SUOMEN SALIBANDYLIITTO RY:N VALITUSLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS 5/2018. Asia Valitus pääsarjojen kurinpitäjän päätöksestä 14/

Transkriptio

1 SUOMEN SALIBANDYLIITTO RY:N VALITUSLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS 5/2018 Asia Valitus pääsarjojen kurinpitäjän päätöksestä 14/ Asianosaiset Valittajat: Ville Kuusela ja Tommy Koponen / Seinäjoen Peliveljet ry (jäljempänä SPV ) Antopäivä Vireille Valittajan vastapuolet: Suomen Salibandyliitto ry ja Miikka Pentikäinen / LASB Edustus ry (jäljempänä LASB ) 1 Aineisto, johon päätös perustuu - Videotallenne ottelusta LASB - SPV, Erotuomariraportti, SPV:n vastine, Asian käsittelyn aikaisemmat vaiheet 2.1 Erotuomariraportti, SPV:n vastine, Pääsarjojen kurinpitäjän päätös 14/ , Valitus pääsarjojen kurinpitäjän päätöksestä, Tosite muutoksenhakumaksun suorittamisesta, Miesten salibandyliigassa on pelattu ottelu LASB vastaan SPV. Erotuomariraportin mukaan ottelun peliajassa 55:27 LASB:n hyökkäysalueella pelisuuntaan nähden vasemmalla sektorilla palloa kuljettanut LASB:n pelaaja Miikka Pentikäinen (jäljempänä Pentikäinen ) on laukonut pallon kohti SPV:n maalia. Välittömästi laukauksen jälkeen on syntynyt kontakti kentän keskisektorilta laukausta peittämään pyrkineen SPV:n Ville Kuuselan (jäljempänä Kuusela ) ylävartalon ja LASB:n Pentikäisen pään alueen välille. Pelaajien liikesuunnat ovat olleet leikkaavat. Erotuomarit ovat tuominneet tilanteesta Kuuselalle PR3:n. SPV on vastineessaan yhtynyt erotuomareiden näkemykseen, jonka mukaan pelitilanteessa on syntynyt kontakti pelaajien liikesuuntien leikkauksen vuoksi. Vastineen mukaan kumpikaan pelaajista ei ole tilanteessa syyllistynyt tahalliseen rikkomukseen, vaan kysymyksessä on ollut erotuomariraportissa kuvattu pelitilanteeseen liittyvä pelaajien yhteentörmäys. Kumpikaan pelaajista ei ole loukkaantunut tilanteessa. Lisärangaistuksiin ei vastineen mukaan ole syytä.

2 2.3 Pääsarjojen kurinpitäjän päätös 14/ , Suomen Salibandyliiton pääsarjojen kurinpitäjä Jussi Wahe on antanut asiassa päätöksensä Kurinpitäjän mukaan Kuusela on syyllistynyt pelisääntöjen mukaiseen raakaan rikkomukseen, minkä johdosta Kuuselalle on määrätty yhden (1) ottelun lisärangaistus. SPV:lle automaattisesti PR3-rangaistuksesta seurannutta sadan (100) euron sakkoa ei ole korotettu. Kurinpitäjän mukaan tilanne on ollut esteettömästi nähtävissä videotallenteelta. Päätöksessä on todettu, että Pentikäinen on noussut pallon kanssa yli puolen kentän. Kurinpitäjän mukaan Pentikäisen valmistautuessa laukaisemaan kohti maalia Kuusela on samaan aikaan tullut juosten suoraan leikkaavalla linjalla kohti Pentikäistä ja juuri ennen kontaktia kääntänyt selkänsä kohti Pentikäistä valmistautuen kontaktiin. Tilanteessa Kuuselan vasemman olkapään seutu on osunut Pentikäistä päähän ja Pentikäinen on kaatunut maahan. Kurinpitäjä on teon tahallisuuden arvioinnissa huomioinut, että Kuusela on tullut kovalla juoksuvauhdilla leikkaavalla juoksulinjalla niin ikään kovassa juoksuvauhdissa ollutta Pentikäistä kohti. Kuuselalla on ollut esteetön näkyvyys Pentikäiseen. Kurinpitäjän mukaan siitä huolimatta, että Kuusela on ehtinyt osittain Pentikäisen edelle, Kuuselan olisi tullut mieltää, että juuri laukaisemassa olleella Pentikäisellä on ollut vain vähäinen mahdollisuus valmistautua törmäykseen. Kurinpitäjän mukaan Kuusela on lisäksi itse valmistautunut törmäykseen hiljentämällä vauhtiaan, mikä on ollut omiaan koventamaan kontaktia. Päätöksessä on todettu Kuuselan osoittaneen merkittävää piittaamattomuutta toisen pelaajan turvallista pelaamista ja terveyttä kohtaan. Ankaroittavana seikkana kurinpitäjä on pitänyt leikkaavaa juoksulinjaa sekä kontaktia päähän. 2.4 Valitus pääsarjojen kurinpitäjän päätöksestä, SPV ja Kuusela ovat yhteisessä valituksessaan vaatineet valituksenalaisen päätöksen kumoamista kokonaisuudessaan ja määrätyn lisäpelikiellon sekä sakkorangaistuksen poistamista. Tämän lisäksi valituksessa on vaadittu määrätyn kurinpitopäätöksen täytäntöönpanon välitöntä keskeyttämistä siihen saakka, kunnes asia on valituslautakunnan toimesta käsitelty ja lopullisesti ratkaistu. SPV ja Kuusela eivät ole voineet olla varmoja siitä, onko heitä kuultu asianmukaisesti ennen päätöksen tekemistä. Vastinepyynnöstä ja päätöksestä ei käy selvästi ilmi mihin materiaaliin kurinpitäjä on päätöksensä perustanut ja onko kurinpitäjällä ollut tilanteesta esimerkiksi erilaisia videohidastuksia käytössään. Kuusela on kurinpitäjälle annetussa SPV:n vastineessa voinut ottaa kantaa vain erotuomariraporttiin sekä Sbet.fi -järjestelmästä löytyvään tallenteeseen. Valittajille on jäänyt avoimeksi, onko kurinpitäjä käyttänyt päätöstä tehdessään jotain muuta kuin edellä mainittua materiaalia. Tämän vuoksi käsittelyssä on voinut ollut virhe pelaajan kuulemisessa, jolloin valituksenalainen kurinpitopäätös on kokonaisuudessaan poistettava. Itse kurinpitopäätöksen osalta kurinpitäjä on päätöksessään tulkinnut pelitilanteen ja pelaajien liikkeet tarkoituksineen väärin sekä jättänyt kokonaan huomiotta sen, että kyseessä on ollut pelitilanteeseen liittyvä tahaton pelaajien yhteentörmäys. Erotuomariraportista on käynyt selkeästi ilmi, että pelaajat ovat tavoitelleet tilanteessa palloa, kun Pentikäinen on pyrkinyt laukaisemaan ja Kuusela peittämään tämän laukaisun. Videotallenteeltakin on havaittavissa, ettei Kuusela ole tilanteessa pyrkinyt fyysiseen kontaktiin, vaan ainoastaan peittämään Pentikäisen laukaisun. Mikään Kuuselan liikkeissä, katseen suunnassa tai peliasennossa ei ole osoittanut tämän tavoitelleen fyysistä kontaktia Pentikäisen kanssa, vaan Kuusela on nimenomaan pyrkinyt kääntämään selkänsä välttääkseen niin sanotun vastapallo-efektin ja pehmentääkseen törmäystä. Selän kääntäminen ei kovenna 2 (6)

3 3 Asian käsittely valituslautakunnassa 3.1 Käsittelyratkaisu kontaktia, vaan Kuusela on nimenomaisesti pyrkinyt väistämään yhteentörmäystä sekä pehmentämään kontaktia kääntymällä suojaten siten itseään sekä Pentikäistä. Kuusela on tehnyt viime hetkellä oikean päätöksen havaitessaan Pentikäisen osuvan häneen, jolloin ainoa mahdollinen tapa pehmentää törmäystä on kiertyä myötäsuuntaisesti, jolloin liikesuunnat myötäävät ja törmäys osuisi mahdollisimman laajalle alueelle selän puolelle. Kuuselan olkapää ei ole osunut Pentikäisen päähän kurinpitäjän väittämällä tavalla, vaan kuten erotuomariraportissakin on kuvattu, Pentikäinen on pikemminkin törmännyt pää edellä Kuuselan ylävartaloon. Erotuomariraportissa ei ole väitetty Kuuselan taklanneen tahallaan Pentikäistä, Pentikäinen ei itse ole niin väittänyt, eikä tahallista taklausta voi nähdä myöskään videotallenteelta. Kuusela on keskittynyt kokonaan peittämään Pentikäisen laukausta, eikä mikään hänen liikkeistään ole osoittanut hänen tahallaan tavoitelleen kontaktia Pentikäisen kanssa. Kuuselan liikkeen hidastumisella ei siten ole ollut mitään tekemistä kurinpitäjän väittämän kontaktin kovenemisen kanssa. Kuusela on vain pyrkinyt pääsemään laukauksen peittolinjalle. Liikkeen hidastuminen johtaa kontaktin vaimentumiseen, ei koventamiseen. Salibandyssä pelivälineen pienen koon vuoksi maalia puolustavan pelaajan on pyrittävä pääsemään mahdollisimman lähelle laukomaan pyrkivää pelaajaa, jotta peittäminen on todennäköisempää. Kurinpitäjä on todennut Kuuselan olleen Pentikäisen edellä, mikä osoittaa sen, että peittääkseen laukausta Kuuselan on ollut pakko hidastaa, jotta ei juoksisi kokonaan tilanteesta ohi. Koska Kuusela on ollut pelitilanteessa Pentikäistä edellä, niin yksin se jo osoittaa luotettavasti, että Kuusela ei ole kyseisessä pelitilanteessa pyrkinyt tahallaan sääntöjen vastaisesti taklaamaan Pentikäistä, vaan tämä on aivan hyväksyttävällä sekä sääntöjen mukaisella tavalla ollut peittämässä Pentikäisen laukausta. Pentikäinen on tavanomaista matalammasta laukaisuasennostaan johtuen törmännyt laukausta peittämässä olleen Kuuselan ylävartaloon hyvin nopeassa pelitilanteessa. Kumpikaan pelaajista ei ole tilanteessa tahallaan pyrkinyt kontaktiin toisen kanssa, vaan yhteentörmäys on ollut tavallisessa, joskin hyvin nopeassa pelitilanteessa tapahtunut onneton sattuma, jota ei ole voinut lukea Kuuselan syyksi. Kuuselalla ei ole ollut tosiasiallista mahdollisuutta väistää törmäystä. Kuusela olisi voinut välttää yhteentörmäyksen ainoastaan jättämällä kokonaan yrittämättä peittää Pentikäisen laukausta, mutta tätä ei voida pelaajalta vaatia. Pelaajien juoksulinjojen leikkaamista ei voida pitää ankaroittavana seikkana, koska tämä ei perustu mihinkään sääntöön tai lajin parissa sitovana noudettuun vakiintuneeseen käytäntöön. Tämän lisäksi juoksulinjan leikkausta ei ole voitu lukea Kuuselan syyksi myöskään sen vuoksi, että Kuusela on ollut pelitilanteessa Pentikäisen edellä. Vastaavassa tilanteessa yleensä taaempana tulevan pelaajan on odotettu mahdollisuuksien mukaan väistävän törmäyksen välttämiseksi. Edellä olevalla pelaajalla on oikeus pyrkiä suoraan pallolle. Valituksessa on pyydetty valituslautakuntaa huomioimaan asiaa ratkaistessaan edeltävällä pelikaudella tekemänsä päätöksen 5/2017 (Kailiala). Valittaja ei ole pyytänyt asiassa suullista käsittelyä, eikä sellaiselle ole tässä asiassa perusteita. Asia voidaan asianosaisten oikeusturvaa vaarantamatta ratkaista kirjallisessa menettelyssä. 3 (6)

4 3.2 Pääasiaratkaisu Asiassa on ensinnäkin kysymys siitä, onko kurinpitäjän päätöksessä menetelty kuulemisen osalta asianmukaisesti. Salibandyliitolta saadun selvityksen perusteella valituslautakunta katsoo näytetyksi, että kurinpitäjällä on ollut käytettävissään vain se materiaali, mukaan lukien Sbet.fi -järjestelmästä löytyvä tallenne, kuin mihin Kuusela on kurinpitäjälle annetussa SPV:n vastineessaan voinut ottaa kantaa. Täten kurinpitäjän menettelytapaa on pidettävä asianmukaisena. Täten asiassa on kysymys ottelun aikana tapahtuneen kontaktitilanteen arvioinnista. Valituslautakunta katsoo, että arvioitavana on nyt ensinnäkin se, onko Kuuselan katsottava käyttäytyneen ottelussa väkivaltaisesti Suomen Salibandyliiton kilpailusääntöjen (jäljempänä kilpailusäännöt ) 62 :n 3) kohdan tarkoittamalla tavalla. Jos Kuuselan katsotaan käyttäytyneen ottelussa väkivaltaisesti, tulee seuraavaksi tarkastella, onko kurinpitäjän rangaistus ollut oikeudenmukaisessa suhteessa teon vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen, teon vaikuttimiin sekä teosta ilmenevään muuhun syyllisyyteen nähden. Voimakaskaan kontakti ei välttämättä sellaisenaan ole lainkaan rangaistava rike, jos törmäys on tapaturmainen eli vahinko. Pelaajan tietoisuutta ja tahallisuutta on arvioitava käsillä olevien todisteiden ja selvityksen valossa tilanne kokonaisuutena, olosuhteet ja yleiset sekä lajin erityiset kokemussäännöt huomioiden. Valituslautakunta on päätöksessään 1/2013 (Matikainen) todennut, että tahallisuutta arvioitaessa on otettava muiden ohella huomioon rikkovan pelaajan katseen suunta, liikerata ja vauhti suhteessa rikotun pelaajan liikerataan. Nyt kysymyksessä olevassa asiassa valituslautakunnan ratkaisu perustuu hyvälaatuiseen videotallenteeseen. Valituslautakunta katsoo Kuuselan lähtökohtaisesti pyrkineen tilanteessa estämään Pentikäisen vetoa. Tilanteessa Pentikäinen on noussut pallon kanssa yli puolen kentän ja on valmistautunut laukaisemaan kohti maalia. Samaan aikaan Kuusela on tullut juosten leikkaavalla linjalla kohti Pentikäistä, katse koko ajan pallossa, ja on kääntänyt vaistomaisesti selkänsä kohti Pentikäistä juuri ennen kuin pelitilanteessa on syntynyt kontakti Kuuselan ja Pentikäisen välille pelaajien liikesuuntien leikkauksen vuoksi. Kontaktissa Kuuselan vasemman olkapään seutu ja Pentikäisen pää ovat osuneet toisiinsa. Valituslautakunta pitää videotallenteen perusteella selvänä, että Kuusela ei ole tarkoittanut taklata Pentikäistä päähän. Vaikka kysymyksessä ei ole tahallinen päähän kohdistuva kontakti, Kuuselan on valituslautakunnan näkemyksen mukaan täytynyt tiedostaa omaan toimintaansa liittyvät riskit tilanteessa. Kuuselan on siten pelaajana olosuhteet huomioiden täytynyt pitää sääntöjenvastaista tekoa todennäköisenä ja Pentikäisen loukkaantumista ainakin menettelynsä mahdollisena seurauksena. Valituslautakunta katsoo edellä esitetyin perustein, että Kuusela on syyllisty-nyt kilpailusääntöjen 62 :n 3) kohdassa tarkoitettuun väkivaltaiseen käyttäytymiseen. Tästä syystä seuraavaksi tulee tarkastella, onko kurinpitäjän antama rangaistus ollut oikeudenmukainen. Rangaistuksen mittaamista koskevan yleisperiaatteen mukaan rangaistus on mitattava siten, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa teon vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen, teon vaikuttimiin sekä teosta ilmenevään muuhun syyllisyyteen nähden. Valituslautakunta katsoo Kuuselan menettelyn olevan alimman tahallisuuden asteen teko, joka lähentelee huolimattomuutta (dolus eventualis). Siinä missä kurinpitäjä ja valituslautakunta voivat katsoa hidastuksia, pelaajilla on usein vain sekuntien kymmenysten aika reagoida tilanteisiin. 4 (6)

5 4 Päätöslauselma Päätöksentekoon osallistuneet: Edellä sanotut seikat huomioiden ja tapausta kokonaisuutena arvioiden valituslautakunta on katsonut, että kohtuullinen rangaistus tilanteesta on ollut PR3:sta automaattisesti seuraavat rangaistukset. Tästä syystä valituslautakunta kumoaa kurinpitäjän valituksenalaisen päätöksen ja poistaa Kuuselalle määrätyn yhden (1) ottelun lisäpelirangaistuksen. Sadan (100) euron sakkorangaistus on seurannut automaattisesti Kuuselan PR3- rangaistuksesta, minkä vuoksi se jää voimaan. Pääsarjojen kurinpitäjän päätös kumotaan ja Kuuselalle määrätty yhden (1) ottelun lisäpelirangaistus poistetaan. Muutoksenhakumaksu palautetaan. Päätös on yksimielinen. - Mikko Kohtala, OTM - Markus Neimo, OTK - Riitta Hellgren Tiedoksi Asianosaiset Pääsarjojen kurinpitäjä Muutoksenhaku Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Urheilun oikeusturvalautakuntaan siten kuin Urheilun oikeusturvalautakunnan säännöissä tarkemmin määrätään. Valittajana lautakunnassa voi olla urheilija, muu luonnollinen henkilö tai yhteisö, jonka oikeuteen tai etuun valituksen kohteena oleva asia vaikuttaa. Valitus on tehtävä kirjallisesti 30 päivän kuluessa asianomaisen päätöksen tiedoksisaannista. Mikäli valittaja saattaa todennäköiseksi, että hän ei ole laillisen esteen vuoksi tai siihen rinnastettavan esteen vuoksi voinut noudattaa asetettua määräaikaa, valitus voidaan tehdä kohtuullisessa ajassa esteen lakkaamisesta, ei kuitenkaan myöhemmin kuin vuoden kuluttua päätöksen tekemisestä tai lausunnon antamisesta. Valitusasiakirjat tulee toimittaa Valo ry:n toimistoon, joka huolehtii lautakunnan toimistopalveluista. Asiakirjat on mahdollista toimittaa myös sähköisesti. Jos asiakirjat on toimitettu postitse, niiden katsotaan tulleen lautakunnalle, kun postilähetys tai ilmoitus sen saapumisesta on tullut toimistoon. Sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi lautakunnalle, kun se on lautakunnan käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Valitus on mahdollista toimittaa sähköpostilla osoitteeseen sointu.hyvonen(at)valo.fi tai postitse Valo ry, Oikeusturvalautakunta / Sointu Hyvönen, Radiokatu 20, Helsinki. 5 (6)

6 Muutoksenhausta peritään valitusmaksu, jonka suuruuden Valo ry:n hallitus määrää vuosittain. Vuonna 2017 valitusmaksun suurus on yksityishenkilön kohdalla 250 euroa ja oikeushenkilön (seurat yms.) kohdalla 700 euroa. Jos useat valittajat laativat yhteisen valituksen, asiassa tulee suorittaa vain yksi valitusmaksu. Valitusmaksu tulee olla suoritettuna silloin, kun valitus toimitetaan lautakuntaan. Jos valitusmaksua ei ole maksettu samalla kun valitus laitetaan vireille, valittajaa pyydetään suorittamaan valitusmaksu. Valitusmaksun suorittaminen on valituksen käsittelyn edellytys. Maksu palautetaan, mikäli muutoksenhaku menestyy. Mikäli muutoksenhaku menestyy vain osittain, valittajalle voidaan lautakunnan harkinnan mukaan palauttaa maksu osittain tai kokonaan. 6 (6)