OSALLISUUTTA TUKEVA TOIMINTA -TEEMA. Mikkeli: Jalkautuvat vertaistuelliset ryhmät (Mikkelin Savoset monipalvelukeskus)

Transkriptio

1 SAVON OTE -HANKE Savon OTE -hankkeessa vastataan OTE-kärkihankkeen kaikkiin kolmeen teemaan: Työtoiminnasta töihin, Opinnoista töihin ja Osallisuutta tukeva toiminta. Pääpaino Savon OTE -hankkeessa on kuitenkin osallisuutta tukevan toiminnan kehittämisessä. Hankkeessa Vaalijalan kuntayhtymä pilotoi palveluita ja luo ylimaakunnallisia toimintamalleja kehitysvammaisille neljällä eri paikkakunnalla: - Kuopiossa kehitetään jalkautuvaa päivätoimintaa - Varkaudessa ja Pieksämäellä kehitetään klubitoimintaa - Mikkelissä luodaan mallia jalkautuviin vertaistuellisiin ryhmiin Hankkeessa kehitettävät palvelut ovat matalan kynnyksen osallisuutta ja toimintakykyä tukevaa toimintaa niille heikossa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille, jotka nyt jäävät palveluiden ulkopuolelle ja ovat siten syrjäytymisvaarassa. Kokonaisuutena luodaan mallia toimintakykyarvioon, joka tähtää osatyökykyisten työllistymiseen. Myös tuetun työn kehittäminen ja malli oppilaitosyhteistyöhön kuuluvat hankkeen tavoitteisiin. OSALLISUUTTA TUKEVA TOIMINTA -TEEMA Kaikille osallisuutta tukevan toiminnan piloteille löytyy tiettyjä yhteisiä elementtejä. Näitä ovat mm. Tuen ja ohjauksen malli sekä Melba/IMBA työkykyarviomenetelmä, joita käsitellään myöhemmin tarkemmin työtoiminnasta töihin -teeman yhteydessä. Lisäksi Kvankin osallisuutta ja työllistymistä tukevan toiminnan laatukriteerit liittyvät oleellisesti tähän teemaan, ja ne on viety osaksi Vaalijalan laatujärjestelmää. Laatukriteereistä järjestettiin seminaarit sidosryhmille Kuopiossa, Varkaudessa ja Mikkelissä. Elokuussa niistä järjestetään koulutusta Vaalijalan henkilöstölle Mikkelissä ja Kuopiossa. Hanke järjesti myös itsemääräämisoikeusiltoja viidellä paikkakunnalla yhdessä hankekumppani Savaksen kanssa. Mikkeli: Jalkautuvat vertaistuelliset ryhmät (Mikkelin Savoset monipalvelukeskus) Tavoite ja kohderyhmä Lähtökohtana Mikkelin pilotissa on tilanne, että työtoiminnassa on sellaisiakin osatyökykyisiä, joilla voisi olla mahdollisuus työllistyä palkkasuhteiseen työhön. Kaikille työllistyminen ei ole kuitenkaan tässä vaiheessa realistinen eikä tarkoituksenmukainen tavoite. Tarkoituksena onkin kehittää aktiivista osallisuutta edistävää toimintaa henkilöille (lähinnä kehitysvammaisille), jotka tarvitsevat työllistymistä edistävien toimien sijaan tai ohella osallisuutta ja toimintakykyä tukevaa toimintaa joko pysyvästi tai ennen siirtymistä työllistymistä edistävien palveluiden piiriin. Tavoitteena on kehittää ja pilotoida toimintamalli heikossa työmarkkina-asemassa olevien asiakkaiden jalkautuviin vertaistuellisiin ryhmiin. Tarkoituksena on muodostaa ns. palvelutarjotin (liite 1), josta voitaisiin koota asiakkaalle hänen toimintakykyään, elämäntilannettaan ja toiveitaan parhaiten palveleva toimintakokonaisuus hänen voimavaransa huomioiden. Tässä mallissa asiakkaiden osallisuutta tuetaan erilaisten toiminnallisten ja/tai teemallisten ryhmien avulla. Pohjana mallille toimii asiakkaan toimintakyvyn selvitys, josta selviää asiakkaan tarvitseman tuen laajuus ja muoto. Sen pohjalta laaditaan asiakkaalle yksilöllinen suunnitelma työhön ja toimintaan, joka edistää aktiivista osallisuutta.

2 Prosessin eteneminen Toiminnallisten ryhmien kehittäminen aloitettiin asiakastoiveiden kyselyllä sekä havainnoimalla Savosetin työyhteisöä. Henkilöstöä haastattelemalla ja havainnointien kautta luotiin toimintamalli miten asiakkaat ohjautuvat ryhmiin. Eri ryhmien selkokielisten esitteiden ja ilmoittautumislomakkeiden kautta ns. omat vastuuohjaajat ottivat asiakkaiden sitovat ilmoittautumiset ryhmiin. Sidosryhmät ja Savosetin henkilöstö olivat vaikuttamassa kehitettävien toimintojen sisältöön. Yhteistyössä luotiin toimivia käytäntöjä ja se mahdollisti monipuolisten ryhmien kokeilun ja juurruttamisen. Ohessa esimerkkejä Mikkelin pilotin sidosryhmien osallisuudesta kehitettävien toimintojen sisältöön: Urheiluseura Hatsina (sähly) Mikkelin kaupunki: soveltuva liikunta Etelä-Savon liikunta ry. (ESLI) Mikkelin kaupunki (kirjasto) Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (XAMK) Suomen Nuoriso-opisto Kotikorven puutarha Mikkelin eläinsuojeluyhdistys ry. (vierailut löytöeläintalolle) Oppilaitosyhteistyö oli hedelmällistä. Teatteriesitys Hyppy ja liikunnalliset kerhot toteutuivat opiskelijoiden ja henkilöstön yhteistyönä. Savosetin aikaisempaa verkostoyhteistyötä hyödynnettiin ja pyrittiin luomaan sitä kautta vielä laajempaa yhteistyötä. Yhdistysyhteistyön ja Mikkelin kaupungin kanssa kehitettiin toimintamalleja, mitkä on tarkoitus juurruttaa osaksi Mikkelin Savosetin toimintaa. Esimerkkeinä tästä on soveltuvan liikunnan kuntosalivuoro ja urheiluseura Hatsinan kautta saatu sählyvuoro ja ohjaus pelaajille. Digi-ryhmän/tablettikerhon toimintaa suunnitellaan edelleen. Tavoitteena on kehittää digi-ryhmän toimintakuvaus, jota voitaisiin hyödyntää muissakin Vaalijalan yksiköissä. Tulosten/toimintamallien tämän hetkinen tilanne Savosetin työvalmentajat laativat asiakkaille yksilölliset toimintasuunnitelmat työhön ja ryhmätoimintaan. Niiden kautta asiakkaan osallisuus ja toiveet otetaan huomioon. Kerran vuodessa tehdään asiakastyytyväisyyskysely, mitä käytetään toimintojen kehittämiseen. Asiakkaiden aktiivinen osallisuus ryhmissä on toteutunut toistaiseksi hyvin. Asiakaspalautteita ja -toiveita on kerätty koko ajan ja ne huomioidaan ryhmien toiminnan kehittämisessä. Toimintamalli koostuu useista hankkeen aikana tehdyistä dokumenteista, mm.: - toimintakuvaukset (manuaali ja sähköinen) eri toimintaryhmistä otetaan käyttöön syksyllä - ryhmistä on tehty selkokielinen esite ja ilmoittautumislomake (manuaali ja sähköinen) - osallisuutta tukevien jalkautuvien vertaistuellisten ryhmien palvelukuvaus (liite 2). Palvelukuvauksesta näkee mikä on ryhmätoimintojen tarkoitus, tavoite ja hyödyt sekä palvelun sisältö. Siitä ilmenee myös palveluprosessin vastuut ja miten sitä arvioidaan, seurataan, mitataan sekä dokumentoidaan. - opiskelijatyönä kehitettiin asiakkaiden toiveiden kyselylomake. Sitä on tarkoitus hyödyntää tulevaisuuden työtoimintoja sekä ryhmätoimintoja kehitettäessä. - työvälineitä käytännön työhön: vuosikello (visuaalinen ja ryhmätasolle tarkennettu vuosikello) kuvaamaan toteutettavia ryhmätoimintoja. Kuukausikalenteri ja viikko-ohjelma sekä ilmoitustaulun kuvallinen ohjelma Savosetilla ohjeistaa henkilöstöä ja asiakkaita ryhmätoimintoihin.

3 Asiakaspalautteita ryhmistä kerättiin noin 130. Ryhmien havainnoinnin ja henkilöstöltä saadun palautteen mukaisesti ryhmätoimintoja suunniteltiin ja kehitettiin edelleen. Osallistujamäärät eri toimintaryhmistä: syksyllä 2017 noin 460 asiakasta keväällä 2018 noin 690 asiakasta Suunnitelma tulosten juurruttamisesta/levittämisestä Hankkeen tulosten levittämiseksi ja juurruttamiseksi maakunnissa pyritään saamaan aikaiseksi konsensussopimus. Konsensussopimusluonnoksessa sovittaisiin osallisuutta tukevien palveluiden (jalkautuvat vertaistuelliset ryhmät, klubitoiminta, jalkautuva päivätoiminta) levittämisestä ja juurruttamisesta eri organisaatioiden omaan toimintaan sopivalla tavalla. Osallisuutta tukevat palvelut pitävät sisällään myös Tuen ja ohjauksen mallin ja Melba/IMBA -työkykyarviomenetelmän käyttöönoton ja levittämisen. Mikkelin Savoset monipalvelukeskuksen toimintamallia on juurrutettu koko hankkeen ajan Savosetin henkilöstön kuukausipalavereissa ja erillisissä yhteistyöpalavereissa. Syksyyn 2018 on laadittu vuosikello ja toiminnallisten ryhmien jatkoa on suunniteltu. Tulossa on myös henkilöstön koulutus siitä, miten hyödynnetään hankkeen kautta koottuja materiaaleja. Kuluvan kesän aikana asiakkaiden toiveiden mukaisesti Savosetin henkilöstö on järjestänyt toiminnallisia ryhmiä ilman hankkeen mukanaoloa: esimerkiksi kirjastossa vierailut ovat jatkuneet ja elokuulle on järjestetty some-koulutus. Toimintamallia levitettiin keväällä 2018 mm. seuraaviin Vaalijalan päivätoimintayksiköihin: Savoset Tervo toimintakeskus, Juvan Savoset monipalvelukeskus, Koivikon toimintakeskus Nilsiä ja Savoset Mäntyharju. Yhteistyössä ideoitiin eri toimintayksiköihin hankkeen kautta luotua toimintamallin hyödyntämistä yksikön toiminnoissa. Kehittämistyössä täytyi huomioida yksiköiden erilaiset toimintaympäristöt ja asiakaskunta. Kehittämissuunnitelmien edettyä tehtiin hankkeen kautta erilaisia välinehankintoja, mitkä mahdollistavat uusien ryhmätoimintojen käynnistämisen. Osa koki toiminnoissaan viikko- ja kuukausikalenterit hyödylliseksi ja toiset taas toimintakuvaukset. Asiakkaiden osallisuus oli kehittämisen kantava ajatus ja ryhmistä kerättävää palautelomaketta ja toiveiden kartoituslomaketta on tarkoitus hyödyntää tulevaisuudessa. Kaikkien näiden yksiköiden osalta kehittämissuunnitelmiin palataan vielä syksyllä. Kuopio: Jalkautuva päivätoiminta (Sipulin palvelukoti) Tavoite ja kohderyhmä Kuopion pilotin asiakkaat ovat paljon tukea tarvitsevia autismin kirjon asiakkaita. Perinteinen ryhmämuotoinen päivätoimintayksikössä tapahtuva päivätoiminta ei palvele ko. asiakkaiden tarpeita. Jalkautuvassa päivätoiminnassa pystytään huomioimaan autististen henkilöiden erityistarpeet. Jokaiselle asiakkaalle laaditaan yksilöllinen strukturoitu selkeä päivä- ja viikko-ohjelma. Ohjelman sisältämien toimintojen toteutuksesta vastaavat Sipulin palvelukodin ohjaajat. Yksilöllisiä toimintoja suunniteltaessa ja toteutettaessa on erityisen tärkeä tuntea ja tunnistaa autististen henkilöiden erityispiirteet ja tarpeet (esim. aistit, tapa olla ja liikkua, vaatimus selkeään ja turvalliseen ympäristöön, rentoutumisen ja läheisyyden harjoittelu) ja tukea heidän vahvuuksiaan. Yksilöllisen kommunikaation ja toimintatapojen tuntemista sekä asioiden ennakointia ei voi liikaa korostaa autististen henkilöiden kanssa työskentelyssä. Sosiaalisia taitoja ja vuorovaikutusta harjoitellaan kaikissa päiväaikaisen toiminnan tilanteissa.

4 Tavoitteena on asiakkaiden itsemääräämisoikeuden tukeminen ja vahvistaminen, kuntoutuminen, yksilöllisyys, osallisuus, toimintakyvyn kehittyminen ja ylläpito sekä asiakkaan tyytyväisyys päivätoiminnan palveluun (liite 3). Prosessin eteneminen Yksilöllisiä päivä- ja viikko-ohjelmia lähdettiin suunnittelemaan jo ennen asiakkaiden muuttoa Sipulin palvelukotiin. Suunnitelmien apuna olivat mm. Vaalijalan muuttovalmentajilta ja läheisiltä saadut tiedot asiakkaiden aikaisemmasta päivätoiminnasta ja asioista, joista he pitävät ja eivät pidä. Olennainen ja tärkeä osa erilaisten toimintojen toteuttamiseksi ovat sidosryhmät. Projektityöntekijä lähti heti hankkeen alkuvaiheessa kartoittamaan asiakkaiden toiveiden toteuttamisen kannalta potentiaalisia tahoja. Oli positiivinen yllätys, kuinka hyvin sidosryhmiä ollaan saatu mukaan. Erityisesti seurakunnat ja Kuopion kaupunki ovat suhtautuneet asiaan myönteisesti. Sidosryhmät ja heidän kauttaan tulevat päivätoiminnat: Seurakunnat (Alava: pihatyöt ja leivonta, Neulamäki: pihatyöt, Kallavesi: pihatyöt ja sisäliikunta) Kuopion kaupunki (Suokadun palvelukeskus: puutyöt, Leväsen palvelukeskus: uinti- ja kuntosali, Savotalon toimintakeskus: puutyöt, Halkotarha: halkojen keräys ja alueiden siistiminen, Asukastupa: sosiaalinen kahvihetki, Kirjasto: asiointi, Lippumäen uimahalli: uinti) Yksityiset palveluntuottajat (Kasurilan Ratsutalli: hevostoiminta, HopLop: privaattiaika, Stadium: privaattiaika) Lisäksi toimintaa järjestetään Sipulin omassa toimitilassa Yläkadulla (leivonta ja ruoanvalmistus, kädentaidot, koritehtävät, tietokone-/tablettitehtävät) ja Sipulin palvelukodissa (leivonta ja ruoanvalmistus, pihatyöt, ulkona tapahtuvat puutyöt, aisti- ja musiikkituokiot, kodinhoito). Asiakkaiden kanssa liikutaan päivätoimintaan kävellen, palvelukodin autolla tai bussilla. Tulosten/toimintamallien tämän hetkinen tilanne Sipulin palvelukodin päivätoiminnan koordinaattori laatii asiakkaille päiväkohtaiset suunnitelmat, joiden pohjana on asiakkaiden yksilölliset viikkosuunnitelmat. Asiakaspalautteita kerätään 3 kk välein, ja näissä käytetään apuna myös ohjaajien havaintoja. Toimintojen havainnointia on käytetty apuna myös toimintasuunnitelmien ja asiakastyytyväisyyden tarkastelussa. Viikkosuunnitelmia tarkastellaan/muokataan näiden palautteiden pohjalta ja muutoinkin aina tarvittaessa yhdessä omaohjaajien ja läheisten kanssa. Hankkeen aikana asiakkaiden osallistuminen päivätoimintaan on ollut aktiivista. Toimintamalli koostuu useista hankkeen aikana tehdyistä dokumenteista, mm.: - Sipulin palvelukodin jalkautuvan päivätoiminnan palvelukuvaus (liite 4) - Toimintakuvaukset (manuaalit ja sähköiset) - Asiakaspalautelomake kuvilla ja ohjaajan havainnoilla - Työvälineitä käytännön työhön: vuosikello (visuaalinen ja ryhmätasolle tarkennettu vuosikello) kuvaamaan toteutettavien toimintojen vuosirytmiä. Yksilölliset viikko- ja päiväohjelmat. - Sosiaalisia tarinoita tukemaan asiakkaiden toimintaa päivätoiminnassa

5 Suunnitelma tulosten juurruttamisesta/levittämisestä Hankkeen tulosten levittämiseksi ja juurruttamiseksi maakunnissa pyritään saamaan aikaiseksi konsensussopimus. Konsensussopimusluonnoksessa sovittaisiin osallisuutta tukevien palveluiden (jalkautuvat vertaistuelliset ryhmät, klubitoiminta, jalkautuva päivätoiminta) levittämisestä ja juurruttamisesta eri organisaatioiden omaan toimintaan sopivalla tavalla. Osallisuutta tukevat palvelut pitävät sisällään myös Tuen ja ohjauksen mallin ja Melba/IMBA -työkykyarviomenetelmän käyttöönoton ja levittämisen. Sipulin palvelukodin jalkautuva päivätoiminta on hyvin juurtunut ja jää elämään tärkeänä osana palvelukodin toimintaa. Jalkautuvan päivätoiminnan mallia on jo levitetty Mikkeliin Vaalijalan Siekkilän palvelukotiin. Seuraavaksi sitä levitetään loppuvuonna 2018 avattavaan Vaalijalan Sääksvuoren palvelukotiin Jyväskylässä, jolloin hankkeen tulokset leviävät myös Keski-Suomen alueelle. Varkaus ja Pieksämäki: Klubitoiminta Tavoite ja kohderyhmä Klubitoiminta on virallisesti käynnistynyt Vaalijalan ohjatun asumisen yksikön yhteyteen vuonna Toimintamalli on rakennettu asiakkaiden palvelutarpeiden näkökulmasta kun huomattiin, että on henkilöitä, jotka eivät välttämättä tarvitse asumisen palveluita, mutta jotka hyötyvät sosiaalista toimintakykyä ja osallisuutta vahvistavasta toiminnasta sekä turvallisesta ympäristöstä ja yhteisöstä. Klubitoiminnan päätavoitteena onkin vahvistaa ja tukea toimintaan osallistuvien henkilöiden osallisuutta ja toimintakykyä sekä ehkäistä syrjäytymistä. Klubitoimintapalvelun perustana on monipuolisen ryhmätoiminnan ja vertaistuen keinoin toteutettava toiminta. Tavoitteena on tarjota mahdollisuus monipuoliseen osallistumiseen ja toimia matalan kynnyksen ns. kevyenä palveluna. Klubitoiminnan toimivuudesta oli saatu jo hyviä kokemuksia käytännön kautta useamman vuoden ajalta. Lisäksi oli huomattu, että palvelun jatkuva kehittäminen ja toimintamallin levittäminen olisi tärkeää, joten toimintamallia lähdettiin viemään eteenpäin Savon OTE -hankkeen kautta. Savon OTE -hankkeen tavoitteena on kehittää ja jäsentää palvelun sisältöä ja tehdä toimintamallista sujuvasti muihin toimipisteisiin/valtakunnallisesti levitettävä palvelu. Klubitoiminnan ensisijaisena kohderyhmänä ovat itsenäisesti tai vanhempien luona asuvat kehitysvammaiset ja erityisen tuen tarpeessa olevat henkilöt. Klubitoimintaa voidaan tarjota henkilöille, jotka tarvitsevat työllistymistä edistävien palveluiden rinnalla/sijaan osallisuutta tukevaa toimintaa pitkäkestoisesti tai ennen siirtymistä työllistymistä edistävien palveluiden piiriin. Tulevaisuudessa klubitoiminta voisi myös toimia vaihtoehtona perinteisen työ- ja/tai päivätoiminnan rinnalla. Uutuusarvoa tuo se, että klubitoimintaa tarjotaan pääasiallisesti iltaisin ja viikonloppuisin, joka mahdollistaa asiakkaiden paremman tavoitettavuuden ja tarjoaa heille tekemistä muuhunkin kuin päiväaikaan. Prosessin eteneminen Klubitoiminnan kehittäminen aloitettiin tekemällä lähtötilanneanalyysi Varkauden klubitoiminnan osalta. Lähtötilanteessa nousseita haasteita lähdettiin ratkaisemaan sekä vahvuuksia korostamaan. Näin ollen hankkeen kautta lähdettiin monipuolistamaan toiminnan sisältöä sekä vertaistuellisia ryhmätoimintoja, jotta asiakkailla olisi mahdollisuus monipuoliseen osallistumiseen. Ryhmätoiminnoista luotiin selkeä viikko-/kuukausiaikataulu, jotta klubilaisten on helppo ilmoittautua ennakkoon omia mielenkiinnon kohteita vastaaviin toimintoihin.

6 Klubitoiminta lähti rakentumaan monipuolisesti eri toiminnallisista teemoista; arjen- ja työtaitojen kehittäminen, luovuus ja kädentaidot, kulttuuri ja terveyden edistäminen. Teemojen mukaisesti toimintana on esimerkiksi kulttuuri- ja urheiluharrastuksia, retkiä ja tutustumiskäyntejä, tapahtumia sekä kurssimuotoisesti keskusteluryhmiä, ruoanlaittoa ja leivontaa, IT-taitojen opettelua, viranomaisasiointien ja rahankäytön harjoittelua. Klubitoiminnassa asiakkaiden osallisuutta lähdettiin vahvistamaan jo olemassa olevan klubitoimikunnan kautta. Klubitoimikunnan toimintaa ja vastuualueita lisättiin. Koska klubitoiminnan lähtökohtana on asiakkaiden osallistuminen toiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon on palvelun sisällön kehittäminen jatkuvaa. Lisäksi klubitoiminnassa vahvistettiin myös vertaistoimijuuden mallia. Vertaistukihenkilön (jo klubitoiminnassa oleva) avulla tuetaan klubitoiminnan uuden asiakkaan perehdytystä ja tottumista uuteen toimintaympäristöön sekä sopeutumista osaksi yhteisöä. Tukeminen toimintaan tutustumisen eri vaiheissa auttaa hyvän ja luottamuksellisen asiakas- sekä yhteistyösuhteen luomisessa. Klubitoiminnassa asiakastyytyväisyyttä kysytään vuosittain lomakkeiden sekä asiakasraatien kautta. Klubitoiminnalle on asetettu yhteiset tavoitteet, mutta tärkeää on myös huomioida toiminnassa olevien yksilölliset tavoitteet, jotka osaltaan ohjaavat toiminnan sisältöä. Hankkeen aikana on lähdetty luomaan yksilöllistä tavoitesuunnitelmalomaketta. Esimerkiksi jos asiakkaan tavoitteena on itsenäisempään asumiseen siirtymisen tukeminen, niin tavoitteet osataan asettaa arjen taitojen kehittämiseen. Tai jos asiakkaalle klubitoiminnan tavoitteena on työssä jaksamisen tukeminen, osataan tämä ottaa huomioon toimintaa suunniteltaessa yhdessä asiakkaan kanssa. Yksilöllinen tavoitesuunnitelmalomake on valmisteilla. Tavoitesuunnitelmaa tullaan arvioimaan ja päivittämään säännöllisesti asiakkaan kanssa. Yhtenä isona tavoitteena hankkeen aikana oli klubitoiminnan dokumentointi. Dokumentoinnin kehittämisen myötä klubitoiminnalle on luotu palvelukuvaukset (Varkaus ja Pieksämäki) (liitteet 5 ja 6), visuaalinen kuvaus (liite 7), toimintakuvauksia ryhmätoiminnoista sekä vuosikello. Lisäksi asiakasnäkökulma huomioiden klubitoiminnasta on tehty esite sekä toimintaa kuvaava video on valmisteilla. Kun Varkauden klubitoimintaa oltiin saatu jäsennettyä ja dokumentoitua, oli toimintamallin siirtäminen ja käynnistäminen Pieksämäellä sujuvaa. Savon OTE -hankkeen projektityöntekijä perehdytti Pieksämäen klubitoiminnan ohjaajat palvelun toteuttamiseen. Pieksämäen klubitoiminta käynnistyi huhtikuussa Pieksämäen klubitoiminnan asiakaskunta koostuu osittain sekä Vaalijalan sisäisistä asiakkaista että uusista ulkopuolelta tulevista asiakkaista. Pieksämäen klubitoiminta poikkeaa Varkauden klubitoiminnasta siten, että toiminta järjestetään palvelukodin ulkopuolella. Pieksämäen kautta saadaan kokemuksia siitä, kuinka klubitoimintamalli toimii ilman palvelukodin tuomaa tukea erillisenä palveluna. Tulosten/toimintamallien tämän hetkinen tilanne Varkauden ja Pieksämäen klubitoiminnat pyörivät tällä hetkellä hyvin. Pieksämäellä uusia asiakkaita on ohjautunut palveluun. Klubitoimintamallin kehittäminen jatkuu. Varkaudessa lähdetään syksyllä 2018 kokeilemaan klubitoiminnan osittaista irtaantumista palvelukodin yhteydestä. Lisäksi syksyn aikana otetaan käyttöön yksilölliset tavoitesuunnitelmalomakkeet. Tuloksia näiden toimivuudesta saadaan vielä hankkeen aikana. Tulevaisuuden tavoitteena/kokeiluna olisi hyvä, jos klubitoiminta voisi toimia avoimena tukipisteenä, jossa asiakkaat voisivat tulla ja mennä omien mielenkiinnon, tavoitteiden ja aikataulujen mukaisesti. Tämä vaatii taustarahoituksen muutosta asiakaskohtaisista maksusitoumuksista enemmän toiminnan rahoittamisen vahvistamiseen. Tällöin klubitoimintaa voitaisiin toteuttaa nuorisotilojen/asukastupamallien kaltaisesti.

7 Suunnitelma tulosten juurruttamisesta/levittämisestä Hankkeen tulosten levittämiseksi ja juurruttamiseksi maakunnissa pyritään saamaan aikaiseksi konsensussopimus. Konsensussopimusluonnoksessa sovittaisiin osallisuutta tukevien palveluiden (jalkautuvat vertaistuelliset ryhmät, klubitoiminta, jalkautuva päivätoiminta) levittämisestä ja juurruttamisesta eri organisaatioiden omaan toimintaan sopivalla tavalla. Osallisuutta tukevat palvelut pitävät sisällään myös Tuen ja ohjauksen mallin ja Melba/IMBA -työkykyarviomenetelmän käyttöönoton ja levittämisen. Klubitoimintamalli on jo juurtunut osaksi Varkauden toimintaa. Levittäminen on aloitettu Pieksämäen toimipisteestä ja juurruttamista jatketaan myös muille paikkakunnille Vaalijalan yksiköihin. Lisäksi Savon OTEhankkeen hankekumppani Savon Vammaisasuntosäätiö on hakenut hankkeen heidän oman klubitoiminnan kehittämiseksi. Klubitoimintaa on esitelty myös eri yhteistyötahoille (Savas, Carea ja Kuopion kaupunki), joiden tavoitteena on myös käynnistää omaa klubitoimintaa. Toimintamallin levittäminen jatkuu myös syksyllä Tavoite ja kohderyhmä TYÖTOIMINNASTA TÖIHIN -TEEMA Työtoiminnasta töihin -teeman lähtötilanteena oli se, että työtoiminnasta palkkasuhteiseen työhön siirrytään vain vähän, ja työtoiminta ei aina edistä yksilöllisesti työllistymismahdollisuuksia. Haasteiksi nousee mm. seuraavia seikkoja: osatyökykyisten jo olemassa olevista palveluista ei ole kaikilla tahoilla riittävästi tietoa, työvoimapotentiaalia ei osata tunnistaa tarpeeksi tehokkaasti säännöllisten ja kattavien työ- ja toimintakyvyn arviointien puuttuessa sekä palkkauksen ja sosiaalietuuksien yhteensovittaminen. Kohderyhmänä tämän teeman osalta ovat Vaalijalan kuntayhtymän työtoiminnassa olevat erityishuoltolain ja sosiaalihuoltolain mukaiset asiakkaat. Muita hyödynsaajia ovat Vaalijalan kuntayhtymältä työkykyarviopalveluita mahdollisesti ostavat tahot, Vaalijalan kuntayhtymä ja työnantajaorganisaatiot. Työtoiminnasta töihin -teeman tavoitteena on kehittää Tuen ja ohjauksen toimintamalli, joka edistää asiakkaiden siirtymistä työtoiminnasta palkkatyöhön paremmin. Toimintamallin lisäksi teeman tavoitteena on lähteä kehittämään avotyötoimintamallia enemmän palkkatyösuhteeseen tähtääväksi, kuvata tuetun työn malli pitkäkestoisen tuen näkökulmasta sekä vahvistaa Melba/IMBA työ- ja toimintakyvyn arvioinnin käyttöä työllistymisen tukena. Prosessin eteneminen Avotyötoimintamallin kehittämiseksi toteutettiin tutkimushaastattelut Mikkelissä, Varkaudessa ja Pieksämäellä. Haastateltavat olivat Vaalijalan kuntayhtymän ja Savon Vammaisasuntosäätiön (Savon OTE -hankkeen kumppani) sijoittamia avotyötoiminnassa olevia henkilöitä sekä avotyötoimintapaikkojen edustajia (yritykset ja muut organisaatiot). Haastattelujen pohjalta on kirjoitettu raportti tutkimustuloksista sekä niiden pohjalta nousseista kehittämisajatuksista koskien avotyötoimintamallin tulevaisuuden kuvaa. Raportista on jo tehty miniväliraportti, joka on lähetetty STM:lle sekä THL:lle lainsäädännön (TEOS) uudistamisen tueksi. Raportti julkaistaan kokonaisuudessaan Innokylässä. Melba/IMBA työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmän käyttöönottoa on lähdetty vahvistamaan kouluttamalla lisää menetelmän käyttäjiä sekä myös menetelmän kouluttajia. Tuen ja ohjauksen toimintamallia lähdettiin rakentamaan Savon OTE -hankkeen sisäisellä työryhmällä. Toimintamallin rakentamisessa hyödynnettiin lisäksi hankkeen johtoryhmän jäsenten asiantuntijuutta sekä mm. Kehitysvammaisten Tukiliiton koulutuksia.

8 Tuen ja ohjauksen mallissa (liite 8) on kuvattuna työ- ja päivätoiminnan, avotyötoiminnan ja tuetun työn kokonaisuudet uudella tavalla. Mallissa jokaisen palvelun kohdalle on avattu tavoite, menetelmät sekä tuen ja ohjauksen määrä. Lisäksi palveluissa liikkuminen ja palveluiden yhdisteleminen on kuvattu nuolilla sekä katkoviivoilla. Mallissa osa työ- ja päivätoimintaa on muutettu osallisuutta tukevaksi toiminnaksi, joka on kuvattu toimimaan ikään kuin pohjana kaikille työllistymisen palvelukokonaisuuksille. Osallisuutta tukevassa toiminnassa on tärkeä huomioida monipuolinen palvelutarjonta asiakkaan yksilöllisten tavoitteiden ja toiveiden mukaisesti. Toiminnan aikana tavoitteita arvioidaan säännöllisesti ja asiakkaiden osallisuus palvelun sisältöjen kehittämisessä korostuu. Tärkeää on, että osallisuutta tukevaa toimintaa voidaan tarjota myös perinteisen arkipäivien lisäksi myös iltaaikaan sekä viikonloppuisin. Osallisuutta tukeva toiminta voi olla osalla asiakkaista ensisijainen palvelu silloin, kun työllistymismahdollisuudet eivät ole realistiset. Palveluun olisi kuitenkin mahdollista osallistua myös esimerkiksi työelämävalmiuksia tukevan toiminnan tai vaikka palkkatyön rinnalla tukemassa asiakkaan sosiaalista toimintakykyä ja vahvistamassa osallisuutta. Osallisuutta tukevasta toiminnasta voidaan esimerkiksi siirtyä työelämävalmiuksia tukevaan toimintaan (ent. työtoiminta) yksilöllisten tavoitteiden mukaisesti. Tämän toiminnan tavoitteena on työelämävalmiuksien ja taitojen kehittäminen sekä vahvistaminen. Taitoja voidaan lähteä harjaannuttamaan esimerkiksi toimintakeskuksen tehtäviä hyödyntämällä sekä tarvittavaa osaamista vahvistamaan esimerkiksi erilaisten kurssitoimintojen kautta. Toiminnan aikana asiakkaalle rakennetaan yksilöllistä urapolkua kohti avoimia työmarkkinoita. Toiminnan aikana tavoitteiden asettaminen ja niiden säännöllinen arviointi korostuu. Lisäksi työllistymistä edistävän toiminnan aikana asiakkaalle soveltuvan työn löytymisen tukena ja osaamisen tunnistamisessa hyödynnetään työ- ja toimintakyvyn arviointia esimerkiksi Melba/IMBA -menetelmällä. Työelämävalmiuksia edistävän toiminnan kautta voidaan käydä kartoittamassa eri työpaikoissa konkreettisesti määräaikaisen työelämäkokeilun (ent. avotyötoiminta) aikana asiakkaalle soveltuvaa työtä sekä selvittää työtehtävissä mahdollisten mukautusten tarvetta. Työelämävalmiuksia edistävästä toiminnasta tavoitteena on siirtyä kohti avoimia työmarkkinoita esimerkiksi tuetun työn kautta. Siirtymätilanteissa voidaan hyödyntää tukena myös määräaikaista työelämäkokeilua (soveltuvan tehtävän löytyminen/porkkana työnantajille rekrytoinnin varmistamiseksi). Tuetun työn tavoitteena on työn etsintä ja työllistyminen palkkasuhteiseen työhön työhönvalmentajan tuki rinnalla. Tuetun työn palvelussa korostuu työhönvalmennuksen pitkäkestoisuus työsuhteen jatkuvuuden varmistamiseksi. Malliin on myös nostettu esille palkkatyö ilman säännöllistä tukea, mutta etenkin kehitysvammaisten kohdalla on tärkeä huomioida, että asiakkaalle on tärkeää aina olla mahdollista saada tukea työhönvalmentajan kautta työsuhteen jatkumisen varmistamiseksi. Kyseisiä tilanteita voi syntyä esimerkiksi kun työtehtäviä lisätään tai ne muuttuvat huomattavasti, jolloin perehdytyksen vaihe nousee uudestaan ajankohtaiseksi. Tätä voidaan tukea yksilöllisen työhönvalmennuksen turvin. Lisäksi palkkatyösuhteen aikana asiakkaan työssäjaksamista voitaisiin tukea osallisuutta tukevalla toiminnalla esimerkiksi iltaisin tai vapaapäivien aikana. Tuetun työn sekä työ- ja toimintakyvyn arviointipalvelut ovat kuvattuna erikseen tarkemmin palvelukuvauksiin sekä visuaalisesti (liitteet 9-11 ja 12-13). Tulosten/toimintamallien tämän hetkinen tilanne Tuen ja ohjauksen mallia kehitetään ja hiotaan tarpeen mukaan eteenpäin. Tällä hetkellä mallista on tullut positiivista palautetta mm. siitä, kuinka palveluiden yhteensovittaminen on kuvattu sekä erityisesti siitä, että osallisuutta tukeva toiminta on kuvattu mahdollisuudeksi myös kaikkien muiden palveluiden sekä työllistymisen rinnalle.

9 Suunnitelma tulosten juurruttamisesta/levittämisestä Hankkeen tulosten levittämiseksi ja juurruttamiseksi maakunnissa pyritään saamaan aikaiseksi konsensussopimus. Konsensussopimusluonnoksessa ei varsinaisesti mainita työtoiminnasta töihin -teeman toimintamallia, mutta siellä sovittaisiin tähänkin teemaan liittyvien Tuen ja ohjauksen mallin ja Melba/IMBA - työkykyarviomenetelmän käyttöönotosta ja levittämisestä. Lisäksi Tuen ja ohjauksen mallin sekä avotyötoiminnan tulevaisuudenkuvan näkökulmasta lainsäädännön uudistuksilla (ns. TEOS-lainsäädäntö) on merkittävä vaikutus siihen, kuinka toimintamallia lähdettäisiin valtakunnallisesti toteuttamaan. Lainsäädännön uudistamisen sekä Tuen ja ohjauksen toimintamallin toimivuuden kannalta myös kokemuksien hankkiminen esimerkiksi tähän kohdennetun hankkeen kautta olisi hyödyllistä. Syksyllä hanke järjestää ns. loppukiertueen (Mikkeli, Kuopio ja Varkaus), jossa sidosryhmille tullaan esittelemään hankkeen kaikkien teemojen tuloksia. Lisäksi tuloksia tullaan esittelemään ainakin Valtakunnallisilla Erityishuoltopäivillä Helsingissä syyskuussa, Etelä-Savon Vammaisfoorumissa Mikkelissä ja Kvankissa joulukuussa. Tavoitteena on saada tuloksista artikkeleita ammattilehtiin ja mahdollisesti myös paikallistelevisioon. Tavoite ja kohderyhmä OPINNOISTA TÖIHIN -TEEMA Opinnoista töihin -teeman lähtötilanteena oli se, että alueella ei ole olemassa selkeää ja yhtenäistä toimintamallia tukemaan erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden työelämään siirtymistä. Monet nuoret siirtyvät opintojen jälkeen työtoimintaan ja liian helposti jäävät myös pysyvästi sinne. Lisäksi yksilöllisen tuen sekä tarvittavien palveluiden ja ohjauksen tarpeita ei ole huomioitu riittävän tarkalla tasolla eikä riittävän varhain. Varsinaisena kohderyhmänä tässä teemassa ovat ammatillisten erityisoppilaitosten opiskelijat sekä ammatillisten oppilaitosten erityistä tukea tarjoavien opintojen piirissä olevat opiskelijat. Muita hyödynsaajia ovat mm. oppilaitokset, omaiset ja läheiset, Vaalijalan kuntayhtymä, työnantajat ja eri viranomaistahot (Kela, TE-toimisto). Tavoitteena on luoda yhteinen toimintamalli erityis- ja ammatillisten oppilaitosten ja muiden yhteistyötahojen välille työllistymisen helpottamiseksi. Tavoitteena on myös osatyökykyisen opiskelijan tuen ja palveluiden tarpeiden selvittäminen työkykyarviota hyödyntäen. Sen jälkeen olisi helpompi laatia yksilöllinen toimintasuunnitelma ja polku työllistymiseen riittävän varhaisessa vaiheessa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Toimintamallissa määritellään opintojen keskeiset nivelvaiheet ja eri tahojen vastuut näissä nivelvaiheissa, jotta opiskelija ei jäisi missään vaiheessa ns. tyhjän päälle. Tähän liittyy myös opiskelijan työllistymisen jälkeisen tuen järjestäminen esim. työhönvalmentajamallin (tuetun työn palvelu) avulla. Toimintamallin luomisen yhteydessä otettiin tavoitteeksi myös kehittää opiskelijan osaamisen tunnistamiseksi jonkinlainen lomake tai joku muu väline, jolla riittävän varhaisessa vaiheessa saataisiin mm. viranomaisten (TEtoimisto, Kela) tietoon opiskelijan vahvuudet ja toisaalta kehittämiskohteet. Eli keskeisimmät muutostavoitteet tässä teemassa liittyvät opiskelijan opintojen nivelvaiheiden ja eri tahojen vastuiden määrittämiseen. Toimintamallilla pyritään saamaan aikaan alueelle yhtenäinen käytäntö alueen eri toimijoiden kesken, kuinka missäkin nivelvaiheessa toimitaan. Toinen oleellinen tavoiteltava muutos liittyy opiskelijan osaamisen varhaiseen tunnistamiseen ja tämän tiedon saattamiseen erityisesti TE-toimiston ja Kelan tietoon mahdollisesti tarvittavan tuen ja palveluiden järjestämiseksi.

10 Prosessin eteneminen Toimintamallin luomiseksi perustettiin alueellinen kehittämistyöryhmä, johon kutsuttiin mukaan alueen oppilaitoksia ja muita oleellisia tahoja. Ryhmän ensimmäinen kokous pidettiin Pieksämäellä marraskuun alussa Tällöin mukana olivat Savon OTE -hankehenkilöstön lisäksi oppilaitoksia (Bovallius-ammattiopisto -> joka muuttui vuodenvaihteessa Spesiaksi, Esedu ja Seurakuntaopisto), Etelä-Savon TE-toimisto, Kela, Varkauden kaupungin sosiaalitoimi, Savoset monipalvelukeskus Mikkeli, Bovalliuksen opiskelija sekä Fokus-hankkeen Simo Liikanen). Prosessin aikana osallistujatahot ovat hieman vaihdelleet, ja myöhemmin mukaan ovat tulleet Mikkelin TYP, Mikkelin ja Pieksämäen Ohjaamot ja Pieksämäen kaupunki. Työnantajapuolelta emme valitettavasti saaneet edustajaa työryhmäämme. Ensimmäisessä kokouksessa esiteltiin OTE-kärkihanke ja Savon OTE -hanke sekä käytiin läpi osallistujille kutsun mukana esitellyt hankkeen tavoitteet. Keskustelun kautta lähdettiin selvittelemään alueella vallitsevaa nykytilannetta, löytämään jo olemassa olevia hyviä käytäntöjä ja toisaalta kehittämiskohteita. Keskustelun pohjaksi olimme laatineet kysymysrungon, jonka avulla pyrimme saamaan vastauksia jatkokehittelyn pohjaksi. Keskustelu lähtikin hyvin käyntiin, ja osa kysymyksistä siirtyikin seuraavaan kokoukseen. Seuraava työryhmän kokous pidettiin Mikkelissä tammikuussa Ensimmäisen kokouksen keskustelujen pohjalta olimme laatineet kaavion mukana olevien tahojen rooleista opiskelijan opintopolulla (tämän hetkiset käytännöt, palvelut ja tukikeinot sekä haasteet ja kehittämisideat). Tämän pohjalta keskusteluja jatkettiin ja pyrittiin löytämään opintojen kannalta kriittiset nivelvaiheet ja vastuutahot. Tässä vaiheessa TE-toimiston ja Kelan edustajat toivat esille myös opiskelijan osaamisen tunnistamisen tärkeyden riittävän varhaisessa vaiheessa. TEtoimiston taholta tuli esille myös ajatus tietoiskujen pitämisestä oppilaitosten opettajille TE-toimistojen tarjoamista palveluista sekä hankkeen tavoitteista ja mahdollisuuksista valmistuville opiskelijoille. Tietoiskuja on järjestetty Mikkelissä Esedun neljässä toimipisteessä keväällä Kokouksessa sovittiin myös tavoitteesta päästä esim. yrittäjien aamukahveille kertomaan hankkeesta ja opiskelijoista potentiaalisina työntekijöinä, mutta ainakaan toistaiseksi emme ole tässä onnistuneet. Tavoitteena on kuitenkin syksyllä yrittää uudestaan, jotta saataisiin levitettyä asiasta tietoa myös työnantajille. Työryhmän kolmas kokous pidettiin Mikkelissä maaliskuussa. Kokouksessa jatkettiin toimintamallin prosessikaavion kehittelyä. Oltiin yhtä mieltä siitä, että kaaviossa on oikeat nivelvaiheet mainittu, mutta joidenkin kaaviossa mainittujen tahojen rooli todettiin laajemmaksi kuin oltiin ajateltu (esim. kuntien sosiaalitoimi ja Ohjaamot). Myös keskustelua osaamisen tunnistamiseen liittyvän lomakkeen kehittelystä jatkettiin. Fokushankkeesta saimme juuri tällä viikolla tietoa heillä mahdollisesti käyttöön tulevasta hieman vastaavantyyppisestä selvityslomakkeesta. Tämän hyödyntämismahdollisuuksia omassa hankkeessamme alamme pohtimaan työryhmässämme kesälomien jälkeen. Kehittämistyöryhmä kokoontui neljännen kerran Pieksämäellä toukokuun loppupuolella. Toimintamallin osalta nykytilanteen kuvaus todettiin valmiiksi, joten seuraavaksi lähdetään kehittelemään tavoitetilan kuvaamista. Tässä tuli erityisesti esille työssä tapahtuvan oppimisen merkityksen lisääntyminen ja Ohjaamoiden roolin vahvistaminen tulevaisuudessa. Opiskelijan osaamisen tunnistamiseksi ajateltuun lomakkeeseen esitettiin uusi vaihtoehto eli HOKSiin (henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma) sisältyvän opiskelijan urasuunnitelman hyödyntämistä. Tämä olisi jo olemassa oleva dokumentti, jonne voisi mahdollisesti kirjata opiskelijan työllistymiseen liittyvät huomiot. Asiasta pyritään järjestämään palaveri, jossa olisi mukana oppilaitoksen (Esedu), TE-toimiston ja Savon OTE -hankkeen edustajat.

11 Tulosten/toimintamallien tämän hetkinen tilanne Edellä on kuvattu kuinka prosessi ja toimintamallin kehittely on edennyt toistaiseksi. Toimintamallin nykytilanne nivelvaiheineen ja vastuineen on saatu kuvattua (liite 14). Kuvion ylärivi kuvaa opiskelujen etenemistä ja siihen liittyviä nivelvaiheita. Nivelvaiheiden alapuolella on mainittu kuhunkin nivelvaiheeseen liittyvät vastuutahot sekä niiden rooli ja tarjoamat palvelut kussakin nivelvaiheessa. Seuraavaksi lähdetään kehittelemään tavoitetilan kuvaamista käytyjen keskustelujen pohjalta. Hanke jatkaa mallin tavoitetilan työstämistä ja sitä on tarkoitus käsitellä työryhmän seuraavassa kokouksessa elokuussa. Tavoitetilan laatimisessa tullaan ottamaan huomioon Melba/IMBA -työkykyarviomenetelmän ja Tuen ja ohjauksen mallin hyödyntäminen. Opiskelijan osaamisen tunnistamiseen liittyvä palaveri Esedun edustajien kanssa siirtyy kesälomien jälkeiseen aikaan. Työryhmässä pyritään vielä myös siihen, että jos opiskelijan työllistyminen palkkatyöhön ei valmistumishetkellä ole realistista, niin mahdolliselle siirtymiselle työ- ja päivätoimintaan laadittaisiin yhdessä oppilaitosten kanssa suunnitelma, jossa yhteistyön vastuualueet olisi määritelty. Tällöin kuntien sosiaalitoimen palvelut korostuvat. Suunnitelma tulosten juurruttamisesta/levittämisestä Hankkeen tulosten levittämiseksi ja juurruttamiseksi maakunnissa pyritään saamaan aikaiseksi konsensussopimus. Konsensussopimusluonnoksessa ei varsinaisesti mainita opinnoista töihin -teeman toimintamallia, mutta siellä sovittaisiin tähänkin teemaan liittyvien Tuen ja ohjauksen mallin ja Melba/IMBA - työkykyarviomenetelmän käyttöönotosta ja levittämisestä. Lisäksi nykyinen alueellinen kehittämistyöryhmä pyrkii muodostamaan alueellisia yhteistyöryhmiä, jotka jatkaisivat hyvien käytäntöjen levittämistä hankkeen päättymisen jälkeenkin. Tulosten levittämiseksi ja juurruttamiseksi pyritään mahdollisuuksien ja resurssien mukaan lisäämään työnantajayhteistyötä. Työnantajien tietoisuutta osatyökykyisistä opiskelijoista ja heidän työllistämisestä (mm. mitä tukia mahdollista saada jne.) lisätään, heitä kutsutaan osallistumaan muodostettaviin yhteistyöryhmiin ja pidetään säännöllisesti yhteyttä osatyökykyisiä työllistäviin yrityksiin. Syksyllä hanke järjestää ns. loppukiertueen (Mikkeli, Kuopio ja Varkaus), jossa sidosryhmille tullaan esittelemään hankkeen kaikkien teemojen tuloksia. Lisäksi tuloksia tullaan esittelemään ainakin Valtakunnallisilla Erityishuoltopäivillä Helsingissä syyskuussa, Etelä-Savon Vammaisfoorumissa Mikkelissä ja Kvankissa joulukuussa. Tavoitteena on saada tuloksista artikkeleita ammattilehtiin ja mahdollisesti myös paikallistelevisioon.