ISTUNTO KESKIVIIKKONA 14. TOUKOKUUTA 2003

Transkriptio

1 3-001 ISTUNTO KESKIVIIKKONA 14. TOUKOKUUTA (Istunto avattiin klo 9.05.) Puhetta johti puhemies COX Irakin tilanne Puhemies. Esityslistalla on seuraavana neuvoston ja komission julkilausumat Irakin tilanteesta. Neuvosto on saapunut Strasbourgiin, ja ministeri on matkalla tänne. Ehdotan parlamentille, että aloitamme joka tapauksessa keskustelumme ja vaihdamme tavanomaista järjestystä siten, että komissio antaa julkilausumansa ensin, jos se sopii komission jäsenelle. Koska esityslistamme aikataulu on tiukka, meidän on tärkeää käsitellä asiat niille varattuina aikoina. Ministerin pitäisi saapua paikalle muutaman minuutin kuluttua Nielson, komissio. (EN) Arvoisa puhemies, haluan aluksi käsitellä viikko sitten tekemääni Bagdadin vierailua. Vierailuni kokonaistavoitteena oli viestittää jatkuvasta humanitaarisesta avustamme ja yhteisvastuullisuudestamme Irakin kansaa kohtaan. Muistutan, että ECHO on myöntänyt vuoden 1992 jälkeen ja ennen nykyistä konfliktia 157 miljoonaa euroa humanitaarista apua pääasiassa terveydenhuollon tarjoamiseen ja hygieniaolojen parantamiseen. Tämä ohjelma täydensi "öljyä ruokaa vastaan" ohjelmaa ja teki ECHO:sta itse asiassa suurimman Irakille myönnettävän humanitaarisen avun lahjoittajan. Konfliktin puhjettua humanitaarisiin tarkoituksiin varattiin kaiken kaikkiaan 100 miljoonaa euroa, joista 22,5 miljoonaa on nyt myönnetty, ja näitä määrärahoja käytetään parhaillaan terveydenhoitoon ja vesihuoltoon. Halusin saada omakohtaisen käsityksen maan humanitaarisesta tilanteesta keskustelemalla kumppaneidemme YK:n, Punaisen Ristin ja kansalaisjärjestöjen, Yhdysvaltojen johtaman jälleenrakennuksen ja humanitaarisen avun toimiston (ORHA) sekä jäsenvaltioiden kanssa hankekohteisiin tekemieni vierailujen aikana. Tätä tarkoitusta varten tapasin Punaisen Ristin kansainvälisen komitean (ICRC) puheenjohtajan Kellenbergerin, suurlähettiläs Wardin, joka johtaa ORHA:n humanitaarista apua, humanitaarisen avun koordinoijan Lopes da Silvan sekä Bagdadissa olevia useiden kansalaisjärjestöjen ja jäsenvaltioiden edustajia. Vierailin Abu Nawasin raakavedenpumppausasemalla ja suuressa Al Yarmoukin sairaalassa. Toisena tavoitteenani oli arvioida mahdollisuuksia avata ECHO:n toimisto Bagdadiin. Tilat on nyt järjestetty, ja toimisto on tarkoitus avata hallinnollisten menettelyjen jälkeen toukokuun loppuun mennessä. ECHO:n työntekijät ovat olleet Bagdadissa jo jonkin aikaa. Arvioni Irakin humanitaarisesta tilanteesta on se, että sitä ei voida luonnehtia humanitaariseksi katastrofiksi. Sota on onneksi vaikuttanut suoraan humanitaariseen tilanteeseen vähemmän kuin useimmat humanitaariset järjestöt otaksuivat. Laajoja väestön muuttoliikkeitä ei ole esiintynyt, ja konflikti on onneksi vaatinut vähemmän välittömiä uhreja kuin joissakin alun perin esitetyissä arvioissa ennustettiin. Irakissa on siitä huolimatta todellisia humanitaarisia tarpeita, ja tilanne on erittäin epävakaa varsinkin tärkeimmissä kaupunkikeskuksissa, joissa ongelmat johtuvat vieläkin pääasiassa puhtaan veden puutteesta ja muista tämänkaltaisista seikoista tämän kannalta merkityksellisiä suuria kaupunkeja on enemmän kuin kaksi tai kolme. Tilanne voi helposti kehittyä humanitaariseksi katastrofiksi, elleivät miehittäjävallat onnistu valvomaan lain ja järjestyksen noudattamista ja ellei toimielimiä saada jälleen toimimaan ja ottamaan vastuuta. Turvallisuus on edelleen erittäin vakava ongelma niille, jotka yrittävät mennä tai palata töihin Irakissa. Geneven yleissopimusten mukaan miehittäjävaltioiden velvollisuutena on paitsi palauttaa ja ylläpitää lakia ja järjestystä kaikissa hallitsemissaan paikoissa myös varmistaa, että kansalaiset voivat esteettä ja turvallisesti hankkia elintärkeitä hyödykkeitä ja palveluja ja että he voivat palata työhönsä. Tästä huolimatta kansainvälinen yhteisön tehtävänä on auttaa tilanteen uhreja, ja kuten jo totesin, komissio on hyväksynyt humanitaarisia avustustoimia, joihin osoitetut varat ovat tähän mennessä yhteensä 22,5 miljoonaa euroa. Nämä toimet kattavat hätäavun, lääkkeiden ja lääkintätarvikkeiden hätätoimitukset, vesihuollon ja terveyden-, vesi- ja saniteettihuollon infrastruktuurien välittömän peruskunnostuksen. ECHO tukee myös YK:n humanitaarisen avun koordinointitoimistoa (OCHA) ja mahdollistaa sen tehokkaan työskentelyn. Loput 77,5 miljoonaa varatuista 100 miljoonasta eurosta ohjelmoidaan myöhemmin, ja päätöksiä tehdään, kun lisätarpeet on arvioitu ja määritetty. ECHO:n ensisijaisena tavoitteena on tällä hetkellä tukea sosiaalipalvelujen, erityisesti terveydenhoitopalvelujen, nopeaa palauttamista, sekä edistää rokotuskampanjoiden jatkamista, humanitaarisen avun tehokasta koordinointia, miinoja koskevaa valistusta ja miinanraivaustoimia. Se aikoo lisäksi tukea Maailman elintarvikeohjelmaa auttaakseen täyttämään elintarvikkeiden jakeluohjelmassa olevat aukot. Toivon tämän olevan vain siirtymävaiheen ongelma. "Öljyä ruokaa vastaan" - ohjelmassa järjestelmä toimi hyvin: vuodesta toiseen toimineet paikallista myymälää pystyivät

2 6 14/05/2003 jakelemaan 60 prosenttia väestön tarvitsemista elintarvikkeista. Tämä oli valtava operaatio, jossa Irakin viranomaiset olivat itse vastuussa kahdesta maan eteläisestä alueesta ja YK huolehti pohjoisosasta. Meidän on varmistettava koko järjestelmän toiminta, sillä jos jätämme tämän ongelman ratkaisun viikosta toiseen jonkin markkinatalouden ihmeen armoille, se on varma tie tuhoon ja kaaokseen. Kaikki tilanteen käsittelyyn osallistuvat toimijat ymmärtävät tämän varsin hyvin. Tämä on kuitenkin mutkikas operaatio. Laajempaa poliittista kehystä tarkasteltaessa YK:n turvallisuusneuvostossa käytävä keskustelu YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaluonnoksesta on myönteinen askel tavoitteessa palauttaa Irakin tulevaisuutta koskeva keskustelu Yhdistyneiden kansakuntien yhteyteen. Erotamme monestakin syystä erittäin selvästi toisistaan välittömän reagoinnin humanitaarisiin tarpeisiin ja koko jälleenrakennusta koskevan keskustelun. Ne ovat aivan eri asioita. Kaikki jälleenrakennukseen liittyvä tuo meidät välittömästi keskelle poliittisia keskusteluja uuden Irakin rakenteesta ja vallan jäsentämisestä. Humanitaarisen avun kohdalla välitöntä reagointia voidaan ja pitää kuitenkin käsitellä huomattavasti selkeämmin kohdennettuna toimintana. Kuten kaikki tietävät, Yhdysvallat ja Yhdistynyt kuningaskunta ovat esittäneet luonnoksen turvallisuusneuvoston päätöslauselmaksi tehdäkseen selväksi, miten miehittäjävallat haluaisivat järjestää asiat. Irakin avustusrahastolla on keskeinen asema kaikkien päätösten sekä Irakin varainhoidon ja resurssien käsittelyssä. Miehittäjävaltojen on tarkoitus tehdä Irakin avustusrahastoa koskevat päätökset, jotka kattavat myös öljyteollisuuden lisensointipäätökset, ja Irakille ja YK:lle annetaan päätöslauselmaluonnoksessa neuvonantajan asema näissä päätöksissä. Päätöslauselmaluonnoksessa päätöksentekijöille myönnettäisiin lisäksi koskemattomuus, ja jäljellä olevat varat "öljyä ruokaa vastaan" - ohjelman käyttämätön ylijäämä on tarkoitus lisätä tähän rahastoon, ja niitä hallinnoitaisiin kuten muitakin rahaston varoja. Rahaston on tarkoitus olla toiminnassa 12 kuukautta ja jatkua sitten entisellään samoin säännöin, ellei turvallisuusneuvosto, jonka pysyviä jäseniä nämä kaksi suurinta miehittäjävaltiota ovat, tee uusia päätöksiä. Komission osallistuminen jälleenrakennusvaiheeseen riippuu tietenkin näiden turvallisuusneuvoston keskustelujen tuloksesta se on itsestään selvää. Rhodoksella pidetyssä epävirallisessa ministerikokouksessa neuvosto kehotti komissiota käytännössä määrittämään EU:n mahdollisuudet osallistua Irakin jälleenrakennukseen. Olemme siksi tehostaneet yhteyksiämme merkittäviin kansainvälisiin järjestöihin (Maailmanpankkiin, Kansainväliseen valuuttarahastoon ja YK:hon) jatkaaksemme yhdessä Irakin tilanteen analysointia. Komissio on kehittänyt jälleenrakennuksen ja kunnostuksen eri näkökohtia koskevaa erityistä asiantuntemustaan aikaisemmissa kriisitilanteissa, kuten Kosovossa, Itä-Timorissa, Afganistanissa ja Norsunluurannikolla. Joka tapauksessa on tehtävä konkreettisia päätöksiä asianmukaisen poliittisen kehyksen pohjalta, ja tarpeita on arvioitava perinpohjaisesti kansainvälisen yhteisön ja irakilaisten osallistumisprosessin avulla. Lopuksi sanon muutaman sanan alueellisesta ulottuvuudesta: unionilla on erinomaiset edellytykset tarjota alueellinen lähestymistapa vakauttamiseen, mikä on äärimmäisen tärkeää Irakin tapauksessa. Siteemme kyseiseen alueeseen ovat jo nyt hyvin merkittäviä. Barcelonan prosessi, kokonaisvaltainen vuoropuhelu, ihmisoikeudet ja parhaillaan Iranin kanssa käytävät politiikkaa ja yhteistyötä koskevat neuvottelut, Persianlahden yhteistyöneuvoston kanssa meneillään olevat neuvottelut vapaakauppa-alueesta, ministerikokoukset ja erittäin tiiviit poliittiset yhteytemme Turkkiin kaikki nämä muodostavat vankan perustan, jolle voimme rakentaa aktiivisen ja rakentavan EU:n politiikan Irakin konfliktin jälkeen. Meidän on jatkuvasti arvioitava, miten voisimme parhaiten tehostaa poliittista vuoropuheluamme ja asemaamme tällä alueella. (Suosionosoituksia) Puhemies. Ministeri Yiannitsis käsittelee Irakia koskevan julkilausuman lisäksi Saudi-Arabiassa tapahtunutta terrori-iskua Yiannitsis, neuvosto. (EL) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, Riadissa tapahtui kaksi päivää sitten toinen terrori-isku, joka vaati paljon uhreja, kuolleita ja loukkaantuneita. Muutama päivä sitten Tšetšeniassa tapahtui samanlainen terrori-isku, joka vaati samoin huomattavan määrän uhreja. Väkivalta on voimakkaasti läsnä kaikkialla. Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajana tuomitsen ehdottomasti nämä inhottavat teot, ilmaisen syvän osanottoni uhreille ja heidän perheilleen. Esitän lisäksi toiveen, että löytäisimme keinoja nujertaa tämän poliittisen intervention traagisen muodon ja toimia oikeudenmukaisesti, sekä korostan, että meidän on kiireesti saatava aikaan vakaat, turvalliset ja luotettavat olot ja että meidän on harjoitettava sokean väkivallan ja fanatismin vastaista politiikkaa. Seuraavaksi haluaisin siirtyä esityslistalla olevaan Irakin tilanteeseen. Irakissa on nyt uusi tilanne. Sotilaallisesta näkökulmasta tarkasteltuna operaatiot on pääasiassa saatettu loppuun. Tarkasteltaessa asiaa poliittisesta näkökulmasta esiin tulee monia kysymyksiä, joita käsittelen hetken kuluttua. Käytännölliseltä kannalta katsoen tärkeimmät asiat ovat humanitaarinen apu ja turvallisuuden ja järjestyksen takaaminen sekä normaaliolojen palauttaminen alueelle. Vaikka yleistilanne näyttää olevan parantumassa, kehitys on hidasta, ja on selvää, että Irakissa joudutaan ratkaisemaan melkoisia vaikeuksia ja ongelmia. Tässä

3 14/05/ vaiheessa liittoutuneiden joukot vastaavat turvallisuuden vahvistamisesta ja humanitaarisen avun tarjoamisesta yhdessä Euroopan unionin jäsenvaltioiden kanssa. Jotta normaaliolot saadaan palautettua nopeasti, tehokkaasti ja operationaalisesti, tarvitaan kuitenkin koko kansainvälisen yhteisön apua ja tukea. Ensisijaisena tavoitteena on tietenkin kanavoida humanitaarista apua sekä palauttaa täydellinen järjestys ja turvallisuus. Yhdistyneet Kansakunnat on kerännyt merkittäviä rahasummia noin 1,7 miljardia Yhdysvaltain dollaria mutta Irakin vahingoista ja jälleenrakennuksen tarpeista ei ole vielä selkeää kuvaa. Euroopan komissio kuulin, että komission jäsen Nielson huomauttikin tästä selvästi on jo varannut tähän tarkoitukseen 100 miljoonaa euroa, joista osa on jo ohjattu alueelle, ja Euroopan valtiot tekevät merkittävää avustustyötä kahdenvälisellä tasolla. Euroopan unioni on suunnitellut myöntävänsä 250 miljoonaa euroa vuonna Muistutan, että Yhdistyneiden Kansakuntien "öljyä ruokaa vastaan" -ohjelma, jota jatkettiin taannoin 3. kesäkuuta 2003 saakka, on toiminnassa niin kauan kuin pakotteita sovelletaan. Tässä yhteydessä haluaisin lisäksi todeta, että kaikkien asianosaisten virastojen yhteistyö on erityisen tärkeää humanitaarisen kriisin käsittelemisessä, jotta maahan pääsy voidaan varmistaa. Samoin on tärkeää, että kaikkien osapuolten toiminta on riippumatonta ja puolueetonta. Minun ei tarvinne korostaa, että humanitaarisen avun tarjoamisen lisäksi on äärimmäisen tärkeää suojella Irakin kulttuuriperintöä taannoisten tapahtumien kaltaisilta teoilta. Arkeologisten aarteiden, museoiden ja monumenttien ryöstäminen ja tuhoaminen on häpeällistä, ja painotan, että meidän on ensisijaisesti pyrittävä löytämään kadonneet korvaamattomat näyttelyesineet ja löydettyämme ne otettava ne haltuumme ja palautettava ne Irakiin. Odotamme Irakia miehittävien sotilasjoukkojen suunnittelu- ja hallinnointitoimien saavan pian aikaan konkreettisia tuloksia tällä alalla, ja ensisijaisena tavoitteenamme on, että kansainvälinen yhteisö toimii koordinoidusti tämän asian parissa. Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, valtioiden ja alueiden Kosovon, Afganistanin ja Itä-Timorin jälleenrakennusta koskevan kokemuksensa perusteella Euroopan unioni voi ja sen pitää osallistua tehokkaasti Irakin jälleenrakennukseen. Se voi osallistua aktiivisesti lukuisilla eri aloilla toteutettaviin toimiin ei vain mainitsemaani humanitaariseen apuun vaan myös infrastruktuurien kunnostamiseen, taitotiedon tukemiseen ja tarjoamiseen toimielinten demokratisoinnin ja uudelleenjärjestelyn, niin kutsutun instituutioiden kehittämisen, yhteydessä, kansainvälisissä rahoitusjärjestöissä tehtävään yhteistyöhön Irakin velkakysymyksen ratkaisemiseksi ja tietenkin maan poliittiseen jälleenrakennukseen. Nimenomaan yhteinen tavoite edistää maan yleistä jälleenrakennusta on toinen lähentymiskohta ja syy voittaa erimielisyydet, jotka taannoin hajaannuttivat jäsenvaltiot Irakin kysymyksessä. Ateenassa huhtikuuta kokoontuneessa Eurooppa-neuvostossa Euroopan unioni vahvisti sitoumuksensa siihen, että se ottaa merkittävän aseman edellä mainittujen seikkojen toteuttamisessa, ja pyysi YUTP:n korkeaa edustajaa ja komissiota tutkimaan asiaa. Huomautan, että tästä keskusteltiin myös kaksi viikkoa sitten Kreikassa kokoontuneessa epävirallisessa ulkoministereiden neuvostossa ja että tutkimme parhaillaan, mitä voimme tehdä asian hyväksi ja miten. Vieläkin jää itse asiassa selvittämättä tärkeitä kysymyksiä, kuten erityisesti se, miten öljytuloja on tarkoitus valvoa, miten "öljyä ruokaa vastaan" -ohjelman käy jatkossa, mitä tapahtuu edellisen hallinnon allekirjoittamille sopimuksille, miten joukkotuhoaseet paikannetaan ja mitä tapahtuu, kun UNMOVIC palaa Irakiin. Irakin tilanteen hallitsemiseksi toteuttamiemme toimien perusperiaatteet säilyvät kuitenkin ennallaan. Ne ovat maan alueellinen koskemattomuus ja suvereenius, Yhdistyneiden Kansakuntien ratkaiseva asema ja Irakin kansan oikeus määrätä tulevaisuudestaan. Aivan yhtä tärkeää on tietenkin perustaa koko väestöä edustava hallitus ja käyttää maan luonnonrikkauksia sen omaksi hyödyksi. Olennainen asema on mielestämme Yhdistyneillä Kansakunnilla ja erityisesti turvallisuusneuvostolla, jolla on erityinen institutionaalinen ja organisatorinen rakenne sekä poliittista kokemusta vastaavista tilanteista. Ajatus Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin nimittämästä Irakin erityisedustajasta on myönteinen askel tähän suuntaan. Sujuva siirtyminen demokraattiseen ja vakaaseen tilanteeseen edistää myös alueen rauhaa ja vakautta. Tässä yhteydessä olemme toistamiseen huomauttaneet Irakin naapurivaltioille, että niiden olisi osoitettava kärsivällisyyttä ja itsekontrollia sekä edistettävä Irakin jälleenrakennusta ja humanitaarisen ongelman torjumista alueen vakauttamiseksi. Sekä Turkki että Iran suhtautuvat asiaan yleisesti ottaen myönteisesti. Tänäänkin huomiota on kiinnitetty myös Lähi-idän rauhansuunnitelmaan. Kuten on jo moneen kertaan todettu, on selvää, että Lähi-idän rauhanprosessin edistämisellä on kaiken kaikkiaan erittäin myönteinen vaikutus. Ministeritasolla 21. toukokuuta kokoontuvan kvartetin kokouksella on tässä yhteydessä erityisen tärkeä merkitys, koska ensisijaisena tavoitteena on luoda myönteiset tulevaisuudennäkymät ja koska meidän on kiireesti palautettava luottamuksen ilmapiiri arabimaailmaan. Alueen vakaus ja turvallisuus edistävät merkittävästi myös Irakiin liittyvien ongelmien torjumista sekä helpottavat maan integroimista uudelleen kansainväliseen yhteisöön 12 vuotta sovellettujen pakotteiden ja voimakkaan eristyneisyyden jälkeen. Irakin aseistariisuntakysymys on ratkaistava ehdottomasti Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmien mukaisesti, ja se on yhdistettävä joukkotuhoaseiden leviämisen estämistä

4 8 14/05/2003 koskevan yleisen ja tehokkaan politiikan omaksumiseen laajemmalla alueellisella tasolla. Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, yleisistä periaatteista on usein helppo sopia, mutta täsmällisistä ratkaisuista ja päätöksistä sopiminen on osoittautunut erityisen vaikeaksi varsinkin kun otetaan esiin kysymyksiä, jotka koskevat toimielimiä, kansainvälistä oikeutusta, sodan jälkeen tehtäviä järjestelyjä sekä tilanteita, jotka ovat syntyneet puolueettomasti ja joita on käsiteltävä. Tämä vaikuttaa luonnollisesti siihen, missä määrin ja miten kysymyksiä käsitellään. Neuvoston puheenjohtajan näkökulmasta tarkasteltuna voimme kuitenkin mielestäni kiteyttää painopistealueet seuraavasti. Meidän on ensinnäkin kehitettävä pragmaattinen, kokonaisvaltainen ja yhtenäinen sodan jälkeistä Irakia koskeva eurooppalainen politiikka, jossa otetaan huomioon koko Lähi-idän tapahtumien pitkän aikavälin näkökohdat. Toiseksi meidän on selvitettävä, millaisena Euroopan unioni pitää Yhdistyneiden Kansakuntien asemaa sodan jälkeisessä Irakissa. Kolmanneksi meidän on autettava Irakia selviytymään sitä koetelleista ongelmista ja luomaan edellytykset Irakin kansan rauhalle, turvallisuudelle, hyväksynnälle, ihmisarvolle ja hyvinvoinnille. Neljänneksi meidän on sovellettava taannoisissa neuvoston kokouksissa tehdyissä yhteisissä päätöksissä hyväksymiämme periaatteita sekä edistettävä alueen vakautta ja yhteistyötä tukemalla Lähi-idän rauhanprosessia. Nämä painopisteet eivät tarkoita, ettemme kohtaa ongelmia ja vaaroja. Mainitsen vain joitakin näistä vaaroista. Yksi niistä on se, että Irakia koskevat keskustelut muuttuvat maata koskevia keskeisiä ongelmia käsittelevistä hedelmällisistä vuoropuheluista sekundaarisiksi konflikteiksi. Toinen seikka on vaikeus sopia turvallisuusneuvoston seuraavista toimista ja päätöksistä. Kolmas seikka liittyy transatlanttisten suhteiden kehitykseen. Neljäs ongelma on Euroopan valtioiden väliset erimielisyydet, vaikka en usko tällä ilmiöllä olevan niinkään merkitystä sodan jälkeistä vaihetta koskevissa asioissa. Viidenneksi mainitsen kyvyttömyyden määritellä, millaisen aseman haluaisimme Irakissa, ja lopuksi esteet, jotka saattavat tehdä meistä voimattomia. Meidän on mielestäni pidettävä nämä vaarat mielessä, jotta käsittelemme niitä tehokkaasti ja jotta päädymme sellaiseen lähestymistapaan ja sellaisiin toimiin, joiden avulla voimme käsitellä Irakin kysymystä ja sen seurauksia. Tässä kyseenalaistetaan tai näihin tapahtumiin yhdistetään loppujen lopuksi paitsi Irakin, myös koko kyseisen alueen vakaus, turvallisuus, normaalius ja talouskehitys. Koko asia yhdistetään myös jokaisen Irakin kriisiin osallisen ja näin ollen myös Euroopan uskottavuuteen. Lopuksi haluaisin kuitenkin vahvistaa, että neuvosto suhtautuu myönteisesti yhteisten vastausten muotoilemiseen Irakia koskevissa asioissa, kuten jo totesin. Kaikkien osapuolten välillä on poikkeuksetta tiivis yhteys, joka auttaa meitä yhtäältä estämään jäsenvaltioiden välisten yhteyksien rakoilun ja toisaalta ja nämä tavoitteet ovat suuntaa antavia saamaan aikaan sopimuksia kaikista erimielisyyksistä huolimatta sekä pitämään linjat avoinna, tutkimaan ensisijaisesti, missä asioissa välillämme on yhteyksiä ja miten voimme hyödyntää niitä. Juuri tämä myönteinen asenne näkyi myös Gimmigenissä käymissämme keskusteluissa, ja uskon, että tämä voi saada meidät suhtautumaan aiempaa optimistisemmin Euroopan unionin kykyyn ottaa tässä vaiheessa lopulta myönteinen ja aktiivinen rooli Irakissa Poettering (PPE-DE). (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, noin 90 ihmistä sai surmansa tiistain vastaisena yönä Saudi-Arabian pääkaupungissa Riadissa tapahtuneessa julmassa terrori-iskussa. Uhrien joukossa oli saudeja ja eurooppalaisia tietääksemme ranskalaisia, brittejä, saksalaisia ja yksi sveitsiläinen sekä australialaisia. Tämä osoittaa jälleen, että terrorismin synnyttämät haasteet eivät koske pelkästään yhdysvaltalaisia vaan meitä kaikkia, ja tämän kauhistuttavan Riadin terrori-iskun opetuksena pitäisi olla, että meidän on taisteltava yhdessä päättäväisesti terrorismia vastaan kaikkialla maailmassa. Neuvoston puheenjohtaja viittasi perustellusti Tšetšenian tilanteeseen. Euroopan parlamentti tai ainakin meidän ryhmämme, mutta luulen että muutkin ryhmät, harkitsevat erittäin tarkkaan, miten Tšetšenian rauhanomaista ratkaisua voidaan edistää. Meidän eurooppalaisten on Irakin sodan jälkeen pohdittava, mitä voimme oppia näistä Euroopallekin katkerista kokemuksista, ja meidän on tehtävä selväksi, ettei tappiomielialaan ole aihetta. Olen usein tämän eurooppalaisten kurjan eripuraisuuden aikana kuullut sanottavan, että tämä tekee Euroopan ulko- ja turvallisuuspolitiikan täysin järjettömäksi. Ei, meidän on nähtävä tämä kriisi mahdollisuutena ja varmistettava, että toimimme jatkossa paremmin kuin Irakin kriisissä ja Irakin sodassa. Meidän on ennen kaikkea varmistettava, että ennen kuin yksi tai useampi jäsenvaltio vahvistaa kansallisen kantansa ja julkistaa sen, Euroopan unionissa neuvotellaan näistä kannoista, jotta lopulta saadaan aikaan yhteinen kanta. (Suosionosoituksia) Kohdistammekin tämän vaatimuksen molemmille Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston eurooppalaisille jäsenille. Maastrichtin sopimuksessakin todetaan, että turvallisuusneuvoston jäsenet neuvottelevat Euroopan unionin kumppaneidensa kanssa, ennen kuin antavat äänensä turvallisuusneuvostossa, ja tämän on oltava menneiden viikkojen opetus. Lisäisin vielä ja tämä liittyy suhteisiimme Yhdysvaltoihin että ne, joiden mielestä yhdistynyt Eurooppa olisi luotava Yhdysvaltojen vastapainoksi,

5 14/05/ rakentavat Euroopan hiekalle, sillä jos rakentaisimme Eurooppaa Yhdysvaltoja vastaan, vähintään puolet eurooppalaisista kääntäisi selkänsä yhdentyneelle Euroopalle. Meillä ei ole näin ollen muuta mahdollisuutta kuin rakentaa sellainen Eurooppa, joka ei ole Yhdysvaltojen vastainen vaan Amerikan yhdysvaltojen tasavertainen kumppani. Totean vielä, että Yhdysvalloissa esitettiin ehdotus, että Eurooppa jaettaisiin uuteen ja vanhaan Eurooppaan. Taannoisella Varsovan vierailullani havaitsin, ettei siellä pidetä tällaisesta ehdotuksesta. Myös Varsova Puola on vanhaa Eurooppaa, ja puolalaisilla on samat juuret kuin meillä, emmekä saa antaa kenenkään jakaa Eurooppaa kahtia. Ei, meidän on toimittava yhdessä. Siirryn nyt Irakin tilanteeseen. Meidän on pyrittävä voimakkaasti edistämään siviilijärjestyksen pikaista palauttamista, ja puhuessamme Euroopan unionin suhteista islamilaisiin arabivaltioihin usein toteamme, ettei sivilisaatioiden yhteentörmäystä voi eikä saa tapahtua, ja tämä pätee tietenkin myös Irakin tilanteeseen. Irakin väestö koostuu shiialaisista, sunneista, kristityistä, arabeista ja kurdeista, ja yksi asia, jossa ehkä voisimme auttaa ja jos voimme auttaa, meidän pitäisi myös tehdä niin on sen varmistaminen, että Irakiin saadaan palautettua rauha ja järjestys ja ettei eri uskonnollisten tai etnisten ryhmien välillä synny konfliktia. Uskon, että Euroopan unionilla on tässä tärkeä merkitys, ja arvoisa komission jäsen Nielson, totean ryhmäni puolesta, että on myönteistä, että vierailitte Irakissa. Euroopan parlamentin on tässä vaiheessa tietenkin erittäin vaikea sanoa, pitäisikö YK:lle myöntää yksinomainen asema, millainen asema pitäisi antaa Euroopan unionille ja muille ehkä Natolle sekä Yhdysvalloille ja Yhdistyneelle kuningaskunnalle intervention toteuttajina. Sitä on vaikea sanoa, mutta sen sijaan voimme todeta, että teemme selväksi kaikille asianosaisille, erityisesti eurooppalaisille, myös puolalaisille kumppaneillemme ja ystävillemme, että me eurooppalaiset teemme kaiken yhdessä, mutta vasta sitten, kun olemme sopineet yhteisestä kannasta. Irakissa on valtavia humanitaarisia haasteita, ja voimme mielestäni edistää alueen turvallisuutta, poliisivoimien perustamista, vesihuoltoa, terveydenhoitoa ja yleistä järjestystä. Lopuksi haluaisin todeta, että meillä on tietenkin kysymyksiä myös yhdysvaltalaisille ystävillemme ja kumppaneillemme. Joukkotuhoaseita ei ole toistaiseksi löydetty. Suosittelen etsintöjen jatkamista, sillä interventiohan perustui nimenomaan joukkotuhoaseiden olemassaoloon, ja se vaikuttaa tietenkin myös politiikan uskottavuuteen, minkä vuoksi meidän on suhtauduttava tähän kysymykseen erittäin vakavasti. (Suosionosoituksia) Nyt meidän on saatava aikaan rauhanomainen ratkaisu myös Lähi-idässä Israelin ja Palestiinan välillä ja sehän oli todellakin suuri toiveemme Kuwaitin kriisin jälkeen vuonna 1991, jolloin kannatin voimakkaasti Kuwaitin vapauttamista ja päättäväisiä Saddam Husseinin vastaisia toimia. Nyt meidän on tartuttava tähän tilaisuuteen. Politiikkamme uskottavuus riippuu siitä, onnistutaanko Lähi-idässä saamaan aikaan rauhanomainen ratkaisu, ja kehotan kaikkia eurooppalaisia toimimaan yhdessä ja määrätietoisesti sen hyväksi. (Suosionosoituksia) Barón Crespo (PSE). (ES) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, minäkin haluaisin sosialistiryhmän puolesta aluksi tuomita Saudi- Arabiassa ja Tšetšeniassa tapahtuneet valtaisat iskut, ja parlamentin pitäisi lisäksi lähettää surunvalittelunsa kaikkien tämän sodan uhrien, erityisesti menehtyneiden siviilihenkilöiden, perheille ja korostaa, että olemme erittäin pahoillamme siitä, että 14 toimittajaa on menehtynyt konfliktin aikana, että kaksi toimittajaa on kadonnut ja että Yhdysvaltain joukot ovat pommittaneet viestintäalan yhtiöitä, kuten Al-Jazeeraa, ja toimittajien asumaa palestiinalaista hotellia. Kuultuani jäsen Poetteringin puheen haluaisin ryhmäni puolesta todeta, että me pahoittelemme jopa vielä enemmän, ettei päätöslauselman laatimista pidetty tarkoituksenmukaisena, koska olisimme voineet sopia monista kohdista ja koska on tärkeää, että Euroopan parlamentin ääni tulee kuulluksi. Annamme sellaisen vaikutelman, että meille on samantekevää, mitä tapahtuu, ja että jaamme vastuun unionin muiden toimielinten kanssa. Haluaisin ensinnäkin todeta, että suhtaudun myönteisesti komission toimiin tässä hätätilanteessa komission jäsen on ollut Bagdadissa. Hätäapuun myönnetään 100 miljoonaa euroa, ja pyytäisin teitä ottamaan naisia mukaan rauhanneuvotteluihin ja avustukseen, sillä se on erittäin tärkeä tekijä rauhan aikaansaamisessa Irakiin. Meidän on mielestäni tuettava lisäksi peruspalvelujen palauttamista. Komission jäsen otti esiin erään mielestäni tärkeän asian: emme saa sekoittaa humanitaarista apua jälleenrakennukseen, eikä humanitaarista apua saa missään nimessä käyttää poliittisena neuvotteluvalttina. Tässä asiassa teillä on sosialistiryhmän tuki. Jälleenrakennusprosessista ja turvallisuusneuvostossa parhaillaan käytävästä keskustelusta haluaisin ensinnäkin todeta, että kansainvälisen oikeuden mukaan olemme tosiasiallisesti sellaisessa tilanteessa, että liittoutuma toimii miehittäjävaltana miehitetyllä alueella. Geneven yleissopimuksen ja Haagin määräysten mukaan liittoutumalla on selkeät vastuualueet ja toimivaltarajoitukset, ja tämä on liitettävä tämänhetkiseen toimintakehykseen, sillä muuten kaikki riippuu Washingtonin valtapelistä. Muistutan, että ensimmäinen yhdysvaltalaisten johtajien joukko on jo suorittanut tehtävänsä Irakissa. Hämmennys kasvaa

6 10 14/05/2003 koko ajan, minkä vuoksi on tärkeää vahvistaa Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston asemaa. Meillä eurooppalaisilla on velvollisuuksia tässä asiassa. Perustamissopimuksen 11, 12 ja 13 artiklan mukaan olemme velvollisia sovittamaan yhteen kantojamme. On kuitenkin outoa, että voimme sovittaa niitä yhteen eurooppalaisten kesken sekä muiden, Lähi-idän kysymystä käsittelevän kvartetin ja jopa Arabiliiton kanssa, mutta samaa periaatetta ei sovelleta turvallisuusneuvostoon. Kansalaiset eivät ymmärrä tätä, ja Euroopalla on sitä paitsi vakavasti otettavia velvollisuuksia tässä asiassa. Nyt on siksi erittäin tärkeää soveltaa Ateenassa 16. huhtikuuta tehtyä sopimusta, mutta sitä sovellettaessa on noudatettava kansainvälistä oikeutta. Miksi? Jotta voidaan muodostaa Irakin kansaa edustava hallitus, joka kunnioittaa alueellista koskemattomuutta ja tarjoaa irakilaisille mahdollisuuden vapautua lopullisesti mielivaltaisesta tyranniasta. Poliittisen ja uskonnollisen sorron häviäminen alkaa olla jo havaittavissa, ja irakilaiset saavat pikku hiljaa ilmaista ajatuksiaan. Tämä on erittäin oleellista. Useissa Yhdistyneiden Kansakuntien päätöslauselmissa ilmaistu kauppasaarron kumoaminen on toteutettava kyseisten päätöslauselmien nojalla. Asetarkastajien on lisäksi palattava maahan, koska laittomasti toimivien yhdysvaltalaisten tarkastajien sijasta paradoksaalisesti ainoastaan Hans Blixin ja Mohamed ElBaradein ryhmät ovat löytäneet ylipäänsä jonkinlaisia merkkejä joukkotuhoaseista, ja tämänkin vuoksi asiaan on tärkeää puuttua. Haluaisin ryhmäni puolesta toistaa, että Irakin öljyvarat ja niiden hyödyntäminen kuuluvat irakilaisille. Kuten olemme liian usein nähneet, öljy on myrkyllinen hedelmä. Sen käyttöä on todellakin kunnioitettava, ja irakilaisilla on oltava oikeus hyödyntää maansa resursseja. Arvoisa puhemies, lopuksi haluaisin sanoa jotakin Lähiidän tilanteesta. Emme voi sanoa, että oli ryhdyttävä toimiin, koska Saddam Husseinin hallinto ei ollut 12 vuoteen noudattanut Yhdistyneiden Kansakuntien päätöslauselmia, kun olemme odottaneet kolme vuosikymmentä päätöslauselman 242 täytäntöönpanoa. Meidän on tuettava rauhansuunnitelmaa, eikä pääministeri Sharon voi kohdella tylysti YUTP:n korkeaa edustajaa Solanaa siksi, että tämä on tavannut presidentti Arafatin. Meidän on oltava myötämielisiä, ja ennen kaikkea meidän on purettava Lähi-idän kaikkien aikojen vaarallisin aikapommi. Kaikki tämä edellyttää, että me eurooppalaiset palautamme yhtenäisyytemme ja toimimme yhdessä. (Suosionosoituksia) Watson (ELDR). (EN) Arvoisa puhemies, vaikka monet meistä vastustivat äskeisen Irakin sodan perustaa, voimme iloita yhdessä julman diktaattorin Saddam Husseinin kukistumisesta. Irakilaiset voivat nyt rakentaa valtiostaan taas vapaan demokratian sovussa naapureidensa kanssa ja hyödyntää valtavia luonnonvarojaan elintason parantamiseksi. Euroopan on nyt mietittävä, miten se voi yhdistyä Irakin jälleenrakennuksessa, jotta voimme voittaa aiemmat erimielisyytemme. Meidän on tuotava esiin Euroopan ääni yhtenäisenä ikään kuin se tulisi samasta hymninuotista laulavan kuoron suusta eikä kurittoman äänten sekamelskan muodostamana riitasointuna. Ulkoministereiden epävirallinen kokous saa minut varovaisen optimistiseksi. Suhtaudun myönteisesti komission ja puheenjohtajavaltio Kreikan ehdotuksiin toimintamme ohjaamisesta sodan jälkeisessä Irakissa. Vaikka meillä ei liene vielä edellytyksiä käydä sotaa puolustaaksemme arvojamme, meillä on pitkä kokemus rauhan aikaansaamisesta. Ryhmäni kannattaa Euroopan aktiivista asemaa Irakin jälleenrakennuksessa, mutta tarvitsemme siihen oikeutuksen, joka voidaan antaa ainoastaan uudessa YK:n päätöslauselmassa. Presidentti Bush lupasi meille, että YK:lle annetaan "ratkaiseva" asema. Ulkoministerimme ovat vaatineet Yhdistyneille Kansakunnille "keskeistä" asemaa. Yhdysvaltojen, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Espanjan päätöslauselmaluonnos on kuitenkin kaukana molemmista. YK:lle ei voida antaa ratkaisevaa asemaa vain kuuluttamalla sitä turvallisuusneuvoston päätöslauselman johdanto-osan kappaleessa. Ratkaiseva asema tarkoittaa, ettei Irakin jälleenrakennus ole mahdollista ilman YK:ta; se ei tarkoita sitä, että hyväksytään 12 kuukaudeksi miehittäjävalloiksi julistautuneiden toimivalta ja oikeus ohjailla Irakin öljytuloista saatuja varoja. YK:n ratkaiseva asema tarkoittaa, että YK osallistuu mahdollisimman pian perustettavan legitiimin ja edustuksellisen Irakin hallituksen muodostamiseen, pakotteiden poistamiseen ja kiireellisen humanitaarisen avun tarjoamiseen. Miksi juoksevaa vettä ja sähköä ei ole vielä järjestetty? Kuinka monen on kuoltava, ennen kuin toimitamme sairaaloihin lääkintätarvikkeita ja raivaamme räjähtämättömät taisteluvälineet? Missä ovat poliisit, jotka YK voisi lähettää auttamaan lain ja järjestyksen palauttamisessa? Meidän on tarjottava Irakin kansalle aiempaa parempi elämä, tai heidän vaikeutensa muuttuvat vihaksi miehittäjävaltoja kohtaan. YK:n ratkaiseva tai keskeinen asema tarkoittaa lisäksi, että Hans Blixin ja hänen asetarkastajien annetaan vahvistaa, mitä kateissa oleville joukkotuhoaseille on tapahtunut. Niiden olemassaolo ja väite siitä, että ne olisivat käyttövalmiita 45 minuutissa, olivat keskeisiä seikkoja sodan kannalta. Asetarkastajilla on kansainvälinen oikeutus ja uskottavuus saattaa heiltä pyydetty työ päätökseen yhteistyössä tapahtumapaikalla olevien yhdysvaltalaisten ja britannialaisten joukkojen kanssa.

7 14/05/ Maanantaiyön traagiset tapahtumat Saudi-Arabiassa muistuttavat meitä alueen jatkuvasta epävakaudesta. Ryhmäni suhtautuu siksi myönteisesti Colin Powellin vierailuun, joka merkitsee Yhdysvaltojen sitoutumista uudelleen rauhanprosessiin. Jotta alueella voitaisiin varmistaa pysyvä rauha ja jotta Irakin jälleenrakennus voi onnistua, meidän on samaan aikaan edistettävä kvartetin Israelin ja Palestiinan välistä rauhaa koskevaa suunnitelmaa. (Suosionosoituksia) Wurtz (GUE/NGL). (FR) Arvoisa puhemies, esitimme kantamme Irakin tilanteesta viimeksi ennen sotaa, kun parlamentti ilmoitti antavansa täyden tukensa Yhdistyneiden Kansakuntien asetarkastajille. Tuolloin totesimme, ettei yksikään siinä vaiheessa esitetyistä syistä antanut oikeutusta sodalle ja että "kaikki päätökset jatkotoimista on tehtävä turvallisuusneuvostossa tilanteen täydellisen arvioinnin perusteella". Eikö meillä ole mitään sanottavaa sen jälkeisistä äärimmäisen vakavista tapahtumista, jotka ovat olleet täysin ristiriidassa tämän näkemyksen kanssa? Tätä ilmeisesti merkitsee parlamentin enemmistön päätös päättää tämä keskustelu ilman asiaa koskevaa päätöslauselmaa. Tämä pieni päätös olisi melko vähämerkityksinen, ellei se kuvastaisi paljon syvempää ja vakavampaa epäkohtaa Euroopan unionissa, nimittäin sen kykenemättömyyttä määritellä omaa identiteettiään ja puolustaa sitä tarmokkaasti. Tämä kykenemättömyys ottaa poliittista vastuuta on tullut selvästi esiin sen jälkeen, kun George Bush otti käyttöön uuden strategisen oppinsa. Ehdotan kolmea toisiinsa tiiviisti liittyvää painopistealuetta niille, joiden mielestä on oleellista reagoida, kun otetaan huomioon erityisesti New York Times -lehdessä esitetty ajatus niin kutsutusta "toisesta supervallasta". Ehdotan niitä siis omalle ryhmälleni sekä tavalliselle kansalle, joka vastustaa aktiivisesti sodan ajatusta. Ensimmäiseksi on kieltäydyttävä hyväksymästä Irakissa toteutettuja toimia. Irakilaiset on sekä vapautettu diktatuurista että syösty kaaokseen. Keskusteltuani Saddam Husseinin pitkäaikaisten vastustajien kanssa voin kertoa teille, että 9. huhtikuuta 2003 monet sydämet ja mielet tunsivat sekä iloa ja kärsimystä että helpotusta ja nöyryytystä. Päivän päätyttyä tunteet vaihtuivat ärtymykseksi verenvuodatuksen, valtavan hävityksen, vandalismin ja ryöstelyn, sotilaallisen miehityksen ja Yhdysvaltojen käskynhaltijuuden vuoksi. Kaikki tämä on tapahtunut siitä huolimatta, että oletettu sodan motiivi joukkotuhoaseiden hallussapito, josta George Bushilla, Tony Blairilla ja José Maria Aznarilla on tietenkin kiistattomia todisteita ei ole enää uskottava. Meidän on siksi toisena painopisteenä pyrittävä sitoutumaan aktiivisesti siihen, että varmistamme Lähiidän rauhansuunnitelman tehokkaan täytäntöönpanon. Unioni on tämän suunnitelman toinen alullepanija, eikä se voi siksi levätä laakereillaan Sharonin hallituksen yrittäessä joka päivä tuhota tämän pienen rauhan mahdollisuuden siinä uskossa, että Valkoisen talon nykyinen isäntä ymmärtää aina sen syyt ja perusteet. Lopuksi meidän kaikkien on autettava määrittämään, mihin tämä ennalta ehkäisevän sodan hullu uhkayritys vie meidät, jos Eurooppa ei onnistu kokoamaan poliittista tahtoa ja tekemään kaikkea mahdollista tukahduttaakseen sen heti alkuunsa. Terrorismin vastainen taistelu ja joukkotuhoaseiden leviämisen torjunta on välttämätöntä. Tämä vaarallinen hairahdus suurvaltapolitiikassa on kuitenkin aivan eri asia. Arvoisa puhemies, toistan nyt kolmannen kerran ryhmäni pyynnön, että parlamentissa järjestettäisiin ensimmäinen laaja, perusteellinen keskustelu George Bushin 20. syyskuuta julkistamasta uudesta strategisesta opista. Tämä kyyninen kunnianosoitus vahvimman laille on ainoastaan yritys heikentää kaikkia Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjaan sisältyviä periaatteita, kuten Yhdysvaltojen turvallisuusneuvostolle esittämä päätöslauselmaluonnos jälleen kerran osoitti. Euroopan on aika antaa hälytysmerkki ja hoitaa tehtävänsä. Tätä valtaosa kansalaisistamme aina Strasbourgista Varsovaan saakka odottaa meiltä. Tämän odotuksen täyttäminen voisi olla meidän toimintasuunnitelmamme. Ainakin minun ryhmäni on valmis siihen Lagendijk (Verts/ALE). (NL) Arvoisa puhemies, mikään ei ole epämiellyttävämpää poliitikolle kuin se, että on oikeassa mutta ei kuitenkaan voita väittelyä. Vielä pahempaa on olla väärässä ja huomata yhä selvemmin, kuinka väärässä tulikaan oltua. Kaikkihan me todellakin tiedämme, että niin kutsuttu suurten joukkotuhoasemäärien olemassaolo oli tärkein virallinen syy tämän sodan aloittamiseen. Me kaikki muistamme Tony Blairin ja Colin Powellin YK:ssa pitämät esitykset, joissa he esittivät vankkoja todisteita joukkotuhoaseiden olemassaolosta. Sadat yhdysvaltalaiset ja britannialaiset sotilaat ovat nyt etsineet viikkokausia, eikä näitä todisteita näytä löytyvän. Voisiko tämä olla syynä siihen, että viranomaiset, siis yhdysvaltalaiset ja britit, kieltäytyvät päästämästä Hans Blixiä ja hänen YK:n asetarkastajajoukkoaan maahan? Vain YK:n asetarkastajat voivat osoittaa, ettei Irakissa ole joukkotuhoaseita, mutta he ovat myös ainoita, jotka hyvin todennäköisesti osoittavat, että George Bush ja Tony Blair olivat väärässä aloittaessaan tämän sodan siksi, että Irakin oletettiin pitävän hallussaan joukkotuhoaseita. Tämä kieltäytyminen on osa huomattavasti laajempaa suunnitelmaa, jossa Yhdistyneet Kansakunnat on tarkoitus pitää loitolla. Se ei ole oikein eikä myöskään viisasta. Minäpä annan kaksi esimerkkiä siitä, missä Yhdistyneillä Kansakunnilla on ratkaiseva asema. Yhdistyneiden Kansakuntien ympäristöohjelmassa (UNEP) on mielestäni perustellusti vaadittu, että ympäristövaikutuksia, esimerkiksi rypälepommien ja köyhdytetyn uraanin käytön ympäristövaikutuksia, tutkittaisiin mahdollisimman pian. Tuomioistuin, jota tarvitaan kipeästi käsittelemään rikollista menneisyyttä, voidaan perustaa vain Yhdistyneiden Kansakuntien

8 12 14/05/2003 avulla. Meidän on lisäksi syytä tehdä selväksi, että Euroopan unionikin voi toimia täydellä teholla olipa kyse humanitaarisesta avusta tai jälleenrakennuksesta vain sellaisessa kehyksessä, jolle Yhdistyneet Kansakunnat on antanut oikeutuksen, ja Yhdysvaltojen tasavertaisena kumppanina eikä jonkinlaisena alihankkijana. Pelkään, että ilman tällaista YK:n valtuutusta Eurooppa auttaa kuitenkin puolinaisesti ja luultavasti jopa vastahakoisesti Irakin jälleenrakennuksessa. EU tekee sen velvollisuuden tunteesta ja jotkin jäsenvaltiot siitä syystä, että ne haluavat välttää joutumasta toiseen konfliktiin Yhdysvaltojen kanssa ja haluavat osuutensa. Ryhmäni ei toivo tällaista yhteistä turvallisuuspolitiikkaa. Tie Euroopan unionin yhteiseen turvallisuuspolitiikkaan kulkee New Yorkin ja Yhdistyneiden Kansakuntien kautta. Ainoastaan YK:n valtuutuksella EU voi hyödyntää ei suinkaan vähäpätöisiä kykyjään Irakin jälleenrakennuksessa ja hallinnon palauttamisessa Irakin kansalaisille. Tämä on myös Yhdysvaltojen ja Yhdistyneen kuningaskunnan etujen mukaista. Kehottaisin siksi Yhdistyneen kuningaskunnan, Espanjan mutta myös Puolan hallituksia sekä kyseisten valtioiden hallituspuolueissa olevia kollegojamme murtamaan sellaisen sodan logiikan, jonka mukaan voittaja vie kaiken. Voittaja ei vie kaikkea; se ei saa haluta eikä voida tehdä niin. Katsokaa, mitä Irakissa tapahtuu tällä hetkellä. Siellä vallitsee kaaos, jossa sotilasjohtajat vaihtuvat toisensa jälkeen, koska yhdysvaltalaiset ja britit eivät todellakaan tiedä, mitä heidän pitäisi tarkalleen ottaen tehdä. Irakissa ei tarvita vahingoniloisia voittajia, jotka eivät tiedä mitä tehdä. Sodan voittajia ei ole monta, mutta rauha voidaan voittaa vain yhteisvoimin Collins (UEN). (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin lausua kiitoksen ja tunnustuksen sanoja puheenjohtajavaltio Kreikalle ja komission jäsenelle Nielsonille heidän tänä aamuna antamistaan hienoista julkilausumista sekä myös parlamentin kollegoilleni heidän esittämistään erittäin valaisevista toteamuksista. Yhdysvaltain hallitus on tunnustanut aikovansa luovuttaa Irakin suvereeniuden Irakin edustukselliselle hallitukselle hyvin varhaisessa vaiheessa. Tähän mennessä on pidetty kaksi Irakin poliittisten johtajien kokousta. Viimeisimmän, Bagdadissa 25. huhtikuuta pidetyn kokouksen päätteeksi saatiin sovittua, että väliaikainen hallinto pyritään perustamaan 3. kesäkuuta 2003 mennessä. Tämän hallinnon tehtävänä on saattaa voimaan uusi Irakin perustuslaki ja käsitellä muita pitkän aikavälin hallituskysymyksiä. Minusta on erittäin myönteistä, että Yhdistyneissä Kansakunnissa on esitetty päätöslauselmaluonnos siitä, miten Irakin konfliktin jälkeistä tilannetta pitäisi käsitellä. Uskon, että on monta keskeistä arviointiperustetta, jotka on otettava huomioon pohdittaessa Yhdistyneiden Kansakuntien tulevaa asemaa Irakissa. Yhdistyneillä Kansakunnilla on oltava keskeinen asema Irakin jälleenrakennuksessa. Lähtökohtana on oltava selkeä yhteisymmärrys siitä, että minkään Yhdistyneiden Kansakuntien toimen tarkoituksena ei ole oikeuttaa taannoista sotilaallista konfliktia. Yhdistyneiden Kansakuntien on oltava tasavertainen kumppani; se ei saa olla toissijaisessa asemassa ja vain alistua Irakissa olevan liittoutuman päätöksiin. Olisi erittäin epäreilua Irakin siviiliväestöä kohtaan, jos periaatekysymysten annettaisiin estää Yhdistyneiden Kansakuntien tehokas sitoutuminen välittömiin tarpeisiin. Meidän on syytä pitää mielessämme Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin huomautukset, kun hän sanoi, että meidän on löydettävä yhteinen päämäärä Irakin sodan jälkeisellä aikakaudella. Ensisijaisesti on pyrittävä voittamaan viimeaikaiset erimielisyydet ja keskittymään siihen, mitä pitää ja voidaan tehdä Irakin kansan auttamiseksi tällä hetkellä. Euroopan unionin näkökulmasta tarkasteltuna meidän on määritettävä täsmällisesti Euroopan unionin todennäköinen tuleva asema Irakissa. Viimeksi Rhodoksella 3. toukokuuta järjestetyssä EU:n ulkoministerien kokouksessa tehtiin jonkinlainen yleinen sopimus, että EU:lla on oltava entistä vahvempi asema Irakin konfliktin jälkeisessä tilanteessa. Euroopan komissio on jo lähettänyt Irakiin tarpeiden arviointiryhmän. Lisäksi on sovittu, että asiainhoitajat voisivat palata unionin jäsenvaltioista Irakiin. Toistaiseksi ei ole sovittu mitään siitä, pitäisikö Euroopan unionin nimittää erityisedustaja Irakiin. Tämä on erittäin tärkeä asia, jota on harkittava kiireesti poliittisissa keskusteluissa. Euroopan unionin olisi osallistuttava Irakin jälleenrakennukseen, jossa Yhdistyneillä Kansakunnilla tulisi olla keskeinen asema. EU tarjoaisi resurssejaan, joiden avulla rahoitettaisiin tärkeimpiä jälleenrakennustoimia, kuten sosiaalisten perusinfrastruktuurien kunnostamista, johon sisältyvät terveydenhoito-, koulutus-, vesi- ja saniteettihuoltopalvelut. On aivan oikein ja asianmukaista, että Irakin vastaiset pakotteet poistetaan. Niissä ei ole tällä hetkellä mitään mieltä, koska ne suunniteltiin alun perin nyt kukistunutta hallintoa vastaan. UNMOVIC:in ja Kansainvälisen atomienergiajärjestön olisi palattava Irakiin mahdollisimman pian suorittamaan tehtävänsä loppuun. Myös Irakin öljytulojen käytöllä on oltava keskeinen osa Irakin tosiasiallisessa jälleenrakennuksessa, mutta tällaisten varojen käytön on oltava täysin Irakin kansan edun mukaista, ja Irakin kansa on otettava mahdollisimman täysimääräisesti ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa mukaan tällaisten päätösten tekemiseen. Yhdistyneiden Kansakuntien keskeinen asema oikeuttaisi tosiasiassa kaikki Irakissa toteutettavat väliaikaiset järjestelyt. Se auttaisi myös vähentämään poliittisia jännitteitä Lähi-idän alueella ja lieventämään

9 14/05/ poliittista epävakautta, jota alueella on tällä hetkellä valitettavan selvästi havaittavissa Bonde (EDD). (DA) Arvoisa puhemies, Irakin sodan opetus ei ole se, että meidän pitäisi matkia Yhdysvaltoja ja kehittää oma ulkopolitiikka, joka kattaa oman supervaltiomme armeijan ja sotateollisuuden järjestelmän. Jos olisimme soveltaneet Irakin kysymykseen määräenemmistöäänestystä, Yhdistyneen kuningaskunnan politiikka ei olisi saanut enemmistön tukea sen enempää kuin Ranskan politiikkakaan. Ongelmaa ei ratkaista perustamalla supervaltio vaan siten, että me eurooppalaiset vedämme yhtä köyttä ja pyrimme vahvistamaan YK:ta. Jos YK päättää, että diktaattori riisutaan aseista, sillä on oltava myös toimivalta panna tämä päätös täytäntöön. YK:lla pitäisi olla omat nopean toiminnan joukkonsa, ja EU:n nopean toiminnan joukot olisi asetettava YK:n käyttöön. YK:n turvallisuusneuvostossa sovellettavaa veto-oikeutta on rajoitettava siten, että YK voi ryhtyä toimiin, vaikka pieni vähemmistö vastustaisikin sitä. Muuten supervallat toimivat itsenäisesti ja antavat siten oikeutuksen kaikille, joilla on edellytykset toimia omin päin ja toteuttaa aseellisia hyökkäyksiä ja terroritoimintaa. Sotarikolliset pitäisi jäljittää ja saattaa kansainväliseen rikostuomioistuimeen. Kaikkia valtioita on painostettava hyväksymään kansainvälinen rikostuomioistuin ja Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirja. Opetus on se, että meidän on ylläpidettävä kansainvälistä oikeusjärjestystä, ellemme halua joutua viidakon ja vahvimman lakien uhreiksi ja uusien terroristisukupolvien kohteiksi. Terrorismi ja diktatuuri voidaan kukistaa tehokkaasti ainoastaan ylläpitämällä oikeusvaltion periaatteita Bonino (NI). (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, en tiedä, onko tämä kymmenes, viidestoista vai kahdeskymmenesviides parlamentin keskustelu Irakin tilanteesta. Kaikkien muiden tavoin pelkään, että tämä keskustelu paljastaa jälleen kerran toimielintemme merkityksettömyyden; ne todellakin osoittautuivat merkityksettömiksi sotatoimiin johtavassa vaiheessa, ja niin on vaarassa käydä myös rakennus- tai jälleenrakennusvaiheessa. Hyvät kollegat, en suoraan sanoen tiedä, päättääkö Eurooppa koskaan sovittaa sanojaan ja toimiaan yhteen ja harjoittaa yhteistä politiikkaa, sillä se ei yksinkertaisesti etenee lainkaan siihen suuntaan. Se ei etene siihen suuntaan, koska neuvoston julkilausumista oli mahdotonta päätellä, mitä Eurooppa aikoo tehdä. Kuulitteko te siitä jotakin? Minä en kuullut. Lukuun ottamatta muutamaa itsestään selvää toivetta en saanut irti mitään, ja minusta on aivan oikein, että myönnämme sen. Komission jäsen totesi kuitenkin erään tärkeän asian, josta olen täysin samaa mieltä. On kerta kaikkiaan käsitettävä, että Irakissa tarvitaan entiseen tapaan kipeästi humanitaarista apua, mutta että siellä ei ole humanitaarista katastrofia. Meidän on ymmärrettävä edes tämä, sillä Irakissa on muita ongelmia, jotka on huomattavasti vaikeampi ratkaista kuin humanitaarinen hätätilanne, jota komissio pystyy aivan hyvin hallitsemaan. Tästä asiasta olen jäsen Barón Crespon kanssa samaa mieltä, jos Euroopalla on joskus tahtoa ilmaista näkemyksensä ja omaksua yhteinen politiikka. Ei ole hyväksyttävää, ettei missään Irakiakaan koskevissa keskusteluissa, konferensseissa eikä kokouksissa ole läsnä naisia edes tarjoilemassa kahvia tai tulkkaamassa heitä ei näkynyt myöskään Afganistania, Kosovoa eikä Itä-Timoria koskevissa keskusteluissa. Kyse ei ole kiihkoislamilaisesta valtiosta eikä perinteistä vaan maallistuneesta valtiosta, jossa naiset ovat hyvässä ja pahassa olleet perinteisesti johtavissa asemissa "Rouva Anthrax" on tästä paras esimerkki. En tiedä, pyydetäänkö Eurooppaa koskaan ilmaisemaan mielipidettään, mutta jos se sattumalta laajojen keskustelujen jälkeen haluaa sanoa jotakin, toivoisin sen muistavan tämän, jotta meitä radikaaleja ei pakoteta kuten Afganistanin tapauksessa käynnistämään maailmanlaajuista kampanjaa vain parin naispääministerin nimittämiseksi kaikkien muiden jättäessä asian täysin huomiotta Evans, Jonathan (PPE-DE). (EN) Arvoisa puhemies, 172 joukkoa 34 britannialaista ja 138 yhdysvaltalaista menetti sodassa henkensä Irakin vapauden puolesta. Nyt kollegani ja minä tietenkin ylistämme sitä, mitä he ja kaikki liittoutuman joukot ovat tehneet varmistaakseen Irakin vapautumisen. Irakin kriisiä koskevien keskustelujemme aikana olen jatkuvasti korostanut, että sota oli meille aina vihonviimeinen keino. Jos maailman kansakunnat olisivat vain yhdistyneet määrätietoisesti, Saddamin käsittelemiseksi ei olisi nähdäkseni tarvittu sotaa. Nyt kun konflikti on ohi, päätavoitteina ovat perustellusti Irakin vakauttaminen, kansalaisyhteiskunnan rakentaminen, edellytysten luominen demokraattiselle valtiolle, joka voi elää sovussa naapureidensa kanssa, sekä Irakin talouden elvyttäminen Irakin kansan etujen mukaisesti. Vastaan tulee tietenkin suuria ongelmia. Siitä ei ole epäilystäkään. Meille pitäisi kuitenkin olla päivänselvää, että ainoastaan Saddam Husseinin kukistaminen on mahdollistanut nämä asiat. Toinen suuri tehtävä, jota voidaan nyt jatkaa, on kehitys kohti pysyvää järjestelyä Israelin ja Palestiinan välillä. Kvartetin tukema rauhansuunnitelma tarjoaa vankan perustan tätä kaikkein vaikeinta Lähi-idän kysymystä koskevaan päätökseen. Tämä suunnitelma kattaa osapuolet laajemmalla alueella, kestävää rauhaa koskevan suunnitelman, turvallisen Israelin, jonka olemassaolon oikeus tunnustetaan arabialaisessa maailmassa, ja palestiinalaisen valtion, joka elää Israelin kanssa vieretysten sovussa ja rauhassa.

10 14 14/05/2003 Näissä molemmissa hankkeissa on vielä paljon tehtävää, mutta nyt tällä erittäin merkityksellisellä maailman alueella on mahdollisuus saada aikaan todellinen ja kestävä rauha. Tämä kriisi on herättänyt muualla maailmassa todellisia kysymyksiä Yhdistyneistä Kansakunnista ja sen kyvystä toteuttaa ilmoittamansa tavoitteet. Nato on kärsinyt ennen näkemättömistä sisäisistä erimielisyyksistä. Euroopan unioni on osoittautunut kykenemättömäksi puhumaan yhdellä äänellä, ja jotkin jäsenvaltiot ovat taas osoittaneet olevansa kiinnostuneempia luomaan vastapainon Yhdysvalloille kuin rakentamaan yhteisiin arvoihin perustuvan tosiasiallisen transatlanttisen kumppanuuden. Nyt asioista on vihdoin puhuttava suoraan. Neljän jäsenen toimet viime kuussa järjestetyssä Brysselin huippukokouksessa osoittavat selvästi, että ne ovat tekemässä strategisen virheen pyrkiessään hajottamaan transatlanttisen liittoutuman. Kaikista pehmeistä sanoista huolimatta tämä huippukokous oli tietoinen pyrkimys lietsoa eripuraa Euroopan ja Yhdysvaltojen välille. Jos olemme oppineet jotakin viime kuukausien tapahtumista, tämä opetus on varmasti se, että Euroopan ja Yhdysvaltojen on toimittava yhdessä pystyäkseen käsittelemään kollektiivisen turvallisuutemme uhkia. Yhdysvaltojen kanssa kilpailevat uudet rakenteet ja uusi sotilasesikunta murtaisivat liittoutuman, joka on palvellut hyvin meitä eurooppalaisia. Olen iloinen, että valtaosa Euroopan kansakunnista ymmärtää tämän ja että niillä on ollut rohkeutta ilmaista tämä ajatus. Lopuksi, jos Eurooppa suhtautuu vakavasti puolustukseen ja turvallisuuteen, sen on tarjottava niihin tarvittavat rahavarat. Emme tarvitse uusia erimielisyyttä lietsovia rakenteita vaan lisää resursseja. Toivon, että Eurooppa on ottanut opikseen tästä kriisistä. Naton ja transatlanttisen liittoutuman on pysyttävä eurooppalaisen puolustuksen kulmakivenä Sakellariou (PSE). (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, Yhdysvaltojen yksipuolisesta päätöksestä hyökätä Irakiin on kulunut vasta muutama viikko. Yhdysvallat aloitti hyökkäyssodan ilman YK:n valtuutusta rikkomalla räikeästi kansainvälistä oikeutta. Tarkalleen ottaen Yhdysvallat ei tehnyt sitä yksin: koko joukko avoimesti toimineita mutta myös salassa pidettyjä liittoutuneita muodosti "halukkaiden valtioiden liittoutuman" tai pitäisi ehkä sanoa "myöntyväisten valtioiden liittoutuman". Miehittäjävalloiksi julistautuneiden Yhdysvaltojen, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Puolan lisäksi halukkaiden valtioiden liittoutumaan kuului myös muita merkittäviä sotilasvaltoja, kuten Palau, Marshallinsaaret, Mikronesia ja Tongan kuningaskunta. Tämän hyökkäyssodan tavoitteena oli toimia asiaa koskevien Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmien mukaisesti Irakin riisumiseksi joukkotuhoaseista. Hyökkääjien toisella tavoitteella, diktaattori Saddam Husseinin hallinnon kukistamisella, ei ole oikeudellista perustaa kansainvälisessä oikeudessa, eikä sellaisesta määrätä myöskään Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjassa. Kansainvälisen yhteisön tehtävänä ei mielestäni pitäisi ollakaan diktaattorien poistaminen eri puolilla maailmaa sotien avulla. Jää sitä paitsi ikävä jälkimaku, kun Yhdistyneen kuningaskunnan ulkoministeri Jack Straw on valmis jahtaamaan Irakin diktaattoria tuhansien brittisotilaiden voimin, kun samainen Jack Straw vapautti aikoinaan Yhdistyneen kuningaskunnan sisäministerinä toisen diktaattorin, Augusto Pinochetin, omalla päätöksellään ja pelasti hänet Yhdistyneen kuningaskunnan oikeuden kynsistä. (Suosionosoituksia) Yhdysvaltojen yksipuolisen Irakin vastaisen sodan tavoite on saavutettu eli Saddam Husseinin hallinto on kukistettu. Tämä sota on aiheuttanut kuitenkin kauhistuttavia vahinkoja monille eri tahoille: välittömiä uhreja ovat ensinnäkin Yhdistyneet Kansakunnat ja kansainvälinen oikeus, toiseksi Euroopan unionin yhtenäisyys ja yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, ja Natokin on saanut osansa ideologisista rypälepommeista. Johtavan ideologin Richard Perlen "pimeyden herran" käyttöön ottama uusi ennalta ehkäisevän sodan doktriini on ravistellut myös Naton perustuksia. Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, jäljellä ovat vielä kysymykset siitä, milloin tämä sota loppuu ja milloin sota julistetaan päättyneeksi. Ensinnäkin: mitä Euroopan unioni tekee, jotta sota julistettaisiin päättyneeksi? Toiseksi: missä ovat ne joukkotuhoaseet, joiden vuoksi tämä sota julistettiin? Elleivät yhdysvaltalaiset ole valmiita kertomaan meille joukkotuhoaseiden tilannetta, meidän eurooppalaisten pitäisi ainakin ottaa asia puheeksi ja vaatia selvitystä. (Suosionosoituksia) Nicholson of Winterbourne (ELDR). (EN) Arvoisa puhemies, vierailin Irakissa 12 päivää sitten. Olin kahdeksan päivää etelässä tarkastelemassa kansanterveyden tilaa Maailman terveysjärjestön erikoislähettiläänä. Kuuntelin ihmisiä. Tapasin 50 heimojohtajaa ja yli suoarabia, ja tutkin ja tarkastin laajalti sairaaloita ja ensiapuasemia Basrassa, Al-Amarassa ja muissa pienemmissä kaupungeissa ja kylissä. Avasin uudelleen Maailman terveysjärjestön toimiston ja perustin klinikan, joka hoitaa nyt lääkintäneuvontaa kuukaudessa. Ihmiset nauttivat vapaudestaan. Heidän iloaan latistaa ainoastaan Saddamin katkeran perinnön jatkuminen. Heidän elämäänsä säänneltiin vahingollisella tavalla pienintä yksityiskohtaa myöten. Saddam jäljitteli totaalisella valvonnallaan Stalinia. Tavallisen irakilaisen perheen hankintoja, jopa saippuapalan ostoa, ohjailtiin ja valvottiin poliittisesti. Kun vangin tuomioksi langetettiin korvan amputaatio, hänen oli etsittävä käsiinsä kirurgi ja maksettava tälle silpomisesta. Mitä enemmän vanki pystyi tarjoamaan, sitä enemmän korvaa kirurgi jätti

11 14/05/ paikoilleen. Se oli kauppaa ihmisen lihalla, julmaa kauppaa Saddam Husseinin kanssa sillä Saddam omisti Irakin kansalaisten jokaisen liikkeen kyynelten kastelemasta kehdosta varhaiseen ja levottomaan hautaan saakka. Nämä järjestelmät ovat vielä ennallaan tukahduttamassa Irakin kansaa. Tilanne on vasta varhaisessa vaiheessa. Liittoutuman joukot tekevät hienoa työtä varsinkin etelässä ja edistäessään Irakin kansan terveyttä. Yhdistyneet Kansakunnat ja erityisesti Maailman terveysjärjestö ovat nyt täysipainoisesti mukana toimissa ja hyödyntävät erityistaitojaan erittäin tehokkaasti. YK ei voi kuitenkaan tehdä tämän enempää näin mutkikkaassa ja vaikeassa poliittisessa tilanteessa. Nyt tarvitaan kärsivällisyyttä, ja liittoutuman joukkojen on taattava pysyvä turvallisuus antaakseen irakilaisille aikaa ja tilaa purkaa paholaisen verkko, jonka Saddam niin taitavasti kutoi heidän ympärilleen. Tehtävänä on nyt auttaa ihmisiä nauttimaan vapaudestaan ja vakiinnuttaa se perustuslaillisesti ja poliittisesti tulevia sukupolvia varten. (Suosionosoituksia) Morgantini (GUE/NGL). (IT) Arvoisa puhemies, emme voi vältellä velvollisuuksiamme. Irakin vastainen sota, joka perustuu valheeseen siitä, että valtiolla oli hallussaan joukkotuhoaseita, Yhdysvaltojen sotilaallinen toiminta ja ennalta ehkäisevän, epämääräisen sodan periaate ovat vaarantaneet koko ihmiskunnan sekä pakottaneet meidät elämään terroririkosten pelossa ja kärsimään niiden seurauksista. Emme voi olla mainitsematta se on velvollisuutemme että Yhdysvaltojen imperialistinen politiikka tuhoaa paitsi elämän, maan, historian ja kulttuurin myös koko kansainvälisten suhteiden järjestelmän, Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan ja kansainvälisen oikeuden. Emme voi vain kääntää uutta lehteä ja teeskennellä, että mitään ei ole tapahtunut. Meidän on rakennettava ja korjattava suhteemme Yhdysvaltoihin ja muihin maailman valtioihin kunnioittaen ihmis- ja kansalaisoikeuksia, toimien oikeudenmukaisesti ja torjuen erilaiset arviointiperusteet, kuten Israelin Palestiinan miehityksen yhteydessä. Saddam Hussein on kadonnut jäljettömiin, ja voin vain iloita yhdessä irakilaisten kanssa, mutta tilanne on epävakaa, ja miehittäjävaltojen tilalle on saatava Irakin hallitus, johon kuuluu myös naisia ja jonka toimia koordinoi Yhdistyneet Kansakunnat. Euroopan unionin on tehtävä osuutensa ja edistettävä jälleenrakennusta ja taloudellista tukea, demokratian palauttamista ja Irakin mahdollisuuksia hyödyntää omia resurssejaan. Ranska, Saksa, Belgia, paavi ja laajat pasifistijoukot ovat antaneet Euroopan unionille ja Euroopalle uskottavuutta tässä maailman osassa. Jatkakaamme siksi sillä tiellä, joka johtaa oikeuksien kunnioittamiseen eikä sortoon ja miehitykseen, kuten jo totesin Nogueira Román (Verts/ALE). (ES) Arvoisa puhemies, me kaikki tiesimme tulevasta humanitaarisesta katastrofista ja sen vaikutuksista erityisesti naisiin ja lapsiin, jotka muodostavat valtaosan Irakin väestöstä. Me Bagdadissa ja Basrassa vierailleet Euroopan parlamentin jäsenet näimme tilanteen omin silmin. Siellä olleet asetarkastajat kertoivat, ettei Irakissa ole joukkotuhoaseita ja Hans Blix totesi saman Yhdistyneissä Kansakunnissa. En tiedä, mitä oikein kummastelemme. Emme kuitenkaan tienneet miehittäjien suunnattomasta vastuuttomuudesta. Irakissa vallitsee kaaos ja viidakon laki, eikä kansalaisten turvallisuudesta huolehdita. Haluaisin lisäksi huomauttaa, että valtaosa tulevista miehittäjistä on Euroopan unionin jäseniä: Yhdistynyt kuningaskunta, Puola, Italia, Espanjan valtio, mutta Euroopan unioni puuttuu. Arvoisa puhemies, siinä mielestä minusta on naurettavaa, että jäsen Poettering väittää yhä, ettemme voi kehittää Euroopan unionia ristiriidassa Yhdysvaltojen kanssa. Päinvastoin: Yhdysvallat siellä vallassa oleva äärioikeisto toimii Euroopan unionia vastaan maailmassa näkyvänä tahona. Tällaista tilannetta ei voida hyväksyä, ja Euroopan parlamentin on tuomittava se sitä vastaan mieltä osoittaneiden Euroopan kansalaisten puolesta. Arvoisa puhemies, meidän on vaadittava Yhdistyneiden Kansakuntien oikeusjärjestyksen täysimääräistä palauttamista, ja meidän on jälleen kerran huomautettava, että Yhdistyneillä Kansakunnilla on yksinomainen vastuu "öljyä ruokaa vastaan" -ohjelmasta ja tarkastuksista. Muuten olemassa olevaa lainsäädäntöä rikotaan jopa miehittäjien alun perin hyväksymillä päätöslauselmilla. Joka tapauksessa haluaisin nimenomaan tänään todeta, etten hyväksy Espanjan pääministerin Aznarin kantaa hänestä on tullut Yhdysvaltoja tällä hetkellä hallitsevan äärioikeiston palvelija. Hän haluaa tehdä Espanjan valtiosta uuden Puerto Ricon. Totean tämän erityisesti siksi, että valtaosa espanjalaisista vastustaa sitä. Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, Irakille on tietenkin tarjottava kaikki mahdollinen humanitaarinen apu, mutta tämän avun tehokkuuden takaamiseksi tarvitaan ennen kaikkea Euroopan unionin ja Yhdistyneiden Kansakuntien poliittista osallistumista Belder (EDD). (NL) Arvoisa puhemies, Irakin kansalaisten puolesta kiitämme Jumalaa siitä, että Saddamin hirmuvalta on kukistettu. On syytä toivoa, ettei meidän tarvitse odottaa kovin pitkään Mesopotamian kukistuneen yksinvaltiaan ja hänen kahden poikansa pidättämistä, jos he ovat vielä elossa, etenkin kun Irakin oppositiopiirit odottavat lopultakin selvitystä maan joukkotuhoasevarastosta. Olemme näiden Irakin poliittisen elämän tulokkaiden tavoin erittäin huolissamme siitä, ettei pääkaupungissa

12 16 14/05/2003 Bagdadissa pystytä vieläkään huolehtimaan yleisestä turvallisuudesta. Saddamin osuus tässä se, että hän armahti lähes rikollista juuri ennen yhdysvaltalaisten ja brittien aseellista väliintuloa ei vapauta yhdysvaltalaisia varsinkaan heidän vastuustaan huolehtia laista ja järjestyksestä maan hallinnollisessa keskuksessa. Siinä he voivat luottaa myös Irakin nopeasti kasvavien demokraattisten voimien asiantuntemukseen ja apuun. Euroopan unionin merkittävä humanitaarinen apu on samoin tervetullut, koska Irakin jälleenrakennus on valtava tehtävä. Irakilaisten perheiden ruokavarat ovat täysin ehtyneet. Uhrautumisvalmiutemme lujittaa transatlanttista kumppanuutta. Se luo samalla suopeutta Irakin siviiliväestön keskuuteen. Myös Washingtonin diplomaattiset pyrkimykset hillitä alueen uskonnollista radikalismia ansaitsevat Euroopan tuen. Näin voidaan varmistaa Irakin alueellinen koskemattomuus demokraattisen hallinnon aikana Souchet (NI). (FR) Arvoisa puhemies, Riadin kauhistuttavan iskun ja Ayatollah Al Akimin voitonriemuisen Irakiin paluun jälkeen on tärkeää ymmärtää, että Yhdistyneen kuningaskunnan ja Yhdysvaltojen muodostaman liittoutuman tapa käsitellä Irakin kysymystä on huomattavasti synkentänyt tulevaisuuden näkymiä. Syyskuun 11. päivän jälkeen melkein koko kansainvälisen yhteisön käsittänyt liittoutuma aloitti säälimättömän sodan islamilaista terrorismia vastaan. Tiivis yhteistyö etenkin Yhdysvaltojen ja Euroopan valtioiden, jossa syyskuun 11. päivän isku oli suunniteltu, välillä alkoi tuottaa tuloksia, jotka ovat heikentäneet merkittävästi Al-Qaidan verkostoa. Yhdysvallat vaihtoi tämän selkeän ja lähes kiistattoman lähestymistavan huomattavasti vaarallisempaan hankkeeseen lainaamalla dominoteoriaa, joka oli suosittu kommunistisissa piireissä 1970-luvulla, ja soveltamalla sitä demokraattisen mallin viemiseen arabialais-islamilaiseen maailmaan lähtien liikkeelle Yhdysvaltojen demokratisoimasta uudesta Irakista. Demokratiasta puheen ollen huomaamme nyt, että diktatuurin jälkeisessä sekasortoisessa tilanteessa Irakissa vaaditaan yhä enemmän sharia-lain käyttöönottoa. Miehityksen ja meneillään olevan yleisen turvattomuuden tilan pitkittyminen merkitsisi kaksinkertaista riskiä. Sellaisen valtion jatkuva sotilaallinen miehitys, jossa on shiialaisten pyhiä paikkoja, antaisi ensinnäkin huomattavia uusia yllykkeitä kiihkoislamilaisten terrorismille, ja paikallisella tasolla toteutettavien järjestyksen palauttamistoimien olisi väistämättä katettava shiialaisten moskeijoiden verkosto. Nykyisen tilanteen pitkittäminen on siksi erityisen vaarallista. Se saattaisi vaarantaa monikansallisen kiihkoislamilaisen terrorismin vastaista taistelua koskevan vankan, maailmanlaajuisen strategian, jonka jatkaminen on erittäin tärkeää. Kolme Riadissa laukaistua itsemurhapommia osoittaa, että tällainen toiminta on aivan yhtä yleistä kuin ennenkin Irakissa toteutettavista sotatoimista huolimatta. Jotta pystyisimme kokoamaan kansainvälisen yhteisön taas yhteen meitä kaikkia uhkaavan terrorismin pikaiseksi torjumiseksi, meidän ei pidä ensisijaisesti pyrkiä päättämään, ketä on rangaistava ja ketä palkittava, vaan meidän on yritettävä estää Irakin tilanteen pahentuminen ja varmistettava, että sotilasmiehityksen tilalle tulevat mahdollisimman pian Irakin uudet viranomaiset, joiden legitiimiyden takaa kansainvälisen yhteisön niille myöntämä hyväksyntä Salafranca Sánchez Neyra (PPE-DE). (ES) Arvoisa puhemies, minä pysyttelen puheenvuorossani niiden törkeiden loukkausten yläpuolella, joita eräs parlamentin jäsen kohdisti pääministeri Aznariin. Mitä tulee Irakin tämänhetkiseen tilanteeseen, meidän pitäisi mielestäni erotella toisistaan asiat, jotka voivat odottaa, ja asiat, jotka eivät voi odottaa. Arvoisa puhemies, ruokavarojen toimittaminen ihmisille, jotka ovat kärsineet pitkästä ja julmasta diktatuurista ja 12 vuotta kestäneestä kauppasaarrosta, ei todellakaan voi odottaa. Mitä tulee humanitaarisen avun tarjoamiseen, Euroopan komissio ja monet jäsenvaltiot ansaitsevat kiitokset toiminnastaan. Huolimatta kansainvälisen yhteisön ja erityisesti Euroopan unionin yleisestä toiminnasta asiat on minusta tärkeää asettaa oikeaan mittasuhteeseen. Otan siksi vapauden lainata joitakin humanitaarista apua koskevia lukuja. Yhdysvallat on Irakille tarjottavan humanitaarisen avun päälahjoittaja. Sen osuus on kaiken kaikkiaan 964 miljoonaa euroa. Yhdistynyt kuningaskunta on toisella sijalla 336 miljoonalla eurolla ja Japani kolmantena 192 miljoonalla eurolla. ECHO:n rahoitusosuus on 100 miljoonaa euroa. Sen jälkeen tulevat muut valtiot. Espanja on lahjoittanut 60 miljoonaa euroa humanitaarisiin tarkoituksiin, Australia 55 miljoonaa euroa sekä Kanada ja Saksa 50 miljoonaa euroa. On vahinko, ettei jäsen Wurtz ole nyt paikalla, sillä hänen kotimaansa myöntää humanitaarista apua 10 miljoonaa euroa 13. toukokuuta 2003 päivättyjen tilastojen mukaan. Arvoisa puhemies, terveydenhoitopalvelujen ohella Irakissa tarvitaan epäilemättä juomavettä ja sähköä. On lisäksi selvää, että valtion sisäisen tilanteen vuoksi toisena painopisteenä on oltava Irakin väliaikaishallinnon perustaminen. Se on muodostettava demokraattisesti, ja irakilaisten on oltava avainasemassa tässä prosessissa. Hallinnon pitäisi mielestäni olla lisäksi luonteeltaan federalistinen. Ilmassa leijuu tällä hetkellä eräs suuri kysymys. Se on tai sen pitäisi olla monikansallisen ja moniuskonnollisen valtion perustaminen noudattaen yhteiskuntaan kuulumisen, edustuksellisuuden ja vastuullisuuden periaatteita. Tämä asia on tullut esiin, koska tiedotusvälineissä on liioiteltu Iranin uskonnollista uudelleenheräämistä.

13 14/05/ Yhdistyneiden Kansakuntien taannoiset keskustelut osoittavat, että aikaisemmat erimielisyydet on voitettu ja että kaikilla on mahdollisuus omaksua rakentavia asenteita. Arvoisa puhemies, Euroopan unionin pitäisi mielestäni omaksua tällainen toimintalinja. Meidän on edistettävä alueen vakautta. Meidän on toimittava ja hyödynnettävä kykyjämme osallistuaksemme täysimääräisesti alueen valtioiden kanssa käytäviin vuoropuheluihin. Libanon on tehnyt nyt assosiaatiosopimuksen Euroopan unionin kanssa, ja Syyria kuuluu Euro Välimeri-assosiaatiosopimukseen. Osallistumme parhaillaan Iranin kanssa käytävään ratkaisevaan vuoropuheluun, ja meidän pitäisi pyrkiä täyttämään myös niin kutsutun tiekartan tavoitteet. Arvoisa puhemies, Yhdysvallat on ehdottanut alueen valtioiden kanssa tehtävää kunnianhimoista vapaakauppasopimusta. Euroopan unionin on hyödynnettävä edellytyksiään osallistua vuoropuheluun täysimääräisesti. Meidän on lisäksi pyrittävä varmistamaan alueen vakaus, rauhallisuus, hyvinvointi ja demokraattisuus. Arvoisa ministeri, Kreetalla toukokuuta järjestettävän seuraavan epävirallisen kokouksen pitäisi olla ainutlaatuinen tilaisuus kehittää roolia, joka Euroopan unionilla on oltava tässä vaikeassa tilanteessa Titley (PSE). (EN) Arvoisa puhemies, täytyy sanoa, että olen yllättynyt, miten vähän tässä keskustelussa on puhuttu siitä, että kokonainen kansa on vapautettu, että vapaus vallitsee nyt siellä, missä ennen vallitsi terrori ja että shiialaiset papit voivat nyt palata Irakiin, jossa vallitsee nyt uskonnollisen suvaitsevaisuuden ilmapiiri ja jossa heidät olisi ennen murhattu. Taas uuden joukkohaudan löytyminen on muistuttanut meitä viime päivinä Saddamin hallinnon luonteesta. Keskustelussa on moitittu liikaa menneitä tapahtumia ja katsottu liian vähän tulevaisuuteen. Meidän pitäisi pyrkiä aivan ensisijaisesti varmistamaan, että irakilaiset hoitavat Irakin asioita irakilaisten hyväksi. Irakin kansan toiveiden ja tarpeiden on oltava etusijalla. Tästä syystä suhtaudun myönteisesti YK:n päätöslauselmaan, jossa käsitellään irakilaisten välittömiä tarpeita. Siinä poistetaan pakotteet: kuinka moni tässä istuntosalissa on vaatinut tätä viime vuosina? Sen tavoitteena on poliittinen prosessi, jossa Irak palautetaan irakilaisten hallintaan ja johon YK osallistuu erityiskoordinaattorina. Siinä käynnistetään prosessi, jossa "öljyä ruokaa vastaan" -ohjelma saatetaan päätökseen ja samalla varmistetaan, että öljyä voidaan myydä vain Irakin kansan etujen mukaisesti, ja Irakin jälleenrakennusta ja humanitaarisia tarpeita varten perustetaan uusi rahasto, johon IMF ja Maailmanpankki osallistuvat. Käsiteltävänä on tietenkin monia ongelmia. Emme voi toteuttaa jälleenrakennusta ylhäältä alaspäin ikään kuin jonkinlaisena sotilaallisena operaationa. Emme voi tyrkyttää Washingtonissa suunniteltuja järjestelmiä ja menettelyjä ja odottaa niiden toimivan. Meidän on omaksuttava alhaalta ylöspäin -lähestymistapa, jossa irakilaiset itse ovat etusijalla. Jotta tämä onnistuisi, turvallisuuden luomiselle, tehokkaalle poliisitoiminnalle ja oikeusvaltion periaatteille olisi annettava ehdoton etusija. Olen huolissani siitä, että yhdysvaltalaiset joukot, toisin kuin brittijoukot, eivät ole valmistautuneet poliisitoimintaan, ja ensisijaisena tavoitteenamme pitäisikin olla järjestysvallan palauttaminen Pohjois- Irakiin. Etelä-Irakissa turvallisuudesta huolehditaankin jo laajalti. Lisäksi minua huolettaa se, että emme ole keskustelleet kunnolla Irakin velkajärjestelystä emmekä edes siitä, kenelle velka kuuluu. Irakin kysymystä ei voida ratkaista pysyvästi, ennen kuin selvitämme nämä asiat Van den Bos (ELDR). (NL) Arvoisa puhemies, kaiken kokemansa kurjuuden jälkeen vapautetut Irakin kansalaiset joutuvat nyt uhriksi meidän keskustellessamme siitä, kenellä on lupa auttaa heitä. Onko Yhdysvaltojen otettava vastuu jälleenrakennuksesta, jota YK tukee, vai tuleeko siitä tosiasiassa kansainvälinen hanke? George Bush ja Tony Blair ovat tietenkin haluttomia myöntämään sodan vastaisen liittoutuman jäsenille johtavaa asemaa ja antamaan niiden hyötyä rahakkaista jälleenrakennussopimuksista. Vain YK voi kuitenkin kumota pakotteet ja etenkin avata oven merkittäville kansainvälisille avustuksille, ja vain sillä on toimivalta arvioida, onko Irakin uusi hallitus todellakin edustuksellinen. On erittäin tärkeää, että irakilaiset voivat itse hyötyä öljytuloistaan, etteivät ne päädy presidentin teksasilaisten ystävien taskuihin. Komission jäsen Nielson näyttää pelkäävän samaa. Voiko hän selittää lausuntonsa siitä, että Yhdysvalloista on hyvää vauhtia tulossa OPEC:in jäsen? Euroopan unioni voi ja sen pitää osallistua humanitaariseen apuun, ja sillä on siinä erittäin tärkeä tehtävä: sen on kiinnitettävä erityistä huomiota naisiin ja lapsiin mutta myös demokraattisen oikeusvaltion perustamiseen. Jos jatkamme väittelyä EU:n ja YK:n asemasta, tilanteella on lopulta vain yksi uhri, ja se on Irakin kansa Puhetta ryhtyi johtamaan varapuhemies DIMITRAKOPOULOS Alavanos (GUE/NGL). (EL) Arvoisa puhemies, ryhmämme puheenjohtaja käsitteli jo niitä asioita, jotka halusin tuoda esiin. Aluksi haluaisin todeta, että pidän eilisiä Saudi-Arabian tapahtumia häikäilemättöminä ja tuomittavina, mutta älkäämme unohtako, että sodan alkaessa komission jäsen Patten päätti puheensa toteamalla, että Irakin tilanne ja tapahtumat pahentavat terrorismin ongelmaa, ja nyt Yhdysvaltojen ja Yhdistyneen kuningaskunnan tekojen ja tämän Euroopan unionin julkilausumattoman kannan tulokset ovat näkyvissä. Toiseksi olen pahoillani Euroopan parlamentin puolesta. Tämä on Euroopan parlamentin vaikeimpia hetkiä. Mitä sanomme kansalaisillemme vuoden kuluttua järjestettävien Eurooppa-vaalien aikana? Mitä teimme sodan aikana? Emme tehneet

14 18 14/05/2003 yhtään päätöstä emmekä antaneet yhtään päätöslauselmaa. Mitä teimme sodan jälkeen? Meneillään on koleraepidemia, kymmeniä ihmisiä on menehtynyt, Bagdadin museoita ryövätään ja ydinvoimaloita ryöstetään, mutta emme tee minkäänlaista päätöstä emmekä anna päätöslauselmaa, koska sodan kannattajat eivät halua Euroopan parlamentin antavan päätöslauselmaa ja tuovan esiin Euroopan julkista mielipidettä. Kolmanneksi esitän neuvoston puheenjohtajalle pyynnön: arvoisa puheenjohtaja, älkää käyttäkö käsitettä liittoutuneiden joukot! Ne ovat miehittäjäjoukkoja. Siksi niitä pitäisi kutsua, sillä Euroopan unionin ei pitäisi kannattaa jo toteutettuja toimia McKenna (Verts/ALE). (EN) Kuten monet ovat jo todenneet, Irakiin kohdistunut hyökkäys ja miehitys perusteltiin joukkotuhoaseiden olemassaololla, mutta kaikkihan me tiedämme, että perimmäisenä syynä oli kuitenkin vallanvaihdos. Kuten jäsen Sakellariou totesi, kansainvälisessä oikeudessa ei ole oikeudellista perustaa valtioon kohdistuvalle hyökkäykselle ja miehitykselle, joiden tarkoituksena on saada aikaan vallanvaihdos kyseisessä valtiossa. Tämä on erittäin vaarallinen ennakkotapaus. Yhtään joukkotuhoasetta ei ole kuitenkaan löydetty. Se on selvää. Sota perusteltiin joukkotuhoaseiden olemassaololla huolimatta siitä, mitä jotkut sanoivat tilanteesta koko ajan. Asetarkastajien on tärkeää palata Irakiin, jotta Hans Blix päästetään takaisin maahan. Annetaan heidän vahvistaa, oliko Irakilla joukkotuhoaseita vai ei. Se on erittäin epätodennäköistä, kuten kaikki tiedämme. Lisäksi tämä tarkoittaa, että Yhdysvallat, Yhdistynyt kuningaskunta ja muut, jotka tukivat niitä, harjoittavat "ammu kuoliaaksi" -politiikkaa toisin sanoen uskomme tai epäilemme, että irakilaisilla on hallussaan joukkotuhoaseita ja tunkeudumme siksi maahan, ammumme ja tapamme ihmiset ja sitten jälkikäteen saamme selville, ettei tällainen toiminta ollut oikeutettua. Minä pidän tällaista sotarikoksena. En usko, että Irakin tapahtumille oli minkäänlaista oikeutusta. Asetarkastajat on tärkeää päästää takaisin maahan. Useiden puhujien mainitsemassa Yhdistyneen kuningaskunnan, Yhdysvaltojen ja Espanjan esittämässä YK:n päätöslauselmaluonnoksessa Irakin hallinto sekä myös sen öljytuloja koskevat päätökset annettaisiin hyökkääjien ja miehittäjävaltojen käsiin. Se on häpeämätöntä, nykyajan kolonialismia, emmekä saisi sallia sitä. Irakin koulutusjärjestelmä oli aikoinaan alueen kehittyneimpiä; kaikilla sekä miehillä että naisilla oli mahdollisuus koulutukseen. Nyt tämä koulutusjärjestelmä on tuhottu täysin. Jotkut ovat maininneet tänään naisten oikeudet Irakissa. Asianmukainen koulutusjärjestelmä on yksi keino varmistaa, että naiset vapautetaan, että heillä on oikeuksia ja että he tiedostavat oikeutensa. Mitä Irakin koulutusjärjestelmälle tapahtuu jatkossa ja miten se otetaan takaisin käyttöön? Coûteaux (EDD). (FR) Arvoisa puhemies, hyvät jäsenvaltioiden edustajat, sodan vastustajat olivat siis oikeassa. Yhdysvaltojen ja Yhdistyneen kansakunnan muodostaman unionin ainoan tällä hetkellä olemassa olevan unionin aiheuttaman epävakaisuuden, voimankäytön ja Irakin vastaisen hyökkäyksen tarkoituksena ei ollut sen enempää Baath-puolueen sosialistisen hallinnon kumoaminen kuin valejoukkotuhoaseiden hävittäminenkään. Tavoitteena oli hyvin yksinkertaisesti Irakin laajamittainen tuhoaminen pienen Washington hallituksen teoreetikkoryhmän ideologisten ja teollisten mallien toteuttamiseksi. He eivät voisi todellakaan vähempää välittää Lähi-idän rauhasta tai Irakin kansasta, jonka he tahallaan haluan todellakin sanoa, että tahallaan syöksevät anarkian valtaan, josta seuraa kammottavaa väkivaltaa ja sanoinkuvaamatonta kärsimystä. He pelaavat ihmisillä kuin marmorikuulilla näin tekevät imperiumit ja varsinkin tämä Yhdysvaltain imperiumi. Koska Eurooppa on pelkuri, se on sallinut tämän imperiumin syntymisen ja kadottanut ainoat juurensa, kansakuntansa, erityisesti Ranskan, joka ainoana valtiona harjoittaa itsenäistä maailmanpolitiikkaa ei siksi, että Eurooppa on vanha, vaan yksinkertaisesti siksi, että Eurooppa on poliittisesti kuollut, koska siltä on riistetty kansallinen elinvoimaisuus. On siksi taas vain hurskastelua puhua tänään tällä naurettavalla foorumilla Irakin jälleenrakennuksesta, kun tavoitteena on tosiasiassa Irakin tuhoaminen siten, ettei jäljelle jää mitään muuta kuin tietenkin öljynporaustornit. Nyt ei ole kyse siitä, miten jälleenrakennus pitäisi toteuttaa, vaan siitä, missä määrin tuhoamme Irakin, nöyryytämme arabeja ja voimistamme heidän vihaansa niiden ideologien hyväksi, jotka haluavat hinnalla millä hyvänsä lietsoa sivilisaatioiden välistä yleistä sotaa, josta tulee sivilisaatioiden vastainen sota, joka alkaa siitä, mitä omasta sivilisaatiostamme on jäljellä Borghezio (NI). (IT) Arvoisa puhemies, Irakin tilanne saattaa meidät nyt äärimmäisen vaikean tehtävän eteen. Meidän on määritettävä, miten siirtymäprosessi oikeutetaan ja miten sitä ohjataan sodan päätyttyä kohti vapaata, demokraattisesta järjestelmää, joka perustuu meidän kaikkien toivomaan poliittiseen, uskonnolliseen ja etniseen monimuotoisuuteen. Yhdysvaltojen viime perjantaina YK:lle esittämässä päätöslauselmaesityksessä turvallisuusneuvoston osallistuminen pyritään typistämään vähäpätöiseen asemaan, ja siinä säännellään tiukasti öljytulojen käyttöä ennalta laadittujen määräysten mukaisesti, eikä siinä sitä paitsi määritetä Yhdysvaltojen ja Yhdistyneen kuningaskunnan hallinnon kestoa, mikä tarkoittaa, että se kestää todennäköisesti hyvän aikaa. Lisäksi siinä todetaan, että miehittäjävallat johtavat väliaikaishallintoa yhdessä irakilaisten kanssa YK:n toimiessa koordinaattorina. Sanamuoto on ylimalkainen, eikä

15 14/05/ YK:lla näytä olevan sen mukaan juuri muuta tehtävää kuin humanitaarisen avun koordinointi. Eurooppa pyytää nimenomaan, että se otatettaisiin välittömästi nykyistä tiiviimmin mukaan toimintaan. Koska Euroopan unioni on geopoliittisesti lähin kokonaisuus, olisi aivan järjetöntä jättää se sellaisen prosessin ulkopuolelle, joka on erittäin merkityksellinen alueen tulevaisuuden kannalta. Emme voi sitä paitsi hyväksyä Yhdysvaltojen strategiaa, jossa pyritään luomaan yhteys Iranin kanssa käytäviin keskusteluihin, joiden tarkoituksena on estää laajaa shiialaisväestöä aiheuttamasta epävakautta. Tätä etnisuskonnollista tilannetta on arvioitava erittäin huolellisesti, mutta Eurooppa ei voi pysytellä syrjässä ja toimettomana Al- Qaidan uudelleen käyttöönottaman terroristrategian luodessa kauhukuvia. Irakin vakauttaminen ja toimenpiteet, joilla varmistetaan eri etnisten ryhmien uskonnollinen rauha, ovat selvästikin välttämättömiä Persianlahden kaltaisella alueella, jossa kiihkoislamilaisten terrorismin salakavala verkosto on toivottoman vahva ja tunkeutunut erittäin syvälle. Tämä Tšetšenian iskua muistuttava isku tekee kiihkoislamilaisuuden kansainvälisen verkoston länsimaille aiheuttamasta haasteesta taas erittäin merkityksellisen. Vaikka Euroopalla on Yhdysvaltojen kanssa erimielisyyksiä Irakin kysymyksestä, Euroopan on edellä mainitsemani seikan vuoksi täytettävä kaikki velvollisuutensa ja torjuttava järjestäytynyttä terrorismia, joka kuten nyt on laajalti todistettu pesiytyy jopa Euroopan unionin jäsenvaltioihin, lukuisiin moskeijoihin ja islamilaisiin keskuksiin, joita usein rahoitetaan Saudi- Arabiasta käsin Stenzel (PPE-DE). (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, aluksi totean, että pidän tätä Irakia koskevaa keskustelua myönteisenä asiana. Se osoittaa, että me eurooppalaiset haluamme kantaa vastuumme sodan jälkeisestä Irakista ja katsoa tulevaisuuteen. Minusta onkin siksi järkevää, että päätimme olla laatimatta sodan jälkeistä Irakia koskevaa päätöslauselmaa, koska ajautuisimme vain keskustelemaan EU:n syyllisyydestä ja hyvityksestä, ristiriitaisista asenteistamme Yhdysvaltoihin sekä YK:n tulevasta asemasta. Siitä ei hyödy kukaan, ja kaikkein vähiten irakilaiset. Haluaisin kuitenkin jo tässä vaiheessa huomauttaa, että kannatamme Yhdistyneiden Kansakuntien keskeistä asemaa siitä yksinkertaisesta syystä, että vieraan valtion hallinnointi edellyttää kansainvälistä oikeutusta. Irakin johtavalla hallinnoijalla pitäisi näin ollen olla YK:n valtuutus. Meidän on varmistettava, että "öljyä ruokaa vastaan" -ohjelman varat käytetään irakilaisten hyväksi. Kaikki vuonna 1990 asetetut Irakin vastaiset taloudelliset ja rahoitukselliset pakotteet olisi poistettava välittömästi. Saddam Husseinin hallinnon sorruttua ei ole enää mitään syytä pysyttää niitä voimassa. Minusta on melko keinotekoista keskustella siitä, mitä YK:n keskeisellä asemalla Irakin jälleenrakennuksessa tarkalleen tarkoitetaan. Valtiossa, jossa ei ole minkäänlaista siviilijärjestystä, josta toimivan hallinnon perusrakenteet vielä puuttuvat, jossa hallinto on jättänyt jälkeensä kauhistuttavan hädän ja väkivaltaiset menettelyt ja jossa on puutetta kaikkein perusluonteisimmista asioista, on tärkeää keskittyä humanitaariseen apuun ja sen koordinointiin. Euroopan unionilla on tässä merkittävä tehtävä, ja kannatan jo toiminnassa olevaa ECHO-ohjelmaa. Meidän on joka tapauksessa aika välttää sellaista vaikutelmaa, että ainoastaan Yhdysvallat toimii 15:n EU:n jäsenvaltion vielä neuvotellessa. Toisin sanoen kun Irakin sodan pöly on laskeutunut, Euroopan unionin pitäisi pyrkiä ensisijaisesti selvittämään suhteensa Yhdysvaltoihin. Puolan presidentti Kwasniewski saapuu pian vieraaksemme, ja hän edustaa valtiota, joka toimi Irakissa Yhdysvaltojen rinnalla, mutta sanoo siitä huolimatta olevansa kiinnostunut Euroopan yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Ennen kuin kyseenalaistamme näiden valtioiden ja myös EU:n jäsenvaltioiden eurooppalaisen asenteen, meidän olisi pikemminkin muistettava, että kaikki Yhdysvaltojen kanssa sotatoimiin osallistuneet valtiot ovat mahdollisia siltoja meidän ja Washingtonin välillä. Samoin kuin Lähi-idän kysymystä käsittelevän kvartetin kohdalla, EU voi ylläpitää asemaansa uskottavasti ainoastaan toimimalla kumppanuussuhteessa eikä suinkaan ristiriidassa Yhdysvaltojen kanssa Andreasen (ELDR). (EN) Arvoisa puhemies, en ole Bushin hallituksen erityinen ystävä, mutta haluaisin käyttää tilaisuuden hyväkseni ja onnitella ja kiittää yhdysvaltalaisia ja liittoutumaa niiden sotilaallisesta toiminnasta Irakissa. Se oli ripeää ja tehokasta ja onnistui tavoitteessaan kukistaa julma hallinto. Toisin kuin jotkut ennustivat parlamentin täysistunnossa, sodasta ei aiheutunut kauhistuttavia seurauksia koko Lähi-idälle. Esitettyäni kiitokset yhdysvaltalaisille on aika kertoa heille, että odotamme heidän pysyvän Irakissa vain niin kauan kuin on tarpeen. He ovat varmasti samaa mieltä, ja toivon, että Yhdistyneillä kansakunnilla on hallitseva asema sodan jälkeisessä Irakissa. Euroopan unionillakin on tehtävänsä Irakissa tulevina kuukausina sen tehtävänä on tukea demokraattista kehitystä koko alueen vakauttamiseksi. Voimme hyödyntää kokemuksiamme unionin Afganistanissa toteuttamista toimista, ja odotan näkeväni yhtenäisen Euroopan vastaamassa tähän uuteen, suureen Irakin haasteeseen, jossa lähdetään liikkeelle pakotteiden poistamisesta Korakas (GUE/NGL). (EL) Arvoisa puhemies, tässä minuutin kestävässä puheenvuorossani haluaisin pikaisesti tuoda esiin seuraavat asiat. On häpeällistä, ettei tässä yhteydessä anneta päätöslauselmaa ilmeisesti siitä syystä, että valtaosa ei halua tuomita Yhdysvaltojen ja Yhdistyneen kuningaskunnan provosoimatonta laitonta hyökkäystä. Tämä on käynyt ilmi myös

16 20 14/05/2003 useimmista tänään pidetyistä puheista. Kumpikaan komission jäsen tai neuvoston puheenjohtaja tuomitessaan Riadin terrori-iskun ei paheksunut sanallakaan Yhdysvaltojen ja Yhdistyneen kuningaskunnan ahnasta, terroristista ja rikollista hyökkäystä. Tämä on häpeällistä! He halusivat tänäänkin päinvastoin pohjimmiltaan oikeuttaa tämän rikoksen tunnustamalla häpeilemättä miehittäjävaltioiden olevan vastuussa järjestyksen ylläpidosta ja jälleenrakennuksesta ilmeisesti toivoen, että Euroopan unionille annetaan pala kakkua. Tämä on häpeällistä! Kumpikaan ei vastustanut Yhdysvaltojen kantaa ennalta ehkäisevästä hyökkäyksestä jättäen tien avoimeksi uusille rikoksille. He kaikki, Euroopan unioni mukaan luettuna, sitä paitsi sopivat ennalta ehkäisevästä hyökkäyksestä Prahassa. Arvoisa puhemies, toistan vielä kerran, että tämä on häpeällistä. Meidän tehtävänämme on tuomita rikokset empimättä ja vaatia, että miehittäjävallat vetäytyvät välittömästi Irakista ja että hyökkääjät maksavat aiheuttamansa vahingon korjaamisesta aiheutuvat kustannukset. Hyökkääjät ja niiden irakilaiset kumppanit on tuomittava sotarikollisiksi. YK:n on langetettava vielä tässä myöhäisessä vaiheessa ankaria seuraamuksia hyökkääjille ja valvottava korvauksen maksamista. Lopuksi totean, että Irakilaisten on annettava ottaa kohtalo omiin käsiinsä ilman että valloittajat puuttuvat asiaan. Irakilaisten on näin ollen järjestettävä ja kehitettävä kansallinen vastarintansa. Rauhan ja järjestyksen palauttaminen edellyttää voittajien nujertamista. Meidän on osoitettava irakilaisille yhteisvastuullisuutta; olemme sen heille velkaa Isler Béguin (Verts/ALE). (FR) Arvoisa puhemies, on vahinko, ettei tämän keskustelun päätteeksi anneta päätöslauselmaa, koska parlamentin on erittäin tärkeää lähettää tavalliselle kansalle poliittinen viesti, joka koskee tätä Yhdysvaltojen sotaisan diplomatian aikaansaamaa vakavaa kansainvälistä kriisiä. Tämä on osoittanut järjettömällä tavalla sen, minkä käytännössä koko kansainvälinen yhteisö tuomitsi tämän yksipuolisen hyökkäyksen tosiasiallisena liikkeellepanevana voimana, kuten Verts/ALE-ryhmän kollegani jo totesivat. Näissä toimenpiteissä ei voida kuitenkaan rajoittua pelkkään suulliseen arvosteluun. Tämän maailmanlaajuisen hegemonian vuoksi YK:n uskottavuus ja jopa tulevaisuus on saanut vakavan kolauksen, emmekä voi suhtautua siihen välinpitämättömästi. Se on vaikuttanut myös yhteisöhankkeemme poliittisiin tavoitteisiin ja pyrkimyksiimme yhdistää Euroopan äänet saavuttaaksemme sekä konsensuksen että kansainvälisen oikeutuksen. Kansa, joka käsittää 24 miljoonaa ihmistä, on jätetty kurjan kohtalonsa armoille, eivätkä nämä ihmiset voi olla edes varmoja siitä, että heidän päivittäisistä tarpeistaan huolehditaan. Tämä on todellakin erittäin vakava tilanne, jossa tarvitaan kiireesti Euroopan aloitetta. Emme voi tyytyä jälleenrakennusviraston asemaan, vaikka sekin tehtävä on ilman muuta välttämätön ja kiireellinen. Historian mahdollisen käännekohdan vaarantaminen kansainvälisessä tilanteessa ei ole enää pelkkä lehdissä käytetty pinnallinen fraasi. Uhka on todellinen, mutta parlamentti ei näytä tiedostavan sitä. Laajentuneen parlamentin, jolla tarkoitan myös uusien jäsenvaltioiden tarkkailijoita, olisikin ymmärrettävä, että Euroopan unionin on ehdotettava aiempaa kypsempää ja pitkäaikaisempaa vaihtoehtoa Yhdysvaltojen opportunistiselle ja voitonhimoiselle taktikoinnille. Meidän on otettava huomioon esimerkiksi Ranskan, Saksan ja Belgian oikeudenmukaiset kannat ja muodostettava yhteinen ja yhtenäinen kanta. Hyvät kollegat, lopuksi totean, että YK:lle on palautettava sen asema keskeisenä kansainvälisenä neuvottelufoorumina Morillon (PPE-DE). (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, haluan puhua tänään siitä, mitä unionin on otettava opikseen sitä koko Irakin kriisin ajan vaivanneesta voimattomuudesta, jota itsekin aivan perustellusti pahoittelitte. Parlamentti hyväksyi 10. huhtikuuta kolmen neljäsosan äänten enemmistöllä päätöslauselman Euroopan uudesta turvallisuus- ja puolustusjärjestelmästä, jonka toivottiin olevan käytössä tämän sodan lopussa. Tämä erittäin laaja yksimielisyys ei ole mikään yllätys, sillä tuoreimmista eurobarometri-kyselyistä käy ilmi, että jopa 71 prosenttia EU:n kansalaisista kannattaa tällä hetkellä yhteisen politiikan kehittämistä tällä alalla. Tämän pyynnön ovat esittäneet myös monet unionin ulkopuoliset tahot, jotka haluavat Euroopan unionin hoitavan osuutensa maailmanpolitiikassa maailman, jonka tulevaisuus ei saa enää olla ainoastaan Amerikan yhdysvaltojen presidentin vastuulla. On todettava, että tätä kauan odotettua Eurooppaa ei ole enää olemassa eikä sitä myöskään tule olemaan, ennen kuin sen toiminnan kannalta oleelliset toimielinuudistukset on pantu täytäntöön. Parlamentin ehdotukset perustuvat tähän ajatukseen, vaikka tiedämme varsin hyvin, että näiden uudistusten laajuus on rajallinen. Tiedämme varsin hyvin, että on viime kädessä valmistelukunnan asiana suositella niiden hyväksymistä. Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, viime kuussa järjestetyssä nimenhuutoäänestyksessä kolme neljännestä parlamentin jäsenistä oli valmis omaksumaan tällaisen selkeän ja joissakin tapauksissa rohkean kannan tässä asiassa, ja se johtuu siitä, että he Irakin kriisin ansiosta ymmärsivät, että heidän on tärkeää antaa täysi tukensa kollegoillemme, jotka työskentelevät parhaillaan komission jäsenen Barnierin johtamassa puolustusasioita käsittelevässä työryhmässä ja Jean-Luc Dehaenen johtamassa ulkosuhteita käsittelevässä työryhmässä. Otettuaan opiksi Irakin kriisistä ja kauhistuttuaan unionissa kriisin aikana vallinneesta äänten sekamelskasta kaikki todellisen "yhteisen kodin"

17 14/05/ rakentamista kannattavat yhtyvät ajatukseen siitä, että 25 jäsenestä koostuva tulevaisuuden unioni ottaa kansainvälisessä politiikassa sille kuuluvan aseman, jota se ei ole pystynyt säilyttämään 15 jäsenen voimin. Tärkeimpänä tavoitteena on oltava, että Eurooppa pystyy puhumaan vihdoinkin yhdellä äänellä. Jos valmistelukunta onnistuu saavuttamaan tämän tavoitteen, se johtuu siitä, että se on ottanut opikseen taannoisista erimielisyyksistä, jotka ovat pikemminkin kuviteltuja kuin todellisia olen siitä vakuuttunut samoin kuin te, arvoisa neuvoston puheenjohtaja Swoboda (PSE). (DE) Arvoisa puhemies, olen tavattoman iloinen, että Saddam Hussein ja hänen hallintonsa on kukistettu, mutta siitä huolimatta olen edelleen vahvasti sitä mieltä, että tämä sota oli väärin. Se oli kansainvälisen oikeuden vastainen, ja sille oli olemassa vaihtoehto; ihmettelen, että niin harvat parlamentin jäsenet muistavat, että toukokuussa 2002 päätimme nimenomaan vaihtoehtoisesta menettelystä. Monilla näyttää olevan kovin lyhyt muisti. Luon kuitenkin lyhyen katsauksen tulevaisuuteen: maailman omaatuntoa, joka käsittää myös puolalaisen paavin omantunnon ja näkemykset, rauhoiteltiin lupaamalla, että Yhdistyneet Kansakunnat tulee mukaan sodan jälkeen, ja sitten on kansainvälisen yhteisön vuoro. Turvallisuusneuvoston päätöslauselmaluonnos on pelkkä farssi, ja Yhdistyneen kuningaskunnan ministeri Claire Short toimi johdonmukaisesti erotessaan virasta. Haluaisin vielä jatkaa tulevaisuuden käsittelyä ja pohtia Lähi-idän rauhanprosessia. Senkin kohdalla sanottiin, että Irakin sota mahdollistaa rauhanprosessin käynnistämisen. Asia ei ole kuitenkaan vielä ratkennut. Miltä tilanne näyttää tällä hetkellä? Palestiina on luojan kiitos Yhdysvaltojen ja ennen kaikkea myös Euroopan painostuksesta ottanut tärkeän askeleen ja asettanut virkaan ensimmäisen pääministerin, Abu Mazenin. Haluamme tukea häntä kaikin tavoin, jotta hän voi tehdä sen, mitä on luvannut ja minkä hän nähdäkseni todellakin myös haluaisi tehdä, nimittäin torjua väkivaltaa ja terrorismia. Israelin tai pikemminkin Sharonin johtaman Israelin hallituksen reaktio ei ole kuitenkaan kovin myönteinen. Jos pääministeri Sharon kieltäytyy vastaanottamasta YUTP:n korkeaa edustajaa Solanaa, koko Euroopan unionin pitäisi siinä tapauksessa esittää vastalause. Pääministeri Sharonin ei luojan kiitos voida väittää puhuvan koko Israelin puolesta, mutta Abu Mazenkaan ei valitettavasti edusta tällä hetkellä koko Palestiinaa. Myös Jasser Arafat on Palestiinassa sellainen vaikutusvaltainen henkilö, joka meidän on saatava kannattamaan tätä rauhanprosessia, ja hänen kanssaan käytävät keskustelut ovat siksi sekä välttämättömiä että perusteltuja. Minun on kuitenkin sanottava, etten ole kuullut nyt juuri mitään niistä, jotka väittivät ennen sotaa, että olemme sodan jälkeen "rauhanrintamalla" rakentamassa rauhaa. Mielessäni on erityisesti Espanjan pääministeri Aznar. Ministeri Papandreou on onneksi toisaalta hyvin aktiivinen. Korkea edustaja Solanakin on paljon äänessä, ja toivoisin, että kaikki parlamentin jäsenet ja kaikki eurooppalaiset ainakin pyrkivät nyt edistämään Israelin ja Palestiinan rauhanprosessia ja panemaan rauhansuunnitelman täytäntöön kaikista puutteista huolimatta. Tälle sodalle ei ole enää mitään tekosyitä eikä pienintäkään oikeutusta, ellemme saa rauhanprosessia edes käyntiin. (Suosionosoituksia) Vallvé (ELDR). (ES) Arvoisa puhemies, olemme iloisia, että Irakin diktatuuri on päättynyt. On kuitenkin syytä pitää mielessä, että sodan päämääränä ei ollut vain Saddam Husseinin diktatuurin kumoaminen. Yhdysvallat suvaitsee muitakin diktatuureja eri puolilla maailmaa. Sodissa ei ole kyse tällaisista asioista. Me espanjalaiset elimme yli 20 vuotta diktatuurissa, jolle Yhdysvallat antoi suoraa tukea. Sodan virallisena päämääränä oli joukkotuhoaseiden hävittäminen. Tällaisia aseita ei ole kuitenkaan löydetty. Haluaisin huomauttaa, että ennen Irakin sotaa Azoreilla järjestettiin konferenssi, johon osallistui Yhdysvaltojen ja Yhdistyneen kuningaskunnan edustajia sekä Espanjan pääministeri. Tuolloin otettiin viimeinen ryhmävalokuva ennen Irakin hyökkäystä. Nyt sota on päättynyt, mutta Irakin valvontatoimia ei ole jaettu Azoreilla pidetyn konferenssin osapuolten kesken. Ne on sen sijaan jaettu Yhdysvaltojen, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Puolan kesken. Espanja on jätetty syrjään. Sen osallistumismahdollisuudet näyttävät olevan ristiriidassa Espanjan hallituksen sodalle antaman tuen kanssa. Irakissa on tuhottu paljon enemmän kuin arkeologinen museo. Jälleenrakennustyötä on tehtävä paljon. Toivokaamme, että Yhdysvalloista tulee taas maailmanjärjestyksen turvaaja Krarup (GUE/NGL). (DA) Ei ole ehkä yleisesti tiedossa, että pieni kotivaltioni kuuluu niihin valtioihin, jotka ovat antaneet Yhdysvalloille varauksettoman tukensa. Tässä aivan epätodellisessa keskustelussa haluaisin lisäksi kiinnittää huomionne maanmieheni ja Euroopan liberaali- ja demokraattipuoleen ryhmää edustavan kollegani Ole Andreasenin erinomaiseen puheeseen hän on tiiviissä yhteistyössä Tanskan pääministerin kanssa. Kollega Andreasen puhuu tavallisesti tanskaksi, mikä on oiva ajatus. Symbolisena tekona hän kuitenkin puhui nyt englanniksi, mikä tietenkin kuvastaa loistavasti hänen tiiviitä yhteyksiään Tanskan pääministeriin, joka kuuluu hänen kanssaan samaan puolueeseen ja joka on hänen läheinen kollegansa. Tanskan pääministeri oli viisi päivää Washingtonissa, ja lehdistössä Tanskan kansainvälisessä lehdistössä, jota parlamentin kollegani eivät todennäköisesti tunne kuvailtiin, miten vierailun päätöstilaisuudessa pääministerin ylistäessä presidentti Bushia tämän kunniakkaasta käytöksestä alkoivat yhtäkkiä soida kuuluisasta näytelmästä tutut Mendelssohnin häämarssin sävelet. Koska parlamentin kollegani eivät ehkä tiedä sitä, haluaisin lisäksi korostaa,

18 22 14/05/2003 että jäsen Andreasen, joka antoi Tanskan pääministerille varauksettoman tukensa, on tietenkin suuri ironikko. Tanskan hallituksen Yhdysvalloille antama tuki perustuu niin hullunkuriseen retoriikkaan, että vain suuri ironikko voi pukea sen sanoiksi, ja kollegani onnistui siinä loistavasti. Lisään vielä, että erityisen epätodellista tässä keskustelussa on se, ettei EU:lla ole yhteistä ulkopolitiikkaa eikä Euroopan parlamentti voisi missään tapauksessa vaikuttaa siihen Wijkman (PPE-DE). (SV) Arvoisa puhemies, aluksi haluaisin kiittää komission jäsentä Nielsonia ja puheenjohtajavaltio Kreikan edustajaa Yiannitsisia heidän puheistaan. Komission jäsen Nielson ansaitsee erityistä tunnustusta Bagdadin vierailustaan, jonka tarkoituksena oli varmistaa, että EU:n humanitaarinen toiminta saatiin ripeästi käyntiin. Tämänpäiväisessä keskustelussa olen jäsen Titleyn kanssa samaa mieltä siitä, että olemme taipuvaisia jättämään huomiotta sen tosiasian, että Irakin väestö on tosiasiassa vapautettu hirmuhallitsijan vallasta. Jäsen Nicholson, joka on juuri palannut Irakista, todisti, että valtaosa väestöstä riemuitsi vapauduttuaan vuosikymmeniä kestäneestä hirmuvallasta. Minä kuuluin sodan vastustajiin, mutta en voi olla paljastamatta, että olen erittäin tyytyväinen, että niin pitkään sorretulle kansalle annetaan nyt mahdollisuus rakentaa oma tulevaisuutensa. Kaikki riippuu tietenkin siitä, miten jälleenrakennus järjestetään. Yhdysvallat hyökkäsi Irakiin perustein, jotka koskivat Irakin väitettyä joukkotuhoaseiden hallussapitoa ja yhteyksiä Al-Qaidaan. Hyvin usein korostettiin, ettei taloudellisilla eduilla ollut asian kanssa mitään tekemistä. Nyt on kuitenkin syntymässä jälleenrakennusorganisaatio, joka on täysin yhdysvaltalaisten hallinnassa. Bushin hallitus on jo jakanut yhdysvaltalaisille yrityksille Irakin jälleenrakennusta koskevia monen miljardin dollarin sopimuksia. YK:ssa työskennelleenä tiedän varsin hyvin, että tämäntyyppiset tarjouskilpailumenettelyt kulkevat tavallisesti YK:n tai Maailmanpankin kautta, ja näin pitäisi tietenkin olla tässäkin tapauksessa. Muutoin ei ole mitään takeita siitä, ettei itse menettely ja tapa, jolla Irakin öljytulot käytetään, ole mielivaltainen. Vain YK:n valtuutus voi antaa oikeutuksen Irakin jälleenrakentamiseen. Tämän pitäisi tietenkin olla päivänselvää etenkin meille eurooppalaisille. Oma sopimusoikeutemme perustuu juuri vakauden ja ennustettavuuden luomiseen valtioidemme välisiin suhteisiin. Ymmärrän, että on vaikeaa määrittää täsmällisesti EU:n asemaa jälleenrakennuksessa, ennen kuin asiat on selvitetty YK:n päätösten avulla. Vaikeudet johtuvat tietenkin myös niistä erimielisyyksistä, joita jäsenvaltioilla oli ennen sotaa sekä sen aikana. Olen jäsen Poetteringin kanssa samaa mieltä siitä, että jäsenvaltioitamme yhdistäviä asioita on enemmän kuin niitä erottavia tekijöitä. Olen siksi pettynyt, ettei EU ole onnistunut sopimaan aktiivisesta suunnitelmasta siitä, miten voimme parhaiten hyödyntää erityistä jälleenrakennuskokemustamme. Luin skandinaavisista sanomalehdistä, että yksittäiset jäsenvaltiot, kuten Tanska, valmistautuvat osallistumaan pitkäaikaiseen jälleenrakennukseen. Se on ilman muuta hienoa, mutta EU:n olisi tietenkin tärkeämpää laatia tällainen suunnitelma komission johdolla. Minulla ei ole nyt aikaa määritellä tarkemmin, mistä tehtävistä tässä on kyse, mutta on selvää, että tarkoitan ennen kaikkea esimerkiksi oikeusalan sekä koulutukseen ja sairaan- ja terveydenhoitoon liittyviä toimia. Kehottaisinkin sekä puheenjohtajavaltiota että komissiota laatimaan viipymättä tällaisen ehdotuksen, jotta EU voi jossain määrin palauttaa maineensa ja ennen kaikkea ottaa tilanteen edellyttämän keskeisen aseman kansainvälisessä politiikassa ja kyseisellä alueella Poos (PSE). (FR) Arvoisa puhemies, Yhdysvaltojen ja Yhdistyneen kuningaskunnan joukkojen erittäin odotettu sotilaallinen voitto Irakissa on synnyttänyt joissakin henkilöissä eräänlaista tilapäistä opportunismia: unohtakaamme kaikki menneet kiistat ja rakentakaamme demokraattinen Irak Yhdysvaltojen asiantuntevalla johdolla. Vaikka tämä visio onkin juridisesti pätevä, se ei todennäköisesti merkitsisi unionin ulkopolitiikalle hyvää uutta alkua. Emme aio poimia palasia ja palauttaa Euroopan yhtenäisyyttä tulevaisuuden hankkeena vaikenemalla yksipuolisen sotilaallisen operaation syistä sekä tavasta, jolla se suunniteltiin ja päätettiin. Meidän on ensin paljastettava valhe, jota kutsuisin vuosisadan valheeksi, väite, että Irakilla on hallussaan joukkotuhoaseita, jotka voisivat vaarantaa koko maailman turvallisuuden. Yhtäkään kiellettyä asetta ei ole löydetty. On päivä päivältä selvempää, että ne, jotka ovat jo pitkään halunneet löytää tekosyyn sodalle hinnalla millä hyvänsä, ovat huijanneet koko maailmaa sekä myös Yhdistyneitä Kansakuntia. Meidän on tuomittava toinenkin valhe, nimittäin väite, että Yhdistyneet Kansakunnat on epäonnistunut toimissaan, minkä vuoksi voittajien pitäisi saada päättää Irakin jälleenrakennuksesta ja valtion öljystä, joita jotkut kutsuvat sotasaaliiksi. Yhdistyneet Kansakunnat ei ole epäonnistunut. Ne, jotka eivät onnistuneet saamaan turvallisuusneuvostossa vaadittua määräenemmistön tukea, ovat työntäneet sen julmasti sivuun. Kansainvälistä oikeutta on rikottu, mutta nyt on mahdollisuus korjata asia. Euroopan unionissa tämä tarkoittaa täydellistä Yhdistyneiden Kansakuntien vastuun palauttamista kriisinhallinnassa. Pyydänkin, että neuvosto ja komissio hylkäävät Yhdysvaltojen pyynnöt ja aikovat päättäväisesti myöntää YK:lle ja vain YK:lle keskeisen aseman sodan jälkeisessä Irakissa Zacharakis (PPE-DE). (EL) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, voi kuulostaa oudolta, mutta minusta ei ole mitään järkeä käyttää tilaisuutta

19 14/05/ hyväksi ja tuhlata kolmen minuutin puheaikaani ikävystyttääkseni teitä toistamalla kaikki, mitä parlamentissa on viime kuukausina hoettu kyllästymiseen asti Irakin tragediasta. Esitänkin siksi vain yhden kysymyksen, joka on mielestäni tuotava nyt kiireesti esiin Euroopan parlamentissa vaaleilla valitussa elimessä, joka edustaa Euroopan kansoja, joille olemme vastuussa ratkaisuistamme ja päätöksistämme ja jotka ovat kiinnostuneita ja viime kädessä myös oikeutettuja saamaan edes yhden vastauksen niihin tekosyihin, joita sotaa käyneen liittoutuman johto käytti pääasiassa oikeuttaakseen toimensa sekä suostutellakseen tai petkuttaakseen koko maailman ihmisiä ja erityisesti Euroopan kansalaisia. Mikä siis oli tarkalleen ottaen Irakin vastaisen hyökkäyksen ja Saddam Husseinin hallinnosta saadun vahingoniloisen sotilaallisen voiton tulos, kun tarkastellaan Irakin kiellettyjen joukkotuhoaseiden paikannusta ja deaktivointia, demokraattisen ja edustuksellisen Irakin hallituksen perustamista sekä kansainvälisen terrorismin, erityisesti Al-Qaidan, nujertamista? Souladakis (PSE). (EL) Arvoisa puhemies, tämänpäiväisessä mielenkiintoisessa keskustelussa meillä on ollut mahdollisuus käsitellä muutamia mielenkiintoisia asioita. Ensimmäinen niistä mielestäni myönteinen asia on Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän puheenjohtajan Poetteringin esittämien näkemysten korjaaminen. Toinen mielenkiintoinen seikka on, että jotkut antoivat sellaisen kuvan, että olemme kiitollisia puolustusministeri Rumsfeldille, joka kukisti vanhan ystävänsä Saddamin, koska se näyttää merkitsevän pelkkää lausuntojen tarkistusta. Kolmas asia on pyrkimys ja mahdollisuudet suojella Irakin kulttuuriperintöä; sekin on myönteistä, ja toivon, etteivät jotkut muutaman vuoden kuluttua väitä, että varastetut näyttelyesineet ovat eri museoissa, kuten Akropoliin marmorit ovat British Museumissa, ja että nämä muinaisesineet tai kulttuurimuistomerkit ovat näissä museoissa paremmassa suojassa kuin niiden alkuperävaltioissa. Nyt on joka tapauksessa kyse poliittisista lähtökohdista. Yhdistyneet Kansakunnat on ainoa elin, joka voi ratkaista ongelman ja tarvittaessa elvyttää kansainväliset suhteet. Näissä oloissa Euroopan unionin ja sen turvallisuusneuvostoon kuuluvien jäsenten on siis edistettävä tämänsuuntaista kehitystä, eikä ole lainkaan myönteistä, että tietyt Euroopan unionin jäsenet ja turvallisuusneuvoston jäsenet esittivät taas yhdessä päätöslauselman, josta parhaillaan keskustellaan. Toivon, että kokemus ja ongelmat saavat meidät ajattelemaan aiempaa myönteisemmin ja parantavat Euroopan johtajuuden näkymiä. Se edellyttää kuitenkin tiettyjä periaatteita. Mitä ne ovat? Jos luomme lyhyen katsauksen historiaan, voimme todeta, että eri hallinnot ovat yksi toisensa jälkeen todellakin piinanneet Lähiitää, joka oli laaja alue useita vuosia pahamaineisella siirtomaa-aikakaudella. Euroopan ei saa hyväksyä sitä, jos jotkut tahot olivatpa he sulttaaneja, maharadzoja, emiirejä tai poliittisia nukkepääministerejä pyrkivät edelleen antamaan vastauksia alueelle, jolla on tapahtunut tällaisia muutoksia. Me 25 valtiota kunnioitamme demokratiaa, vapauksia ja oikeuksia. Emme aio korvata 1800-luvun lähtökohtia uusilla malleilla ja uusilla kompromisseilla Gawronski (PPE-DE). (IT) Arvoisa puhemies, Yhdysvaltojen Irakissa toteuttaman operaation menestys ja se, miten nopeasti sodan tavoite saavutettiin eli valtio onnistuttiin vapauttamaan Saddam Husseinin diktatuurista suhteellisen vähäisin uhrein, vahvistavat monien olettamukset siitä, että varsinaisesta sodasta tulee kaikkein helpoin osa tätä operaatiota. Riadin terrori-isku tuo varsinkin joillekin parlamentin jäsenille järjetöntä, huonosti salattua tyydytyksen tunnetta, koska heistä on nyt perusteltua sanoa: "Me tiesimme, ettei Irakiin hyökkäyksessä olisi mitään järkeä". Riadin isku todistaa, että todellinen terrorismin vastainen sota on vasta alkamassa. Nyt alkaa tuhotun ja hävitetyn valtion jälleenrakennusvaihe ja sodassa koetukselle joutuneiden liittolaissuhteiden korjaaminen. Juuri keskuuteemme tervetulleiksi toivottamiemme 10 valtion avulla Euroopan unionin on osoitettava, että se pystyy todellakin esiintymään yhtenäisenä. On tietenkin mielenkiintoista havaita, että nyt, kun tämä joidenkin vieläkin tarpeettomana pitämä sota on päättynyt, Bagdadin kaduilla myydään pamfletteja, kirjoja ja lehtiä, joista olisi Saddam Husseinin valtakaudella tai muualla, kommunistisessa järjestelmässä seurannut vankeustuomio ja kidutusta. Kuulemme pian Puolan presidentin Kwasniewskin puheen parlamentissa. Kuulumme hänen kanssaan eri poliittisiin siipiin, mutta hän on osoittautunut rohkeaksi johtajaksi, joka on antanut valtionsa tuen Irakissa toteutetulle interventiolle, ja tämä on saanut ne hallitusten päämiehet arvostelemaan häntä, jotka tekivät väärän poliittisen päätöksen ja joiden on nyt vaikeaa myöntää erehdystään. Tavatessaan viime viikolla presidentti Chiracin ja liittokansleri Schröderin presidentti Kwasniewski pyysi, ettei Puolaa pakotettaisi valitsemaan Euroopan ja Yhdysvaltojen välillä: on mahdollista olla molempien ystävä. Meidän parlamentin jäsentenkin on pyrittävä olemaan molempien ystävä De Rossa (PSE). (EN) Arvoisa puhemies, on valitettavaa, että parlamentin mielestä ei ollut mahdollista laatia päätöslauselmaa tämänpäiväiseen keskusteluun. Täällä käydyn keskustelun perusteella on ilmeistä, että olisimme itse asiassa voineet sisällyttää päätöslauselmaan monia asioita, joista olemme samaa mieltä. Meidän olisi tietenkin pitänyt suureksi osaksi luopua itseoikeutuksesta, johon olemme kaikki taipuvaisia. Minä vastustan sotaa ja vastustan edelleen

20 24 14/05/2003 sen tulosta ja suuntaa, johon Irak on nyt menossa. Meidän on kuitenkin pyrittävä palauttamaan luottamus lakiin perustuvaan maailmanjärjestykseen. Emme voi tehdä sitä pyrkimällä itse oikeuttamaan sotaa koskevat asenteemme. Meidän on tehtävä se ennen kaikkea siten, että pyrimme luomaan Euroopan unioniin yksimielisyyden. Meidän on löydettävä kultainen keskitie yksinapaisen maailman kannattajien ja moninapaisen maailman kannattajien välillä. Tästä tilanteesta ei ole ulospääsyä Euroopan unionin on käsiteltävä tätä asiaa. Se voisi näyttää esimerkkiä pyrkimällä tekemään niin, ja toivon, että tavatessaan ensi viikolla ryhmiemme puheenjohtajat yrittävät laatia jonkinlaisen menettelyn, jonka avulla parlamentti voisi käsitellä asiaa. Emme voi vakavissamme pyytää ihmisiä kannattamaan meitä ensi vuonna järjestettävissä Eurooppa-vaaleissa ja samalla teeskennellä, ettei meillä ole mitään roolia ja ettei meillä ole mitään sanottavaa siitä, mihin suuntaan maailma on menossa. Tämä on äärimmäisen tärkeää. Puhumme sodasta ja rauhasta. Lähi-idässä henki on edelleen halpa, ja joudumme maksamaan äskeisen sodan kustannuksia vielä hyvin pitkään. Meidän on käytävä käsiksi erilaisiin maailmankäsityksiimme. Meidän on saatava ote Yhdysvalloista ja saatava se vakuuttuneeksi siitä, että lakiin perustuva maailmanjärjestys on paljon parempi kuin Pax Americana. On sekä yhdysvaltalaisten etujen että meidän etujemme mukaista, että teemme sen kiireesti Cushnahan (PPE-DE). (EN) Arvoisa puhemies, aluksi haluan yhtyä niiden jäsenten näkemyksiin, jotka tuomitsevat Riadin kauhistuttavat terroriteot ja osoittaa myötätuntoa uhrien omaisille ja loukkaantuneille. Nyt kun Irakin sota on päättynyt, pääpaino siirtyy jälleenrakennukseen. Irakin konkreettisen ja poliittisen jälleenrakennuksen ohella meidän on jälleenrakennettava myös EU:n sisäisiä suhteita ja uskottavuuttamme yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla, ja meidän on korjattava YK:lle aiheutunut vahinko. Viimeisin muttei suinkaan vähäpätöisin jälleenrakennuksen kohde ovat transatlanttiset suhteet. Se, voimmeko saavuttaa mitään vai voimmeko saavuttaa kaikki nämä tavoitteet, riippuu Yhdysvaltojen asenteesta sodanjälkeisessä tilanteessa. Arvostan transatlanttisia suhteita. On sekä EU:n että Yhdysvaltojen edun mukaista, että suhteissamme tällä hetkellä oleva särö korjataan. On kuitenkin todettava, että suhteemme on oltava todellinen tasavertaisten osapuolten kumppanuus eikä vain sellainen suhde, jossa EU:lla on nuoremman osapuolen asema, jossa meidän odotetaan automaattisesti tukevan Yhdysvaltojen ulkopolitiikkaa kyseenalaistamatta sitä ja jossa meitä syytetään uskottomuudesta ja Yhdysvaltojen vastaisesta asenteesta, jos olemme eri mieltä sen näkökohdista. Ranskan vastaista hysteriaa on täysin mahdotonta hyväksyä etenkään Yhdysvaltain hallituksen taholta. Yhdysvaltain nykyisen hallituksen asenteen on muututtava, jos transatlanttiset suhteet aiotaan todellakin palauttaa entiselleen. Johtavan aseman antaminen Yhdistyneille Kansakunnille sodan jälkeisessä Irakissa EU:n johtajien vaatimusten mukaisesti olisi Yhdysvalloilta kaikkein selvin osoitus siitä, että se arvostaa transatlanttisia suhteita ja että se todellakin haluaa korjata niitä. Emme saisi unohtaa, että Yhdistyneillä Kansakunnilla oli samanlainen asema Itä-Timorissa vuonna Tätä kokemusta pitäisi nyt hyödyntää Irakin kansan hyväksi Lalumière (PSE). (FR) Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, arvoisa komission jäsen, ennen Irakin sotaa, sen aikana ja nyt sodan jälkeen parlamentti on uskollisesti analysoinut tilannetta ja ilmaissut kantansa. Parlamentissa on valitettavasti ollut erilaisia näkemyksiä, mutta tämänhetkinen totuushan on, että Euroopan unioni on hajanainen. Tämänpäiväisessä keskustelussa meillä kaikilla onkin mahdollisuus taas vahvistaa periaatteitamme. Omat periaatteeni eivät ole muuttuneet. Tuomitsen ehdottomasti Saddam Husseinin hallinnon, mutta pelkäänpä, että tapa, jolla Yhdysvallat kukisti sen, on synnyttänyt tilanteen, joka on jos ei yhtä kauhistuttava ainakin yhtä vaikeasti hallittava. En hyväksy sotia, joista päätetään yksipuolisesti. Kansainvälisten järjestöjen, varsinkin YK:n, asemaa on mielestäni vahvistettava paitsi voimankäytön hyväksymisessä myös jälleenrakennuksen valvonnassa. Periaatteiden vahvistaminen on hyvä alku, mutta se ei riitä. Myös ne, jotka eivät millään lailla osallistuneet hävitykseen, ovat tuhoamisen jälkeen velvollisia osallistumaan jälleenrakennukseen. Sekään ei kuitenkaan riitä. Meidän on lisäksi tehtävä kaikkemme ymmärtääksemme, miksi ja miten yhtäältä eurooppalaisten sekä toisaalta eurooppalaisten ja yhdysvaltalaisten näkemykset ovat hajautuneet niin pahasti. Meidän on tehtävä kaikkemme jälleenrakentaaksemme unionimme paitsi neuvottelupöydän äärellä myös mielissämme. Tämä tarkoittaa, että meidän on pyrittävä kaikin tavoin sopimaan maailmankäsityksestä tai ainakin lähentämään näkemyksiämme keskeisistä ongelmista, kuten transatlanttisista suhteista, kansainvälisten järjestöjen asemasta ja uudistuksista sekä lain ja voimakeinojen käytöstä. Nämä ovat vaikeita aiheita, toisinaan jopa tabuja. Meitä koetelleen iskun jälkeen meidän on kuitenkin erittäin tärkeää yrittää saavuttaa keskinäinen ymmärrys ja selventää käsityksiämme pyrkimällä yksimielisyyteen aina kun mahdollista. Irakin jälleenrakentaminen ja ihmishenkien pelastaminen ovat erittäin oleellisia asioita. Meidän on kuitenkin myös jälleenrakennettava tai pikemminkin rakennettava yhteinen maailmankäsityksemme sekä kansainväliset