Auringonlaskun maanosa?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Auringonlaskun maanosa?"

Transkriptio

1 074 Auringonlaskun maanosa? Euroopan unioni on kahden haasteen edessä. Toinen niistä liittyy EU:n ajankohtaiseen kriisiin, joka pahimmillaan voi repiä unionin hajalleen. Toinen puolestaan liittyy muuttuvaan kansainväliseen järjestelmään ja aivan erityisesti nousevien valtojen asettamaan haasteeseen. Se voi pahimmillaan johtaa Euroopan marginalisoitumiseen globaalissa politiikassa ja taloudessa. Tähän asti EU on selvinnyt kriiseistään integraatiota syventämällä. Kehitys kohti liittovaltiota olisi ratkaisu myös mahdolliseen marginalisoitumisen ongelmaan. jyrki käkönen

2 Auringonlaskun maanosa? 075 urooppalainen integraatio on ymmärrettävissä erilaisten ristiriitojen kautta. Edelleenkään ei vallitse yksimielistä käsitystä siitä, mitä tuo integraatio on tai mihin sen pitäisi johtaa. Rooman sopimuksella jo Euroopan hiili- ja teräsliitossa mukana olleet maat tavoittelivat yhtenäistä talousaluetta, jonka kautta pyrittiin lisäämään talousyhteisöön kuuluvien maiden kansalaisten hyvinvointia. Toisaalta yhdentymisellä oli alusta alkaen myös poliittisia tavoitteita. Taloudellisen yhteistyön piti toimia välineenä kohti Euroopan poliittista yhdentymistä. On turha kiistää sitä tosiasiaa, ettei integraation taustalla olleiden poliitikkojen tavoitteena olisi ollut jonkinlainen Euroopan Yhdysvallat tai liittovaltio. Yhdentyminen oli vain helpompaa aloittaa taloudellisen yhteistyön alueella, olihan Eurooppa niin kutsuttujen kansallisvaltioiden ja kansallisaatteen synnyinsija. Edellä esitetyssä piilee yksi eurooppalaisen integraatioprosessin keskeisistä ristiriidoista. Kyse ei siten ole vain taloudellisten etujen ja poliittisten intressien välisestä konfliktista vaan myös erilaisten poliittisten tavoitteiden ristiriidasta. Tämä poliittinen ristiriita pelkistyy valtiokeskeisyyden ja ylikansallisuuden väliselle akselille maanosassa, jossa niin kutsuttu westfalenilainen 1 valtioiden suvereenisuuteen perustuva järjestelmä sai alkunsa. Tämä ristiriita ilmenee myös integraatiota selittävien teorioiden tasolla. Yhtäällä on niin kutsuttu neofunktionaalinen ylikansallisia instituutioita korostava ja toisaalla valtioiden välisyyttä ja valtioiden suvereenisuutta korostava integraatioteoria (Wiener & Diez, 2004). Näiden teorioiden suosiossa on heijastunut vahvasti se, onko integraation eteneminen perustunut yhteisön instituutioiden toimintaan vai valtioiden väliseen vuorovaikutukseen Eurooppa-neuvoston puitteissa 2. integraatiota kriisien kautta Katsottaessa taaksepäin eurooppalaisen integraation historiaa se näyttäytyy jatkuvina kriiseinä. Tähän asti nuo kriisit on kuitenkin aina jotenkin ratkaistu ja tuloksena on ollut jonkinasteinen integraation syveneminen riippumatta siitä, onko ratkaisu löytynyt ylikansallisuuden vai valtiokeskeisyyden pohjalta. Niinpä on mahdollista päätellä, että 1 Käsite palautuu 1648 Westfalenin rauhaan siten, että yleensä kansainvälisen politiikan teorioissa valtiokeskeisen tai kansallisvaltiokeskeisen järjestelmän katsotaan saaneen alkunsa juuri tuosta rauhansopimuksesta. Siitä katsotaan myös olevan lähtöisin valtioiden suvereenisuuden tunnustaminen. 2 Tällä tarkoitan sitä, että teoriat heijastavat vahvasti poliittista todellisuutta. Neofunktionaaliset teoriat ovat olleet hallitsevassa asemassa silloin, kun poliittinen vaikutusvalta integraatiossa on ollut yhteisön instituutioissa. Valtioiden välisyyttä painottavat teoriat, jotka nojaavat valtioiden suvereeniuteen, ovat olleet hallitsevassa asemassa silloin, kun ongelmien ratkaisu ja integraation kehitys on riippunut Eurooppa-neuvostossa tehtävistä päätöksistä.

3 076 Euroopalle tai eurooppalaisille valtioille integraatio on näyttäytynyt jonkinlaisena keinona selviytyä muuttuvassa kansainvälisessä järjestelmässä. Eikä kysymys ole vain selviämisestä vaan myös vaikutusvallasta tuossa muuttuvassa järjestelmässä. Kylmän sodan kaksinapaisessa järjestelmässä monet eurooppalaiset johtajat halusivat nähdä Euroopan kolmantena voimana Washingtonin ja Moskovan välissä (Käkönen, 2007, 164). 3 Tämä ilmenee Euroopan yhteisön lukuisissa dokumenteissa, joissa 1960-luvulta lähtien on asetettu tavoitteeksi oman eurooppalaisen identiteetin rakentaminen suhteessa keskeisiin kansainvälisiin kysymyksiin. Kylmän sodan aikana tuon tavoitteen saavuttaminen ei kuitenkaan ollut helppoa. Nato transatlanttisena turvallisuusyhteisönä sitoi Euroopan tiukasti Yhdysvaltoihin. Toisaalta yhteisön jäsenmaat pitivät tiukasti kiinni ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan perinteisestä kansallisesta suvereniteetistaan. Kylmän sodan päätyttyä tilanne muuttui olennaisesti ja Euroopan unionille avautui tilaisuus nousta keskeiseksi toimijaksi kansainvälisessä järjestelmässä. Yhdysvaltain voimapolitiikan vastapainona Euroopan unioni esitti itsensä siviilivaltana ja kansainvälisen yhteisön eräänlaisena arvojohtajana (ks. esim. Keisala 2004) erityisesti ilmastonmuutokseen ja ympäristöön liittyvien kysymysten hallinnassa. Euroopan unionin mahdollisuus toimia merkittävänä tekijänä maailmanpolitiikassa törmäsi kuitenkin heti alkuunsa omiin rajoihinsa. Balkanin väkivaltaisuuksien lopettamiseen tarvittiin Yhdysvaltain sotilaallista voimaa. Kylmän sodan jälkeisissä kriiseissä Yhdysvallat oli halukas käyttämään sotilaallista voimaansa ja nousi siksi hetkeksi hallitsemaan kansainvälistä järjestelmää. Sen hegemoninen asema oli niin kiistaton, että ainakin monet yhdysvaltalaiset poliitikot ja tutkijat uskoivat 2000-luvun ensimmäisen vuosisadan olevan Yhdysvaltain vuosisata. Toisin on kuitenkin käynyt. Yhdysvallat on menettämässä etenkin taloudessa suhteellista valta-asemaansa Intialle ja ennen kaikkea Kiinalle (ks. esim. Jacques 2012 ja Goldman Sachs Group 2007). muuttunut maailmanjärjestys Viimeistään vuoden 2008 talouskriisin jälkeen maailman taloudessa vetovastuu on jo siirtynyt niin kutsutuille nouseville valtioille, joista merkittävimmät ovat Brasilia, Intia ja Kiina. Euroopan unioni ei tähän joukkoon kuulu sen paremmin kuin yksikään sen jäsenvaltio. Tämä muutos ilmenee muun muassa Yhdysvaltain kansallisen tiedusteluneuvoston raportissa Global trends 2030 (The National Intelligence Council 2012). Tuossa raportissa ehkä keskeisimpänä päätelmänä on se, että jo vuonna 2030 kansainvälinen järjestelmä on tämän päivän lähtökohdista muuttunut meille tunnistamattomaksi. Niin suuri on muutoksen nopeus ja rakenteellinen syvyys. Tuossa maailmassa Yhdysvallat tarvitsee kumppanin tai kumppaneita. Euroopan unionin on vaikea löytää 3 Oman roolin tarpeellisuus tuli esiin myös yhteisön identiteettiin ja ulkopolitiikkaan liittyvissä dokumenteissa jo ja lukujen taitteessa. Ks. esim. nk. Luxemburg report, Bulletin of European Communities no. 11 (1970)

4 Auringonlaskun maanosa? 077 paikkaansa tässä järjestelmässä, ellei se onnistu ratkaisemaan sisäistä kriisiään. Hajotessaan Euroopalla on edessään marginalisoituminen niin maailman taloudessa kuin politiikassakin. Euroopan unionia sen eri muodoissaan on rakennettu Eurooppa-keskeisessä kansallisvaltioiden maailmassa, jossa EU:n jäsenvaltioilla on taipumus katsoa taaksepäin ja puolustaa perinteistä valtioiden suvereenisuutta. Toisaalta Euroopan unioni on keskeneräisenäkin ilmentymä muutoksesta kohti postmodernia maailmaa, jossa kansallisvaltioiden merkitys on laskussa. Euroopan integraatiokehitystä kohti mahdollista liittovaltiota onkin perusteltua arvioida juuri tuon muutoksen näkökulmasta. Kansainvälisen järjestelmän kaksi keskeistä nousevaa valtiota, Intia ja Kiina, eivät missään muodossa ole kansallisvaltioita, vaikka ne ovat westfalenilaisessa järjestelmässä toimineetkin kansallisvaltioiden tavoin. Siitä huolimatta ne toimijoina poikkeavat kansallisvaltioista ja ovat pikemminkin sivilisaatiovaltioita (Jacques 2012, 245, ), joille kansallisuuden, kielen, etnisyyden tai uskonnon sijaan yhtenäisyyden ovat antaneet vuosituhansia vanhat sivilisaatiot. Vaikka kylmän sodan maailmassa valta oli siirtynyt Euroopasta Yhdysvaltoihin ja Neuvostoliittoon, oli maailmanpolitiikan painopiste silti vielä Euroopassa. Kaksinapaisuudesta huolimatta kylmän sodankin maailma perustui westfalenilaiselle järjestelmälle. Kylmän sodan päätyttyä ja erityisesti Viimeistään vuoden 2008 talouskriisin jälkeen maailman taloudessa vetovastuu on jo siirtynyt niin kutsutuille nouseville valtioille, joista merkittävimmät ovat Brasilia, Intia ja Kiina. Euroopan unioni ei tähän joukkoon kuulu sen paremmin kuin yksikään sen jäsenvaltio luvulla maailmanpolitiikan painopiste on siirtynyt Aasiaan, missä se itse asiassa oli ennen eurooppalaista maailmanvalloitusta (ks. esim. Jacques 2012, 29-35; Frank 1998). Kiinan ja sen vanavedessä Intian talouskasvu on merkinnyt myös niiden poliittisen painoarvon nousua. Kumpikaan niistä ei ole kykenevä haastamaan sotilaallisesti Yhdysvaltoja vielä pitkään aikaan, mutta niiden taloudellinen kasvu on jo nyt tehnyt niistä merkittäviä partnereita muille kehittymässä oleville valtioille (Goldman Sachs Group 2007; Jacques 2012, ; Tharoor 2012, ). Molemmat ovat jo nyt haastaneet transatlanttisen 4 maailman arvot ja normit ja tavoittelevat moninapaista kansainvälistä järjestystä. Kiinan ja Intian yhteinen väkiluku muodostaa kolmanneksen koko maailman väestöstä. Tällä hetkellä maailman työikäisestä väestöstä noin 40 pro- 4 Käsite transatlanttinen viittaa yleensä amerikkalais-eurooppalaiseen yhteistyöhön Naton puitteissa. Trouillot (2003) on kuitenkin antanut sille laajemman merkityksen: oikeastaan hän puhuu pohjois-atlanttisesta universalismista, joka on hallinnut kansainvälistä yhteisöä vuodesta 1492 lähtien.

5 078 Eurooppalaisesta näkökulmasta noin 400 vuoden poikkeus maailmanhistoriassa on ohi. Samalla on ehkä luovuttava siitä harhasta, että eurooppalainen modernisaatio olisi universaali ilmiö. Ehkä Eurooppa ei sittenkään onnistunut muuttamaan maailmaa omaksi kuvakseen. senttia on Intiassa ja Kiinassa. Niiden talouksien kasvaessa myös niiden kulutusvoima kasvaa ja siksi ne ovat tällä hetkellä maailmantalouden vetureita (ks. esim. Goldman Sachs Group 2007). Niiden taloudellisesta kehityksestä riippuu pitkälle niin Yhdysvaltain kuin Euroopankin tuleva taloudellinen kehitys. Yhdysvalloissa Aasian nousu on jo merkinnyt sitä, että Yhdysvallat näyttäytyy yhä enemmän Tyynen meren valtiona, jonka mielenkiinto suuntautuu Aasiaan. Itse asiassa terrorismin vastainen sota on toiminut erinomaisena peitetarinana Yhdysvaltain läsnäolon lisäämiseksi Aasiassa. Samoin Kiinan vaikutusvallan kasvu on saanut monet pienemmät Aasian, erityisesti Kaakkois- Aasian, valtiot toivomaan Yhdysvaltain sitoutumista Aasiaan vastapainona Kiinan ylivallalle. Samalla kuitenkin Aasian valtioiden taloudellinen kanssakäyminen Kiinan kanssa lisääntyy. Eurooppalaisesta näkökulmasta noin 400 vuoden poikkeus maailmanhistoriassa on ohi. Samalla on ehkä luovuttava siitä harhasta, että eurooppalainen modernisaatio olisi universaali ilmiö (Barma ym. 2009, 542). Ehkä Eurooppa ei sittenkään onnistunut muuttamaan maailmaa omaksi kuvakseen. Intian ja Kiinan sivilisaatiot rakentuvat erilaiselle maailmankuvalle kuin eurooppalainen modernisaatiousko tai kristillisjuutalainen maailmankuva. Niinpä ei ehkä ole perusteltua olettaa, että Kiina talouskasvun myötä muuttuisi liberaaliksi demokraattiseksi valtioksi. Maailman politiikan painopisteen siirtyessä Aasiaan ja Intian ja Kiinan nousun myötä itse asiassa koko Eurooppa tai transatlanttiskeskeinen maailma on haastettu. Tässä kansainvälisen järjestelmän murroksessa Eurooppa uhkaa marginalisoituminen. eurooppa ei ole olemassa kiinalle ja intialle Sisäisen hajanaisuuden lisäksi Euroopan tai täsmällisemmin Euroopan unionin ongelmana on se, että sillä ei oikeastaan ole johdonmukaista Aasia-politiikkaa tai -strategiaa. 5 EU:lla toki on erilaisia kumppanuussopimuksia lähes kaikkien Aasian valtioiden kanssa. Noissa sopimuksissa yhtenä ulottuvuutena ikään kuin historian perintönä on eurooppalaisten universaaleiksi koettujen arvojen edistäminen kumppanimaissa. Toisin sanoen aasialaisesta näkökulmasta yhä edelleen on kysymys toisen, orientin eurooppalaistamisesta. Parhaimmillaan kumppanuussopi- 5 Tilannetta pahentaa vielä se, että yhteisön jäsenmailla ja jopa Skotlannilla on Aasia-strategia. Niissä korostuvat kansalliset intressit, eivätkä ne ole keskenään yhdenmukaisia ja voivat olla ristiriidassa unionin esittämien linjausten kanssa.

6 Auringonlaskun maanosa? 079 mukset ovat johtaneet Euroopan unionin ja kumppaneiden välisiin loputtomiin dialogeihin (ks. esim. Lisbonne-de Vergeron 2007, xiv), mutta EU:n todellinen läsnäolo on jäänyt lähes olemattomaksi Aasiassa. EU:n asemaa ei tunnu juurikaan parantavan edes se, että USA:n läsnäolo on usein sotilaallista. Aasian näkökulmasta EU:n heikkous onkin juuri siinä, että siltä puuttuu sellainen sotilaallinen voima, joka voisi tuoda vakautta Aasiaan. 6 Vaikka EU:n tavoitteena on ollut lisätä yhteisön näkyvyyttä Aasiassa, niin tietyssä mielessä sitä ei edes ole olemassa keskeisille aasialaisille toimijoille kuten Intialle ja Kiinalle. Kun lukee intialaisia ja kiinalaisia kansainvälisen politiikan artikkeleita ja kirjoja 2000-luvulta, yhtenä silmiinpistävänä piirteenä on EU:n marginaalisuus. EU ei näyttäydy kummankaan nousevan toimijan ulko- tai globaalipolitiikkaa käsittelevissä kirjoissa tai artikkeleissa merkittävänä kansainvälisenä toimijana. Sen sijaan Yhdysvallat on eri syistä molemmille valtioille ehkä merkittävin kansainvälinen toimija. Kiinalle Yhdysvallat on se suurvalta, johon Kiina vertautuu. Intialle Yhdysvallat on puolestaan suurvalta, jota Intia tarvitsee Aasiassa tasapainottamaan Kiinan kasvavaa vaikutusvaltaa ainakin niin kauan, kunnes Intia saavuttaa taloudellisen ja strategisen tasapainon Kiinan kanssa (ks. esim. Tharoor 2012). Euroopan unionin ongelma nousevien maiden näkökulmasta on yhtenäisen ulkopolitiikan ja oman sotilaallisen voiman puute eli tavallaan sen postmodernit 7 piirteet maailmassa, jossa nousevat valtiot nojaavat perinteiseen valtioiden suvereniteetin ajatukseen. Tähän samaan kietoutuu myös se, ettei EU:lla ole paikkaa YK:n turvallisuusneuvostossa. Toisin sanoen EU:lla ei oikeastaan ole merkitystä keskeisissä kansainvälisissä turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä. EU:n eräänlainen johtajuus myös kansainvälisessä ympäristö- ja ilmastopolitiikassa asetettiin kyseenalaiseksi Kööpenhaminan ilmastokokouksessa, missä niin kutsutut BRICS-maat 8 sanelivat kokouksen tuloksen (ks. esim. Brütsch & Papa 2012). Tässä suhteessa Kööpenhaminan kokous saattaa myöhemmässä historiankirjoituksessa näyttäytyä käännekohtana, jolloin niin kutsuttu globaali etelä syrjäytti ensimmäisen kerran niin kutsutun pohjoisen. EU:n asemaa muuttuvassa kansainvälisessä järjestelmässä heikentää lisäksi se, että lähes jokainen unionin jäsenmaa pyrkii rakentamaan omaa Aasian-politiikkaansa hyötyäkseen Intian ja Kiinan taloudellisesta kasvusta. Tämä puolestaan tarjoaa mahdollisuuden Intian ja Kiinan hajota ja hallitse -politiikalle samalla, kun EU:ta uhkaa talouskriisin myötä vakavasti ensimmäisen kerran hajoaminen. Niinpä ei olekaan yllättävää, että Intialle ja Kiinalle Euroopas- 6 Edellä esitetyt argumentit tarkoittavat sitä, että Yhdysvallat on sitonut itsensä Aasiassa pieniin sotilaallisiin selkkauksiin, jotka nostattavat vihamielisyyttä Yhdysvaltoja kohtaan. Toisaalta EU:n taloudellinen läsnäolo ei ole riittävää herättämään luottamusta EU:n kykyyn toimia Aasiassa Yhdysvaltain vaikutusvaltaa tasapainottavana tekijänä (ks. esim. Käkönen 2011). 7 Tässä yhteydessä postmoderni viittaa ensisijaisesti jaettuun suvereeniuteen kansallisvaltioiden ja EU:n kesken. Toisin sanoen jäsenvaltiot ovat luovuttaneet suvereniteettiaan EU:lle ylikansallisena instituutiona ja EU:lla on sitovaa päätösvaltaa suhteissa jäsenvaltioihin. Modernin näkökulmasta toimijalla joko on tai ei ole suvereniteettia, mutta sitä ei voi jakaa. 8 Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina ja Etelä-Afrikka.

7 080 Tässä suhteessa Eurooppa voisi ottaa oppia Intiasta ja Kiinasta sen sijaan, että tarjoaa omaa historiallista kokemustaan niille malliksi. Eurooppa voisi alkaa ymmärtää itsensä sivilisaationa ja liittovaltio olisi tuolloin Intian ja Kiinan tavoin sivilisaatiovaltio. sa on EU:n sijaan ensisijaisesti olemassa Iso-Britannia, Ranska, Saksa ja Turkki. Kahdenkeskiset suhteet näihin maihin asettuvat EU-suhteiden edelle. Niinpä EU kohtaa parhaillaan kaksijakoisen haasteen. Sen olemassaolo ja merkitys on haastettu sekä sisäisten ristiriitojen että muuttuvan kansainvälisen järjestelmän realiteeteista lähtien. enemmän eurooppaa Ikääntyvän Euroopan mahdollisuudet säilyä merkittävänä toimijana muuttuvassa kansainvälisessä järjestelmässä voivat tuskin perustua Ison-Britannian, Ranskan tai Saksan kansallisiin politiikkoihin. Kaikki kolme ovat suhteessa Intiaan ja Kiinaan liian pieniä toimijoita. Vuoteen 2030 mennessä niin kutsutun BRICS-ryhmän kansantalouksien volyymi ylittää OECD-maiden yhteenlasketun volyymin (ks. esim. National Intelligence Council 2012, 16). Ratkaisevassa asemassa tuolloin ovat juuri Intia ja Kiina, jotka erilaisten ennusteiden mukaan ovat tuolloin maailman suurin ja kolmanneksi suurin kansantalous. Yksi mahdollisuus Euroopalla on mitä ilmeisimmin tiivistyä Saksan ympärille, sillä ainakin toistaiseksi Saksan talous on selviytynyt parhaiten Euroopan talouskriisissä. Euroopan historian pohjalta tämä vaihtoehto tuskin houkuttelee edelleenkään kaikkia Euroopan unionin jäsenmaita. Euroopan todellinen vaihtoehto löytyy integraation alkuperäisistä tavoitteista, jotka voidaan tiivistää sanontaan enemmän Eurooppaa. Muuttuvassa kansainvälisessä järjestelmässä Euroopalla voi olla merkittävä asema vain liittovaltiona, jolla on myös yhtenäinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka liittovaltion armeijoineen 9. Sen yhtenä edellytyksenä on, että katsotaan kansallisvaltiojärjestelmän yli. Tässä suhteessa Eurooppa voisi ottaa oppia Intiasta ja Kiinasta sen sijaan, että tarjoaa omaa historiallista kokemustaan niille malliksi. Eurooppa voisi alkaa ymmärtää itsensä sivilisaationa ja liittovaltio olisi tuolloin Intian ja Kiinan tavoin sivilisaatiovaltio. Tuskin monet niin kutsutut kansalliset kulttuurit estävät kehityksen kohti liittovaltiota. Kysymys on pikemminkin näkökulmasta. Esimerkiksi Intiassa on englannin ja hindin lisäksi 20 virallista alueellista kieltä, eivätkä ne ole estäneet Intiaa toimimasta liittovaltiona. Lisäksi Intian parlamentissa on lukuisa joukko erilaisia alueellisia puolueita. Kansallisten kulttuurien kirjon sijaan (yhtenäisyys moninaisuudessa) voidaan puhua eurooppalaisesta kulttuurista tai 9 Tässä kysymys ei niinkään ole turvallisuudesta Euroopassa. Pikemminkin kysymys on siitä, että juuri nousevien valtioiden näkökulmasta Euroopalla on uskottava sotilaallinen voima, jota se tarvittaessa voi projisoida kaukana unionin rajojen ulkopuolella.

8 Auringonlaskun maanosa? 081 Turkin jäsenyyden lisäksi EU:n pitäisi kyetä liittovaltiokehityksen ohessa rakentamaan laaja eurooppalainen alue, jonka väestömäärä olisi samaa luokkaa kuin Intian ja Kiinan. Tähän eurooppalaiseen alueeseen pitäisi kuulua niin Pohjois-Afrikka kuin myös Venäjä. sivilisaatiosta. Jo kristinuskon leviäminen Euroopassa yhtenäisti eurooppalaista kulttuuria. Myös jonkinlainen eurooppalainen identiteetti on löydettävissä (ks. esim. Christensen ym 2002, Jönson ym. 2000). Niin identiteetit kuin Euroopan historia on vain esitetty kansallisvaltioiden näkökulmasta samalla legitimoiden kansallisvaltioiden olemassaolo. Eurooppalainen liittovaltiokaan ei välttämättä takaa Euroopalle merkittävää asemaa muuttuvassa maailmanjärjestyksessä. Eurooppa tarvitsee lisää työikäistä väestöä. Suhteessa unioniin Turkki on vielä väestöltään nuori. Siksi Turkin jäsenyys Euroopan unionissa on yksi keskeinen edellytys sille, että Euroopasta ei tule auringonlaskun maanosaa 10. Turkin jäsenyyden lisäksi EU:n pitäisi kyetä liittovaltiokehityksen ohessa rakentamaan laaja eurooppalainen alue, jonka väestömäärä olisi samaa luokkaa kuin Intian ja Kiinan. Tähän eurooppalaiseen alueeseen pitäisi kuulua niin Pohjois-Afrikka kuin myös Venäjä. Kysymys eurooppalaisesta alueesta ei tarkoita unionin jatkuvaa laajentumista vaan Euroopan ympärille rakentuvaa talous-, koulutus-, oikeus- ja kulttuurialuetta. Tuossa laajassa eurooppalaisessa alueessa olennaista olisi se, että Euroopan lisäksi siihen kuuluisivat alueet, jotka joskus olivat osa helleenistä kulttuuripiiriä ja Rooman imperiumia. Niiden kautta Eurooppa kytkeytyi aasialaiseen maailmaan ja sivilisaatioihin ennen kuin eurooppalaiset kolonisaation myötä alkoivat pitää itseään ainutkertaisina ja ylivoimaisina suhteessa muihin kulttuureihin ja sivilisaatioihin. Tämä vaihtoehto on siinä mielessä positiivinen, että se ylittäisi niin kutsutun pohjois-etelä-jakolinjan. Toinen negatiivisempi vaihtoehto rakentuu pohjoisen ja etelän ristiriidan varaan. Se tarkoittaisi jonkinlaisen USA, EU ja Venäjä -akselin rakentumista nousevaa etelää vastaan. Kirjoittaja on toiminut Tampereen yliopistossa Rauhan- ja konfliktintutkimuslaitoksen johtajana vuosina , Jean Monnet -professorina sekä Politiikan tutkimuksen laitoksen johtajana Hän toimii tällä hetkellä Tallinnan yliopiston kansainvälisen politiikan professorina. Kirjoittajan tämänhetkinen tutkimusintressi kohdistuu muuttuvaan kansainväliseen järjestelmään ja sen asettamiin haasteisiin kansainvälisten suhteiden tutkimukselle. 10 Kysymys on siitä, haluaako Eurooppa tai haluavatko eurooppalaiset jäädä muuttuvassa kansainvälisessä järjestelmässä vähitellen marginalisoituvaan rooliin vai säilyttää itsellään merkittävää sananvaltaa siihen, millaiseksi uusi kansainvälinen järjestys muotoutuu seuraavien ehkä 50 vuoden aikana.

9 082 lähteet: Barma, Naazneen, Ciacomo Chiozza, Ely Ratner & Steven Weber (2009) The World Without the West? Empirical Patterns and Theoretical Implications. Chinese Journal of International Politics Vol. 2, Bulletin of European Communities no. 11 (Marraskuu 1970). Bürtsch, Christian & Papa, Mihaela (2012) Deconstructing the BRICs:Bargaining coalition, imagined community or geopolitical fad? Working Paper No. 5, Centre for Rising Powers, Department of Politics and International Studies, University of Cambridge, Cambridge. Christensen, Thomas, Knud Erik Jorgensen & Antje Wiener (2002) The Social Construction of Europe. Sage Publications, Lontoo. Frank, Andre Gunder (1998) ReOrientation: Global Economy in the Asian Age. University of California Press, Berkeley. Goldman Sachs Goup (2007) BRICS and Beyond. Goldman Sachs Group Inc., New York. Jacques, Martin (2012) When China Rules the World. The End of the Western World and the Birth of a New Global Order. Penguin Books, Lontoo. Jönson, Christer, Sven Tägil & Gunnar Törnqvist (2000) Organizing European Space. Sage Publications, Lontoo. Keisala, Katja (2004) The European Union as an International Actor: Strengths of the European Civil Power. Jean Monnet Centre of Excellence, University of Tampere, Tampere. Käkönen, Jyrki (2007) Johdatus Euroopan ymmärtämiseen. Teoksessa Vilho Harle (toim.) Näkökulmia kansainvälisen politiikan tutkimiseen. Studia Politica Tamperensis No. 18. Tampereen yliopisto, Politiikan tutkimuksen laitos, Tampere. Käkönen, Jyrki (2011) The EU in Eurasian Space: An Alternative to the USA? Teoksessa Jyrki Käkönen, Sanjay Chaturvedi, Anita Sengupta (toim.) Euro-Asia at the Crossroads. Geopolitics, Identities and Dialogues. SHIPRA Publications, Delhi. Lisbonne-de Vergeron, Karine (2007), Contemporary Chinese Views of Europe. Chatman House, Lontoo. National Intelligence Council (2012) Global Trends 2030: Alternative Worlds. National Intelligence Council, Washington. Tharoor, Shashi (2012) Pax Indica. India and the World of the 21st Century. Allen Lane, New Delhi. Trouillot, Michel-Rolph (2003) Global Transformations. Anthropology and Modern World. Palgrave Macmillan, New York. Wiener, Antje & Thomas Diez (toim.) (2004) European Integration Theory. Oxford University Press, New York.

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Heikki Patomäki Maailmanpolitiikan professori Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, HY Mikä on demokratian edistämisen päämäärä

Lisätiedot

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

Mitä Venäjälle kuuluu?-

Mitä Venäjälle kuuluu?- Mitä Venäjälle kuuluu?- Kypsyneen Putinismin aikakausi 03.06.2013 Journalistiseminaari, Oulu Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS Hanna Smith Aleksanteri Instituutti, Helsingin yliopisto Putinismin

Lisätiedot

VALTIO-OPPI 2015-2017

VALTIO-OPPI 2015-2017 VALTIO-OPPI 2015-2017 1 HUOM! Tutkintovaatimukset 2015-2017 otetaan käyttöön 1.9.2015 alkaen. Kesätentissä 8.8.2015 ovat vielä voimassa 2012-2015 vaatimukset. Vanhojen vaatimusten mukaisia esseitä voi

Lisätiedot

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Rahoitusmarkkinoiden näkymiä Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Fundamentit, joiden varaan euron vakaus rakentuu Poliittinen vakaus Euroalueen vakaus Politiikka: Velkoja ja velallismaiden on löydettävä poliittinen

Lisätiedot

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa?

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät Lahdessa, 13.11.2014 Kristi Raik, Ulkopoliittinen

Lisätiedot

Arvoisa presidentti Koivisto, hyvät naiset ja herrat, ladies and gentlemen!

Arvoisa presidentti Koivisto, hyvät naiset ja herrat, ladies and gentlemen! ULKOPOLIITTINEN INSTITUUTTI AVAJAISET 7.2.2008 Eduskunnan puhemies Sauli Niinistö Arvoisa presidentti Koivisto, hyvät naiset ja herrat, ladies and gentlemen! Minulla on ilo olla mukana tässä virallisessa

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät

Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät Sixten Korkman ETLA Suuryritysten riskienhallintapäivä, Finlandia talo 25.1.2012 If Vahinkovakuutusyhtiö Globaalinen talouskehitys Iso murros: muuttuva

Lisätiedot

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kauppapolitiikka (Wikipedia) Kauppapolitiikka käsittää toimintalinjoja ja menettelytapoja, jotka liittyvät

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 1-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 1 / 2014 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World Economic

Lisätiedot

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä.

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä. ULKOASIAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 55/2009 vp Tiistai 9.6.2009 kello 11.30-14.00 Läsnä pj. vpj. jäs. vjäs. Pertti Salolainen /kok Markku Laukkanen /kesk Eero Akaan-Penttilä /kok Eero Heinäluoma /sd Liisa

Lisätiedot

Rotary International Piirikonferenssi Helsinki 14.4.2007. Valtiosihteeri Pertti Torstila Ulkoasiainministeriö

Rotary International Piirikonferenssi Helsinki 14.4.2007. Valtiosihteeri Pertti Torstila Ulkoasiainministeriö Rotary International Piirikonferenssi Helsinki 14.4.2007 Valtiosihteeri Pertti Torstila Ulkoasiainministeriö "Euroopan unioni - historiaa vaiko tulevaisuutta?" Arvoisat Rotaryt, 50-vuotias Euroopan unioni

Lisätiedot

Riittääkö Aasian veto maailmantalouden pelastamiseen? Johtava asiantuntija Simo Karetie

Riittääkö Aasian veto maailmantalouden pelastamiseen? Johtava asiantuntija Simo Karetie Riittääkö Aasian veto maailmantalouden pelastamiseen? Johtava asiantuntija Simo Karetie Taloudelliset ulkosuhteet Aasia maailmantaloudessa - merkitys Suomelle Kasvumarkkinat Toimintaympäristö ja kauppajärjestelmän

Lisätiedot

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia Kirkot kriisien kohtaajina 25.3.2009 Valtiosihteeri Risto Volanen Suomen valtion kriisistrategia TURVALLISUUSTILANTEET JA UHKAMALLIT: YETT Normaaliolot Häiriötilanteet Poikkeusolot Uhkat tietojärjestelmille

Lisätiedot

1. Viraston tehtävä ja toiminnan yleiset tavoitteet

1. Viraston tehtävä ja toiminnan yleiset tavoitteet ULKOPOLIITTISEN INSTITUUTIN TOIMINTA JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2012-2015 1. Viraston tehtävä ja toiminnan yleiset tavoitteet Ulkopoliittinen instituutti on eduskunnan yhteydessä toimiva riippumaton

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Kun kulttuurit kohtaavat - opettajana monikulttuurisessa oppimisympäristössä - seminaari, SOOL, Helsinki 11.3.2011 Jari

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Suomalaiset ja kenkien eettisyys. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta

Suomalaiset ja kenkien eettisyys. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta Suomalaiset ja kenkien eettisyys Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta Johdanto Suomalaiset ostavat 21 miljoonaa paria kenkiä vuosittain.

Lisätiedot

ICC Open Market Index 2013. Ennakkotiedot 10.5.2013 ICC OPEN MARKET 2013 INDEX

ICC Open Market Index 2013. Ennakkotiedot 10.5.2013 ICC OPEN MARKET 2013 INDEX ICC Open Market Index 2013 Ennakkotiedot 10.5.2013 ICC OPEN MARKET 2013 INDEX ICC OPEN MARKET INDEX INTRO ICC OPEN MARKET INDEX 2013 Tausta Talouden taantumassa yrityselämässä koettiin huolta markkinoilla

Lisätiedot

TTIP mahdollisuus harvoille, uhka kaikille muille. Rauhanpäivät 18.1.2015 Marissa Varmavuori TTIP-verkosto

TTIP mahdollisuus harvoille, uhka kaikille muille. Rauhanpäivät 18.1.2015 Marissa Varmavuori TTIP-verkosto TTIP mahdollisuus harvoille, uhka kaikille muille Rauhanpäivät 18.1.2015 Marissa Varmavuori TTIP-verkosto Transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuus (TTIP) Sopimuksen odotetaan lisäävän kauppaa,

Lisätiedot

Kysymys.1 Montako itsenäistä valtioita maailmassa on? (YK:n jäsenvaltioiden määrä vuonna 2015)

Kysymys.1 Montako itsenäistä valtioita maailmassa on? (YK:n jäsenvaltioiden määrä vuonna 2015) Rajat ovat vallan merkkejä TIEDÄ 1. Mitkä ovat itsenäisen valtion tunnusmerkit? 2. Miten Westfalian rauha muutti rajan käsitystä? 3. Mitä valtioiden täysivaltaisuus tarkoittaa? 4. Miten valtiot voidaan

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi. LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Historia. Pakolliset kurssit. 1. Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (HI1)

Historia. Pakolliset kurssit. 1. Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (HI1) Historia Pakolliset kurssit 1. Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (HI1) Kurssi tarkastelee ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä tämän tuloksena tapahtunutta kulttuuriympäristön rakentumista ja kehittymistä

Lisätiedot

Sota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla

Sota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla Sota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla VII: Eurooppalaisten vuosisata Risto Marjomaa https://alma.helsinki.fi/doclink/16989 Alma: Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - info 13.2.2013 Maajohtaja Timo Vuori Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi 1. Maailmantalouden tila ja suunta World Economic Survey Q 1 2013 2. Kasvun eväitä kansainvälisestä kaupasta European Council

Lisätiedot

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025 TraiNet-kyselyyn vastanneet. Työskentelen, toimin yrittäjänä tai opiskelen: 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 opetus- ja kulttuuriministeriössä

Lisätiedot

Lähde: Polity IV Project: http://www.systemicpeace.org/polity/polity4.htm. Lähde: Hague & Harrop (2004) 14

Lähde: Polity IV Project: http://www.systemicpeace.org/polity/polity4.htm. Lähde: Hague & Harrop (2004) 14 Johdatus valtio-oppiin oppiin - Politiikan tutkimus - Mikko Mattila Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos / yleinen valtio-oppioppi Helsingin yliopisto Johdatus valtio-oppiin, oppiin, 7 op Opintojakson

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi

Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi Kimmo Ketola Kirkon tutkimuskeskus Joitakin havaintoja brittiläisistä terroristeista Etnisesti kirjava ryhmä Ei psykopatologioita Koulutustaso vaihteleva Eivät

Lisätiedot

Oulun yliopisto VALTIO-OPPI 2012-2015

Oulun yliopisto VALTIO-OPPI 2012-2015 1 Oulun yliopisto VALTIO-OPPI 2012-2015 HUOM! Tutkintovaatimukset 2012-2015 on otettu käyttöön 1.9.2012 alkaen. Teoksia, jotka ovat poistuneet vaatimuksista ei voi tämän jälkeen enää tenttiä. Vanhojen

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti Talouden näkymät ja riskit Reijo Heiskanen Pääekonomisti Maailmantalouden kasvuennusteessa pientä laskupainetta, mutta iso kuva pitkälle ennallaan Maailmantalouden kasvu uhkaa jäädä hieman aiempia arvioita

Lisätiedot

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Oras Tynkkynen, Helsinki 21.10.2008 Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Vesipula 1,5 ºC:n lämpötilan nousu voi altistaa vesipulalle 2 miljardia ihmistä

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja tulevaisuus seminaari

Suomen talouden tila ja tulevaisuus seminaari Hannu Piekkola Suomen talouden tila ja tulevaisuus seminaari 17.9.2009 Vaasa 13.00 SEMINAARIN AVAUS JA ALUSTUS Johtaja Jouko Havunen ja kansantaloustieteen professori Hannu Piekkola, Vaasan yliopisto (tilaisuuden

Lisätiedot

Kansanedustajat, syksy 2015

Kansanedustajat, syksy 2015 Kansanedustajat, syksy 215 1. Puolue 1 2 4 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen kansanpuolue Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät 4 2. Vastaajan sukupuoli 1 2 Nainen

Lisätiedot

Kansainvälinen oikeus ja etiikka journalismissa. Toim. Kaarle Nordenstreng

Kansainvälinen oikeus ja etiikka journalismissa. Toim. Kaarle Nordenstreng Kansainvälinen oikeus ja etiikka journalismissa Toim. Kaarle Nordenstreng SISÄLTÖ Saatteeksi...4 Kirjoittajat...5 I Kansainvälinen järjestelmä 1 Kansainvälisen järjestelmän kehityspiirteet...8 Esko Antola

Lisätiedot

Mullistaako liuskekaasu energiamarkkinat? Energiateollisuuden kevätseminaari 23.5.2013, Oulun kaupunginteatteri Tiina Koljonen, VTT

Mullistaako liuskekaasu energiamarkkinat? Energiateollisuuden kevätseminaari 23.5.2013, Oulun kaupunginteatteri Tiina Koljonen, VTT Mullistaako liuskekaasu energiamarkkinat? Energiateollisuuden kevätseminaari 23.5.2013, Oulun kaupunginteatteri Tiina Koljonen, VTT 2 Liuskekaasua Eurooppaan? Forsström & Koljonen 2013. Arvioita liuskekaasun

Lisätiedot

Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne

Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne REIMAG-konsortio Turku 18.8.2014 Juhana Aunesluoma Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 22.9.2014 1 Kylmän sodan tutkimuksen

Lisätiedot

China the Rise of a Nation, Birth of a Superpower Again? What History Can Teach Us about the Limits of Our Understanding (käännös)

China the Rise of a Nation, Birth of a Superpower Again? What History Can Teach Us about the Limits of Our Understanding (käännös) VIRKAANASTUMISLUENTO 18.3.2015 Lauri Paltemaa China the Rise of a Nation, Birth of a Superpower Again? What History Can Teach Us about the Limits of Our Understanding (käännös) Hyvä vararehtori, arvoisat

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi. Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto

Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi. Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto 1 Historia 2 Nykyiseen Euroopan unioniin johtanut kehitys alkoi toisen maailmansodan raunioilta

Lisätiedot

AINOASTAAN TEKEMÄLLÄ.

AINOASTAAN TEKEMÄLLÄ. PAREMPI EUROOPPA AINOASTAAN TEKEMÄLLÄ. EUROOPPA ON TEKIJÖIDENSÄ NÄKÖINEN. työstä. Mitäs jos uskottaisiin tulevaisuuteen ja parempaan Eurooppaan? Eurooppa ei ole vielä valmis. Ainoastaan tekemällä siitä

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

EUROOPAN HISTORIALLINEN MUISTI: TOIMINTALINJAUKSET, HAASTEET JA NÄKYMÄT

EUROOPAN HISTORIALLINEN MUISTI: TOIMINTALINJAUKSET, HAASTEET JA NÄKYMÄT SISÄASIOIDEN PÄÄOSASTO OSASTO B: RAKENNE- JA KOHEESIOPOLITIIKKA KULTTUURI JA KOULUTUS EUROOPAN HISTORIALLINEN MUISTI: TOIMINTALINJAUKSET, HAASTEET JA NÄKYMÄT MUISTIO Tiivistelmä Tässä muistiossa on tarkoitus

Lisätiedot

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä Luonnos 23.4.2008 Visio ja avainsanat Kansainvälinen vesialan strategia rakentuu seuraavalle pitkän aikavälin visiolle: Suomen vesialan toimijat ehkäisevät

Lisätiedot

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä

Lisätiedot

1.2. Keskeinen verkkojen yhdistymiseen ja laajenemiseen liittynyt tekijä oli merenkulun kehittyminen. (1p)

1.2. Keskeinen verkkojen yhdistymiseen ja laajenemiseen liittynyt tekijä oli merenkulun kehittyminen. (1p) 1 HELSINGIN YLIOPISTO, VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLEINEN VALTIO-OPPI KIRJALLISUUSKOE / MAAILMANPOLITIIKAN LINJA Pääsykoekirjan (J.R. McNeill & William McNeill: Verkottunut ihmiskunta. Yleiskatsaus

Lisätiedot

Vastaajan nimi: 1. Selitä lyhyesti seuraavat käsitteet tai ilmiöt: a) Checks and balances järjestelmä (1 piste)

Vastaajan nimi: 1. Selitä lyhyesti seuraavat käsitteet tai ilmiöt: a) Checks and balances järjestelmä (1 piste) 1 Vastaajan nimi: 1. Selitä lyhyesti seuraavat käsitteet tai ilmiöt: a) Checks and balances järjestelmä (1 piste) b) Semipresidentiaalinen järjestelmä (1 piste) c) Digitaalinen kuilu (1 piste) 2 d) Valtiojärki

Lisätiedot

Suomen Akatemia. Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön. Risto Vilkko 1 ACADEMY OF FINLAND

Suomen Akatemia. Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön. Risto Vilkko 1 ACADEMY OF FINLAND Suomen Akatemia Risto Vilkko Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön 1 ACADEMY OF FINLAND Kansainvälisen toiminnan tavoitteet Akatemia tukee tutkimuksen ja tutkimusympäristöjen laadun

Lisätiedot

KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA

KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA LAURI HANNIKAINEN TIMO KOIVUROVA TIETOSANOMA Tietosanoma ja Lauri Hannikainen 2014 ISBN 978-951-885-375-9 KL 33.1 Tietosanoma Bulevardi

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista 1796 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Protokoll in finnischer Sprachfassung (Normativer Teil) 1 von 10 JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en)

Lisätiedot

Yksi mielikirjailijoistani on brittiläinen Jeannette Winterson, joka on kirjoittanut tarinoiden merkityksestä tähän tapaan:

Yksi mielikirjailijoistani on brittiläinen Jeannette Winterson, joka on kirjoittanut tarinoiden merkityksestä tähän tapaan: YTT, Katri Pynnöniemi Vanhempi Tutkija, Ulkopoliittinen instituutti I TARINAT JA KUUNTELEMISEN TAITO Yksi mielikirjailijoistani on brittiläinen Jeannette Winterson, joka on kirjoittanut tarinoiden merkityksestä

Lisätiedot

Intialaisen Natya Chetana - teatteriryhmän tietoisuuden teatteri

Intialaisen Natya Chetana - teatteriryhmän tietoisuuden teatteri Intialaisen Natya Chetana - teatteriryhmän tietoisuuden teatteri Voimaa taiteesta Taiteen soveltavien menetelmien haasteet ja mahdollisuudet hyvinvointialalla 4.10.2011 YTT Satu Ranta-Tyrkkö e-mail satu.ranta-tyrkko@uta.fi

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO 14.8.2013 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Esittely - Maailmantalouden tila ja suunta World Economic Survey 3 / 2013 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

Tehokkuuden seurauksia yhteisön sijaan yksinäisyys

Tehokkuuden seurauksia yhteisön sijaan yksinäisyys Tehokkuuden seurauksia yhteisön sijaan yksinäisyys Leena Eräsaari, Jyväskylän yliopisto leena.erasaari@jyu.fi Tampere Valtakunnalliset päihde ja mielenterveyspäivät Yhteisön määrittelyjä (Raymond Williams,

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Globaaliin ja lokaaliin (glokaaliin) vastuuseen kasvaminen Voimaa verkostoista -seminaari Helsinki, Hotelli Arthur 27.1.2011 Jari Kivistö/globaalikasvatuksen

Lisätiedot

ULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA 17.11.2010

ULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA 17.11.2010 Puhuttaessa muutokset mahdollisia ULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA 17.11.2010 Arvoisat kuulijat, viime viikolla tapasin

Lisätiedot

Katsaus mineraalistrategioihin maailmalla

Katsaus mineraalistrategioihin maailmalla Katsaus mineraalistrategioihin maailmalla Saku Vuori, Emma Niemeläinen ja Tero Niiranen 16.4.2010 Långvik 15.-16.4.2010 Långvik 1 Katsauksen tausta Strategiatyön taustaksi kootaan katsaus eri valtioiden

Lisätiedot

Vuoden 2008 työohjelma

Vuoden 2008 työohjelma Euroopan talous- ja sosiaalikomitea Lausuntotyön osasto B "Ulkosuhteet"-jaosto Vuoden 2008 työohjelma Vuonna 2008 "ulkosuhteet"-erityisjaosto kokoontuu yhdeksään otteeseen. Lisäksi järjestetään kaksi erityisjaoston

Lisätiedot

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,

Lisätiedot

"Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista

Resurssitehokas Eurooppa Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista "Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista FI Tässä asiakirjassa esitettävät päätelmät perustuvat Wirtschaftsuniversität Wienin yhteydessä

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

Mikä uhkaa talouden globalisaatiota?

Mikä uhkaa talouden globalisaatiota? Mikä uhkaa talouden globalisaatiota? Poliittinen suurvaltakilpailu vai uudet uhkat? Pellervon Päivä 2007, 11.4. 2007 1 Sisält ltö 1 PERUSTEITA Käsitteet: globalisaatio, suurvalta, uhka Uusi maailmanjärjestys

Lisätiedot

YHTEISÖ1ST Ä UNIONIIN.

YHTEISÖ1ST Ä UNIONIIN. 11 YHTEISÖ1ST Ä UNIONIIN. Pääesikunnan päällikkö kenraaliluutnantti Gustav Hägglund (Seuran vuosikokouksessa q. 4. 1992 pidetty esitelmä) Maastrichtinasiakirjojen mukaan Euroopan yhteisöt pyrkivät ajan

Lisätiedot

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 Esityksen rakenne 1. Venäjän talouden kansallisia erikoispiirteitä 2. Tämän hetken talouskehitys 3.

Lisätiedot

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 26. helmikuuta 2013 Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013 Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10. Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.2011 Väite1: islam suomalaistuu Eurooppalaisiin, varsin maallistuneisiin

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA?

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA? LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA? Tutkimushanke: Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Osahanke I: Osallistuminen,

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

Eurooppa pähkinänkuoressa

Eurooppa pähkinänkuoressa Eurooppa pähkinänkuoressa Mikä on Euroopan unioni? Se sijaitsee Euroopassa. Se yhdistää maita ja ihmisiä. Katsotaan tarkemmin: Mitä yhteistä eurooppalaisilla on? Miten Euroopan unioni on kehittynyt? Mitä

Lisätiedot

Julkisuuteen klo paikallista aikaa (16.00 Suomen aikaa) MUUTOSVARAUKSIN Puheen kieli englanti

Julkisuuteen klo paikallista aikaa (16.00 Suomen aikaa) MUUTOSVARAUKSIN Puheen kieli englanti Julkisuuteen 13.11.2006 klo 15.00 paikallista aikaa (16.00 Suomen aikaa) MUUTOSVARAUKSIN Puheen kieli englanti TASAVALLAN PRESIDENTTI TARJA HALOSEN PUHE NORJAN NOBEL-INSTITUUTISSA 29.11.2006 KOHTI GLOBAALIA

Lisätiedot

Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan

Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan Tieteen päivät 9.1. 2013 TALOUS KRIISIN VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Päärakennus, sali 13 Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Taloustieteen laitos, Helsingin

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

Seija Jalagin Historia, Oulun yliopisto 2015

Seija Jalagin Historia, Oulun yliopisto 2015 Seija Jalagin Historia, Oulun yliopisto 2015 Ei merkittäviä omistuksia mantereella ennen 1800-l. loppua Ennen 1800-l. epäsuora vaikutus Jesuiitat Kiinan hovissa Elintarvikkeet Amerikoista: maissi, bataatti,

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 2009 7.3.2008 TYÖASIAKIRJA ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi ohjelman käynnistämisestä korkea-asteen koulutuksen laadun

Lisätiedot

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel, 21. elokuuta 2013 Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

Pakolliset kurssit. ,KPLQHQ\PSlULVW MDNXOWWXXUL+,

Pakolliset kurssit. ,KPLQHQ\PSlULVW MDNXOWWXXUL+, Pakolliset kurssit,kplqhq\pslulvw MDNXOWWXXUL+, Kurssi tarkastelee ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä tämän tuloksena tapahtunutta kulttuuriympäristön rakentumista ja kehittymistä esihistoriasta nykyaikaan.

Lisätiedot

Kirjoituskilpailu. "Niin samanlaisia, niin erilaisia, niin eurooppalaisia."

Kirjoituskilpailu. Niin samanlaisia, niin erilaisia, niin eurooppalaisia. Kirjoituskilpailu "Niin samanlaisia, niin erilaisia, niin eurooppalaisia." Tiesitkö, että Euroopan unioni (EU) on peräkkäisten laajentumisten ansiosta maailman suurin talousalue, jossa on yli 500 miljoonaa

Lisätiedot

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA Suomen Kaasuyhdistyksen kaasupäivä 18.11.2014 18.11.2014 HEIKKI PIKKARAINEN NESTEJACOBS.COM Kehittyvät taloudet ovat kasvun vetureita energiamarkkinoilla MOE= Miljoonaa

Lisätiedot