Intian vesipulaan. Sunita Narain etsii ratkaisuja VERDUGT BV ASETTAA TAVOITTEENSA KORKEALLE TUTKIMUS TUO KASVUA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Intian vesipulaan. Sunita Narain etsii ratkaisuja VERDUGT BV ASETTAA TAVOITTEENSA KORKEALLE TUTKIMUS TUO KASVUA"

Transkriptio

1 nro VERDUGT BV ASETTAA TAVOITTEENSA KORKEALLE TUTKIMUS TUO KASVUA PAPERIKONEINVESTOINTI ON JOUKKUEOSAAMISTA Sunita Narain etsii ratkaisuja Intian vesipulaan KEMIRAN SIDOSRYHMÄLEHTI

2 pääkirjoitus KEMIRA-LEHTI on Kemiran sidosryhmälehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. JULKAISIJA Kemira Oyj Porkkalankatu 3 PL 330, Helsinki puh Päätoimittaja Kari Savolainen puh KUSTANTAJA Sanoma Magazines Finland Yritysjulkaisut Lapinmäentie 1, PL Sanoma Magazines Johtaja Leena Jaakkola Toimitus Jukka Miettinen Hannu Virtanen Ulkoasu Marjut Jouhki PAINOPAIKKA Hansaprint Oy, Vantaa 2005 ISSN Painos kpl Paperi Galerie One 80 g/m 2. Sen päällystyksessä käytetään Kemiran CoCoatkalsiumsulfaattipigmenttiä. Kannen kuva All Over Press KEMIRA LYHYESTI Kemira on kansainvälinen teollisuuskonserni, joka keskittyy monipuolista osaamista vaativille kemianalan sektoreille. Kokonaispalvelumme ja tuotteemme ovat mukana sellun ja paperin valmistuksessa, puhtaan veden tuotannossa, teollisuuden prosesseissa sekä maalipinnoissa. Tuotantoa meillä on noin 30 maassa ja henkilöstöä meillä on runsaat Liikevaihtomme on noin kaksi miljardia euroa. Ainetietojen saatavuus ja toimittaminen REACHin haasteena Suomeen tuleva EU:n kemikaalivirasto kulkee käsi kädessä REACHin* valmistelun kanssa. EU:n komission valmistelutyöryhmä summasi Hesingissä kesäkuussa, että REACH täyttää uuden ulottuvuuden varmistaen kemikaalien turvallisen käytön. Juuri havainnot turvallisuustietojen puutteista käynnistivät tämän mammuttimaisen muutosprosessin vuonna REACH ei lähde parantelemaan nykyistä järjestelmää, vaan määrittelee pelisäännöt radikaalisti uudelleen. Käyttöturvallisuustiedotteen tiedot eivät enää riitä rekisteröintiin. Tarvitaan paljon enemmän: omistusoikeus alkuperäisiin vaarallisuustutkimuksiin, aineen REACH MÄÄRITTELEE käyttökohteet, tietoa työntekijöiden (myös asiakkaiden, heidän asiakkaidensa ja loppukäyttäjien) sekä PELISÄÄNNÖT UUDELLEEN. ympäristön altistumisesta. Tarvitaan riskiarvio, altistumisskenaariot ja rekisteröintiasiakirjat. Lisäksi tarvitaan toimitusketjun kattava tietojärjestelmä, jolla tätä tieto-omaisuutta kuljetetaan toimittajalta asiakkaille ja takaisin sekä edelleen viranomaisille ja sidosryhmille. Uudet tietovaatimukset ja tietojen jakaminen ovat REACHin kompastuskivi. Mikä kannustaisi yritykset yhteistyöhön, jottei samoja tutkimuksia tarvitse tehdä ja rekisteröidä moneen kertaan? Ovatko kaikki tietovaatimukset edes perusteltuja turvallisen käytön parantamiseksi? Kuinka yksinkertaistaa rekisteröintiä ja tietojenjakoa ja antaa yhteistyölle tarpeeksi aikaa? Tässä toiveita Iso-Britannian EU-puheenjohtajakauden poliittiselle kompomissille. Me Kemirassa jatkamme ainetietojemme kartoittamista ja järjestelmien kehittämistä. Syksyn aikana perustettava Kemiran oma REACH Competence Center auttaa liiketoimintoja rekisteröimään aineensa. REACH haastaa meidät kaikki oppimaan uutta ja hakemaan uusia tapoja toimia. Helena Huttunen Tuoteturvallisuuspäällikkö *REACH, kemikaalien arviointi-, rekisteröinti- ja lupamenettely, on EU:n kemikaalisäädösten täysremontti. Sen on suunniteltu etenevän marraskuussa EU:n parlamentin ensimmäiseen käsittelyyn, sen jälkeen neuvoston käsittelyyn ja tulevan voimaan vuonna 2007.

3 14 SUNITA NARAININ johtama tiede- ja ympäristökeskus CSE sai Stockholm Water Prize -palkinnon Intian vesihuollon hyväksi tehdystä työstä. 30 PAPERIKONEINVESTOINTI on näyttö joukkueosaamisesta. 24 HOLLANTI vetää puoleensa kemian yrityksiä. 12 Sisältö 8 Tutkimus luo kasvua Tutkimustoiminta luo perustan Kemiran orgaaniselle kasvulle. 11 Kasvu vauhdittuu 2006 Euroopan kemianteollisuus uskoo kasvunsa vauhdittuvan vuonna Uusi elämä ulkokalusteille Tikkurilan Tehopesu tekee vanhoista puutarhakalusteista kuin uudet. 14 Apua Intian vesipulaan Perinteisistä keinoista etsitään apua Intian vesipulaan. 19 Puhdasta kuin betoni Titaanidioksidi pitää betonipinnat puhtaina. 22 Yksi alansa huipuista Karoliina Hytönen menestyi ammattitaidon maailmanmestaruuskisoissa. 24 Tavoitteet korkealla Kemira-kauppa lisäsi hollantilaisen Verdugt BV:n iskukykyä. 30 Paperikone syntyy tiimityönä Paperikoneinvestointi kokoaa suuren määrän monen alan osaamista. 34 Lähelle asiakasta Asiakaslähtöisyys vauhdittaa titaanidioksidin tuotekehitystä. 36 Uusi ilme potilastiloille Virikkeelliset värit ja seinämaalaukset tuovat uutta ilmettä potilastiloihin. 42 Kemia on kansainvälisyyttä Kemiran kemianluokka Espoossa sai lukiolaisvieraita Hollannista. TEHOPESU palauttaa puupinnolle niiden alkuperäisen ilmeen. JOKA NUMEROSSA 4 Ajan ihminen MAOL:n Pentti Parviainen haluaa lisätä opetuksen kiinnostavuutta. 5 Ajan asiat Kemian alan ja Kemiran kuulumiset 39 Kynävieras Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sirkka-Liisa Roine 40 Kemiran osavuosikatsaus Kemiralla oli vanhva alkuvuosi. 45 Missä Mille luuraa? Etsi Milleniun-logo lehdestä. 46 Ristikko Voita ensiapupakkaus. 3/2005 Kemira 3

4 ajan ihminen TEKSTI JA KUVA BO INGVES KIINNOSTUKSEN NOSTATTAJA Pentti Parviainen Suomen kilpailukyky on teknologialähtöinen, mutta tällä hetkellä on pulaa uusista matemaattisten aineiden taitajista. Kesäkuussa 70-vuotispäiviään Heurekassa juhlineen Matemaattisten aineiden opettajien liiton MAOL ry:n puheenjohtaja, kouluneuvos Pentti Parviainen näkee kuitenkin valoa tunnelissa. 1. Mikä on matemaattisten aineiden opetuksen nykytilanne Suomen kouluissa? Uuden tuntijaon ja opetussuunnitelman perusteiden osalta tilanne on kohentunut sekä peruskoulussa että lukiossa. Peruskoulun osalta matematiikassa aikoinaan hävitty tunti on tullut takaisin ja alaluokkien 5. ja 6. luokalle fysiikka ja kemia ovat tulleet omiksi oppiaineikseen. Peruskoululaisten melko heikko kiinnostus matematiikkaa kohtaan on kuitenkin huolestuttavaa, koska se vähentää näiden aineiden jatkoopintoja. 2. Miten saadaan oppilaat kiinnostumaan enemmän matemaattisista aineista? Ammattitaitoinen, oppiaineensa hallitseva ja innostunut opettaja on kiinnostuksen nostamisen ja säilymisen perusedellytys. Siksi yksi keskeinen tehtävämme on laajamittaisen täydennyskoulutuksen järjestäminen alan opettajille. Yhtenä kiinnostuksen herättäjänä järjestämme myös vuosittain kansallisia kilpailuja eri kouluasteilla. Myös matematiikan ja luonnontieteiden kehittämisohjelma, LUMA, on parantanut opetuksen sisältöä ja monipuolisuutta sekä lisännyt näiden aineiden valinnaisuutta. 3. Mikä on matematiikan, kemian ja fysiikan merkitys Suomen hyvinvoinnille ja kilpailukyvylle? Suomi kilpailee parhaiten teknologisella osaamisellaan. Siksi on huolestuttavaa, että näille aloille ei tällä hetkellä hakeuduta riittävästi opiskelemaan. Etenkään tytöt eivät koe matematiikkaa ja fysiikkaa omakseen. 4. Mitä koululaisten osaamista mittaavan PISA-tutkimuksen kärkipaikka osoittaa? Suomen peruskoululaiset osaavat tuoreimman PISA-tutkimuksen mukaan matematiikkaa parhaiten OECD-maiden oppilaista, mutta se ei koko totuutta kerro. Tulosten lähempi tarkastelu osoittaa, että meillä on tasaisen hyvä opetus, mutta se ei suosi lahjakkaimpia oppilaita. 4 Kemira 3/2005

5 ajan asiat LYHYESTI» Suomen kemianteollisuuden työpaikoilla työtapaturmat vähenivät edellisestä vuodesta hieman yli 10 prosenttia.» Helsingin kauppakorkeakoulun JOKO Executive Education Oy on myöntänyt tämänvuotiset Tiedon jano tunnustukset pääjohtaja Lasse Kurkilahdelle ja professori Ram Baligalle. He ovat toimineet edelläkävijöinä rohkaisten organisaatioiden ja henkilöstön uudistumista, kasvamista ja kehittymistä.» Tikkurila Oy yhdistää Baltiassa ja Unkarissa toimivat teollisuusmaaliyhtiönsä sekä kauppa- ja rakennusmaaliyhtiönsä. Järjestelyjen toteuduttua kussakin Baltian maassa ja Unkarissa on yksi juridinen yhtiö. Operatiiviset toiminnot jatkavat kuten tähänkin asti.» Saksan sellu- ja paperikemistien ja insinöörien yhdistyksen Zellchemingin teollisuusmessut ovat vuoden tärkein sellu- ja paperialan tapahtuma Keski-Euroopassa. Kesäkuun kolmipäiväisille messuille osallistui Kemiran ohella 300 näytteilleasettajaa.» Yli kävijää 63 maasta, muun muassa Pohjoismaista, Venäjältä, USA:sta, Saksasta, Iso-Britanniasta, Japanista ja Itävallasta, tutustui kesäkuussa paperiteollisuuden viimeisimpiin innovaatioihin ja teknologiaan Tukholman kansainvälisillä sellu- ja paperialanmessuilla. Paperi- ja sellukemian teknologiakeskus aloitti Vaasassa Kemiran on tarkoitus nostaa paperija sellukemian tuotekehitysinvestoinnit lähivuosina 4,5 prosenttiin liikevaihdosta. Tätä kehitystä tukemaan Kemira vihkii Vaasassa käyttöön uuden sellu- ja paperikemikaalien teknologiakeskuksensa. Pulp & Paper Technology Centressä tutkitaan ja kehitetään ratkaisuja paperinvalmistajien tarpeisiin retention, liimauksen, vedenkäsittelyn, saostumaneston ja valkaisun alueella. Lisäpotkua tuotekehitykseen on tullut Kemiran yritysostoista, joiden kautta olemme saaneet uusia tuotteita ja teknologioita ympäri maailmaa, teknologiakeskuksen johtaja Pekka Autio kertoo. Ratkaisuja etsitään yhdessä asiakkaiden, laitetoimittajien ja yliopistojen kanssa. Vaikka toimintamme on kansainvälistä, keskeisen tutkimus- ja kehitystoiminnan sijoittaminen Suomeen on luonnollista, koska täältä löytyy paperinvalmistuksen vahva asiantuntemus. Kemiralla on kymmenkunta sellu- ja paperikemikaalien tutkimusyksikköä eri puolilla maailmaa. Tärkeimmät sijaitsevat Vaasan lisäksi Marietassa ja Columbuksessa Georgian osavaltiossa Yhdysvalloissa sekä Itävallan Kremsissä. Yhteistyötä tehdään myös Kemiran konsernitason tutkimuskeskusten kanssa. SUOMESSA ON PAPERINTEON VAHVA ASIANTUNTEMUS. Pidämme itseämme eturivin yrityksenä paperikemikaalien tuotekehityksessä. Esimerkiksi paperiteollisuuden mikrobiologiassa olemme tehneet uraauurtavaa tutkimusta tiiviissä yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa, Autio sanoo. Vaasan toimipaikalla työskentelee noin 250 henkilöä. Näistä 70 on Pulp & Paper Technology Centren asiantuntijoita. Lähes puolet on korkeakoulututkinnon suorittaneita alansa huippututkijoita. 3/2005 Kemira 5

6 ajan asiat PROSESSIVESISTÄ UUSIOTUOTTEITA Kemiraan kuuluva vesiosaaja, Kemwater Services Oy, on solminut sopimukset prosessivesien puhdistuksesta ja vedenkäsittelylaitosten operoinnista Ovako Dalsbrukin ja Ovako Dalwiren Taalintehtaiden tuotantolaitoksilla. Llisäksi KWS selvittää Ovakon prosesseista tulevien sivuvirtojen ja jätesakkojen käsittelyä ja kierrätystä. Taalintehtaan teräksen kuumavalssaamosta tulee jäähdytysvesiä noin kuutiometriä vuorokaudessa. Vedestä erotetaan rautasakka, ns. valssihilse. 90 prosenttia vedestä palautetaan takaisin prosessiin. Loput lasketaan mereen. Valssihilse menee nyt raaka-aineeksi sementtitehtaalle. Peittauksessa käytetty rikkihappo ja tuotannon huuhteluvedet johdetaan vedenpuhdistamolle. Kemwater hoitaa puhdistuksessa erotetun sakan kierrätettäväksi tai loppusijoitettavaksi. SULKAVAN KÄNSÄ- MARATONI IMI MEHUT Kemiran Naattipaatti-joukkue osallistui 12:nnen kerran Sulkavan Suursoutujen yleiseen kirkkovenesarjaan. Hikisen soudun jälkeen Naattipaatti lipui maalilinjan yli ajassa 5.58,56 sijoituksena 113. Kaikkiaan lauantain päiväsoutuun starttasi aamunkajossa 147 kirkkovenettä; kussakin 14 soutajaa ja perämies. Matkaa Hakovirran sillalta Partalan saaren ympäri maaliin Sulkavan soutustadionille kertyi 58 kilometriä Ykkösenä maalilinjan ylitti Kahvakopla ry ajalla 4.04,25. Toiseksi tuli Puijon soutajat ja pronssille Metso Paper. Sitkeimmät sissit soutivat reittiä yli kahdeksan tuntia. Kemiran ja Kemira GrowHow n yhdistetty joukkue sai uusia neuvoksia. Kymmenettä kertaa mukana olleet Ari Brofeldt, Eeva Toivola ja Paula Pöntynen kuittasivat soutuneuvoksen kunniakirjan. PORIN FERROKUIVAAMO VALMISTUU AIKATAULUSSA Porin tehtaiden ferrosulfaatin kuivaamon rakennustyöt ovat loppusuoralla. Laitos otetaan käyttöön ennen talven tuloa. Ferrosulfaatti ja sen jatkojalosteet ovat osa Kemiran ympäristöliiketoimintaa. Ferroa syntyy sivuvirtana titaanidioksidipigmenttituotannosta noin 0,6 0,7 miljoonaa tonnia vuodessa. Muutoin läjitettäväksi joutuva raaka-aine saadaan jalostettua uudeksi tuotteeksi. Ferrosulfaattia käytetään joko sellaisenaan tai jalostettuna ferrisulfaatiksi muun muassa vedenpuhdistuksessa. Tuotteen ylivoimaisesti kasvavin uusi käyttöalue on sementtiteollisuudessa. EU:n uusi direktiivi vaatii, että valmis sementti saa sisältää kuusiarvoista kromia enintään 2 mg/kg. Ferron avulla tämä kuusiarvoinen kromi pelkistetään haitattomaan kolmiarvoiseen muotoon. MAAILMALTA» Suomalainen ympäristöteknologian toimiala on samaa suuruusluokkaa kuin esimerkiksi raudan ja teräksen valmistus Suomessa. Alan liikevaihto on 3,4 miljardia euroa ja se työllistää Suomessa noin henkeä. (Tekniikka & Talous )» Harva tietää, että yhden kahvikupillisen juominen maksaa 140 litraa, hampurilainen ja t-paita yli neljä tuhatta litraa vettä. (prof. Arjen Hoekstra Helsingin Sanomat )» Aktiiviaineena hampaiden valkaisussa käytetään karbamiidiperoksidia tai vetyperoksidia. Vuonna 2004 valkaisuaineiden myynti hammashoitoon kasvoi 50 %. (Kauppalehti )» Noin 1,1 miljardilla ihmisellä on pulaa puhtaasta vedestä ja noin 2,4 miljardia ihmistä elää toimivan viemäriverkoston ulottumattomissa. Noin 3 miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain puhtaan veden puutteen seurauksena. (SPR:n verkkopalvelu) 6 Kemira 3/2005

7 4,00 KEMIRA MYI OMISTUS- OSUUTENSA KEFCOSTA Kemira Oyj ja muut osakkaat ovat myyneet omistusosuutensa Kemira Emirates Fertilizers Companystä (Kefco). Uusi omistaja on chileläinen SQM Nitratos SA. Kefco, joka on kuulunut osakkuusyhtiönä Kemiran liuoslannoiteliiketoimintaan (omistusosuus 50 prosenttia), toimii Yhdistyneissä Arabiemiraateissa Dubaissa. Sen päätuote on Kemiran omalla teknologialla valmistettava Magnum P44 -ureafosfaatti, jota käytetään tippukastelulannoitteena vihannesten ja hedelmien viljelyssä. SQM ostaa myös oikeudet kyseiseen teknologiaan ja tuotteen tavaramerkkiin. Kefcon tuotantokapasiteetti on t/v ja sen palveluksessa on 28 henkeä. Tilataideteos Helsingin Ruoholahteen Helsingin Ruoholahteen on ilmestynyt tuore tilataideteos. Harmaan betonisillan pylväät hehkuvat spektrin väreissä ja ilahduttivat muun muassa MMmaratoonareita heidän hikisessä urakassaan elokuun puolivälissä. Teoksen värityssuunnitelman on tehnyt arkkitehti Adalbert Aapola ja maalauksesta huolehti Pintor Oy- Teoksessa käytetyt tuotteet ovat Tikkurilasta. KEMIRALLE 750 MILJOONAN EURON VALMIUSLUOTTO Kemira Oyj on allekirjoittanut viisivuotisen 750 miljoonan euron suuruisen valmiusluoton 14 konsernin tärkeimmän yhteistyöpankin kanssa. Lainamäärä korotettiin alkuperäisestä 700 miljoonasta eurosta 750 miljoonaan euroon ylimerkinnän seurauksena. Konsernin yleisiin rahoitustarpeisiin tarkoitettu lainajärjestely korvaa kesäkuussa 2003 allekirjoitetun vastaavan 506 miljoonan euron lainan. Lainajärjestelyyn osallistui tasaosuuksin seuraavat pankit: ABN Amro, Calyon Bank Helsinki Branch, Citigroup, Danske Bank, Dresdner Kleinwort Wasserstein, Fortis International Finance (Dublin), Handelsbanken, HSBC Bank plc, HSH Nordbank AG, ING, Nordea, OKO Bank, Sampo Bank plc, SEB Merchant Banking, Skandinaviska Enskilda Banken AB (publ). Lainan agenttina toimii Nordea. 12,00 11,00 10,00 9,00 OSAKEMARKKINAT Markkinat ottivat myönteisesti vastaan ajan asiat Kemiran liikevoitto tammi-kesäkuussa nousi 35 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan kauteen liikevaihdon noustessa yhdeksän prosenttia. Ydinliiketoimintojen liikevaihto nousi 15 prosenttia. Kehitys otettiin markkinoilla myönteisesti vastaan, ja Kemiran osakekurssi nousi osavuosikatsauksen julkistuspäivänä 5,7 prosenttia 11,05 euroon. Osavuosikatsauksen julkistusta seuranneen viikon aikana osakekurssi vaihteli 10,90 ja 11,50 euron välillä. Erityisesti Pulp & Paper Chemicals -liiketoiminta-alueen sekä Kemwaterin tulokset ylittivät markkinoiden odotukset. Paperiteollisuuden työkiistan vaikutus oli markkinoiden ennakko-odotuksia alhaisempi. Raaka-aineiden hintojen nousu tasaantui huhti-kesäkuussa verrattuna vuoden ensimmäiseen neljännekseen, mutta energian hinta pysyi korkeana. Kemira sai siirrettyä raaka-ainehinnoissa alkuvuoden aikana tapahtuneita hinnannousuja myyntihintoihin, mikä sai osakseen positiivisia kommentteja sijoittajien taholta. Kemiran koko vuoden liikevaihdon, liikevoiton ja osakekohtaisen tuloksen arvioidaan kasvavan vuoden 2004 pro forma -luvuista. Kirjoittaja on Kemira Oyj:n sijoittajasuhdepäällikkö Päivi Antola. HEX/KEMIRA KURSSIKEHITYS Kemira TUOTETURVALLISUUDEN OSAAMISKESKUS ESPOOSEEN Kemira perustaa tuoteturvallisuuden osaamiskeskuksen (Reach competence center) Espoon tutkimuskeskukseen. Sen tehtävänä on Kemiran EU-alueella valmistamien tai maahantuomien runsaan sadan aineen rekisteröinti tulossa olevan REACH-lainsäädännön mukaisesti. 8,00 7,00 6,00 5, HEXPORTFOLIO TAPAHTUMAKALENTERI klo 9.00 osavuosikatsaus 9 kk 3/2005 Kemira 7

8 Tutkimustoiminta luo perustan Kemiran orgaaniselle kasvulle. Sen merkitys vain korostuu tarjottaessa asiakkaille kokonaisvaltaisia ratkaisuja yksittäisten tuotteiden sijasta, Oulun tutkimuskeskuksen johtaja Timo Kenakkala uskoo.

9 TEKSTI HANNU VIRTANEN KUVAT HARRI NURMINEN Tutkimus luo pohjan kasvulle Kemira on siirtymässä entistä enemmän kemikaalituottajasta kokonaisvaltaisten ratkaisujen toimittajaksi. Asiakkaalle ei myydä pelkkää kemikaalia vaan laatua ja suorituskykyä eli asiakkaalle annetaan nimenomaan osaamista. Tutkimuksella on ratkaiseva rooli tämän osaamisen hallitsemisessa. Sen myötä olemme mukana alan tieteellisessä kehityksessä, synnytämme uusia innovaatiota ja tarjoamme asiakassovelluksia. Esimerkiksi veden käsittelyyn liittyvien ratkaisujen toimittajana meidän on ymmärrettävä mitä vedessä todella tapahtuu, mitä mahdollisuuksia uudet teknologiat tarjoavat ja miten tapauskohtaisesti asioita optimoimalla asiakkaamme saavuttaa parhaan lopputuloksen, Timo Kenakkala sanoo. Kemira käyttää tänä vuonna tutkimukseen ja tuotekehitykseen (T&K) noin 2,5 prosenttia liikevaihdostaan. Liiketoiminta-alueiden väliset erot ovat kuitenkin suuret panostuksen kohotessa enimmillään viiteenkin prosenttiin. Tavoitteena on lisätä tutkimus- ja kehitystoimintaa niin, että koko konsernin panostus nousee lähivuosina 4,5 prosenttiin liikevaihdosta. Tutkimuspanostuksen kasvattaminen parantaa edellytyksiämme hallita myös perinteiset tuotteemme entistä paremmin, tehostaa tuotantoamme ja kehittää logistisia ratkaisujamme. Kilpailukyvyn terävöittäminen on tärkeää, sillä monissa kemian tuotteissa katemarginaalit kutistuvat kaiken aikaa, Kenakkala toteaa. PITKÄJÄNTEISYYDESTÄ PIDETÄÄN HUOLTA Kemira on organisoinut T&K-toimintansa niin, että siinä yhdistyvät hajautetun ja keskitetyn järjestelmän parhaat puolet. Yrityksen operatiivista liiketoimintaa palvelevaa kehitystyötä tehdään ensisijassa kussakin liiketoimintayksikössä eri maissa lähellä asiakkaita. Pitkän aikavälin strategisia kehityshankkeita puolestaan toteuttavat konsernin rahoittamat osaamiskeskukset, joista Oulu keskittyy vesiteknologiaan, Vaasa paperi- ja sellukemiaan sekä Helsingborg kierrätykseen. Lisäksi yrityksellä on omat tutkimuskeskukset Oulussa ja Espoossa. Ne tarjoavat erityisosaamista ja -laitteita liiketoimintayksiköiden T&K-toiminnan tueksi ja täydennykseksi. Tällä järjestelyllä voidaan vastata tehokkaasti asiakkaiden erityistarpeisiin ja toteuttaa joustavasti heidän kaipaamiaan tuote-, sovellus- ja prosessiparannuksia. Samalla kuitenkin myös pitkäjänteinen tutkimus- ja kehitystyö saa työrauhan, kun konserni kokonaisuudessaan on ottanut sen vastuulleen eivätkä sen rahoitus ja siihen liittyvät riskit koettele liiketoimintayksiköiden tulosta. LISÄVOIMAA VERKOTTUMALLA Etenkin perustutkimuksessa Kemira toimii tiiviissä yhteistyössä yliopistojen, korkeakoulujen ja teollisuuden tutkimuslaitosten kanssa. Näin se pystyy hyödyntämään tieteenalan parasta osaamista ja pääsee osalliseksi kehityksestä, jonka tuloksia yritys voi hyödyntää edelleen omissa jatkosovelluksissaan. Verkostoon kuuluu Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Englannissa, Ranskassa ja Saksassa sijaitsevia yliopistoja ja tutkimuslaitoksia. Myös Kiinassa ja USA:ssa Kemira tekee vastaavanlaista tutkimus- ja kehitysyhteistyötä. Tarvitaan perustutkimusta, josta syntyy innovaatioita. Nämä innovaatiot on kyettävä tuotteistamaan ja tuotteet on osattava vielä markkinoida. Koko ketjun yhteispeli on suuri haaste kaikille osapuolille. Vain sitä kautta tutkimukseen ja tuotekehitykseen sijoitetuista panostuksista saadaan täysi hyöty, Kenakkala sanoo ja jatkaa: Esimerkiksi Oulun tutkimuskeskus työskentelee yhdessä liiketoimintayksiköiden tutkimus- ja myynti-» 3/2005 Kemira 9

10 VIIME KÄDESSÄ TUTKIMUKSEN TARKOITUS LÄHTEE ASIAKKAAN TARPEIDEN ENNAKOIMISESTA. organisaatioiden kanssa. Näin tiedämme, mitä he meiltä odottavat ja he vastaavasti tietävät mitä me voimme tarjota. Haluamme toimia myös suorassa kosketuksessa loppuasiakkaaseen. Viime kädessä tutkimuksen tarkoitus lähtee heidän tarpeidensa ennakoimisesta ja heidän pulmiensa ratkomisesta. Kemira toimii tiiviissä yhteistyössä myös samaa asiakaskuntaa palvelevan klusterin muun teollisuuden kanssa. Monissa kehityshankkeissa parhaan lopputuloksen saavuttaminen edellyttää esimerkiksi prosessilaitetoimittajalta tiettyjä uusia ratkaisuja. OULUSSA VAHVA OSAAMISKESKITTYMÄ Oulun tutkimuskeskuksen työstä Kenakkala arvioi yhden kolmanneksen olevan uusien ideoiden generointia, toisen kolmanneksen jo olemassa olevien innovaatioiden tuotteistamista ja loppuosan loppuasiakastoimeksiantoja. Kemiallinen veden käsittely on ylivoimaisesti suurin tutkimusalueemme. Teemme siihen liittyvää työtä laajalti sekä Kemwater- että Pulp and Paper -liiketoiminta-alueille. Industrial Chemicalsille puolestaan kehitämme lähinnä muurahaishapon jatkojalosteita eri sovellusalueille. Lisäksi olemme kehittäneet työkaluja asiakaskohtaisten ongelmien ratkaisemiseksi. Asiakkaiden prosessien mallinnuksen kautta voimme esimerkiksi optimoida kemikaaliannosteluja ja -virtauksia, Kenakkala sanoo. Oulun tutkimuskeskuksessa työskentelee nykyisellään 89 henkilöä. Vuosia kestänyt läheinen vuorovaikutus Oulun yliopiston kanssa on edesauttanut pätevän henkilökunnan löytymisessä. Kemira on ollut myös merkittävä diplomitöiden tilaaja ja rahoittaja. Yhteistyö korkeakoulujen kanssa on tärkeää paitsi itse tutkimuksen tekemiseksi myös huipputaitajien kouluttamiseksi. Oulun yliopiston prosessi- ja ympäristötekniikan osastolla on vankkaa säätö- ja mittaustekniikan sekä kemian osaamista. Kemira lahjoitti muutama vuosi sitten yliopistolle vedentutkimukseen keskittyvän professuurin. KANSALLISET PANOKSET PAINOPISTEALUEILLE Kansainvälisessä kilpailussa Suomi ja täällä toimivat yritykset menestyvät pitemmän päälle vain osaamiseensa perustaen, Kenakkala toteaa. Pienen maan taloudelliset voimavarat ovat kuitenkin suuria kansantalouksia rajallisemmat. T&K-panostukset onkin osattava suunnata oikein. Tutkimuksen perusrakenteet ovat Suomessa kunnossa. Meillä on vahvaa tutkimusta tekeviä yliopistoja ja korkeakouluja sekä inno- vatiivisia yrityksiä. Tutkimuslaitokset auttavat tiedon jalostamisessa ja kaupallisten sovellusten synnyttämisessä. Voimavaroja kootaan yhteen esimerkiksi teknologiaohjelmien avulla. Tarvitsemme kuitenkin ehkä vielä nykyistä selkeämpiä linjauksia siitä, mitkä ovat niitä vahvuusalueita, joille voimavaroja kansallisesti ja alueellisesti suunnataan. Vain klustereiden ja keskittymien kautta voidaan synnyttää riittävän suuria ja vahvoja kokonaisuuksia. Näin tiiviin yhteistoiminnan mahdollistava pienuus on käännettävissä osin eduksikin, Kenakkala sanoo. Yhteistyö korkeakoulujen kanssa on tärkeää paitsi itse tutkimuksen tekemiseksi myös huipputaitajien kouluttamiseksi, Timo Kenakkkala korostaa. 10 Kemira 3/2005

11 Eurooppa nyt KEMIANTEOLLISUUDEN KASVU VAUHDITTUU VUONNA 2006 Eurooppalainen kemianteollisuus uskoo kasvun- ensi vuonna 3,7 prosenttia. tänä vuonna 3,5 prosenttia ja sa vauhdittuvan jälleen EU:n teollisuustuotantannon vuonna Investointien kasvun Cefic arvioi notkahtavan lisääntyminen ja kuluttajien tänä vuonna 0,5 prosenttiin vahvistuva luottamus talouteen viime vuoden 2,2 prosentista. johtaisivat kotimarkkinoiden Vuonna 2006 lukemiksi kirjattaisiin elpymiseen. Syklinen kemianteollisuus pääsisi pian osalliseksi tästä kysynnän taas 2,4 prosenttia. Cefic arvioi Euroopan kemianteollisuuden kasvun jää- kasvusta. Tähän vuoteen KEMIANTEOLLISUUS vän tänä vuonna Euroopan kemianteollisuuden PÄÄSISI PIAN 1,6 prosent- neutiin, kun viime OSALLISEKSI vosto Cefic suhtautuu vuonna kasvua kuitenkin KYSYNNÄN tuli 2,4 prosent- varovaisemmin. tia. Vuoden KASVUSTA. Ainakin vielä alkuvuodesta 2006 kasvuksi näytti arvioidaan 1,9 siltä, että kemianteollisuuden vauhti olisi hiipumassa yhdessä muun talouskasvun kanssa. Viime vuonna maailmantaloudessa koettiin yksi vahvimmista nousuista 20 vuoteen Pohjois- Amerikan ja Aasian nousevien prosenttia. Lääketeollisuus ei ole mukana luvuissa. Eri kemikaaleihin talouden kehitys vaikuttaa eri tavoin. Kysynnän heikkeneminen heijastui vuoden alkupuoliskolla selvästi peruskemikaalituotannon talouksien vetäminä. Koko näkymiin. Epäorgaaniset maailman BKT kasvoi 4,1 prosenttia. perustuotteet, petrokemikaalit Tämän vuoden luke- ja muovit näyttivät olevan man ennakoidaan jäävän 3,1 prosenttiin. Ceficin kesäkuussa julkaiseman puolivuosikatsauksen mukaan laskusuunnassa saavutettuaan korkean tuotantotason vuonna Epäsuotuisimmalta tilanne vaikutti kuitenkin hieno- ja tämän vuoden näkymiä erikoiskemikaaleissa, joiden rasittaisi myös Euroopan talous, joka ei ole osoittanut todellisia parantumisen merkkejä. Korkealle kasvun arvioitiin hiipuvan tänä vuonna 0,6 prosenttiin. Päinvastainenkin esimerkki kivunnut öljyn hinta löytyy: vaikean vuoden 2004 imuroi tehokkaasti kuluttajien kulutuskykyä. Eurooppalaisten tuottajien kilpailukykyä vähentää lisäksi vahva euro. EU-maiden BKT:n kasvuksi Cefic ennakoi jälkeen lääkeaineiden tuotanto on jälleen kasvu-uralla. Lääkealan tuotannon odotetaan jatkavan keskimääräistä nopeampaa kasvua niin, että kemikaa- tänä vuonna 1,8 prosenttia lien tuotanto yhdessä lää- ja ensi vuonna 2,1 prosenttia. Koko maailman teollisuuden tuotannon arvioidaan kasvavan keainetuotannon kanssa kasvaisi Euroopassa ensi vuonna 2,3 prosenttia. % 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 % 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Yksi EU:n kemianteollisuuden kasvun avainkysymyksistä on euron ja dollarin vaihtokurssien heilahtelu. Toinen riski liittyy öljyn ja kaasun hintoihin, jotka näyttäisivät pysyvän korkealla. Öljyn hinnan lisäys vaikuttaa BKT:n kasvuun kolmea kautta. Esinnäkin korkea öljyn hinta vähentää kuluttajien ostovoimaa ja siten alentaa yksityistä kulutusta. Toiseksi korkeat energiakustannukset tuntuvat vahvoina paineina yrityksissä, jotka menettävät kilpailukykyään ja kannattavuuttaan, minkä seurauksena investoinnit vähenevät. Lopuksi energian hinnannousu johtaa ulkomaisen kysynnän vähenemiseen seurauksena korkeammista tuottajahinnoista. Ceficin raportissa todetaan öljybarrelin 10 dollarin hinnannousun vähentävän EU:n kemikaalituotantoa 1,4 prosenttia. Näin öljyn hinnan heijastusvaikutukset kemikaaleihin ovat voimakkaammat kuin BKT:hen ja muuhun teollisuuteen. TEKSTI JUKKA-PEKKA JÄRVENTAUS KEMIANTEOLLISUUDEN KASVUENNUSTE Kemianteollisuus ilman lääketeollisuutta Lääketeollisuus Kemianteollisuus kokonaisuudessaan EU 25 USA EU 25 USA EU 25 USA Lähde: Cefic MAAILMANTALOUDEN KASVUENNUSTE EU 25 Lähde: Cefic Pohjois- Amerikka Etelä- Amerikka Aasian Itä-Eurooppa nousevat taloudet /2005 Kemira 11

12 TEKSTI PEKKA SÄILÄ, KUVAT JYRKI KOMULAINEN Tikkurilan uusi Tehopesu lupaa palauttaa ulkoilman koettelemille kalusteille uuden elämän. Testasimme seoksen toimivuuden käytännössä. Tehopesu puhdistaa tehokkaasti muun muassa kaikenlaiset puupinnat, Pirjo Ahola lupaa. 12 Kemira 3/2005

13 Tehopesu kaunistaa Aluksi puhdistettavat kalusteet kastellaan kauttaaltaan. Sen jälkeen niiden pinnalle levitetään Tehopesu-seos. Varsinaisen pesun voi tehdä reilun 15 minuutin kuluttua esimerkiksi painepesurilla tai juuriharjalla. puutarhakalusteet Testiryhmämme on kokoontunut kesäisenä päivänä pihalle, jossa odottaa lohduton näky: kaksi auringon, pölyn ja homeen harmaannuttavaa puutarhatuolia seisoo nurmikolla kuin saunaklapeiksi pääsyä odotellen. Tikkurilan ulkomaalien tutkimuspäällikkö Pirjo Ahola on kuitenkin luvannut niistä vielä kalusteita syntyvän. Testipaikalle on varattu purkillinen Tehopesuainetta, suojakäsineet ja painepesuri. Ahola aloittaa savotan sekoittamalla puolen kilon purkillisen Tehopesua viiteen litraan vettä ja antaa liuoksen aktivoitua noin 15 minuuttia, jotta ainesosat liukenisivat kunnolla. Tehopesu puhdistaa tehokkaasti ja hajuttomasti kaikenlaiset puupinnat liasta ja noesta ja pesee samalla pois homeenkin. Tuote soveltuu myös muille materiaaleille, kuten muoville tai kaakeleille. Tehopesua voidaan käyttää myös sisätiloissa, sillä siitä ei vapaudu haitallista kloorikaasua. Vaikuttavana aineena Tehopesussa on ympäristöystävälliset happiradikaalit, jotka poistavat lian tehokkaasti ja valkaisevat puuta. Parisen tuntia käytön jälkeen sekoituksen voi kaataa vaikka lavuaariin, Ahola lupaa. Tehopesun liukenemisen jälkeen hän kastelee puutarhatuolit kauttaaltaan ja käyttää pensseliä seoksen levittämiseen. Toisen tuolin kimpussa häärii talkoisiin osallistuva laborantti Leena Lintunen. Tehopesu sisältää myös lisäaineita, jotka liukenevat heti veteen ja antavat seokselle tietyn hyytelömäisyyden. Aineen levityksen voi tehdä myös helposti vaikka pesusienellä, Lintunen opastaa. LOPPUTULOSTA EI UUDESTA EROTA Seoksen levittäminen sujuu parivaljakolta joutuisasti ja näyttää siltä, että yksi purkillinen riittäisi vaikka täysin kalustetun terassin tarpeisiin. Sekoituksen teho säilyy ämpärissä muutamia tunteja, jossa ajassa ehtii hyvin hoitamaan isojakin pinta-aloja, Ahola toteaa. Kun Tehopesu on vaikuttanut kalusteissa reilut 15 minuuttia, Ahola tarttuu painepesurin ohjaimiin. Puhdistuksen pystyy hyvin tekemään esimerkiksi juuriharjalla tai vastaavalla hankaimella. Painepesuri säästää kuitenkin aikaa, jos puhdistettavana on isoja pintoja kuten TEHOPESU ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN, SITÄ VOI KÄYTTÄÄ MYÖS SISÄTILOISSA. terassilattioita tai vastaavia. Vesi ei kuitenkaan saa tunkeutua vierellä oleviin rakenteisiin. Paine kannattaa kohdistaa riittävän etäisyyden päästä, ettei kalusteista irtoa puusäleitä. Vedenpaineen puhdistaessa puun huokosiin imeytynyttä seosta alkavat aineen vaikutukset näkyä. Painekyllästetyn tai lämpökäsitellyn puun pinta näyttää juuri kaupasta ostetulta. Myös ajan myötä hapettuneet naulat ja saranat hohtavat kuin uutuuttaan. Kalusteiden kuivuttua voi lopputulosta täydentää vielä kevyellä hionnalla tai tarvittaessa uudella pesulla. Kun työn viimeistelee sävytetyllä puuöljyllä, ei kaatopaikkakärräystä odottaneita puutarhatuoleja enää uusista erota, Ahola lupaa. 3/2005 Kemira 13

14 TEKSTI JORMA LEPPÄNEN KUVAT CSE JA ALL OVER PRESS Uudelleen löydetyistä perint Muutos lähtee ruohonjuuritasolta. On aloitettava pienestä, sadepisaran kunnioittamisesta, New Delhissä sijaitsevan tiede- ja ympäristökeskuksen The Centre for Science and Environmentin johtaja Sunita Narain sanoo. Inti 14 Kemira 3/2005

15 Sunita Narainin johtaman CSE:n vaikutusvalta perustuu tutkittuun ja tehokkaasti julkaistuun tietoon. Sunita Narainin johtamalle The Centre for Sciense and Environmentille (CSE) luovutettiin elokuussa kansainvälisesti arvostettu vesialan palkinto, Stockholm Water Prize. Järjestö sai sen Intian maaseudun vesihuollon kehittämisestä perinteisten menetelmien pohjalta. Kemira Kemwater kuuluu vuosittain jaettavan Stockholm Water Prizen perustajiin. Intian kasvavien taajamien, teollisuuden ja maatalouden päästöt muodostavat valtavan haasteen Narainin johtamalle CSE:lle. Yksi suurimmista ongelmista on puhtaan veden järjestäminen yli miljardille ihmiselle. Kun merkittävä osa joista ja paikoin myös pohjavesi ovat saastuneet jopa teollisuuden tarpeisiin kelpaamattomaksi, puhtaan juoma- ja kasteluveden järjestäminen ihmisille on käynyt yhä vaikeammaksi. Onneksi meillä kuitenkin on monsuuni, Narain sanoo. eistä pelastus SADEVEDEN VARASTOINTI RATKAISU ONGELMIIN Vuotuinen sademäärä vaihtelee Intiassa Tharin aavikon 100 millimetristä maan koillisosan vuoristojen yli millimetriin. Koska Intiassa sataa keskimäärin vain sata tuntia vuodessa, sadeveden talteen kerääminen on monilla alueilla vuosituhansien ajan ollut elämisen ehto. Rikkaat paikalliset kulttuurit eri puolilla Intiaa eivät olisi mitenkään voineet syntyä ja kukoistaa ilman kehittynyttä vesihuoltoa. Sadeveden kerääminen ja varastoiminen on maanviljelyn ohella ensimmäisiä osoituksia ihmisten kyvystä ajatella eteenpäin ja luoda edellytyksiä kulttuurille. an vesipulaan 3/2005 Kemira 15

16 Sadeveden kerääminen ja varastoiminen on maanviljelyn ohella ensimmäisiä osoituksia ihmisten kyvystä ajatella eteenpäin ja luoda edellytyksiä kulttuurille. Vuosituhantiset vesihuollon perinteet unohtuivat Intiassa valtion alkaessa hallinnoida maan vesivaroja. Puhtaan kraanaveden järjestäminen kaikille on osoittautunut kuitenkin ylivoimaiseksi tehtäväksi. Valtion resurssit eivät ole riittäneet keskitetysti johdetun, suuressa mittakaavassa toimivan vesihuollon järjestämiseen alati kasvavalle väestölle. Tuhansissa kylissä ympäri maata tämä on merkinnyt sitä, että naisten on pitänyt päivittäin tehdä jalan kymmenien kilometrien vedenhakumatkoja. Pellot ovat kuivuneet ja sadot kutistuneet. Patriarkaaliset perinteet vallitsevat Intian maaseudulla. Kaivojen, vesiputkien ja muun infrastruktuurin hoitaminen kuuluu miehille, mutta naiset pannaan töihin, jos putkista ei tule vettä. Narain toteaa, että perinteisille menetelmille perustuva vesihuolto on kulttuurin kehittymisen ehto myös tämän päivän Intiassa. Jos naisilta menee lähes kaikki aika ja energia päivittäin kotona ja maatilkuilla tarvittavan veden hakemiseen, on turha puhua heidän kouluttamisestaan. Kun sadevesi kerätään ja varastoidaan tehokkaasti, naisille jää aikaa kehittää itseään. Kysymys on paitsi elintasosta myös tasaarvosta ja demokratiasta. HALLITUS ANTAA TUKENSA KRITIIKISTÄ HUOLIMATTA Intian valtio on suhtautunut myönteisesti riippumattoman CSE:n ja muiden vastaavien järjestöjen työhön, vaikka nämä ovat silloin tällöin nostaneet esille poliittisten päättäjien virheitä. Asioista on kyetty keskustelemaan ja tavoitteista sopimaan yhdessä. Intiassa kunnioitetaan hyvin paljon demokratiaa, ja asioita viedään eteenpäin keskustellen. CSE osallistuu keskusteluun painottaen tutkittua tietoa. Esimerkiksi vesihuollon suhteen olemme hallituksen kanssa nykyisin samoilla linjoilla. Tarvitsemme hajautetun, perinteisille menetelmille rakentuvan järjestelmän. Intian osavaltioille on annettu selkeät ohjeet siitä, kuinka sadeveden kerääminen ja varastoiminen tulee paikallisesti järjestää. Periaatteessa tekniset ongelmat on helppo ratkaista. Meillä on tarvittava tieto vanhoista menetelmistä, ja paljon on kehitetty myös uutta. Suurin haasteemme on saada ihmiset ottamaan vesihuolto omalle vastuulleen. Heidät on saatava uskomaan omiin kykyihinsä. Heidän on ymmärrettävä paitsi infrastruktuuriin, myös lainsäädäntöön ja rahoitukseen liittyviä asioita. CSE:n tavoitteena on saada yli miljardi intialaista ymmärtämään sadepisaran arvo. Narain puhuu vesilukutaidosta, water literacy. Meidän on synnytettävä puhtaan veden ympärille todellinen kansanliike. Kysymys on elintärkeän sosiaalisen pääoman kasvattamisesta. Ihmisten on nähtävä mitä vesi on, mitä on olla ilman sitä, miten vesihuollon voi järjestää paikallisesti, kuinka vastuu vesihuollosta jaetaan paikallisesti. 16 Kemira 3/2005

17 CSE:n on kerättävä ja jaettava tietoa ja myös osallistuttava työntekoon kylän asukkaiden, kyläpäälliköiden ja poliitikkojen kanssa. Toimivan vesihuollon rakentaminen on varmasti nopein tapa parantaa köyhien kylien elintasoa ja elämän laatua. Ruohonjuuritason muutoksilla on Narainin mukaan suuri vaikutus koko intialaisen yhteiskunnan kehitykseen. VESIHUOLTO ON NOPEIN TAPA PARANTAA KÖYHIEN ASEMAA. Intian suuri haaste on ylläpitää voimakasta talouskasvua polkematta köyhien oikeuksia. Demokratian toteutuminen, naisten aseman paraneminen sekä elintason kohoaminen maaseudulla pienentää rikkaiden ja köyhien välistä kuilua ja heijastuu koko maan talouskasvuun. MALLIA MAAILMALLE Miljoonat sadevesivarastot kuten tankit, lammet, kaivot, katot ja jopa keinotekoiset jäätiköt ovat osoitus kuivilla seuduilla elävien intialaisten loputtomasta kekseliäisyydestä. Kunkin alueen ekologia määrää sen, kuinka sadevettä varastoidaan. Erilaisia tapoja on valtavasti. CSE ei tosiaankaan ole keksinyt mitään uutta, vaan vain vaikuttanut siihen, että vanhat menetelmät on otettu jälleen käyttöön. CSE:n ansiosta myös muualla on alettu nähdä, että vesihuollon jättäminen yksin valtion liiketoiminnaksi ei välttämättä ole järkevää. Intian maaseudulla käytettäviä menetelmiä ja osuustoimintamallia onkin jo sovellettu eri puolilla maailmaa. Näkemyksemme mukaan vesihuollosta pitää tehdä maailmanlaajuista osuustoimintaa. Puhdas vesi samoin kuin puhdas ilma ovat yhteistä omaisuuttamme. Tämän ei pitäisi olla kovin radikaali ajatus. Mielestäni esimerkiksi Kioton sopimus ei ole sopusoinnussa globaalin demokratian kanssa. Vesihuollossa on kysymys paitsi elintasosta myös tasa-arvosta ja demokratiasta, Sunita Narain korostaa. 3/2005 Kemira 17

18 Vesihuollosta pitää tehdä maailmanlaajuista osuustoimintaa. Puhdas vesi samoin kuin puhdas ilma ovat yhteistä omaisuuttamme. METSÄTEOLLISUUS KOHTI KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ CSE:n veteen liittyviä menestystarinoita on Intian sellu- ja paperiteollisuuden saaminen kestävän kehityksen tielle. Vuonna 1999 aloitimme projektin, jossa seuraamme teollisuusyritysten raaka-aineenkäyttöä, prosesseja ja päästöjä hyvinkin yksityiskohtaisesti. Koska sellu- ja paperiteollisuus tuohon aikaan oli yhtä kuin ympäristökatastrofi, otimme sen ensimmäiseksi tarkastelun kohteeksi, CSE:n johtaja Sunita Narain sanoo. Lähes kaikki Intiassa toimivat metsäyhtiöt tulivat vapaaehtoisesti mukaan tutkimukseen, jonka tulokset julkaistiin laajalti. Asetimme yritykset paremmuusjärjestykseen sen mukaan, kuinka hyvin ne noudattivat kestävän kehityksen periaatteita. Intialaiset yritykset käyttivät vettä keskimäärin 200 tonnia tuotettua paperitonnia kohti, kun maailmalla vastaavaan tuotantoon riitti 30 tonnia vettä. Myös sellua käytettiin Intiassa paperituotantoon nähden kohtuuttomasti. Hyvin harvalla yhtiöllä oli mitään keinoja kloorinkäytön vähentämiseksi. Parannettavaa riitti. Kun sama tutkimus tehtiin viisi vuotta myöhemmin, metsäyhtiöiden vedenkäyttö oli vähentynyt keskimäärin 50 prosenttia, ja jotkin yhtiöt olivat päässeet lähelle vesikierron sulkemista. Kehitystä oli tapahtunut eri puolilla prosessia. Vaikka metsäteollisuus on usealla osa-alueella päässyt lähelle maailman keskiarvoa, päästöt ovat vielä luvattoman korkealla. Monissa yrityksissä on otettu askeleita kohti kloorivapaata prosessia, mutta kustannukset nähdään liian korkeiksi. Me yritämme osoittaa, että kloorivapaa prosessi pienentää jätevedenkäsittelyn kustannuksia ja antaa mahdollisuuden kierrättää jätevirtoja maatalouden käyttöön. FAKTAT PUHUVAT PUOLESTAAN Vuonna 1980 perustetun CSE:n vaikutusvalta Intiassa perustuu tutkittuun ja tehokkaasti julkaistuun tietoon. Järjestön perustaja ja ensimmäinen johtaja Anil Agarwal valitsi työntekijöikseen tiedemiehiä, insinöörejä, toimittajia ja ympäristöaktivisteja, joita kaikkia yhdisti palava halu palauttaa Intia kestävän kehityksen tielle. Järjestön nykyinen johtaja Sunita Narain on yksi heistä. Joskus ihmetellään, kuinka 125 työntekijän järjestöllä voi olla näin paljon vaikutusvaltaa yli miljardin ihmisen yhteiskunnassa ja jopa sen ulkopuolella. Vahvuuksiamme on kyky verkottua niin tiedeyhteisöjen kuin hallituksenkin suuntaan Intiassa ja myös kansainvälisesti. Saamme myös tärkeätä tietoa teollisuudelta, esimerkiksi globaalien metsäyhtiöiden toimintatavoista, Narain kertoo. Järjestö ei provosoi hallitusta ja teollisuutta, vaan antaa kohdennetusti julkaistun tiedon vaikuttaa. Faktat puhuvat puolestaan, ja demokraattisessa yhteiskunnassa yleinen mielipide pohjautuu lopulta niille. Olemme viimeisten 25 vuoden aikana monta kertaa nähneet, kuinka yleinen mielipide saa yhteisöt ja yritykset muuttamaan toimintaansa ekologisesti kestävämpään suuntaan. 18 Kemira 3/2005

19 TEKSTI PEKKA SÄILÄ KUVAT JUHA SALMINEN Fotokatalyysiin perustuva kemiallinen reaktio mahdollistaa erilaisten pintojen itsepuhdistuvuuden. Erityisesti rakennus- ja elementtiteollisuus uskovat teknologiasta löytyvän näkymiä uusille markkinoille. Kemira Pigmentsissä on tehty fotokatalyysiin perustuvan kemiallisen reaktion tutkimusja kehitystyötä jo viiden vuoden ajan. Viime vuodet fotokatalyysin puhdistavia vaikutuksia on tutkittu Kemirassa projektiluontoisesti. Olemme siirtymässä titaanidioksidiraaka-aineen testauksesta yhä enemmän sovellutuksiin. Erityisesti rakennusmateriaalit ovat tällä hetkellä tuotteita, joilla fotokatalyysiin perustuvaa materiaalien itsepuhdistuvuutta lähdetään todennäköisimmin viemään markkinoille, Kemira Pigmentsin tuotepäällikkö Tommy Böök kertoo. Fotokatalyysiin pohjautuvalla aineella käsitellyt sementtipinnat ovat itsepuhdistuvia. Typpi- ja rikkioksidit hapettuvat materiaalin pinnassa nitraateiksi ja sulfaateiksi. Puhdasta kuin betoni Kemira on siirtynyt titaanidioksidin tutkimuksessaan yhä enemmän sovellusten kehittämiseen, Tommy Böök kertoo. 3/2005 Kemira 19

20 Siten elementin pintaan ei pääse pesiytymään hiilivetyä tai rasvaa eikä muodostumaan homeen ja levän kaltaista kasvustoa. Käsitellyistä pinnoissa ei kulkeudu myöskään ympäristöön haitallisia aineita, Böök toteaa. Hän uskoo itsepuhdistuvuudesta olevan rakennusteollisuudelle erityisesti esteettistä imagomerkitystä. Esimerkkinä Böök mainitsee julkisten rakennusten vaaleat fasadit. Vaihtoehtoina voisi olla joko valmiin fotokatalyyttisesti käsitellyn seoksen lisääminen betonimassaan tai ruiskupinnoite valmiiseen seinään. tutkimus on osa yhteiseurooppalaista Eureka-projektia. Tällä hetkellä betonipinnotteiden tutkimisessa tehdään tiivistä yhteistyötä Suomen ja Ruotsin välillä. Tutkimushankkeen rahoittajana toimii Suomessa Teknologian kehittämiskeskus, Tekes. Fotokatalyysin tukiminen on osa Tekesin nanoteknologia-ohjelmaa. Ruotsista on mukana paikallinen teknologian kehittämiskeskus VINNOVA. TEKNISESTI MAHDOLLISUUDET NÄYTTÄVÄT RAJATTOMILTA, JOS KAIKKI TOIMII NIIN KUIN ON OLETETTU JA MARKKINOITA LÖYTYY. MUKANA KOKO RAKENNUSTEOLLISUUDEN KETJU Fotokatalyysin vaikutuksiin perustuva Yrityspuolella Kemiran yhteistyöverkostoon kuuluvat sementin valmistaja Cementa, rakennuselementtien valmistaja Consolis, sekä tutkimuslaitoksista VTT. Ruotsissa yhteistyökumppaneinamme ovat rakennusliike Skanska, A-Betong sekä useita alan instituutteja ja tutkimuskeskuksia. Projektissa on siis mukana koko rakennusteollisuuden ketju, Böök toteaa. Euroopan suurin betonielementtejä valmistava yritys, Consolis Technology, näkee betonipintojen itsepuhdistuvuudessa suuria mahdollisuuksia. Consoliksella on toimintaa 11:ssä Euroopan maassa. Halusimme ottaa tietoisen riskin ja olla tutkimusprojektissa mukana jo varhaisessa vaiheessa. Itsepuhdistuvista betonipinnoista saattaa muodostua tulevaisuudessa merkittävää liiketoimintaa, arvioi Consolis Technologyn toimitusjohtaja Olli Korander. Consolis on sitoutunut osaltaan myös rahoittamaan tutkimusprojektia. Teemme fotokatalyysiin perustuvia käytännön kokeita, joiden perusteella mietimme, miten teknologia soveltuu liiketoimintaamme ja mitkä ovat sen mahdolliset potentiaalit. Jos kaikki toimii suunnitelmien mukaan, ovat betonielementeistä rakennetut itsepuhdistuvat julkisivut Consoliksen kannalta todennäköisimpiä käyt- Fotokatalyysin mahdollisuuksia on tutkittu maailmalla monissa eri käyttökohteissa. Itsepuhdistuva huurtumaton lasi on tunnetuimpia fotokatalyysiin perustuvia tuotteita.

Transformaatio jatkuu

Transformaatio jatkuu 1 Kemiralla vahva heinä syyskuu Transformaatio jatkuu Lasse Kurkilahti, Pääjohtaja 2.11.2005 Sisältö Kemiran heinä syyskuu Tammi syyskuu Liiketoiminta-alueet heinä syyskuussa Kemiran osakkeen kehitys Muutoksen

Lisätiedot

Kemiran osavuosikatsaus Tammi - kesäkuu 2005

Kemiran osavuosikatsaus Tammi - kesäkuu 2005 1 Kemiran osavuosikatsaus Tammi - kesäkuu 2005 Lasse Kurkilahti, Pääjohtaja 28.7.2005 IR: Päivi Antola, paivi.antola@kemira.com, puh. 010 86 21140 Sisältö Kemiran tammi - kesäkuu Liiketoiminta-alueet tammi

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kari Savolainen 2.11.2005 (7)

Kari Savolainen 2.11.2005 (7) Kari Savolainen 2.11. (7) Kemiran osavuosikatsaus tammi-syyskuu KEMIRALLA VAHVA HEINÄ-SYYSKUU Liikevaihto 543,0 milj. euroa (heinä-syyskuu : 453,4), kasvu 20. Liikevoitto 59,2 milj. euroa (46,1), kasvu

Lisätiedot

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Sisältö Kemira lyhyesti Tärkeimmät tapahtumat huhti kesäkuussa Segmenttien tärkeimmät tapahtumat huhti

Lisätiedot

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Sakari Ahdekivi Talousjohtaja Rahapäivä 2015 17.9.2015 Ahlstrom tänään Korkealaatuisia kuitupohjaisia materiaaleja valmistava yritys Noin 3 400 työntekijää 22

Lisätiedot

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja yleistä

Lisätiedot

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Pääpaino kannattavuuteen. Lasse Kurkilahti, Pääjohtaja 2.5.2007

Pääpaino kannattavuuteen. Lasse Kurkilahti, Pääjohtaja 2.5.2007 Pääpaino kannattavuuteen Lasse Kurkilahti, Pääjohtaja 2.5.27 Sisältö Kemiran tammi-maaliskuu Liiketoiminta-alueet tammi-maaliskuu Näkymät 2 Kemiran tammi-maaliskuu Tunnusluvut Q1/7 Q1/6 Muutos Liikevaihto

Lisätiedot

Kari Savolainen 28.7.2005 1(8) Kemiran osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2005 KEMIRALLA VAHVA ENSIMMÄINEN VUOSIPUOLISKO, LIIKEVOITTO KASVOI 35 %

Kari Savolainen 28.7.2005 1(8) Kemiran osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2005 KEMIRALLA VAHVA ENSIMMÄINEN VUOSIPUOLISKO, LIIKEVOITTO KASVOI 35 % Kemiran osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2005 KEMIRALLA VAHVA ENSIMMÄINEN VUOSIPUOLISKO, LIIKEVOITTO KASVOI 35 % Liikevaihto 929,9 milj. euroa (tammi-kesäkuu 2004: 850,7), kasvu 9 %. Liikevoitto 69,9 milj.

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009

Lisätiedot

Tammi - maaliskuu 2001 lyhyesti

Tammi - maaliskuu 2001 lyhyesti Tammi - maaliskuu 21 lyhyesti Liikevaihto 651 milj., jatkuvan liiketoiminnan kasvu 13 % Liikevoitto 57 milj., kasvu > 5 % Tulos / osake,28, kasvu > 1% Oma pääoma / osake 9,41 Ensimmäinen omien osakkeiden

Lisätiedot

Tammi-kesäkuu 2001 lyhyesti

Tammi-kesäkuu 2001 lyhyesti Tammi-kesäkuu 21 lyhyesti Liikevaihto 1 287, jatkuvan liiketoiminnan kasvu 11% Liikevoitto 111, kasvu 8 % Tulos/osake,52, kasvu 14 % (ilman kertaluonteisia eriä) Oma pääoma/osake 9,53 Toinen omien osakkeiden

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 30.4.2009 (6 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 28.5.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 30.4.2009 (6 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 28.5.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 30.4.2009 (6 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 28.5.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 2. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008 30.4.2009

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-9/2009 30.10.2009

Osavuosikatsaus 1-9/2009 30.10.2009 Digia Oyj Osavuosikatsaus 1-9/2009 30.10.2009 Juha Varelius Toimitusjohtaja Katsauskauden pääkohdat 1-9/2009 Katsauskauden pääkohdat 1-9/2009 Liikevaihto laski hieman Liikevaihto 87,1 miljoonaa euroa,

Lisätiedot

Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008. 22.10.2008 Itella Oyj

Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008. 22.10.2008 Itella Oyj Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008 1 Itella lyhyesti Palveluita tieto ja tuotevirtojen hallintaan viestinvälitys informaatiologistiikka palvelulogistiikka Liikevaihto 1 688 meuroa, tulos 102 meuroa

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Pörssi-illat maaliskuu 2011 Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä

Pörssi-illat maaliskuu 2011 Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä 1 Stockmann-konserni lyhyesti Kansainvälinen vähittäiskaupan yritys, joka on perustettu vuonna 1862 Kolme liiketoimintayksikköä: tavarataloryhmä, Lindex

Lisätiedot

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Jukka Moisio, toimitusjohtaja Jari Mäntylä, talousjohtaja Helsingissä 28.4.2006 1 Liikevaihto kasvoi 10,6 % ja myyntimäärät 3,6 %* ) Taloudellinen kehitys Q1/2006

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Taloudelliset tavoitteet ja tulos

Taloudelliset tavoitteet ja tulos Taloudelliset tavoitteet ja tulos Kannattavuus Tavoite keskimäärin Voitto ennen veroja, milj. euroa 3,9 38,6 5,2 76,5 13,2 Sijoitetun pääoman tuotto, % 22,4 26,9 31,9 42,4 45,4 2, Tuotto Tulos/osake, euroa,355,45,58,88

Lisätiedot

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2008

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2008 Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 28 28.1.28 Toimitusjohtaja Risto Anttonen Heinä-syyskuu 28 lyhyesti Liikevaihto 451,2 miljoonaa euroa (444,9 milj. euroa), kasvua 1,4 % edellisestä vuodesta ja

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q1 2011. Exel Composites Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies

Osavuosikatsaus Q1 2011. Exel Composites Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies Osavuosikatsaus Q1 2011 Exel Composites Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies Ensimmäinen vuosineljännes oli vahva Liikevaihto kasvoi 21,5 (15,7) miljoonaan euroon eli 37,5 prosenttia verrattuna vuoden 2010

Lisätiedot

Kemira Tammi - kesäkuu Harri Kerminen, toimitusjohtaja

Kemira Tammi - kesäkuu Harri Kerminen, toimitusjohtaja Kemira Tammi - kesäkuu 2011 Harri Kerminen, toimitusjohtaja 28.7.2011 HUOMAUTUS Tämä esitys sisältää tai sen voidaan katsoa sisältävän tulevaisuutta koskevia lausumia. Nämä lausumat liittyvät tulevaisuuden

Lisätiedot

Transformaatio jatkuu

Transformaatio jatkuu 1 Transformaatio jatkuu Lasse Kurkilahti, Pääjohtaja 16.11.2005 Sijoittajasuhteet: Päivi Antola, paivi.antola@kemira.com, puh. 010 86 21140 Sisältö Nykytilanne Tavoite Kohti parempaa kannattavuutta ja

Lisätiedot

Kemira Tammi - maaliskuu 2011

Kemira Tammi - maaliskuu 2011 Kemira Tammi - maaliskuu 2011 Harri Kerminen, toimitusjohtaja 3.5.2011 HUOMAUTUS Tämä esitys sisältää tai sen voidaan katsoa sisältävän tulevaisuutta koskevia lausumia. Nämä lausumat liittyvät tulevaisuuden

Lisätiedot

SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät

SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät Innovaatioyhteistyöstä maailmanluokan läpimurtoja Tiede Hyvinvointi Strategia Huippuosaaminen Yhteistyö Kehitys Kasvu Talous innovaatiot Tulevaisuus Tutkimus

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 29.4.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Aldata Solution Oyj. Yhtiökokous 15.4.2004

Aldata Solution Oyj. Yhtiökokous 15.4.2004 Aldata Solution Oyj Yhtiökokous 15.4.2004 Matti Hietala, toimitusjohtaja Aldata Solution Oyj lyhyesti Perustettu 1988 Toimiala Aldata kehittää, markkinoi ja asentaa integroituja kaupan ohjelmistoratkaisuja.

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2013 25.7.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2013 25.7.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2013 25.7.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Osavuosikatsauksen laatimisessa on sovellettu vuonna 2013 käyttöönotettuja uusia tai uudistettuja

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 Julkaistu: 2003-02-13 08:06:55 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA

Lisätiedot

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski Atria Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2008 Toimitusjohtaja 6.5.2008 Konsernin rakenne Atria Oyj Liikevaihto 1.272 milj. (2007) Henkilöstö 5.947 (keskimäärin 2007) Suomi Skandinavia Venäjä Baltia Liikevaihto

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008 Harri Kerminen, Toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008 Harri Kerminen, Toimitusjohtaja Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 28 Harri Kerminen, Toimitusjohtaja IR: Andreas Langhoff, tel +358 1 862 114 29.4.28 1 Sisältö Kemira-konserni Q1 Liiketoiminta-alueet Q1 Näkymät 28 2 Kemira-konserni Q1

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 2013 24.4.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Osavuosikatsauksen laatimisessa on sovellettu vuonna 2013 käyttöönotettuja uusia tai uudistettuja

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

Liikevaihto ja liikevoitto selvässä kasvussa. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q2/2015 Juha Varelius 14.8.2015

Liikevaihto ja liikevoitto selvässä kasvussa. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q2/2015 Juha Varelius 14.8.2015 Liikevaihto ja liikevoitto selvässä kasvussa. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q2/2015 Juha Varelius 14.8.2015 Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Konsernin liikevaihto kasvoi tammi-kesäkuussa 8,9

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Miksi töihin Metsäteollisuuteen?

Miksi töihin Metsäteollisuuteen? Miksi töihin Metsäteollisuuteen? 1 24.1.2008 Sari Rämö Kuka olen? Sari Rämö, KTM Tehnyt töitä insinöörien kanssa vuodesta 1990. Pakkausteollisuus SCA joulukuu 2000 SCA Packaging Suomen toimitusjohtaja

Lisätiedot

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008 Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 28 25.4.28 Toimitusjohtaja Risto Anttonen Tammi-maaliskuu 28 lyhyesti Toimintaympäristö pysyi haastavana Liikevaihto kasvoi viime aikojen kasvuinvestointien

Lisätiedot

Cargotecin yhtiökokous. Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen. 29. helmikuuta 2008

Cargotecin yhtiökokous. Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen. 29. helmikuuta 2008 Cargotecin yhtiökokous Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen 1 Keskeiset saavutukset Cargotecin kehittämisessä vuonna 2007 2 Huoltoliiketoiminnan kasvu 3 Toiminnan laajentaminen 4 Aasian liikevaihdon kasvu 5

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Liite 4 Digia Oyj Toimitusjohtajan katsaus 16.3.2011 Juha Varelius Toimitusjohtaja Katsauskauden 2010 pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Liikevaihto kasvoi selvästi 130,8 (120,3) miljoonaa euroa, kasvua

Lisätiedot

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA Petri Kairinen, CEO (twitter: @kairinen) Pörssin Avoimet Ovet 1.9.2015 1.9.2015 Nixu 2015 1 PIDÄMME DIGITAALISEN YHTEISKUNNAN TOIMINNASSA. 1.9.2015 Nixu 2015 2 DIGITAALINEN YHTEISKUNTA

Lisätiedot

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Tikkurila Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 212 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Kaikki tässä katsauksessa esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja 18.5.2005 Ramirent - konserni lyhyesti Ramirent on johtava rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokraukseen keskittynyt yritys, joka toimii Suomen,

Lisätiedot

tammi syyskuu Liiketoimintakatsaus

tammi syyskuu Liiketoimintakatsaus 2017 Q3 tammi syyskuu Liiketoimintakatsaus DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2017 Detection Technology Q3: Lääketieteen sovellukset kasvuajurina Heinä-syyskuu 2017 lyhyesti

Lisätiedot

Tilinpäätös Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja

Tilinpäätös Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Tilinpäätös 27 Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Liikevaihto 1985-27 8 7 6 5 Infrastruktuuri & ympäristö Energia 4 Metsäteollisuus 3 2 1 Metsäteollisuus, uudet investoinnit 12 % vuotuinen kasvu 1985

Lisätiedot

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Juho Erkheikki Talousviestintä- ja sijoittajasuhdepäällikkö Sijoitus Invest 2015 11.11.2015 Ahlstrom tänään Korkealaatuisia kuitupohjaisia materiaaleja valmistava

Lisätiedot

Liikevaihto 2 454 milj., jatkuvan liiketoiminnan kasvu 8 % Liikevoitto 144 milj., pienentyi 18 %

Liikevaihto 2 454 milj., jatkuvan liiketoiminnan kasvu 8 % Liikevoitto 144 milj., pienentyi 18 % Vuosi 21 lyhyesti Liikevaihto 2 454, jatkuvan liiketoiminnan kasvu 8 % Liikevoitto 144, pienentyi 18 % - eläkesäätiöiden kannatusmaksut kasvoivat, TiO 2 syklin pohjassa, Alcro-Beckersin integrointi Tulos/osake,58,

Lisätiedot

Kemira DesinFix. Innovatiivista veden desinfiointia

Kemira DesinFix. Innovatiivista veden desinfiointia Kemira DesinFix Innovatiivista veden desinfiointia Kemira - kemian alan huippuosaamista, tuotteita ja vedenkäsittelyteknologiaa maailmanlaajuisesti Vuoteen 2050 mennessä maapallon väestö kasvaa arviolta

Lisätiedot

Digia Oyj. Osavuosikatsaus 10-12/2008 Ja Tilinpäätös 2008. Juha Varelius Toimitusjohtaja 3.2.2009

Digia Oyj. Osavuosikatsaus 10-12/2008 Ja Tilinpäätös 2008. Juha Varelius Toimitusjohtaja 3.2.2009 Digia Oyj Osavuosikatsaus 10-12/2008 Ja Tilinpäätös 2008 3.2.2009 Juha Varelius Toimitusjohtaja Pääkohdat 2008 ja Q4/2008 2 2008 Digia Plc Katsauskauden pääkohdat 2008 Liikevaihto ja liikevoitto kasvoivat

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015 Ahlstrom Tammi-syyskuu 215 Marco Levi toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.1.215 Sisältö Heinä-syyskuu 215 Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut Tulevaisuuden näkymät Sivu 2 Heinä-syyskuu

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 25.7.2014 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja

Lisätiedot

Tekesin kuulumiset Linkosuon Leipomo. Nuppu Rouhiainen

Tekesin kuulumiset Linkosuon Leipomo. Nuppu Rouhiainen Tekesin kuulumiset 24.01.2017 Linkosuon Leipomo Nuppu Rouhiainen 10-2015 Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa kohti kansainvälisiä markkinoita. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Tikkurila Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2012 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt t yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Osavuosikatsausjulkistus (1.11.2007 30.4.2008) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 29.5.2008

Osavuosikatsausjulkistus (1.11.2007 30.4.2008) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 29.5.2008 Osavuosikatsausjulkistus (1.11.2007 30.4.2008) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 29.5.2008 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 2. neljänneksellä Osavuosikatsaus Q2/2008(marras-huhtikuu)

Lisätiedot

F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009. Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009

F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009. Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009 F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009 Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009 Sisältö Markkinakatsaus 2008 kasvun ja kannattavuuden vuosi Tulevaisuuden näkymät Varsinainen yhtiökokous 26.3.2009 Sivu

Lisätiedot

Cargotec Varsinainen yhtiökokous

Cargotec Varsinainen yhtiökokous Cargotec Varsinainen yhtiökokous 22.3.2016 Toimitusjohtaja Mika Vehviläinen 22.3.2016 2 Yhtiökokous Cargotecin vuosi 2015 Onnistumiset Selkeä kannattavuuden paraneminen Kalmarissa ja Hiabissa Kannattavin

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1.- 30.6.2011. Exel Composites Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies

Osavuosikatsaus 1.1.- 30.6.2011. Exel Composites Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies Osavuosikatsaus 1.1.- 30.6.2011 Exel Composites Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies Huhti-kesäkuu 2011 lyhyesti Vahva kasvu jatkui Liikevaihto kasvoi 23,4 (19,2) milj. euroon toisella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

YIT:n maantieteellinen laajentuminen

YIT:n maantieteellinen laajentuminen 1 YIT:n maantieteellinen laajentuminen Hannu Leinonen Toimitusjohtaja Tilaisuus, analyytikoille, sijoittajille ja medialle 30.5.2008 2 Sisältö Maantieteellisen laajentumisen strategian toteuttaminen YIT:n

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote 2007. Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen 31.1.2008

Tilinpäätöstiedote 2007. Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen 31.1.2008 Tilinpäätöstiedote 2007 Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen 1 Keskeistä 2007 Koko vuoden saadut tilaukset kasvoivat yli 40 % nousten 4 106 (1-12/2006: 2 910) milj. euroon. Q4 tilaukset ennätykselliset 1 214

Lisätiedot

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo Urheiluseurat 2020 @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Menestyvä? Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito Yleinen

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Sopimuksen pääkohdat Uponor ja KWH-yhtymä ovat julkistaneet aikeensa

Lisätiedot

VTI-konsernin osavuosikatsaus tammikuu - maaliskuu 2007

VTI-konsernin osavuosikatsaus tammikuu - maaliskuu 2007 VTI-konsernin osavuosikatsaus tammikuu - maaliskuu 2007 Yhteenveto Liikevaihto oli 18,7 miljoonaa euroa (Q1/2006: 19,0 miljoonaa euroa.). Liikevoitto oli 1,9 miljoonaa euroa (2,0), ollen 10,1 % liikevaihdosta

Lisätiedot

Q1 Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008. Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen 18.4.2008

Q1 Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008. Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen 18.4.2008 Q1 Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008 Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen 1 Keskeistä tammi-maaliskuussa 2008 Saadut tilaukset kasvoivat yli 26 % ja olivat 1 155 (1 3 /2007: 915) milj. euroa Liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri

Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri Ympäristöteknologian osaamisklusteri Cleantech Finland-brändin kehittämistä tekemisen kautta

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2013 7.11.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2013 7.11.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2013 7.11.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Osavuosikatsauksen laatimisessa on sovellettu vuonna 2013 käyttöönotettuja uusia tai uudistettuja

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Sitoudumme puhtaaseen veteen Harri Kerminen, Toimitusjohtaja 25.2.2009

Sitoudumme puhtaaseen veteen Harri Kerminen, Toimitusjohtaja 25.2.2009 Sitoudumme puhtaaseen veteen Harri Kerminen, Toimitusjohtaja 25.2.2009 IR: Päivi Antola, tel +358 10 862 1140 1 Hyvä kehitys jatkui neljännelle neljännekselle Jatkavien liiketoimintojen liikevaihto nousi

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta 2013

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta 2013 Uusi KONE UltraRope -teknologia nostaa rakennukset uusiin korkeuksiin. KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta 2013 Innovatiivinen KONE UltraRope tulee mullistamaan korkeiden rakennusten suunnittelu- ja

Lisätiedot

Sitoudumme puhtaaseen veteen. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 9.2.2010

Sitoudumme puhtaaseen veteen. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 9.2.2010 Sitoudumme puhtaaseen veteen Harri Kerminen, toimitusjohtaja 9.2.2010 HUOMAUTUS Tämä esitys ei ole osakkeiden myyntitarjous tai ostopyyntö missään maassa kenellekään henkilölle, jolle sellaisen tarjouksen

Lisätiedot

Stora Enson muutos jatkuu

Stora Enson muutos jatkuu Stora Enson muutos jatkuu Jouko Karvinen, toimitusjohtaja, Markus Rauramo, talousjohtaja, Juha Vanhainen, Suomen maajohtaja 19.8.2009 Sisältö Stora Enson muutos jatkuu Toimenpiteet Taloudelliset vaikutukset

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392278355833/0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392278355833/0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Yritys Kehittäminen kohdistuu pääosin Tutkimukseen, tuotteen, palvelun, osaamisen ja/tai menetelmän kehittämiseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus 1234567-8 Yrityksen

Lisätiedot

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet METSÄ ON TÄYNNÄ UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Maailma muuttuu Rajalliset

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät syksyllä 2010. 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Matti Vuoria

Suomen talouden näkymät syksyllä 2010. 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Matti Vuoria Suomen talouden näkymät syksyllä 2010 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Suomen talous on kääntynyt kasvuun Euroopassa kasvu on nyt vahvaa ja sitä vetää Saksan teollisuustuotanto. Euroopan kasvun

Lisätiedot

Vacon puhtaan teknologian puolesta

Vacon puhtaan teknologian puolesta Vacon puhtaan teknologian puolesta Vesa Laisi, toimitusjohtaja, Vacon Oyj 16.11.2011 11/21/2011 1 Vacon - Driven by drives Vacon on globaali taajuusmuuttajavalmistaja. Yhtiö on perustettu vuonna 1993 Vaasassa.

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-3/

Osavuosikatsaus 1-3/ Digia Oyj Osavuosikatsaus 1-3/2008 29.4.2008 Juha Varelius Toimitusjohtaja Q1 Pääkohdat Katsauskauden pääkohdat 1-3/2008 Liikevaihto ja liikevoitto hyvässä kasvussa Liikevaihto 31,7 miljoonaa euroa, kasvu

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

KiVi 2009 Live! Seminaari. Innovatiivisella tuotteella kansainvälisille markkinoille. Jukka-Pekka Karppinen, tekninen johtaja.

KiVi 2009 Live! Seminaari. Innovatiivisella tuotteella kansainvälisille markkinoille. Jukka-Pekka Karppinen, tekninen johtaja. KiVi 2009 Live! Seminaari 8.10.2009 Joensuu Innovatiivisella tuotteella kansainvälisille markkinoille Jukka-Pekka Karppinen, tekninen johtaja Flaxwood Oy YRITYS PÄHKINÄNKUORESSA Flaxwood Oy on perustettu

Lisätiedot

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa

Lisätiedot

Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä

Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä DM 450969 01-2017 Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa 8.6.2017 Harri Kivelä DM 450969 01-2017 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta

Lisätiedot

Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia

Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia Hanna Freystätter Vanhempi neuvonantaja, Suomen Pankki Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia Euro ja talous 1/2017: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 30.3.2017 Julkinen 1 Teemat

Lisätiedot

Muutos jatkuu. Timo Leppä, viestintäjohtaja , Lahden Seurahuone. Sijoittajasuhteet: Päivi Antola, puh.

Muutos jatkuu. Timo Leppä, viestintäjohtaja , Lahden Seurahuone. Sijoittajasuhteet: Päivi Antola, puh. Muutos jatkuu Timo Leppä, viestintäjohtaja 30.11.2005, Lahden Seurahuone Sijoittajasuhteet: Päivi Antola, paivi.antola@kemira.com, puh. 010 86 21140 Sisältö Nykytilanne Tavoite Kohti erinomaista kannattavuutta

Lisätiedot