Ruokailujen tukeminen sairauden eri vaiheissa mikä au5aa hoitotyöntekijää?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ruokailujen tukeminen sairauden eri vaiheissa mikä au5aa hoitotyöntekijää?"

Transkriptio

1 Ruokailujen tukeminen sairauden eri vaiheissa mikä au5aa hoitotyöntekijää? Syömishäiriöpäivät Pia CharpenBer Psykologi KogniBivinen psykoterapeue, VET Toiminnanjohtaja Syömishäiriökeskus, Elämän Nälkään Ry

2 Syömishäiriökar5a koko kuva Tausta- tekijät Psyyk- kiset oireet Käy2äy- tymis- oireet Somaat- 5set oireet Traumat Ihmissuhde- ongelmat Itsearvostus Tunteiden- säätelykyky Geenit, synn. omin Ahdistus Masennus Pakko- oireet DissosiaaBo PsykooEset Blat Syömä5ö- myys Ahmiminen Kompensaa- Bot Pakko- oireet - Käy5äyty- misoireiden aiheu5amat komplikaa- Bot

3 Mitkä seikat vaiku5avat siihen, miten hyvin syömishäiriötä sairastavan syöminen onnistuu? Sairauden vaihe Mitä enemmän subjekbivista hyötyä oireista koetaan saatavan, sitä huonommin muutokset onnistuvat Sairauden psyykkinen vakavuusaste Mitä vakavampi sairaus, sitä heikompi kyky au5aa itseään ja sitä enemmän ulkopuolista tukea tarvitaan Sairauden fyysinen vakavuusaste Alipainoisuus, oireilun aiheu5amat komplikaabot Kun somaaenen Bla on heikko, sairastuneen normaali itsensä au5amisen kapasiteee on heikosb käyte5ävissä

4 Sairauden vaiheet

5 Sairauden vaiheet - esiintyvät samankaltaisina riippuma5a sairauden vakavuudesta Kärsimysvaihe Toive muutoksesta Kuherrusvaihe Muutosten tekeminen Sairauden alkaminen Paraneminen

6 Sairauden vaihe vaiku5aa sairastuneen kykyyn ravita itseään Kuherrusvaiheessa sairastunut kokee oireista olevan enemmän hyötyä kuin hai5aa eikä tarve5a muutokseen ole. Kiinnostus muutosten tekemiseen on olematon ja yhteistyöhön ase5uminen hoitavien henkilöiden kanssa hankalaa Kärsimysvaiheessa sairastunut alkaa kärsiä oireistaan, mu5a uskoo vielä helpotuksen olevan mahdollinen sairauden keinoin Tervehtymistä tukevat keinot tuntuvat pelo5avilta eikä sairastunut pidä niitä tobsena vaihtoehtona Tällöin syöminen onnistuu vain BukasB tue5una ja siihen lii5yy paljon ahdistusta ja kapinaa

7 Sairauden vaihe vaiku5aa sairastuneen kykyyn ravita itseään Toivemuutoksesta - vaiheessa sairastunut alkaa ajatella ratkaisun ehkä si5enkin piilevän oireista luopumisessa ja alkaa vähitellen rohkaistua kokeilemaan muutosta. Hän alkaa lämmetä hoitavien henkilöiden ehdotuksille Muutosten tekeminen - vaiheessa sairastunut uskaltaa jo hyvin tehdä muutoksia ja on vastaano5avainen hoidolle.

8 Syömishäiriön psyykkinen vakavuus

9 Syömishäiriön vakavuus 1 Mitä varhaisempi vaurio, sitä vakavampi häiriö Syömishäiriönä ilmenevä vaurio on voinut syntyä missä tahansa kehitysvaiheessa Aikuisuus Nuoruusikä Lapsuus Varhaislapsuus Kehitysvaiheet rakentuvat aiempien varaan Niissä opitut selviytymiskeinot määräävät seuraavien kerrosten selviytymiskeinot

10 Syömishäiriön vakavuus 2 Heiveröinen pohja huteroi5aa muiden kerrosten vakau5a Varhaislapsuudessa oppima5a jääneet taidot eivät ole käytössä myöskään vanhempana Myöhäisemmissä vaiheissa tulleet vauriot eivät vahingoita perustaltaan vahvaa psyyke5ä vakavasb

11 Syömishäiriön vakavuus 3 Mitä varhaisempi vaurio, sitä suurempi merkitys oireilla on mielen koossa pitämisessä Kun rakennelman alimmat Bilet ovat huteria, koko rakennelma lepää huteralla pohjalla Tällöin oireista luopuminen aiheu5aa voimakasta epätasapainon kokemusta: ylipääsemätöntä pelkoa, hätää, tuhoutumisen tunne5a Oireista luopuminen on tällöin useimmille mahdotonta omassa varassa luopumisen aiheu5ama tuska on liian suuri keste5äväksi yksin.

12 Sairauden vakavuus 4 Jos varhaista vauriota ei ole tapahtunut, ei sairaus ole ns. psyykkisesb vakava Tällöin sairastuneen psyyken perusrakenteet ovat vahvat ja paraneminen etenee nopeasb Sairaus on BlapäisesB sulkenut sairastuneen kapasiteebn pois käytöstä Paranemisprosessi tarkoi5aa omatun kapasiteebn saamista takaisin käy5öön Polikliininen hoito tai lyhyt sairaalahoito rii5ävät au5amaan sairastunu5a paranemaan

13 Sairauden vakavuus 5 Jos varhainen vaurio on tapahtunut tai keskeinen kehitystehtävä jäänyt tapahtuma5a, on sairaus ns. psyykkisesb vakava Tällöin sairastuneen psyyken perusrakenteet ovat heikot ja paraneminen on hidasta Oireet toimivat keskeisinä selviytymiskeinoina eikä sairastuneella ole juuri muita keinoja Paranemisprosessi tarkoi5aa tervey5ä tukevan selviytymiskapasiteebn rakentamista, uuden oppimista Tällöin vaaditaan pitkää, erikoistunu5a hoitoa, jossa paino5uu psyykkinen työskentely

14 Sairauden vakavuusasteen vaikutus kykyyn au5aa itseään paranemaan 1 Erinomainen kyky Paranemiseen tarvi5avat taidot Lievä Keskivaikea Kyky säädellä ja sietää tunteita Kyky o5aa vastuu omasta voinnista Kyky tavoi5aa meta- aja5elu Kyky luo5aa hoitaviin henkilöihin Vaikea Eri5äin vaikea Heiveröinen kyky

15 Sairauden vakavuusasteen vaikutus kykyyn au5aa itseään paranemaan 2 Voimakas Sairastuneen suhde oireisiinsa Eri5äin vaikea Oireiden hallitse- ma5omuus Sairau5a tukevien ajatusten pako5avuus Pelokkuuden voimakkuus Taipumus paniikkiin Vaikea Keskivaikea Lievä Lievä

16 Syömisen normalisoinb anoreksian hoidossa Yleiset raamit - laadi5u sopimaan sellaisenaan niille, joilla sairauden psyykkinen vakavuus on vähäisempi

17 Syömisen normalisoinb: mitä vai miten? Jokainen sairastunut on yksilö ja vaabi oman erityisen lähestymistapansa Ohjeet aina yleisiä käytäntöjä, joita sovelletaan sairastuneen yksilöllisten tarpeiden ja Blanteen mukaan Oleellisinta on, kuinka tukea tarjotaan Arvostava asenne Kuunnellaan, osoitetaan ymmärrystä ja myötätuntoa Tarjotaan tukea sairastuneen Blanteen vaabmalla intensiteebllä Tärkeämpää miten tehdään kuin mitä tarkalleen tehdään Sairastuneen täytyy Betää olevansa turvassa hoitavan henkilön kanssa, jo5a hän uskaltaa alkaa parantua

18 Syömisen normalisoinb AN 1 Tavoi5eiden ase5aminen (= hoitosuunnitelman teko) Mitä muutoksia halutaan saada aikaiseksi Missä ajassa muutokset halutaan aikaansaada NykyBlanteen kartoitus Ruokapäiväkirja tai vastaanotolla tehty lista syömisistä Rohkeuden kasva5aminen muutosten tekemiseen Keskustellaan sairastuneen kanssa siitä, mikä au5aisi häntä tekemään muutoksia Millaista tukea hän tarvitsisi Millaisiksi olosuhteet pitäisi rakentaa (ruokailupaikat, syöminen seurassa/yksin, mistä ruoista uskaltaa aloi5aa jne.)

19 Syömisen normalisoinb AN 2 Kuunnellaan sairastunu5a tarkasb Ongelmana, e5ä sairastunut ei aina ole varma siitä mitä haluaa ja se saa5aa vaihdella tapaamisesta toiseen Ongelmana, e5ä sairastuneen toiveisiin vaiku5avat voimakkaasb anorekbnen aja5elu ja painonnousun pelko Hoitavan henkilön on säilyte5ävä tasapaino asiantunbjuuden ja sairastuneen kuuntelemisen välillä Omaa mielipide5ä ei saa pako5aa toiselle toisaalta sairau5a ei myöskään saa tukea Kommunikoidaan hienotunteisesb, mu5a selkeäsb milloin sairastuneen toiveet tukevat sairau5a eikä niiden mukaan kannata toimia perustellaan oma näkemys tarkasb Asenne aina kunnioi5ava ja arvostava kaikessa kommunikaabossa

20 Syömisen normalisoinb AN 3 Ruokavalion laajentaminen Lähdetään liikkeelle nykyisestä ruokalistasta Laaditaan tavoiteruokalista, esim. ravitsemusterapeubn vastaanotolla tai käytetään valmista listaa Tai suunnitellaan ruokalisäykset viikoi5ain Sairastunut saa tehtäväkseen mieeä seuraavan lisäyksen sovitun ajan kuluessa (esim. tapaamisten väli) Tai hoitava henkilö ehdo5aa lisäyksen Hoitava henkilö varmistaa, e5ä lisäys on rii5ävä (mielellään vähintään n. 100 kcal/vko; ja jos mahdollista enemmän esim. 500 kcal) Ei puhuta energiamääristä sairastuneen kanssa, vaan ruoista ja ruoka- annoksista (ellei se poikkeuksellisesb tunnu erityisen hyödylliseltä)

21 Syömisen normalisoinb AN 4 Ruokarituaalien vähentäminen Laaditaan rituaaleista yhdessä lista Ruokien syöminen Betyssä järjestyksessä Tie5yjen liikkeiden tekeminen syödessä Ruokien pilkkominen Betyllä tavalla Pakonomainen ruokien punnitseminen Jne Vähennetään rituaaleja vähitellen, esim. yksi viikossa Sairastunut voi itse määrätä tahdin, kunhan työskentely selväsb etenee

22 Syömisen normalisoinb AN 5 Painonseuranta Viikoi5ain Hoitava henkilö arvioi kestääkö sairastunut Bedon painostaan Vaikeu5aako Beto syömisen onnistumista Aiheu5aako Beto tarpeetonta ahdistusta ja paranemisen jumi5umista paikalleen Paranemisen edetessä ja painon normalisoituessa punnitusbhey5ä voi harventaa, esim. 1 krt/kk

23 Syömisen normalisoinb AN 6 Haitallisista ahdistuksen säätelykeinoista poisharjoi5elu Pakko- oireet Pakko- liikunta Body- checking Pakonomainen punnitseminen Jne Listataan oireet ja vähennetään astei5ain

24 Syömisen normalisoinb AN 7 Työskentelyn seuranta, tukeminen Ongelmanratkaisu Miksi lisäys tai harjoitus ei onnistunut Mitä tarvi5aisiin, jo5a onnistuisi seuraavalla kerralla Työskentelyn eri osa- alueiden tavoi5eiden tarkistaminen ja säätäminen paranemisen edetessä (= hoitosuunnitelman päivi5äminen) Tilanteesta riippuen 2-6 kk:n välein (tai oman yksikön säädösten mukaan)

25 Miten huomioida sairauden vaihe ja vakavuus syömisen normalisoinnissa?

26 Syömisen korjaaminen Nykyisen syömisen kartoitus Ruokapäivä- kirja Syömisen listaus vastaanotolla Ruokapäivä- kirja Ruokien valokuvaus Läheisten rapore Ruokailun seuraaminen sen tapahtuessa (Lievä) (keski- vaikea) (vaikea) (eri5äin vaikea)

27 Syömisen korjaaminen Ruokailun suunni5elu Suunnitel- laan yhdessä pt:n kanssa tarkka ruokalista (ravitsemusterapeubn kanssa tai hänen suunnitelmansa pohjalta) Annetaan sairastuneen vaiku5aa listaan mahdollisim- man paljon Suunnitellaan yhdessä pt:n kanssa tarkka ruokalista (rav. ter.) ohjaavalla o5eella Annetaan sairastuneen vaiku5aa listaan, mu5a ollaan tarkkana e5ei tueta oireilua Annetaan sairastuneelle ruokalista (rav. ter.) ja tuetaan sen nouda5amisessa Ruokalistan energiamäärä suhteutetaan aikaisempaan ruokamäärään (re- reeding syndrooma) Kuunnellaan sairastuneen huolia syömiseen lii5yen ja autetaan häntä kestämään syömisen aiheu5ama ahdistus

28 Syömisen korjaaminen RuokailuBlanteen suunni5elu Käydään yhdessä läpi miten sairastunut aikoo toteu5aa ruokailunsa arjessaan ja miten varmistaa, e5ä kaikki sovi5u tulee syötyä Käydään yhdessä yksityiskohtai- sesb läpi miten sairastunut aikoo toteu5aa ruokailunsa Suunnitellaan ruokailublanne mahdollisimman turvalliseksi - Turvalliset ruoat - Turvallinen Blanne Keskustellaan siitä, millaista tukea sairastunut tarvitsee uskaltaakseen syödä Luodaan ruokailublanne mahdollisimman turvalliseksi Tuetaan kaikki ruokailut Keskustellaan siitä, millaista tukea sairastunut tarvitsee uskaltaakseen syödä Luodaan ruokailublanne mahdollisimman turvalliseksi Tuetaan kaikki ruokailut intensiivisesb Syötetään tarvi5aessa Laitetaan nm- letku tarvi5aessa Tarjotaan aina sairastuneelle mahdollisuus keskusteluun ja vaiku5amiseen. Perustellaan huolellisesb ehdotukset ja päätökset.

29 Syömisen korjaaminen Etenemisen tahdin määri5ely Viikoi5aiset lisäykset Viikoi5aiset tai kahden viikon välein tehtävät lisäykset Kuunnellaan tarkasb mihin sairastunut kokee pystyvänsä ja edetään sen mukaan Oleellisinta oikea suunta eikä niinkään vauhb SomaaEnen kunto määri5ää etenemisen tahdin Viikoi5aiset lisäykset, jos mahdollista Hengenvaarassa otetaan huomioon re- feeding syndrooma ja mukautetaan etenemistahb sen mukaan

30 Syömisen korjaaminen Painon seuranta Viikoi5ain hoidon alussa tahba voi harventaa paranemisen edetessä Sairastunut voi katsoa painonsa halutessaan Viikoi5ainen seuranta Määritellään painon katsominen sen mukaan millainen vaikutus sillä on sairastunee- seen Viikoi5ainen seuranta Sairastunut ei näe painoaan, sillä se aiheu5aa haitallista stressiä, voimistaa turhaan ahdistusoireita ja vaikeu5aa syömistä On hyödyksi, e5ä painoa seuraa sama henkilö, joka au5aa syömisen korjaantumisessa

31 Syömisen korjaaminen Syömisen tukeminen Ei erityisesb tarpeen Sairastunut pystyy muu5amaan käy5äytymis- tään rii5äväsb ohjeiden perusteella Hyvä Viikoi5ainen olla mahdollisuus seuranta tukeen, esim. vanhemmat, Määritellään koulun painon henkilökunta, katsominen kumppani sen mukaan Läsnäolo millainen rii5ää vaikutus sillä on sairastunee- seen Tuki on väl5ämätön, muuten syöminen ei onnistu. Tuki on Bivistä, mieluiten kahdenkeskistä ainakin hoidon alkuvaiheessa Tuetaan verbaalisesb rauhoi5elemalla, ohjaamalla Tarvi5aessa syötetään, autetaan lusikkaa suuhun tms. Laitetaan nm- letku jos syöminen ei onnistu

32 Ahmimisen lope2aminen Yleiset raamit

33 Ahmimisen lope5aminen 1 Tilanteen kartoitus (aihe on arka, joten Betoa kanna5aa varautua keräämään usealla tapaamisella) Mitä tarkalleen ahmimisen aikana syödään (subjekbivinen vai objekbivinen ahmiminen) Tyhjentäytyminen mitä keinoja Kuinka usein ahmimista/tyhjentäytymistä tapahtuu Millaisissa Blanteissa ahmiminen laukeaa Mitä tunteita / ajatuksia ahmimista edeltää Mitä tunteita / ajatuksia ahmimisen jälkeen Laihdu5amisen lope5aminen Laihdu5aminen tarkoi5aa usein itsensä nälässä pitämistä, joka aiheu5aa fysiologista syistä tapahtuvaa ahmimista Au5aa kehon tasapainon saavu5amisessa

34 Ahmimisen lope5aminen 2 Täsmäsyömisen aloi5aminen Eliminoidaan fysiologinen ahmiminen Harjoitellaan nälkä- kylläisyys viesben tunnistamista Säännöllinen ja rii5ävä syöminen au5aa palau5amaan n- k - viesbt Ahmimisen vähentämisen strategian valinta Katsotaan paljonko täsmäsyöminen au5oi vähentämään ahmimista Astei5ainen vähentäminen Ahmimiskertojen vähentäminen esim. yhdellä/vko Tai kerralla lope5aminen

35 Ahmimisen lope5aminen 3 Vähentämisen kokeileminen ja vaikutusten tarkkailu MuisBinpanot paranemispäiväkirjaan Mitä tapahtui, kun en ahminut (tunteet, ajatukset, toiminnot) OngelmaBlanteiden havaitseminen ja tutkiminen Mikä esb onnistumasta Mikä voisi au5aa onnistumaan Esim. miten pahasta mielestä voisi selvitä ilman oireita? Ongelmanratkaisuvaihtoehtojen etsiminen Ahdistuksen säätelyn harjoi5elu (kehon rauhoi5aminen, kognibiviset ja konkreeeset keinot) Rauhoitetut syömisblanteet, kauppareissujen suunni5elu yms.

36 Ahmimisen lope5aminen 3 Ahmimisenhallintakeinoja Ruokailun rajoi5aminen yhteen paikkaan kotona Syömiseen keski5yminen Ei lukemista tai tv:n katselua samaan aikaan MeditaBivinen syöminen (mindful eabng) Kaiken yhdellä aterialla syötävän ruoan annosteleminen lautaselle kerralla Ahmintaruokien väl5ely (alussa) Ahmintaruokien normalisoinb (pidemmälle ede5yä) Ahmimisen seurausten mieeminen etukäteen Miltä minusta tuntuu 2 h kulu5ua jos nyt ahmin / en ahmi

37 Sairauden vakavuuden vaikutus ahmimisen lope2amiseen

38 Syömisen korjaaminen Ahmimisen lope5aminen tarvi5ava tuki Tueksi rii5ää kertaviikkoi- nen tapaaminen hoitavan henkilön vastaanotolla RuokailuB- lanteissa hyvä olla seuraa Myös ruokailujen jälkeen on helpompaa jos on tekemistä tai seuraa RuokailuBlanteissa tärkeää olla tuki Annostellaan ruoat valmiiksi Ruokailujen jälkeen tuki 1-2 tunba Ruokailujen jälkeen ei WC:hen, suihkuun tai kävelylle 1-2 tunbin jos väl5ämätön, tulee olla valvonta Jos heikko somaaenen Bla, vierihoito voi olla tarpeen

39 Erikoisyksikön keinojen soveltaminen yleispsykiatrisessa yksikössä

40 Yleispsykiatristen poliklinikoiden haasteet syömishäiriöiden hoidossa Käyntejä pitäisi olla vähintään viikoi5ain käytännössä usein mahdollisuus 1-2 krt/kk Paraneminen etenee usein melko hitaasb ja vaabi useita tapaamiskertoja pitkällä aikavälillä Hoidot helposb kestävät pitempään kuin muilla

41 Yleispsykiatristen sairaalaosastojen haasteet syömishäiriöiden hoidossa SH:t vaabvat paljon aikaa ja huomiota, minkä koetaan olevan pois muilta poblailta SH:t vaabvat paljon työskentelyä ahdistuksen säätelyn kanssa, mikä vaabi osaamista ja aikaa Hoidon johdonmukaisuus eri työntekijöiden välillä voi olla haasteellista (esim. infon kulku tai työntekijöiden eriävät näkemykset) Kaikki eivät koe osaavansa tai halua hoitaa syömishäiriöisiä, mikä heijastuu poblassuhteeseen ja poblaan kokemaan turvallisuudentunteeseen

42 Syömishäiriöhoidon toteu5aminen yleispsykiatrisella poliklinikalla Tietyt työntekijät perehtyvät syömishäiriöiden hoitoon ja muodostavat syömishäiriötyöryhmän kirjallisuus, koulutukset, vierailut vastaaviin yksiköihin mielellään moniammabllinen työryhmä Kaikki syömishäiriöiset keski5yvät näille työntekijöille Työryhmälle annetaan tarvi5avat resurssit ja tuki Aikaa kokouksiin, työnohjaus, mahdollisuus osallistua koulutuksiin

43 Syömishäiriöhoidon toteu5aminen yleispsykiatrisella osastolla Rakennetaan yksityiskohtainen hoitomalli Arvot, tavoi5eet, toimintamallit erilaisissa Blanteissa, syömisen ja painon korjaaminen, ahmimisen loppuminen jne. Tietyt työntekijät (kiinnostuneimmat) perehtyvät syömishäiriöihin syvällisesb, kaikki työntekijät ope5elevat perusasiat Vain SH- työntekijät tekevät muutoksia sopimuksiin poblaan kanssa, muut tarvi5aessa (esim. poissaolon vuoksi) seuraavat SH- hoitajien ohjeita tarkasb SH- työntekijöiden mahdollisesb poikkeava toimintatapa sallitaan ja sitä tuetaan tarpeen mukaan SH- työntekijöille järjestetään oma erikoistunut työnohjaus osaston yhteisen työnohjauksen lisäksi

44 Mikä au2aa hoitotyöntekijää?

45 Mikä au5aa hoitotyöntekijää 1 Omaksutaan ajatusmalli, joka mahdollistaa posibivisen suhtautumisen poblaaseen Sairastunut on ahdingossa eikä itsekään ymmärrä miksi hänelle on käynyt näin Sairastunut haluaa parantua, mu5a pelko vain on liian suuri apu on tervetullut, mu5a pitää kokea olevansa turvassa Siedetään ja otetaan vastaan kaikki mitä sairastuneen sisältä nousee hoidon aikana Kaikki mitä hoidossa tulee esille on tärkeää ja ansaitsee tulla nähdyksi ja kuulluksi se on parantavaa Mistään ei tarvitse suu5ua, loukkaantua tai turhautua Kaikki on informaabota jostain

46 Mikä au5aa hoitotyöntekijää 2 Suhtaudutaan ongelmablanteisiin luovasb OngelmaBlanteet ovat haasteita, mahdollisuuksia uusiin oivalluksiin Useimmat ongelmablanteet johtuvat siitä, e5ä poblas ei kykene rii5äväsb luo5amaan hh:ihin uskaltaakseen luopua oireistaan. Teamin tuki Yhteinen linja väl5ämätön hoidon onnistumiselle Työntekijä tarvitsee tukea jaksaakseen raskasta työtä

47 Mikä au5aa hoitotyöntekijää 3 Tunnistetaan, kohdataan, käsitellään ja hyväksytään poblassuhteen aiheu5amat hankalat tunteet NegaBiviset tunteet tulee sallia, mu5a niitä ei saa tuoda poblassuhteeseen Käsi5elemä5ömät negabiviset tunteet ohjaavat käy5äytymistä Bedostama5omasB Harjoitellaan omat tunteiden säätelykeinot mahdollisimman hyviksi

48 Mikä au5aa hoitotyöntekijää 4 Hankitaan mahdollisimman paljon Betoa hyvistä hoitomenetelmistä Kirjallisuus, koulutukset, työnohjaus Luotetaan omaan kykyyn ja mobiviin tehdä työtä hyvin tai pyritään tekemään tarvi5avat korjausliikkeet ilman itsesyytöksiä Silloinkin kun Blanne on hankala tai tulee negabivista palaute5a ( olen tehnyt parhaani ja se rii5ää )

49 Mikä au5aa hoitotyöntekijää 5 Huolehditaan omasta hyvinvoinnista Rii5ävä uni Monipuolinen ja säännöllinen syöminen Rentoutuminen moninaisilla keinoilla Sosiaalinen tukiverkosto Työnohjaus Mindfulness harjoi5aminen tai muu mieltä tasaava säännöllinen työskentely

50 Miten ruokailublanteet hoidetaan kotona? Onko pakko syödä vai ei?

51 Ruokailujen tukeminen kotona 1 Jos sairastunut ei pysty ravitsemaan itseään itsenäisesb, ruokailuja on tärkeää tukea Kotona tukeminen edelly5ää läheisiltä Paljon voimia ja kärsivällisyy5ä Kykyä sietää sairastuneen ahdistusta ja pelkoja ruokailun aikana ja jälkeen Lempey5ä ja jämäkkyy5ä Tarvitaan selkeä ruokalista Mielellään ravitsemusterapeubn tai muun hoitavan henkilön kanssa laadi5u Listassa on tärkeää pysyä, ilman poikkeuksia

52 Ruokailujen tukeminen kotona 2 Ruokien annosteleminen AN: Jos sairastuneen on vaikeaa annostella listan mukaisia annoksia, annokset tehdään hänelle valmiiksi BN: Varmistetaan, e5ä annokset ovat rii5ävän suuria Ruokailujen jälkeinen tuki AN: autetaan kestämään kylläisyyden aiheu5ama ahdistus Läsnäolo, ajatusten siirtäminen muualle (esim. yhdessä pelaaminen tms.), terveistä ajatuksista muistu5aminen jne. BN: autetaan olemaan kompensoima5a Läsnäolo, tarvi5aessa oksentamaan pääsyn estäminen, ajatusten harhau5aminen, terveet ajatukset jne.

53 Ruokailujen tukeminen kotona 3 Muutokset ruokalistaan tehdään vain hoitavan henkilön kanssa Näin säästytään jatkuvilta neuvo5eluilta ja helpotetaan ruokailutapahtumaa Läheisten on tärkeää saada itselleen tukea Esim. omat käynnit hoitavan henkilön luona Hoitava henkilö toimii työnohjaajana ja neuvoo hankalissa Blanteissa Jos ruokailut eivät onnistu tai ne aiheu5avat kohtuutonta stressiä läheisille ja sairastuneelle, kanna5aa harkita osastohoitojaksoa.

54 Lämmin kiitos huomiostanne!

Syömishäiriöiden hyvä hoito ja nykykäytännöt

Syömishäiriöiden hyvä hoito ja nykykäytännöt Syömishäiriöiden hyvä hoito ja nykykäytännöt Pia Charpentier Psykologi Kognitiivinen psykoterapeutti, VET Toiminnanjohtaja Syömishäiriökeskus, Elämän Nälkään Ry pia.charpentier@syomishairiokeskus.net Syömishäiriöiden

Lisätiedot

Millaista apua urheilija tarvitsee? Miten hoitoketjun pitäisi toimia? Toimintamalli pääkaupunkiseudulla. Tampere 27.8.2015

Millaista apua urheilija tarvitsee? Miten hoitoketjun pitäisi toimia? Toimintamalli pääkaupunkiseudulla. Tampere 27.8.2015 Millaista apua urheilija tarvitsee? Tampere 27.8.2015 Miten hoitoketjun pitäisi toimia? Toimintamalli pääkaupunkiseudulla Pia Charpentier Psykologi Kognitiivinen psykoterapeutti, VET Toiminnanjohtaja Syömishäiriökeskus,

Lisätiedot

Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät 2015. Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka

Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät 2015. Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät 2015 Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Hoitosuunnitelma Hoidon aloituksessa tapahtunut moniammatillinen

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

PERHEPOHJAINEN HOITOMALLI FBT (FAMILY- BASED TREATMENT) PERHETERAPEUTTI, VESA-MATTI PEKKOLA, 14.3.2016

PERHEPOHJAINEN HOITOMALLI FBT (FAMILY- BASED TREATMENT) PERHETERAPEUTTI, VESA-MATTI PEKKOLA, 14.3.2016 PERHEPOHJAINEN HOITOMALLI FBT (FAMILY- BASED TREATMENT) PERHETERAPEUTTI, VESA-MATTI PEKKOLA, 14.3.2016 Maudsley Hospital 1980-luvulla, Lontoo Laillistetut perheterapeutit Näyttöön perustuva alle 18-vuotiaille,

Lisätiedot

SYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA

SYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA SYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA Urheilijalle enemmän terveitä harjoituspäiviä www.terveurheilija.fi HOITO Erityisen tärkeää on varhainen puuttuminen ja aktiivisen hoito-otteen luominen MITÄ TEHDÄÄN

Lisätiedot

PERHEPOHJAISEN HOIDON PERIAATTEET JA TOTEUTUS

PERHEPOHJAISEN HOIDON PERIAATTEET JA TOTEUTUS PERHEPOHJAISEN HOIDON PERIAATTEET JA TOTEUTUS JAANA SUOKAS LT, DOSENTTI, PSYKIATRIAN ERIKOISLÄÄKÄRI PSYKOTERAPEUTTI, NUORISOLÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS OYL, HUS/HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ 1.4.2019 PERHEPOHJAISEN

Lisätiedot

Jonnan tarina. Keväällä 2007

Jonnan tarina. Keväällä 2007 Sairastui syömishäiriöön 19-vuotiaana, 2006 Hoitosuhde kotikaupunkinsa nuorisopsykiatriseen poliklinikkaan jo ennen syömishäiriötä ahdistuksen takia Nyt 26-vuotias - Nuorisopsykiatrian poliklinikalla syömishäiriötä

Lisätiedot

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin

Lisätiedot

Puhetta elämästä -kortit

Puhetta elämästä -kortit Puhetta elämästä -kortit Palliatiivisen talon Puhetta elämästä -kortit Pelin kulku Kortteja voi nostaa yksi kerrallaan satunnaisesti tai voi valita käyttöön pelkästään tietyn kategorian kortit. Kukin osallistuja

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Kouluttajien täydennys Pia Yli-Pirilä

Kouluttajien täydennys Pia Yli-Pirilä Kouluttajien täydennys 20.1.18 Pia Yli-Pirilä 20.1.2018 1 Pia Yli-Pirilä 20.1.2018 2 VAPAAEHTOISTYÖNTEKIJÖIDEN HYVINVOINTI JA JOHTAMISEN HAASTEET PIRKANMAAN HOITOKODISSA Tampereen yliopisto/ Terveystieteiden

Lisätiedot

VARHAINEN PUUTTUMINEN

VARHAINEN PUUTTUMINEN VARHAINEN PUUTTUMINEN www.tasapainoa.fi MITÄ VARHAINEN PUUTTUMINEN ON? Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että autetaan kaveria tai ystävää jo silloin kun mitään vakavaa ei vielä

Lisätiedot

TRANSDIAGNOSTINEN KBT (CBT-E)

TRANSDIAGNOSTINEN KBT (CBT-E) SYÖMISHÄIRIÖIDEN HOITO TÄNÄÄN TRANSDIAGNOSTINEN KBT (CBT-E) 15.4.2019 / Kati Rantanen /sairaanhoitaja / HUS Syömishäiriöyksikkö TRANSDIAGNOSTINEN KBT (CBT-E) Kognitiivis-behavioraalinen terapia = KBT pohjautuu

Lisätiedot

Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa

Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa Tarja Janhunen Psykologi, työnohjaaja Psykologipalvelu MIELLE Koti ja perhe Koti on paikka, jossa on läheisiä ja luotettavia ihmisiä, joilta hakee (ja

Lisätiedot

Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015

Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015 Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä Syömishäiriöpäivät 2015 Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Perustietoa Syömishäiriöklinikasta

Lisätiedot

LIITE Kysely: Taaperot tahtovat syödä itse!

LIITE Kysely: Taaperot tahtovat syödä itse! LIITE Kysely: Taaperot tahtovat syödä itse! Keskeiset tutkimustulokset taulukoina. Taulukot vain toimitukselliseen käyttöön. SYÖKÖ LAPSI SAMAA RUOKAA KUIN MUU PERHE (%), n= Syö täysin samaa ruokaa Syö

Lisätiedot

Suositeltavia käyte/äviä materiaaleja mm.

Suositeltavia käyte/äviä materiaaleja mm. Tämä korkeakouluopiskelijoille tarkoite1u diasarja on vapaas5 muoka1avissa omia tarpeita vastaavaksi. Ryhmäkeskusteluista voi itse valita mitä ohjaa. Suosi1elemme käy1ämään aiheeseen lii1yviä materiaaleja

Lisätiedot

P. Tervonen 11/ 2018

P. Tervonen 11/ 2018 P. Tervonen 11/ 2018 Olen 50 vuotias puhdistuspalvelualan kouluttaja Minun tyttäreni on sairastunut psyykkisesti, hänen ikänsä on 14 v Minulla on mies ja kaksi muuta lasta, toinen heistä on muualla opiskelemassa

Lisätiedot

AUTTAMISEN JA YHTEISTYÖN AVAIMIA

AUTTAMISEN JA YHTEISTYÖN AVAIMIA AUTTAMISEN JA YHTEISTYÖN AVAIMIA Lindamaria Syömishäiriötukipalvelut Linda Taakala Syömishäiriöpaivät 20.1.2011 Turku www.lindamaria.fi (Kertausta sh-päivät Oulu 2009) Voimaannuttaminen - yksilön näkeminen

Lisätiedot

PARTIO- OHJELMAN SYVÄLLINEN TUNTEMUS Roadshow Kohtaus, 30.1.2015

PARTIO- OHJELMAN SYVÄLLINEN TUNTEMUS Roadshow Kohtaus, 30.1.2015 PARTIO- OHJELMAN SYVÄLLINEN TUNTEMUS Roadshow Kohtaus, 30.1.2015 Par6o on oheiskasva?aja Kaikilla eri kasva?ajilla on samantyyppinen haaste Lapset ja nuoret ovat laajassa mi?akaavassa samanlaisia ja kehitys

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että

Lisätiedot

Sairauden taustatekijät, eteneminen ja hoidon saatavuus T.V.

Sairauden taustatekijät, eteneminen ja hoidon saatavuus T.V. Sairauden taustatekijät, eteneminen ja hoidon saatavuus 1 Yhteiskunta / kulttuuri nais-/miesihanne, tehokkuus, kilpailu, arvotyhjiö, valinnan mahdollisuudet Biologia perinnölliset tekijät, ruumiinrakenne,

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

TEEMA I TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ ELÄMÄNTAPA

TEEMA I TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ ELÄMÄNTAPA TEEMA I TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ ELÄMÄNTAPA Professori Karin C. Ringsberg, Nordic School of Public Health NHV, pääasiassa vastannut teeman suunni@elusta yhteistyössä tutkijaopiskelija Hrafnhildur GunnarsdoFr

Lisätiedot

OSASTON HOITOMUODOT 14.3.2016 KOKOVUOROKAUSIOSASTO S1, HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ SH ULLA-KAISA.KETTUNEN@HUS.FI

OSASTON HOITOMUODOT 14.3.2016 KOKOVUOROKAUSIOSASTO S1, HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ SH ULLA-KAISA.KETTUNEN@HUS.FI OSASTON HOITOMUODOT 14.3.2016 KOKOVUOROKAUSIOSASTO S1, HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ SH ULLA-KAISA.KETTUNEN@HUS.FI OSASTO S1 12 + 2 potilaspaikkainen avo-osasto syömishäiriöyksikkö on yli 13-vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla liikunnanohjaaja, Miska Arminen lääkäri, Saana Eskelinen mielenterveyshoitaja,

Lisätiedot

Elämäntapamuutos valmennusohjelma

Elämäntapamuutos valmennusohjelma Elämäntapamuutos valmennusohjelma Mitä on kokonaisvaltainen hyvinvointi? Fyysinen hyvinvointi -terveys, kunto, lepo, ruoka Henkinen hyvinvointi -suhde omaan itseen, itsetuntemus, itsensä arvostaminen,

Lisätiedot

Menestys syntyy mielekkäästä syömisestä

Menestys syntyy mielekkäästä syömisestä Menestys syntyy mielekkäästä syömisestä Business Breakfast 20.2.2014 Ravitsemusterapeutti Kaisa Pulkkinen Terveystalo Oulu Terveystalo Maanlaajuiset monipuoliset terveyspalvelut yksityishenkilöille, yrityksille,

Lisätiedot

Ops 2016 ja arvioin0

Ops 2016 ja arvioin0 Ops 2016 ja arvioin0 Alkuviri(ely Mie- jokin konkree1nen opintokokonaisuus omille oppilaillesi ja se, miten arvioisit sen. Kirjoita lista arvioin-tavoistasi. Ympyröi listaltasi ne arvioin-tavat, jotka

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen

Lisätiedot

(Lasten ja nuorten) syömishäiriöt ja niiden ennaltaehkäisy. Katri Mikkilä kehittämiskoordinaattori Syömishäiriöliitto - SYLI ry

(Lasten ja nuorten) syömishäiriöt ja niiden ennaltaehkäisy. Katri Mikkilä kehittämiskoordinaattori Syömishäiriöliitto - SYLI ry (Lasten ja nuorten) syömishäiriöt ja niiden ennaltaehkäisy Katri Mikkilä kehittämiskoordinaattori Syömishäiriöliitto - SYLI ry Syömishäiriö... ei ole pelkästään tyttöjen/nuorten naisten sairaus. ei ole

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

Mistä ja miten pienryhmät syntyvät etsivään työhön? Anne Ovaska Völjy- hanke A-klinikkasäätiö

Mistä ja miten pienryhmät syntyvät etsivään työhön? Anne Ovaska Völjy- hanke A-klinikkasäätiö Mistä ja miten pienryhmät syntyvät etsivään työhön? Anne Ovaska Völjy- hanke A-klinikkasäätiö Keskeisiä teemoja Völjy- hankkeen puheenvuorossa Haittoja vähentävä, asiakkaan yksilöllisiä kykyjä ja tavoitteita

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Tunnista, kohtaa ja puutu! Syömishäiriötietoisuuspäivä

Tunnista, kohtaa ja puutu! Syömishäiriötietoisuuspäivä Tunnista, kohtaa ja puutu! Syömishäiriötietoisuuspäivä 16.5.2017 Tampereen SYLI-keskus Kaikille avoimet kahvihetket kaksi kertaa viikossa Tuettu ruokailu Perjantailounas (omat eväät mukaan) Tuki- ja ohjaustapaamiset

Lisätiedot

Mo@voiva voimaannudava ohjaus II

Mo@voiva voimaannudava ohjaus II Mo@voiva voimaannudava ohjaus II Neuvokkaasta voimaa - hanke Pilvikki Absetz, Dos. (terveyden edistäminen), PsT pilvikki.absetz@gmail.com www.collabora@vecaresystemsfinland.com Yhdessä parempaa Mitä jäi

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,

Lisätiedot

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning Mielenterveys ja mielen sairaus ovat Mielenterveyden häiriöistä kaksi eri asiaa tehdään diagnoosi, niitä hoidetaan ja parannetaan

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT Haittojen vähentämisen näkökulma Tiina Varonen Omaiset Huumetyön Tukena ry/ Osis 9.10.2013 Yksin kestät sen olet epäonninen minkä sille voit et voi kuin sietää..

Lisätiedot

Sota syöttötuolissa vai satu salaattikulhossa? Ringa Nenonen Laillistettu ravitsemusterapeutti Pohjois-Karjalan Martat ry 21.2.

Sota syöttötuolissa vai satu salaattikulhossa? Ringa Nenonen Laillistettu ravitsemusterapeutti Pohjois-Karjalan Martat ry 21.2. Sota syöttötuolissa vai satu salaattikulhossa? Ringa Nenonen Laillistettu ravitsemusterapeutti Pohjois-Karjalan Martat ry 21.2.2018 Sisältö Ruokakasvatus mitä ja miksi? Lapsen ruokaportaat Terveyttä ruoasta

Lisätiedot

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan 8.9.2014 Aiheet Mitä on CrossFit valmennettavien terveyteen liittyvät asiat, jotka valmentajan tulisi tietää/ ottaa huomioon harjoituksissa ja leireillä urheilevan

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta AKTIIVISEMPI ARKI työpajan työpohjat Nämä työpohjat on laadittu

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Hei, mulla ois yksi juttu. LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti

Hei, mulla ois yksi juttu. LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti Hei, mulla ois yksi juttu LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti Hei, mul ois yks juttu! -lapsen väkivaltakokemuksen varhainen tunnistaminen

Lisätiedot

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

Nuoren itsetunnon vahvistaminen Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi

Etelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi Etelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti 2005-2008 Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi Kokeilu- ja kehittämisprojekti Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä- Pohjanmaa ry Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

SYÖMISHÄIRIÖIDEN HOITO - HANKE 1.4.2006-31.12.2007

SYÖMISHÄIRIÖIDEN HOITO - HANKE 1.4.2006-31.12.2007 SYÖMISHÄIRIÖIDEN HOITO - HANKE 1.4.2006-31.12.2007 Kokonaiskustannukset 183 250 (50+50%) Hanketyöntekijät: sh/perheterapeutti Ari Kaataja ja sh Johanna Ruusuluoto Hankkeen vastuuhenkilö: va. yl. Seppo

Lisätiedot

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Marja Saarenheimo FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Kognitiivinen psykoterapia (CBT) Aaron Beck

Lisätiedot

Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios

Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios Taustaa Lääkintävoimistelijan tutkinto 1986, elv 1994, fysioterapeutti 1995, akupunktiotutkinto Singapore 2006, FYSIN

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

RAVIHEVOSEN KUNTOUTUS HOITOJEN JÄLKEEN! Jukka Hou(u

RAVIHEVOSEN KUNTOUTUS HOITOJEN JÄLKEEN! Jukka Hou(u RAVIHEVOSEN KUNTOUTUS HOITOJEN JÄLKEEN! Jukka Hou(u Hoitavan eläinlääkärin työ ei lopu siihen, e(ä vaiva on paikalliste(u ja hevonen piikite(y Hyvän ja huonon eläinlääkärin ero(aa usein kyky puu(ua hevosen

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta.

Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta. HARJOITUS: OMAT OIREKETJUNI Tämä harjoitus koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa tarkastelet sinulla esiintyviä oireketjuja. Toisessa osassa yhdistät näitä oireketjuja isommiksi oirekokonaisuuksiksi.

Lisätiedot

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ

ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ Sari Östman sari.ostman@utu.fi / Sairaalatekniikan päivät 6.2.2013 TAUSTAA Digitaalisen kulttuurin tutkija Turun

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Persoonallisuushäiriöt Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Mitä tarkoittaa persoonallisuus? Persoonallisuushäiriödiagnoosi Millä mielellä otan tiedon vastaan? Millä mielellä lähden tarjottuun hoitoon? Määritelmä

Lisätiedot

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN Sofian vastaanottokoti LIITE 1: Tulotietolomake 1 Päivämäärä Keskusteluissa läsnä LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA LAPSEN PERHE Lapsen vanhemmat Sisarukset Isovanhemmat Muita

Lisätiedot

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS

Lisätiedot

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

Sijaishuoltopaikkaan tulo

Sijaishuoltopaikkaan tulo Sijaishuoltopaikkaan tulo Mikä on sinun käsityksesi mukaan syy sille, että et voi asua biologisten vanhempiesi kanssa? Miksiköhän sinut sijoitettiin juuri tähän sijaisperheeseen/laitokseen? Kerro siitä,

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

HYVINVOINTIANALYYSI: EDUT YRITYKSILLE

HYVINVOINTIANALYYSI: EDUT YRITYKSILLE HYVINVOINTIANALYYSI: EDUT YRITYKSILLE FIRSTBEAT Peruste'u Jyväskylässä v. 2002 Yli 20 vuoden tutkimustyö ja kokemus sykkeeseen ja sykevaihteluun perustuvista menetelmistä Lähtöisin Kilpa- ja huippu-urheilun

Lisätiedot

RYHMÄMUOTOISET HOIDOT

RYHMÄMUOTOISET HOIDOT Syömishäiriöiden hoito tänään RYHMÄMUOTOISET HOIDOT 15.4.2019 Minna Anttonen Sairaanhoitaja AMK SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ Poliklinikka Ahdistuksen teematunnit, bulimia ryhmä, syömisenhallinta ryhmä, fysioterapia

Lisätiedot

LIITE 7. Painonhallintaryhmäohjausmalli

LIITE 7. Painonhallintaryhmäohjausmalli LIITE 7. Painonhallintaryhmäohjausmalli DILLI-HANKE 1. tapaaen ORIENTOITUMINEN Avauspuheenvuoro Ryhmän idea Omien valintojen ja tekojen korostaen, elämäsi tilaisuus Muutosten kokeilu tärkeää, positiivinen

Lisätiedot

Kontrolloida vai eikö kontrolloida? Kas siinä kysymys?

Kontrolloida vai eikö kontrolloida? Kas siinä kysymys? Kontrolloida vai eikö kontrolloida? Kas siinä kysymys? PATRIK BORG Helsingin Urheilulääkäriasema, ex-syömishäiriökeskus pj, Suomen Lihavuustutkijat ry Some: Pöperöproffa Kontrollin kahdet kasvot KONTROLLIA

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Käsityöprojekti. Samran Khezri Abdisalam Ismail Daut Gerxhalija

Käsityöprojekti. Samran Khezri Abdisalam Ismail Daut Gerxhalija Käsityöprojekti Samran Khezri Abdisalam Ismail Daut Gerxhalija Maailman kartta villahuovutuksella Jakson tavoi+eet ja avainkäsi+eet Tavoi+eena on, e+ä lapset saavat valmiiksi 8h:n jälkeen tehtävän, eli

Lisätiedot

VARHAINEN PUUTTUMINEN

VARHAINEN PUUTTUMINEN VARHAINEN PUUTTUMINEN Ei ole olemassa yhtä varhaisen puuttumisen määri-telmää; yleisesti tarkoitetaan sitä, että ongelmat havaitaan ja niihin pyritään löytämään ratkaisuja mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10. Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.2010 Konsultaatioryhmä Lääkäri, psykologi, sairaanhoitaja

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI 4.3.2010 4.3.2010 Fyysinen agressiivisuus Levottomuus Kielellinen agressiivisuus Huutelu Häiritseminen Sylkeminen Ulosteilla sotkeminen Pahantuulen puuskat Epäluuloisuus Vaeltelu/eksyminen

Lisätiedot

Lasta odottavan perheen mielenterveys

Lasta odottavan perheen mielenterveys Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen

Lisätiedot

Ravitsemushoito akateemisen tutkimuksen kohteena

Ravitsemushoito akateemisen tutkimuksen kohteena Ravitsemushoito akateemisen tutkimuksen kohteena Leila Karhunen FT, dos., yliopistonlehtori Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö Itä-Suomen yliopisto VAIN SYÖTY RUOKA RAVITSEE! Syömisen

Lisätiedot

Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova

Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova 14.6.2013 Mitä on rakkaus? Rakkaus on tunne siitä, että sinä olet siinä minua varten, sinä jaat minun tunteeni ja autat tulemaan niiden kanssa toimeen. Sinun kanssasi

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Mitä on coaching ja miten sitä konkreettisesti tehdään?

Mitä on coaching ja miten sitä konkreettisesti tehdään? Mitä on coaching ja miten sitä konkreettisesti tehdään? 25.1.2017 RAIN-työpaja 5.2 Ihmiset ja johtaminen Anneli Holmberg, ICF sertifioitu coach Wiltrain Oy 1 Mitä coaching on? Coaching, on ajatuksia herä3ävä

Lisätiedot

Elämänmakuista! Ruoan merkitys muistisairaan ihmisen elämänlaadussa

Elämänmakuista! Ruoan merkitys muistisairaan ihmisen elämänlaadussa Elämänmakuista! Ruoan merkitys muistisairaan ihmisen elämänlaadussa Maaret Meriläinen Toimintaterapeutti Oulun Seudun Muistiyhdistys ry Ruoan merkitys ihmiselle Elämän aikana kaikille ihmisille syntyy

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Mitä pinnan. alla? Tunnista läheisesi syömishäiriö. Tiia-Maria Hahtola. Mitä on. Häiriintynyt. syöminen?

Mitä pinnan. alla? Tunnista läheisesi syömishäiriö. Tiia-Maria Hahtola. Mitä on. Häiriintynyt. syöminen? Mitä pinnan alla? Tunnista läheisesi syömishäiriö Tiia-Maria Hahtola Mitä on Häiriintynyt syöminen? 1 Häiriintynyt syöminen Oireesta muodostuu häiriö, kun se alkaa joko omissa tai lähiympäristön silmissä

Lisätiedot

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot