavat tieoikeudet kantatilan kautta. Sopimuksen solmimisen jälkeen kunnanvaltuusto oli hyväksynyt uuden rakennusjärjestyksen, joka edellytti aikaisempaa rakennusjärjestystä suurempaa rakennuspaikan vähimmäispintaalaa. Uuden rakennusjärjestyksen mukainen rakennuspaikan vähimmäispinta-ala tuli ottaa huomioon erotettaessa alueet kolmeksi palstaksi. Toimituksessa voitiin myös perustaa tuleville rakennuspaikoille omat liittymät. KML 34 KML 156 KKO:2004:22 Muutoksenhaku Ylimääräinen muutoksenhaku - Kantelu Laillinen este 9 Momentti 2/2004

10 2004_3lmu.fm Page 10 Wednesday, April 7, :44 AM Valittaja oli ennen hovioikeuden pääkäsittelyn alkua ilmoittanut, ettei voinut saapua istuntoon auton rikkouduttua matkalla. Hovioikeus katsoi, ettei ilmoitettu syy ollut laillinen este, ja jätti valituksen sillensä. Hovioikeuden päätökseen ei voitu hakea muutosta valitusteitse. Hovioikeuden olisi päätöksessään tullut antaa oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 22 :n mukainen ohjaus mahdollisuudesta saattaa valitus hovioikeuden uudelleen käsiteltäväksi. (Ään.) KKO:2004:23 Vahingonkorvaus - Korvattava vahinko - Henkinen kärsimys Oikeudenkäyntikulut Ravintolan kokki A oli työssään saanut sähköiskun yleiskoneesta, jonka pistotulppa oli kytketty virheellisesti. A:lle oli aiheutunut vaikea-asteinen traumaperäinen stressireaktio. Kytkennän suorittanut elinkeinonharjoittaja velvoitettiin suorittamaan A:lle korvausta kipuun ja särkyyn rinnastettavasta kärsimyksestä. A oli hävinnyt työnantajaansa vastaan esittämänsä vahingonkorvausvaatimuksen. Kysymys työnantajalle maksettavaksi tuomittujen oikeudenkäyntikulujen määrän alentamisesta oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 b :n nojalla. VahL 5 luku 2 OK 21 luku 8 b KKO:2004:24 Kätkemisrikos Kysymys siitä, missä määrin esirikoksen tulee olla selvitetty, jotta syytetty voidaan tuomita kätkemisrikoksesta. Ks. KKO:1992:42 KKO:1993:112 RL 32 luku 1 (317/1994) KKO:2004:25 Ehdollinen vankeus - Ehdollisen vankeuden määrääminen täytäntöönpantavaksi Yhteinen rangaistus - Yhteisen vankeusrangaistuksen määrääminen Ylimääräinen muutoksenhaku - Tuomion purkaminen rikosasiassa Hovioikeus oli kahdessa tuomiossaan määrännyt A:lle tuomitut samat ehdolliset vankeusrangaistukset täytäntöönpantavaksi ja tuominnut hänet yhteisiin vankeusrangaistuksiin, joihin kumpaankin oli A:n vahingoksi sisältynyt mainitut ehdolliset vankeusrangaistukset. Tuomiot purettiin. RL 7 luku 1 1 mom OK 31 luku 8 4 kohta KKO:2004:26 Rakennussuojelu - Perustuslaki - Omaisuuden suoja - Perustuslain etusija Rakennussuojelulain 9 :n nojalla oli määrätty yhtiön omaisuutta koskeva väliaikainen toimenpidekielto, joka oli sittemmin kumottu. Yhtiö vaati valtiolta korvausta väittäen kiellon keskeyttäneen omaisuuden tuloa tuottavan käytön. Kysymys siitä, edellyttikö perustuslaissa turvattu omaisuuden suoja rakennussuojelulain 11 :stä ilmenevien korvausperiaatteiden soveltamista myös mainitunlaiseen vahinkoon. (Ään.) (Vahv.jaosto) RakennussuojeluL 9 RakennussuojeluL 11 PL 15 PL 106 KKO:2004:27 Kiinteistönmuodostamislaki - Halkominen - Toimitusmenettely - Virheen korjaaminen Toimitusmiehet keskeyttivät halkomistoimituksen kiinteistönmuodostamislain 179 :n 2 momentin nojalla siihen asti, kunnes aluetta koskeva rantayleiskaava olisi vahvistettu. Kysymys siitä, oliko käsillä sellainen asiavirhe, jonka vuoksi päätös voitiin toimitusinsinöörin esityksestä poistaa. (Ään.) KML mom KML 271 KML 275 KML 280 a KKO:2004:28 Takaus Konkurssi - Takaisinsaanti konkurssipesään Urheiluvälineliikettä harjoittanut Ky myi muutamia päiviä ennen konkurssiin asettamistaan käyttö- ja vaihtoomaisuutensa tukkukauppa Oy:lle ja kauppahinnalla kuitattiin Ky:n velka Oy:lle. Ky:n konkurssipesä ja Oy tekivät sittemmin pesän takaisinsaantivaatimuksen johdosta sovinnon, jonka perusteella Oy maksoi omaisuuden palauttamisen sijasta konkurssipesälle sovitun korvauksen. Ky:n veloista takaussitoumuksen antaneella takaajalla oli oikeus tehdä väite kaupan alihintaisuudesta, kun Oy vaati häneltä suoritusta Ky:n jäljellä olevasta velasta. KKO:2004:29 Yrityssaneeraus Yhdistys Rekisteröity aatteellinen yhdistys, jonka tarkoituksena on osallistuminen vuosittaisen kaupunkifestivaalin järjestämiseen, on Korkeimman oikeuden päätöksestä ilmenevillä perusteilla katsottu yrityksen saneerauksesta annetun lain 2 :n 1 momentissa tarkoitetuksi taloudellista toimintaa harjoittavaksi yhdistykseksi, joka voi olla yrityssaneerauksen kohteena. YSL 2 1 mom KKO:2004:30 Esitutkinta - Todistaja Salassapito Sananvapaus Sananvapauden käyttäminen joukkoviestinnässä - Lähdesuoja Kustannusyhtiön toimitusjohtajaa kuultiin todistajana törkeää kunnianloukkausta koskevassa esitutkinnassa. Kysymys toimitusjohtajan oikeudesta kieltäytyä vastaamasta kysymyksiin, jos hän niihin vastatessaan joutuisi paljastamaan kustannusyhtiön julkaiseman kirjan laatijan tai sen sisältämien tietojen antajan. L sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä 16 OK 17 luku 24 2 mom KKO:2004:31 Yrityssaneeraus - Saneerausohjelma Saneerausvelallisena olleen kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies oli pantannut vuokraoikeuden tonttiin ja tontilla sijaitsevan omakotitalonsa yhtiön pankilta olevan velan vakuudeksi. Yhtiömies oli luovuttanut osan omakotitalosta yhtiön käyttöön sen toimistotiloiksi. Yhtiön velka pankille ei ollut vakuusvelkaa yhtiön yrityssaneerauksessa. YSL 3 1 mom 5 kohta YSL 3 1 mom 6 kohta YSL 55 2 mom KKO:2004:32 Sopimaton menettely elinkeinotoiminnassa A, joka markkinoi lasten rakennuspalikoita, vaati markkinaoikeudessa, että B:tä kielletään markkinoimasta ja myymästä A:n hyvin tunnettujen tuotteiden 10

11 2004_3lmu.fm Page 11 Wednesday, April 7, :44 AM kanssa sekoitettavissa olevia lähes samannäköisiä rakennuspalikoita. Kysymys siitä, voitiinko tuotteen myynti kieltää sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 1 ja 6 :n nojalla. SopMenL 1 SopMenL 6 KKO:2004:33 Kirjanpitorikos Syyteoikeus - Syyteoikeuden vanhentuminen Vahingonkorvaus Kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies oli kahden perättäisen tilikauden ajalta merkinnyt määräysvallassaan olevan osakeyhtiön henkilöstön palkkamenot kommandiittiyhtiön kuluiksi. Katsottiin, että kirjanpitorikoksen osalta syyteoikeuden vanhentumisaika laskettiin jälkimmäiseltä tilikaudelta laaditun tilinpäätöksen allekirjoittamisesta. Kysymys myös vahingonkorvauksesta, kun syyte törkeästä veropetoksesta oli hylätty. RL 30 luku 9 RL 8 luku 3 KKO:2004:34 Huoneenvuokra - Liikehuoneisto Liikehuoneiston vuokrasopimuksen ehdon mukaan vuokrasopimus oli määräaikainen ja pituudeltaan viisi vuotta päättyen , minkä jälkeen vuokrasopimus jatkuisi toistaiseksi voimassa olevana sopimuksena, jonka irtisanomisaika oli kuusi kuukautta. Kysymys siitä, oliko vuokralaisella oikeus irtisanoa sopimus päättymään (Ään.) KKO:2004:35 Osakeyhtiö - Yhtiökokouksen päätöksen moite - Osakkeen lunastaminen - Kanneaika Kysymys siitä, olivatko yhtiön vähemmistöosakkeenomistajina olleet kantajat menettäneet oikeutensa jatkaa nostamaansa yhtiökokouksen päätöksen moitekannetta sen johdosta, että samaan aikaan vireillä olleessa välimiesmenettelyssä heidän omistamiensa osakkeiden omistusoikeuden oli todettu osakeyhtiölain 14 luvun 21 :n 2 momentin nojalla siirtyneen osakkeiden lunastajalle. (Ään.) Kysymys myös siitä, oliko kanteen nostamiseen osakeyhtiölain 9 luvun 17 :n 2 momentissa säädetyn kolmen kuukauden määräajan jälkeen ollut lainkohdassa tarkoitettua hyväksyttävää syytä. OYL 9 luku 17 OYL 14 luku 21 KORKEIN HALLINTO-OIKEUS Verotusasiat KHO:2004:19 Elinkeinotulon verotus - Peitelty osinko - Verotuksen kiertäminen - Yhtiömuodon muutos - Kommandiittiyhtiön muuttaminen osakeyhtiöksi - Yhtiömiesten yksityisotot - Oman pääoman negatiivisuus Kommandiittiyhtiö muutettiin osakeyhtiöksi kaupparekisteriin tehdyllä merkinnällä. Kommandiittiyhtiön viimeinen tilikausi oli ja osakeyhtiön ensimmäinen tilikausi Kommandiittiyhtiön vastuunalaiset yhtiömiehet A ja B tulivat osakeyhtiön osakkaiksi kumpikin 50 prosentin omistusosuudella. Kommandiittiyhtiön oma pääoma oli viimeisen tilikauden alussa markkaa negatiivinen ja viimeisen tilikauden päättyessä markkaa negatiivinen. Kommandiittiyhtiön viimeisen tilikauden voitto oli markkaa ja yhtiömiesten yksityisotot viimeisellä tilikaudella markkaa. Koska kommandiittiyhtiön viimeisen tilikauden voitto oli suurempi kuin yhtiömiesten tämän tilikauden aikana tekemät yksityisotot yhteensä ja kun oman pääoman negatiivisuus yritysmuodon muutostilanteessa johtui yhtiömiesten aikaisempina tilikausina tekemistä voitto-osuuksien ja yksityissijoitusten ylittävistä yksityisotoista, ei ottaen huomioon verotusmenettelystä annetun lain 28 :n säännöksen, ollut kysymys peitellystä osingonjaosta. Verovuosi 2001 Laki verotusmenettelystä 28 ja 29 KHO 2004:21 Välitön verotus - Verovelvollisuus - Kiinteistöosakeyhtiön osakas - Kiinteistösijoittaminen - Vuokratulo - Vastike - Kiinteistöosakeyhtiö - Osakkaiden hallintaoikeus huoneistoihin - Osakkaiden saama etu Kiinteistöosakeyhtiön yhtiöjärjestystä oli tarkoitus muuttaa siten, että yhtiön osakkailla olisi oikeus omistamiensa osakkeiden perusteella hallita yhdessä muiden osakkaiden kanssa kutakin kiinteistöyhtiön omistamassa rakennuksessa olevaa huoneistoa. Yhtiöjärjestyksen mukaan huoneistojen hallinnoinnin ja vuokrauksen osakkaiden lukuun hoitaisi management-yhtiö. Vuokralaisten maksama vuokra, jonka management-yhtiö kerää ja tilittää osakkaalle, on osakkaan vuokratuloa ja hänen kiinteistöyhtiölle maksamansa vastike sekä management-yhtiölle maksettava palkkio vuokratulon hankkimisesta johtuva meno. Kiinteistöyhtiötä pidettiin tuloverolain 53 :n 2 kohdassa tarkoitettuna kiinteistöyhteisönä, joten kiinteistöyhtiön veronalaista tuloa ei ollut osakkaan saama etu huoneistoista, joihin hänellä yhtiöjärjestyksen nojalla on hallintaoikeus. Ennakkoratkaisu. Vuosi Tuloverolaki 32, 53 2 kohta ja 54 Yleishallintoasiat KHO:2004:20 Työsuojelu - Uhkasakko - Uhkasakon tuomitseminen - Muutoksenhaku - Valitusoikeuden rajoitukset KHO:ssa Hallinto-oikeuden työsuojeluasiassa antamaan uhkasakon tuomitsemista koskevaan päätökseen haetaan muutosta uhkasakkolain 24 :n mukaisesti hallintolainkäyttölain mukaisessa järjestyksessä ja siten ilman valituslupaa. Äänestys 4-3. Laki työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa 15 1 ja 2 mom. sekä 18 Uhkasakkolaki 1 ja 3, 10 1 mom. ja 24 Hallintolainkäyttölaki 6 2 mom. KHO:2004:22 Julkinen hankinta - Koulutuspalvelut - Tarjouksen ja tarjouspyynnön vastaavuus - Koulutuksen järjestämislupa Tutkittaessa, oliko lähihoitajakoulutuksen järjestämistä koskevassa hankinnassa menetelty julkisista hankinnoista annetun lain vastaisesti, ei voitu ratkaista sitä kysymystä, edellyttikö koulutuksen järjestäminen erityislainsäädännön perusteella viranomaislupaa. Momentti 11 Momentti 2/2004

12 2004_3lmu.fm Page 12 Wednesday, April 7, :44 AM Laki julkisista hankinnoista (1505/1992) 9 1 mom. KHO:2004:25 Asiakirjajulkisuus - Ulkoasiainministeriön asiakirjat - Salassapidettävät asiakirjat - Toisen valtion kanssa käydyt poliittiset neuvottelut Ulkoasianministeriön asiakirjat liittyivät toisen valtion kanssa käytyihin poliittisiin neuvotteluihin ja olivat siten viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 :n 1 momentin 1 kohdan mukaan salassapidettäviä asiakirjoja. Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 3, 17 1 ja 2 mom., 24 1 mom. 1 kohta ja 2 mom. KHO:2004:29 Julkinen hankinta - Hankintamenettelyn keskeyttäminen hankintaa tekemättä - EY-oikeus - Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ennakkoratkaisu Alimman hinnan periaatteella tarjouskilpailun aloittanut hankintaviranomainen ei menetellyt hankintalainsäädännön vastaisesti, kun se keskeytti tarjouskilpailun hankintaa tekemättä havaittuaan tarjousten tutkimisen ja vertailun jälkeen, että tarjouspyynnön sisällön vuoksi sen ei ollut mahdollista tehdä hankintaa kysymyksessä olevan tarjouspyynnön perusteella kokonaiskustannuksiltaan edullisimmalla tavalla. KHO:2004:32 Työnantajan sosiaaliturvamaksu - Sosiaaliturvamaksun suuruus - Korotettu sosiaaliturvamaksu - Veroilmoituksessa ilmoitetut poistot - Maksuluokka A Oy oli maksanut vuodelta 2000 työnantajan sosiaaliturvamaksua yhtiön verovuodelta 1998 toimitettua verotusta varten antamassa veroilmoituksessa ilmoitettujen säännönmukaisten poistojen ja vuonna 1998 maksettujen palkkojen perusteella II-maksuluokan mukaan. Yhtiö haki verovirastolta työnantajan sosiaaliturvamaksun palauttamista osittain takaisin viitaten siihen, että yhtiöllä oli ollut tarkoitus tehdä verovuodelta 1998 hyllypoisto, mutta se oli jäänyt veroilmoitukseen merkitsemättä. Verotuksen oikaisulautakunta oli hyväksynyt yhtiön oikaisuvaatimuksen ja lisännyt yhtiön verovuoden 1998 verotettavaan tuloon hyllypoiston. Hyllypoisto huomioon otettuna olisi työnantajan sosiaaliturvamaksu tullut suorittaa alemman eli I maksuluokan mukaan. Asiassa katsottiin, että yhtiön vuonna 2000 suoritettava työnantajan sosiaaliturvamaksu määräytyi yhtiön vuodelta 1998 toimitettua verotusta varten antamassa veroilmoituksessa ilmoitettujen kuluvan käyttöomaisuuden hankintamenoista tekemien säännönmukaisten poistojen ja samana vuonna maksettujen palkkojen perusteella. Sillä seikalla, että yhtiön verovuoden 1998 verotusta oli myöhemmin yhtiön vaatimuksesta veronoikaisupäätöksellä muutettu poistojen osalta, ei ollut merkitystä työnantajan sosiaaliturvamaksun määräämisessä. Asiassa ei ollut myöskään osoitettu, että poistoja verovuodelta 1998 ilmoitettaessa olisi tapahtunut kirjoitus- tai laskuvirhettä tai niihin verrattavaa erehdystä. Yhtiöllä ei ollut oikeutta saada takaisin hakemiaan työnantajan sosiaaliturvamaksuja. A työnantajan sosiaaliturvamaksusta 1 A työnantajan sosiaaliturvamaksusta 10 KansaneläkeL 3 2 mom KHO:2004:35 Asian palauttamista koskeva päätös - Asian selvittäminen - Lupa-asia - Valituskelpoisuus - Ympäristölupa Vaasan hallinto-oikeus oli katsonut, että hakemussuunnitelman puutteellisuuden vuoksi mahdollisuuksia asianmukaiseen lupaharkintaan ei ollut, kumonnut terveyslautakunnan päätöksen ja, ottamatta kantaa ympäristöluvan myöntämisedellytyksiin tai muihin lupaan liittyviin vaatimuksiin, palauttanut asian lautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi. Terveyslautakunnan tuli, jos hakija halusi jatkaa hakemustaan, varata tälle tilaisuus hakemuksensa täydentämiseen. Hakijan tuli esittää erilaisia sekä pohjavesi- että melututkimuksia vaativaa selvitystä. Hallinto-oikeuden lausuma, jonka mukaan hallinto-oikeuden päätökseen ei saanut hakea valittamalla muutosta siltä osin kuin terveyslautakunnan ympäristölupapäätös oli kumottu ja asia oli kokonaisuudessaan palautettu lautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi, poistettiin ja valitus tutkittiin. Hallintolainkäyttölaki (586/1996) 5 1 momentti Ympäristöasiat KHO:2004:17 Tilapäinen rakennus - Uusi rakennus - Rakennelma - Rakennuslupa - Toimenpidelupa - Määräaika - Poikkeaminen - Kunnan toimivalta - Ympäristökeskuksen toimivalta - Rantavyöhyke Järven rantavyöhykkeelle sijoitettu kesäaikaisessa kahvila- ja ravintolakäytössä ollut kerrosalaltaan noin 68 neliömetrin suuruinen, käytettyjen sähköpylväiden varaan rakennettu lämmittämätön kahvilakioski oli maankäyttöja rakennuslain 113 :n 1 momentissa tarkoitettu rakennus. Rakennuslautakunta oli myöntänyt kioskirakennukselle rakennuslain (370/1958) 132 :n 4 momentissa (696/1990) tarkoitetun asti voimassa olleen tilapäisen uudisrakennuksen rakennusluvan ja rakennus oli sen nojalla ollut paikallaan säännöksessä enintään sallitut viisi vuotta. Asiaa ei voitu käsitellä määräaikaisen toimenpideluvan myöntämistä koskevana asiana. Huolimatta lupahakemuksessa ilmoitetusta sijoittamisen määräaikaisuudesta hankkeen toteuttaminen edellytti poikkeusta suunnittelutarpeesta rantavyöhykkeellä. Toimivalta mainitun poikkeuksen myöntämiseen maankäyttö- ja rakennuslain 171 :n 1 momentin, 2 momentin 1 kohdan ja 3 momentin mukaan oli alueellisella ympäristökeskuksella. Rakennuslautakunta ei voinut myöntää lupaa ilman ympäristökeskuksen poikkeuslupaa, minkä vuoksi rakennuslautakunnalle tehty lupahakemus hylättiin. Maankäyttö- ja rakennuslaki 72 1 mom., ja 2 mom., mom., 126 1, 2 ja 4 mom., 171, 176 KHO:2004:18 Maankäyttö ja rakentaminen - Rantavyöhykkeelle rakentaminen - Poikkeaminen - Huoltotupa - Erämaa-alue - Kolttaalue Metsähallituksen hakemuksessa tarkoitettu kerrosalaltaan 44 neliömetrin suuruisen huoltotuvan rakentaminen Lyöttijärven maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n 1 momentissa tarkoitetulle rantavyöhykkeelle Kaldoaivin erämaa- 12

13 2004_3lmu.fm Page 13 Wednesday, April 7, :44 AM alueella, jolle Metsähallitus oli laatimassa erämaalaissa edellytettyä hoito- ja käyttösuunnitelmaa aiheutti, kun otettiin huomioon, ettei erämaalaissa edellytettyä hoito- ja käyttösuunnitelmaa tai muutakaan selvitystä alueen maankäytön järjestämisestä vielä ollut olemassa, tässä vaiheessa maankäyttö- ja rakennuslain 172 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua haittaa alueen käytön järjestämiselle. Oikeudelliset edellytykset myöntää haettu lupa puuttuivat. Maankäyttö- ja rakennuslaki 72 1 mom., mom. Erämaalaki 7 KHO:2004:23 Kaivosasia - Kaivospiirin määrääminen - Erämaa-alue - Toimivalta - Kauppa- ja teollisuusministeriö - Ympäristöministeriö Ympäristöministeriöllä on toimivalta käsitellä lupaa kaivospiirin määräämiseksi erämaa-alueella koskeva asia. Koska kauppa- ja teollisuusministeriöllä ei ollut toimivaltaa asiassa ja koska luvan saaneella asianosaisella oli oikeus saada asia ja siinä esittämänsä vaatimukset toimivaltaisen viranomaisen käsiteltäväksi, korkein hallinto-oikeus kumosi kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen ja siirsi asian ympäristöministeriön käsiteltäväksi. Äänestys 4-1. Erämaalaki 6, 7 1 mom. Laki valtioneuvostosta (78/1922) 7 1 mom. (145/2000) Valtioneuvoston ohjesääntö (1522/ 1995) 11 ja 26 KHO:2004:24 Ulkoilureitti - Oikeusvaikutteinen yleiskaava - Selvitysten riittävyys - Ulkoilureittimerkinnälle asetetut vaatimukset Oikeusvaikutteisen yleiskaavan kaavakartalle oli merkitty ulkoilureitistö. Ulkoilureittimerkintöjä ei ollut osoitettu ohjeellisina. Merkintöjen tuli ulkoilulain 13 huomioon ottaen täyttää myös ulkoilulaissa ulkoilureittisuunnitelmalle asetetut vaatimukset. Ulkoilulaki 1 1 ja 2 mom., 2 1 mom., 3, 4 1 mom., 5 1 mom., 7 1 ja 2 mom., 13 ja 15 Maankäyttö- ja rakennuslaki 9 ja 40 Kuntalaki 90 KHO:2004:26 Kaavoitus - Yleiskaava - Natura verkosto - Luontodirektiivi - Lintudirektiivi - Heikentämiskielto - Hankekokonaisuus - Yhteisvaikutusarviointi - Liikenneväylät - Kauppakeskushanke Yleiskaavassa oli muun ohella osoitettu liikenneväylämerkinnät kaava-alueen kaakkoispuolelle suunnitellun sataman edellyttämille tie- ja rautatieyhteyksille. Mainittujen liikenneväylien linjaukset puheena olevalla kaava-alueella kulkivat osittain Suomen Natura verkostoehdotukseen sisällytetyn, neljästä erillisestä osa-alueesta muodostuvan kohteen yhden osa-alueen kautta. Asiassa oli luonnonsuojelulain ja luontodirektiivin säännösten perusteella ratkaistava, heikentääkö satamahanke kokonaisuutena ja tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden tai suunnitelmien kanssa merkittävästi niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi edellä mainittu kohde oli ehdotettu ja ilmoitettu komissiolle sisällytettäväksi Natura verkostoon. Satamahankekokonaisuutta koskeva luonnonsuojelulain 65 :n ja 66 :n 1 momentin mukainen arviointi- ja lausuntomenettely oli suoritettu satamaa ja sen maaliikenneyhteyksiä koskeneen seutukaava-asian yhteydessä. Kohteeseen kuuluvan toisen osa-alueen läheisyyteen suunniteltua kauppakeskusta koskeneet kaavoitushankkeet eivät olleet satamaa ja sen maaliikenneyhteyksiä koskenutta seutukaava-asiaa käsiteltäessä sellaisia valmiita suunnitelmia, joiden vaikutuksia olisi tullut arvioida yhdessä satamahankekokonaisuuden kanssa. Ks. myös DN:ot 1036 ja 1037/1/03 ja 2433 ja 2437/1/03 sekä 1502 ja 1555/3/ 03. Ks. myös KHO 2002:48, KHO T 1608, KHO 2002:64 ja KHO 2003:60. Maankäyttö- ja rakennuslaki mom. Luonnonsuojelulaki 65 1 ja 2 mom. sekä 66 1 mom. Luontodirektiivin (92/43/ETY) 6 artiklan 2, 3 ja 4 kohdat Euroopan komission vuonna 2000 julkaisema tulkintaohje "Natura alueiden suojelu ja käyttö, Luontodirektiivin 92/43/ETY 6 artiklan säännökset" KHO:2004:28 Maankäyttö ja rakentaminen - Oikeusvaikutteinen yleiskaava - Yleiskaavamääräys - Ehdollinen rakentamisrajoitus - Rakennusluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella - Poikkeamista rakentamisessa koskevat oikeudelliset edellytykset Hakemuksessa tarkoitettu rakennus oli tarkoitus sijoittaa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena oikeusvaikutteisena yleiskaavana voimassa olevan osayleiskaavan alueelle, jota koskevan ehdollisen rakentamisrajoituksen sisältävä kaavamääräys ei sallinut yleiskaavan käyttämistä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Rakennuspaikka sijaitsi maankäyttö- ja rakennuslain 16 :ssä tarkoitetulla suunnittelutarvealueella. Kysymyksessä olevalle rakennuspaikalle rakentaminen estyi jo sillä perusteella, että rakennusluvan erityisiä edellytyksiä suunnittelutarvealueella ei ollut, eikä tämän vuoksi oikeudellisia edellytyksiä kaavamääräyksestä poikkeamiseen ollut tarpeen harkita. Rakennuslaki 27 1 mom. (493/1968) Maankäyttö- ja rakennuslaki 16 1 ja 4 mom., 43 1 mom. ja mom. KHO:2004:30 Luonnonsuojelu - Lunastus - Luonnonsuojelualue - Suojeluohjelma - Alueen säilyminen yksityisessä omistuksessa - Käytönrajoitus Luonnonsuojelulain 52 :n nojalla valtiolle ympäristöministeriön päätöksellä lunastettu alue täytti luonnonsuojelulain 10 :n 2 momentissa säädetyt luonnonsuojelualueen perustamisen yleiset edellytykset. Muussa kuin luonnonsuojelulain 24 :n 3 momentissa tarkoitetussa tilanteessa luonnonsuojelualueen perustaminen yksityisen omistuksessa olevalle ja sellaisena pysyvälle alueelle ilman omistajan hakemusta tai suostumusta ei lain mukaan ollut mahdollista. Kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain 3 :n mukainen lunastamalla perustettava rajoitus oikeuteen käyttää tai vallita kiinteää omaisuutta ilman omistusoikeuden siirtämistä valtiolle ei siten luonut mahdollisuutta luonnonsuojelualueen perustamiseen. Alueen omistajien valituksessaan esittämä vaihtoehtoinen vaatimus, jonka mukaan lu- Momentti 13 Momentti 2/2004

14 2004_3lmu.fm Page 14 Wednesday, April 7, :44 AM nastus olisi tullut suorittaa vain käytönrajoituksin, oli näin ollen hylättävä. Luonnonsuojelulaki 10 2 mom., 11, 12, 17, 24, 52 ja 77 Laki kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta 1 ja 3, 4 1 ja 3 mom., 8 1 mom. ja 9 1 mom. KHO:2004:31 Purku - Luonnonsuojelualue - Perustamispäätös - Omistusoikeus - Erottamaton määräala - Kirjaaminen - Rauhoituskorvaus Alueellinen ympäristökeskus oli tilan omistajien hakemuksesta vuonna 2000 rauhoittanut tilan kokonaisuudessaan luonnonsuojelulain 24 :n mukaisena luonnonsuojelualueena. Päätöstä tehtäessä ei ollut ollut tiedossa, että määräala tilasta oli vuonna 1993 tehdyssä kiinteistön kaupassa pidätetty myyjälle. Ympäristökeskuksen lainvoiman saaneen päätöksen purkamiselle ei ollut edellytyksiä, vaikka kuolinpesä osoitti omistusoikeutensa luonnonsuojelualueeseen kuuluvaan neliömetrin suuruiseen alueeseen. Määräalan erottamisoikeuden vakuudeksi ei aikanaan ollut haettu jakolain 202 :ssä (625/ 1988) tarkoitettua kiinnitystä, eivätkä kuolinpesän osakkaat maakaaren voimaanpanosta annetun lain (541/1995) 6 :n 1 momentin mukaisesti kahden vuoden kuluessa uuden maakaaren voimaantulosta olleet kirjanneet oikeuttaan alueeseen. Kun otettiin huomioon maakaaren 7 luvussa tarkoitetulla lainhuuto- ja kiinnitysrekisterillä oleva julkinen luotettavuus sekä maakaaren 13 luvun 4 :n 2 momentista ilmenevä periaate, ympäristökeskus ei ollut menetellyt virheellisesti luottaessaan lainhuuto- ja rasitustodistuksista ilmeneviin tietoihin.purun hakijoille määräalaan myöhemmin myönnettyä lainhuutoa ei voitu pitää sellaisena uutena selvityksenä, joka olisi olennaisesti voinut vaikuttaa päätökseen ja jonka esittämättä jääminen ei johtuisi hakijoista. Purkuhakemuksessa ei ollut esitetty, että luonnonsuojelualueen perustamisen edellytykset eivät muutoin olisi olleet käsillä. Luonnonsuojelulain 24 :n 3 momentin ja 77 :n nojalla luonnonsuojelualue määräalankin alueelle olisi ollut perustettavissa ympäristökeskuksen päätöksellä myös ilman maanomistajan hakemusta tai suostumusta. Määräalasta muodostetun tilan osuutta rauhoituskorvauksesta koskeva riita-asia oli mahdollista panna vireille käräjäoikeudessa. Purkuhakemus hylättiin. Hallintolainkäyttölaki 63 Luonnonsuojelulaki 10, 21, 24, 58, 61 ja 77 Maakaari 7 luku ja 13 luku 4 2 mom. L maakaaren voimaanpanosta (541/ 1995) 6 KHO:2004:33 Rakennusasia - Kaavoitus - Asemakaavalle asetettavat vaatimukset - Elinympäristön heikentämiskielto - Kohtuuton haitta maanomistajalle - Kaavan osittainen kumoaminen Voimassa olleessa asemakaavassa valittajien asuinkäytössä olleet kiinteistöt sijaitsivat asuinpientalojen korttelialueella (AP). Kun mainitut kiinteistöt oli asemakaavan muutoksella osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueisiin (T ja TY) kuuluviksi, kaava ei mainittujen rakennuspaikkojen osalta täyttänyt maankäyttö- ja rakennuslain 54 :n 2 momentissa asemakaavassa terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle asetettuja vaatimuksia. Asemakaavasta aiheutui näiden kiinteistöjen osalta elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä. Asemakaavan muutokseen ei mainittujen teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueiden (T ja TY) osalta myöskään ollut osoitettu välitöntä tarvetta, sillä kunnalla oli ilmoituksensa mukaan tarkoitukseen käytettävissä vapaata aluetta muualla. Näin ollen kaavasta aiheutui valittajille sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita ja vaatimuksia olennaisesti syrjäyttämättä olisi voitu välttää. Myöskään elinympäristön laadun heikkenemistä ei siten voitu kaavan tarkoitus huomioon ottaen pitää perusteltuna. Maankäyttö- ja rakennuslaki 39 2 mom, 50, 51, 54 2 mom ja 4 mom, 203 ja 204 Kuntalaki 90 KHO:2004:34 Maankäyttö ja rakentaminen - Lomarakennus - Rantavyöhyke - Oikeusvaikutteinen yleiskaava - Yleiskaavamääräykset - Erityinen määräys - Poikkeaminen - Toimivalta Rakennushankkeessa oli kysymys lomarakennuksen rakentamisesta vesistön rantavyöhykkeelle. Rantavyöhyke oli oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on ympäristöarvoja (MU- 1). Rantavyöhykettä koskivat myös kaavaan merkittyä tulva-aluetta koskevat määräykset. Aluevarausta (MU-1) ja tulva-alueen rajaa koskevissa yleiskaavamääräyksissä oli muun ohella rakentamista koskevia määräyksiä. Maankäyttö- ja rakennuslain voimassa ollessa hyväksytyssä yleiskaavassa ei kuitenkaan ollut puheena olevissa yleiskaavamääräyksissä tai muutoinkaan maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Rakennushanke edellytti näin ollen poikkeusta suunnittelutarpeesta rantavyöhykkeellä. Toimivalta mainitun poikkeuksen myöntämiseen oli alueellisella ympäristökeskukselle. Maankäyttö- ja rakennuslaki 40 1 mom., 41 1 mom. ja 2 mom., 42 1 mom., 2 mom. ja 3 mom., 43 1 mom. ja 2 mom., 44, 72 1 mom. ja 5 mom. sekä mom., 2 mom. ja 3 mom. KHO:2004:36 Maankäyttö ja rakentaminen - Poikkeaminen - Rantavyöhyke - Ranta-alue - Porvoonjoki - Toimivalta Rantavyöhykkeen leveyttä on tulkittava maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n 1 momentin tavoitteista käsin. Poikkeamishakemuksessa tarkoitettu omakotitalo sijoitettaisiin hakemuksen mukaan Porvoonjokeen rajoittuvalle rakennuspaikalle noin 110 metrin etäisyydelle joen rantaviivasta ja jokea kohti viettävän rinteen yläpäähän. Tila oli joen rantatila ja ulottui enimmillään 140 metrin etäisyydelle rantaviivasta. Nämä seikat ja myös rakennuspaikan viereisten joenranta-alueiden maastomuodot ja muut ominaispiirteet huomioon ottaen hallinto-oikeus katsoi, että suunniteltu rakennuspaikka sijoittui maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n 1 momentissa tarkoitetulle vesistön rantavyöhykkeelle ja toimivalta poikkeamisasiassa oli alueellisella ympäristökeskuksella. Korkein hallinto-oikeus ei muuttanut hallintooikeuden päätöstä. Maankäyttö- ja rakennuslaki 72 :n 1 ja 5 momentti, 171 :n 1, 2 ja 3 momentti ja 172 :n 1 momentti 14

15 2004_3lmu.fm Page 15 Wednesday, April 7, :44 AM KKO:N VALITUSLUVAT VL: Yksityishenkilön velkajärjestely - Maksuohjelma Avopuolisoiden A ja B erillisissä maksuohjelmissa velalliset olivat säilyttäneet puolin osuuksin omistamansa omakotikiinteistön ja yhteinen velka, josta asuinkiinteistö oli vakuutena, oli jaettu puoliksi kummankin osalle. Pankin hakemuksesta A:n maksuohjelma oli määrätty raukeamaan. Kysymys siitä, voidaanko B:n maksuohjelmaa muuttaa siten, että B:n omistama osuus asuinkiinteistöstä määrätään myytäväksi. VL: Konkurssi - Takaisinsaanti konkurssipesään X Oy:llä oli saaminen yhtiöltä B. Kiinteistöyhtiö C:llä, joka oli B:n läheinen, oli puolestaan saatava X:ltä. X Oy:n konkurssipesän velkoessa X:n saatavaa B:ltä, tämä ilmoitti maksaneensa sen suorittamalla C:lle B:n velan. Kysymys siitä, oliko B:n velka X:lle lakannut ja, saattoiko X Oy:n konkurssipesä vedota konkurssisäännön 33 :n 2 momentin kuittauskieltoon. VL: Huoneenvuokra Puolisot A ja B olivat yhdessä vuokranneet toistaiseksi voimassaolevalla vuokrasopimuksella asuinhuoneiston. A oli muuttaessaan pois huoneistosta ilmoittanut vuokranantajalle puhelimitse irtisanovansa vuokrasopimuksen omalta osaltaan. Kysymys A:n vastuusta ilmoituksen jälkeen syntyneistä vuokrista. VL: Murha Tappo Kysymys murhan tunnusmerkistön täyttymisestä. VL: Huumausainerikos Huumausaineen käyttörikos Syytetty oli laittomasti yrittänyt hankkia huumausaineiksi katsottavia lääkeaineita. Kysymys siitä, oliko hän syyllistynyt huumausainerikokseen vai huumausaineen käyttörikokseen. RL 50 luku 1 RL 50 luku 2 a VL: Yksityistie - Tiekunta Muutoksenhaku Asianosainen Kysymys tiekunnan oikeudesta hakea muutosta tielautakunnan päätökseen. VL: Asunto-osakeyhtiö - Asunto-osakeyhtiön rakennus ja huoneistot - Yhtiökokouksen päätöksen moite Rivitalohuoneistojen edustalla olleita piha-alueita ei ollut asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä osoitettu kuuluviksi osakashallintaan. Kysymys osakkeenomistajan oikeudesta rakentaa pihamaalleen oleskeluterassi. VL: Asunto-osakeyhtiö - Osakkeen lunastaminen Kysymys asunto-osakeyhtiön osakkeet perustettavan yhtiön lukuun merkinneen henkilön oikeudesta lunastaa yhtiön ulkopuoliselle myydyt asuntoosakkeet omaan lukuunsa sen jälkeen, kun osakkeet merkinneen yhtiön perustaminen oli rauennut. Kysymys myös lunastusoikeuden käyttämisestä luopumista koskevan sitoumuksen merkityksestä. VL: Palautuskanne Todistustaakka Kysymys toisen hallussa olevien varojen palauttamisesta. VL: Yhteinen vankeusrangaistus - Aikaisemmin tuomitun vankeusrangaistuksen huomioon ottaminen Kysymys siitä, voitiinko uudesta teosta rangaistusta määrättäessä ottaa huomioon rangaistusta alentavana seikkana sellaisista muista teoista tuomitut vankeusrangaistukset, jotka kuuluivat eri konkurrenssiin kuin uusi teko. RL 7 luku 6 VL: Osakeyhtiö - Konserni - Konserniavustus - Osinko - Yhtiökokouksen päätöksen moite Emoyhtiö oli antanut tytäryhtiölleen konserniavustuksen, jonka tämä antoi edelleen selvitystilauhan alaisena olleelle tytäryhtiölleen. Konserniavustus oli konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain mukaisesti vähennetty emoyhtiön veronalaisista tuloista. Kysymys siitä, oliko konserniavustus otettava huomioon määrättäessä osakeyhtiölain 12 luvun 4 :n 2 ja 3 momentin nojalla emoyhtiön vähemmistöosakkeenomistajan vähimmäisosinko. OYL 12 luku 4 2 ja 3 mom VL: Vahingonkorvaus - Valtion korvausvastuu - Korvattava vahinko: Aineeton vahinko Ihmisoikeussopimus Poliisi määräsi A:n huumaantuneena ajamista ja moottoriajoneuvon luvatonta käyttöä koskevan epäilyn perusteella väliaikaiseen ajokieltoon. Poliisi katsoi ajokiellon kokonaan kärsityksi. Syyttäjän peruutettua nostamansa syytteen seuraavana päivänä käräjäoikeus jätti syytteen sillensä. Kysymys siitä oliko A:lla oikeus saada Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kohdan rikkomisen perusteella valtiolta korvausta väliaikaisen ajokiellon johdosta kärsimästään haitasta. VL: Ehdollinen rangaistus A, jota ei ollut aikaisemmin tuomittu rikoksesta rangaistukseen, oli tuomittu vapautta loukkaavan haureuden yrityksestä ja sukupuolisiveellisyyttä loukkaavasta käyttäytymisestä lasta kohtaan sekä työrikoksista 10 kuukauden vankeusrangaistukseen. Kysymys rangaistuksen ehdottomuudesta. VL: Oikeudenkäyntiasiamies Oikeudenkäyntimenettely Muutoksenhaku Momentti 15 Momentti 2/2004

16 2004_3lmu.fm Page 16 Wednesday, April 7, :44 AM Käräjäoikeus oli evännyt Ruotsissa juris kandidat-tutkinnon suorittaneelta henkilöltä oikeuden toimia oikeudenkäyntiasiamiehenä ulosottovalitusta koskevassa asiassa, koskei hänen tutkintonsa antanut tällaiseen tehtävään oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 :ssä vaadittua kelpoisuutta. Kysymys asiamiehen oikeudesta hakea valittamalla muutosta tähän ratkaisuun. OK 15 luku 2 VL: Työsopimus - Kilpailukielto Kysymys kilpailukiellosta ja sen rikkomisesta. VL: Seksuaalirikos Syyteoikeus - Syyteoikeuden vanhentuminen Kysymys siitä, täyttivätkö vuosina tapahtuneet alle 14-vuotiaaseen lapseen kohdistuneet seksuaaliset teot rikoslain 20 luvun 3 :n 3 momentissa (16/1971) tarkoitetun törkeän lapseen kohdistuvan haureuden tunnusmerkistön, sekä syyteoikeuden vanhentumisesta. VL: Murha Syyntakeisuus Kysymys murhan tunnusmerkistön täyttymisestä. Kysymys myös syyntakeisuuden arvioinnista. VL: Petos Rangaistava teko - Laillisuusperiaate Vastaajien katsottiin yksissä tuumin valmistaneen huomattavan määrän videokasetteja. Vastaajat eivät olleet tehneet tekijänoikeuslain 2 a luvun 26 d :ssä ( /442) tarkoitettua ilmoitusta Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto r.y.:lle ns. kasettimaksun määräämiseksi. Kysymys siitä, olivatko vastaajat syyllistyneet törkeään petokseen. VL: Tapaturmakorvaus A oli hypännyt traktorin istuimelta maahan ja loukannut vasemman jalkansa. Kysymys vasemman nilkan veneluun murtuman ja Charcot-nivelkehityksen syy-yhteydestä mainittuun tapaturmaan. VL: Tekijänoikeus - Esittävän taiteilijan oikeus Laulaja A oli tehnyt levy-yhtiön kanssa taiteilijasopimuksen, jonka mukaan yhtiöllä oli oikeus käyttää A:n esitysten äänitallenteissa taiteilijan nimeä ja taiteilijanimeä. Sittemmin A oli tullut tunnetuksi uudella taiteilijanimellä, jota sopimuksessa ei mainittu. Kysymys siitä, voitiinko sopimuksen perusteella valmistettujen vanhojen äänitallenteiden uusissa versioissa käyttää tätä uutta taiteilijanimeä ilman A:n suostumusta. TekijäL 3 VL: Tutkintavankeus Kysymys rangaistuksesta rikoslain 6 luvun 13 :n 1 momentin nojalla tehtävästä vähennyksestä. RL 6 luku 13 1 mom VL: Menettämisseuraamus Kysymys laajennetusta hyödyn menettämisestä sekä rikoksentekovälineenä käytetyn auton arvon menettämisestä valtiolle törkeää huumausainerikosta koskevassa asiassa. RL 10 luku 3 1 mom RL 10 luku 8 1 mom VL: Huumausainerikos Rangaistuksen mittaaminen Kysymys huumausainerikoksen kohteena olleen buprenorfiinin (Subutexin) vaarallisuudesta ja rangaistuksen mittaamisesta. VL: Rakentamisrikkomus Rangaistava teko Kysymys siitä, toteutuiko rakentamisrikkomuksen tunnusmerkistö tuottamuksellisella menettelyllä. Toimitus: Anne Vilppula Talentum Media Oy

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

Jätealan ympäristörikokset

Jätealan ympäristörikokset Jätealan ympäristörikokset Jätehuoltopäivät 10.-11.10.2012 Satu Lyytikäinen, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 8.10.2012 Ympäristöviranomaisen roolit YSL:ssä ja jätelaissa säädetty valvontaviranomaiselle

Lisätiedot

Rikoslaki 19.12.1889/39 30 LUKU (24.8.1990/769) Elinkeinorikoksista

Rikoslaki 19.12.1889/39 30 LUKU (24.8.1990/769) Elinkeinorikoksista Rikoslaki 19.12.1889/39 30 LUKU (24.8.1990/769) Elinkeinorikoksista 1 (1.4.1999/475) Markkinointirikos Joka tavaroiden, palveluksien, kiinteistöjen, yksityisen osakeyhtiön arvopapereiden tai muiden hyödykkeiden

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015 564/2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 37/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 5 a ja 9 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että sairausvakuutuslakia alemmanasteisten lääkekorvauksia

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015. 368/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015

Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015. 368/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015 368/2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan rikoslain

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan

Lisätiedot

Laki maakaaren muuttamisesta

Laki maakaaren muuttamisesta LUONNOS 5.10.2015 Rinnakkaistekstit Laki maakaaren muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maakaaren (540/1995) 6 luvun :n 2 momentti, 9 a luvun 10 :n 2 momentti ja 15 :n 1 momentti, 15

Lisätiedot

Ajankohtaisia oikeustapauksia siviiliasioissa

Ajankohtaisia oikeustapauksia siviiliasioissa Ajankohtaisia oikeustapauksia siviiliasioissa Kuntamarkkinat 1092015 lakimies, OTK, TkL Sampsa Matilainen KKO 2015:58 Kiinteistön kauppa Laatuvirhe Kaupan purkaminen Maakaari A oli vuonna 2011 tehdyllä

Lisätiedot

Eduskunnalle. LAKIALOITE 37/2012 vp. Laki rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta

Eduskunnalle. LAKIALOITE 37/2012 vp. Laki rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta LAKIALOITE 37/2012 vp rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta Eduskunnalle Rattijuopumustapauksissa kuolleita on 2000-luvulla ollut keskimäärin

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 208. Laki. Sopimuksen Euroopan energiaperuskirjasta ja siihen liittyvän pöytäkirjan eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 208. Laki. Sopimuksen Euroopan energiaperuskirjasta ja siihen liittyvän pöytäkirjan eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1998 Julkaistu Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1998 N:o 208 213 SISÄLLYS N:o Sivu 208 Laki Sopimuksen Euroopan energiaperuskirjasta ja siihen liittyvän pöytäkirjan eräiden määräysten

Lisätiedot

osakeyhtiölain kielenhuolto

osakeyhtiölain kielenhuolto Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kielitoimisto Asunto-osakeyhti osakeyhtiölain kielenhuolto Salli Kankaanpää, Aino Piehl ja Matti Räsänen 20.3.2008 Kielenhuoltajien kommenttien aiheita Saako lukija tarpeeksi

Lisätiedot

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 14/2013

Määräykset ja ohjeet 14/2013 Määräykset ja ohjeet 14/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 10.6.2013 Voimaantulopäivä 1.7.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

KIINTEISTÖTOIMITUSVIRHEET

KIINTEISTÖTOIMITUSVIRHEET KIINTEISTÖTOIMITUSVIRHEET TOIMITUSVIRHEIDEN OIKAISEMINEN Kiinteistörekisterinhoitajien koulutuspäivät Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 1 KIINTEISTÖTOIMITUSVIRHEET TOIMITUSVIRHEIDEN OIKAISEMINEN Kiinteistörekisterinhoitajien

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2006 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2006 N:o 78 81 SISÄLLYS N:o Sivu 78 Laki Viron kanssa tehdyn sosiaaliturvasopimuksen

Lisätiedot

Laki Rahoitustarkastuksesta annetun lain muuttamisesta

Laki Rahoitustarkastuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2005 Laki Rahoitustarkastuksesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Rahoitustarkastuksesta 27 päivänä kesäkuuta 2003 annetun

Lisätiedot

Tämä laki ei koske asevelvollisuuslain nojalla puolustuslaitoksen palveluksessa olevaa henkilöä. (10.6.1988/526)

Tämä laki ei koske asevelvollisuuslain nojalla puolustuslaitoksen palveluksessa olevaa henkilöä. (10.6.1988/526) 1 of 5 21/03/2011 11:41 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1967» 29.12.1967/656 29.12.1967/656 Seurattu SDK 203/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Laki oikeudesta

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 654. Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 13 päivänä heinäkuuta 2001

SISÄLLYS. N:o 654. Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 13 päivänä heinäkuuta 2001 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 20 päivänä heinäkuuta 2001 N:o 654 659 SISÄLLYS N:o Sivu 654 Laki rikoslain muuttamisesta... 2077 655 Laki pakkokeinolain 5 luvun 11 :n muuttamisesta...

Lisätiedot

että liikennerikoksista sakkoihin tuomituista

että liikennerikoksista sakkoihin tuomituista H allituksen esitys Eduskunnalle rangaistusm ääräysm enettelyä koskevan lainsäädännön uudistamisesta ja eräiksi m uutoksiksi tieliikennerikoksia koskevaan lainsäädäntöön. Rangaistusmääräysmenettely, joka

Lisätiedot

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan.

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan. YLEISIÄ OHJEITA VALTUUTETULLE Seuraavat ohjeet perustuvat edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain (648/2007) säännöksiin sellaisina kuin ne lain voimaan tullessa 1.11.2007 olivat. Valtuutetun on oma-aloitteisesti

Lisätiedot

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi aravalain, aravarajoituslain 23 :n sekä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Lakiehdotukset 1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan joukkoliikenteen tarkastusmaksusta 11 päivänä toukokuuta 1979 annetun lain

Lisätiedot

HE 44/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 44/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 44/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 3 luvun 7 :n ja 4 luvun :n sekä työttömyysturvalain 8 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Talvivaaran kevät 2014

Talvivaaran kevät 2014 Ympäristörikoksen poliisitutkinta siirtyy syyttäjälle Talvivaaraa epäillään törkeästä ympäristön turmelemisesta Talvivaaran kevät 2014 Työturvallisuusrikoksen poliisitutkinta siirtyy syyttäjälle Maaliskuussa

Lisätiedot

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi HE 41/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Nykytila. 1994 vp - HE 133. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ

Nykytila. 1994 vp - HE 133. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ 1994 vp - HE 133 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi veronkantolakia, jossa säädettäisiin avoimen yhtiön

Lisätiedot

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 28/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi hovioikeuslain ja hallinto-oikeuslain 1 ja 2 :n sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä

Lisätiedot

Laki hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain muuttamisesta

Laki hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1995 Laki hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan hyödyllisyysmallioikeudesta 10 päivänä toukokuuta 1991

Lisätiedot

SISÄLLYS ALKUSANAT 5 LYHENTEET 7

SISÄLLYS ALKUSANAT 5 LYHENTEET 7 SISÄLLYS ALKUSANAT 5 LYHENTEET 7 1 VUOKRASOPIMUKSEN OSAPUOLET JA KOHDE 17 1.1 Vuokranantaja ja vuokralainen vuokrasuhteen osapuolina 17 1.2 Asuinhuoneisto 19 1.3 Useita huoneistoja koskeva sopimus 23 1.4

Lisätiedot

Ia on Euroopan unionin neuvoston antama päätöslauselma rahanväärennyksen estämiseksi annettavan rikosoikeudellisen suojan

Ia on Euroopan unionin neuvoston antama päätöslauselma rahanväärennyksen estämiseksi annettavan rikosoikeudellisen suojan HE 154/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain 37 luvun 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että rikoslain rahan määritelmä laajennetaan koskemaan

Lisätiedot

LAKIALOITE ryhmäkannelain muuttamisesta Eduskunnalle

LAKIALOITE ryhmäkannelain muuttamisesta Eduskunnalle LAKIALOITE ryhmäkannelain muuttamisesta Eduskunnalle Aloitteen tarkoituksena on parantaa oikeusturvan saatavuutta lisäämällä ryhmäkannelakiin järjestöille oikeus ajaa kannetta määrätyn ryhmän puolesta.

Lisätiedot

Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887. Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Kihlakunnansyyttäjä Tuomas Soosalu

Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887. Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Kihlakunnansyyttäjä Tuomas Soosalu Helsingin hovioikeus Tuomio Nro 1697 Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887 Ratkaisu, johon on haettu muutosta Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Asia Valittaja Vastapuolet

Lisätiedot

HE 107/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 107/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 107/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi varallisuusverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi omistajayrittäjien varallisuusverohuojennusta

Lisätiedot

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa,

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa, HE 217/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Suomesta Euroopan parlamenttiin valitun edustajan palkkiosta ja eläkkeestä annetun lain kumoamisesta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Lisätiedot

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 1 luku Toimivalta 1 Markkinaoikeuden toimivalta ja toimipaikka Markkinaoikeus käsittelee ne asiat, jotka säädetään sen toimivaltaan kuuluviksi: 1. kilpailunrajoituksista

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 108/2001 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyslain 21 :n, palkkaturvalain 9 :n, merimiesten palkkaturvalain 8 :n ja työehtosopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT 1993 vp - HE 284 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräille omaisuudenhoitoyhtiöille myönnettävistä veronhuojennuksista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion

Lisätiedot

SUHTEELLISUUSPERIAATE. Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto

SUHTEELLISUUSPERIAATE. Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto MITÄ SE TARKOITTAA? - viranomaisten toimien on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden - ei ole yksiselitteinen eikä täsmällinen

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansaneläkeindeksistä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansaneläkeindeksistä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansaneläkeindeksistä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki kansaneläkeindeksistä. Se korvaisi nykyisen kansaneläkelaissa säädettyjen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 15/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maatalousyrittäjien lomituspalvelulain 26 ja 28 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi maatalousyrittäjien

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen

Lisätiedot

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993. 1992 vp - HE 247 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi opintotukilain :n ja korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan opintotuen

Lisätiedot

HE 268/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan kaupallisista tavarankuljetuksista

HE 268/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan kaupallisista tavarankuljetuksista Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä

Lisätiedot

Hovioikeudenneuvos Timo Ojala Helsingin hovioikeus Salmisaarenranta 7 I 00181 Helsinki sähköp. timo.j.ojala(@)oikeus.fi 5.10.2015

Hovioikeudenneuvos Timo Ojala Helsingin hovioikeus Salmisaarenranta 7 I 00181 Helsinki sähköp. timo.j.ojala(@)oikeus.fi 5.10.2015 1 Hovioikeudenneuvos Timo Ojala Helsingin hovioikeus Salmisaarenranta 7 I 00181 Helsinki sähköp. timo.j.ojala(@)oikeus.fi 5.10.2015 EDUSKUNNAN LAKIVALIOKUNNALLE Viite: HE 29/2015 vp Lausunto hallituksen

Lisätiedot

Laki tie- ja maastoliikenneonnettomuuksien tutkinnasta 19.1.2001/24

Laki tie- ja maastoliikenneonnettomuuksien tutkinnasta 19.1.2001/24 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2001» 19.1.2001/24 19.1.2001/24 Aineisto on tekijänoikeuden alaista. Lisätietoja käyttöehdoista www.finlex.fi/fi/laki/kayttoehdot.php. Laki tie- ja maastoliikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

Laki. ulosottokaaren muuttamisesta

Laki. ulosottokaaren muuttamisesta Laki ulosottokaaren muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ulosottokaaren (705/2007) 1 luvun 34 :n 2 momentti, muutetaan 1 luvun 31 :n 4 momentti, 3 luvun 1 :n 1 momentti, 5 :n 1 momentti,

Lisätiedot

HE 321/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia.

HE 321/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia. HE 321/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 4 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia. Esityksen mukaan

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 29. kesäkuuta 2001 PE 302.207/14-23 TARKISTUKSET 14-23 MIETINTÖLUONNOS: Luís Marinho (PE 302.207)

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 299/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntarakennelain muuttamisesta sekä kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 5 momentin kumoamisesta

Lisätiedot

HE 212/2013 vp. 65 vuodesta 68 vuoteen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman

HE 212/2013 vp. 65 vuodesta 68 vuoteen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman HE 212/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaupanvahvistajista annetun lain 1 ja 2 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kaupanvahvistajista annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 441/2011 Laki. rikoslain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 441/2011 Laki. rikoslain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 2011 441/2011 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain

Lisätiedot

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN Matti Kasso TALENTUM Helsinki 2014 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Matti Kasso ISBN 978-952-14-2155-6 ISBN 978-952-14-2156-3 (sähkökirja) Taitto:

Lisätiedot

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 6 :n 3 momentti, sellaisena kuin

Lisätiedot

HE 195/2010 vp. Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan mahdollisimman

HE 195/2010 vp. Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan mahdollisimman HE 195/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merenkulun ympäristönsuojelulain 3 luvun 6 :n ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Eduskunnan

Lisätiedot

HE 178/2008 vp. se saatettaisiin vastaamaan työntekijän eläkelakia

HE 178/2008 vp. se saatettaisiin vastaamaan työntekijän eläkelakia Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain sekä valtion eläkelain voimaanpanosta annetun lain 9 ja 14 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi valtion eläkelakia ja valtion

Lisätiedot

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta Kannanotto 1/2013 1 (5) Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta 1 Yleistä 2 Säädöstausta Henkivakuutusyhtiöt solmivat asiakkaidensa kanssa pääsääntöisesti

Lisätiedot

Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla. Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola

Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla. Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola Toimintaympäristö 1.1.2014 Pirkanmaan ja Keski-Suomen poliisilaitoksista Sisä-Suomen

Lisätiedot

IPR asioiden keskittäminen Markkinaoikeuteen. Kolster-info Jyrki Nikula Head of IP Legal & Trademarks

IPR asioiden keskittäminen Markkinaoikeuteen. Kolster-info Jyrki Nikula Head of IP Legal & Trademarks IPR asioiden keskittäminen Markkinaoikeuteen Kolster-info Jyrki Nikula Head of IP Legal & Trademarks 1. TAUSTAA Tavoitteena teollisoikeuksien myöntämisen ja käyttämisen tehostaminen Lisää teollis- ja tekijänoikeuksien

Lisätiedot

HE 38/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi alkoholilain. pakkauksissa tulee vuoden 2009 alusta olla yleinen varoitus tuotteen haitallisuudesta

HE 38/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi alkoholilain. pakkauksissa tulee vuoden 2009 alusta olla yleinen varoitus tuotteen haitallisuudesta HE 38/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi alkoholilain pykälä, jonka mukaan alkoholijuomien pakkauksissa

Lisätiedot

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN Matti Kasso TALENTUM Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja Matti Kasso Kansi: Lauri Karmila Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1409-1 Kariston Kirjapaino Oy Hämeenlinna

Lisätiedot

III RIKOLLISUUSKONTROLLI

III RIKOLLISUUSKONTROLLI III RIKOLLISUUSKONTROLLI Tässä jaksossa käsitellään virallisen kontrollijärjestelmän toimintaa kuvailemalla muun muassa rikosten ilmituloa, ilmi tulleiden rikosten selvittämistä, rikoksentekijöiden syytteeseen

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 763/2015 Ampumaratalaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

SÄÄDÖSKOKOELMA. 763/2015 Ampumaratalaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 2015 763/2015 Ampumaratalaki Annettu Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain tarkoitus Tämän

Lisätiedot

KORVAUKSET. m Korvaukset on käsiteltävä viran puolesta m Täyden korvauksen periaate m Käypä hinta ennen lunastusta olleen tilanteen mukaan

KORVAUKSET. m Korvaukset on käsiteltävä viran puolesta m Täyden korvauksen periaate m Käypä hinta ennen lunastusta olleen tilanteen mukaan KORVAUKSET 33 Maan luovuttamisesta sekä vahingosta, haitasta tai kustannuksista, jotka tähän lakiin perustuvasta toimenpiteestä aiheutuvat kiinteistön omistajalle, tieosakkaalle tai 10 :ssä tarkoitetun

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rikesakkorikkomuksista Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään rikoslain (39/1889) 2 a luvun 8 :n 2 momentin ja 9 :n 8 momentin nojalla, sellaisina kuin ne ovat 2 a luvun

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 164/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain 30 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arvonlisäverolakia muutettavaksi. Kiinteistön käyttöoikeuden

Lisätiedot

LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE

LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE Pohjois-Suomen aluehallintoviraston määräys 27.3.2014 1. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään 27.3.2014 määrännyt osuuskuntalain (1488/2001) 7 luvun

Lisätiedot

Tuomioistuinmaksulaki

Tuomioistuinmaksulaki Tuomioistuinmaksulaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Oikeudenkäyntimaksu ja hakemusmaksu Tämän lain mukaan peritään oikeudenkäyntimaksuja ja hakemusmaksuja korvauksena asian käsittelystä

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 833. Laki. Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 833. Laki. Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 2002 N:o 833 839 SISÄLLYS N:o Sivu 833 Laki Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 715. Laki. aravalain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 18 päivänä elokuuta 2006

SISÄLLYS. N:o 715. Laki. aravalain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 18 päivänä elokuuta 2006 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2006 Julkaistu Helsingissä 23 päivänä elokuuta 2006 N:o 715 721 SISÄLLYS N:o Sivu 715 Laki aravalain muuttamisesta... 2197 716 Laki aravarajoituslain muuttamisesta... 2199 717 Laki

Lisätiedot

Lakivaliokunnalle. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 53/2006 vp. Hallituksen esitys alkoholirikoksia koskevien säännösten uudistamisesta JOHDANTO

Lakivaliokunnalle. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 53/2006 vp. Hallituksen esitys alkoholirikoksia koskevien säännösten uudistamisesta JOHDANTO PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 53/2006 vp Hallituksen esitys alkoholirikoksia koskevien säännösten uudistamisesta Lakivaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 2 päivänä maaliskuuta 2004 lähettäessään

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011. 122/2011 Laki. holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011. 122/2011 Laki. holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011 122/2011 Laki holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

MITEN ISON YRITYKSEN SANEERAUS ON ERILAISTA? - Tapauskokemuksia - Ylikansallisten saneerausten erityispiirteitä

MITEN ISON YRITYKSEN SANEERAUS ON ERILAISTA? - Tapauskokemuksia - Ylikansallisten saneerausten erityispiirteitä MITEN ISON YRITYKSEN SANEERAUS ON ERILAISTA? - Tapauskokemuksia - Ylikansallisten saneerausten erityispiirteitä Maksukyky-/maksukyvyttömyysseminaari Asianajaja Pekka Jaatinen 13.2.2009 Helsingin kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi apteekkimaksusta annetun lain 1 a ja 2 :n muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi apteekkimaksusta annetun lain 1 a ja 2 :n muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi apteekkimaksusta annetun lain 1 a ja 2 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi apteekkimaksusta annettua lakia. Muutettavaksi

Lisätiedot

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista

Lisätiedot

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä-

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä- HE 217/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin,

Lisätiedot

HE 117/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ylikuormamaksusta annetun lain 5 :n muuttamisesta

HE 117/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ylikuormamaksusta annetun lain 5 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ylikuormamaksusta annetun lain 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan ylikuormamaksusta annetun lain muuttamista niin, että ylikuormasta

Lisätiedot

Laki. osuuskuntalain 5 luvun 5 :n muuttamisesta

Laki. osuuskuntalain 5 luvun 5 :n muuttamisesta Liite 1 Rinnakkaistekstit 2. osuuskuntalain 5 luvun 5 :n muuttamisesta muutetaan 28 päivänä joulukuuta 2001 annetun osuuskuntalain (1488/2001) 5 luvun 5 :n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 890/2002,

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 239/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain 25a :n1momentinja41d :nmuuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan opintotukilain tietojen luovuttamista koskeviin

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 875. Laki

SISÄLLYS. N:o 875. Laki SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1999 N:o 875 880 SISÄLLYS N:o Sivu 875 Laki kulttuuriomaisuuden luvattoman tuonnin, viennin ja omistusoikeuden siirron kieltämiseksi

Lisätiedot

Poliisin menettely esitutkinnassa

Poliisin menettely esitutkinnassa ANONYMISOITU PÄÄTÖS 18.03.2015 Dnro OKV/1150/1/2014 1/5 ASIA Poliisin menettely esitutkinnassa KANTELU Kantelija on oikeuskanslerille 4.6.2014 osoittamassaan kantelussa arvostellut poliisilaitoksen menettelyä

Lisätiedot

Lupahakemuksen ja Turun hovioikeuden päätös Nro 3190, Dnro U/09/1250 valituksen kohde 22.12.2009

Lupahakemuksen ja Turun hovioikeuden päätös Nro 3190, Dnro U/09/1250 valituksen kohde 22.12.2009 1 Tapio Yli-Kovero Valituslupahakemus ja valitus Torikatu 27 13130 Hämeenlinna 050-61331 10.02.2010 KORKEIMMALLE OIKEUDELLE Lupahakemuksen ja Turun hovioikeuden päätös Nro 3190, Dnro U/09/1250 valituksen

Lisätiedot

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa 1992 vp- HE 101 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaupunginviskaa Iista ja nimismiehestä käräjäoikeuden syyttäjänä ja laiksi kaupunginviskaaleista annetun lain 1 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Yksityisoikeudellisen saatavan vanhentumisaika ja vanhentumisen katkaiseminen

Yksityisoikeudellisen saatavan vanhentumisaika ja vanhentumisen katkaiseminen Yksityisoikeudellisen saatavan vanhentumisaika ja vanhentumisen katkaiseminen Kuntamarkkinat 2015 / Lakiklinikka Joonas Jännäri lakimies Tyypilliset yksityisoikeudelliset saatavat kunnissa Tyypillisiä

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1996 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1996 N:o 597 602

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1996 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1996 N:o 597 602 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1996 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1996 N:o 597 602 SISÄLLYS N:o Sivu 597 Laki Kreikan kanssa lahjana saadun kiinteän omaisuuden vapauttamisesta lahjaverosta eräissä tapauksissa

Lisätiedot

Ulkoisen tarkastuksen tulosalue toimii tarkastuslautakunnan alaisuudessa. Kaupungin ulkoista tarkastusta johtaa kaupunginreviisori.

Ulkoisen tarkastuksen tulosalue toimii tarkastuslautakunnan alaisuudessa. Kaupungin ulkoista tarkastusta johtaa kaupunginreviisori. 1(5) VANTAAN KAUPUNGIN T A R K A S T U S S Ä Ä N T Ö Kaupunginvaltuuston 24.8.2015 7 hyväksymä. Voimassa 1.9.2015 alkaen. 1 Tehtäväalue Ulkoinen tarkastus vastaa kaupungin hallinnon ja talouden ulkoisen

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2011

Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2011 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON TYÖJÄRJESTYS Dnro 52/03/11 Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2011 Syyttäjälaitoksesta annetun lain (439/2011) 16 :n nojalla vahvistan, apulaisvaltakunnansyyttäjää ja

Lisätiedot

Kouvolan hovioikeuden tuomio NREP Finland Log 2 Oy:n ja Lappeenrannan kaupungin sekä Lappeenranta Free Zone Oy Ltd:n välisessä riita-asiassa

Kouvolan hovioikeuden tuomio NREP Finland Log 2 Oy:n ja Lappeenrannan kaupungin sekä Lappeenranta Free Zone Oy Ltd:n välisessä riita-asiassa Kaupunginhallituksen konsernijaosto 28 09.08.2013 Kouvolan hovioikeuden tuomio NREP Finland Log 2 Oy:n ja Lappeenrannan kaupungin sekä Lappeenranta Free Zone Oy Ltd:n välisessä riita-asiassa 530/090/2012

Lisätiedot