Ruokailujen tukeminen sairauden eri vaiheissa mikä au5aa hoitotyöntekijää?
|
|
- Sakari Juusonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ruokailujen tukeminen sairauden eri vaiheissa mikä au5aa hoitotyöntekijää? Syömishäiriöpäivät Pia CharpenBer Psykologi KogniBivinen psykoterapeue, VET Toiminnanjohtaja Syömishäiriökeskus, Elämän Nälkään Ry
2 Syömishäiriökar5a koko kuva Tausta- tekijät Psyyk- kiset oireet Käy2äy- tymis- oireet Somaat- 5set oireet Traumat Ihmissuhde- ongelmat Itsearvostus Tunteiden- säätelykyky Geenit, synn. omin Ahdistus Masennus Pakko- oireet DissosiaaBo PsykooEset Blat Syömä5ö- myys Ahmiminen Kompensaa- Bot Pakko- oireet - Käy5äyty- misoireiden aiheu5amat komplikaa- Bot
3 Mitkä seikat vaiku5avat siihen, miten hyvin syömishäiriötä sairastavan syöminen onnistuu? Sairauden vaihe Mitä enemmän subjekbivista hyötyä oireista koetaan saatavan, sitä huonommin muutokset onnistuvat Sairauden psyykkinen vakavuusaste Mitä vakavampi sairaus, sitä heikompi kyky au5aa itseään ja sitä enemmän ulkopuolista tukea tarvitaan Sairauden fyysinen vakavuusaste Alipainoisuus, oireilun aiheu5amat komplikaabot Kun somaaenen Bla on heikko, sairastuneen normaali itsensä au5amisen kapasiteee on heikosb käyte5ävissä
4 Sairauden vaiheet
5 Sairauden vaiheet - esiintyvät samankaltaisina riippuma5a sairauden vakavuudesta Kärsimysvaihe Toive muutoksesta Kuherrusvaihe Muutosten tekeminen Sairauden alkaminen Paraneminen
6 Sairauden vaihe vaiku5aa sairastuneen kykyyn ravita itseään Kuherrusvaiheessa sairastunut kokee oireista olevan enemmän hyötyä kuin hai5aa eikä tarve5a muutokseen ole. Kiinnostus muutosten tekemiseen on olematon ja yhteistyöhön ase5uminen hoitavien henkilöiden kanssa hankalaa Kärsimysvaiheessa sairastunut alkaa kärsiä oireistaan, mu5a uskoo vielä helpotuksen olevan mahdollinen sairauden keinoin Tervehtymistä tukevat keinot tuntuvat pelo5avilta eikä sairastunut pidä niitä tobsena vaihtoehtona Tällöin syöminen onnistuu vain BukasB tue5una ja siihen lii5yy paljon ahdistusta ja kapinaa
7 Sairauden vaihe vaiku5aa sairastuneen kykyyn ravita itseään Toivemuutoksesta - vaiheessa sairastunut alkaa ajatella ratkaisun ehkä si5enkin piilevän oireista luopumisessa ja alkaa vähitellen rohkaistua kokeilemaan muutosta. Hän alkaa lämmetä hoitavien henkilöiden ehdotuksille Muutosten tekeminen - vaiheessa sairastunut uskaltaa jo hyvin tehdä muutoksia ja on vastaano5avainen hoidolle.
8 Syömishäiriön psyykkinen vakavuus
9 Syömishäiriön vakavuus 1 Mitä varhaisempi vaurio, sitä vakavampi häiriö Syömishäiriönä ilmenevä vaurio on voinut syntyä missä tahansa kehitysvaiheessa Aikuisuus Nuoruusikä Lapsuus Varhaislapsuus Kehitysvaiheet rakentuvat aiempien varaan Niissä opitut selviytymiskeinot määräävät seuraavien kerrosten selviytymiskeinot
10 Syömishäiriön vakavuus 2 Heiveröinen pohja huteroi5aa muiden kerrosten vakau5a Varhaislapsuudessa oppima5a jääneet taidot eivät ole käytössä myöskään vanhempana Myöhäisemmissä vaiheissa tulleet vauriot eivät vahingoita perustaltaan vahvaa psyyke5ä vakavasb
11 Syömishäiriön vakavuus 3 Mitä varhaisempi vaurio, sitä suurempi merkitys oireilla on mielen koossa pitämisessä Kun rakennelman alimmat Bilet ovat huteria, koko rakennelma lepää huteralla pohjalla Tällöin oireista luopuminen aiheu5aa voimakasta epätasapainon kokemusta: ylipääsemätöntä pelkoa, hätää, tuhoutumisen tunne5a Oireista luopuminen on tällöin useimmille mahdotonta omassa varassa luopumisen aiheu5ama tuska on liian suuri keste5äväksi yksin.
12 Sairauden vakavuus 4 Jos varhaista vauriota ei ole tapahtunut, ei sairaus ole ns. psyykkisesb vakava Tällöin sairastuneen psyyken perusrakenteet ovat vahvat ja paraneminen etenee nopeasb Sairaus on BlapäisesB sulkenut sairastuneen kapasiteebn pois käytöstä Paranemisprosessi tarkoi5aa omatun kapasiteebn saamista takaisin käy5öön Polikliininen hoito tai lyhyt sairaalahoito rii5ävät au5amaan sairastunu5a paranemaan
13 Sairauden vakavuus 5 Jos varhainen vaurio on tapahtunut tai keskeinen kehitystehtävä jäänyt tapahtuma5a, on sairaus ns. psyykkisesb vakava Tällöin sairastuneen psyyken perusrakenteet ovat heikot ja paraneminen on hidasta Oireet toimivat keskeisinä selviytymiskeinoina eikä sairastuneella ole juuri muita keinoja Paranemisprosessi tarkoi5aa tervey5ä tukevan selviytymiskapasiteebn rakentamista, uuden oppimista Tällöin vaaditaan pitkää, erikoistunu5a hoitoa, jossa paino5uu psyykkinen työskentely
14 Sairauden vakavuusasteen vaikutus kykyyn au5aa itseään paranemaan 1 Erinomainen kyky Paranemiseen tarvi5avat taidot Lievä Keskivaikea Kyky säädellä ja sietää tunteita Kyky o5aa vastuu omasta voinnista Kyky tavoi5aa meta- aja5elu Kyky luo5aa hoitaviin henkilöihin Vaikea Eri5äin vaikea Heiveröinen kyky
15 Sairauden vakavuusasteen vaikutus kykyyn au5aa itseään paranemaan 2 Voimakas Sairastuneen suhde oireisiinsa Eri5äin vaikea Oireiden hallitse- ma5omuus Sairau5a tukevien ajatusten pako5avuus Pelokkuuden voimakkuus Taipumus paniikkiin Vaikea Keskivaikea Lievä Lievä
16 Syömisen normalisoinb anoreksian hoidossa Yleiset raamit - laadi5u sopimaan sellaisenaan niille, joilla sairauden psyykkinen vakavuus on vähäisempi
17 Syömisen normalisoinb: mitä vai miten? Jokainen sairastunut on yksilö ja vaabi oman erityisen lähestymistapansa Ohjeet aina yleisiä käytäntöjä, joita sovelletaan sairastuneen yksilöllisten tarpeiden ja Blanteen mukaan Oleellisinta on, kuinka tukea tarjotaan Arvostava asenne Kuunnellaan, osoitetaan ymmärrystä ja myötätuntoa Tarjotaan tukea sairastuneen Blanteen vaabmalla intensiteebllä Tärkeämpää miten tehdään kuin mitä tarkalleen tehdään Sairastuneen täytyy Betää olevansa turvassa hoitavan henkilön kanssa, jo5a hän uskaltaa alkaa parantua
18 Syömisen normalisoinb AN 1 Tavoi5eiden ase5aminen (= hoitosuunnitelman teko) Mitä muutoksia halutaan saada aikaiseksi Missä ajassa muutokset halutaan aikaansaada NykyBlanteen kartoitus Ruokapäiväkirja tai vastaanotolla tehty lista syömisistä Rohkeuden kasva5aminen muutosten tekemiseen Keskustellaan sairastuneen kanssa siitä, mikä au5aisi häntä tekemään muutoksia Millaista tukea hän tarvitsisi Millaisiksi olosuhteet pitäisi rakentaa (ruokailupaikat, syöminen seurassa/yksin, mistä ruoista uskaltaa aloi5aa jne.)
19 Syömisen normalisoinb AN 2 Kuunnellaan sairastunu5a tarkasb Ongelmana, e5ä sairastunut ei aina ole varma siitä mitä haluaa ja se saa5aa vaihdella tapaamisesta toiseen Ongelmana, e5ä sairastuneen toiveisiin vaiku5avat voimakkaasb anorekbnen aja5elu ja painonnousun pelko Hoitavan henkilön on säilyte5ävä tasapaino asiantunbjuuden ja sairastuneen kuuntelemisen välillä Omaa mielipide5ä ei saa pako5aa toiselle toisaalta sairau5a ei myöskään saa tukea Kommunikoidaan hienotunteisesb, mu5a selkeäsb milloin sairastuneen toiveet tukevat sairau5a eikä niiden mukaan kannata toimia perustellaan oma näkemys tarkasb Asenne aina kunnioi5ava ja arvostava kaikessa kommunikaabossa
20 Syömisen normalisoinb AN 3 Ruokavalion laajentaminen Lähdetään liikkeelle nykyisestä ruokalistasta Laaditaan tavoiteruokalista, esim. ravitsemusterapeubn vastaanotolla tai käytetään valmista listaa Tai suunnitellaan ruokalisäykset viikoi5ain Sairastunut saa tehtäväkseen mieeä seuraavan lisäyksen sovitun ajan kuluessa (esim. tapaamisten väli) Tai hoitava henkilö ehdo5aa lisäyksen Hoitava henkilö varmistaa, e5ä lisäys on rii5ävä (mielellään vähintään n. 100 kcal/vko; ja jos mahdollista enemmän esim. 500 kcal) Ei puhuta energiamääristä sairastuneen kanssa, vaan ruoista ja ruoka- annoksista (ellei se poikkeuksellisesb tunnu erityisen hyödylliseltä)
21 Syömisen normalisoinb AN 4 Ruokarituaalien vähentäminen Laaditaan rituaaleista yhdessä lista Ruokien syöminen Betyssä järjestyksessä Tie5yjen liikkeiden tekeminen syödessä Ruokien pilkkominen Betyllä tavalla Pakonomainen ruokien punnitseminen Jne Vähennetään rituaaleja vähitellen, esim. yksi viikossa Sairastunut voi itse määrätä tahdin, kunhan työskentely selväsb etenee
22 Syömisen normalisoinb AN 5 Painonseuranta Viikoi5ain Hoitava henkilö arvioi kestääkö sairastunut Bedon painostaan Vaikeu5aako Beto syömisen onnistumista Aiheu5aako Beto tarpeetonta ahdistusta ja paranemisen jumi5umista paikalleen Paranemisen edetessä ja painon normalisoituessa punnitusbhey5ä voi harventaa, esim. 1 krt/kk
23 Syömisen normalisoinb AN 6 Haitallisista ahdistuksen säätelykeinoista poisharjoi5elu Pakko- oireet Pakko- liikunta Body- checking Pakonomainen punnitseminen Jne Listataan oireet ja vähennetään astei5ain
24 Syömisen normalisoinb AN 7 Työskentelyn seuranta, tukeminen Ongelmanratkaisu Miksi lisäys tai harjoitus ei onnistunut Mitä tarvi5aisiin, jo5a onnistuisi seuraavalla kerralla Työskentelyn eri osa- alueiden tavoi5eiden tarkistaminen ja säätäminen paranemisen edetessä (= hoitosuunnitelman päivi5äminen) Tilanteesta riippuen 2-6 kk:n välein (tai oman yksikön säädösten mukaan)
25 Miten huomioida sairauden vaihe ja vakavuus syömisen normalisoinnissa?
26 Syömisen korjaaminen Nykyisen syömisen kartoitus Ruokapäivä- kirja Syömisen listaus vastaanotolla Ruokapäivä- kirja Ruokien valokuvaus Läheisten rapore Ruokailun seuraaminen sen tapahtuessa (Lievä) (keski- vaikea) (vaikea) (eri5äin vaikea)
27 Syömisen korjaaminen Ruokailun suunni5elu Suunnitel- laan yhdessä pt:n kanssa tarkka ruokalista (ravitsemusterapeubn kanssa tai hänen suunnitelmansa pohjalta) Annetaan sairastuneen vaiku5aa listaan mahdollisim- man paljon Suunnitellaan yhdessä pt:n kanssa tarkka ruokalista (rav. ter.) ohjaavalla o5eella Annetaan sairastuneen vaiku5aa listaan, mu5a ollaan tarkkana e5ei tueta oireilua Annetaan sairastuneelle ruokalista (rav. ter.) ja tuetaan sen nouda5amisessa Ruokalistan energiamäärä suhteutetaan aikaisempaan ruokamäärään (re- reeding syndrooma) Kuunnellaan sairastuneen huolia syömiseen lii5yen ja autetaan häntä kestämään syömisen aiheu5ama ahdistus
28 Syömisen korjaaminen RuokailuBlanteen suunni5elu Käydään yhdessä läpi miten sairastunut aikoo toteu5aa ruokailunsa arjessaan ja miten varmistaa, e5ä kaikki sovi5u tulee syötyä Käydään yhdessä yksityiskohtai- sesb läpi miten sairastunut aikoo toteu5aa ruokailunsa Suunnitellaan ruokailublanne mahdollisimman turvalliseksi - Turvalliset ruoat - Turvallinen Blanne Keskustellaan siitä, millaista tukea sairastunut tarvitsee uskaltaakseen syödä Luodaan ruokailublanne mahdollisimman turvalliseksi Tuetaan kaikki ruokailut Keskustellaan siitä, millaista tukea sairastunut tarvitsee uskaltaakseen syödä Luodaan ruokailublanne mahdollisimman turvalliseksi Tuetaan kaikki ruokailut intensiivisesb Syötetään tarvi5aessa Laitetaan nm- letku tarvi5aessa Tarjotaan aina sairastuneelle mahdollisuus keskusteluun ja vaiku5amiseen. Perustellaan huolellisesb ehdotukset ja päätökset.
29 Syömisen korjaaminen Etenemisen tahdin määri5ely Viikoi5aiset lisäykset Viikoi5aiset tai kahden viikon välein tehtävät lisäykset Kuunnellaan tarkasb mihin sairastunut kokee pystyvänsä ja edetään sen mukaan Oleellisinta oikea suunta eikä niinkään vauhb SomaaEnen kunto määri5ää etenemisen tahdin Viikoi5aiset lisäykset, jos mahdollista Hengenvaarassa otetaan huomioon re- feeding syndrooma ja mukautetaan etenemistahb sen mukaan
30 Syömisen korjaaminen Painon seuranta Viikoi5ain hoidon alussa tahba voi harventaa paranemisen edetessä Sairastunut voi katsoa painonsa halutessaan Viikoi5ainen seuranta Määritellään painon katsominen sen mukaan millainen vaikutus sillä on sairastunee- seen Viikoi5ainen seuranta Sairastunut ei näe painoaan, sillä se aiheu5aa haitallista stressiä, voimistaa turhaan ahdistusoireita ja vaikeu5aa syömistä On hyödyksi, e5ä painoa seuraa sama henkilö, joka au5aa syömisen korjaantumisessa
31 Syömisen korjaaminen Syömisen tukeminen Ei erityisesb tarpeen Sairastunut pystyy muu5amaan käy5äytymis- tään rii5äväsb ohjeiden perusteella Hyvä Viikoi5ainen olla mahdollisuus seuranta tukeen, esim. vanhemmat, Määritellään koulun painon henkilökunta, katsominen kumppani sen mukaan Läsnäolo millainen rii5ää vaikutus sillä on sairastunee- seen Tuki on väl5ämätön, muuten syöminen ei onnistu. Tuki on Bivistä, mieluiten kahdenkeskistä ainakin hoidon alkuvaiheessa Tuetaan verbaalisesb rauhoi5elemalla, ohjaamalla Tarvi5aessa syötetään, autetaan lusikkaa suuhun tms. Laitetaan nm- letku jos syöminen ei onnistu
32 Ahmimisen lope2aminen Yleiset raamit
33 Ahmimisen lope5aminen 1 Tilanteen kartoitus (aihe on arka, joten Betoa kanna5aa varautua keräämään usealla tapaamisella) Mitä tarkalleen ahmimisen aikana syödään (subjekbivinen vai objekbivinen ahmiminen) Tyhjentäytyminen mitä keinoja Kuinka usein ahmimista/tyhjentäytymistä tapahtuu Millaisissa Blanteissa ahmiminen laukeaa Mitä tunteita / ajatuksia ahmimista edeltää Mitä tunteita / ajatuksia ahmimisen jälkeen Laihdu5amisen lope5aminen Laihdu5aminen tarkoi5aa usein itsensä nälässä pitämistä, joka aiheu5aa fysiologista syistä tapahtuvaa ahmimista Au5aa kehon tasapainon saavu5amisessa
34 Ahmimisen lope5aminen 2 Täsmäsyömisen aloi5aminen Eliminoidaan fysiologinen ahmiminen Harjoitellaan nälkä- kylläisyys viesben tunnistamista Säännöllinen ja rii5ävä syöminen au5aa palau5amaan n- k - viesbt Ahmimisen vähentämisen strategian valinta Katsotaan paljonko täsmäsyöminen au5oi vähentämään ahmimista Astei5ainen vähentäminen Ahmimiskertojen vähentäminen esim. yhdellä/vko Tai kerralla lope5aminen
35 Ahmimisen lope5aminen 3 Vähentämisen kokeileminen ja vaikutusten tarkkailu MuisBinpanot paranemispäiväkirjaan Mitä tapahtui, kun en ahminut (tunteet, ajatukset, toiminnot) OngelmaBlanteiden havaitseminen ja tutkiminen Mikä esb onnistumasta Mikä voisi au5aa onnistumaan Esim. miten pahasta mielestä voisi selvitä ilman oireita? Ongelmanratkaisuvaihtoehtojen etsiminen Ahdistuksen säätelyn harjoi5elu (kehon rauhoi5aminen, kognibiviset ja konkreeeset keinot) Rauhoitetut syömisblanteet, kauppareissujen suunni5elu yms.
36 Ahmimisen lope5aminen 3 Ahmimisenhallintakeinoja Ruokailun rajoi5aminen yhteen paikkaan kotona Syömiseen keski5yminen Ei lukemista tai tv:n katselua samaan aikaan MeditaBivinen syöminen (mindful eabng) Kaiken yhdellä aterialla syötävän ruoan annosteleminen lautaselle kerralla Ahmintaruokien väl5ely (alussa) Ahmintaruokien normalisoinb (pidemmälle ede5yä) Ahmimisen seurausten mieeminen etukäteen Miltä minusta tuntuu 2 h kulu5ua jos nyt ahmin / en ahmi
37 Sairauden vakavuuden vaikutus ahmimisen lope2amiseen
38 Syömisen korjaaminen Ahmimisen lope5aminen tarvi5ava tuki Tueksi rii5ää kertaviikkoi- nen tapaaminen hoitavan henkilön vastaanotolla RuokailuB- lanteissa hyvä olla seuraa Myös ruokailujen jälkeen on helpompaa jos on tekemistä tai seuraa RuokailuBlanteissa tärkeää olla tuki Annostellaan ruoat valmiiksi Ruokailujen jälkeen tuki 1-2 tunba Ruokailujen jälkeen ei WC:hen, suihkuun tai kävelylle 1-2 tunbin jos väl5ämätön, tulee olla valvonta Jos heikko somaaenen Bla, vierihoito voi olla tarpeen
39 Erikoisyksikön keinojen soveltaminen yleispsykiatrisessa yksikössä
40 Yleispsykiatristen poliklinikoiden haasteet syömishäiriöiden hoidossa Käyntejä pitäisi olla vähintään viikoi5ain käytännössä usein mahdollisuus 1-2 krt/kk Paraneminen etenee usein melko hitaasb ja vaabi useita tapaamiskertoja pitkällä aikavälillä Hoidot helposb kestävät pitempään kuin muilla
41 Yleispsykiatristen sairaalaosastojen haasteet syömishäiriöiden hoidossa SH:t vaabvat paljon aikaa ja huomiota, minkä koetaan olevan pois muilta poblailta SH:t vaabvat paljon työskentelyä ahdistuksen säätelyn kanssa, mikä vaabi osaamista ja aikaa Hoidon johdonmukaisuus eri työntekijöiden välillä voi olla haasteellista (esim. infon kulku tai työntekijöiden eriävät näkemykset) Kaikki eivät koe osaavansa tai halua hoitaa syömishäiriöisiä, mikä heijastuu poblassuhteeseen ja poblaan kokemaan turvallisuudentunteeseen
42 Syömishäiriöhoidon toteu5aminen yleispsykiatrisella poliklinikalla Tietyt työntekijät perehtyvät syömishäiriöiden hoitoon ja muodostavat syömishäiriötyöryhmän kirjallisuus, koulutukset, vierailut vastaaviin yksiköihin mielellään moniammabllinen työryhmä Kaikki syömishäiriöiset keski5yvät näille työntekijöille Työryhmälle annetaan tarvi5avat resurssit ja tuki Aikaa kokouksiin, työnohjaus, mahdollisuus osallistua koulutuksiin
43 Syömishäiriöhoidon toteu5aminen yleispsykiatrisella osastolla Rakennetaan yksityiskohtainen hoitomalli Arvot, tavoi5eet, toimintamallit erilaisissa Blanteissa, syömisen ja painon korjaaminen, ahmimisen loppuminen jne. Tietyt työntekijät (kiinnostuneimmat) perehtyvät syömishäiriöihin syvällisesb, kaikki työntekijät ope5elevat perusasiat Vain SH- työntekijät tekevät muutoksia sopimuksiin poblaan kanssa, muut tarvi5aessa (esim. poissaolon vuoksi) seuraavat SH- hoitajien ohjeita tarkasb SH- työntekijöiden mahdollisesb poikkeava toimintatapa sallitaan ja sitä tuetaan tarpeen mukaan SH- työntekijöille järjestetään oma erikoistunut työnohjaus osaston yhteisen työnohjauksen lisäksi
44 Mikä au2aa hoitotyöntekijää?
45 Mikä au5aa hoitotyöntekijää 1 Omaksutaan ajatusmalli, joka mahdollistaa posibivisen suhtautumisen poblaaseen Sairastunut on ahdingossa eikä itsekään ymmärrä miksi hänelle on käynyt näin Sairastunut haluaa parantua, mu5a pelko vain on liian suuri apu on tervetullut, mu5a pitää kokea olevansa turvassa Siedetään ja otetaan vastaan kaikki mitä sairastuneen sisältä nousee hoidon aikana Kaikki mitä hoidossa tulee esille on tärkeää ja ansaitsee tulla nähdyksi ja kuulluksi se on parantavaa Mistään ei tarvitse suu5ua, loukkaantua tai turhautua Kaikki on informaabota jostain
46 Mikä au5aa hoitotyöntekijää 2 Suhtaudutaan ongelmablanteisiin luovasb OngelmaBlanteet ovat haasteita, mahdollisuuksia uusiin oivalluksiin Useimmat ongelmablanteet johtuvat siitä, e5ä poblas ei kykene rii5äväsb luo5amaan hh:ihin uskaltaakseen luopua oireistaan. Teamin tuki Yhteinen linja väl5ämätön hoidon onnistumiselle Työntekijä tarvitsee tukea jaksaakseen raskasta työtä
47 Mikä au5aa hoitotyöntekijää 3 Tunnistetaan, kohdataan, käsitellään ja hyväksytään poblassuhteen aiheu5amat hankalat tunteet NegaBiviset tunteet tulee sallia, mu5a niitä ei saa tuoda poblassuhteeseen Käsi5elemä5ömät negabiviset tunteet ohjaavat käy5äytymistä Bedostama5omasB Harjoitellaan omat tunteiden säätelykeinot mahdollisimman hyviksi
48 Mikä au5aa hoitotyöntekijää 4 Hankitaan mahdollisimman paljon Betoa hyvistä hoitomenetelmistä Kirjallisuus, koulutukset, työnohjaus Luotetaan omaan kykyyn ja mobiviin tehdä työtä hyvin tai pyritään tekemään tarvi5avat korjausliikkeet ilman itsesyytöksiä Silloinkin kun Blanne on hankala tai tulee negabivista palaute5a ( olen tehnyt parhaani ja se rii5ää )
49 Mikä au5aa hoitotyöntekijää 5 Huolehditaan omasta hyvinvoinnista Rii5ävä uni Monipuolinen ja säännöllinen syöminen Rentoutuminen moninaisilla keinoilla Sosiaalinen tukiverkosto Työnohjaus Mindfulness harjoi5aminen tai muu mieltä tasaava säännöllinen työskentely
50 Miten ruokailublanteet hoidetaan kotona? Onko pakko syödä vai ei?
51 Ruokailujen tukeminen kotona 1 Jos sairastunut ei pysty ravitsemaan itseään itsenäisesb, ruokailuja on tärkeää tukea Kotona tukeminen edelly5ää läheisiltä Paljon voimia ja kärsivällisyy5ä Kykyä sietää sairastuneen ahdistusta ja pelkoja ruokailun aikana ja jälkeen Lempey5ä ja jämäkkyy5ä Tarvitaan selkeä ruokalista Mielellään ravitsemusterapeubn tai muun hoitavan henkilön kanssa laadi5u Listassa on tärkeää pysyä, ilman poikkeuksia
52 Ruokailujen tukeminen kotona 2 Ruokien annosteleminen AN: Jos sairastuneen on vaikeaa annostella listan mukaisia annoksia, annokset tehdään hänelle valmiiksi BN: Varmistetaan, e5ä annokset ovat rii5ävän suuria Ruokailujen jälkeinen tuki AN: autetaan kestämään kylläisyyden aiheu5ama ahdistus Läsnäolo, ajatusten siirtäminen muualle (esim. yhdessä pelaaminen tms.), terveistä ajatuksista muistu5aminen jne. BN: autetaan olemaan kompensoima5a Läsnäolo, tarvi5aessa oksentamaan pääsyn estäminen, ajatusten harhau5aminen, terveet ajatukset jne.
53 Ruokailujen tukeminen kotona 3 Muutokset ruokalistaan tehdään vain hoitavan henkilön kanssa Näin säästytään jatkuvilta neuvo5eluilta ja helpotetaan ruokailutapahtumaa Läheisten on tärkeää saada itselleen tukea Esim. omat käynnit hoitavan henkilön luona Hoitava henkilö toimii työnohjaajana ja neuvoo hankalissa Blanteissa Jos ruokailut eivät onnistu tai ne aiheu5avat kohtuutonta stressiä läheisille ja sairastuneelle, kanna5aa harkita osastohoitojaksoa.
54 Lämmin kiitos huomiostanne!
Syömishäiriöiden hyvä hoito ja nykykäytännöt
Syömishäiriöiden hyvä hoito ja nykykäytännöt Pia Charpentier Psykologi Kognitiivinen psykoterapeutti, VET Toiminnanjohtaja Syömishäiriökeskus, Elämän Nälkään Ry pia.charpentier@syomishairiokeskus.net Syömishäiriöiden
LisätiedotMillaista apua urheilija tarvitsee? Miten hoitoketjun pitäisi toimia? Toimintamalli pääkaupunkiseudulla. Tampere 27.8.2015
Millaista apua urheilija tarvitsee? Tampere 27.8.2015 Miten hoitoketjun pitäisi toimia? Toimintamalli pääkaupunkiseudulla Pia Charpentier Psykologi Kognitiivinen psykoterapeutti, VET Toiminnanjohtaja Syömishäiriökeskus,
LisätiedotMiten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät 2015. Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka
Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät 2015 Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Hoitosuunnitelma Hoidon aloituksessa tapahtunut moniammatillinen
LisätiedotMILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?
MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven
LisätiedotPIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA
PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon
LisätiedotPERHEPOHJAINEN HOITOMALLI FBT (FAMILY- BASED TREATMENT) PERHETERAPEUTTI, VESA-MATTI PEKKOLA, 14.3.2016
PERHEPOHJAINEN HOITOMALLI FBT (FAMILY- BASED TREATMENT) PERHETERAPEUTTI, VESA-MATTI PEKKOLA, 14.3.2016 Maudsley Hospital 1980-luvulla, Lontoo Laillistetut perheterapeutit Näyttöön perustuva alle 18-vuotiaille,
LisätiedotSYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA
SYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA Urheilijalle enemmän terveitä harjoituspäiviä www.terveurheilija.fi HOITO Erityisen tärkeää on varhainen puuttuminen ja aktiivisen hoito-otteen luominen MITÄ TEHDÄÄN
LisätiedotPERHEPOHJAISEN HOIDON PERIAATTEET JA TOTEUTUS
PERHEPOHJAISEN HOIDON PERIAATTEET JA TOTEUTUS JAANA SUOKAS LT, DOSENTTI, PSYKIATRIAN ERIKOISLÄÄKÄRI PSYKOTERAPEUTTI, NUORISOLÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS OYL, HUS/HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ 1.4.2019 PERHEPOHJAISEN
LisätiedotJonnan tarina. Keväällä 2007
Sairastui syömishäiriöön 19-vuotiaana, 2006 Hoitosuhde kotikaupunkinsa nuorisopsykiatriseen poliklinikkaan jo ennen syömishäiriötä ahdistuksen takia Nyt 26-vuotias - Nuorisopsykiatrian poliklinikalla syömishäiriötä
LisätiedotSyömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue
Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin
LisätiedotPuhetta elämästä -kortit
Puhetta elämästä -kortit Palliatiivisen talon Puhetta elämästä -kortit Pelin kulku Kortteja voi nostaa yksi kerrallaan satunnaisesti tai voi valita käyttöön pelkästään tietyn kategorian kortit. Kukin osallistuja
LisätiedotMUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015
MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai
LisätiedotStressi ja mielenterveys
Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,
LisätiedotKouluttajien täydennys Pia Yli-Pirilä
Kouluttajien täydennys 20.1.18 Pia Yli-Pirilä 20.1.2018 1 Pia Yli-Pirilä 20.1.2018 2 VAPAAEHTOISTYÖNTEKIJÖIDEN HYVINVOINTI JA JOHTAMISEN HAASTEET PIRKANMAAN HOITOKODISSA Tampereen yliopisto/ Terveystieteiden
LisätiedotVARHAINEN PUUTTUMINEN
VARHAINEN PUUTTUMINEN www.tasapainoa.fi MITÄ VARHAINEN PUUTTUMINEN ON? Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että autetaan kaveria tai ystävää jo silloin kun mitään vakavaa ei vielä
LisätiedotTRANSDIAGNOSTINEN KBT (CBT-E)
SYÖMISHÄIRIÖIDEN HOITO TÄNÄÄN TRANSDIAGNOSTINEN KBT (CBT-E) 15.4.2019 / Kati Rantanen /sairaanhoitaja / HUS Syömishäiriöyksikkö TRANSDIAGNOSTINEN KBT (CBT-E) Kognitiivis-behavioraalinen terapia = KBT pohjautuu
LisätiedotSä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa
Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa Tarja Janhunen Psykologi, työnohjaaja Psykologipalvelu MIELLE Koti ja perhe Koti on paikka, jossa on läheisiä ja luotettavia ihmisiä, joilta hakee (ja
LisätiedotHoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015
Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä Syömishäiriöpäivät 2015 Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Perustietoa Syömishäiriöklinikasta
LisätiedotLIITE Kysely: Taaperot tahtovat syödä itse!
LIITE Kysely: Taaperot tahtovat syödä itse! Keskeiset tutkimustulokset taulukoina. Taulukot vain toimitukselliseen käyttöön. SYÖKÖ LAPSI SAMAA RUOKAA KUIN MUU PERHE (%), n= Syö täysin samaa ruokaa Syö
LisätiedotSuositeltavia käyte/äviä materiaaleja mm.
Tämä korkeakouluopiskelijoille tarkoite1u diasarja on vapaas5 muoka1avissa omia tarpeita vastaavaksi. Ryhmäkeskusteluista voi itse valita mitä ohjaa. Suosi1elemme käy1ämään aiheeseen lii1yviä materiaaleja
LisätiedotP. Tervonen 11/ 2018
P. Tervonen 11/ 2018 Olen 50 vuotias puhdistuspalvelualan kouluttaja Minun tyttäreni on sairastunut psyykkisesti, hänen ikänsä on 14 v Minulla on mies ja kaksi muuta lasta, toinen heistä on muualla opiskelemassa
LisätiedotAUTTAMISEN JA YHTEISTYÖN AVAIMIA
AUTTAMISEN JA YHTEISTYÖN AVAIMIA Lindamaria Syömishäiriötukipalvelut Linda Taakala Syömishäiriöpaivät 20.1.2011 Turku www.lindamaria.fi (Kertausta sh-päivät Oulu 2009) Voimaannuttaminen - yksilön näkeminen
LisätiedotPARTIO- OHJELMAN SYVÄLLINEN TUNTEMUS Roadshow Kohtaus, 30.1.2015
PARTIO- OHJELMAN SYVÄLLINEN TUNTEMUS Roadshow Kohtaus, 30.1.2015 Par6o on oheiskasva?aja Kaikilla eri kasva?ajilla on samantyyppinen haaste Lapset ja nuoret ovat laajassa mi?akaavassa samanlaisia ja kehitys
LisätiedotVUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS
VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että
LisätiedotSairauden taustatekijät, eteneminen ja hoidon saatavuus T.V.
Sairauden taustatekijät, eteneminen ja hoidon saatavuus 1 Yhteiskunta / kulttuuri nais-/miesihanne, tehokkuus, kilpailu, arvotyhjiö, valinnan mahdollisuudet Biologia perinnölliset tekijät, ruumiinrakenne,
LisätiedotKuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET
Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada
LisätiedotTEEMA I TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ ELÄMÄNTAPA
TEEMA I TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ ELÄMÄNTAPA Professori Karin C. Ringsberg, Nordic School of Public Health NHV, pääasiassa vastannut teeman suunni@elusta yhteistyössä tutkijaopiskelija Hrafnhildur GunnarsdoFr
LisätiedotOSASTON HOITOMUODOT 14.3.2016 KOKOVUOROKAUSIOSASTO S1, HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ SH ULLA-KAISA.KETTUNEN@HUS.FI
OSASTON HOITOMUODOT 14.3.2016 KOKOVUOROKAUSIOSASTO S1, HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ SH ULLA-KAISA.KETTUNEN@HUS.FI OSASTO S1 12 + 2 potilaspaikkainen avo-osasto syömishäiriöyksikkö on yli 13-vuotiaiden nuorten
LisätiedotPsykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla
Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla liikunnanohjaaja, Miska Arminen lääkäri, Saana Eskelinen mielenterveyshoitaja,
LisätiedotElämäntapamuutos valmennusohjelma
Elämäntapamuutos valmennusohjelma Mitä on kokonaisvaltainen hyvinvointi? Fyysinen hyvinvointi -terveys, kunto, lepo, ruoka Henkinen hyvinvointi -suhde omaan itseen, itsetuntemus, itsensä arvostaminen,
LisätiedotMenestys syntyy mielekkäästä syömisestä
Menestys syntyy mielekkäästä syömisestä Business Breakfast 20.2.2014 Ravitsemusterapeutti Kaisa Pulkkinen Terveystalo Oulu Terveystalo Maanlaajuiset monipuoliset terveyspalvelut yksityishenkilöille, yrityksille,
LisätiedotOps 2016 ja arvioin0
Ops 2016 ja arvioin0 Alkuviri(ely Mie- jokin konkree1nen opintokokonaisuus omille oppilaillesi ja se, miten arvioisit sen. Kirjoita lista arvioin-tavoistasi. Ympyröi listaltasi ne arvioin-tavat, jotka
LisätiedotLasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria
Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.
Lisätiedotääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.
ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen
Lisätiedot(Lasten ja nuorten) syömishäiriöt ja niiden ennaltaehkäisy. Katri Mikkilä kehittämiskoordinaattori Syömishäiriöliitto - SYLI ry
(Lasten ja nuorten) syömishäiriöt ja niiden ennaltaehkäisy Katri Mikkilä kehittämiskoordinaattori Syömishäiriöliitto - SYLI ry Syömishäiriö... ei ole pelkästään tyttöjen/nuorten naisten sairaus. ei ole
LisätiedotSinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta
Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien
LisätiedotMistä ja miten pienryhmät syntyvät etsivään työhön? Anne Ovaska Völjy- hanke A-klinikkasäätiö
Mistä ja miten pienryhmät syntyvät etsivään työhön? Anne Ovaska Völjy- hanke A-klinikkasäätiö Keskeisiä teemoja Völjy- hankkeen puheenvuorossa Haittoja vähentävä, asiakkaan yksilöllisiä kykyjä ja tavoitteita
LisätiedotMinun arkeni. - tehtäväkirja
Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi
LisätiedotTunnista, kohtaa ja puutu! Syömishäiriötietoisuuspäivä
Tunnista, kohtaa ja puutu! Syömishäiriötietoisuuspäivä 16.5.2017 Tampereen SYLI-keskus Kaikille avoimet kahvihetket kaksi kertaa viikossa Tuettu ruokailu Perjantailounas (omat eväät mukaan) Tuki- ja ohjaustapaamiset
LisätiedotMo@voiva voimaannudava ohjaus II
Mo@voiva voimaannudava ohjaus II Neuvokkaasta voimaa - hanke Pilvikki Absetz, Dos. (terveyden edistäminen), PsT pilvikki.absetz@gmail.com www.collabora@vecaresystemsfinland.com Yhdessä parempaa Mitä jäi
LisätiedotJuttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
LisätiedotTiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia
Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,
LisätiedotKasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning
Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning Mielenterveys ja mielen sairaus ovat Mielenterveyden häiriöistä kaksi eri asiaa tehdään diagnoosi, niitä hoidetaan ja parannetaan
LisätiedotAJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA
AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi
LisätiedotLAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT
LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT Haittojen vähentämisen näkökulma Tiina Varonen Omaiset Huumetyön Tukena ry/ Osis 9.10.2013 Yksin kestät sen olet epäonninen minkä sille voit et voi kuin sietää..
LisätiedotSota syöttötuolissa vai satu salaattikulhossa? Ringa Nenonen Laillistettu ravitsemusterapeutti Pohjois-Karjalan Martat ry 21.2.
Sota syöttötuolissa vai satu salaattikulhossa? Ringa Nenonen Laillistettu ravitsemusterapeutti Pohjois-Karjalan Martat ry 21.2.2018 Sisältö Ruokakasvatus mitä ja miksi? Lapsen ruokaportaat Terveyttä ruoasta
LisätiedotTervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan
Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan 8.9.2014 Aiheet Mitä on CrossFit valmennettavien terveyteen liittyvät asiat, jotka valmentajan tulisi tietää/ ottaa huomioon harjoituksissa ja leireillä urheilevan
LisätiedotPotilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!
Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa
LisätiedotLiikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta
Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta AKTIIVISEMPI ARKI työpajan työpohjat Nämä työpohjat on laadittu
LisätiedotTunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi
Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.
LisätiedotHei, mulla ois yksi juttu. LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti
Hei, mulla ois yksi juttu LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti Hei, mul ois yks juttu! -lapsen väkivaltakokemuksen varhainen tunnistaminen
LisätiedotNuoren itsetunnon vahvistaminen
Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi
Etelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti 2005-2008 Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi Kokeilu- ja kehittämisprojekti Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä- Pohjanmaa ry Etelä-Pohjanmaan
LisätiedotSYÖMISHÄIRIÖIDEN HOITO - HANKE 1.4.2006-31.12.2007
SYÖMISHÄIRIÖIDEN HOITO - HANKE 1.4.2006-31.12.2007 Kokonaiskustannukset 183 250 (50+50%) Hanketyöntekijät: sh/perheterapeutti Ari Kaataja ja sh Johanna Ruusuluoto Hankkeen vastuuhenkilö: va. yl. Seppo
LisätiedotHengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset
Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia
LisätiedotKognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016
K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely
Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.
LisätiedotKognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa
Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Marja Saarenheimo FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Kognitiivinen psykoterapia (CBT) Aaron Beck
LisätiedotLantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios
Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios Taustaa Lääkintävoimistelijan tutkinto 1986, elv 1994, fysioterapeutti 1995, akupunktiotutkinto Singapore 2006, FYSIN
LisätiedotMuistisairaana kotona kauemmin
Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.
LisätiedotRAVIHEVOSEN KUNTOUTUS HOITOJEN JÄLKEEN! Jukka Hou(u
RAVIHEVOSEN KUNTOUTUS HOITOJEN JÄLKEEN! Jukka Hou(u Hoitavan eläinlääkärin työ ei lopu siihen, e(ä vaiva on paikalliste(u ja hevonen piikite(y Hyvän ja huonon eläinlääkärin ero(aa usein kyky puu(ua hevosen
LisätiedotLapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja
Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti
LisätiedotNuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet
Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?
LisätiedotMuodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta.
HARJOITUS: OMAT OIREKETJUNI Tämä harjoitus koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa tarkastelet sinulla esiintyviä oireketjuja. Toisessa osassa yhdistät näitä oireketjuja isommiksi oirekokonaisuuksiksi.
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
LisätiedotASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ
ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ Sari Östman sari.ostman@utu.fi / Sairaalatekniikan päivät 6.2.2013 TAUSTAA Digitaalisen kulttuurin tutkija Turun
LisätiedotYtimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja
Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotFSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002
1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja
LisätiedotPersoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011
Persoonallisuushäiriöt Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Mitä tarkoittaa persoonallisuus? Persoonallisuushäiriödiagnoosi Millä mielellä otan tiedon vastaan? Millä mielellä lähden tarjottuun hoitoon? Määritelmä
LisätiedotLAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN
Sofian vastaanottokoti LIITE 1: Tulotietolomake 1 Päivämäärä Keskusteluissa läsnä LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA LAPSEN PERHE Lapsen vanhemmat Sisarukset Isovanhemmat Muita
LisätiedotArja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema
Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
LisätiedotKuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?
Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015
LisätiedotOppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten
Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä
LisätiedotMASENNUS. Terveystieto. Anne Partala
MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa
LisätiedotSijaishuoltopaikkaan tulo
Sijaishuoltopaikkaan tulo Mikä on sinun käsityksesi mukaan syy sille, että et voi asua biologisten vanhempiesi kanssa? Miksiköhän sinut sijoitettiin juuri tähän sijaisperheeseen/laitokseen? Kerro siitä,
LisätiedotLiikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen
Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena
LisätiedotHYVINVOINTIANALYYSI: EDUT YRITYKSILLE
HYVINVOINTIANALYYSI: EDUT YRITYKSILLE FIRSTBEAT Peruste'u Jyväskylässä v. 2002 Yli 20 vuoden tutkimustyö ja kokemus sykkeeseen ja sykevaihteluun perustuvista menetelmistä Lähtöisin Kilpa- ja huippu-urheilun
LisätiedotRYHMÄMUOTOISET HOIDOT
Syömishäiriöiden hoito tänään RYHMÄMUOTOISET HOIDOT 15.4.2019 Minna Anttonen Sairaanhoitaja AMK SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ Poliklinikka Ahdistuksen teematunnit, bulimia ryhmä, syömisenhallinta ryhmä, fysioterapia
LisätiedotLIITE 7. Painonhallintaryhmäohjausmalli
LIITE 7. Painonhallintaryhmäohjausmalli DILLI-HANKE 1. tapaaen ORIENTOITUMINEN Avauspuheenvuoro Ryhmän idea Omien valintojen ja tekojen korostaen, elämäsi tilaisuus Muutosten kokeilu tärkeää, positiivinen
LisätiedotKontrolloida vai eikö kontrolloida? Kas siinä kysymys?
Kontrolloida vai eikö kontrolloida? Kas siinä kysymys? PATRIK BORG Helsingin Urheilulääkäriasema, ex-syömishäiriökeskus pj, Suomen Lihavuustutkijat ry Some: Pöperöproffa Kontrollin kahdet kasvot KONTROLLIA
LisätiedotLAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA
LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus
LisätiedotTUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi
TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja
LisätiedotKäsityöprojekti. Samran Khezri Abdisalam Ismail Daut Gerxhalija
Käsityöprojekti Samran Khezri Abdisalam Ismail Daut Gerxhalija Maailman kartta villahuovutuksella Jakson tavoi+eet ja avainkäsi+eet Tavoi+eena on, e+ä lapset saavat valmiiksi 8h:n jälkeen tehtävän, eli
LisätiedotVARHAINEN PUUTTUMINEN
VARHAINEN PUUTTUMINEN Ei ole olemassa yhtä varhaisen puuttumisen määri-telmää; yleisesti tarkoitetaan sitä, että ongelmat havaitaan ja niihin pyritään löytämään ratkaisuja mahdollisimman aikaisessa vaiheessa
LisätiedotMiksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.
Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.2010 Konsultaatioryhmä Lääkäri, psykologi, sairaanhoitaja
LisätiedotTUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen
TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä
LisätiedotELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)
ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta
LisätiedotKim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1
Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen
LisätiedotDEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI
DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI 4.3.2010 4.3.2010 Fyysinen agressiivisuus Levottomuus Kielellinen agressiivisuus Huutelu Häiritseminen Sylkeminen Ulosteilla sotkeminen Pahantuulen puuskat Epäluuloisuus Vaeltelu/eksyminen
LisätiedotLasta odottavan perheen mielenterveys
Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen
LisätiedotRavitsemushoito akateemisen tutkimuksen kohteena
Ravitsemushoito akateemisen tutkimuksen kohteena Leila Karhunen FT, dos., yliopistonlehtori Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö Itä-Suomen yliopisto VAIN SYÖTY RUOKA RAVITSEE! Syömisen
LisätiedotRakkauden rakennusainekset Keijo Markova
Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova 14.6.2013 Mitä on rakkaus? Rakkaus on tunne siitä, että sinä olet siinä minua varten, sinä jaat minun tunteeni ja autat tulemaan niiden kanssa toimeen. Sinun kanssasi
LisätiedotLAPSI JA PERHE KRIISISSÄ
LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa
LisätiedotMitä on coaching ja miten sitä konkreettisesti tehdään?
Mitä on coaching ja miten sitä konkreettisesti tehdään? 25.1.2017 RAIN-työpaja 5.2 Ihmiset ja johtaminen Anneli Holmberg, ICF sertifioitu coach Wiltrain Oy 1 Mitä coaching on? Coaching, on ajatuksia herä3ävä
LisätiedotElämänmakuista! Ruoan merkitys muistisairaan ihmisen elämänlaadussa
Elämänmakuista! Ruoan merkitys muistisairaan ihmisen elämänlaadussa Maaret Meriläinen Toimintaterapeutti Oulun Seudun Muistiyhdistys ry Ruoan merkitys ihmiselle Elämän aikana kaikille ihmisille syntyy
LisätiedotMuistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?
Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä
LisätiedotMitä pinnan. alla? Tunnista läheisesi syömishäiriö. Tiia-Maria Hahtola. Mitä on. Häiriintynyt. syöminen?
Mitä pinnan alla? Tunnista läheisesi syömishäiriö Tiia-Maria Hahtola Mitä on Häiriintynyt syöminen? 1 Häiriintynyt syöminen Oireesta muodostuu häiriö, kun se alkaa joko omissa tai lähiympäristön silmissä
LisätiedotKirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen
Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista
Lisätiedot