Auringonlaskun maanosa?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Auringonlaskun maanosa?"

Transkriptio

1 074 Auringonlaskun maanosa? Euroopan unioni on kahden haasteen edessä. Toinen niistä liittyy EU:n ajankohtaiseen kriisiin, joka pahimmillaan voi repiä unionin hajalleen. Toinen puolestaan liittyy muuttuvaan kansainväliseen järjestelmään ja aivan erityisesti nousevien valtojen asettamaan haasteeseen. Se voi pahimmillaan johtaa Euroopan marginalisoitumiseen globaalissa politiikassa ja taloudessa. Tähän asti EU on selvinnyt kriiseistään integraatiota syventämällä. Kehitys kohti liittovaltiota olisi ratkaisu myös mahdolliseen marginalisoitumisen ongelmaan. jyrki käkönen

2 Auringonlaskun maanosa? 075 urooppalainen integraatio on ymmärrettävissä erilaisten ristiriitojen kautta. Edelleenkään ei vallitse yksimielistä käsitystä siitä, mitä tuo integraatio on tai mihin sen pitäisi johtaa. Rooman sopimuksella jo Euroopan hiili- ja teräsliitossa mukana olleet maat tavoittelivat yhtenäistä talousaluetta, jonka kautta pyrittiin lisäämään talousyhteisöön kuuluvien maiden kansalaisten hyvinvointia. Toisaalta yhdentymisellä oli alusta alkaen myös poliittisia tavoitteita. Taloudellisen yhteistyön piti toimia välineenä kohti Euroopan poliittista yhdentymistä. On turha kiistää sitä tosiasiaa, ettei integraation taustalla olleiden poliitikkojen tavoitteena olisi ollut jonkinlainen Euroopan Yhdysvallat tai liittovaltio. Yhdentyminen oli vain helpompaa aloittaa taloudellisen yhteistyön alueella, olihan Eurooppa niin kutsuttujen kansallisvaltioiden ja kansallisaatteen synnyinsija. Edellä esitetyssä piilee yksi eurooppalaisen integraatioprosessin keskeisistä ristiriidoista. Kyse ei siten ole vain taloudellisten etujen ja poliittisten intressien välisestä konfliktista vaan myös erilaisten poliittisten tavoitteiden ristiriidasta. Tämä poliittinen ristiriita pelkistyy valtiokeskeisyyden ja ylikansallisuuden väliselle akselille maanosassa, jossa niin kutsuttu westfalenilainen 1 valtioiden suvereenisuuteen perustuva järjestelmä sai alkunsa. Tämä ristiriita ilmenee myös integraatiota selittävien teorioiden tasolla. Yhtäällä on niin kutsuttu neofunktionaalinen ylikansallisia instituutioita korostava ja toisaalla valtioiden välisyyttä ja valtioiden suvereenisuutta korostava integraatioteoria (Wiener & Diez, 2004). Näiden teorioiden suosiossa on heijastunut vahvasti se, onko integraation eteneminen perustunut yhteisön instituutioiden toimintaan vai valtioiden väliseen vuorovaikutukseen Eurooppa-neuvoston puitteissa 2. integraatiota kriisien kautta Katsottaessa taaksepäin eurooppalaisen integraation historiaa se näyttäytyy jatkuvina kriiseinä. Tähän asti nuo kriisit on kuitenkin aina jotenkin ratkaistu ja tuloksena on ollut jonkinasteinen integraation syveneminen riippumatta siitä, onko ratkaisu löytynyt ylikansallisuuden vai valtiokeskeisyyden pohjalta. Niinpä on mahdollista päätellä, että 1 Käsite palautuu 1648 Westfalenin rauhaan siten, että yleensä kansainvälisen politiikan teorioissa valtiokeskeisen tai kansallisvaltiokeskeisen järjestelmän katsotaan saaneen alkunsa juuri tuosta rauhansopimuksesta. Siitä katsotaan myös olevan lähtöisin valtioiden suvereenisuuden tunnustaminen. 2 Tällä tarkoitan sitä, että teoriat heijastavat vahvasti poliittista todellisuutta. Neofunktionaaliset teoriat ovat olleet hallitsevassa asemassa silloin, kun poliittinen vaikutusvalta integraatiossa on ollut yhteisön instituutioissa. Valtioiden välisyyttä painottavat teoriat, jotka nojaavat valtioiden suvereeniuteen, ovat olleet hallitsevassa asemassa silloin, kun ongelmien ratkaisu ja integraation kehitys on riippunut Eurooppa-neuvostossa tehtävistä päätöksistä.

3 076 Euroopalle tai eurooppalaisille valtioille integraatio on näyttäytynyt jonkinlaisena keinona selviytyä muuttuvassa kansainvälisessä järjestelmässä. Eikä kysymys ole vain selviämisestä vaan myös vaikutusvallasta tuossa muuttuvassa järjestelmässä. Kylmän sodan kaksinapaisessa järjestelmässä monet eurooppalaiset johtajat halusivat nähdä Euroopan kolmantena voimana Washingtonin ja Moskovan välissä (Käkönen, 2007, 164). 3 Tämä ilmenee Euroopan yhteisön lukuisissa dokumenteissa, joissa 1960-luvulta lähtien on asetettu tavoitteeksi oman eurooppalaisen identiteetin rakentaminen suhteessa keskeisiin kansainvälisiin kysymyksiin. Kylmän sodan aikana tuon tavoitteen saavuttaminen ei kuitenkaan ollut helppoa. Nato transatlanttisena turvallisuusyhteisönä sitoi Euroopan tiukasti Yhdysvaltoihin. Toisaalta yhteisön jäsenmaat pitivät tiukasti kiinni ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan perinteisestä kansallisesta suvereniteetistaan. Kylmän sodan päätyttyä tilanne muuttui olennaisesti ja Euroopan unionille avautui tilaisuus nousta keskeiseksi toimijaksi kansainvälisessä järjestelmässä. Yhdysvaltain voimapolitiikan vastapainona Euroopan unioni esitti itsensä siviilivaltana ja kansainvälisen yhteisön eräänlaisena arvojohtajana (ks. esim. Keisala 2004) erityisesti ilmastonmuutokseen ja ympäristöön liittyvien kysymysten hallinnassa. Euroopan unionin mahdollisuus toimia merkittävänä tekijänä maailmanpolitiikassa törmäsi kuitenkin heti alkuunsa omiin rajoihinsa. Balkanin väkivaltaisuuksien lopettamiseen tarvittiin Yhdysvaltain sotilaallista voimaa. Kylmän sodan jälkeisissä kriiseissä Yhdysvallat oli halukas käyttämään sotilaallista voimaansa ja nousi siksi hetkeksi hallitsemaan kansainvälistä järjestelmää. Sen hegemoninen asema oli niin kiistaton, että ainakin monet yhdysvaltalaiset poliitikot ja tutkijat uskoivat 2000-luvun ensimmäisen vuosisadan olevan Yhdysvaltain vuosisata. Toisin on kuitenkin käynyt. Yhdysvallat on menettämässä etenkin taloudessa suhteellista valta-asemaansa Intialle ja ennen kaikkea Kiinalle (ks. esim. Jacques 2012 ja Goldman Sachs Group 2007). muuttunut maailmanjärjestys Viimeistään vuoden 2008 talouskriisin jälkeen maailman taloudessa vetovastuu on jo siirtynyt niin kutsutuille nouseville valtioille, joista merkittävimmät ovat Brasilia, Intia ja Kiina. Euroopan unioni ei tähän joukkoon kuulu sen paremmin kuin yksikään sen jäsenvaltio. Tämä muutos ilmenee muun muassa Yhdysvaltain kansallisen tiedusteluneuvoston raportissa Global trends 2030 (The National Intelligence Council 2012). Tuossa raportissa ehkä keskeisimpänä päätelmänä on se, että jo vuonna 2030 kansainvälinen järjestelmä on tämän päivän lähtökohdista muuttunut meille tunnistamattomaksi. Niin suuri on muutoksen nopeus ja rakenteellinen syvyys. Tuossa maailmassa Yhdysvallat tarvitsee kumppanin tai kumppaneita. Euroopan unionin on vaikea löytää 3 Oman roolin tarpeellisuus tuli esiin myös yhteisön identiteettiin ja ulkopolitiikkaan liittyvissä dokumenteissa jo ja lukujen taitteessa. Ks. esim. nk. Luxemburg report, Bulletin of European Communities no. 11 (1970)

4 Auringonlaskun maanosa? 077 paikkaansa tässä järjestelmässä, ellei se onnistu ratkaisemaan sisäistä kriisiään. Hajotessaan Euroopalla on edessään marginalisoituminen niin maailman taloudessa kuin politiikassakin. Euroopan unionia sen eri muodoissaan on rakennettu Eurooppa-keskeisessä kansallisvaltioiden maailmassa, jossa EU:n jäsenvaltioilla on taipumus katsoa taaksepäin ja puolustaa perinteistä valtioiden suvereenisuutta. Toisaalta Euroopan unioni on keskeneräisenäkin ilmentymä muutoksesta kohti postmodernia maailmaa, jossa kansallisvaltioiden merkitys on laskussa. Euroopan integraatiokehitystä kohti mahdollista liittovaltiota onkin perusteltua arvioida juuri tuon muutoksen näkökulmasta. Kansainvälisen järjestelmän kaksi keskeistä nousevaa valtiota, Intia ja Kiina, eivät missään muodossa ole kansallisvaltioita, vaikka ne ovat westfalenilaisessa järjestelmässä toimineetkin kansallisvaltioiden tavoin. Siitä huolimatta ne toimijoina poikkeavat kansallisvaltioista ja ovat pikemminkin sivilisaatiovaltioita (Jacques 2012, 245, ), joille kansallisuuden, kielen, etnisyyden tai uskonnon sijaan yhtenäisyyden ovat antaneet vuosituhansia vanhat sivilisaatiot. Vaikka kylmän sodan maailmassa valta oli siirtynyt Euroopasta Yhdysvaltoihin ja Neuvostoliittoon, oli maailmanpolitiikan painopiste silti vielä Euroopassa. Kaksinapaisuudesta huolimatta kylmän sodankin maailma perustui westfalenilaiselle järjestelmälle. Kylmän sodan päätyttyä ja erityisesti Viimeistään vuoden 2008 talouskriisin jälkeen maailman taloudessa vetovastuu on jo siirtynyt niin kutsutuille nouseville valtioille, joista merkittävimmät ovat Brasilia, Intia ja Kiina. Euroopan unioni ei tähän joukkoon kuulu sen paremmin kuin yksikään sen jäsenvaltio luvulla maailmanpolitiikan painopiste on siirtynyt Aasiaan, missä se itse asiassa oli ennen eurooppalaista maailmanvalloitusta (ks. esim. Jacques 2012, 29-35; Frank 1998). Kiinan ja sen vanavedessä Intian talouskasvu on merkinnyt myös niiden poliittisen painoarvon nousua. Kumpikaan niistä ei ole kykenevä haastamaan sotilaallisesti Yhdysvaltoja vielä pitkään aikaan, mutta niiden taloudellinen kasvu on jo nyt tehnyt niistä merkittäviä partnereita muille kehittymässä oleville valtioille (Goldman Sachs Group 2007; Jacques 2012, ; Tharoor 2012, ). Molemmat ovat jo nyt haastaneet transatlanttisen 4 maailman arvot ja normit ja tavoittelevat moninapaista kansainvälistä järjestystä. Kiinan ja Intian yhteinen väkiluku muodostaa kolmanneksen koko maailman väestöstä. Tällä hetkellä maailman työikäisestä väestöstä noin 40 pro- 4 Käsite transatlanttinen viittaa yleensä amerikkalais-eurooppalaiseen yhteistyöhön Naton puitteissa. Trouillot (2003) on kuitenkin antanut sille laajemman merkityksen: oikeastaan hän puhuu pohjois-atlanttisesta universalismista, joka on hallinnut kansainvälistä yhteisöä vuodesta 1492 lähtien.

5 078 Eurooppalaisesta näkökulmasta noin 400 vuoden poikkeus maailmanhistoriassa on ohi. Samalla on ehkä luovuttava siitä harhasta, että eurooppalainen modernisaatio olisi universaali ilmiö. Ehkä Eurooppa ei sittenkään onnistunut muuttamaan maailmaa omaksi kuvakseen. senttia on Intiassa ja Kiinassa. Niiden talouksien kasvaessa myös niiden kulutusvoima kasvaa ja siksi ne ovat tällä hetkellä maailmantalouden vetureita (ks. esim. Goldman Sachs Group 2007). Niiden taloudellisesta kehityksestä riippuu pitkälle niin Yhdysvaltain kuin Euroopankin tuleva taloudellinen kehitys. Yhdysvalloissa Aasian nousu on jo merkinnyt sitä, että Yhdysvallat näyttäytyy yhä enemmän Tyynen meren valtiona, jonka mielenkiinto suuntautuu Aasiaan. Itse asiassa terrorismin vastainen sota on toiminut erinomaisena peitetarinana Yhdysvaltain läsnäolon lisäämiseksi Aasiassa. Samoin Kiinan vaikutusvallan kasvu on saanut monet pienemmät Aasian, erityisesti Kaakkois- Aasian, valtiot toivomaan Yhdysvaltain sitoutumista Aasiaan vastapainona Kiinan ylivallalle. Samalla kuitenkin Aasian valtioiden taloudellinen kanssakäyminen Kiinan kanssa lisääntyy. Eurooppalaisesta näkökulmasta noin 400 vuoden poikkeus maailmanhistoriassa on ohi. Samalla on ehkä luovuttava siitä harhasta, että eurooppalainen modernisaatio olisi universaali ilmiö (Barma ym. 2009, 542). Ehkä Eurooppa ei sittenkään onnistunut muuttamaan maailmaa omaksi kuvakseen. Intian ja Kiinan sivilisaatiot rakentuvat erilaiselle maailmankuvalle kuin eurooppalainen modernisaatiousko tai kristillisjuutalainen maailmankuva. Niinpä ei ehkä ole perusteltua olettaa, että Kiina talouskasvun myötä muuttuisi liberaaliksi demokraattiseksi valtioksi. Maailman politiikan painopisteen siirtyessä Aasiaan ja Intian ja Kiinan nousun myötä itse asiassa koko Eurooppa tai transatlanttiskeskeinen maailma on haastettu. Tässä kansainvälisen järjestelmän murroksessa Eurooppa uhkaa marginalisoituminen. eurooppa ei ole olemassa kiinalle ja intialle Sisäisen hajanaisuuden lisäksi Euroopan tai täsmällisemmin Euroopan unionin ongelmana on se, että sillä ei oikeastaan ole johdonmukaista Aasia-politiikkaa tai -strategiaa. 5 EU:lla toki on erilaisia kumppanuussopimuksia lähes kaikkien Aasian valtioiden kanssa. Noissa sopimuksissa yhtenä ulottuvuutena ikään kuin historian perintönä on eurooppalaisten universaaleiksi koettujen arvojen edistäminen kumppanimaissa. Toisin sanoen aasialaisesta näkökulmasta yhä edelleen on kysymys toisen, orientin eurooppalaistamisesta. Parhaimmillaan kumppanuussopi- 5 Tilannetta pahentaa vielä se, että yhteisön jäsenmailla ja jopa Skotlannilla on Aasia-strategia. Niissä korostuvat kansalliset intressit, eivätkä ne ole keskenään yhdenmukaisia ja voivat olla ristiriidassa unionin esittämien linjausten kanssa.

6 Auringonlaskun maanosa? 079 mukset ovat johtaneet Euroopan unionin ja kumppaneiden välisiin loputtomiin dialogeihin (ks. esim. Lisbonne-de Vergeron 2007, xiv), mutta EU:n todellinen läsnäolo on jäänyt lähes olemattomaksi Aasiassa. EU:n asemaa ei tunnu juurikaan parantavan edes se, että USA:n läsnäolo on usein sotilaallista. Aasian näkökulmasta EU:n heikkous onkin juuri siinä, että siltä puuttuu sellainen sotilaallinen voima, joka voisi tuoda vakautta Aasiaan. 6 Vaikka EU:n tavoitteena on ollut lisätä yhteisön näkyvyyttä Aasiassa, niin tietyssä mielessä sitä ei edes ole olemassa keskeisille aasialaisille toimijoille kuten Intialle ja Kiinalle. Kun lukee intialaisia ja kiinalaisia kansainvälisen politiikan artikkeleita ja kirjoja 2000-luvulta, yhtenä silmiinpistävänä piirteenä on EU:n marginaalisuus. EU ei näyttäydy kummankaan nousevan toimijan ulko- tai globaalipolitiikkaa käsittelevissä kirjoissa tai artikkeleissa merkittävänä kansainvälisenä toimijana. Sen sijaan Yhdysvallat on eri syistä molemmille valtioille ehkä merkittävin kansainvälinen toimija. Kiinalle Yhdysvallat on se suurvalta, johon Kiina vertautuu. Intialle Yhdysvallat on puolestaan suurvalta, jota Intia tarvitsee Aasiassa tasapainottamaan Kiinan kasvavaa vaikutusvaltaa ainakin niin kauan, kunnes Intia saavuttaa taloudellisen ja strategisen tasapainon Kiinan kanssa (ks. esim. Tharoor 2012). Euroopan unionin ongelma nousevien maiden näkökulmasta on yhtenäisen ulkopolitiikan ja oman sotilaallisen voiman puute eli tavallaan sen postmodernit 7 piirteet maailmassa, jossa nousevat valtiot nojaavat perinteiseen valtioiden suvereniteetin ajatukseen. Tähän samaan kietoutuu myös se, ettei EU:lla ole paikkaa YK:n turvallisuusneuvostossa. Toisin sanoen EU:lla ei oikeastaan ole merkitystä keskeisissä kansainvälisissä turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä. EU:n eräänlainen johtajuus myös kansainvälisessä ympäristö- ja ilmastopolitiikassa asetettiin kyseenalaiseksi Kööpenhaminan ilmastokokouksessa, missä niin kutsutut BRICS-maat 8 sanelivat kokouksen tuloksen (ks. esim. Brütsch & Papa 2012). Tässä suhteessa Kööpenhaminan kokous saattaa myöhemmässä historiankirjoituksessa näyttäytyä käännekohtana, jolloin niin kutsuttu globaali etelä syrjäytti ensimmäisen kerran niin kutsutun pohjoisen. EU:n asemaa muuttuvassa kansainvälisessä järjestelmässä heikentää lisäksi se, että lähes jokainen unionin jäsenmaa pyrkii rakentamaan omaa Aasian-politiikkaansa hyötyäkseen Intian ja Kiinan taloudellisesta kasvusta. Tämä puolestaan tarjoaa mahdollisuuden Intian ja Kiinan hajota ja hallitse -politiikalle samalla, kun EU:ta uhkaa talouskriisin myötä vakavasti ensimmäisen kerran hajoaminen. Niinpä ei olekaan yllättävää, että Intialle ja Kiinalle Euroopas- 6 Edellä esitetyt argumentit tarkoittavat sitä, että Yhdysvallat on sitonut itsensä Aasiassa pieniin sotilaallisiin selkkauksiin, jotka nostattavat vihamielisyyttä Yhdysvaltoja kohtaan. Toisaalta EU:n taloudellinen läsnäolo ei ole riittävää herättämään luottamusta EU:n kykyyn toimia Aasiassa Yhdysvaltain vaikutusvaltaa tasapainottavana tekijänä (ks. esim. Käkönen 2011). 7 Tässä yhteydessä postmoderni viittaa ensisijaisesti jaettuun suvereeniuteen kansallisvaltioiden ja EU:n kesken. Toisin sanoen jäsenvaltiot ovat luovuttaneet suvereniteettiaan EU:lle ylikansallisena instituutiona ja EU:lla on sitovaa päätösvaltaa suhteissa jäsenvaltioihin. Modernin näkökulmasta toimijalla joko on tai ei ole suvereniteettia, mutta sitä ei voi jakaa. 8 Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina ja Etelä-Afrikka.

7 080 Tässä suhteessa Eurooppa voisi ottaa oppia Intiasta ja Kiinasta sen sijaan, että tarjoaa omaa historiallista kokemustaan niille malliksi. Eurooppa voisi alkaa ymmärtää itsensä sivilisaationa ja liittovaltio olisi tuolloin Intian ja Kiinan tavoin sivilisaatiovaltio. sa on EU:n sijaan ensisijaisesti olemassa Iso-Britannia, Ranska, Saksa ja Turkki. Kahdenkeskiset suhteet näihin maihin asettuvat EU-suhteiden edelle. Niinpä EU kohtaa parhaillaan kaksijakoisen haasteen. Sen olemassaolo ja merkitys on haastettu sekä sisäisten ristiriitojen että muuttuvan kansainvälisen järjestelmän realiteeteista lähtien. enemmän eurooppaa Ikääntyvän Euroopan mahdollisuudet säilyä merkittävänä toimijana muuttuvassa kansainvälisessä järjestelmässä voivat tuskin perustua Ison-Britannian, Ranskan tai Saksan kansallisiin politiikkoihin. Kaikki kolme ovat suhteessa Intiaan ja Kiinaan liian pieniä toimijoita. Vuoteen 2030 mennessä niin kutsutun BRICS-ryhmän kansantalouksien volyymi ylittää OECD-maiden yhteenlasketun volyymin (ks. esim. National Intelligence Council 2012, 16). Ratkaisevassa asemassa tuolloin ovat juuri Intia ja Kiina, jotka erilaisten ennusteiden mukaan ovat tuolloin maailman suurin ja kolmanneksi suurin kansantalous. Yksi mahdollisuus Euroopalla on mitä ilmeisimmin tiivistyä Saksan ympärille, sillä ainakin toistaiseksi Saksan talous on selviytynyt parhaiten Euroopan talouskriisissä. Euroopan historian pohjalta tämä vaihtoehto tuskin houkuttelee edelleenkään kaikkia Euroopan unionin jäsenmaita. Euroopan todellinen vaihtoehto löytyy integraation alkuperäisistä tavoitteista, jotka voidaan tiivistää sanontaan enemmän Eurooppaa. Muuttuvassa kansainvälisessä järjestelmässä Euroopalla voi olla merkittävä asema vain liittovaltiona, jolla on myös yhtenäinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka liittovaltion armeijoineen 9. Sen yhtenä edellytyksenä on, että katsotaan kansallisvaltiojärjestelmän yli. Tässä suhteessa Eurooppa voisi ottaa oppia Intiasta ja Kiinasta sen sijaan, että tarjoaa omaa historiallista kokemustaan niille malliksi. Eurooppa voisi alkaa ymmärtää itsensä sivilisaationa ja liittovaltio olisi tuolloin Intian ja Kiinan tavoin sivilisaatiovaltio. Tuskin monet niin kutsutut kansalliset kulttuurit estävät kehityksen kohti liittovaltiota. Kysymys on pikemminkin näkökulmasta. Esimerkiksi Intiassa on englannin ja hindin lisäksi 20 virallista alueellista kieltä, eivätkä ne ole estäneet Intiaa toimimasta liittovaltiona. Lisäksi Intian parlamentissa on lukuisa joukko erilaisia alueellisia puolueita. Kansallisten kulttuurien kirjon sijaan (yhtenäisyys moninaisuudessa) voidaan puhua eurooppalaisesta kulttuurista tai 9 Tässä kysymys ei niinkään ole turvallisuudesta Euroopassa. Pikemminkin kysymys on siitä, että juuri nousevien valtioiden näkökulmasta Euroopalla on uskottava sotilaallinen voima, jota se tarvittaessa voi projisoida kaukana unionin rajojen ulkopuolella.

8 Auringonlaskun maanosa? 081 Turkin jäsenyyden lisäksi EU:n pitäisi kyetä liittovaltiokehityksen ohessa rakentamaan laaja eurooppalainen alue, jonka väestömäärä olisi samaa luokkaa kuin Intian ja Kiinan. Tähän eurooppalaiseen alueeseen pitäisi kuulua niin Pohjois-Afrikka kuin myös Venäjä. sivilisaatiosta. Jo kristinuskon leviäminen Euroopassa yhtenäisti eurooppalaista kulttuuria. Myös jonkinlainen eurooppalainen identiteetti on löydettävissä (ks. esim. Christensen ym 2002, Jönson ym. 2000). Niin identiteetit kuin Euroopan historia on vain esitetty kansallisvaltioiden näkökulmasta samalla legitimoiden kansallisvaltioiden olemassaolo. Eurooppalainen liittovaltiokaan ei välttämättä takaa Euroopalle merkittävää asemaa muuttuvassa maailmanjärjestyksessä. Eurooppa tarvitsee lisää työikäistä väestöä. Suhteessa unioniin Turkki on vielä väestöltään nuori. Siksi Turkin jäsenyys Euroopan unionissa on yksi keskeinen edellytys sille, että Euroopasta ei tule auringonlaskun maanosaa 10. Turkin jäsenyyden lisäksi EU:n pitäisi kyetä liittovaltiokehityksen ohessa rakentamaan laaja eurooppalainen alue, jonka väestömäärä olisi samaa luokkaa kuin Intian ja Kiinan. Tähän eurooppalaiseen alueeseen pitäisi kuulua niin Pohjois-Afrikka kuin myös Venäjä. Kysymys eurooppalaisesta alueesta ei tarkoita unionin jatkuvaa laajentumista vaan Euroopan ympärille rakentuvaa talous-, koulutus-, oikeus- ja kulttuurialuetta. Tuossa laajassa eurooppalaisessa alueessa olennaista olisi se, että Euroopan lisäksi siihen kuuluisivat alueet, jotka joskus olivat osa helleenistä kulttuuripiiriä ja Rooman imperiumia. Niiden kautta Eurooppa kytkeytyi aasialaiseen maailmaan ja sivilisaatioihin ennen kuin eurooppalaiset kolonisaation myötä alkoivat pitää itseään ainutkertaisina ja ylivoimaisina suhteessa muihin kulttuureihin ja sivilisaatioihin. Tämä vaihtoehto on siinä mielessä positiivinen, että se ylittäisi niin kutsutun pohjois-etelä-jakolinjan. Toinen negatiivisempi vaihtoehto rakentuu pohjoisen ja etelän ristiriidan varaan. Se tarkoittaisi jonkinlaisen USA, EU ja Venäjä -akselin rakentumista nousevaa etelää vastaan. Kirjoittaja on toiminut Tampereen yliopistossa Rauhan- ja konfliktintutkimuslaitoksen johtajana vuosina , Jean Monnet -professorina sekä Politiikan tutkimuksen laitoksen johtajana Hän toimii tällä hetkellä Tallinnan yliopiston kansainvälisen politiikan professorina. Kirjoittajan tämänhetkinen tutkimusintressi kohdistuu muuttuvaan kansainväliseen järjestelmään ja sen asettamiin haasteisiin kansainvälisten suhteiden tutkimukselle. 10 Kysymys on siitä, haluaako Eurooppa tai haluavatko eurooppalaiset jäädä muuttuvassa kansainvälisessä järjestelmässä vähitellen marginalisoituvaan rooliin vai säilyttää itsellään merkittävää sananvaltaa siihen, millaiseksi uusi kansainvälinen järjestys muotoutuu seuraavien ehkä 50 vuoden aikana.

9 082 lähteet: Barma, Naazneen, Ciacomo Chiozza, Ely Ratner & Steven Weber (2009) The World Without the West? Empirical Patterns and Theoretical Implications. Chinese Journal of International Politics Vol. 2, Bulletin of European Communities no. 11 (Marraskuu 1970). Bürtsch, Christian & Papa, Mihaela (2012) Deconstructing the BRICs:Bargaining coalition, imagined community or geopolitical fad? Working Paper No. 5, Centre for Rising Powers, Department of Politics and International Studies, University of Cambridge, Cambridge. Christensen, Thomas, Knud Erik Jorgensen & Antje Wiener (2002) The Social Construction of Europe. Sage Publications, Lontoo. Frank, Andre Gunder (1998) ReOrientation: Global Economy in the Asian Age. University of California Press, Berkeley. Goldman Sachs Goup (2007) BRICS and Beyond. Goldman Sachs Group Inc., New York. Jacques, Martin (2012) When China Rules the World. The End of the Western World and the Birth of a New Global Order. Penguin Books, Lontoo. Jönson, Christer, Sven Tägil & Gunnar Törnqvist (2000) Organizing European Space. Sage Publications, Lontoo. Keisala, Katja (2004) The European Union as an International Actor: Strengths of the European Civil Power. Jean Monnet Centre of Excellence, University of Tampere, Tampere. Käkönen, Jyrki (2007) Johdatus Euroopan ymmärtämiseen. Teoksessa Vilho Harle (toim.) Näkökulmia kansainvälisen politiikan tutkimiseen. Studia Politica Tamperensis No. 18. Tampereen yliopisto, Politiikan tutkimuksen laitos, Tampere. Käkönen, Jyrki (2011) The EU in Eurasian Space: An Alternative to the USA? Teoksessa Jyrki Käkönen, Sanjay Chaturvedi, Anita Sengupta (toim.) Euro-Asia at the Crossroads. Geopolitics, Identities and Dialogues. SHIPRA Publications, Delhi. Lisbonne-de Vergeron, Karine (2007), Contemporary Chinese Views of Europe. Chatman House, Lontoo. National Intelligence Council (2012) Global Trends 2030: Alternative Worlds. National Intelligence Council, Washington. Tharoor, Shashi (2012) Pax Indica. India and the World of the 21st Century. Allen Lane, New Delhi. Trouillot, Michel-Rolph (2003) Global Transformations. Anthropology and Modern World. Palgrave Macmillan, New York. Wiener, Antje & Thomas Diez (toim.) (2004) European Integration Theory. Oxford University Press, New York.

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Heikki Patomäki Maailmanpolitiikan professori Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, HY Mikä on demokratian edistämisen päämäärä

Lisätiedot

Hybridisota, uusi kylmä sota, moninapainen ydinasemaailma, uusi normaali Mitä aikakautta elämme?

Hybridisota, uusi kylmä sota, moninapainen ydinasemaailma, uusi normaali Mitä aikakautta elämme? Hybridisota, uusi kylmä sota, moninapainen ydinasemaailma, uusi normaali Mitä aikakautta elämme? 05.010.2016 Hallintovaliokunta Hanna Smith Helsingin Yliopisto, Aleksanteri Instituutti, Suomen turvallisuusympäristö

Lisätiedot

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien

Lisätiedot

MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus SOTA OIKEUTETTU SOTA. Liisa Laakso. sodan määritelmä. politiikan väline?

MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus SOTA OIKEUTETTU SOTA. Liisa Laakso. sodan määritelmä. politiikan väline? MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus Liisa Laakso SOTA sodan määritelmä o sodanjulistus o osapuolet (vähintään yksi valtio?) o aseellinen o taistelut, kuolleet (>1000?) politiikan väline? o

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö

Lisätiedot

VALKOINEN KIRJA EUROOPAN TULEVAISUUDESTA. Pohdintaa ja skenaarioita: EU27

VALKOINEN KIRJA EUROOPAN TULEVAISUUDESTA. Pohdintaa ja skenaarioita: EU27 VALKOINEN KIRJA EUROOPAN TULEVAISUUDESTA Pohdintaa ja skenaarioita: EU27 1 Kun juhlimme Rooman sopimusten 60-vuotispäivää, 27 jäsenvaltion yhdentyneen Euroopan on aika luoda näkemys tulevaisuudestaan.

Lisätiedot

Ansaitseeko EU Nobelinsa? Pami Aalto Jean Monnet professori/ Johtaja, Jean Monnet keskus Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto

Ansaitseeko EU Nobelinsa? Pami Aalto Jean Monnet professori/ Johtaja, Jean Monnet keskus Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto Ansaitseeko EU Nobelinsa? Pami Aalto Jean Monnet professori/ Johtaja, Jean Monnet keskus Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto Yhdysvallat (Marshall apu 1940 luvulla, tuki hiili

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Venäjä, Venäjä, Venäjä Puolustusvaliokunta Hanna Smith Helsingin Yliopisto, Aleksanteri Instituutti,

Venäjä, Venäjä, Venäjä Puolustusvaliokunta Hanna Smith Helsingin Yliopisto, Aleksanteri Instituutti, Venäjä, Venäjä, Venäjä 28.09.2016 Puolustusvaliokunta Hanna Smith Helsingin Yliopisto, Aleksanteri Instituutti, Vedenjakaja vuosi 2014 Suomen toimintaympäristö ENNEN Itämeri nähtiin tärkeänä energiaviennin

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

VALTIO-OPPI 2015-2017

VALTIO-OPPI 2015-2017 VALTIO-OPPI 2015-2017 1 HUOM! Tutkintovaatimukset 2015-2017 otetaan käyttöön 1.9.2015 alkaen. Kesätentissä 8.8.2015 ovat vielä voimassa 2012-2015 vaatimukset. Vanhojen vaatimusten mukaisia esseitä voi

Lisätiedot

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa?

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät Lahdessa, 13.11.2014 Kristi Raik, Ulkopoliittinen

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM

Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko 23.11.2016 Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Uusi käytäntö: UTP selonteko + puolustuspoliittinen selonteko

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Rahoitusmarkkinoiden näkymiä Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Fundamentit, joiden varaan euron vakaus rakentuu Poliittinen vakaus Euroalueen vakaus Politiikka: Velkoja ja velallismaiden on löydettävä poliittinen

Lisätiedot

Mitä Venäjälle kuuluu?-

Mitä Venäjälle kuuluu?- Mitä Venäjälle kuuluu?- Kypsyneen Putinismin aikakausi 03.06.2013 Journalistiseminaari, Oulu Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS Hanna Smith Aleksanteri Instituutti, Helsingin yliopisto Putinismin

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kauppapolitiikka (Wikipedia) Kauppapolitiikka käsittää toimintalinjoja ja menettelytapoja, jotka liittyvät

Lisätiedot

EU-ministerivaliokunta käsitteli asiat pidetyssä kokouksessaan.

EU-ministerivaliokunta käsitteli asiat pidetyssä kokouksessaan. Valtioneuvoston EU-sihteeristö LÄHETE VNEUS2010-00421 VNEUS Suomalainen Irma 07.06.2010 Viite Asia Lissabonin sopimuksen toimeenpano; eriytyvä integraatio, EU yhteinäisenä globaalina toimijana Ohessa lähetetään

Lisätiedot

Yleisen valtio-opin tutkintovaatimusten korvaavuustaulukko

Yleisen valtio-opin tutkintovaatimusten korvaavuustaulukko POLITIIKAN JA TALOUDEN TUTKIMUKSEN LAITOS 2.5.2014/PS Yleisen valtio-opin tutkintovaatimusten 2014-17 korvaavuustaulukko SIVUAINEOPISKELIJOILLE 31.8.2014 mennessä suoritetut yleisen valtio-opin opinnot

Lisätiedot

Yritysvastuu ja etiikka -kurssi Aalto Yliopiston Kauppakorkeakoulu Asmo Kalpala

Yritysvastuu ja etiikka -kurssi Aalto Yliopiston Kauppakorkeakoulu Asmo Kalpala -kurssi Aalto Yliopiston Kauppakorkeakoulu 12.4.2017 Asmo Kalpala Vastuullisuus on sydämen sivistystä, tietoa ja tahtoa tuottaa hyvää. Kysymys: Oletteko valinneet kaupalliset opinnot vaikuttaaksenne maailmaan?

Lisätiedot

Arvoisa presidentti Koivisto, hyvät naiset ja herrat, ladies and gentlemen!

Arvoisa presidentti Koivisto, hyvät naiset ja herrat, ladies and gentlemen! ULKOPOLIITTINEN INSTITUUTTI AVAJAISET 7.2.2008 Eduskunnan puhemies Sauli Niinistö Arvoisa presidentti Koivisto, hyvät naiset ja herrat, ladies and gentlemen! Minulla on ilo olla mukana tässä virallisessa

Lisätiedot

PARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I. Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa

PARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I. Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa PARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa Brysselissä 17 18. syyskuuta 2001 DT\441996.doc PE 302.062 PE 302.062 2/6 DT\441996.doc

Lisätiedot

Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät

Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät Sixten Korkman ETLA Suuryritysten riskienhallintapäivä, Finlandia talo 25.1.2012 If Vahinkovakuutusyhtiö Globaalinen talouskehitys Iso murros: muuttuva

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 1-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 1 / 2014 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World Economic

Lisätiedot

Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä

Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä ep2014 TIGT. MAKE AN Millaisen Euroopan sinä haluat? Toimi, osallistu ja vaikuta äänestä EU-vaaleissa! SUOMEN EV. LUT. KIRKKO EU-vaalit ovat tärkeät Toukokuun

Lisätiedot

Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/EP 84.1)

Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/EP 84.1) Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Brysselissä 14. lokakuuta 2015 Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/EP 84.1) Parlametri 2015 I osa EU:ta, maahanmuuttoa sekä taloudellista ja

Lisätiedot

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä.

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä. ULKOASIAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 55/2009 vp Tiistai 9.6.2009 kello 11.30-14.00 Läsnä pj. vpj. jäs. vjäs. Pertti Salolainen /kok Markku Laukkanen /kesk Eero Akaan-Penttilä /kok Eero Heinäluoma /sd Liisa

Lisätiedot

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI 10.12.2015 Tilanne tänään Euroopan talous lamassa Suomen talous kestämättömällä tiellä Suomen työttömyys

Lisätiedot

EVA/Kai Torvi Kansainväliset asenteet: EVAlaiset vs. kansa

EVA/Kai Torvi Kansainväliset asenteet: EVAlaiset vs. kansa /Kai Torvi.3.26 Kansainväliset asenteet: laiset vs. kansa :n Suomi, EU ja maailma -asennetutkimussarjan tämänkertainen raportti julkaistiin 7.3.26 nimellä Ikkunat auki maailmaan. Muutaman edellisvuoden

Lisätiedot

Historia. Pakolliset kurssit. 1. Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (HI1)

Historia. Pakolliset kurssit. 1. Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (HI1) Historia Pakolliset kurssit 1. Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (HI1) Kurssi tarkastelee ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä tämän tuloksena tapahtunutta kulttuuriympäristön rakentumista ja kehittymistä

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Riittääkö Aasian veto maailmantalouden pelastamiseen? Johtava asiantuntija Simo Karetie

Riittääkö Aasian veto maailmantalouden pelastamiseen? Johtava asiantuntija Simo Karetie Riittääkö Aasian veto maailmantalouden pelastamiseen? Johtava asiantuntija Simo Karetie Taloudelliset ulkosuhteet Aasia maailmantaloudessa - merkitys Suomelle Kasvumarkkinat Toimintaympäristö ja kauppajärjestelmän

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

MAAILMANPOLITIIKKA Ulko- ja turvallisuuspolitiikka

MAAILMANPOLITIIKKA Ulko- ja turvallisuuspolitiikka MAAILMANPOLITIIKKA Ulko- ja turvallisuuspolitiikka Liisa Laakso SISÄINEN SUVEREENISUUS Jean Bodinin o valtaa hallita ilman kansalaisten suostumusta o juridinen käsite, hallitukselle kuuluva oikeus o auktoriteetti,

Lisätiedot

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia Kirkot kriisien kohtaajina 25.3.2009 Valtiosihteeri Risto Volanen Suomen valtion kriisistrategia TURVALLISUUSTILANTEET JA UHKAMALLIT: YETT Normaaliolot Häiriötilanteet Poikkeusolot Uhkat tietojärjestelmille

Lisätiedot

Politiikka ja viestintä, perusopinnot 25 op (PVK-100)

Politiikka ja viestintä, perusopinnot 25 op (PVK-100) Politiikka ja viestintä, perusopinnot 25 op (PVK-100) Opintokokonaisuuden osaamistavoitteet Politiikan ja viestinnän perusopintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija ymmärtää niin politiikan, organisaatioiden,

Lisätiedot

Aavan meren suojelun edistäminen (nk. BBNJprosessi) Ympäristövaliokunta Sara Viljanen, YM Margareta Klabbers, UM

Aavan meren suojelun edistäminen (nk. BBNJprosessi) Ympäristövaliokunta Sara Viljanen, YM Margareta Klabbers, UM Aavan meren suojelun edistäminen (nk. BBNJprosessi) ja arktiset meret Ympäristövaliokunta 17.6.2016 Sara Viljanen, YM Margareta Klabbers, UM Aava meri ja sen suojelun nykytila - YK:n merioikeusyleissopimus

Lisätiedot

1. Viraston tehtävä ja toiminnan yleiset tavoitteet

1. Viraston tehtävä ja toiminnan yleiset tavoitteet ULKOPOLIITTISEN INSTITUUTIN TOIMINTA JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2012-2015 1. Viraston tehtävä ja toiminnan yleiset tavoitteet Ulkopoliittinen instituutti on eduskunnan yhteydessä toimiva riippumaton

Lisätiedot

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Samu Kurri Suomen Pankki Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Euro & talous 1/2015 25.3.2015 Julkinen 1 Maailmantalouden suuret kysymykset Kasvun elementit nyt ja tulevaisuudessa

Lisätiedot

Rotary International Piirikonferenssi Helsinki 14.4.2007. Valtiosihteeri Pertti Torstila Ulkoasiainministeriö

Rotary International Piirikonferenssi Helsinki 14.4.2007. Valtiosihteeri Pertti Torstila Ulkoasiainministeriö Rotary International Piirikonferenssi Helsinki 14.4.2007 Valtiosihteeri Pertti Torstila Ulkoasiainministeriö "Euroopan unioni - historiaa vaiko tulevaisuutta?" Arvoisat Rotaryt, 50-vuotias Euroopan unioni

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - info 13.2.2013 Maajohtaja Timo Vuori Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi 1. Maailmantalouden tila ja suunta World Economic Survey Q 1 2013 2. Kasvun eväitä kansainvälisestä kaupasta European Council

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

ICC Open Market Index 2013. Ennakkotiedot 10.5.2013 ICC OPEN MARKET 2013 INDEX

ICC Open Market Index 2013. Ennakkotiedot 10.5.2013 ICC OPEN MARKET 2013 INDEX ICC Open Market Index 2013 Ennakkotiedot 10.5.2013 ICC OPEN MARKET 2013 INDEX ICC OPEN MARKET INDEX INTRO ICC OPEN MARKET INDEX 2013 Tausta Talouden taantumassa yrityselämässä koettiin huolta markkinoilla

Lisätiedot

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025 TraiNet-kyselyyn vastanneet. Työskentelen, toimin yrittäjänä tai opiskelen: 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 opetus- ja kulttuuriministeriössä

Lisätiedot

TTIP mahdollisuus harvoille, uhka kaikille muille. Rauhanpäivät 18.1.2015 Marissa Varmavuori TTIP-verkosto

TTIP mahdollisuus harvoille, uhka kaikille muille. Rauhanpäivät 18.1.2015 Marissa Varmavuori TTIP-verkosto TTIP mahdollisuus harvoille, uhka kaikille muille Rauhanpäivät 18.1.2015 Marissa Varmavuori TTIP-verkosto Transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuus (TTIP) Sopimuksen odotetaan lisäävän kauppaa,

Lisätiedot

Lähde: Polity IV Project: http://www.systemicpeace.org/polity/polity4.htm. Lähde: Hague & Harrop (2004) 14

Lähde: Polity IV Project: http://www.systemicpeace.org/polity/polity4.htm. Lähde: Hague & Harrop (2004) 14 Johdatus valtio-oppiin oppiin - Politiikan tutkimus - Mikko Mattila Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos / yleinen valtio-oppioppi Helsingin yliopisto Johdatus valtio-oppiin, oppiin, 7 op Opintojakson

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Kysymys.1 Montako itsenäistä valtioita maailmassa on? (YK:n jäsenvaltioiden määrä vuonna 2015)

Kysymys.1 Montako itsenäistä valtioita maailmassa on? (YK:n jäsenvaltioiden määrä vuonna 2015) Rajat ovat vallan merkkejä TIEDÄ 1. Mitkä ovat itsenäisen valtion tunnusmerkit? 2. Miten Westfalian rauha muutti rajan käsitystä? 3. Mitä valtioiden täysivaltaisuus tarkoittaa? 4. Miten valtiot voidaan

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Sota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla

Sota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla Sota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla VII: Eurooppalaisten vuosisata Risto Marjomaa https://alma.helsinki.fi/doclink/16989 Alma: Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen

Lisätiedot

Näkökulma korruptioon

Näkökulma korruptioon Anonyymi Näkökulma korruptioon Korruptoitu ihmismieli! 2001 Radikaali poliittista vapautta ajava liike, kuten anarkismi, puhuu aina paitsi yhteiskunnasta myös ihmisestä. Liian usein huomio kääntyy ihmisen

Lisätiedot

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Oras Tynkkynen, Helsinki 21.10.2008 Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Vesipula 1,5 ºC:n lämpötilan nousu voi altistaa vesipulalle 2 miljardia ihmistä

Lisätiedot

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Globaaliin ja lokaaliin (glokaaliin) vastuuseen kasvaminen Globaalikasvatuksellinen iltapäivä Turussa 12.10.2011 Jari Kivistö, Innoline Group Maailmankansalainen?

Lisätiedot

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä

Lisätiedot

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Kun kulttuurit kohtaavat - opettajana monikulttuurisessa oppimisympäristössä - seminaari, SOOL, Helsinki 11.3.2011 Jari

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Finnish Science Policy in International Comparison:

Finnish Science Policy in International Comparison: Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian

Lisätiedot

Base unweighted Base weighted

Base unweighted Base weighted 16203 Telebus 15 2017 Taloustutkimus Oy All interviews Total Sukupuoli Nainen Mies 15-24 Base unweighted 500 250 250 62 Base weighted 4285 2150 2135 596 Na1. Luettelen seuraavaksi joitakin tähän aikaan

Lisätiedot

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 Esityksen rakenne 1. Venäjän talouden kansallisia erikoispiirteitä 2. Tämän hetken talouskehitys 3.

Lisätiedot

RAKENTEELLISEN KORRUPTION UHKA SUOMESSA. Ari Salminen, Vaasan yliopisto

RAKENTEELLISEN KORRUPTION UHKA SUOMESSA. Ari Salminen, Vaasan yliopisto RAKENTEELLISEN KORRUPTION UHKA SUOMESSA Ari Salminen, Vaasan yliopisto 09.12.2015 Korruptio ja uhka Korruptio: vallan ja vaikutusvallan väärinkäyttö. Pyrkimys tavoitella etuja, jotka saavutetaan laittomin

Lisätiedot

Suomalaiset ja kenkien eettisyys. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta

Suomalaiset ja kenkien eettisyys. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta Suomalaiset ja kenkien eettisyys Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta Johdanto Suomalaiset ostavat 21 miljoonaa paria kenkiä vuosittain.

Lisätiedot

Minkälaista Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimusta Suomessa tarvitaan? I Aleksanteri-instituutti Runeberg-sali, Helsingin yliopisto

Minkälaista Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimusta Suomessa tarvitaan? I Aleksanteri-instituutti Runeberg-sali, Helsingin yliopisto Minkälaista Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimusta Suomessa tarvitaan? 17.11.2016 I Aleksanteri-instituutti Runeberg-sali, Helsingin yliopisto Mitkä ovat keskeisimmät Venäjän turvallisuuden kehitystrendit

Lisätiedot

Oulun yliopisto VALTIO-OPPI 2012-2015

Oulun yliopisto VALTIO-OPPI 2012-2015 1 Oulun yliopisto VALTIO-OPPI 2012-2015 HUOM! Tutkintovaatimukset 2012-2015 on otettu käyttöön 1.9.2012 alkaen. Teoksia, jotka ovat poistuneet vaatimuksista ei voi tämän jälkeen enää tenttiä. Vanhojen

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT. Juha Raitio

EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT. Juha Raitio EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT Juha Raitio TALENTUM Helsinki 2010 Joelille 2., uudistettu painos Copyright 2010 Juha Raitio ja Talentum Media Oy Kustantaja: Talentum Media Oy Kannen suunnittelu: Mika

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti Talouden näkymät ja riskit Reijo Heiskanen Pääekonomisti Maailmantalouden kasvuennusteessa pientä laskupainetta, mutta iso kuva pitkälle ennallaan Maailmantalouden kasvu uhkaa jäädä hieman aiempia arvioita

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi. LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä

Lisätiedot

Suomen Akatemia. Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön. Risto Vilkko 1 ACADEMY OF FINLAND

Suomen Akatemia. Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön. Risto Vilkko 1 ACADEMY OF FINLAND Suomen Akatemia Risto Vilkko Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön 1 ACADEMY OF FINLAND Kansainvälisen toiminnan tavoitteet Akatemia tukee tutkimuksen ja tutkimusympäristöjen laadun

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 3.2.2016 JOIN(2016) 4 final 2016/0025 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA?

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA? LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA? Tutkimushanke: Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Osahanke I: Osallistuminen,

Lisätiedot

Vastaavuustaulukot aiemmin aloittaneille eli siirtymäsäännöt

Vastaavuustaulukot aiemmin aloittaneille eli siirtymäsäännöt Vastaavuustaulukot aiemmin aloittaneille eli siirtymäsäännöt 2017-20 Poliittinen historia & talous- ja sosiaalihistoria Ohjeet siitä, miten aiemmin aloittaneet opiskelijat suorittavat tutkintoaan, jos

Lisätiedot

KONE Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta huhtikuuta 2009 Pääjohtaja Matti Alahuhta

KONE Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta huhtikuuta 2009 Pääjohtaja Matti Alahuhta KONE Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 2009 23. huhtikuuta 2009 Pääjohtaja Matti Alahuhta Q1 2009: Hyvä kasvu liikevaihdossa ja liikevoitossa Q1/2009 Q1/2008 Historiallinen muutos 2008 Saadut tilaukset

Lisätiedot

Suomen ulkopolitiikan hoito

Suomen ulkopolitiikan hoito Suomen ulkopolitiikan hoito "Miten hyvin tai huonosti Suomen ulkopolitiikkaa on mielestänne viime vuosina hoidettu?" hyvin hyvin huonosti huonosti Koko väestö Nainen Mies Alle vuotta - vuotta - vuotta

Lisätiedot

Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne

Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne REIMAG-konsortio Turku 18.8.2014 Juhana Aunesluoma Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 22.9.2014 1 Kylmän sodan tutkimuksen

Lisätiedot

1.2. Keskeinen verkkojen yhdistymiseen ja laajenemiseen liittynyt tekijä oli merenkulun kehittyminen. (1p)

1.2. Keskeinen verkkojen yhdistymiseen ja laajenemiseen liittynyt tekijä oli merenkulun kehittyminen. (1p) 1 HELSINGIN YLIOPISTO, VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLEINEN VALTIO-OPPI KIRJALLISUUSKOE / MAAILMANPOLITIIKAN LINJA Pääsykoekirjan (J.R. McNeill & William McNeill: Verkottunut ihmiskunta. Yleiskatsaus

Lisätiedot

Kansanedustajat, syksy 2015

Kansanedustajat, syksy 2015 Kansanedustajat, syksy 215 1. Puolue 1 2 4 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen kansanpuolue Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät 4 2. Vastaajan sukupuoli 1 2 Nainen

Lisätiedot

Mullistaako liuskekaasu energiamarkkinat? Energiateollisuuden kevätseminaari 23.5.2013, Oulun kaupunginteatteri Tiina Koljonen, VTT

Mullistaako liuskekaasu energiamarkkinat? Energiateollisuuden kevätseminaari 23.5.2013, Oulun kaupunginteatteri Tiina Koljonen, VTT Mullistaako liuskekaasu energiamarkkinat? Energiateollisuuden kevätseminaari 23.5.2013, Oulun kaupunginteatteri Tiina Koljonen, VTT 2 Liuskekaasua Eurooppaan? Forsström & Koljonen 2013. Arvioita liuskekaasun

Lisätiedot

SUOMALAISET JA KENKIEN EETTISYYS. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta

SUOMALAISET JA KENKIEN EETTISYYS. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta SUOMALAISET JA KENKIEN EETTISYYS Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta JOHDANTO Suomalaiset ostavat 21 miljoonaa paria kenkiä vuosittain.

Lisätiedot

Kansainvälinen oikeus ja etiikka journalismissa. Toim. Kaarle Nordenstreng

Kansainvälinen oikeus ja etiikka journalismissa. Toim. Kaarle Nordenstreng Kansainvälinen oikeus ja etiikka journalismissa Toim. Kaarle Nordenstreng SISÄLTÖ Saatteeksi...4 Kirjoittajat...5 I Kansainvälinen järjestelmä 1 Kansainvälisen järjestelmän kehityspiirteet...8 Esko Antola

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Belt and Road Initiative (OBOR)

Belt and Road Initiative (OBOR) Belt and Road Initiative (OBOR) Enright, Scott & Associates on tehnyt selvityksen aiheesta Tekesille ja tämän esityksen materiaali perustuu suurelta osin Michael Enrightin taustamateriaaliin. 26.1.2016

Lisätiedot

AINOASTAAN TEKEMÄLLÄ.

AINOASTAAN TEKEMÄLLÄ. PAREMPI EUROOPPA AINOASTAAN TEKEMÄLLÄ. EUROOPPA ON TEKIJÖIDENSÄ NÄKÖINEN. työstä. Mitäs jos uskottaisiin tulevaisuuteen ja parempaan Eurooppaan? Eurooppa ei ole vielä valmis. Ainoastaan tekemällä siitä

Lisätiedot

Seija Jalagin Historia, Oulun yliopisto 2015

Seija Jalagin Historia, Oulun yliopisto 2015 Seija Jalagin Historia, Oulun yliopisto 2015 The whole history of the whole world liian laaja opetettavaksi Globaalihistoria = maailmanhistoria? = kansainvälinen historia? = transnationaali historia? Antony

Lisätiedot

EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI

EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI EUROOPPA-NEUVOSTO EU:N STRATEGIAELIN Eurooppa-neuvosto on Euroopan unionin liikkeellepaneva voima. Se määrittelee EU:n toiminnan suuntaviivat ja poliittiset painopisteet.

Lisätiedot

Arki vastaanottokeskuksessa sosiaalipedagogiikan tutkimuskohteena

Arki vastaanottokeskuksessa sosiaalipedagogiikan tutkimuskohteena Arki vastaanottokeskuksessa sosiaalipedagogiikan tutkimuskohteena Sosiaalipedagogiikan päivät, Mikkeli 7.4.2017 Elina Nivala, Sanna Ryynänen & Päivikki Rapo Taustaa Elämä tauolla? Turvapaikanhakijoiden

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,

Lisätiedot