Avaruuslentojen fysiikkaa (AstroKosmoTaikonautiikka)

Transkriptio

1 Avaruuslentojen fysiikkaa (AstroKosmoTaikonautiikka) Astronautti Kosmonautti Taikonautti = länsimainen avaruuslentäjä = venäläinen avaruuslentäjä = kiinalainen avaruuslentäjä Juhani Kaukoranta Raahen lukio Raketin toimintaperiaate: reaktioliike Newtonin II laki: voima = massa kiihtyvyys dp F = ma = = dt d (mv) dt impulssin derivaatta Newtonin III lain mukaan: Kun raketti työntää palokaasuja (aktio) vakionopeudella taaksepäin, niin kaasu työntää rakettia vastakkaiseen suuntaan. Tästä tulee nimi reaktioliike ( jet propulsion) 1

2 Veneraketti Soutaja istuu veneessä, mukanaan 10 kpl 1 kg kiviä. Veneen, soutajan ja kivien yhteinen massa on 150 kg. Soutaja heittää kivet sekunnin välein nopeudella u=10 m/s taaksepäin. Minkä nopeuden v vene saa viimeisen kiven jälkeen? Yhteismassa M 0 = 150 kg kivien massa m = 10 kg kivien nopeus u = 10 m/s Kivien heittely keventää venettä, alussa yhteismassa 150 kg, lopussa 140 kg, joten keskimäärin yhteismassa M = 145 kg Liikemäärä säilyy: Mv = mu mu 10 kg 10 m/s v= = 0,69 m/s M 145 kg Rakettimoottorin työntövoima dm k = dt u Oletetaan, että palokaasuvirta on vakio k (kg/s) ja kaasujen nopeus on vakio u. Kaasujen suihkutus vaatii Newtonin II lain perusteella voiman F, joka on kaasun saaman impulssin (liikemäärän) derivaatta: d dm F = (mu) = u = ku dt dt Voiman ja vastavoiman lain mukaan raketti työntää kaasuja ja kaasu rakettia vakiovoimalla F = ku Raketti lähtee siis kiihtyvään liikkeeseen.

3 Laskuesimerkkejä 1. Moottoriruiskun vesisuihkun nopeus on 34 m/s ja suihkuvirta on 500 litraa minuutissa. Kuinka suurella voimalla ruiskua on pideltävä? massavirta k = 500 kg / 60 s =8,333 kg/s F = k u = 8,333 kg/s 34 m/s 80 N. Raketin työntövoima on 695 N ja palokaasujen virta 0,5 kg/s. Mikä on palokaasujen nopeus? u = F k 695 N = 0,5 kg/s 3090 m/s Paineilmapullon kaula rikkoutuu Kolarissa kyljellään olevan 00 barin paineilmapullon kaula posahtaa. Oletetaan, että kaulan poikkipinta on 1,0 cm. Kuinka suurella voimalla 1 litrainen ja 15 kg massainen pullo lähtee liikkeelle? massa m = 15 kg ala A = 1,0 cm = 0,0001 m p = 00 bar = Pa ( 1 bar = pascalia) paine työntää: F = p A = 000 N F 000 N m Alkukiihtyvyys a = = = 133 m 15 kg s Pullo lähtee siis salamannopeasti... 3

4 Tsiolkovskin rakettiyhtälö Nyt voimme laskea Newtonin II lain avulla raketin saaman kiihtyvyyden. Ongelmana on se, että raketin massa kevenee koko ajan, jolloin työntövoiman pysyessä samana raketin kiihtyvyys kasvaa koko ajan. u M F Olkoon raketin alkumassa M 0, palokaasujen virta k ja nopeus u Moottorin työntövoima F = ku Tällöin raketin massa hetkellä t on M = M 0 -kt F ku Kiihtyvyys a = = M M kt 0 Tsiolkovskin rakettiyhtälö dv Kiihtyvyys on nopeuden derivaatta, joten a = dt dv ku = dt M kt 0 ku Integrointia varten dv = dt M kt v v 0 t -k dv = -u dt M kt Integrointi onnistuu, oikealle saadaan luonnollinen logaritmi 4

5 Tsiolkovskin rakettiyhtälö Integroidaan ja sijoitetaan integroimisrajat: v - v 0 = -u (ln (M0 kt) - ln(m 0)) Vasemmalla on raketin nopeuden kasvu v, oikealla luonnolliset logaritmit voidaan yhdistää: M 0 v = u ln M0 kt Koska M = M0 kt, voidaan yhtälö kirjoittaa myös: M raketin alkumassa M 0 0 v = u ln M raketin loppumassa M Tsiolkovskin rakettiyhtälö u F M Raketin massa kevenee arvosta M 0 arvoon M, kun polttoaine palaa. Raketin nopeuden kasvulle saatiin: M 0 v = u ln M Raketin nopeus voi siis kasvaa paljon suuremmaksi kuin palokaasujen nopeus, jos massasuhde M 0 /M on suurempi kuin Neperin luku e =,718...Tällöin suurin osa raketin alkumassasta on polttoainetta. Käytännössä raketti on siis jättimäinen polttoainekanisteri... 5

6 MARS ODYSSEY-luotaimen JARRUTUS Mars Odysseyn massa oli 75 kg, kun se aloitti Marsin takana jarrutuspolton. Rakettimoottorin työntövoima oli 695 N. Poltto kesti 118 sekuntia, polttoainetta kului 66 kg. a) Kuinka suuri oli luotaimen jarrutushidastuvuus polton alussa? F=m a, josta F 695 N m a = = 0,959 m 75 kg s b) Kuinka suuri oli kiihtyvyys polton lopussa? työntövoima F = 695 N pysyy koko ajan samana, mutta luotaimen massa on lopussa pienentynyt 66 kg F 695 N 695 N m a = = = 1,51 m 75 kg - 66 kg 459 kg s MARS ODYSSEY-luotaimen JARRUTUS Mars Odysseyn massa oli 75 kg, kun se aloitti Marsin takana jarrutuspolton. Rakettimoottorin työntövoima oli 695 N. Poltto kesti 118 sekuntia, polttoainetta kului 66 kg. c) Kuinka suuri oli palokaasujen nopeus? F = ku, josta u = F 695 N = k 66 kg / 118 s 3090 m/s d) Kuinka suuri oli luotaimen nopeuden lasku? M 75 kg = M 75 kg - 66 kg 0 v = u ln 3088 m/s ln 1410 m/s 6

7 Veneraketti Tsiolkovskin mukaan Soutaja istuu veneessä, mukanaan 10 kpl 1 kg kiviä. Veneen, soutajan ja kivien yhteinen massa on 150 kg. Soutaja heittää kivet sekunnin välein nopeudella 10 m/s taaksepäin. Minkä nopeuden vene saa viimeisen kiven jälkeen, kun lasketaan Tsiolkovskin yhtälön mukaan? Yhteismassa alussa M 0 = 150 kg Yhteismassa lopussa M = 140 kg Kivisuihkun nopeus u = 10 m/s M 150 kg M 140 kg 0 Nopeuden muutos v = u ln = 10 m/s ln 0,69 m/s Siis saman tuloksen kuin laskettaessa liikemäärän säilymisen periaatteella. Syy: massan muutos on pieni. Laskutehtävä: Space Cadet Andy Rocca Space Cadet Andy Rocca on pelastautunut sukkulastaan Kuun kiertoradalle pelkässä avaruuspuvussa. Hänellä on isoisoisänsä perinne-suomi KP/ km korkeudella radan ylimmässä kohdassa Andy huomaa, että radan alin kohta hipaisee väistämättä Kuuta. Andy päättä nostaa rataa ampumalla 5 sekunnissa KP:n 70 patruunan lippaan tyhjäksi lentosuuntaa vastaan, jolloin hän saa lisäimpulssin. Kuinka suuren lisänopeuden Andy Rocca saa, kun hänen massansa varusteineen on 100 kg, luodin massa on 7,5 g ja luodin nopeus on 400 m/s? Ohje: Laske ensin perinteisellä liikemäärän säilymislailla, koska luotien mukana poistuvan massa on pieni. Laske sen jälkeen Tsiolkovskin rakettiyhtälöllä ja vertaile tuloksia. (,1 m/s) 7

8 Keplerin 1. laki satelliitille 1. Satelliitti kiertää planeetta ellipsiradalla, jonka toisessa polttopisteessä on planeetan keskipiste h r a R r p h 1 a = iso puoliakseli a = (h 1 + h + R)/ = (h 1 +h )/ + R a = r a + r p Ympyräradalla ellipsi on ympyrä ja a = h + R Keplerin. laki satelliitille. Satelliitin ratavektori pyyhkäisee yhtä pitkinä aikaväleinä yhtä suuret pinta-alat Apogeum v a r a r p Perigeum v p Kauimpana satelliitti liikkuu paljon hitaammin kuin lähimmässä kohdassaan. Tällöin saadaan ratanopeuksille v p r p = v a r a, jossa r a + r p = a (Itse asiassa impulssimomentin säilymislaki) 8

9 Keplerin 3. laki satelliitille 3. Satelliitin kiertoajan neliö on verrannollinen ellipsin pitemmän puoliakselin kuutioon h R h 1 a = iso puoliakseli Keplerin 3. lain perusteella kaikilla ellipsiradoilla, joilla on sama iso puoliakseli, on myös sama kiertoaika. Ellipsin soikeus ei siis vaikuta, ainoastaan iso puoliakseli. Erikoistapaus on ympyrärata, jossa säde R = a. Keplerin 3. laki satelliitille R=a Oheisilla ellipseillä on sama iso puoliakseli a, niillä on siis sama kiertoaika. Lasketaan ympyräradan kiertoaika, joka on samalla näiden kaikkien ellipsiratojen kiertoaika. Planeetan massa M, satelliitin massa m, radan säde R=a, ratanopeus v ja kiertoaika T. Keskeiskiihtyvyys on yhtä suuri kuin painovoima. Lennetään yksi ratakierros, joten mv m = R R vt = πr Näistä saadaan nopeus v ja kiertoaika T v = R 3 R T= π 9

10 Keplerin 3. laki satelliitille Ympyräradalla, jonka säde R = a saatiin kiertoajaksi T: 3 R T= π Koska R = a, saadaan lopulta kaikille niille ellipsiradoille,joiden iso puoliakseli on a, kiertoajaksi T: 3 a T = π Kaava pitää paikkansa, jos satelliitin massa on mitätön verrattuna planeetan massaan M. Kaavan mukaan kiertoaika riippuu ainoastaan ison puoliakselin pituudesta, ei ellipsin soikeudesta. Tarkemmat laskut Laskukaavoissa hyvin usein esiintyy gravitaatiovakio G ja planeetan tai Auringon massa M. Gravitaatiovakion arvoa ei tunneta kovin suurella tarkkuudella eikä myöskään planeettojen massoja. Käytännön laskuissa ei kuitenkaan tarvita erikseen gravitaatiovakioa M eikä planeetan massaa M. Sensijaan laskuissa esiintyy näiden tulo. Se tunnetaan hyvin tarkasti. Sen arvo voidaan laskea satelliitin kiertoajan perusteella. Maa-planeetalle = 3, m 3 s - Auringolle = 1, m 3 s - 10

11 Tulo eri planeetoille Kohde Aurinko Merkurius Venus Maa Mars Jupiter Saturnus Neptunus Uranus Pluto Tulo m 3 s - 1, E+0,03 E+13 3,4859 E+14 3, E+14 4,88 E+13 1, E+17 3, E+16 5, E+15 6,83659 E+15 1,001 E+1 Laskuesimerkki : Sputnik 1 Sputnik 1 laukaistiin radalleen Radan lähimmän kohdan etäisyys Maapallon pinnasta oli 7 km (perigeum) ja kaukaisimman kohdan korkeus 945 km (apogeum). Maapallon säde on 6370 km. Laske Sputnik 1:n kiertoaika a = (7 km km) / km = 6956 km = 3, m 3 /s 3 a T = π T 5774 s 96 minuuttia 11

12 Laskuesimerkki: Planeetan massa Marsin kuun Phoboksen kiertoaika on 7 h 39,5 min ja ympyränmuotoisen radan säde on 9380 km. Laske Marsin massa. 4π 3 T = a, koska Marsin massa M >> Phobos a = m T = 7h 39,5 min = 7570 s G = 6, Nm kg M = 4π a GT 3 M 6, kg Impulssimomentin säilymislaki Keplerin. lain mukaan satelliitin ratavektori pyyhkäisee yhtä pitkinä aikaväleinä yhtä suuret pinta-alat. Siis kiertoradan pintanopeus, pinta-alan derivaatta ajan suhteen, on vakio. ds=vdt r v r α T da = = vdt r sinα / da vrsinα Joten pintanopeus = = vakio dt siis v11 r sinα1= vrsinα (Vektoreina L = mv r = impulssimomenttivektori = vakio) 1

13 Impulssimomentti ja tulokulma Nopeusvektorin ja paikkavektorin välisen kulman sijasta on kätevämpää käyttää tulokulman käsitettä. Tulokulma eli flight-path on nopeusvektorin ja paikkavektorin normaalin välinen kulma Φ r α v Φ Tällöin vrsin α = vrcosθ = vakio vrcos φ = vrcosφ 11 1 Tämän ja energian säilymislain avulla voidaan laskea meteorin ja komeetan radan kaartuminen sen syöksyessä kohti Maata, kun ilmakehän vastus ei vielä vaikuta. Potentiaalienergia Siirretään kappale etäisyydeltä r 0 äärettömän kauaksi. Kuinka suuri työ tehdään? G =6, m -11 Nm kg - Painovoimalaki F = M = planeetan massa r m m m Nostotyö W = dr = - = r0 r r r0 m = nostettava kappale r = etäisyys planeetasta r 0 Tästä saadaan potentiaalienergian käsite. Valitaan potentiaalienergian nollataso äärettömyyteen. Tällöin potentiaalienergia on aina negatiivinen. W = - pot m r 13

14 Energian säilymisperiaate Vapaalla radalla massakeskuksen M vaikutuspiirissä liike-energian ja potentiaalienergian summa säilyy. (Pot.energian nollataso on valittu äärettömyyteen, siksi miinusmerkki) mv1 m mv m = r r 1 Sievennettynä (pätee kaikille vapaille radoille) v1 v = r r 1 Kaava ottaa huomioon painovoiman riippuvuuden etäisyydestä. (Koululaskuissa painovoima oletettiin vakioksi) Haemaelaeinen Deimoksen pinnalla Marsilla on kaksi kuuta, Phobos ja Deimos. Deimoksen tiedot: massa M = 1, kg keskisäde R=7,49 km kiertoaika T = 30 h 17,9 min etäisyys Marsista r = km Mestariurheilija Hämäläinen pystyi eläkeläisenäkin hyppäämään Maan pinnalla tasajalkaa 50 cm korkeuteen, mihin tarvittiin 3,1 m/s alkuvauhti. Astronauttina hän ponnisti Deimoksen pinnalla samalla 3,1 m/s nopeudella pystysuoraan. Kuinka korkealle hän nousi? Laskussa on sovellettava energian säilymislakia, mutta ei samaa kuin koulussa, vaan edellä olevaa yleispätevää lakia. 14

15 Haemaelaeinen Deimoksen pinnalla Alussa nopeus v 0 = 3,1 m/s, lakipisteessä v = 0 Alussa korkeus r 0 = 7490 m, lakipisteessä r Energia säilyy, joten v0 0 = r r 0 r 0 Josta saadaan r r = r0 6, Nm kg 1,8 10 kg 7490 m = m - r v 6, Nm kg 1,8 10 kg 7490 m (3,1 m/s) Lakikorkeus Deimoksen pinnasta on r - r 0 = m 7490 m = 300 m Esimerkki: 1000 tonnin asteroidin nopeus on 15 km/s km etäisyydellä Maan keskipisteestä. Mikä on asteroidin nopeus 100 km korkeudella, v 1 jolloin ilmakehä alkaa vaikuttamaan? v1 v = r r 1 v 1 = m/s r 1 = m r = ( ) km = m v =? 1 1 v = v km/s r r1 v Lentoaika noin 50 min 15

16 Jättimäinen komeetta Kali syöksyy kohti Maata. Missä tulokulmassa asteroidi tulee km etäisyydellä, jossa sen nopeus on 15 km/s, jotta se ohittaa Maan 60 km korkeudella ja poistuu? v 1 =15 km/s r 1 = km v =18,46 km/s r = 6438 km v 1 v θ =? θ = 0 1 Impulssimomentti säilyy v r cos φ = v r cosφ 11 1 cos 1 = = 0, v11 r 18,46 km/s km 1 φ v r cos0 15 km/s 6438 km 1 θ = - 87 (syöksyy siis melko jyrkästi kohti Maata) Kali synnyttää jättimäisen tulivanan ehkä 80 km korkeudella ja on lähimmillään Maata 60 km korkeudella. Ajatus on Arthur C. Clarken romaanista Hammer of God Milloin komeetta voi törmätä? Hyvin kaukana Maasta komeetan kulkusuunnan ja Maan etäisyys on d ja komeetan nopeus v. Törmääkö komeetta? α v Impulssimomentti säilyy α r=suuri v rsin α = v d=rsinα 0r0sin 90 α v 0 vd = vr 0 0 r 0 Energia säilyy Juuri ja juuri tilanne. Jos nollautuu d on pienempi, komeetta törmää v v0 = josta v0 = v + r r r r v + rv d = v v v 0 0 = 0 r0 r0 = r0 + 0 Jos d on tätä pienempi, komeetta törmää Maahan 0 16

17 Shoemaker-Levy Laskelmien mukaan Jupiter on suuri komeettojen imuri. Shoemaker-Levyn komeetta hajosi 1994 ja oli törmäyskurssilla. Ensimmäinen törmäys Tässä Kuva: NASA Jotkut tulipallot olivat Maapalloa suurempia Onneksi Jupiter imuroi komeettoja... Satelliitin nopeus ellipsiradalla Impulssimomentti säilyy, joten kaukaisimman ja lähimmän kohdan (apoapsis, periapsis) välille saadaan tärkeä yhteys v a r a = v p r p Energian ja impulssimomentin säilymisestä ja a=r a +r p voidaan johtaa kaikille ellipsiradoille kätevä nopeuskaava 1 v G M = r a r = etäisyys a = radan iso puoliakseli Tässä oletetaan, että satelliitin massa on mitätön planeetan massaan M verrattuna. 17

18 Yhteenveto laskukaavoista Kaikille radoille pätee energian säilyminen: v1 v = r r 1 Kaikille radoille pätee impulssimomentin säilyminen: Nopeuden ja ratavektorin kulman avulla v11 r sin α1 = vrsinα Nopeuden ja tulokulman avulla v r cos φ = v r cosφ 11 1 Ellipsiradalla nopeuden lauseke ja apoapsis ja periapsis: 1 v G M = r a v a r a a r p v p v a r a = v p r p r a + r p = a Ellipsi, paraabeli, hyperbeli Keplerin liikkeessä (rakettimoottori on kiinni, eikä ilmanvastus vaikuta) pätee energian säilyminen v1 v = = Kokonaisenergia r r 1 Lähellä Maata etäisyydellä r 1 satelliitin nopeus on v1 Äärettömän kaukana r =, jolloin äärettömän kaukana nopeus v on Jos v Jos v = > v = v + v 1 1 r1 r r1 0, rata on paraabeli, satelliitti pääsee juuri ja juuri pois Maan vaikutuspiiristä 0, rata on hyperbeli, satelliitti irtautuu Maan vaikutuspiiristä Pakonopeus etäisyydeltä r 1 Jos kokonaisenergia < 0, satelliitti on vangittu ellipsiradalle 18

19 Ympyränopeus Maan kiertoradalla a) 300 km korkeudella r = 6378 km km = m , m s v = = 776 m/s r m b) 1000 km korkeudella, r = m , m s v = = 7350 m/s r m c) km korkeudella v = 3075 m/s geosynkroninen rata, kiertoaika 3 h 56 min Satelliitti kiertää 300 km korkeudella ympyrärataa. Sille annetaan 00 m/s lisänopeus. Millaiselle elliptiselle radalle satelliitti siirtyy? r 0 = 6378 km+ 300 km = 6678 km v 0 = 776 m/s (kts edellä) uusi nopeus v = 796 m/s 1 v G M = r = etäisyys r a a = radan puoliakseli Uuden radan alin kohta on r 0 = 6678 km. 1 v = G M = = v0 r0 a r0 a a 19

20 Uuden radan alin kohta r p, perigeum, on on vanhan ympyräradan r 0 = 6678 km. Ylin kohta, apogeum, on luonnollisesti ylempänä r a r p , m s Ratkaistaan a = = v v (776 m/s) (796 m/s) 0 Josta iso puoliakseli a = 7047,3 km. Toisaalta a = (r a +r p ) / apogeum r a = a r p = 7047,3 km 6678 km =7417 km Perigeum r p = 6678 km, korkeus 300 km ekvaattorista Apogeum r a = 7417 km, korkeus 1039 km ekvaattorista Jos impulssi olisi annettu lentosuuntaa vastaan, nopeus siis alenisi ja polttokohdasta tulisi ylin kohta, apogeum. Haemaelaeisen kivenheitto Deimoksella Vanhana pesäpalloilijana Hämäläinen löysi Deimoksen pinnalta kiven ja päätti lähettää sen vaakasuoraan kiertoradalle. Hän antoi lähtönopeudeksi v 0 = 4,5 m/s. Radan alin kohta on Hämäläisen paikka r 0. Laske radan korkein kohta r a ja nopeus v a. Ellipsiradalla lähtöhetkellä 1 v0 =, ratkaistaan iso puoliakseli a r0 a Saadaan a = m Toisaalta r 0 +r a = a, joten r a = a r o Saadaan r a = m r a = m ja h = r a -r 0 = 5340 m r a r 0 =7490 m M=1, kg r a = - r v r 0 h

21 Haemaelaeisen kivenheitto Deimoksella Radan korkeimman kohdan nopeus saadaan helpoimmin impulssimomentin säilymislaista. Impulssimomentti säilyy v r = v r a a 0 0 v 0 = 4,5 m/s M = 1, kg r 0 = 7490 m r vr a = m r a = m v a =,6 m/s 4,5m/s 7490m 0 0 a = = ra 1830m Kiven kierrosaika, siis kivi tulee Hämäläisen kohdalle: 3 4π 3 a T = a = π = 5 h 9 min kuluttua heitosta,6 m/s Deimoksen vaikutuspiiri on 8,9 km, joten kivi voi mennä H:n ohi r a r 0 h Laskutehtävä: Hämäläisen pallonheitto Hämäläinen kiipeää Deimoksella näköalatorniin, jonka korkeus on 50 m. Sieltä hän heittää v 0 =? pesäpallon kiertoradalle, jonka alin kohta on juuri ja juuri Deimoksen pinnalla. Hämäläinen h=50 m ottaa pesäpallosta kopin, kun se tulee r a uudelleen tornin kohdalle. Kuinka suuri on heiton lähtönopeus v 0? Millä nopeudella v r 0 pesäpallo ohittaa Deimoksen toisen puolen? Mikä on kiertoaika T? v=? r 0 = 7490 m M = 1, kg Ohje: Käytä ellipsiradan nopeuden lauseketta ja ellipsin ison puoliakselin yhteyttä a = r 0 +h. 1

22 Vertailu: Ympyrä ja ellipsi v Ympyrärata = R 3 R T= π Ellipsirata 1 v G M = r a T = π 3 a r = satelliitin etäisyys planeetan keskipisteestä a = ellipsiradan iso puoliakseli M = planeetan massa G = painovoimavakio = 6, Nm kg - Ellipsikaavoista tulee ympyräkaava, kun a = r Avaruusaluksen laskeutuminen h Alus on h=300 km korkeudella. Mikä on edullisin tapa tuoda alus Maahan? Ympyräratanopeus v 300 = 776 m/s R = Jos laskeutuminen halutaan tehdä pystysuoraan alas, joudutaan antamaan 776 m/s nopeuden muutos. Tällöin alus alkaa pudota vapaasti. Kallista, koska tarvittava nopeuden muutos on hyvin suuri. Edullisin jarrutustapa on viedä alus elliptiselle radalle, joka sivua Maapalloa vastakkaisella puolella. Ilmakehä hoitaa sitten loppujarrutukset.

23 Edullisin elliptinen laskeutuminen R 0 h Laskeutumisradan iso puoliakseli a = R 0 +h, josta a = R 0 + h/ = 658 km Laskeutumisen lähtönopeus on: 1 v G M = R a Tästä saadaan v = 7637 m/s, jolloin tarvittava jarrutuspoltto v = 776 m/s 7637 m/s = 89 m/s R= m a = m 43 min päästä ilmakehään tulo 90 km korkeudella nopeudella 1 1 v90 = G M =,josta v90 = 7886 m/s R90 a m m Lämpökilpi ja sen jälkeen laskuvarjot hoitavat loppujarrutuksen Siirretään satelliitti alemmalta ympyräradalta R 1 ylemmälle ympyräradalle R v B lisävauhtia (tokapoltto) ympyrärata R A lisävauhtia (ekapoltto) R elliptinen siirtorata 1 v 1 = alempi ympyränopeus v = ylempi ympyränopeus Alus kiertää alemmalla ympyräradalla nopeudella v 1 A:ssa nopeus nostetaan arvoon v, jolloin alus siirtyy B:en B:ssä nopeus nostetaan arvoon v, alus menee ympyräradalle 3

24 Hohmannin siirtoellipsi alemmalta ympyräradalta ylemmälle, kahdella poltolla (mininergiasiirtyminen) Ellipsin iso puoliakseli on a = (R 1 + R )/ Lähtö A:sta nopeudella v Tulo B:hen nopeudella v 1 v = = uusi nopeus 1 R1 a v' = R a B:ssä lisävauhtia A:ssa lisävauhtia R R 1 v1 = = alempi ratanopeus R1 v = = ylempi ratanopeus R Alus kiertää alemmalla ympyräradalla nopeudella v 1 A:ssa nopeus nostetaan arvoon v, alus saapuu B:en elliptisesti nopeudella v. Siellä nopeus nostetaan ympyrärata-arvoon v Tarvittavat nopeudenmuutokset A:ssa aluksi ympyräradalla v1 = Uusi lähtönopeus A:ssa Nopeuden muutos = v v 1 (ekapoltto) R Tulo B:een Hohmannin ellipsirataa v' = pitkin nopeudella v R Uusi haluttu ratanopeus v v = (jotta päästään ympyräradalle) Nopeuden muutos = v v (tokapoltto) 1 1 v = R 1 a 1 a R 4

25 Radanmuutoksen tarvittava aika Siirtoon tarvitaan ellipsin puolikas. Iso puoliakseli a = (R 1 + R ) / Täyden ellipsin aika Hohmannin puoliellipsi 4π T = a = π a 3 3 T = π 3 a Hohmannin v 195 keksimä siirtoellipsi on energeettisesti edullisimpia radanmuutoskeinoja. Se ei kuitenkaan ole nopein keino. Jos on pelit ja vehkeet, uudelle radalle päästään nopeamminkin. Lento ISS:lta Hubble-teleskoopille Avaruusasema ISS lentää 368 km korkeudella ekvaattorin yläpuolella ympyräradalla. Maapallon ekvaattorin säde on 6378 km. ISS:sta lähetetään avaruusalus Hubblelle, joka lentää 573 km korkeudella ympyräradalla ekvaattorin yläpuolella. Laske ISS:n ja Hubblen kohdalla tarvittavat nopeudenlisäykset, jos käytetään Hohmannin siirtoellipsiä. R H R ISS R ISS = 6378 km km = 6746 km v ISS = = 7687 m/s (ympyräratanopeus) R ISS R H = 6378 km km = 6951 km v H = = 7573 m/s (ympyräratanopeus) R H 5

26 Lento ISS:lta Hubble-teleskoopille Hohmannin siirtoellipsiradan alku- ja loppunopeudet a = (R 1 + R )/ = 6848,5 km (iso puoliakseli) 1 Lähtönopeus ISS:sta v A = = 7744m/s RISS a Nopeuden lisäys v A -v ISS = 7744 m/s 7687 m/s lähdössä ISS:lta (ekapoltto) = 57 m/s 1 Tulonopeus Hubblelle v B = = 7516 m/s RH a Nopeuden lisäys v H v B = 7573 m/s 7516 m/s = 57 m/s Hubblen kohdalla (tokapoltto), jotta päästään ympyräradalle. Siirtymiseen kuluva aika T = π 3 a a = 6848,5 km m T = 80 s = 47 minuuttia Käytännössä on vielä laskettava lähtöpolton oikea hetki, jotta alus ja Hubble ovat samalla kohdalla siirron lopussa. Paluulennolla on tehtävä vastakkaiset nopeusmuutokset, jotta päästään takaisin ISS:lle. Tosin ISS ja Hubble eivät lennä aivan samassa tasossa eivätkä radat ole ekvaattoritasossa. Ensin aluksen ratatason inklinaatiokulma on muutettava samaksi kuin Hubblen radan inklinaatio. Vasta sitten aloitetaan poltto, jolla päästään Hubblelle vievälle siirtoellipsille. 6

27 Kohtaaminen samalla radalla B R 0 M β Alukset A ja B kiertävät etäisyydellä R Maapallon keskipisteestä. Maan säde on R 0 ja massa M. R 1 A Millä keinoin A saa B kiinni? Ensimmäiseksi mieleen tulee tietysti se, että A:n pitää lisätä nopeutta. Tämä on virhe. Tällöin nimittäin A nousee ylemmälle radalle, jonka kiertoaika on suurempi. A siis jäisi entistä enemmän jälkeen B:stä Oikea ratkaisu on se, että A:n pitää jarruttaa. Tällöin A siirtyy alemmalle radalle, jonka kiertoaika on lyhyempi Kohtaaminen on tapahduttava kohdassa 1. Kohtaaminen samalla radalla h B R 0 M β R A Alkuperäinen rata: v1 = R R 3 T1 = π 1 A jarruttaa ja siirtyy alemmalle radalle, jonka iso puoliakseli olkoon a. tällöin A:n uusi kiertoaika T on: 3 a T=π Ehtona on, ettei A:n uuden ellipsiradan alin kohta ei saa tulla alemmaksi kuin 100 km, ettei ilmakehä sotke asioita. Uudelle radalle saadaan siten ehto a > R 0 +R+h 7

28 Kohtaaminen samalla radalla h B R 0 M β R A 1 Kohtaaminen voi tapahtua vain kohdassa 1, jossa radat leikkaavat. Edullisinta olisi, että A kiertää yhden kierroksen ja B β astetta vähemmän. 100 km minimikorkeusvaatimus saattaa aiheuttaa sen, että tarvitaan useampia kierroksia. Oletetaan, että A lentää n kierrosta ja B n kierrosta. Kohtaamishetkellä kummankin lentoajat ovat yhtä suuria: A:n lentoaika B:n lentoaika 3 3 a 360n - β R n π = π 360 Kohtaaminen samalla radalla h B R 0 M β R A 1 A:n lentoaika B:n lentoaika 3 3 a 360n - β R n π = π 360 Näistä ratkaistaan A:n uuden radan iso puoliakseli a: a = R 360n - β 3 360n Ehtona on, että a > R 0 +R+h, jossa h = 100 km Etsitään pienin kokonaisluku n, jolla ehto toteutuu. 8

29 Kohtaaminen samalla radalla h B R 0 M β a = R 360n - β 360n 3 R A 1 Päästäkseen uudelle radalle A:n on tehtävä jarrutuspoltto : ympyräratanopeus A:n uusi ellipsiratanopeus 1 v = v 1 - v = - R R a Kohtaamishetkellä on tehtävä yhtä suuri nopeudenlisäys, jotta alusten nopeudet olisivat yhtä suuria. Yhteenveto: kohtaaminen samalla radalla h B R 0 M β R A 1 A tekee jarrutuspolton 1 v = v 1 - v = - R R a A:n uuden radan iso puoliakseli a on: a = R 360n - β 3 360n jossa n on pienin kokonaisluku, jolla toteutuu ehto a > R 0 +R+h, jossa h = 100 km minikorkeus. Kohtaaminen tapahtuu ajan t = n π kuluttua. 3 a 9

30 Laskuesimerkki kohtaamisesta h B R 0 M β R A 1 Olkoon R 0 =6378 km ja R=6678 km (300 km korkeudella ekvaattorista) Olkoon etumatka β = 30º. A jarruttaa ja pääsee alemmalle radalle, jonka iso puoliakseli a on: a = R 360n - β 3 360n Yksi kierros n=1 antaa a=630 km, mutta h=a-r 0 -R= -45 km. Vasta n= 4 antaa a=6585 km, jolloin h=114 km sopiva minimi. 3 ( m) Lentoaika t = 4 π 171 s 5 h 54 min 30s 1 A:n jarrutus v = v 1 - v = - 54, 75 m/s R R a Kohtaaminen:Edellä oleva jarruttaa B R 0 M β Alukset A ja B kiertävät etäisyydellä R Maapallon keskipisteestä. Maan säde on R 0 ja massa M. R 1 A Millä keinoin A saa B kiinni? Edellä tarkasteltiin tilannetta, että A:n jarruttaa ja siirtyy alemmalle radalle, jonka kiertoaika on lyhyempi Kohtaaminen on tapahtuu kohdassa 1. Toinen ratkaisu on, että edellä oleva B kiihdyttää. Tällöin B siirtyy ylemmälle hitaammalle radalla. Kohtaaminen voi tapahtua vain kohdassa, joka on ratojen leikkauspiste. Minikorkeusvaatimusta ei tarvita, koska rata on korkeampi. 30

31 Kohtaaminen:Edellä oleva jarruttaa B R 0 M β R A Alkuperäinen rata: v1 = R R 3 T1 = π B kiihdyttää ja siirtyy ylemmälle radalle, jonka iso puoliakseli olkoon a. tällöin A:n uusi kiertoaika T on: 3 B lentää yhden kierroksen ja A kierros+β: a T=π B:n lentoaika A:n lentoaika 3 3 a β R π = π 360 Ratkaistaan a Kohtaaminen:Edellä oleva jarruttaa B B:n uuden laajemman radan isoksi R puoliakseliksi a saadaan: 0 M β R A a = R β Esimerkki: R=6678 km, etumatka β=30º. Tällöin a= 7044 km. B lensi uudella radalla yhden kierroksen ja A kierroksen+β. 3 ( m) Lentoaika t = π 5884 s 98min 1 B:n kiihdytys v = v - v 1 = 198 m/s R a R 31

32 Inklinaatio määrää ratatason Satelliitin radan inklinaatio i tarkoittaa päiväntasaajan ja satelliitin ratatason välistä kulmaa. ekv rata i c β L C = Lähetyspaikka β = lähetyssuunta (atsimuutti) L = lähetyspaikan leveyspiiri i = inklinaatio Ongelmia tulee siitä, että inklinaatio ei voi olla alempi kuin lähetyspaikan leveyspiirin asteluku. Näin ollen Baikonourista ei voi lähettää alle 46º inklinaation satelliitteja, Plesetskistä alle 6º eikä Floridasta alle 8º. Geosynkronisen satelliitin inklinaatio on 0º, jolloin suora laukaisu onnistuu vain päiväntasaajalta. Miksi näin? Miksi ei muualta? Miksi ekvaattori on hyvä laukaisuun? ekv i c β L Pallokolmioiden trigonometriasta voidaan johtaa seuraava yhteys: cos i = sinβ cos L rata Etsitään laukaisupaikan minimi-inklinaatio. Se saadaan kun cos i on maksimissaan. Tällöin laukaisusuunta β = 90º, jolloin cos i = cos L ja siis i = L. Laukaisupaikan antama minimi-inklinaatio on siis sama kuin laukaisupaikan leveyspiiri. Tällöin laukaisusuunta on kohtisuorassa meridiaania vastaan, siis lännestä itään. Geosynkroniseen satelliitin suora laukaisu onnistuu siis vain päiväntasaajalta. Sea Launch-lautta ja Kourou ovat hyviä. 3

33 ekv rata Geosynkronirata ja polaarirata i c β L Inklinaatio kertoo myös leveyspiirin, jonka zeniittiin satelliitti voi nousta. Jos i=0º, satelliitti kiertää päiväntasaajalla. Jos i=90º, rata kulkee napojen kautta. Jos i=65º, rata kulkee Oulun zeniitin yli. Jatkuvasti saman paikan yläpuolella olevan satelliitin kiertoaika on sama kuin Maapallon pyörähdysaika, siis 3 h 56 min 4 s. Satelliitin on oltava päiväntasaajan yläpuolella noin km korkeudella Maan pinnasta. Tietoliikenne- ja TV-satelliitit ovat tällaisia. Napojen kautta kulkevan satelliitin inklinaatio = 90º. Rata voi olla kaikkien Maapallon paikkojen yläpuolella. Erinomainen valinta tiedustelu- ja luonnonvarasatelliitille! Satelliitin radan projektio Osoitteesta ISS:n rata klo 16.7 Suomen aikaa. Koska ISS kulkee noin 50-leveyspiirille asti, inklinaatio on noin 50º. 33

34 Satelliitin rata ja Maan pyörähdysaika Satelliitin ratataso säilyttää suuntansa, koska impulssimomenttivektori pysyy vakiona. Maapallo pyörii satelliitin alla noin 15º tunnissa. Jos kierrosaika on 1,5 tuntia, seuraavalla kierroksella Maa on pyörähtänyt 1,5 15º=,5º. Jos Maapallon pyörähdysaika 4 h 56 min 4 s on satelliitin kiertoajan monikerta, satelliitti tulee joka päivä samaan aikaan saman paikkakunnan yläpuolelle. GPS-satelliittit, 7 kpl, kiertävät Maapallon kahdesti vuorokaudessa. Tästä aiheutuu kuitenkin resonanssiongelmia, jotka häiritsevät satelliittien ratoja. Tältä kannalta katsoen GPS-satelliittien radat on valittu huolimattomasti. EU:n Galileossa näin ei pääse tapahtumaan. Myöskään Venäjän GLONASSilla ei ole resonanssiongelmia. Esim. Satelliitin inklinaatio on 90º ja kierrosaika 1,5h Se on Oulun yläpuolella (65º01 N,5º3 E) klo 15. Missä satelliitti on klo samana päivänä? Satelliitti on kiertänyt yhden kierroksen, joten se on leveyspiirin 65º01 yläpuolella. Maapallo on pyörähtänyt 1,5 h 15º/h =,5º=º30 itään, joten zeniitti on siirtynyt länteen. Satelliitin leveyspiiri = 65º01 N Satelliitin pituuspiiri = 5º3 - º30 = 03º0 E Satelliitti on siis Norjanmeren yläpuolella Seuraavana päivän klo 15 satelliitti on taas likipitäen Oulun yläpuolella, koska 4h/1,5 h = 16 34

35 Satelliitin ratatason vaihto kallista Erityisesti Venäjän kannalta on hankalaa, että lähetysasemat Baikonour ja Plesetsk sijaitsevat korkeilla leveyspiireillä. Jos niistä halutaan lähettää satelliitti geosynkroniselle radalle, inklinaatio on muutettava nollaksi ratatasoa vastaan kohtisuoralla impulssilla. Se on huomattavan kallista. Ratanopeus pidetään samana v, suuntaa muutetaan, jolloin saadaan θ v = v sin Esim. jos ratatasoa muutetaan 60º, nopeuden muutos on yhtä suuri kuin ratanopeus v. Siis pelkkä ratatason korjaus vaatii yhtä paljon kuin radalle nostaminen! Baikonourista (L=46º) lähetetyn ratatason oikaisu vaatii 0,78v:n impulssin. Intelsat Proton-M-kantoraketilla laukaistiin Baikonourista siihen asti maailman suurin tietoliikennesatelliitti Intelsat 10-0, massaltaan 5580 kg. Kantorakettina oli Proton-M varustettuna neljännen vaiheen kiihdytysblokilla Breeze-M. Lähdön jälkeen Breeze-M ja siihen kiinnitetty Intelsal asettuivat aluksi pysäköintiradalle noin 170 km korkeuteen. Radan inklinaatio oli 51,5 astetta. Breeze-M teki 4 ratakorjausta, joka muuttivat inklinaation 3,6 asteeseen ja radan alimman kohdan noin 4000 km korkeuteen ja ylimmän kohdan noin km korkeuteen. 9 tuntia 10 minuutin kuluttua lähdöstä Breeze-M oli tehnyt tehtävänsä ja se irrotettiin satelliitista. Intelsat 10-0:n omat rakettimoottorit vievät myöhemmin satelliitin geosynkroniselle radalle. Intelsat aloitti toimintansa elokuussa 004 ja jatkaa 13 vuotta. 35