Intian vesipulaan. Sunita Narain etsii ratkaisuja VERDUGT BV ASETTAA TAVOITTEENSA KORKEALLE TUTKIMUS TUO KASVUA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Intian vesipulaan. Sunita Narain etsii ratkaisuja VERDUGT BV ASETTAA TAVOITTEENSA KORKEALLE TUTKIMUS TUO KASVUA"

Transkriptio

1 nro VERDUGT BV ASETTAA TAVOITTEENSA KORKEALLE TUTKIMUS TUO KASVUA PAPERIKONEINVESTOINTI ON JOUKKUEOSAAMISTA Sunita Narain etsii ratkaisuja Intian vesipulaan KEMIRAN SIDOSRYHMÄLEHTI

2 pääkirjoitus KEMIRA-LEHTI on Kemiran sidosryhmälehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. JULKAISIJA Kemira Oyj Porkkalankatu 3 PL 330, Helsinki puh Päätoimittaja Kari Savolainen puh KUSTANTAJA Sanoma Magazines Finland Yritysjulkaisut Lapinmäentie 1, PL Sanoma Magazines Johtaja Leena Jaakkola Toimitus Jukka Miettinen Hannu Virtanen Ulkoasu Marjut Jouhki PAINOPAIKKA Hansaprint Oy, Vantaa 2005 ISSN Painos kpl Paperi Galerie One 80 g/m 2. Sen päällystyksessä käytetään Kemiran CoCoatkalsiumsulfaattipigmenttiä. Kannen kuva All Over Press KEMIRA LYHYESTI Kemira on kansainvälinen teollisuuskonserni, joka keskittyy monipuolista osaamista vaativille kemianalan sektoreille. Kokonaispalvelumme ja tuotteemme ovat mukana sellun ja paperin valmistuksessa, puhtaan veden tuotannossa, teollisuuden prosesseissa sekä maalipinnoissa. Tuotantoa meillä on noin 30 maassa ja henkilöstöä meillä on runsaat Liikevaihtomme on noin kaksi miljardia euroa. Ainetietojen saatavuus ja toimittaminen REACHin haasteena Suomeen tuleva EU:n kemikaalivirasto kulkee käsi kädessä REACHin* valmistelun kanssa. EU:n komission valmistelutyöryhmä summasi Hesingissä kesäkuussa, että REACH täyttää uuden ulottuvuuden varmistaen kemikaalien turvallisen käytön. Juuri havainnot turvallisuustietojen puutteista käynnistivät tämän mammuttimaisen muutosprosessin vuonna REACH ei lähde parantelemaan nykyistä järjestelmää, vaan määrittelee pelisäännöt radikaalisti uudelleen. Käyttöturvallisuustiedotteen tiedot eivät enää riitä rekisteröintiin. Tarvitaan paljon enemmän: omistusoikeus alkuperäisiin vaarallisuustutkimuksiin, aineen REACH MÄÄRITTELEE käyttökohteet, tietoa työntekijöiden (myös asiakkaiden, heidän asiakkaidensa ja loppukäyttäjien) sekä PELISÄÄNNÖT UUDELLEEN. ympäristön altistumisesta. Tarvitaan riskiarvio, altistumisskenaariot ja rekisteröintiasiakirjat. Lisäksi tarvitaan toimitusketjun kattava tietojärjestelmä, jolla tätä tieto-omaisuutta kuljetetaan toimittajalta asiakkaille ja takaisin sekä edelleen viranomaisille ja sidosryhmille. Uudet tietovaatimukset ja tietojen jakaminen ovat REACHin kompastuskivi. Mikä kannustaisi yritykset yhteistyöhön, jottei samoja tutkimuksia tarvitse tehdä ja rekisteröidä moneen kertaan? Ovatko kaikki tietovaatimukset edes perusteltuja turvallisen käytön parantamiseksi? Kuinka yksinkertaistaa rekisteröintiä ja tietojenjakoa ja antaa yhteistyölle tarpeeksi aikaa? Tässä toiveita Iso-Britannian EU-puheenjohtajakauden poliittiselle kompomissille. Me Kemirassa jatkamme ainetietojemme kartoittamista ja järjestelmien kehittämistä. Syksyn aikana perustettava Kemiran oma REACH Competence Center auttaa liiketoimintoja rekisteröimään aineensa. REACH haastaa meidät kaikki oppimaan uutta ja hakemaan uusia tapoja toimia. Helena Huttunen Tuoteturvallisuuspäällikkö *REACH, kemikaalien arviointi-, rekisteröinti- ja lupamenettely, on EU:n kemikaalisäädösten täysremontti. Sen on suunniteltu etenevän marraskuussa EU:n parlamentin ensimmäiseen käsittelyyn, sen jälkeen neuvoston käsittelyyn ja tulevan voimaan vuonna 2007.

3 14 SUNITA NARAININ johtama tiede- ja ympäristökeskus CSE sai Stockholm Water Prize -palkinnon Intian vesihuollon hyväksi tehdystä työstä. 30 PAPERIKONEINVESTOINTI on näyttö joukkueosaamisesta. 24 HOLLANTI vetää puoleensa kemian yrityksiä. 12 Sisältö 8 Tutkimus luo kasvua Tutkimustoiminta luo perustan Kemiran orgaaniselle kasvulle. 11 Kasvu vauhdittuu 2006 Euroopan kemianteollisuus uskoo kasvunsa vauhdittuvan vuonna Uusi elämä ulkokalusteille Tikkurilan Tehopesu tekee vanhoista puutarhakalusteista kuin uudet. 14 Apua Intian vesipulaan Perinteisistä keinoista etsitään apua Intian vesipulaan. 19 Puhdasta kuin betoni Titaanidioksidi pitää betonipinnat puhtaina. 22 Yksi alansa huipuista Karoliina Hytönen menestyi ammattitaidon maailmanmestaruuskisoissa. 24 Tavoitteet korkealla Kemira-kauppa lisäsi hollantilaisen Verdugt BV:n iskukykyä. 30 Paperikone syntyy tiimityönä Paperikoneinvestointi kokoaa suuren määrän monen alan osaamista. 34 Lähelle asiakasta Asiakaslähtöisyys vauhdittaa titaanidioksidin tuotekehitystä. 36 Uusi ilme potilastiloille Virikkeelliset värit ja seinämaalaukset tuovat uutta ilmettä potilastiloihin. 42 Kemia on kansainvälisyyttä Kemiran kemianluokka Espoossa sai lukiolaisvieraita Hollannista. TEHOPESU palauttaa puupinnolle niiden alkuperäisen ilmeen. JOKA NUMEROSSA 4 Ajan ihminen MAOL:n Pentti Parviainen haluaa lisätä opetuksen kiinnostavuutta. 5 Ajan asiat Kemian alan ja Kemiran kuulumiset 39 Kynävieras Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sirkka-Liisa Roine 40 Kemiran osavuosikatsaus Kemiralla oli vanhva alkuvuosi. 45 Missä Mille luuraa? Etsi Milleniun-logo lehdestä. 46 Ristikko Voita ensiapupakkaus. 3/2005 Kemira 3

4 ajan ihminen TEKSTI JA KUVA BO INGVES KIINNOSTUKSEN NOSTATTAJA Pentti Parviainen Suomen kilpailukyky on teknologialähtöinen, mutta tällä hetkellä on pulaa uusista matemaattisten aineiden taitajista. Kesäkuussa 70-vuotispäiviään Heurekassa juhlineen Matemaattisten aineiden opettajien liiton MAOL ry:n puheenjohtaja, kouluneuvos Pentti Parviainen näkee kuitenkin valoa tunnelissa. 1. Mikä on matemaattisten aineiden opetuksen nykytilanne Suomen kouluissa? Uuden tuntijaon ja opetussuunnitelman perusteiden osalta tilanne on kohentunut sekä peruskoulussa että lukiossa. Peruskoulun osalta matematiikassa aikoinaan hävitty tunti on tullut takaisin ja alaluokkien 5. ja 6. luokalle fysiikka ja kemia ovat tulleet omiksi oppiaineikseen. Peruskoululaisten melko heikko kiinnostus matematiikkaa kohtaan on kuitenkin huolestuttavaa, koska se vähentää näiden aineiden jatkoopintoja. 2. Miten saadaan oppilaat kiinnostumaan enemmän matemaattisista aineista? Ammattitaitoinen, oppiaineensa hallitseva ja innostunut opettaja on kiinnostuksen nostamisen ja säilymisen perusedellytys. Siksi yksi keskeinen tehtävämme on laajamittaisen täydennyskoulutuksen järjestäminen alan opettajille. Yhtenä kiinnostuksen herättäjänä järjestämme myös vuosittain kansallisia kilpailuja eri kouluasteilla. Myös matematiikan ja luonnontieteiden kehittämisohjelma, LUMA, on parantanut opetuksen sisältöä ja monipuolisuutta sekä lisännyt näiden aineiden valinnaisuutta. 3. Mikä on matematiikan, kemian ja fysiikan merkitys Suomen hyvinvoinnille ja kilpailukyvylle? Suomi kilpailee parhaiten teknologisella osaamisellaan. Siksi on huolestuttavaa, että näille aloille ei tällä hetkellä hakeuduta riittävästi opiskelemaan. Etenkään tytöt eivät koe matematiikkaa ja fysiikkaa omakseen. 4. Mitä koululaisten osaamista mittaavan PISA-tutkimuksen kärkipaikka osoittaa? Suomen peruskoululaiset osaavat tuoreimman PISA-tutkimuksen mukaan matematiikkaa parhaiten OECD-maiden oppilaista, mutta se ei koko totuutta kerro. Tulosten lähempi tarkastelu osoittaa, että meillä on tasaisen hyvä opetus, mutta se ei suosi lahjakkaimpia oppilaita. 4 Kemira 3/2005

5 ajan asiat LYHYESTI» Suomen kemianteollisuuden työpaikoilla työtapaturmat vähenivät edellisestä vuodesta hieman yli 10 prosenttia.» Helsingin kauppakorkeakoulun JOKO Executive Education Oy on myöntänyt tämänvuotiset Tiedon jano tunnustukset pääjohtaja Lasse Kurkilahdelle ja professori Ram Baligalle. He ovat toimineet edelläkävijöinä rohkaisten organisaatioiden ja henkilöstön uudistumista, kasvamista ja kehittymistä.» Tikkurila Oy yhdistää Baltiassa ja Unkarissa toimivat teollisuusmaaliyhtiönsä sekä kauppa- ja rakennusmaaliyhtiönsä. Järjestelyjen toteuduttua kussakin Baltian maassa ja Unkarissa on yksi juridinen yhtiö. Operatiiviset toiminnot jatkavat kuten tähänkin asti.» Saksan sellu- ja paperikemistien ja insinöörien yhdistyksen Zellchemingin teollisuusmessut ovat vuoden tärkein sellu- ja paperialan tapahtuma Keski-Euroopassa. Kesäkuun kolmipäiväisille messuille osallistui Kemiran ohella 300 näytteilleasettajaa.» Yli kävijää 63 maasta, muun muassa Pohjoismaista, Venäjältä, USA:sta, Saksasta, Iso-Britanniasta, Japanista ja Itävallasta, tutustui kesäkuussa paperiteollisuuden viimeisimpiin innovaatioihin ja teknologiaan Tukholman kansainvälisillä sellu- ja paperialanmessuilla. Paperi- ja sellukemian teknologiakeskus aloitti Vaasassa Kemiran on tarkoitus nostaa paperija sellukemian tuotekehitysinvestoinnit lähivuosina 4,5 prosenttiin liikevaihdosta. Tätä kehitystä tukemaan Kemira vihkii Vaasassa käyttöön uuden sellu- ja paperikemikaalien teknologiakeskuksensa. Pulp & Paper Technology Centressä tutkitaan ja kehitetään ratkaisuja paperinvalmistajien tarpeisiin retention, liimauksen, vedenkäsittelyn, saostumaneston ja valkaisun alueella. Lisäpotkua tuotekehitykseen on tullut Kemiran yritysostoista, joiden kautta olemme saaneet uusia tuotteita ja teknologioita ympäri maailmaa, teknologiakeskuksen johtaja Pekka Autio kertoo. Ratkaisuja etsitään yhdessä asiakkaiden, laitetoimittajien ja yliopistojen kanssa. Vaikka toimintamme on kansainvälistä, keskeisen tutkimus- ja kehitystoiminnan sijoittaminen Suomeen on luonnollista, koska täältä löytyy paperinvalmistuksen vahva asiantuntemus. Kemiralla on kymmenkunta sellu- ja paperikemikaalien tutkimusyksikköä eri puolilla maailmaa. Tärkeimmät sijaitsevat Vaasan lisäksi Marietassa ja Columbuksessa Georgian osavaltiossa Yhdysvalloissa sekä Itävallan Kremsissä. Yhteistyötä tehdään myös Kemiran konsernitason tutkimuskeskusten kanssa. SUOMESSA ON PAPERINTEON VAHVA ASIANTUNTEMUS. Pidämme itseämme eturivin yrityksenä paperikemikaalien tuotekehityksessä. Esimerkiksi paperiteollisuuden mikrobiologiassa olemme tehneet uraauurtavaa tutkimusta tiiviissä yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa, Autio sanoo. Vaasan toimipaikalla työskentelee noin 250 henkilöä. Näistä 70 on Pulp & Paper Technology Centren asiantuntijoita. Lähes puolet on korkeakoulututkinnon suorittaneita alansa huippututkijoita. 3/2005 Kemira 5

6 ajan asiat PROSESSIVESISTÄ UUSIOTUOTTEITA Kemiraan kuuluva vesiosaaja, Kemwater Services Oy, on solminut sopimukset prosessivesien puhdistuksesta ja vedenkäsittelylaitosten operoinnista Ovako Dalsbrukin ja Ovako Dalwiren Taalintehtaiden tuotantolaitoksilla. Llisäksi KWS selvittää Ovakon prosesseista tulevien sivuvirtojen ja jätesakkojen käsittelyä ja kierrätystä. Taalintehtaan teräksen kuumavalssaamosta tulee jäähdytysvesiä noin kuutiometriä vuorokaudessa. Vedestä erotetaan rautasakka, ns. valssihilse. 90 prosenttia vedestä palautetaan takaisin prosessiin. Loput lasketaan mereen. Valssihilse menee nyt raaka-aineeksi sementtitehtaalle. Peittauksessa käytetty rikkihappo ja tuotannon huuhteluvedet johdetaan vedenpuhdistamolle. Kemwater hoitaa puhdistuksessa erotetun sakan kierrätettäväksi tai loppusijoitettavaksi. SULKAVAN KÄNSÄ- MARATONI IMI MEHUT Kemiran Naattipaatti-joukkue osallistui 12:nnen kerran Sulkavan Suursoutujen yleiseen kirkkovenesarjaan. Hikisen soudun jälkeen Naattipaatti lipui maalilinjan yli ajassa 5.58,56 sijoituksena 113. Kaikkiaan lauantain päiväsoutuun starttasi aamunkajossa 147 kirkkovenettä; kussakin 14 soutajaa ja perämies. Matkaa Hakovirran sillalta Partalan saaren ympäri maaliin Sulkavan soutustadionille kertyi 58 kilometriä Ykkösenä maalilinjan ylitti Kahvakopla ry ajalla 4.04,25. Toiseksi tuli Puijon soutajat ja pronssille Metso Paper. Sitkeimmät sissit soutivat reittiä yli kahdeksan tuntia. Kemiran ja Kemira GrowHow n yhdistetty joukkue sai uusia neuvoksia. Kymmenettä kertaa mukana olleet Ari Brofeldt, Eeva Toivola ja Paula Pöntynen kuittasivat soutuneuvoksen kunniakirjan. PORIN FERROKUIVAAMO VALMISTUU AIKATAULUSSA Porin tehtaiden ferrosulfaatin kuivaamon rakennustyöt ovat loppusuoralla. Laitos otetaan käyttöön ennen talven tuloa. Ferrosulfaatti ja sen jatkojalosteet ovat osa Kemiran ympäristöliiketoimintaa. Ferroa syntyy sivuvirtana titaanidioksidipigmenttituotannosta noin 0,6 0,7 miljoonaa tonnia vuodessa. Muutoin läjitettäväksi joutuva raaka-aine saadaan jalostettua uudeksi tuotteeksi. Ferrosulfaattia käytetään joko sellaisenaan tai jalostettuna ferrisulfaatiksi muun muassa vedenpuhdistuksessa. Tuotteen ylivoimaisesti kasvavin uusi käyttöalue on sementtiteollisuudessa. EU:n uusi direktiivi vaatii, että valmis sementti saa sisältää kuusiarvoista kromia enintään 2 mg/kg. Ferron avulla tämä kuusiarvoinen kromi pelkistetään haitattomaan kolmiarvoiseen muotoon. MAAILMALTA» Suomalainen ympäristöteknologian toimiala on samaa suuruusluokkaa kuin esimerkiksi raudan ja teräksen valmistus Suomessa. Alan liikevaihto on 3,4 miljardia euroa ja se työllistää Suomessa noin henkeä. (Tekniikka & Talous )» Harva tietää, että yhden kahvikupillisen juominen maksaa 140 litraa, hampurilainen ja t-paita yli neljä tuhatta litraa vettä. (prof. Arjen Hoekstra Helsingin Sanomat )» Aktiiviaineena hampaiden valkaisussa käytetään karbamiidiperoksidia tai vetyperoksidia. Vuonna 2004 valkaisuaineiden myynti hammashoitoon kasvoi 50 %. (Kauppalehti )» Noin 1,1 miljardilla ihmisellä on pulaa puhtaasta vedestä ja noin 2,4 miljardia ihmistä elää toimivan viemäriverkoston ulottumattomissa. Noin 3 miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain puhtaan veden puutteen seurauksena. (SPR:n verkkopalvelu) 6 Kemira 3/2005

7 4,00 KEMIRA MYI OMISTUS- OSUUTENSA KEFCOSTA Kemira Oyj ja muut osakkaat ovat myyneet omistusosuutensa Kemira Emirates Fertilizers Companystä (Kefco). Uusi omistaja on chileläinen SQM Nitratos SA. Kefco, joka on kuulunut osakkuusyhtiönä Kemiran liuoslannoiteliiketoimintaan (omistusosuus 50 prosenttia), toimii Yhdistyneissä Arabiemiraateissa Dubaissa. Sen päätuote on Kemiran omalla teknologialla valmistettava Magnum P44 -ureafosfaatti, jota käytetään tippukastelulannoitteena vihannesten ja hedelmien viljelyssä. SQM ostaa myös oikeudet kyseiseen teknologiaan ja tuotteen tavaramerkkiin. Kefcon tuotantokapasiteetti on t/v ja sen palveluksessa on 28 henkeä. Tilataideteos Helsingin Ruoholahteen Helsingin Ruoholahteen on ilmestynyt tuore tilataideteos. Harmaan betonisillan pylväät hehkuvat spektrin väreissä ja ilahduttivat muun muassa MMmaratoonareita heidän hikisessä urakassaan elokuun puolivälissä. Teoksen värityssuunnitelman on tehnyt arkkitehti Adalbert Aapola ja maalauksesta huolehti Pintor Oy- Teoksessa käytetyt tuotteet ovat Tikkurilasta. KEMIRALLE 750 MILJOONAN EURON VALMIUSLUOTTO Kemira Oyj on allekirjoittanut viisivuotisen 750 miljoonan euron suuruisen valmiusluoton 14 konsernin tärkeimmän yhteistyöpankin kanssa. Lainamäärä korotettiin alkuperäisestä 700 miljoonasta eurosta 750 miljoonaan euroon ylimerkinnän seurauksena. Konsernin yleisiin rahoitustarpeisiin tarkoitettu lainajärjestely korvaa kesäkuussa 2003 allekirjoitetun vastaavan 506 miljoonan euron lainan. Lainajärjestelyyn osallistui tasaosuuksin seuraavat pankit: ABN Amro, Calyon Bank Helsinki Branch, Citigroup, Danske Bank, Dresdner Kleinwort Wasserstein, Fortis International Finance (Dublin), Handelsbanken, HSBC Bank plc, HSH Nordbank AG, ING, Nordea, OKO Bank, Sampo Bank plc, SEB Merchant Banking, Skandinaviska Enskilda Banken AB (publ). Lainan agenttina toimii Nordea. 12,00 11,00 10,00 9,00 OSAKEMARKKINAT Markkinat ottivat myönteisesti vastaan ajan asiat Kemiran liikevoitto tammi-kesäkuussa nousi 35 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan kauteen liikevaihdon noustessa yhdeksän prosenttia. Ydinliiketoimintojen liikevaihto nousi 15 prosenttia. Kehitys otettiin markkinoilla myönteisesti vastaan, ja Kemiran osakekurssi nousi osavuosikatsauksen julkistuspäivänä 5,7 prosenttia 11,05 euroon. Osavuosikatsauksen julkistusta seuranneen viikon aikana osakekurssi vaihteli 10,90 ja 11,50 euron välillä. Erityisesti Pulp & Paper Chemicals -liiketoiminta-alueen sekä Kemwaterin tulokset ylittivät markkinoiden odotukset. Paperiteollisuuden työkiistan vaikutus oli markkinoiden ennakko-odotuksia alhaisempi. Raaka-aineiden hintojen nousu tasaantui huhti-kesäkuussa verrattuna vuoden ensimmäiseen neljännekseen, mutta energian hinta pysyi korkeana. Kemira sai siirrettyä raaka-ainehinnoissa alkuvuoden aikana tapahtuneita hinnannousuja myyntihintoihin, mikä sai osakseen positiivisia kommentteja sijoittajien taholta. Kemiran koko vuoden liikevaihdon, liikevoiton ja osakekohtaisen tuloksen arvioidaan kasvavan vuoden 2004 pro forma -luvuista. Kirjoittaja on Kemira Oyj:n sijoittajasuhdepäällikkö Päivi Antola. HEX/KEMIRA KURSSIKEHITYS Kemira TUOTETURVALLISUUDEN OSAAMISKESKUS ESPOOSEEN Kemira perustaa tuoteturvallisuuden osaamiskeskuksen (Reach competence center) Espoon tutkimuskeskukseen. Sen tehtävänä on Kemiran EU-alueella valmistamien tai maahantuomien runsaan sadan aineen rekisteröinti tulossa olevan REACH-lainsäädännön mukaisesti. 8,00 7,00 6,00 5, HEXPORTFOLIO TAPAHTUMAKALENTERI klo 9.00 osavuosikatsaus 9 kk 3/2005 Kemira 7

8 Tutkimustoiminta luo perustan Kemiran orgaaniselle kasvulle. Sen merkitys vain korostuu tarjottaessa asiakkaille kokonaisvaltaisia ratkaisuja yksittäisten tuotteiden sijasta, Oulun tutkimuskeskuksen johtaja Timo Kenakkala uskoo.

9 TEKSTI HANNU VIRTANEN KUVAT HARRI NURMINEN Tutkimus luo pohjan kasvulle Kemira on siirtymässä entistä enemmän kemikaalituottajasta kokonaisvaltaisten ratkaisujen toimittajaksi. Asiakkaalle ei myydä pelkkää kemikaalia vaan laatua ja suorituskykyä eli asiakkaalle annetaan nimenomaan osaamista. Tutkimuksella on ratkaiseva rooli tämän osaamisen hallitsemisessa. Sen myötä olemme mukana alan tieteellisessä kehityksessä, synnytämme uusia innovaatiota ja tarjoamme asiakassovelluksia. Esimerkiksi veden käsittelyyn liittyvien ratkaisujen toimittajana meidän on ymmärrettävä mitä vedessä todella tapahtuu, mitä mahdollisuuksia uudet teknologiat tarjoavat ja miten tapauskohtaisesti asioita optimoimalla asiakkaamme saavuttaa parhaan lopputuloksen, Timo Kenakkala sanoo. Kemira käyttää tänä vuonna tutkimukseen ja tuotekehitykseen (T&K) noin 2,5 prosenttia liikevaihdostaan. Liiketoiminta-alueiden väliset erot ovat kuitenkin suuret panostuksen kohotessa enimmillään viiteenkin prosenttiin. Tavoitteena on lisätä tutkimus- ja kehitystoimintaa niin, että koko konsernin panostus nousee lähivuosina 4,5 prosenttiin liikevaihdosta. Tutkimuspanostuksen kasvattaminen parantaa edellytyksiämme hallita myös perinteiset tuotteemme entistä paremmin, tehostaa tuotantoamme ja kehittää logistisia ratkaisujamme. Kilpailukyvyn terävöittäminen on tärkeää, sillä monissa kemian tuotteissa katemarginaalit kutistuvat kaiken aikaa, Kenakkala toteaa. PITKÄJÄNTEISYYDESTÄ PIDETÄÄN HUOLTA Kemira on organisoinut T&K-toimintansa niin, että siinä yhdistyvät hajautetun ja keskitetyn järjestelmän parhaat puolet. Yrityksen operatiivista liiketoimintaa palvelevaa kehitystyötä tehdään ensisijassa kussakin liiketoimintayksikössä eri maissa lähellä asiakkaita. Pitkän aikavälin strategisia kehityshankkeita puolestaan toteuttavat konsernin rahoittamat osaamiskeskukset, joista Oulu keskittyy vesiteknologiaan, Vaasa paperi- ja sellukemiaan sekä Helsingborg kierrätykseen. Lisäksi yrityksellä on omat tutkimuskeskukset Oulussa ja Espoossa. Ne tarjoavat erityisosaamista ja -laitteita liiketoimintayksiköiden T&K-toiminnan tueksi ja täydennykseksi. Tällä järjestelyllä voidaan vastata tehokkaasti asiakkaiden erityistarpeisiin ja toteuttaa joustavasti heidän kaipaamiaan tuote-, sovellus- ja prosessiparannuksia. Samalla kuitenkin myös pitkäjänteinen tutkimus- ja kehitystyö saa työrauhan, kun konserni kokonaisuudessaan on ottanut sen vastuulleen eivätkä sen rahoitus ja siihen liittyvät riskit koettele liiketoimintayksiköiden tulosta. LISÄVOIMAA VERKOTTUMALLA Etenkin perustutkimuksessa Kemira toimii tiiviissä yhteistyössä yliopistojen, korkeakoulujen ja teollisuuden tutkimuslaitosten kanssa. Näin se pystyy hyödyntämään tieteenalan parasta osaamista ja pääsee osalliseksi kehityksestä, jonka tuloksia yritys voi hyödyntää edelleen omissa jatkosovelluksissaan. Verkostoon kuuluu Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Englannissa, Ranskassa ja Saksassa sijaitsevia yliopistoja ja tutkimuslaitoksia. Myös Kiinassa ja USA:ssa Kemira tekee vastaavanlaista tutkimus- ja kehitysyhteistyötä. Tarvitaan perustutkimusta, josta syntyy innovaatioita. Nämä innovaatiot on kyettävä tuotteistamaan ja tuotteet on osattava vielä markkinoida. Koko ketjun yhteispeli on suuri haaste kaikille osapuolille. Vain sitä kautta tutkimukseen ja tuotekehitykseen sijoitetuista panostuksista saadaan täysi hyöty, Kenakkala sanoo ja jatkaa: Esimerkiksi Oulun tutkimuskeskus työskentelee yhdessä liiketoimintayksiköiden tutkimus- ja myynti-» 3/2005 Kemira 9

10 VIIME KÄDESSÄ TUTKIMUKSEN TARKOITUS LÄHTEE ASIAKKAAN TARPEIDEN ENNAKOIMISESTA. organisaatioiden kanssa. Näin tiedämme, mitä he meiltä odottavat ja he vastaavasti tietävät mitä me voimme tarjota. Haluamme toimia myös suorassa kosketuksessa loppuasiakkaaseen. Viime kädessä tutkimuksen tarkoitus lähtee heidän tarpeidensa ennakoimisesta ja heidän pulmiensa ratkomisesta. Kemira toimii tiiviissä yhteistyössä myös samaa asiakaskuntaa palvelevan klusterin muun teollisuuden kanssa. Monissa kehityshankkeissa parhaan lopputuloksen saavuttaminen edellyttää esimerkiksi prosessilaitetoimittajalta tiettyjä uusia ratkaisuja. OULUSSA VAHVA OSAAMISKESKITTYMÄ Oulun tutkimuskeskuksen työstä Kenakkala arvioi yhden kolmanneksen olevan uusien ideoiden generointia, toisen kolmanneksen jo olemassa olevien innovaatioiden tuotteistamista ja loppuosan loppuasiakastoimeksiantoja. Kemiallinen veden käsittely on ylivoimaisesti suurin tutkimusalueemme. Teemme siihen liittyvää työtä laajalti sekä Kemwater- että Pulp and Paper -liiketoiminta-alueille. Industrial Chemicalsille puolestaan kehitämme lähinnä muurahaishapon jatkojalosteita eri sovellusalueille. Lisäksi olemme kehittäneet työkaluja asiakaskohtaisten ongelmien ratkaisemiseksi. Asiakkaiden prosessien mallinnuksen kautta voimme esimerkiksi optimoida kemikaaliannosteluja ja -virtauksia, Kenakkala sanoo. Oulun tutkimuskeskuksessa työskentelee nykyisellään 89 henkilöä. Vuosia kestänyt läheinen vuorovaikutus Oulun yliopiston kanssa on edesauttanut pätevän henkilökunnan löytymisessä. Kemira on ollut myös merkittävä diplomitöiden tilaaja ja rahoittaja. Yhteistyö korkeakoulujen kanssa on tärkeää paitsi itse tutkimuksen tekemiseksi myös huipputaitajien kouluttamiseksi. Oulun yliopiston prosessi- ja ympäristötekniikan osastolla on vankkaa säätö- ja mittaustekniikan sekä kemian osaamista. Kemira lahjoitti muutama vuosi sitten yliopistolle vedentutkimukseen keskittyvän professuurin. KANSALLISET PANOKSET PAINOPISTEALUEILLE Kansainvälisessä kilpailussa Suomi ja täällä toimivat yritykset menestyvät pitemmän päälle vain osaamiseensa perustaen, Kenakkala toteaa. Pienen maan taloudelliset voimavarat ovat kuitenkin suuria kansantalouksia rajallisemmat. T&K-panostukset onkin osattava suunnata oikein. Tutkimuksen perusrakenteet ovat Suomessa kunnossa. Meillä on vahvaa tutkimusta tekeviä yliopistoja ja korkeakouluja sekä inno- vatiivisia yrityksiä. Tutkimuslaitokset auttavat tiedon jalostamisessa ja kaupallisten sovellusten synnyttämisessä. Voimavaroja kootaan yhteen esimerkiksi teknologiaohjelmien avulla. Tarvitsemme kuitenkin ehkä vielä nykyistä selkeämpiä linjauksia siitä, mitkä ovat niitä vahvuusalueita, joille voimavaroja kansallisesti ja alueellisesti suunnataan. Vain klustereiden ja keskittymien kautta voidaan synnyttää riittävän suuria ja vahvoja kokonaisuuksia. Näin tiiviin yhteistoiminnan mahdollistava pienuus on käännettävissä osin eduksikin, Kenakkala sanoo. Yhteistyö korkeakoulujen kanssa on tärkeää paitsi itse tutkimuksen tekemiseksi myös huipputaitajien kouluttamiseksi, Timo Kenakkkala korostaa. 10 Kemira 3/2005

11 Eurooppa nyt KEMIANTEOLLISUUDEN KASVU VAUHDITTUU VUONNA 2006 Eurooppalainen kemianteollisuus uskoo kasvun- ensi vuonna 3,7 prosenttia. tänä vuonna 3,5 prosenttia ja sa vauhdittuvan jälleen EU:n teollisuustuotantannon vuonna Investointien kasvun Cefic arvioi notkahtavan lisääntyminen ja kuluttajien tänä vuonna 0,5 prosenttiin vahvistuva luottamus talouteen viime vuoden 2,2 prosentista. johtaisivat kotimarkkinoiden Vuonna 2006 lukemiksi kirjattaisiin elpymiseen. Syklinen kemianteollisuus pääsisi pian osalliseksi tästä kysynnän taas 2,4 prosenttia. Cefic arvioi Euroopan kemianteollisuuden kasvun jää- kasvusta. Tähän vuoteen KEMIANTEOLLISUUS vän tänä vuonna Euroopan kemianteollisuuden PÄÄSISI PIAN 1,6 prosent- neutiin, kun viime OSALLISEKSI vosto Cefic suhtautuu vuonna kasvua kuitenkin KYSYNNÄN tuli 2,4 prosent- varovaisemmin. tia. Vuoden KASVUSTA. Ainakin vielä alkuvuodesta 2006 kasvuksi näytti arvioidaan 1,9 siltä, että kemianteollisuuden vauhti olisi hiipumassa yhdessä muun talouskasvun kanssa. Viime vuonna maailmantaloudessa koettiin yksi vahvimmista nousuista 20 vuoteen Pohjois- Amerikan ja Aasian nousevien prosenttia. Lääketeollisuus ei ole mukana luvuissa. Eri kemikaaleihin talouden kehitys vaikuttaa eri tavoin. Kysynnän heikkeneminen heijastui vuoden alkupuoliskolla selvästi peruskemikaalituotannon talouksien vetäminä. Koko näkymiin. Epäorgaaniset maailman BKT kasvoi 4,1 prosenttia. perustuotteet, petrokemikaalit Tämän vuoden luke- ja muovit näyttivät olevan man ennakoidaan jäävän 3,1 prosenttiin. Ceficin kesäkuussa julkaiseman puolivuosikatsauksen mukaan laskusuunnassa saavutettuaan korkean tuotantotason vuonna Epäsuotuisimmalta tilanne vaikutti kuitenkin hieno- ja tämän vuoden näkymiä erikoiskemikaaleissa, joiden rasittaisi myös Euroopan talous, joka ei ole osoittanut todellisia parantumisen merkkejä. Korkealle kasvun arvioitiin hiipuvan tänä vuonna 0,6 prosenttiin. Päinvastainenkin esimerkki kivunnut öljyn hinta löytyy: vaikean vuoden 2004 imuroi tehokkaasti kuluttajien kulutuskykyä. Eurooppalaisten tuottajien kilpailukykyä vähentää lisäksi vahva euro. EU-maiden BKT:n kasvuksi Cefic ennakoi jälkeen lääkeaineiden tuotanto on jälleen kasvu-uralla. Lääkealan tuotannon odotetaan jatkavan keskimääräistä nopeampaa kasvua niin, että kemikaa- tänä vuonna 1,8 prosenttia lien tuotanto yhdessä lää- ja ensi vuonna 2,1 prosenttia. Koko maailman teollisuuden tuotannon arvioidaan kasvavan keainetuotannon kanssa kasvaisi Euroopassa ensi vuonna 2,3 prosenttia. % 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 % 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Yksi EU:n kemianteollisuuden kasvun avainkysymyksistä on euron ja dollarin vaihtokurssien heilahtelu. Toinen riski liittyy öljyn ja kaasun hintoihin, jotka näyttäisivät pysyvän korkealla. Öljyn hinnan lisäys vaikuttaa BKT:n kasvuun kolmea kautta. Esinnäkin korkea öljyn hinta vähentää kuluttajien ostovoimaa ja siten alentaa yksityistä kulutusta. Toiseksi korkeat energiakustannukset tuntuvat vahvoina paineina yrityksissä, jotka menettävät kilpailukykyään ja kannattavuuttaan, minkä seurauksena investoinnit vähenevät. Lopuksi energian hinnannousu johtaa ulkomaisen kysynnän vähenemiseen seurauksena korkeammista tuottajahinnoista. Ceficin raportissa todetaan öljybarrelin 10 dollarin hinnannousun vähentävän EU:n kemikaalituotantoa 1,4 prosenttia. Näin öljyn hinnan heijastusvaikutukset kemikaaleihin ovat voimakkaammat kuin BKT:hen ja muuhun teollisuuteen. TEKSTI JUKKA-PEKKA JÄRVENTAUS KEMIANTEOLLISUUDEN KASVUENNUSTE Kemianteollisuus ilman lääketeollisuutta Lääketeollisuus Kemianteollisuus kokonaisuudessaan EU 25 USA EU 25 USA EU 25 USA Lähde: Cefic MAAILMANTALOUDEN KASVUENNUSTE EU 25 Lähde: Cefic Pohjois- Amerikka Etelä- Amerikka Aasian Itä-Eurooppa nousevat taloudet /2005 Kemira 11

12 TEKSTI PEKKA SÄILÄ, KUVAT JYRKI KOMULAINEN Tikkurilan uusi Tehopesu lupaa palauttaa ulkoilman koettelemille kalusteille uuden elämän. Testasimme seoksen toimivuuden käytännössä. Tehopesu puhdistaa tehokkaasti muun muassa kaikenlaiset puupinnat, Pirjo Ahola lupaa. 12 Kemira 3/2005

13 Tehopesu kaunistaa Aluksi puhdistettavat kalusteet kastellaan kauttaaltaan. Sen jälkeen niiden pinnalle levitetään Tehopesu-seos. Varsinaisen pesun voi tehdä reilun 15 minuutin kuluttua esimerkiksi painepesurilla tai juuriharjalla. puutarhakalusteet Testiryhmämme on kokoontunut kesäisenä päivänä pihalle, jossa odottaa lohduton näky: kaksi auringon, pölyn ja homeen harmaannuttavaa puutarhatuolia seisoo nurmikolla kuin saunaklapeiksi pääsyä odotellen. Tikkurilan ulkomaalien tutkimuspäällikkö Pirjo Ahola on kuitenkin luvannut niistä vielä kalusteita syntyvän. Testipaikalle on varattu purkillinen Tehopesuainetta, suojakäsineet ja painepesuri. Ahola aloittaa savotan sekoittamalla puolen kilon purkillisen Tehopesua viiteen litraan vettä ja antaa liuoksen aktivoitua noin 15 minuuttia, jotta ainesosat liukenisivat kunnolla. Tehopesu puhdistaa tehokkaasti ja hajuttomasti kaikenlaiset puupinnat liasta ja noesta ja pesee samalla pois homeenkin. Tuote soveltuu myös muille materiaaleille, kuten muoville tai kaakeleille. Tehopesua voidaan käyttää myös sisätiloissa, sillä siitä ei vapaudu haitallista kloorikaasua. Vaikuttavana aineena Tehopesussa on ympäristöystävälliset happiradikaalit, jotka poistavat lian tehokkaasti ja valkaisevat puuta. Parisen tuntia käytön jälkeen sekoituksen voi kaataa vaikka lavuaariin, Ahola lupaa. Tehopesun liukenemisen jälkeen hän kastelee puutarhatuolit kauttaaltaan ja käyttää pensseliä seoksen levittämiseen. Toisen tuolin kimpussa häärii talkoisiin osallistuva laborantti Leena Lintunen. Tehopesu sisältää myös lisäaineita, jotka liukenevat heti veteen ja antavat seokselle tietyn hyytelömäisyyden. Aineen levityksen voi tehdä myös helposti vaikka pesusienellä, Lintunen opastaa. LOPPUTULOSTA EI UUDESTA EROTA Seoksen levittäminen sujuu parivaljakolta joutuisasti ja näyttää siltä, että yksi purkillinen riittäisi vaikka täysin kalustetun terassin tarpeisiin. Sekoituksen teho säilyy ämpärissä muutamia tunteja, jossa ajassa ehtii hyvin hoitamaan isojakin pinta-aloja, Ahola toteaa. Kun Tehopesu on vaikuttanut kalusteissa reilut 15 minuuttia, Ahola tarttuu painepesurin ohjaimiin. Puhdistuksen pystyy hyvin tekemään esimerkiksi juuriharjalla tai vastaavalla hankaimella. Painepesuri säästää kuitenkin aikaa, jos puhdistettavana on isoja pintoja kuten TEHOPESU ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN, SITÄ VOI KÄYTTÄÄ MYÖS SISÄTILOISSA. terassilattioita tai vastaavia. Vesi ei kuitenkaan saa tunkeutua vierellä oleviin rakenteisiin. Paine kannattaa kohdistaa riittävän etäisyyden päästä, ettei kalusteista irtoa puusäleitä. Vedenpaineen puhdistaessa puun huokosiin imeytynyttä seosta alkavat aineen vaikutukset näkyä. Painekyllästetyn tai lämpökäsitellyn puun pinta näyttää juuri kaupasta ostetulta. Myös ajan myötä hapettuneet naulat ja saranat hohtavat kuin uutuuttaan. Kalusteiden kuivuttua voi lopputulosta täydentää vielä kevyellä hionnalla tai tarvittaessa uudella pesulla. Kun työn viimeistelee sävytetyllä puuöljyllä, ei kaatopaikkakärräystä odottaneita puutarhatuoleja enää uusista erota, Ahola lupaa. 3/2005 Kemira 13

14 TEKSTI JORMA LEPPÄNEN KUVAT CSE JA ALL OVER PRESS Uudelleen löydetyistä perint Muutos lähtee ruohonjuuritasolta. On aloitettava pienestä, sadepisaran kunnioittamisesta, New Delhissä sijaitsevan tiede- ja ympäristökeskuksen The Centre for Science and Environmentin johtaja Sunita Narain sanoo. Inti 14 Kemira 3/2005

15 Sunita Narainin johtaman CSE:n vaikutusvalta perustuu tutkittuun ja tehokkaasti julkaistuun tietoon. Sunita Narainin johtamalle The Centre for Sciense and Environmentille (CSE) luovutettiin elokuussa kansainvälisesti arvostettu vesialan palkinto, Stockholm Water Prize. Järjestö sai sen Intian maaseudun vesihuollon kehittämisestä perinteisten menetelmien pohjalta. Kemira Kemwater kuuluu vuosittain jaettavan Stockholm Water Prizen perustajiin. Intian kasvavien taajamien, teollisuuden ja maatalouden päästöt muodostavat valtavan haasteen Narainin johtamalle CSE:lle. Yksi suurimmista ongelmista on puhtaan veden järjestäminen yli miljardille ihmiselle. Kun merkittävä osa joista ja paikoin myös pohjavesi ovat saastuneet jopa teollisuuden tarpeisiin kelpaamattomaksi, puhtaan juoma- ja kasteluveden järjestäminen ihmisille on käynyt yhä vaikeammaksi. Onneksi meillä kuitenkin on monsuuni, Narain sanoo. eistä pelastus SADEVEDEN VARASTOINTI RATKAISU ONGELMIIN Vuotuinen sademäärä vaihtelee Intiassa Tharin aavikon 100 millimetristä maan koillisosan vuoristojen yli millimetriin. Koska Intiassa sataa keskimäärin vain sata tuntia vuodessa, sadeveden talteen kerääminen on monilla alueilla vuosituhansien ajan ollut elämisen ehto. Rikkaat paikalliset kulttuurit eri puolilla Intiaa eivät olisi mitenkään voineet syntyä ja kukoistaa ilman kehittynyttä vesihuoltoa. Sadeveden kerääminen ja varastoiminen on maanviljelyn ohella ensimmäisiä osoituksia ihmisten kyvystä ajatella eteenpäin ja luoda edellytyksiä kulttuurille. an vesipulaan 3/2005 Kemira 15

16 Sadeveden kerääminen ja varastoiminen on maanviljelyn ohella ensimmäisiä osoituksia ihmisten kyvystä ajatella eteenpäin ja luoda edellytyksiä kulttuurille. Vuosituhantiset vesihuollon perinteet unohtuivat Intiassa valtion alkaessa hallinnoida maan vesivaroja. Puhtaan kraanaveden järjestäminen kaikille on osoittautunut kuitenkin ylivoimaiseksi tehtäväksi. Valtion resurssit eivät ole riittäneet keskitetysti johdetun, suuressa mittakaavassa toimivan vesihuollon järjestämiseen alati kasvavalle väestölle. Tuhansissa kylissä ympäri maata tämä on merkinnyt sitä, että naisten on pitänyt päivittäin tehdä jalan kymmenien kilometrien vedenhakumatkoja. Pellot ovat kuivuneet ja sadot kutistuneet. Patriarkaaliset perinteet vallitsevat Intian maaseudulla. Kaivojen, vesiputkien ja muun infrastruktuurin hoitaminen kuuluu miehille, mutta naiset pannaan töihin, jos putkista ei tule vettä. Narain toteaa, että perinteisille menetelmille perustuva vesihuolto on kulttuurin kehittymisen ehto myös tämän päivän Intiassa. Jos naisilta menee lähes kaikki aika ja energia päivittäin kotona ja maatilkuilla tarvittavan veden hakemiseen, on turha puhua heidän kouluttamisestaan. Kun sadevesi kerätään ja varastoidaan tehokkaasti, naisille jää aikaa kehittää itseään. Kysymys on paitsi elintasosta myös tasaarvosta ja demokratiasta. HALLITUS ANTAA TUKENSA KRITIIKISTÄ HUOLIMATTA Intian valtio on suhtautunut myönteisesti riippumattoman CSE:n ja muiden vastaavien järjestöjen työhön, vaikka nämä ovat silloin tällöin nostaneet esille poliittisten päättäjien virheitä. Asioista on kyetty keskustelemaan ja tavoitteista sopimaan yhdessä. Intiassa kunnioitetaan hyvin paljon demokratiaa, ja asioita viedään eteenpäin keskustellen. CSE osallistuu keskusteluun painottaen tutkittua tietoa. Esimerkiksi vesihuollon suhteen olemme hallituksen kanssa nykyisin samoilla linjoilla. Tarvitsemme hajautetun, perinteisille menetelmille rakentuvan järjestelmän. Intian osavaltioille on annettu selkeät ohjeet siitä, kuinka sadeveden kerääminen ja varastoiminen tulee paikallisesti järjestää. Periaatteessa tekniset ongelmat on helppo ratkaista. Meillä on tarvittava tieto vanhoista menetelmistä, ja paljon on kehitetty myös uutta. Suurin haasteemme on saada ihmiset ottamaan vesihuolto omalle vastuulleen. Heidät on saatava uskomaan omiin kykyihinsä. Heidän on ymmärrettävä paitsi infrastruktuuriin, myös lainsäädäntöön ja rahoitukseen liittyviä asioita. CSE:n tavoitteena on saada yli miljardi intialaista ymmärtämään sadepisaran arvo. Narain puhuu vesilukutaidosta, water literacy. Meidän on synnytettävä puhtaan veden ympärille todellinen kansanliike. Kysymys on elintärkeän sosiaalisen pääoman kasvattamisesta. Ihmisten on nähtävä mitä vesi on, mitä on olla ilman sitä, miten vesihuollon voi järjestää paikallisesti, kuinka vastuu vesihuollosta jaetaan paikallisesti. 16 Kemira 3/2005

17 CSE:n on kerättävä ja jaettava tietoa ja myös osallistuttava työntekoon kylän asukkaiden, kyläpäälliköiden ja poliitikkojen kanssa. Toimivan vesihuollon rakentaminen on varmasti nopein tapa parantaa köyhien kylien elintasoa ja elämän laatua. Ruohonjuuritason muutoksilla on Narainin mukaan suuri vaikutus koko intialaisen yhteiskunnan kehitykseen. VESIHUOLTO ON NOPEIN TAPA PARANTAA KÖYHIEN ASEMAA. Intian suuri haaste on ylläpitää voimakasta talouskasvua polkematta köyhien oikeuksia. Demokratian toteutuminen, naisten aseman paraneminen sekä elintason kohoaminen maaseudulla pienentää rikkaiden ja köyhien välistä kuilua ja heijastuu koko maan talouskasvuun. MALLIA MAAILMALLE Miljoonat sadevesivarastot kuten tankit, lammet, kaivot, katot ja jopa keinotekoiset jäätiköt ovat osoitus kuivilla seuduilla elävien intialaisten loputtomasta kekseliäisyydestä. Kunkin alueen ekologia määrää sen, kuinka sadevettä varastoidaan. Erilaisia tapoja on valtavasti. CSE ei tosiaankaan ole keksinyt mitään uutta, vaan vain vaikuttanut siihen, että vanhat menetelmät on otettu jälleen käyttöön. CSE:n ansiosta myös muualla on alettu nähdä, että vesihuollon jättäminen yksin valtion liiketoiminnaksi ei välttämättä ole järkevää. Intian maaseudulla käytettäviä menetelmiä ja osuustoimintamallia onkin jo sovellettu eri puolilla maailmaa. Näkemyksemme mukaan vesihuollosta pitää tehdä maailmanlaajuista osuustoimintaa. Puhdas vesi samoin kuin puhdas ilma ovat yhteistä omaisuuttamme. Tämän ei pitäisi olla kovin radikaali ajatus. Mielestäni esimerkiksi Kioton sopimus ei ole sopusoinnussa globaalin demokratian kanssa. Vesihuollossa on kysymys paitsi elintasosta myös tasa-arvosta ja demokratiasta, Sunita Narain korostaa. 3/2005 Kemira 17

18 Vesihuollosta pitää tehdä maailmanlaajuista osuustoimintaa. Puhdas vesi samoin kuin puhdas ilma ovat yhteistä omaisuuttamme. METSÄTEOLLISUUS KOHTI KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ CSE:n veteen liittyviä menestystarinoita on Intian sellu- ja paperiteollisuuden saaminen kestävän kehityksen tielle. Vuonna 1999 aloitimme projektin, jossa seuraamme teollisuusyritysten raaka-aineenkäyttöä, prosesseja ja päästöjä hyvinkin yksityiskohtaisesti. Koska sellu- ja paperiteollisuus tuohon aikaan oli yhtä kuin ympäristökatastrofi, otimme sen ensimmäiseksi tarkastelun kohteeksi, CSE:n johtaja Sunita Narain sanoo. Lähes kaikki Intiassa toimivat metsäyhtiöt tulivat vapaaehtoisesti mukaan tutkimukseen, jonka tulokset julkaistiin laajalti. Asetimme yritykset paremmuusjärjestykseen sen mukaan, kuinka hyvin ne noudattivat kestävän kehityksen periaatteita. Intialaiset yritykset käyttivät vettä keskimäärin 200 tonnia tuotettua paperitonnia kohti, kun maailmalla vastaavaan tuotantoon riitti 30 tonnia vettä. Myös sellua käytettiin Intiassa paperituotantoon nähden kohtuuttomasti. Hyvin harvalla yhtiöllä oli mitään keinoja kloorinkäytön vähentämiseksi. Parannettavaa riitti. Kun sama tutkimus tehtiin viisi vuotta myöhemmin, metsäyhtiöiden vedenkäyttö oli vähentynyt keskimäärin 50 prosenttia, ja jotkin yhtiöt olivat päässeet lähelle vesikierron sulkemista. Kehitystä oli tapahtunut eri puolilla prosessia. Vaikka metsäteollisuus on usealla osa-alueella päässyt lähelle maailman keskiarvoa, päästöt ovat vielä luvattoman korkealla. Monissa yrityksissä on otettu askeleita kohti kloorivapaata prosessia, mutta kustannukset nähdään liian korkeiksi. Me yritämme osoittaa, että kloorivapaa prosessi pienentää jätevedenkäsittelyn kustannuksia ja antaa mahdollisuuden kierrättää jätevirtoja maatalouden käyttöön. FAKTAT PUHUVAT PUOLESTAAN Vuonna 1980 perustetun CSE:n vaikutusvalta Intiassa perustuu tutkittuun ja tehokkaasti julkaistuun tietoon. Järjestön perustaja ja ensimmäinen johtaja Anil Agarwal valitsi työntekijöikseen tiedemiehiä, insinöörejä, toimittajia ja ympäristöaktivisteja, joita kaikkia yhdisti palava halu palauttaa Intia kestävän kehityksen tielle. Järjestön nykyinen johtaja Sunita Narain on yksi heistä. Joskus ihmetellään, kuinka 125 työntekijän järjestöllä voi olla näin paljon vaikutusvaltaa yli miljardin ihmisen yhteiskunnassa ja jopa sen ulkopuolella. Vahvuuksiamme on kyky verkottua niin tiedeyhteisöjen kuin hallituksenkin suuntaan Intiassa ja myös kansainvälisesti. Saamme myös tärkeätä tietoa teollisuudelta, esimerkiksi globaalien metsäyhtiöiden toimintatavoista, Narain kertoo. Järjestö ei provosoi hallitusta ja teollisuutta, vaan antaa kohdennetusti julkaistun tiedon vaikuttaa. Faktat puhuvat puolestaan, ja demokraattisessa yhteiskunnassa yleinen mielipide pohjautuu lopulta niille. Olemme viimeisten 25 vuoden aikana monta kertaa nähneet, kuinka yleinen mielipide saa yhteisöt ja yritykset muuttamaan toimintaansa ekologisesti kestävämpään suuntaan. 18 Kemira 3/2005

19 TEKSTI PEKKA SÄILÄ KUVAT JUHA SALMINEN Fotokatalyysiin perustuva kemiallinen reaktio mahdollistaa erilaisten pintojen itsepuhdistuvuuden. Erityisesti rakennus- ja elementtiteollisuus uskovat teknologiasta löytyvän näkymiä uusille markkinoille. Kemira Pigmentsissä on tehty fotokatalyysiin perustuvan kemiallisen reaktion tutkimusja kehitystyötä jo viiden vuoden ajan. Viime vuodet fotokatalyysin puhdistavia vaikutuksia on tutkittu Kemirassa projektiluontoisesti. Olemme siirtymässä titaanidioksidiraaka-aineen testauksesta yhä enemmän sovellutuksiin. Erityisesti rakennusmateriaalit ovat tällä hetkellä tuotteita, joilla fotokatalyysiin perustuvaa materiaalien itsepuhdistuvuutta lähdetään todennäköisimmin viemään markkinoille, Kemira Pigmentsin tuotepäällikkö Tommy Böök kertoo. Fotokatalyysiin pohjautuvalla aineella käsitellyt sementtipinnat ovat itsepuhdistuvia. Typpi- ja rikkioksidit hapettuvat materiaalin pinnassa nitraateiksi ja sulfaateiksi. Puhdasta kuin betoni Kemira on siirtynyt titaanidioksidin tutkimuksessaan yhä enemmän sovellusten kehittämiseen, Tommy Böök kertoo. 3/2005 Kemira 19

20 Siten elementin pintaan ei pääse pesiytymään hiilivetyä tai rasvaa eikä muodostumaan homeen ja levän kaltaista kasvustoa. Käsitellyistä pinnoissa ei kulkeudu myöskään ympäristöön haitallisia aineita, Böök toteaa. Hän uskoo itsepuhdistuvuudesta olevan rakennusteollisuudelle erityisesti esteettistä imagomerkitystä. Esimerkkinä Böök mainitsee julkisten rakennusten vaaleat fasadit. Vaihtoehtoina voisi olla joko valmiin fotokatalyyttisesti käsitellyn seoksen lisääminen betonimassaan tai ruiskupinnoite valmiiseen seinään. tutkimus on osa yhteiseurooppalaista Eureka-projektia. Tällä hetkellä betonipinnotteiden tutkimisessa tehdään tiivistä yhteistyötä Suomen ja Ruotsin välillä. Tutkimushankkeen rahoittajana toimii Suomessa Teknologian kehittämiskeskus, Tekes. Fotokatalyysin tukiminen on osa Tekesin nanoteknologia-ohjelmaa. Ruotsista on mukana paikallinen teknologian kehittämiskeskus VINNOVA. TEKNISESTI MAHDOLLISUUDET NÄYTTÄVÄT RAJATTOMILTA, JOS KAIKKI TOIMII NIIN KUIN ON OLETETTU JA MARKKINOITA LÖYTYY. MUKANA KOKO RAKENNUSTEOLLISUUDEN KETJU Fotokatalyysin vaikutuksiin perustuva Yrityspuolella Kemiran yhteistyöverkostoon kuuluvat sementin valmistaja Cementa, rakennuselementtien valmistaja Consolis, sekä tutkimuslaitoksista VTT. Ruotsissa yhteistyökumppaneinamme ovat rakennusliike Skanska, A-Betong sekä useita alan instituutteja ja tutkimuskeskuksia. Projektissa on siis mukana koko rakennusteollisuuden ketju, Böök toteaa. Euroopan suurin betonielementtejä valmistava yritys, Consolis Technology, näkee betonipintojen itsepuhdistuvuudessa suuria mahdollisuuksia. Consoliksella on toimintaa 11:ssä Euroopan maassa. Halusimme ottaa tietoisen riskin ja olla tutkimusprojektissa mukana jo varhaisessa vaiheessa. Itsepuhdistuvista betonipinnoista saattaa muodostua tulevaisuudessa merkittävää liiketoimintaa, arvioi Consolis Technologyn toimitusjohtaja Olli Korander. Consolis on sitoutunut osaltaan myös rahoittamaan tutkimusprojektia. Teemme fotokatalyysiin perustuvia käytännön kokeita, joiden perusteella mietimme, miten teknologia soveltuu liiketoimintaamme ja mitkä ovat sen mahdolliset potentiaalit. Jos kaikki toimii suunnitelmien mukaan, ovat betonielementeistä rakennetut itsepuhdistuvat julkisivut Consoliksen kannalta todennäköisimpiä käyt- Fotokatalyysin mahdollisuuksia on tutkittu maailmalla monissa eri käyttökohteissa. Itsepuhdistuva huurtumaton lasi on tunnetuimpia fotokatalyysiin perustuvia tuotteita.

Transformaatio jatkuu

Transformaatio jatkuu 1 Kemiralla vahva heinä syyskuu Transformaatio jatkuu Lasse Kurkilahti, Pääjohtaja 2.11.2005 Sisältö Kemiran heinä syyskuu Tammi syyskuu Liiketoiminta-alueet heinä syyskuussa Kemiran osakkeen kehitys Muutoksen

Lisätiedot

Kemiran osavuosikatsaus Tammi - kesäkuu 2005

Kemiran osavuosikatsaus Tammi - kesäkuu 2005 1 Kemiran osavuosikatsaus Tammi - kesäkuu 2005 Lasse Kurkilahti, Pääjohtaja 28.7.2005 IR: Päivi Antola, paivi.antola@kemira.com, puh. 010 86 21140 Sisältö Kemiran tammi - kesäkuu Liiketoiminta-alueet tammi

Lisätiedot

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Sisältö Kemira lyhyesti Tärkeimmät tapahtumat huhti kesäkuussa Segmenttien tärkeimmät tapahtumat huhti

Lisätiedot

Kari Savolainen 2.11.2005 (7)

Kari Savolainen 2.11.2005 (7) Kari Savolainen 2.11. (7) Kemiran osavuosikatsaus tammi-syyskuu KEMIRALLA VAHVA HEINÄ-SYYSKUU Liikevaihto 543,0 milj. euroa (heinä-syyskuu : 453,4), kasvu 20. Liikevoitto 59,2 milj. euroa (46,1), kasvu

Lisätiedot

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Jukka Moisio, toimitusjohtaja Jari Mäntylä, talousjohtaja Helsingissä 28.4.2006 1 Liikevaihto kasvoi 10,6 % ja myyntimäärät 3,6 %* ) Taloudellinen kehitys Q1/2006

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski Atria Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2008 Toimitusjohtaja 6.5.2008 Konsernin rakenne Atria Oyj Liikevaihto 1.272 milj. (2007) Henkilöstö 5.947 (keskimäärin 2007) Suomi Skandinavia Venäjä Baltia Liikevaihto

Lisätiedot

Kemira Tammi - kesäkuu Harri Kerminen, toimitusjohtaja

Kemira Tammi - kesäkuu Harri Kerminen, toimitusjohtaja Kemira Tammi - kesäkuu 2011 Harri Kerminen, toimitusjohtaja 28.7.2011 HUOMAUTUS Tämä esitys sisältää tai sen voidaan katsoa sisältävän tulevaisuutta koskevia lausumia. Nämä lausumat liittyvät tulevaisuuden

Lisätiedot

Transformaatio jatkuu

Transformaatio jatkuu 1 Transformaatio jatkuu Lasse Kurkilahti, Pääjohtaja 16.11.2005 Sijoittajasuhteet: Päivi Antola, paivi.antola@kemira.com, puh. 010 86 21140 Sisältö Nykytilanne Tavoite Kohti parempaa kannattavuutta ja

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 Julkaistu: 2003-02-13 08:06:55 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA

Lisätiedot

Cargotecin yhtiökokous. Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen. 29. helmikuuta 2008

Cargotecin yhtiökokous. Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen. 29. helmikuuta 2008 Cargotecin yhtiökokous Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen 1 Keskeiset saavutukset Cargotecin kehittämisessä vuonna 2007 2 Huoltoliiketoiminnan kasvu 3 Toiminnan laajentaminen 4 Aasian liikevaihdon kasvu 5

Lisätiedot

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008 Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 28 25.4.28 Toimitusjohtaja Risto Anttonen Tammi-maaliskuu 28 lyhyesti Toimintaympäristö pysyi haastavana Liikevaihto kasvoi viime aikojen kasvuinvestointien

Lisätiedot

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Juho Erkheikki Talousviestintä- ja sijoittajasuhdepäällikkö Sijoitus Invest 2015 11.11.2015 Ahlstrom tänään Korkealaatuisia kuitupohjaisia materiaaleja valmistava

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008 Harri Kerminen, Toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008 Harri Kerminen, Toimitusjohtaja Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 28 Harri Kerminen, Toimitusjohtaja IR: Andreas Langhoff, tel +358 1 862 114 29.4.28 1 Sisältö Kemira-konserni Q1 Liiketoiminta-alueet Q1 Näkymät 28 2 Kemira-konserni Q1

Lisätiedot

YIT:n maantieteellinen laajentuminen

YIT:n maantieteellinen laajentuminen 1 YIT:n maantieteellinen laajentuminen Hannu Leinonen Toimitusjohtaja Tilaisuus, analyytikoille, sijoittajille ja medialle 30.5.2008 2 Sisältö Maantieteellisen laajentumisen strategian toteuttaminen YIT:n

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Cargotec Varsinainen yhtiökokous

Cargotec Varsinainen yhtiökokous Cargotec Varsinainen yhtiökokous 22.3.2016 Toimitusjohtaja Mika Vehviläinen 22.3.2016 2 Yhtiökokous Cargotecin vuosi 2015 Onnistumiset Selkeä kannattavuuden paraneminen Kalmarissa ja Hiabissa Kannattavin

Lisätiedot

Tilinpäätös Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja

Tilinpäätös Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Tilinpäätös 27 Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Liikevaihto 1985-27 8 7 6 5 Infrastruktuuri & ympäristö Energia 4 Metsäteollisuus 3 2 1 Metsäteollisuus, uudet investoinnit 12 % vuotuinen kasvu 1985

Lisätiedot

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Tikkurila Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 212 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Kaikki tässä katsauksessa esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Osavuosikatsausjulkistus (1.11.2007 30.4.2008) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 29.5.2008

Osavuosikatsausjulkistus (1.11.2007 30.4.2008) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 29.5.2008 Osavuosikatsausjulkistus (1.11.2007 30.4.2008) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 29.5.2008 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 2. neljänneksellä Osavuosikatsaus Q2/2008(marras-huhtikuu)

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 25.7.2014 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1 Toimitusjohtajan katsaus Matti Lievonen 1 Neste Oilin johtoryhmä Toimitusjohtaja: Matti Lievonen Yhteiset toiminnot Liiketoiminta-alueet Tuotanto ja logistiikka Ilkka Poranen Henkilöstö Hannele Jakosuo-Jansson

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2013 7.11.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2013 7.11.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2013 7.11.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Osavuosikatsauksen laatimisessa on sovellettu vuonna 2013 käyttöönotettuja uusia tai uudistettuja

Lisätiedot

KESKO OSTAA ONNISEN 1

KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN Velaton kauppahinta noin 369 milj. euroa Ostettavan liiketoiminnan liikevaihto 10/2014-9/2015 1,4 mrd euroa, käyttökate 39 milj. euroa Onninen toimii Suomessa,

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio

Lisätiedot

YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008

YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008 YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008 Hannu Leinonen Konsernijohtaja Analyytikko- ja sijoittajatilaisuus 25.7.2008 1 Sisältö Osavuosikatsaus 1-6/2008 Strategisia askeleita kaudella Näkymät vuodelle 2008

Lisätiedot

Evli Pankki Oyj. Maunu Lehtimäki, toimitusjohtaja

Evli Pankki Oyj. Maunu Lehtimäki, toimitusjohtaja Evli Pankki Oyj Maunu Lehtimäki, toimitusjohtaja 31.8.2016 Evli on sijoittamiseen erikoistunut yksityispankki, joka auttaa yksityishenkilöitä ja yhteisöjä kasvattamaan varallisuuttaan. Evli pähkinänkuoressa

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q3 2015

Osavuosikatsaus Q3 2015 Osavuosikatsaus Q3 2015 Enabling digital evolution Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja Edistämme Company restricted Jokapäiväisen elämäsi sujuvuutta, turvallisuutta ja tehokkuutta. Company restricted Liiketoiminta-alueet

Lisätiedot

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Tikkurila Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Anne-Maria Peitsalo, 14.3.2012

Anne-Maria Peitsalo, 14.3.2012 MATERIAALI TEHOKKUUS TUTKIMUS CASE KIDEX Anne-Maria Peitsalo, 14.3.2012 MARTELA LYHYESTI Martela Oyj on työympäristöjen ja julkitilojen muutosten toteuttaja. Martelan sisustusratkaisut tukevat asiakkaan

Lisätiedot

RTK-Palvelu Oy on Suomen johtavia kiinteistöpalvelualan yrityksiä.

RTK-Palvelu Oy on Suomen johtavia kiinteistöpalvelualan yrityksiä. KIITOS RTK-Palvelu Oy on Suomen johtavia kiinteistöpalvelualan yrityksiä. Konsernimme liikevaihto on n. 114 milj. euroa ja palveluksessamme työskentelee maanlaajuisesti yli 3500 alamme ammattilaista. Olemme

Lisätiedot

Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 2003

Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 2003 Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 23 Liiketoiminnan fokus 23 Kannattavuus Taseen ja maksuvalmiuden vahvistaminen Kohdennetut yritysostot (lähipalvelut, markkina-asema, teknologia tietotaito) Global Network

Lisätiedot

Uusi pyyhintäkuitukankaiden globaali markkinajohtaja

Uusi pyyhintäkuitukankaiden globaali markkinajohtaja Uusi pyyhintäkuitukankaiden globaali markkinajohtaja Petri Rolig toimitusjohtaja 4.8.2011 4.8.2011 1 Uusi pyyhintäkuitukankaiden globaali markkinajohtaja Suominen on allekirjoittanut sopimuksen Ahlstrom

Lisätiedot

SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS ESITYS

SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS ESITYS SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 3.9.23 ESITYS 22.1.23 Liikevaihdon jakautuma 1-9/23 Joustopakkaukset 51,4 milj. euroa 42,8 % Nauhatuotteet 9,5 milj. euroa 7,9 % 12,3 milj. euroa Kuitukankaat

Lisätiedot

Munksjö Älykästä paperiteknologiaa. Arvopaperin Rahapäivä Helsinki Pia Aaltonen-Forsell, CFO

Munksjö Älykästä paperiteknologiaa. Arvopaperin Rahapäivä Helsinki Pia Aaltonen-Forsell, CFO Munksjö Älykästä paperiteknologiaa Arvopaperin Rahapäivä Helsinki 15.9.2016 Pia Aaltonen-Forsell, CFO 1 2 3 4 Munksjö lyhyesti Strategia, markkinat ja liiketoiminta-alueet Taloudellinen kehitys ja taloudelliset

Lisätiedot

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj Tulos Q1 2013 Helsinki, 19.4.2013 Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj 19.4.2013 1 Sisältö Suomisen Q1 2013 lyhyesti Taloudellinen katsaus Q1 2013 Strategian

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Muutos jatkuu. Timo Leppä, viestintäjohtaja , Lahden Seurahuone. Sijoittajasuhteet: Päivi Antola, puh.

Muutos jatkuu. Timo Leppä, viestintäjohtaja , Lahden Seurahuone. Sijoittajasuhteet: Päivi Antola, puh. Muutos jatkuu Timo Leppä, viestintäjohtaja 30.11.2005, Lahden Seurahuone Sijoittajasuhteet: Päivi Antola, paivi.antola@kemira.com, puh. 010 86 21140 Sisältö Nykytilanne Tavoite Kohti erinomaista kannattavuutta

Lisätiedot

Metsä Board Vahvaa kasvua korkealaatuisissa pakkauskartongeissa Katri Sundström sijoittajasuhdejohtaja. Arvopaperin aamuseminaari 17.2.

Metsä Board Vahvaa kasvua korkealaatuisissa pakkauskartongeissa Katri Sundström sijoittajasuhdejohtaja. Arvopaperin aamuseminaari 17.2. Metsä Board Vahvaa kasvua korkealaatuisissa pakkauskartongeissa Katri Sundström sijoittajasuhdejohtaja aamuseminaari 17.2.216 Kartonki on Metsä Boardin ydinliiketoimintaa Metsä Board lyhyesti Euroopan

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot

Tilikausi 2008. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009

Tilikausi 2008. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009 Tilikausi 2008 Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009 2 Hyvä neljäs kvarttaali milj. EUR Q4 2008 Q4 2007 Muutos- % Liikevaihto 398,8 315,5 +26,4 Bruttokate, % 22,8 20,6 +10,7 Liikevoitto 47,5 33,0

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja

Tilinpäätös 2006. Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Tilinpäätös 26 Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Liikevaihto 1985-26 7 6 5 4 3 Infrastruktuuri & ympäristö Energia Metsäteollisuus 2 1 Metsäteollisuus, uusinvestoinnit 12 % vuotuinen kasvu 1985 1991

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010

Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010 Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Taloudellinen kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2009

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2007 Lasse Kurkilahti, Pääjohtaja

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2007 Lasse Kurkilahti, Pääjohtaja Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 27 Lasse Kurkilahti, Pääjohtaja 26.7.27 1 Sisältö Kemiran huhti-kesäkuu Liiketoiminta-alueet huhti-kesäkuu Näkymät 26.7.27 2 Huhti-kesäkuu 27 Liikevaihto 753, (647,5) milj.

Lisätiedot

Liiketoimintakatsaus 2007

Liiketoimintakatsaus 2007 Liiketoimintakatsaus 27 Matti Alahuhta, pääjohtaja 1 KONE Corporation Sisältö 1. Liiketoimintakatsaus 27 2. Liiketoimintaa ohjaavat megatrendit 3. Visio ja strategia 4. Uudet kehitysohjelmat 5. Näkymät

Lisätiedot

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pikokaasu loppuseminaari 13 kesäkuuta 2013 Tatu Lyytinen VTT Teknologian Tutkimuskeskus 2 Tatu Lyytinen

Lisätiedot

25 vuotta lämpöä laadukkaasti Vantaa Lappeenranta Kuopio - Turku. Henkilökunnan määrä 25

25 vuotta lämpöä laadukkaasti Vantaa Lappeenranta Kuopio - Turku. Henkilökunnan määrä 25 25 vuotta lämpöä laadukkaasti Vantaa Lappeenranta Kuopio - Turku Liikevaihto n. 6 milj. Henkilökunnan määrä 25 Omistajat: Jukka Itkonen 55%, Reijo Lappalainen 34 %, Hannu Janhunen 7 %, Muu avainhenkilöstö

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016 Q3 Detection Technology Oyj LIIKETOIMINTAKATSAUS Tammi-Syyskuu 2016 DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2016 Detection Technology Q3: Myynti kaksinkertaistui Heinä-syyskuu 2016

Lisätiedot

Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00

Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00 Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00 Vaisala -konsernin tilinpäätöstiedote 2011 Hyvä liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä 2011 ja tilauskanta vuoden 2011 lopussa. Koko vuoden 2011 liikevaihto

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj Korjausliike kestävään talouteen Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja 1Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 2 KIERRÄTYS JA HYÖDYNTÄMINEN:

Lisätiedot

Lujien terästen mahdollisuudet ja tekniikka

Lujien terästen mahdollisuudet ja tekniikka Lujien terästen mahdollisuudet ja tekniikka CASR-Steelpolis-verkostohanke (EAKR) Tapio Oikarinen Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy 29.3.2011 Tapio Oikarinen CASR-Steelpolis-verkostohanke Raahen Seudun

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/2012. Juha Varelius, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1-6/2012. Juha Varelius, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1-6/2012 Juha Varelius, toimitusjohtaja 09.08.2012 KATSAUSKAUDEN PÄÄKOHDAT Liikevaihto laski selvästi Liikevaihto 50,6 (65,7) miljoonaa euroa Q2 liikevaihto 24,5 (32,4) miljoonaa euroa

Lisätiedot

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra Maailmantalouden kasvu hiipuu Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Imatra 23.8.2011 2 Markkinalevottomuuden syitä ja seurauksia Länsimaiden heikko suhdannekuva löi

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus 29.7.2014 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 Markkinat Liiketoimintaympäristö Asiakasteollisuuksien markkinatilanteessa ei merkittäviä muutoksia epävarmuus kehityksestä jatkui.

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Kemiran tulos 1-3/

Kemiran tulos 1-3/ Kemiran tulos 1-3/24 Kemiran liiketoiminnot Pulp & Paper Chemicals Kemwater Paints & Coatings Industrial Chemicals Growhow GrowHow 2 738 (23) Muut Pulp & Paper Chemicals Aasia Muut Suomi Amerikka GrowHow

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Toimittajatapaaminen Osuuskunta Maitomaa 26.4.2010 Outi Fagerlund Viestintäpäällikkö 09 272 001 outi.fagerlund@arlafoods.com 1 26.4.2010 1 Arla

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy Vesiyritykset nousuun Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy 1 Vesi ja ympäristö tulevaisuuden suurimpia teollisuudenaloja Dynaaminen, kasvava ja kiinnostava markkina, jolla tarve uusien teknologioiden

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/

Osavuosikatsaus 1-6/ Digia Oyj Osavuosikatsaus 1-6/2010 12.8.2010 Juha Varelius Toimitusjohtaja Pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Liikevaihto kasvoi selvästi Liikevaihto 67,8 miljoonaa euroa (61,9 MEUR), kasvua 9,7 % Liikevoitto

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä

Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä Digitaalinen talous perustuu ohjelmistoihin Aineettomat hyödykkeet (media, erilaiset oikeudet ja varaukset) luodaan, hallitaan ja kulutetaan ohjelmistoilla IoT

Lisätiedot

Raision osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Toimitusjohtaja Matti Rihko

Raision osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Toimitusjohtaja Matti Rihko Raision osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 28 1.8.28 Toimitusjohtaja Matti Rihko Q2/28 Raisio-konserni Q2/28 Liikevaihto kasvoi 16 %:lla vertailukaudesta ja oli 122,9 milj. euroa (16,1 milj. e) Liiketulos 6,5

Lisätiedot

SUOMALAISET JA KENKIEN EETTISYYS. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta

SUOMALAISET JA KENKIEN EETTISYYS. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta SUOMALAISET JA KENKIEN EETTISYYS Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta JOHDANTO Suomalaiset ostavat 21 miljoonaa paria kenkiä vuosittain.

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Sitoudumme puhtaaseen veteen Harri Kerminen, toimitusjohtaja

Sitoudumme puhtaaseen veteen Harri Kerminen, toimitusjohtaja Sitoudumme puhtaaseen veteen Harri Kerminen, toimitusjohtaja 6.5.2009 Kemira keskittyy veteen Vesiosaamisen täysi hyödyntäminen Yhteinen osaaminen ja tuotevalikoima Yhtenäinen Kemira Yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

KONE Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta huhtikuuta 2009 Pääjohtaja Matti Alahuhta

KONE Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta huhtikuuta 2009 Pääjohtaja Matti Alahuhta KONE Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 2009 23. huhtikuuta 2009 Pääjohtaja Matti Alahuhta Q1 2009: Hyvä kasvu liikevaihdossa ja liikevoitossa Q1/2009 Q1/2008 Historiallinen muutos 2008 Saadut tilaukset

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä

Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Nordkalk Oyj Abp: osavuosikatsaus tammikuu-kesäkuu 2005 liikevaihto laski 123,3 (1-6/:131,9) miljoonaan euroon (-7 %) voitto ennen satunnaiseriä laski 3,5

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2015. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 29.4.2015

Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2015. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 29.4.2015 Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2015 Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 29.4.2015 1 Keskeiset tapahtumat Päivittäistavarakaupan myynti kasvoi hieman ja kannattavuus säilyi hyvällä tasolla Rauta- ja

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella 25.8.2015 Jukka Leppälahti Tekes Tilaisuuden tavoite Kertoa millaista rahoitusta on saatavilla erityisesti pk-yritysten pilotointihankkeisiin ja sitä

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta huhtikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta huhtikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2011 20. huhtikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q1 2011: Vahvaa kasvua tilauksissa ja liikevoitossa Q1/2011 Q1/2010 Historiallinen muutos 2010 Saadut tilaukset

Lisätiedot

Vantaa ja sen tulevaisuus

Vantaa ja sen tulevaisuus Vantaa ja sen tulevaisuus K-E Michelsen 12.1.2017 30.1.2017 1 Tulevaisuudesta ja sen ennustamisesta Markku Wilenius (2014): Tulevaisuus on salattu maailma ja sen täsmällinen tietäminen on harhaa. Sattuma

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot