Tredea Oy:n toiminnan arviointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tredea Oy:n toiminnan arviointi"

Transkriptio

1 Tampereen kehyskuntien tarkastuslautakuntien yhteisarviointi vuonna 2010 Tredea Oy:n toiminnan arviointi Ohjausryhmä: Kangasala/ Isto Kaarne Lempäälä/ Juha Kuisma Nokia/ Kalevi Heinonen Pirkkala/ Hannu Routamaa Tampere/ Matti Heinivaho Tampere/ Erja Viitala Vesilahti/ Anne Hakkinen Ylöjärvi/ Minna Sorsa Tampereen kaupunkiseudun ky/ Inkeri Haarla-Kettunen

2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä Johdanto Perustietoa Tredeasta Tredean toiminnan arviointi Tredea strategian toteuttajana Kaupunkiseudun strategia Kuntastrategiat Tredea sopimuksen toteuttajana Tredean lisäarvo Tredean aikaansaannokset Arvosanat Tulevaisuudennäkymät Kuntien kustannukset ja Tredean hinnoittelu Raportointi Yhteistyö ja kilpailu Muuta esiin tullutta Tredean perustaminen Tiedottaminen Osaamiskeskusohjelma Markkinointi Yritysneuvonta Matkailu Hankkeet Omistajaohjaus Työnjako Johtopäätökset

3 1. Tiivistelmä Tämä on ensimmäinen Tampereen kaupunkiseudun kuntien tarkastuslautakuntien yhteinen arviointi. Arvioinnin tavoitteena oli selvittää, miten kuntien yhteisesti omistama elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea toteuttaa omistajien tavoitteita. Lähtökohtana olivat kuntien strategiat ja elinkeinotoimen vuositavoitteet ja toiminnan sopimuksenmukaisuus. Lisäksi haluttiin arvioida, mitä Tredea oli saanut aikaan, mikä oli sen lisäarvo ja tulevaisuudennäkymät. Arvioinnin ohjausryhmänä toimivat kehyskuntien tarkastuslautakuntien puheenjohtajat. Arviointi tehtiin haastattelututkimuksena ja osin aineistoanalyysinä. Haastattelut tehtiin lokakuussa 2010 ja haastateltavana oli yhteensä 33 henkilöä. Tampereen tarkastustoimi on vastannut haastattelujen yhteenvedosta ja raportin laatimisesta. Tredea Oy on vuonna 2009 perustettu Tampereen kaupunkiseudun kahdeksan kunnan omistama elinkeino- ja kehitysyhtiö, jossa työskentelee noin 40 työntekijää. Yhtiön tehtävä on kehittää seudullisesti merkittäviä yritysalueita ja markkinoida seutua, myös kansainvälisesti. Lisäksi tehtäviin kuuluu projektitoiminta, yritysneuvonta ja matkailuasiat. Arvioinnin tuloksena voitiin todeta, että yhtiö on toteuttanut omistajien valtuustojen sille antamia vuositavoitteita. Kaikki kunnat eivät kuitenkaan olleet määritelleet yhtiölle tavoitteita. Toiminta oli ollut sopimuksenmukaista. Aluksi sopimukset tulivat kuntiin annettuina, eikä niihin ollut juuri mahdollista saada muutoksia. Yhtiön aikaansaannoksiksi mainittiin mm. aktiivinen vaikuttaminen lentoliikenneyhteyksien järjestämisessä, yrityskontaktien hankkimisessa ja teollisuustonttien markkinoinnissa. Myös Tredean mediaosaamista arvostettiin. Yhtiön lisäarvon nähtiin olevan siinä, että seudun elinkeinoväki on saatu tiiviiseen yhteistyöhön, toiminta on asiakaslähtöistä ja se on hallinnollisesti puolueettomalla maaperällä. Yhtiön tulevaisuuteen suuntautumisessa näkökulmat olivat jonkin verran kaksijakoiset: Tampereen näkökulmasta tärkeää oli kansainvälisen ulottuvuuden kehittäminen, mutta ympäristökuntien odotukset yhtiön suhteen eivät olleet selkeät. Yhtiöltä odotetaan kuntakohtaista yritysalueiden markkinointia, mutta myös kansainvälisyyttä. Yhtiön odotetaan vaikuttavan työpaikkakehitykseen ja sen toivottiin hyödyntävän EUhankkeita. Toisaalta hankkeiden osalta toivottiin myös painotuksia ja fokusointia. Muita arvioinnissa esille nousseita asioita oli mm. kuntien eli omistajien rooli. Kuntien omistajaohjaus ei ollut yhtenäinen. Kuntien tulee selkiyttää rooliaan omistajina ja määritellä, mitä ne yhtiöltä odottavat, myös raportoinnin osalta. Myös tiedonkulussa yhtiöstä kuntiin ja kuntien sisällä todettiin olevan puutteita. Hanketoiminnan osalta olisi tarpeen tehdä strategista valintaa siinä, minkälaisiin hankkeisiin mennään mukaan. Nykyinen hankemaailma nähtiin pirstaleisena ja osin päällekkäisenä Osaamiskeskusohjelman (OSKE) kanssa. 3

4 2. Johdanto Tampereen kehyskuntien tarkastuslautakuntien yhteisarviointi Tampereen kaupunkiseudun tarkastuslautakuntien ensimmäisessä yhteisessä arvioinnissa olivat mukana Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi. Tampereen kehyskuntien tarkastuslautakunnat Tampereen ja Oriveden kaupunkeja lukuun ottamatta olivat jo aiemmin tehneet yhteistyötä järjestämällä yhteisiä koulutustilaisuuksia. Tampere tuli mukaan yhteistoimintaan vuonna 2010 ja tarkastuslautakuntien puheenjohtajakokouksessa päätettiin tehdä yhteinen toiminnan arviointi. Arviointikohteeksi valittiin Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän tarkastuslautakunnan puheenjohtaja liittyi mukaan toimintaan Oriveden kaupunki liittyi yhteistyöhön mukaan vasta loppuvuonna 2010, joten Oriveden kaupunki ei ole ollut mukana tässä selvityksessä. Arviointiaihe, tavoite ja arviointimenetelmä Arviointikohteeksi valittu Tredea Oy on kehyskuntien omistama elinkeino- ja kehitysyhtiö, joka oli aloittanut toimintansa vuoden 2009 alussa. Arvioinnin tarkoituksena oli selvittää miten Tredean toiminta edistää kuntien ja kaupunkiseudun strategioiden ja valtuuston tavoitteiden toteutumista, onko Tredea toiminut sovitulla tavalla, mitä lisäarvoa se on tuonut, mitä saanut aikaan ja mitkä ovat yhtiön tulevaisuudennäkymät. Arviointi tehtiin haastattelututkimuksena. Haastateltavina olivat Tredea Oy:n toimitusjohtaja, kehitysjohtaja ja hallintojohtaja sekä hallituksen puheenjohtaja. Kustakin kunnasta haastateltiin kunnanjohtaja/kaupunginjohtaja/pormestari, hallituksen puheenjohtaja, valtuuston puheenjohtaja sekä elinkeinoasioista vastaava viranhaltija ja harkinnan mukaan muita kunnan elinkeinoasioiden keskeisiä henkilöitä. Haastattelut tehtiin lokakuussa Haastatteluja oli kaikkiaan 33, joista osan teki Tampereen kaupungin tarkastustoimi (10 kpl), osan tarkastuslautakuntien henkilöstö tai tilintarkastajat. Muutama henkilöistä vastasi kirjallisesti haastattelulomakkeen kysymyksiin. Haastatelluista 17 oli virkahenkilöitä, 13 luottamushenkilöitä ja 3 Tredean edustajia. Tredean edustajien haastatteluissa oli mukana ohjausryhmän jäseniä. Yhteenvedon haastatteluista laati Tampereen tarkastustoimi. Haastattelulomake ja haastatellut henkilöt esitetään liitteenä. Lisäksi materiaalina on käytetty asiakirja-aineistoa, kuten yhteistyöasiakirjoja, kuntien valtuustotavoitteita ja tilinpäätöstietoja sekä Tredealta saatua materiaalia. Arvioinnin ohjausryhmän muodostivat kehyskuntien tarkastuslautakuntien puheenjohtajat. 3. Perustietoa Tredeasta 4

5 Elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy aloitti toimintansa vuoden 2009 alussa. Yhtiön omistavat Tampereen kaupunkiseudun kunnat Tampere, Nokia, Ylöjärvi, Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Orivesi ja Vesilahti. Yhtiön hallitukseen kuuluu kaksi edustajaa Tampereella, kaksi ympäristökunnista ja yksi elinkeinoelämän nimeämä edustaja. Yhtiön tehtäviä ovat 1) sijoituspalvelut eli kehittää seudullisesti merkittäviä yritys- ja elinkeinoalueita, 2) seutumarkkinointi eli houkutella kotimaisia ja ulkomaisia yrityksiä ja investointeja, 3) kansainvälinen toiminta mikä käsittää EU-toimiston Brysselissä ja Helsingin Pietari-keskuksen sekä Tampere Business Region-palvelun 4) yrityskehitys eli projektitoiminta ja yritysten neuvontapalvelujen järjestäminen ja kehittäminen ja 5) matkailupalvelut eli matkailuneuvonnan ja tiedottamisen hoitaminen sekä matkailun markkinointi ja kehittäminen. Yhtiön liikevaihto vuonna 2010 oli 4,6 milj. euroa ja vuonna milj. euroa. Osakassopimuksen mukaisen kuntarahoituksen osuus oli vuonna ,4 milj. euroa. Lisäksi Tampere maksoi matkailupalveluista 1 milj. euroa ja osti lisäpalveluja 0,4 milj. eurolla. Yhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana vuonna 2010 keskimäärin 39 henkilöä ja vuonna henkilöä. 4. Tredean toiminnan arviointi 4.1 Tredea strategian toteuttajana Kaupunkiseudun strategia Elinkeinopoliittisia tavoitteita määritellään Tampereen kaupunkiseudun strategiassa ja kunkin kunnan omassa strategiassa. Seudullista elinkeinostrategiaa on luonnosteltu seutuhallituksen asettaman työryhmän virittämänä vuodesta 2007 lähtien. Strategialuonnosta ei ole koskaan viety hyväksyttäväksi kuntiin. Jatkossa tarkoitus on nojautua päivitettävään kaupunkiseudun strategiaan ja Tredean yhtiönä laatimaan omaan strategiaan. Tampereen kaupunkiseudun strategiassa vuosille yhtenä strategisena teemana on kilpailukykyinen yritysten toimintaympäristö. Strategiassa osaamiskeskuksen 1 klusterit ovat vahvassa asemassa. Tässä strategiassa matkailua vielä pidettiin yhtenä klusterina. Tarkoituksena oli laatia seudulle yhteinen elinkeinopoliittinen toimenpideohjelma. Seutustrategian mukaan Kuntien elinkeinotoimien yhteistyömallia kehitetään. Samalla huolehditaan koko elinkeinopoliittisen kehittäjäverkoston toimivuudesta ja uudistumisesta. Yhteistyö on kiteytynyt Tredean perustamiseen, mikä on vääjäämättä uudistanut kehittäjäverkostoa. Paikalliset elinkeinotoimistot ovat jääneet kuntiin, mutta Tredea mahdollistaa uudenlaisen yhteistyön. Tampereella on lisäksi syntynyt uuden- 1 Osaamiskeskusohjelma on työ- ja elinkeinoministeriön koordinoima määräaikainen erityisohjelma, jonka meneillään oleva ohjelmakausi päättyy vuonna Ohjelmatyö perustuu eri toimialojen huippuosaajista koostuvien klustereitten toimintaan, jotka ovat verkottuneet kansallisesti. Klustereita on kaikkiaan 13, joista Tampereen seutu on mukana seitsemässä: Digitaaliset sisällöt, Energiateknologia, Jokapaikan tietotekniikka, Nanoteknologia, Älykkäät koneet, Hyvinvointi ja HealtBIO. 5

6 lainen tilanne kahden vanhan kehittäjäyhtiön FinnMedin ja Hermian sekä uuden tulokkaan Tredean kesken. Sujuvan elinkeinopolitiikan toteutuksen kannalta näiden toimijoiden yhteistyö on ratkaisevassa asemassa. Elinkeinopolitiikassa hyödynnetään kuntien vahvuuksia ja erilaisia profiileja kaupunkiseudulla. Seudullista yhteistyötä tehostetaan etenkin kaupunkiseudun kansallisessa ja kansainvälisessä markkinoinnissa. Seutustrategian toive kuntien profiloinnista tarkoittaa mm. erilaisten yritysten sijaintipaikkojen profilointia, mikä on vielä kehitteillä suurimmassa osassa kuntia niin niiden sisällä kuin niiden välillä. Kaupunkiseudun markkinoinnissa on brändäysvaihe menossa. Kansainvälisen markkinoinnin suhteen on odotuksia, joihin Tredean toivotaan vastaavan Kuntastrategiat Kuntastrategioiden toteuttajana Tredean rooli vaihtelee. Tampereen kaupunki on ottanut Tredean operatiiviseksi toimijakseen oman strategiansa toteuttajana. Tampereen kaupunkistrategiassa vuosille tavoitteena on seudullinen elinkeinopolitiikan toimintamalli, mikä on Tredeassa toteutunut. Tampereen vuoden 2010 yhtenä vuositavoitteena on: Seudullisen elinkeinopolitiikan toimenpiteillä on vaikutettu yritysten perustamiseen, kasvuun, sijoittumiseen sekä investointien määrään. Tredea raportoi suoraan kaupungille tämän tavoitteen toteutumisesta. Kangasalla ja Pirkkalassa vuoden 2010 talousarviossa ei ollut asetettu valtuustotavoitteita suoraan Tredealle. Nokialla valtuustotavoitteena vuonna 2010 oli Seutuyhteistyö elinkeinoyhtiö Tredean kanssa. Vuonna 2009 valtuustotavoitteena oli Seudullisten kehittämishankkeiden ja osaamiskeskusohjelman koordinointivastuu Tredella. Tavoitteet toteutuivat. Vesilahdella vuoden 2010 elinkeinotoimen Tredeaa koskevana vuositavoitteena oli mm. toissijainen yritystonttien markkinointivastuu. Tämä tavoite toteutui mm. vuonna 2010 käyttöön otetulla kaupunkiseudun tontti- ja toimitilapörssin toiminnalla sekä muun yhteismarkkinoinnin avulla. Ylöjärvellä elinkeinotoimen seudullisena tavoitteena oli Seudullinen elinkeinoyhtiö toteuttaa Ylöjärven tavoitteita ja arviointikriteerinä oli seudullisen elinkeinostrategian toteutuminen. Tavoitteen toteutumisesta todettiin, että Tredea Oy:n strategian uudistustyö on käynnistetty. Myös Lempäälän seudullista elinkeinotoimintaa koskevat valtuustotavoitteet eri vuosina ovat toteutuneet. 4.2 Tredea sopimuksen toteuttajana Tredeaa perustettaessa Tampereen kaupungin kanssa laadittu palveluiden tilaussopimusmalli kopioitiin muihinkin kuntiin. Tätä haastateltavat eivät pitäneet hyvänä lähtökohtana. Mahdollisuutta vaikuttaa sopimuksen sisältöön ei juurikaan ollut. Palveluja on eriytetty vain Oriveden ja Vesilahden osalta, jotka eivät osallistu osaamiskeskusohjelmaan. 6

7 Eroavuuksia Tampereen ja muiden kuntien välillä on myös matkailupalvelujen ja yritysten neuvontapalvelujen oston suhteen. Muut kunnat ostavat vähäisessä määrin vain matkailuneuvontaa ja tiedotusta, mutta Tampere myös matkailun markkinointia ja kehittämistä. Tampere ostaa lisäksi erillissopimuksella alkavien yritysten neuvontapalvelua. Suurin osa vastaajista sanoi Tredean toimineen sopimuksenmukaisesti. Kysymykseen tuli myös monia arvailevia vastauksia. Sopimusprosessia arvosteltiin: Kuntaan tuodaan valmis paperi hyväksyttäväksi. Onko sopimus sitten järkevä? Elinkeinojohtajien ulkoisessa johtoryhmässä on vuoden 2011 sopimusta valmisteltaessa ollut mahdollista ottaa kantaa sopimusten sisältöön, mm. uusittuihin tuotteisiin. 4.3 Tredean lisäarvo Tredea on tuonut elinkeinoasioiden hoitoon hallinnollista lisäarvoa, se on johtanut seudun elinkeinoväen tiiviimpään yhteistyöhön ja mahdollistanut asiakaslähtöisemmän toimintatavan. Se on saanut aikaan myös yhteistä näkyvyyttä ulospäin. Hallinnollinen lisäarvo näkyy monella tasolla. Ympäristökunnista tuli viestiä, että elinkeinohankkeet toimivat yhtiössä puolueettomammalla pohjalla verrattuna siihen, kun aiemmin Tampere toimi aina isäntäkuntana. Nyt ei ole menty enää Tampereen sanelun mukaan. Haastatteluiden mukaan kuntaomistajia on helpottanut se, että jokaisesta hankkeesta ei enää tarvitse päättää kunnissa hanke kerrallaan. Tredea näkee itsensä yhtiönä tasavertaisena toimijana yrityselämän yhtiöiden rinnalla ja yhteistyötahona eri elinkeinoelämän järjestöille. Yhtiönä se voi toimia näiden kanssa samoista lähtökohdista. Elinkeinoelämä on saanut foorumin, jossa heidän ääntään kuullaan, sanoo ympäristökunnan virkahenkilö. Tredea saa ympäristökunnasta myös virkamiestasoista tunnustusta: Tredealla on uskottavuutta neuvotteluissa. Tredean alkuvaiheessa Tampereelta siirtyi Tredean palvelukseen viisi henkilöä ja Pirkkalasta sekä Orivedeltä molemmista puolen henkilön työpanos. Toimitusjohtaja valittiin Ylöjärveltä. Yksi henkilö tuli matkailuyhtiöön Lempäälän elinkeinotoimesta. Ovet olivat avoinna kaikkien kuntien elinkeinoväelle. Ympäristökunnat kokevat Tredean ja kunnan oman elinkeinotoimen rooleiltaan ja tehtäviltään erilaisiksi. Siksi kunnat ovat pitäneet myös omat elinkeinotoimistot. Sellainen muodostui myös Tampereelle osaksi konsernihallinnon kaupunkikehitysryhmää. Tredeasta tuli paikallistoimistojen yhteistyöelin, jonka toimintaan varsinkin kuntien elinkeinojohtajat tmv. nimikkeellä toimivat ovat aktiivisesti osallistuneet. Tredea on mahdollistanut asiakaslähtöisen toimintatavan. Sijoittumistaan harkitsevan yrityksen ei ole enää tarvinnut ottaa yhteyttä jokaiseen kuntaan erikseen, kun eri kuntien edustajat ovat istuneet samaan pöytään. Yhteinen tontti- ja toimitilapörssi palvelee samaa asiakaslähtöistä tavoitetta. Myös yhteinen yritysrekisteri on luotu. Tredea on tehnyt uusia keskustelunavauksia mm. seudun brändäys ja logistiikkakeskus ja nostanut seutukunnan profiilia olemalla näkyvästi esillä. 7

8 4.4 Tredean aikaansaannokset Yhtiö on toiminut vasta 1½ vuotta, joten monet vastaajat totesivat ajan olevan liian lyhyt konkreettisten saavutusten arviointiin. Aikaa on annettava toiminnan maastouttamiseen. Tredean lukuisat hankkeet oli pantu merkille. Aikaansaannoksena useimmiten mainittu asia oli aktiivinen vaikuttaminen lentoliikenneyhteyksien järjestämisessä. Yrityskontakteja on saatu myös Tredean kautta. Toiminta teollisuustonttien markkinoinnissa sai mainintoja. Seudullisten hankkeiden koordinointi sai Tredeasta kaivatun toimijan. Tredean mediaosaaminen oli huomattu. Seudulle sijoittui viime vuonna 9 ulkomaista yritystä. Megahub Oy neuvoteltiin vastikään Ylöjärvelle. Seudun elinkeinopoliittinen yhteistyö on oleellisesti parantunut, mainitsee virkahenkilö ympäryskunnasta. Tamperelainen virkahenkilö on hyvillään siitä, että Tredea on tuonut jotain myönteistä muutoin takkuavaan seutuyhteistyöhön ja parantanut elinkeinoasioiden hoidon profiilia, mikä näkyy jo imagotutkimuksen elinkeinopalveluita koskevissa tuloksissa. Ympäristökunnan luottamushenkilö tosin epäili, että Tredean tunnettuus yrittäjien keskuudessa on heikko. 4.5 Arvosanat Haastatelluilta kysyttiin, minkä arvosanan he antaisivat Tredean toiminnalle kouluasteikolla Keskiarvoksi 24. annetusta arvosanasta tuli 8. Tamperelaisten Tredean toiminnalle antama keskiarvo oli 8,5 ja ympäristökuntien 7,8. Tamperelaiset luottamushenkilöt antoivat hieman paremmat arvosanat kuin virkahenkilöt, kun muissa kunnissa tilanne oli päinvastainen. Pääosin suhtautuminen oli positiivista ja yhtiön suhteen oltiin odottavalla kannalla. 4.6 Tulevaisuudennäkymät Tampereella ja ympäristökunnilla oli jonkin verran eri näkemyksiä yhtiön tulevasta suuntautumisesta. Tampereelle tärkeää on kansainvälinen ulottuvuus, niin seutumarkkinoinnin, investointien houkuttelun kuin matkailunkin näkökulmasta. Koulutuksen kytkeytyminen yritystoimintaan tulisi nähdä Tredeankin intressinä. Ympäristökuntien odotukset yhtiön suhteen eivät olleet selkeät. Toisaalta Tredean odotetaan tekevän kuntakohtaista yritysalueiden markkinointia, mutta toisaalta siitä ei saa tulla pelkästään yleinen osto- ja myyntiliikekään, jolle kasataan paikallisia kehittämiskohteita. Sen odotetaan voivan vaikuttaa työpaikkakehitykseen. Myös EUrahoja tulee osata hyödyntää, mutta hankkeitten osalta sen tulisi löytää painotukset ja fokusoida. Yhden ympäristökunnan vastauksissa painottuivat kansainväliset asiat. Yksi vastaajista odotti Tredealta tietoisia riskejä, ennakkoluulottomia avauksia ja kokeiluja. Haasteena on pitää toiminta merkittävissä ja kauaskantoisissa seudulle tärkeissä asioissa. Tampereen seutu on Suomen vetovoimaisin seutu ja tämän asian vauhdittaminen sopivalla tavalla vaatii taitoa siten, että hyödyt säteilevät kaikkialle, visioi virkahenkilö ympäristökunnasta. 8

9 Matkailuyhtiö GoTampere Oy sulautettiin Tredeaan alkaen. Sulautumiseen suhtauduttiin pääosin myönteisesti. Matkailu tulisi nähdä kehittyvänä yritys- ja elinkeinoalana eikä vain turistien ja matkailijoiden palvelualana, linjasi ympäristökunnan luottamushenkilö. Ristiriitaisia näkemyksiä matkailusta esiintyi myös seuraavissa saman kunnan edustajien kommenteissa: Matkailu on puhtainta seututyötä. / Matkailun osuutta voisi miettiä. Toivottavasti Tampere maksaa sen kokonaan. 4.7 Kuntien kustannukset ja Tredean hinnoittelu Tredean asukaskohtainen kuntarahoitus on 7 /as. Tästä osaamiskeskusohjelman osuus on 3,2 euroa ja Tredean 3,8 euroa. Tosiasiassa kustannukset eroavat Tampereen ja ympäristökuntien välillä. Tampere maksoi vuonna 2009 OSKE:sta saman kuin muutkin, mutta Tredeasta 5,4 /as ja GoTampereesta 5,3 e/as eli kaikkiaan 13,9 euroa. Vuonna 2010 Tampere maksoi Tredean elinkeinopalveluista 5,5 /as ja osti lisäksi Tredealta muita palveluja eurolla (osuus sähköautosta ja Uusi Tehdas tilaisuuden kulut). Tampere tilasi Tredealta vuonna 2009 alkavien yritysten neuvontapalveluja euron erillissopimuksella, mistä johtuu sen Tredealle maksama suurempi panos. Vuonna 2010 tämä osuus on otettu mukaan tilaukseen eikä sitä enää ole laskutuksessa eritelty. Go Tampereen ja matkailun osuuden Tampere maksaa käytännössä lähes kokonaan. Tavoitetasolla Tredea palvelee elinkeinoasioissa kaupunkiseutua ja matkailussa koko maakuntaa. Tampere maksoi vuonna 2010 matkailuasioiden hoidosta 1,07 ME. Muut kunnat ostavat matkailupalveluja tarpeisiinsa, vuonna 2010 kaupunkiseudun kunnat yhteensä eurolla. Matkailuportaalin kehittämiseen tuli tukea Pirkanmaan liitolta euroa. Panostus Tredeaan on moniin muihin seutukuntiin verrattuna pieni, esimerkiksi Jyväskylän seudulla asukaskohtainen panos elinkeinokehitysyhtiön toimintaan vuodelle 2011 on 31,6 euroa. Seudullisten kehittämisyhteisöjen verkoston SEKES:n n. 45 jäsentä saavat kuntarahoitusta keskimäärin 22 euroa per asukas. Haastatteluissa Tredean asukaskohtaista hinnoittelua pidettiin sopivana. Asukaskohtainen hinnoittelu antaa Tredealle väljemmät kehittämismahdollisuudet, sillä elinkeinotoiminnassa on oltava kehittämisrahaa innovatiivisiin uusiin hankkeisiin vuoden mittaan käytettäväksi. Asukaskohtainen hinnoittelu on toimivin malli niin kauan kuin palvelukokonaisuudet vielä hakevat muotoaan. Tredealle ehdotettiin joissakin palveluissa suoritepohjaista hinnoittelua, kunhan yhtiön perusrahoitus turvataan. Suoritepohjaisuudella voitaisiin tarkemmin valvoa rahan käyttöä. Toisaalta nähtiin, että toiminta yhtiönä ei vastaa tarkoitustaan, ellei tuotteistusta saada tehtyä ja tulorahoitusta sen mukaiseksi. Yhtiö ei toivo suoritepohjaista rahoitusta, mutta kylläkin uusia malleja hinnoitteluun. Vuoden 2011 sopimukseen on tarkoitus tulla joitain tuotteistettuja palveluja. 4.8 Raportointi 9

10 Varsinaista raportointia Tredea teki vain Tampereelle, joka oli asettanut sille talousarviossaan suoran tavoitteen. Toisaalta Tredea on elinkeinopalveluissa Tampereen pääasiallinen operatiivinen toimija, kun Tampereen elinkeinotoimisto liki kokonaisuudessaan siirtyi Tredeaan. Tampereelle kolmesti vuodessa tehtävä raportointi menee tiedoksi myös Tredean ulkoiseen johtoryhmään, jossa on kaikkien kuntien edustus. Raportti (n. 10 s.) on netissä Tampereen kaupungin päätösjärjestelmässä nähtävillä osana kaupungin osaamis- ja elinkeinolautakunnan Toiminnan ja talouden seurantaraportin liitettä. Tredea kuulee omistajiaan: Sitä yleensä raportoidaan, mitä pyydetään. Tampereen ulkopuoliset kunnat eivät ole pyytäneet nykyistä tiiviimpää raportointia, ja toisaalta Tredeasta todettiin, ettei valtuustokohtainen palaute ole resurssien kannalta mahdollista. Eräästä ympäristökunnasta todettiin, että raportointi on raportointia eli tärkeämpää on, että tavoitteista ja tarpeista keskustellaan henkilökohtaisesti. 4.9 Yhteistyö ja kilpailu Ympäristökuntien mielestä hyvässä hengessä tapahtuvaa kilpailua yrityksistä tulee ollakin, jotta yritykset voivat valita itselleen sopivimman sijoittumispaikan. Yhteistyö elinkeinoasioissa on yhteisen foorumin myötä lisääntynyt. Haastatteluissa todettiin Tredean muuttaneen ajattelua yhteistyöstä ainakin virkamiestasolla. Uuden sukupolven oppi tuntuu olevan: On koko seudun etu, kun yritys tänne saadaan, sijoittautumiskunnalla ei ole niin väliä. Näin sanoivat liki kaikki tamperelaiset haastatellut ja osa ympäristökuntien edustajistakin. Tampereella joku arveli kilpailua olleen ehkä enemmän ympäristökuntien kesken kuin Tampereen ja ympäristökuntien välillä. Mielipiteiden kaksijakoisuus tuli hyvin esiin seuraavissa kommenteissa, jotka tulivat kahdesta ympäristökunnasta, toinen virka- ja toinen luottamushenkilöltä. Peloista huolimatta Tampere-keskeisyys ei ole toteutunut. / Tampere-keskeisyys paistaa toiminnasta läpi Muuta esiin tullutta Seuraavassa käsitellään haastattelussa esille nousseita muita aiheita. Näitä ovat perustamisen syyt, tiedottaminen, osaamiskeskusohjelma, markkinointi, yritysneuvonta, matkailu, hankkeet, omistajaohjaus ja työnjako Tredean perustaminen Tampereen seutukunta oli viimeinen, jolla ei ollut seudullista elinkeinoyhtiötä, kun Helsinkiä ei lasketa mukaan. Seudullisia kehitysyhtiöitä on Suomessa noin 60. Kehittämisyhtiöiden tehtävät ovat pääasiassa tehtäviä, jotka ovat kunnalle vapaaehtoisia, mutta joihin kunnat investoivat oman elinvoimansa vahvistamiseksi 2. Yhteistyötä Tampereen seudulla elinkeinotoimintojen parissa on ollut ennen Tredeaakin Lähde: Seudulliset Kehittämisyhteisöt SEKES ry. 10

11 luvun alusta lähtien. EU toi mukanaan seudullisen kehittämisen ja tarpeen seudullisille instituutioille. Tredeaan suhtauduttiin valtaosin myönteisesti, mutta äärikannat löytyivät niin Tampereelta kuin ympäristökunnastakin. Tampereen kannalta tilastojen valossa Tredea nähtiin tarpeettomana, kun työpaikkaomavaraisuuskin on 120 %. Hyötyjiä ovat naapurikunnat, mutta se on vain hyvä asia, koska symbioosissahan tässä eletään. Ympäristökunnasta epäiltiin, että Tampere tarvitsee Tredeaa tietääkseen naapureittensa tarjonnan Tiedottaminen Yhtiö lähettää kuukausittain 1400 henkilölle, mm. kaikille valtuutetuille sähköisen uutiskirjeen ja ne ovat myös netissä luettavissa. Kuntien elinkeinojohtajat tmv. kokoontuvat ns. ulkoisena johtoryhmänä kerran kuussa ja saavat sekä tietoa että voivat vaikuttaa yhtiön toimintaan. Myös kuntajohtajia oli informoitu yhtiön toiminnasta seutuhallinnon kuntajohtajakokouksissa. Hallituksen jäsenyyden kautta tieto kulkee hyvin kolmeen kuntaan. Kuntien edustajia on mukana Tredean eri työryhmissä. Virkahenkilöt tunsivat hyvin yhtiön toimintaa, mutta luottamushenkilöt jakaantuivat. Oli niitä, jotka olivat seuranneet yhtiötä tai olivat saaneet virkahenkilöidensä kautta riittävästi tietoa ja niitä, jotka harmittelivat, ettei tietoa ole saatu. Luottamushenkilöt olivat tyytyväisimpiä tiedotukseen ja pääsääntöisesti tunsivat yhtiön toimintaa niissä kunnissa, joilla on edustus Tredean hallituksessa: joko elinkeinojohtaja tai kunnanjohtaja toi tiedoksi tiettyjen isompien asioiden valmistelua Tredeasta kaupunginhallitukselle. Tiedottaminen osoittautui osittain kuntien sisäisen tiedonkulun ongelmaksi: elinkeinojohtajat tmv. eivät olleet omaksuneet uutta rooliaan viedä tietoa oman kuntansa luottamushenkilöille. Ulkopuolisen toimijan tekeminen ei ole sitä omaa toimintaa, mistä on totuttu sisäisesti raportoimaan. Kunnissa ei ehkä ole selkeää vastuuta siitä, kuka Tredean palvelut tilaa ja niistä myös tiedottaa. Luottamushenkilöt toivoivat jalkautumista eri kuntien hallintoelinten kokouksiin, minkä Tredea näki mahdottomana tehtävänä. Ajatuksena esitettiin pohdinta, onko yhtiön toiminta strategisesti niin merkittävää, että se tarvitsisi luottamushenkilöistä koostuvan neuvottelukunnan tmv.? Tredean perustamista suunniteltaessa tällaisesta toimielimestä on keskusteltu Osaamiskeskusohjelma Haastattelujen mukaan Osaamiskeskusohjelma (OSKE) koetaan aika etäisenä asiana. Liki puolet seudullisesta elinkeinorahoituksesta käytetään siihen. Ohjelman aikaansaamia konkreettisia tuloksia peräänkuulutettiin. Ohjelma on jo 10 vuotta vanha. OSKE-tulokset eivät näy tai ovat teoreettisia. Syyksi arveltiin sitä, että kaikkea tuotekehitystä ei julkisteta, koska sen tuloksena syntyvät innovaatiot ovat yritysten omaisuutta. OSKE-ohjelman mahdollisesti jatkuessa kehotettiin miettimään, missä klustereissa Tampereen seudun on oltava mukana. Rahoituksesta puolet tulee kun- 11

12 nilta. Tredealta odotetaan vahvaa roolia klustereitten tuloksellisuuden seurantaan ja arviointiin. Rahat osaamiskeskusohjelmaan menevät läpikulkueränä Tredean kautta. Tredea valvoo toimintaa olemalla mukana OSKE:n hallintoelimissä. OSKE:lla on toimintaaikaa jäljellä kolme vuotta. Toimintaa on tarkoitus suunnata uudelleen tiivistämällä seitsemän eri klusterin toiminta kolmeen teemaan. Tredean ja OSKE:n toiminnassa on päällekkäisyyttä. OSKE:lla on klustereita samoilla teemoilla, mitä Tredealla on hankkeita, esimerkiksi hyvinvointipalvelualan kehittäminen ja energiateknologian alalta sähköautot. Näiltä osin rajapintoja haetaan Tredean, Hermian ja FinnMedin toiminnan kesken. Tyytyväisiä oltiin siihen, että nyt osaamiskeskusohjelmalla on Tredea yhteisenä peräänkatsojana Markkinointi Markkinoinnissa Tredealla on kaksi tehtävää, houkutella ulkomaisia ja kotimaisia yrityksiä ja investointeja sekä markkinoida kaupunkiseutua. Ulkomaisten yritysten houkuttelun mainitsi haastatteluissa yksi ympäristökuntien edustaja, mutta monissa haastatteluissa korostetaan seudullisen markkinoinnin tärkeyttä. Näkyvyyden todettiin lisääntyneen, muttei välttämättä siellä missä pitäisi. Tredea on tehnyt itseään tunnetuksi kaupunkiseudulla ja Pirkanmaalla. Toimintaa pitäisi suunnata enemmän alueen ulkopuoliseen markkinointiin. Tredean markkinoinnin resurssit ovat odotuksiin nähden pienet. Kaupunkiseudun markkinointiin Tredean budjetti on euroa Yritysneuvonta Yritysneuvontaa toteuttavan Ensimetrin toiminnassa ei sen siirryttyä Tredeaan tapahtunut muutosta. Ne kunnat, joilla neuvontapalvelu toimi omana palveluna, jatkoivat sitä omana eli Kangasala, Nokia ja Ylöjärvi. Nyt Kangasala on päättänyt luopua omasta neuvonnasta. Ensimetri toimii puoliksi EU:n hankerahoilla, toisen puolen maksavat kunnat Tredean kautta. Tredeaa ei yhtiönä ole määritelty voittoa tavoittelemattomaksi, mm. matkailun myyntitoiminnan vuoksi. Tämä voi olla EU:n rahojen vastaanoton kannalta riski de minimis -sääntöjen vuoksi. Hyvis-hanke sai juuri Euroopan sosiaalirahastolta 1,7 ME Matkailu GoTampere Oy oli alkuun Tredean tytäryhtiö, mutta se sulautettiin Tredeaan GoTampere oli matkailun käytännön toimija, hoiti markkinoinnin ja neuvonnan. Tredean odotetaan tuovan matkailuun strategista ja liiketoiminnallista kehittämisnäkökulmaa, matkailutoimialan kehittämistä. 12

13 Sulautumiseen suhtauduttiin myönteisesti tai siihen ei osattu ottaa kantaa. Joku haastatelluista varoitti, että matkailumarkkinointia ja ajanmukaisia matkailuneuvontapalveluja ei tule hukuttaa seutumarkkinoinnin syövereihin. GoTampereen tunnettuutta ja siihen satsattuja panoksia ei ole syytä hukata. Tredea myy matkailupalveluja kaikille maakunnan kunnille (vrt. Tredea, osakkaana kaupunkiseudun kunnat). Matkailupalveluissa siirryttiin matkailutulopohjaiseen hinnoitteluun, jolloin Ikaalinen irrottautui yhteistyöstä. Eräs ympäristökunnan virkahenkilö toivoi matkailutoimen kehittämiseen ulospäin näkyvää henkilöä Hankkeet Tredealla on lukuisa määrä erilaisia hankkeita, jotka sisällöltään ovat osittain päällekkäisiä mm. osaamiskeskusohjelman hankkeiden kanssa. EU-rahoitteisia hankkeita on mm. konepajayritysten kehittämiseksi, sähköautoteknologian edistämiseksi ja hyvinvointialan yritysten kilpailukyvyn lisäämiseksi. Tredea on alkuun lähtenyt mukaan sinne, minne sitä on tarvittu. Osa Tredean työntekijöistä on palkattu hankerahoilla. Eri projekteissa on mukana 160 yritystä. Haastatteluissa nousee esiin odotukset toiminnan priorisoinnista ja keskittymisestä olennaiseen. Toisaalta laajaa palettia alkuvaiheessa ei välttämättä pidetty huonona asiana. Toimintaa voi linjata ja selkiyttää Tredean oman strategiatyön edetessä Omistajaohjaus Yhtiö on hallinnollisesti osa Tampereen kaupungin konsernia 60,44 % omistusosuudella. Tampereen kaupungin, edellä strategiakappaleessa mainitun, sitovan tavoitteen lisäksi kaupungin liiketoiminnan omistajaohjausyksikkö on antanut Tredealle ohjaavana tavoitteena vuodelle 2010 matkailu- ja tapahtumatoiminnan kehittämisen tehostamisen. Vuodelle 2011 sitovana tavoitteena on myös seudun kansainvälisten liikenneyhteyksien parantaminen ja ohjaavana tavoitteena seutumarkkinoinnin (erityisesti matkailumarkkinoinnin) tehostaminen ja seudun klusteripohjaisen kehitys- ja toimintamallin uudistaminen. Tredeaa omistavat myös muut kunnat, joilla on eri kanavia ohjata yhtiön toimintaa. Viisipaikkaisesta hallituksesta ympäristökunnista on kaksi jäsentä, Tampereelta kaksi ja yksi elinkeinoelämän nimeämä jäsen. Ns. ulkoisella johtoryhmällä, joka koostuu kuntien elinkeinojohdosta, on toimintaa ohjaavaa vaikutusmahdollisuutta. Yhteinen omistajaohjaus on vielä hakusessa. Etenkään ympäristökunnilla ei ole selkeää käsitystä, mitä yhtiöltä odotetaan. Erään ympäristökunnan johtohenkilö harmitteli, että kuntatason tavoitteista ei tule tietoa. Tampereen ääni tulevaisuuden linjausten suhteen on yhteneväisempi. Tampere on tehnyt avauksen ja ehdottanut 1 euroa/asukas lisäpanostusta kansainvälisiin asioihin. Tätä ympäristökunnat eivät hyväksyneet, koska budjetit olivat jo valmiita. 13

14 Yhtiön toimintaan haluavat vaikuttaa myös monet elinkeinoelämän sidosryhmät. Ns. ulkoisella johtoryhmällä, joka koostuu kuntien elinkeinojohdosta, on ollut vahva rooli. Se on toiminut yhtiön sparraajana ja linkkinä kuntiin. Yksi haastatelluista kysyi, tulisiko se virallistaa. Yhtiön oman strategian luonti selkiyttänee tilannetta Työnjako Kehittämisyhtiön tehtävät muotoutuvat paikallisten lähtökohtien mukaan. SEKES:n jäsenyhtiöissä suurimmassa osassa hoidetaan myös KOKO-ohjelman 3 (entinen aluekeskusohjelma) koordinointi. Tampereen seudulla se on kaupunkiseudun kuntayhtymän tehtävänä. Tampere on myös ainoa iso kaupunkiseutu, missä KOKO-ohjelma ei ole elinkeino-ohjelma, vaan PARAS-ohjelma. Joissakin vastauksissa mietittiin myös matkailupalvelujen ja Tredean eri kohderyhmää. Matkailuyhtiö myy palvelujaan koko Pirkanmaalle, tulisiko myös Tredean olla koko maakunnan kehitysyhtiö? Nyt mukana olevat kunnat ovat eri tavoin mukana Tredean toiminnassa: Tampere kokonaisvaltaisemmin ja tätä nykyä vain Orivesi puolittain. Osa kunnista on halunnut pitää myös omat yritysneuvojat alkavien yritysten neuvontaa varten (Ylöjärvi, Nokia). Kunnilla on Tredeasta huolimatta oma elinkeinoväkensä, myös Tampereella. Ympäristökunnasta joku kysyi, hoitaako Tredea joitain sellaisia asioita tai tehtäviä Tampereelle, joista Tampereen tulisi itse vastata tai joita sen tulisi itse hoitaa. Tampereen näkemyksen mukaan se ostaa lisäpalvelunsa Tredealta erikseen. Ajatuksena on ollut näin tukea yhtiötä. Tampere haluaa keskittyä seudullisesti tärkeisiin asioihin ja painottaa kansallista ja kansainvälistä näkökulmaa. Tukea kansainvälisten asioiden painottamiseen tuli selkeimmin Ylöjärveltä, jossa ideoitiin mm. OSKE:n klustereiden kumppaneiksi kansainvälisiä toimijoita. Ympäristökunnat pitävät nykyistä painotusta paikallisen ja seudullisen elinkeinotoiminnan välillä hyvänä ja omia elinkeinotoimistoja tarpeellisina. Seudun yhteistyö vaatii jatkuvia panostuksia ja sen lisäksi paikallisella tasolla tarvitaan omia elinkeinopoliittisia toimijoita, sanoi ympäristökunnan virkahenkilö. Muutamassa vastauksessa tuodaan esille, että kuntien elinkeinojohtajat ovat ulkoisen johtoryhmän toiminnassa sparranneet Tredeaa alkuun, ja odotuksena on, että jatkossa Tredeasta saataisiin lisäkäsiä paikallisen elinkeinotoiminnan tueksi. Toki sparraajan roolissaan ulkoinen johtoryhmä on käytännössä myös päässyt valmistelemaan asioita Tredealle eli rooliin oltiin tyytyväisiä. Kaikille sopiva painotus paikallisen ja seudullisen elinkeinopolitiikan välillä löytynee ajan kanssa. Yritysten sijoittumispalvelujen osalta tehtävänjakoa pidettiin selkeänä: Tredean tehtävänä on esitellä seutukunnan kohteita elinkeinoelämälle. Kunnan tehtävänä on neuvotella elinkeinoelämän kanssa ehdoista. Maaliin päästään kuitenkin vain yhteis- 3 KOKO on alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma alueiden omaehtoiseen kehittämiseen vuosille KOKO:n tavoitteena on alueiden kilpailukyvyn parantaminen. Painotus on elinkeino- ja innovaatiopolitiikan valintojen lisäksi laaja-alaisessa asuinympäristön ja yritysten toimintaympäristön kehittämisessä. 14

15 työllä, mitä kuvaa hyvin seuraava kommentti: Kuntien vastuulla on luoda edellytykset. Onnistuminen tässä on myös Tredean onnistumisen edellytys. Töiden suhteen Tredealla ja paikallisilla elinkeinotoimistoilla ei nähty olevan päällekkäisyyksiä. Tredean toiminnan tasapuolisuutta pidettiin monessa vastauksessa tärkeänä asiana. Yhtiön kautta tulevat yritysaihiot tulee esitellä kaikille seudun kunnille. 5. Johtopäätökset Tredea Oy on toteuttanut osaltaan kaupunkiseudun strategiaa elinkeinotoimen osalta. Tredea itsessään on elinkeinotoimen yhteistyömalli ja samalla se verkottuu alueen muiden elinkeinotoimijoiden kanssa. Omistajakuntien valtuustot ovat määritelleet vuositavoitteita suoraan Tredean tehtäväksi. Tampereella, Nokialla, Vesilahdella ja Ylöjärvellä näin oli tehty vuonna 2010 ja nämä tavoitteet olivat toteutuneet. Tredean toimintaan oltiin tyytyväisiä: keskiarvoksi tuli 8 kouluarvosana-asteikolla Toiminnan arvioitiin olleen sopimuksenmukaista, mutta osin arvosteltiin sitä, että kunnille oli tuotu valmis sopimusmalli, mitä ei pidetty hyvänä lähtökohtana. Tilanne on ilmeisesti jo muuttunut vuoden 2011 sopimusta valmisteltaessa. Tredea on tuonut elinkeinoasioiden hoitoon hallinnollista lisäarvoa, kun se on johtanut seudun elinkeinoväen tiiviimpään yhteistyöhön ja mahdollistanut asiakaslähtöisemmän toimintatavan. Se on saanut aikaan myös yhteistä näkyvyyttä ulospäin. Aikaansaannoksena useimmiten haastatteluissa mainittu asia oli aktiivinen vaikuttaminen lentoliikenneyhteyksien järjestämisessä. Yrityskontakteja on saatu Tredean kautta ja toiminta teollisuustonttien markkinoinnissa sai mainintoja. Seudullisten hankkeiden koordinointi sai Tredeasta kaivatun toimijan. Tredean mediaosaaminen oli huomattu. Tulevaisuudennäkymät Tredean toimintaan eivät olleet yhdenmukaisia. Kahden omistajakunnan näkemys painottui kansainvälisyyteen. Toisaalta Tredealta odotetaan myös kuntakohtaista yritysalueiden markkinointia, vaikuttamista työpaikkakehitykseen sekä EU-rahoituksen hyödyntämistä. Toisaalta EU-hankkeista todettiin, että niiden osalta toimintaa tulisi fokusoida. Yhtiö hakee vielä rooliaan. Haastatteluissa nousi esiin myös se, että kuntien tulee selkiyttää rooliaan omistajina ja määritellä, mitä ne yhtiöltä odottavat, myös raportoinnin osalta. Tiedonkulku erityisesti kuntien luottamushenkilöille koettiin puutteelliseksi. Tiedonkulun parantaminen on myös kuntien sisäinen asia. Myös hanketoiminnan osalta olisi tarpeen tehdä strategista valintaa siinä, minkälaisiin hankkeisiin mennään mukaan. Tredean tehtävänä on Osaamiskeskusohjelman valvonta, sillä sen rahoitus kulkee Tredean kautta. Nykyinen hanketoiminta on varsin pirstaleista ja sekä Tredealla että Osaamiskeskusohjelmalla on osin samanlaisia hankkeita. 15

16 Liitteet Liite 1. Elinkeino- ja matkailupalvelujen kustannukset v ja Tredea Oy:n perusmaksuosuudet v Liite 2. Arvioinnin haastattelulomake Liite 3. Haastatellut henkilöt Liite 1 Elinkeino- ja matkailupalvelujen kustannukset v eur / as 2010 Kangasala *) TA TA Lempäälä Nokia Pirkkala Orivesi Tampere **) Vesilahti Ylöjärvi *) Kangasalta haluttiin antaa vain talousarvioluvut. Vuoden 2009 talousarviossa ei ollut Tredean osuutta. *) Tampereella vuosien 2008 ja 2009 luvut ovat keskenään vertailukelpoisia. Vuosi 2010 on arvioitu tavalla, joka huomioi paremmin toimintamallin muutokset, esim. kansainvälinen toiminta (1 milj. euroa vuonna 2009) ei ole enää osa elinkeinopalveluja. Yhtiöitetty messutoiminta ei ole minkään vuoden luvuissa mukana. Kaupungin voimakkaasti kasvanutta työllistämistoimintaa (1 milj. euroa v. 2008, 2 milj. euroa v ja lähes 3 milj. euroa v. 2010) ei ole tässä luettu elinkeinopalveluihin mukaan, kuten ei muissakaan kunnissa. Tredea Oy:n perusmaksuosuudet v As.luku Osaamiskeskusohjelma Tredea Oy Yhteensä Kangasala ,2 3, Lempäälä ,2 3, Nokia ,2 3, Orivesi , Pirkkala ,2 3, Tampere ,2 3, Vesilahti , Ylöjärvi ,2 3, Yhteensä

17 Liite 2 Arvioinnin haastattelulomake 1. Onko kuntanne saama palvelu Tredea Oy:ltä mielestänne ollut sopimuksenmukaista? 2. Kaipaatteko jotain muuta palvelua Tredealta, jota ei nyt ole mukana sopimuksessa tai onko sopimuksessa mukana jokin sellainen palvelu, jota ette tarvitse? 3. Käyttääkö kuntanne nyt enemmän rahaa elinkeinoasioiden hoitamiseen kuin ennen Tredean toimintaa? Jos käyttää, niin oletteko tyytyväisiä nykyiseen toimintatapaan? 4. Oletteko tyytyväisiä Tredean hinnoitteluun (euroa/asukas) vai olisiko sitä tarvetta muuttaa esim. suoritepohjaiseksi? 5. Pääseekö kuntanne vaikuttamaan riittävästi Tredean toimintaan ja asioihin niiden valmisteluvaiheessa? 6. Miten Tredea näkyy (vai näkyykö) strategiassa, elinkeino-ohjelmassa tms. vastaavassa? Miten elinkeinoa koskevat tavoitteet on asetettu, miten kustannuksia seurataan ja aikaansaannoksia arvioidaan? 7. Matkailuyhtiö GoTampere on sulautettu Tredeaan lähtien. Miten näette Tredean toiminnan kokonaisuutena jatkuvan tulevaisuudessa? Mihin suuntaan Tredean toimintaa tulisi kehittää? 8. Mitä konkreettisia tai aineettomia saavutuksia voitte mainita, joita Tredea on aikaansaanut kunnassanne tai seutukunnassa? 9. Mitkä ovat Tredean toiminnan haasteet tai ongelmat seutukunnallisen elinkeinotoiminnan järjestämisessä? 10. Miten yhteistyö kunnan ja Tredean välillä toimii? Onko raportointi riittävää ja tulisiko raportointia kehittää jotenkin? 11. Oletteko olleet tyytyväisiä Tredea Oy:ltä saamaanne palveluun ja minkä arvosanan antaisitte kouluasteikolla 4 10 Tredean toiminnasta? 12. Onko Tredea lisännyt seudullista yhteenkuuluvuutta ja vähentänyt kuntien välistä kilpailua yrityksistä? 17

18 Liite 3 Haastatellut henkilöt Tredea Oy Kangasala Lempäälä Nokia Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi toimitusjohtaja Ari Tuulentie kehitysjohtaja Anne-Mari Järvelin hallintojohtaja Marko Järvenpää kunnanvaltuuston puheenjohtaja Raimo Kouhia kunnanhallituksen puheenjohtaja Heikki A. Ollila kunnanjohtaja Jukka Mäkelä elinkeino- ja kehitysjohtaja Lasse Silván kunnanvaltuuston puheenjohtaja Tuula Petäkoski-Hult kunnanhallituksen puheenjohtaja Päivi Söderström kunnanjohtaja Olli Viitasaari elinkeinojohtaja Markku Sipilä kunnanvaltuuston puheenjohtaja Reino Ojala kunnanhallituksen puheenjohtaja Esa Martikkala kunnanjohtaja Tapani Mattila talousjohtaja Pasi Virtanen elinkeinopäällikkö Henry Moisio kunnanvaltuuston puheenjohtaja Pertti Skogberg pormestari Helena Rissanen kansliapäällikkö Oskari Auvinen elinkeinojohtaja Erkki Korkala kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Irene Roivainen pormestari Timo P. Nieminen apulaispormestari Perttu Pesä johtaja, Tredean hallituksen puheenjohtaja Kari Kankaala tilaajapäällikkö, vs. tilaajajohtaja Pekka Kivekäs vs. tilaajapäällikkö Tuija Mannila kaupunkikehitysryhmän hallintopäällikkö Raimo Huusari kunnanjohtaja Erkki Paloniemi kehittämispäällikkö Markku Männikkö kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Leena Joensivu kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mika Kotiranta kaupunginjohtaja Pentti Sivunen toimitusjohtaja Timo Isolähteenmäki 18

Yrityskehityksen ja elinkeinotoiminnan organisoitumisen vaihtoehdot. Selonteko valtuustolle 4.11.2013 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Yrityskehityksen ja elinkeinotoiminnan organisoitumisen vaihtoehdot. Selonteko valtuustolle 4.11.2013 Muutosjohtaja Risto Kortelainen Yrityskehityksen ja elinkeinotoiminnan organisoitumisen vaihtoehdot Selonteko valtuustolle 4.11.2013 Muutosjohtaja Risto Kortelainen 23.10.2013 Elinkeinopoliittiset toiminta- ja organisaatiomallit JYVÄSKYLÄ

Lisätiedot

työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen, Jari Heiniluoma, Jukka Alasentie, Kristiina Karppi Taustaa

työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen, Jari Heiniluoma, Jukka Alasentie, Kristiina Karppi Taustaa SOTE- JA ALUEHALLINTOUUDISTUS n aluehallintoryhmän 7.3.2016 kokouksen toimeksiannon mukaisesti n elinkeinopalveluiden kokonaisuus, nykytilakuvaus työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen,

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan Kehitys Oy

Ylä-Pirkanmaan Kehitys Oy Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry:lle ja MW-Kehitys Oy:lle annetun toimeksiannon johdosta tehty esitys seudullisesta kehitysyhtiöstä Ylä-Pirkanmaan Kehitys Oy Tavoitteena on luoda seudullinen kehittämisyhtiö,

Lisätiedot

SEUDULLINEN HAKEUTUMISMAHDOLLISUUS PÄIVÄHOITOON- SOPIMUS PÄIVÄHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ KUNTIEN VÄLISENÄ OSTOPALVELUNA

SEUDULLINEN HAKEUTUMISMAHDOLLISUUS PÄIVÄHOITOON- SOPIMUS PÄIVÄHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ KUNTIEN VÄLISENÄ OSTOPALVELUNA SEUDULLINEN HAKEUTUMISMAHDOLLISUUS PÄIVÄHOITOON- SOPIMUS PÄIVÄHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ KUNTIEN VÄLISENÄ OSTOPALVELUNA Tampereen kaupunkiseudun kunnat ovat sopineet päivähoidon hakeutumisen laajentamisesta

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelma 2015-2020

Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Painopisteet: Yrittäjyysmyönteisen ilmapiirin edistäminen Toimintaedellytysten luominen elinkeinoelämälle Seudullisen yhteistyön Yrittäjyysmyönteisen

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KYMMENEN KIPUPISTETTÄ MAANKÄYTÖN SEUDULLISESSA SUUNNITTELUSSA

ELINKEINOELÄMÄN KYMMENEN KIPUPISTETTÄ MAANKÄYTÖN SEUDULLISESSA SUUNNITTELUSSA ELINKEINOELÄMÄN KYMMENEN KIPUPISTETTÄ MAANKÄYTÖN SEUDULLISESSA SUUNNITTELUSSA Elinkeinoelämän seutuseminaari Toimitusjohtaja Ari Tuulentie 07.06.2011 Tredea Oy:n osakkaat + Tampereen kaupunkiseutu Tampere

Lisätiedot

28.10.2013 Ari Hiltunen

28.10.2013 Ari Hiltunen 28.10.2013 Ari Hiltunen Kaupunginhallituksen kokous 28.10.2013 Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Mitattavuus ja vaikuttavuus Välittömät vaikutukset eli mitä tehdään ja välilliset tulokset muiden toimijoiden

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Itä-Uudenmaan elinkeino- ja kehittämispalvelujen organisoinnista

Itä-Uudenmaan elinkeino- ja kehittämispalvelujen organisoinnista Itä-Uudenmaan elinkeino- ja kehittämispalvelujen organisoinnista 1. Itä-Uudenmaan elinkeinoelämä Asukkaat Itä-Uudellamaalla oli vuoden 2010 lopussa asukkaita yhteensä 96 800 jakaantuen siten, että Loviisan

Lisätiedot

SEUDULLINEN HAKEUTUMISMAHDOLLISUUS PÄIVÄHOITOON- SOPIMUS PÄIVÄHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ KUNTIEN VÄLISENÄ OSTOPALVELUNA

SEUDULLINEN HAKEUTUMISMAHDOLLISUUS PÄIVÄHOITOON- SOPIMUS PÄIVÄHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ KUNTIEN VÄLISENÄ OSTOPALVELUNA SEUDULLINEN HAKEUTUMISMAHDOLLISUUS PÄIVÄHOITOON- SOPIMUS PÄIVÄHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ KUNTIEN VÄLISENÄ OSTOPALVELUNA Tampereen kaupunkiseudun kunnat (Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere,

Lisätiedot

OAJ:n Pirkanmaan alueyhdistyksen järjestämä keskustelutilaisuuden toisen asteen koulutuksen yhteistyöselvityksestä.

OAJ:n Pirkanmaan alueyhdistyksen järjestämä keskustelutilaisuuden toisen asteen koulutuksen yhteistyöselvityksestä. OAJ:n Pirkanmaan alueyhdistyksen järjestämä keskustelutilaisuuden toisen asteen koulutuksen yhteistyöselvityksestä. kehittämispäällikkö Juha Karvonen 17.3.2011 Selvitystyöhön kohteena olevat asiat 1. Kuvataan

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Satakunnankatu 18 A, II kerros, neuvotteluhuone

Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Satakunnankatu 18 A, II kerros, neuvotteluhuone Aika 5.2.2007 klo 14:30-16:20 Paikka Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Satakunnankatu 18 A, II kerros, neuvotteluhuone Osallistujat Kivekäs Pekka tilaajapäällikkö Tampere, pj. Koskinen Asko johtaja

Lisätiedot

Kotkan Haminan seutusopimus

Kotkan Haminan seutusopimus Kotkan Haminan seutusopimus Kotkan Haminan seudun seutuvaltuusto 19.8.2013 Kotkan kaupunginvaltuusto 12.11.2013 Haminan kaupunginvaltuusto 15.10.2013 Miehikkälän kunnanvaltuusto 30.9.2013 Pyhtään kunnanvaltuusto

Lisätiedot

ELINVOIMAINEN TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU - TULEVAISUUDEN VAIHTOEHDOT VAIKUTUKSINEEN -SELVITYS

ELINVOIMAINEN TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU - TULEVAISUUDEN VAIHTOEHDOT VAIKUTUKSINEEN -SELVITYS ELINVOIMAINEN TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU - TULEVAISUUDEN VAIHTOEHDOT VAIKUTUKSINEEN -SELVITYS Ohjausryhmä MUISTIO Aika Torstai 26.9.2013 klo 10.06 11.56 Paikka Tampere-talo, kokoustila Sonaatti 1 Osallistujat

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 2/2009 HYVINVOINTIPALVELUT SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON TYÖRYHMÄ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 2/2009 HYVINVOINTIPALVELUT SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON TYÖRYHMÄ ESITYSLISTA 2/2009 HYVINVOINTIPALVELUT Aika 27.3.2009 klo 13.00 14.50 Paikka Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimisto Satakunnankatu 18 A, 2. krs Osallistujat Tarja Marjamäki Nokia puheenjohtaja

Lisätiedot

Tämän sopimuksen sopijaosapuolina ovat seuraavat Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n omistajakunnat (jäljempänä sopijakunnat):

Tämän sopimuksen sopijaosapuolina ovat seuraavat Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n omistajakunnat (jäljempänä sopijakunnat): Luonnos 16.03.2012 Yhteistoimintasopimus jätehuoltoviranomaisena toimimisesta 1. Sopimuksen osapuolet Tämän sopimuksen sopijaosapuolina ovat seuraavat Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n omistajakunnat (jäljempänä

Lisätiedot

Millainen osaaminen saa uudet yritykset siirtymään Tampereelle?

Millainen osaaminen saa uudet yritykset siirtymään Tampereelle? Millainen osaaminen saa uudet yritykset siirtymään Tampereelle? Oula Välipakka / Tredea Oy Nääsvillen oliopäivät 02.12.2015 Tredea Oy Elinkeinokehityksen kokoava voima Toiminta käynnistyi 1.1.2009 Osakkaat:

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 2/2009 HYVINVOINTIPALVELUT SEUTUSIVISTYS

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 2/2009 HYVINVOINTIPALVELUT SEUTUSIVISTYS MUISTIO 2/2009 HYVINVOINTIPALVELUT Aika 15.4.2009 klo 9.00 11.05 Paikka Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimisto Satakunnankatu 18 A, 2. krs Osallistujat Nina Lehtinen Lempäälä puheenjohtaja (x)

Lisätiedot

Sopimuksen tarkoitus ja tavoitteet

Sopimuksen tarkoitus ja tavoitteet 2 YHTEISTYÖSOPIMUS: allekirjoitettu 9.3.2015 PIRKKALAN KUNNAN JA PIRKKALAN YRITTÄJIEN YHTEISTYÖSOPIMUS 2015 Sopimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tällä sopimuksella Pirkkalan kunta ja Pirkkalan Yrittäjät

Lisätiedot

26.1.2015 Ari Hiltunen

26.1.2015 Ari Hiltunen 26.1.2015 Ari Hiltunen Kilpailukyvyn ja elinkeinopolitiikan ohjaus- ja toimintakokonaisuus Selonteko Jyväskylän valtuustolle 26.1.2015 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 2. Jyväskylän Yritystehdas 3. Tehokkaat

Lisätiedot

Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016

Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016 Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016 Sisällys 1. Valtuuston hyväksymä taloussuunnitelma 2014 2016... 4 2. Toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelma-kaudella

Lisätiedot

Urjala. Kuntaraportti

Urjala. Kuntaraportti Urjala Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Ruovesi. Kuntaraportti

Ruovesi. Kuntaraportti Ruovesi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

OSKE-viestinnän tehostaminen. Riikka Pellikka Jyväskylä 3.11.2011

OSKE-viestinnän tehostaminen. Riikka Pellikka Jyväskylä 3.11.2011 OSKE-viestinnän tehostaminen Riikka Pellikka Jyväskylä 3.11.2011 OSKE-viestinnän tehostaminen Taustaa OSKEn panostukset näkyvät yleensä loppukaudesta nyt on aika profiloida tulokset OSKEn saavutuksiksi

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILU OY OMISTAJUUS YHTEISMARKKINOINTI-, MYYNTI- PALVELUSOPIMUSMALLI STRATEGIATYÖRYHMÄN MIETINTÖ 25.3.2009

HÄMEEN MATKAILU OY OMISTAJUUS YHTEISMARKKINOINTI-, MYYNTI- PALVELUSOPIMUSMALLI STRATEGIATYÖRYHMÄN MIETINTÖ 25.3.2009 HÄMEEN MATKAILU OY OMISTAJUUS YHTEISMARKKINOINTI-, MYYNTI- PALVELUSOPIMUSMALLI - STRATEGIATYÖRYHMÄN MIETINTÖ 25.3.2009 Matkailu maakunnan yksi strategisista elinkeinoista ja toiseksi suurin työllistäjä

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014 OSAKASSOPIMUS Luonnos 1 26.3.2014 Sisällys 1. Sopijapuolet... 2 2. Osakassopimuksen tarkoitus ja omistajatahto... 2 3. Yhtiön tarkoitus ja tehtävät... 3 4. Osakkeenomistajien keskinäiset suhteet... 3 5.

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Tampere. Kuntaraportti

Tampere. Kuntaraportti Tampere Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Virrat. Kuntaraportti

Virrat. Kuntaraportti Virrat Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Yrityskolmion toiminnan arviointi. Arvioinnin tuloksia 7.5.2013

Yrityskolmion toiminnan arviointi. Arvioinnin tuloksia 7.5.2013 Yrityskolmion toiminnan arviointi Arvioinnin tuloksia 7.5.2013 ESITYKSEN SISÄLTÖ Arvioinnin toteutus Tehokkuusvertailua Katsaus hanketoimintaan Toiminnan hyödyt (kyselytuloksia) Seudun kehitys Yhteenveto

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia 2009-2015 Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 2009-2015 VISIO 2015: Suomen ympäristötehokkain ja yritysystävällisin

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Pääsihteeri Pirjo Kutinlahti Työ- ja elinkeinoministeriö TEM Innovaatioympäristöt ryhmän sidosryhmätilaisuus 11.3.2008 HELSINKI Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Luonnos strategisista päämääristä Hyvinvoinnin näkökulma Yritysten kilpailukyvyn kehittäminen Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle M A A L I Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle MIKSI? - luovat alat auttavat muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan - luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää yritysten

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000

Lisätiedot

JOUKKOLIIKENTEEN TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN TAMPEREEN KAUPUNKISEUDULLA YHTEISTOIMINTASOPIMUS. Hyväksytty seutuhallituksessa 24.11.

JOUKKOLIIKENTEEN TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN TAMPEREEN KAUPUNKISEUDULLA YHTEISTOIMINTASOPIMUS. Hyväksytty seutuhallituksessa 24.11. 1 JOUKKOLIIKENTEEN TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN TAMPEREEN KAUPUNKISEUDULLA YHTEISTOIMINTASOPIMUS Hyväksytty seutuhallituksessa 24.11.2009 2 YHTEISTOIMINTASOPIMUS TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN

Lisätiedot

1 (7) 29.1.2015 SOPIMUS ELINKEINOPALVELUJEN JA ELINKEINOJEN KEHITTÄMISTOIMENPITEIDEN TOTEUTTAMISESTA V. 2015. 1. Sopijapuolet

1 (7) 29.1.2015 SOPIMUS ELINKEINOPALVELUJEN JA ELINKEINOJEN KEHITTÄMISTOIMENPITEIDEN TOTEUTTAMISESTA V. 2015. 1. Sopijapuolet 1 (7) 29.1.2015 SOPIMUS ELINKEINOPALVELUJEN JA ELINKEINOJEN KEHITTÄMISTOIMENPITEIDEN TOTEUTTAMISESTA V. 2015 1. Sopijapuolet 2. Sopimuksen tausta ja tavoitteet 3. Sopimuksen kohde Kouvolan kaupunki, jäljempänä

Lisätiedot

kehittämistä 29.9.2014 / YW

kehittämistä 29.9.2014 / YW S t d lli t Sote osana seudullista kehittämistä 29.9.2014 / YW Kehittämisyhtiöiden tavoite SEKESissä 40 jäsentä, henkilökuntaa n.600 Missiona yritysten kehittyminen Tehtävänä toimia niin, että yritystoiminta

Lisätiedot

OSTOPALVELUSOPIMUS TORNION KAUPUNGIN ELINKEINOJEN KEHITTÄMISESTÄ

OSTOPALVELUSOPIMUS TORNION KAUPUNGIN ELINKEINOJEN KEHITTÄMISESTÄ 1 OSTOPALVELUSOPIMUS TORNION KAUPUNGIN ELINKEINOJEN KEHITTÄMISESTÄ 1. Sopijaosapuolet Tornion kaupunki Y-tunnus 0193524-6 Suensaarenkatu 4 95400 Tornio Team Botnia Oy Y-tunnus 1508288-9 Hallituskatu 9

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TAMPEREEN SEUDUN VESIHUOLLOSTA. Tekpan seutuseminaari 23.3.2011. Tj Pekka Pesonen Tampereen Vesi

AJANKOHTAISTA TAMPEREEN SEUDUN VESIHUOLLOSTA. Tekpan seutuseminaari 23.3.2011. Tj Pekka Pesonen Tampereen Vesi AJANKOHTAISTA TAMPEREEN SEUDUN VESIHUOLLOSTA Tekpan seutuseminaari 23.3.2011 Tj Pekka Pesonen Tampereen Vesi 1 KÄYNNISSÄ OLEVIA SEUDULLISIA HANKKEITA Sako ja umpikaivolietteiden keräystyön järjestäminen

Lisätiedot

ICT-alan tulevaisuus Pirkanmaalla

ICT-alan tulevaisuus Pirkanmaalla ICT-alan tulevaisuus Pirkanmaalla Pirkanmaan ICT-alan strateginen muutos käynnissä Aloite alan kehittämistä suuntaavalle strategialle tuli Tampereen kauppakamarin ICT-valiokunnalta talvella 2008-2009 Hermia

Lisätiedot

ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH

ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH KEHITYSTAVOITE ELINVOIMAINEN ÄÄNESEUTU, JOSSA TOIMIVAT TYÖMARKKINAT TUKEVAT KUNTIEN, KUNTALAISTEN JA YRITYSTEN MENESTYSTÄ JA HYVINVOINTIA Mittarit:

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management 2008 IBM Corporation IBM Cognos: suorituskyvyn johtamisen asiantuntija IBM osti

Lisätiedot

Kilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV 30.9.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson

Kilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV 30.9.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson Kilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV 30.9.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson Markku Andersson Miten hyvät veronmaksajat saadaan pysymään

Lisätiedot

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Puhelinhaastatteluissa esiin nousseet osaamisen kehittämisen tarpeet Projektiassistentti Paula Sovelius TäsmäProto-hanke

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1993 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa Maakuntajohtaja Juhani Honka Jäsentely A. Joitakin ajatuksia Tilastokeskuksesta

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Perustettu vuonna 1996 Henkilöstömäärä: 34 (2015) Liikevaihto vuonna 2014: 6,1 milj. euroa, josta kuntarahan

Lisätiedot

OSKE-viestinnän tehostaminen. Riikka Pellikka Lappeenranta 28.9.2011

OSKE-viestinnän tehostaminen. Riikka Pellikka Lappeenranta 28.9.2011 OSKE-viestinnän tehostaminen Riikka Pellikka Lappeenranta 28.9.2011 Miksi OSKE-viestintää? OSKEn panostukset näkyvät yleensä loppukaudesta NYT AIKA KERTOA TULOKSISTA Yritysten aktivointi OSKE-toimintaan

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 6/2010 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON TYÖRYHMÄ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 6/2010 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON TYÖRYHMÄ MUISTIO 6/2010 Aika 14.12.2010 klo 13.00 15.30 Paikka UKK instituutti, kokoustila kesä Kaupinpuistonkatu 1, Tampere Osallistujat Tarja Marjamäki Nokia puheenjohtaja (x) Raija Harju Kangasala 1. varapuheenjohtaja

Lisätiedot

INFOTILAISUUS HENKILÖSTÖLLE

INFOTILAISUUS HENKILÖSTÖLLE PAKETTI - KUNTIEN PALVELURAKENTEIDEN KEHITTÄMISPROJEKTI INFOTILAISUUS HENKILÖSTÖLLE Päijät-Hämeen henkilöstö- ja talouspalvelukeskus - HETA 25.11.2011 Roope Rauhalinna Katrina Harjuhahto-Madetoja FCG Finnish

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Pöytäkirja 1. Karjalainen Riitta pj. Mölsä Jukka Koivunen Tuula j. Venesjärvi Seppo j., poissa

ORIMATTILAN KAUPUNKI Pöytäkirja 1. Karjalainen Riitta pj. Mölsä Jukka Koivunen Tuula j. Venesjärvi Seppo j., poissa ORIMATTILAN KAUPUNKI Pöytäkirja 1 Aika 26.5.2016 klo 18.00 20.40 Paikka Osanottajat Kaupunginhallituksen kokoushuone Karjalainen Riitta pj. Mölsä Jukka vpj. Koivunen Tuula j. Venesjärvi Seppo j., poissa

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU VAPAA-AIKATYÖRYHMÄ MUISTIO 1/2015 23.1.2015

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU VAPAA-AIKATYÖRYHMÄ MUISTIO 1/2015 23.1.2015 Aika: klo 9 10.11 Paikka: Ryhmähuone 3, Virastotalon 5. krs. Osallistujat: Lauri Savisaari tilaajapäällikkö Tampere pj. Toimi Jaatinen tuotantojohtaja Tampere Marko Ojala vs.vapaa-aikajohtaja Ylöjärvi

Lisätiedot

Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen. Case:TAMK

Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen. Case:TAMK Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen Case:TAMK Historiaa Tampereen ammattikorkeakoulu Väliaikainen toimilupa v. 1992 Vakinainen toimilupa v.1996 Ylläpitäjä: Tampereen kaupunki Pirkanmaan ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU VAPAA AIKATYÖRYHMÄ MUISTIO 4/2014 1.9.2014

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU VAPAA AIKATYÖRYHMÄ MUISTIO 4/2014 1.9.2014 Aika: klo 13.15 15.00 Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A 2. krs. Osallistujat: Lauri Savisaari tilaajapäällikkö Tampere pj. Toimi Jaatinen tuotantojohtaja Tampere Sami Yli Pihlaja vapaa aikajohtaja

Lisätiedot

Miten kumppanuus rakennetaan ja varmistetaan seudullisissa yrityspalveluissa?

Miten kumppanuus rakennetaan ja varmistetaan seudullisissa yrityspalveluissa? Yritys-Suomi -seminaari 06.05.2010 Miten kumppanuus rakennetaan ja varmistetaan seudullisissa yrityspalveluissa? - Miten sopimus syntyi Kotkan-Haminan seudulla? 10.5.2010 asiantuntija Eeva Koskimies Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 7/2009 PÄIVÄHOIDON TYÖRYHMÄ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 7/2009 PÄIVÄHOIDON TYÖRYHMÄ MUISTIO 7/2009 Aika 20.11.2009, alkaen klo 12.00 13.34 Paikka Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimisto Satakunnankatu 18 A, 2. krs Osallistujat Leena Viitasaari Tampere puheenjohtaja (x) Anni Aalto

Lisätiedot

ESISELVITYS SEUDULLISEN SÄHKÖISEN PALVELUVERKKO- JA KARTTA - HANKKEEN KÄYNNISTÄMISESTÄ Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Dimenteq Oy, 18.12.

ESISELVITYS SEUDULLISEN SÄHKÖISEN PALVELUVERKKO- JA KARTTA - HANKKEEN KÄYNNISTÄMISESTÄ Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Dimenteq Oy, 18.12. DIMENTEQ OY ÖRNINKATU 15 24100 SALO FINLAND WWW.DIMENTEQ.FI ESISELVITYS SEUDULLISEN SÄHKÖISEN PALVELUVERKKO- JA KARTTA - HANKKEEN KÄYNNISTÄMISESTÄ Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Dimenteq Oy, 18.12.2011

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Elinkeino- ja elinvoimatyöryhmä

Elinkeino- ja elinvoimatyöryhmä Elinkeino- ja elinvoimatyöryhmä Hattula, Hämeenlinna, Janakkala Keskeisellä paikalla sijaitsevalla kuntakolmikolla on perusta kunnossa mutta myös potentiaalia, jota hyödyntämällä voitaisiin lisätä alueen

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 370. Kaupunginhallitus 17.12.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 370. Kaupunginhallitus 17.12.2012 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 7..0 Sivu / 7/0.0.0/0 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 8 0..0 70 Active Life Village Oy:n osakkeiden luovutus Valmistelijat / lisätiedot: Laitala Pasi, puh. (09) 86 87 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen

YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen ELY-keskuksen, TE-toimiston ja seudun kuntien välillä on ollut seitsemän YS-sopimusta. Aluekohtaisesta YS-toiminnan palvelujen koordinoinnista vastaa TE-toimisto.

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut SeutuYP koordinaattoreiden työkokous Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 1. Raahen

Lisätiedot

Kuntien markkinointitutkimus 2009. vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009

Kuntien markkinointitutkimus 2009. vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009 Kuntien markkinointitutkimus 2009 vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009 Toteutus maaliskuussa 2009 Toteutettiin webropol-kyselynä Sähköpostitse kuntien kirjaamojen kautta kuntien markkinointivastaaville

Lisätiedot

Rohkee, mutta sopii sulle

Rohkee, mutta sopii sulle Rohkee, mutta sopii sulle Johanna Holmberg Markkinointijohtaja Tredea Oy 23.10.2012 Tredean seutumarkkinointi Tredean seutumarkkinoinnin tehtävä on seudun kansainvälisen tunnettuuden kasvattaminen ja vetovoimisuuden

Lisätiedot

3.1 Karelia Expert matkailupalvelu Oy:n roolin ja aseman määrittäminen

3.1 Karelia Expert matkailupalvelu Oy:n roolin ja aseman määrittäminen JOENSUUN KAUPUNGIN MATKAILUPALVELUSOPIMUS 1. Osapuolet Palvelun tuottaja Karelia Expert matkailupalvelu Oy (0932125-7) Koskikatu 5, 80100 Edustaja Toimitusjohtaja Markku Litja Palvelun tilaaja Edustaja

Lisätiedot

1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus...3. 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta...3. 3 Käsittelyjärjestys...3

1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus...3. 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta...3. 3 Käsittelyjärjestys...3 Kotkan - Haminan seudun seutuvaliokunta 27.1.2012 PÖYTÄKIRJA Nro 1/2012 KOKOUSAIKA Perjantai 27.1.2012 klo 14 15.30 KOKOUSPAIKKA Cursor Oy, Kyminlinnantie 6, Kotka, 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus...3

Lisätiedot

Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi

Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi 13.6.2012 1 Uusi Kouvola lyhyesti Asukkaita noin 90.000 (88 987/2008) Pinta-ala 2 885 km², josta maapinta-ala 1677 km² ja vesistöä 370

Lisätiedot

HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia

HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia 2008-2020 Hyvän Elämisen Evväät- elinkeinostrategia 2008 2020 Tekijöinä Keuruun kaupunki, Multian kunta, Keuruun Yrittäjät ry sekä Kehittämisyhtiö Keulink Oy. Lisäksi

Lisätiedot

Jori Louhisuo. Muut saapuvilla olleet Matti Arkko sihteeri Kaija Kangas kunnanhallituksen edustaja

Jori Louhisuo. Muut saapuvilla olleet Matti Arkko sihteeri Kaija Kangas kunnanhallituksen edustaja Kokousaika Torstai 14.02.2013 klo 19.00 20.30 Kokouspaikka Karvian kunta, kunnanhallituksen kokoushuone Saapuvilla olleet jäsenet Seppo Ruokola Jori Louhisuo Mari Ervelä Sari Vaholuoto Pentti Malmila Marko

Lisätiedot

Nonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko

Nonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko Nonprofit-organisaation markkinointi Dosentti Pirjo Vuokko Markkinoinnin lähtökohdat Markkinoinnin lähtökohdat Peruskysymys: Mitä me haluamme olla ja kenelle? Miten tämä saavutetaan? Tärkeää: Kohderyhmälähtöisyys

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

Yhteistyösopimus. 1. Osapuolet

Yhteistyösopimus. 1. Osapuolet Yhteistyösopimus 1. Osapuolet Kangasalan kunta Lempäälän kunta Nokian kaupunki Oriveden kaupunki Pirkkalan kunta Tampereen kaupunki Vesilahden kunta Ylöjärven kaupunki 2. Sopimuksen tausta ja tarkoitus

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN KONSERNIOHJE

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN KONSERNIOHJE 1 Kv 3.3.2008 Sääntö tulee voimaan heti Kumottu 20.12.2000 hyväksymä konserniohje HYVINKÄÄN KAUPUNGIN KONSERNIOHJE Tarkoitus ja tavoite Soveltamisala Sitovuus Hyvinkään kaupungin konserniohjeella tuetaan

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 5/2009 HYVINVOINTIPALVELUT SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON TYÖRYHMÄ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 5/2009 HYVINVOINTIPALVELUT SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON TYÖRYHMÄ MUISTIO 5/2009 HYVINVOINTIPALVELUT Aika 26.8.2009 klo 13.02 15.41 Paikka Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimisto Satakunnankatu 18 A, 2. krs Osallistujat Tarja Marjamäki Nokia puheenjohtaja (x)

Lisätiedot

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmä Laatija: Aleksi Saukkoriipi Prosessi Selvitys aloitettu lokakuussa Päättynyt maaliskuussa Seuraavaksi alkaa huomautusaika kuntalaisille 30 päivää (huhtikuussa)

Lisätiedot

Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista

Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista LEHDISTÖTIEDOTE, 28.11.2011 JULKAISUVAPAA HETI Yrityskyselyllä tietoa yritysneuvontapalvelusta Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista Koillismaalaisille

Lisätiedot

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä Jyrki Myllyvirta kaupunginjohtaja Lahti 2011 Yksi nopeasti kasvavista kaupunkiseuduista, erityisesti korkeakoulutetun väestön osalta Suomen merkittävin

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi

Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi Alueellisen organisoitumisen mahdollisuudet Asiat Länsi-Uudenmaan matkailun ongelmat Alueelliset organisointimallit muualla Suomessa Haastattelut kesä-elokuu 2009

Lisätiedot

1. KUNNAN ELINKEINOTOIMEN JOHTAMINEN

1. KUNNAN ELINKEINOTOIMEN JOHTAMINEN OSTOPALVELUSOPIMUS 2015 1 (5) Tämän sopimuksen perustana on Lempäälän kunnanvaltuuston päätös 24.11.2010 Elinkeinotoimen toiminnan ja organisaation kehittämisestä sekä kunnanhallituksen 10.01.2011 hyväksymä

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö

Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö Kaisa Saario LAUSUNTO 9.4.2015 Työ- ja elinkeinoministeriölle Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö Työ- ja elinkeinoministeriö on 25.3.2015

Lisätiedot

Salon seudun KOKO. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2010. Maakunnan kehittämisraha Projektisuunnitelma

Salon seudun KOKO. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2010. Maakunnan kehittämisraha Projektisuunnitelma 1(7) Salon seudun KOKO Toiminta- ja taloussuunnitelma 2010 Maakunnan kehittämisraha Projektisuunnitelma 2(7) Hankkeen nimi Salon seudun KOKO Tiivistelmä Salon seudun KOKO:n tärkein tehtävä on rakentaa

Lisätiedot