Työn keskimääräisen efektiivisen veroasteen laskeminen OECD:n menetelmällä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työn keskimääräisen efektiivisen veroasteen laskeminen OECD:n menetelmällä"

Transkriptio

1 Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT-Muistioita 54 Työn keskimääräisen efektiivisen veroasteen laskeminen OECD:n menetelmällä Teemu Lyytikäinen Helsinki 2002

2 Saatteeksi Muistio on tehty VATT:ssa EU:n työllisyysstrategian kansalliseen arviointiprojektiin liittyen. Haluan kiittää Pekka Sinkoa työni ohjaamisesta ja David Careyta (OECD) veroasteiden laskemista koskevista neuvoista. Lisäksi esitän kiitokseni Kari Hämäläiselle ja Juha Kilposelle käsikirjoituksen kommentoinnista.

3 Tiivistelmä Työn keskimääräinen efektiivinen veroaste on työhön kohdistuvan verotaakan mittari, joka muodostetaan suhteuttamalla työtuloista maksetut verot ja sosiaalivakuutusmaksut vastaavaan veropohjaan. Tässä muistiossa esitellään ns. OECD:n menetelmä työn keskimääräisen efektiivisen veroasteen laskemiseen. Laskelmien suorittamisessa tarvittava tietoaineisto on saatavilla suurelle joukolle maita useilta vuosilta. Menetelmä mahdollistaa siis veroasteiden kansainvälisen vertailun. Työhön kohdistuva verotaakka saattaa kuitenkin tulla ali- tai yliarvioiduksi, sillä menetelmän oletukset eivät useiden maiden kohdalla päde ja verojärjestelmien erityispiirteet jätetään huomioimatta.

4 Sisällys 1 Johdanto 1 2 Työn keskimääräisen efektiivisen veroasteen laskeminen Aineisto Menetelmä 3 3 Havaintoja menetelmän rajoituksista 5 Lähteet 6 Liite 7

5 1 Johdanto Sekä taloustieteilijöitä että päätöksentekijöitä kiinnostaa kysymys, onko verotus keventynyt vai kiristynyt. Yksiselitteistä vastausta tähän kysymykseen ei kuitenkaan aina pystytä antamaan, erityisesti jos verojärjestelmässä muutetaan useita parametreja samanaikaisesti. Myös verorasituksen kansainvälinen vertailu on vaikeaa, sillä verojärjestelmät poikkeavat toisistaan mm. verokantojen, vähennysten ja progression suhteen. Verotuksen kokonaiskireyttä mitataan usein suhteuttamalla kaikkien verojen tuotto bruttokansantuotteeseen (ks. OECD 2000). Jos halutaan mitata eri tuotannontekijöihin, työ ja pääoma, kohdistuvaa verotaakkaa, saattaa verotulojen suhteuttaminen BKT:een olla harhaanjohtavaa. BKT on määritelmällisesti tuotannontekijätulojen summa, joten esim. työtuloista maksettujen verojen ja BKT:n suhteen muutos saattaa johtua työtulojen BKT-osuuden muutoksesta. Keskimääräinen efektiivinen veroaste (KEV) 1 on tähän tarkoitukseen paremmin soveltuva mittari. Keskimääräisen efektiivisten veroasteen ajatuksena on suhteuttaa tiettyjen verojen tuotto vastaavaan veropohjaan. KEV voidaan laskea erilaisin menetelmin ja eri taloudellisille veroperustoille. OECD (2001c) esittelee lyhyesti ja kriittisesti arvioi näitä menetelmiä. Tässä muistiossa esitellään Careyn ja Tchilinguirianin (2000) kehittämä ns. OECD:n menetelmä työn KEV:een laskemiseen ja tehdään joitain havaintoja menetelmän rajoituksista, jotka on otettava huomioon tuloksia tulkittaessa. Lisäksi raportoidaan menetelmän tuottamat KEV:eet vuosina EUmaissa lukuun ottamatta Kreikkaa ja Luxemburgia. 2 Työn keskimääräinen efektiivinen veroasteen laskeminen Työn keskimääräisellä efektiivisellä veroasteella pyritään mittaamaan työhön kohdistuvaa verorasitusta aggregaattitason tietolähteitä hyväksi käyttäen. OECD:n menetelmä työn KEV:een laskemiseen perustuu Mendozan et al. (1994) menetelmään, jonka joitakin epäjohdonmukaisuuksia on korjattu. Tärkeä ero Mendozan et al. menetelmään on se, että OECD:n menetelmässä osa yrittäjien tuloista allokoidaan työlle ja osa pääomalle. 1 Keskimääräistä efektiivistä veroastetta kutsutaan myös implisiittiseksi veroasteeksi tai verosuhteeksi (tax ratio).

6 2 2.1 Aineisto Työn KEV:een laskemisessa hyödynnetään kansantalouden tilinpidon eriä sekä aggregaattitason tietoja maksetuista veroista ja sosiaalivakuutusmaksuista (jäljempänä sova-maksut). Verotuloja ja sova-maksutuloja koskevat tiedot on poimittu OECD:n Revenue Statistics tietokannasta. Tuloja ja työvoimaa koskevat tiedot voidaan poimia OECD National Accounts Vol2 2 tai OECD Economic Outlook tietokannasta. 3 Tässä muistiossa esitettävien lukujen laskemisessa on käytetty Economic Outlook 69 tietokantaa. Economic Outlook tietokannan käyttöä puoltaa se, että siinä kotitalouksien yrittäjä- ja omaisuustulot (YOTH) on laskettu valmiiksi yhteen kansantalouden tilinpidosta kotitaloussektorin eristä toimintaylijäämä, sekatulo ja omaisuustulot. Työn KEV:een laskemisessa käytettävien muuttujien selitykset ovat seuraavassa laatikossa. Tässä muistiossa käytettävät koodit eroavat hieman Careyn ja Tchilinguirianin (2000) käyttämistä koodeista, sillä he käyttävät OECD National Accounts tietokannan muuttujakoodeja, vaikka datalähteenä on käytetty OECD Economic Outlook 67 tietokantaa. Nelinumeroiset koodit viittaavat Revenue Statisticsin muuttujiin ja kirjainkoodit Economic Outlookin muuttujiin seuraavasti: OECD Revenue Statistics 1100 Kotitalouksien maksamat verot kaikista tuloista 2100 Työntekijän sosiaalivakuutusmaksut 2200 Työnantajan sosiaalivakuutusmaksut 2300 Yrittäjän sosiaalivakuutusmaksut 2400 Allokoimattomat sosiaalivakuutusmaksut 3000 Työvoimaan kohdistuvat muut verot OECD Economic Outlook EE Palkansaajien lukumäärä ES Yrittäjien lukumäärä YOTH 4 Yrittäjä- ja omaisuustulot (toimintaylijäämä + sekatulo +omaisuustulot) WAGE Palkat ja palkkiot (sisältää 2100) WSSS Palkansaajakorvaukset (sisältää 2100, 2200 ja 2400) 2 OECD National Accounts Vol2 uusimmissa paperiversiossa ei ole kotitaloussektorin tilinpitoa. Tarvittavat tiedot löytyvät tietokannasta ja CD-versiosta. 3 Kaikkiin kolmeen tietokantaan pääsee OECD:n Olisnet palvelun kautta osoitteessa 4 Mm. Careyn ja Tchilinguirianin (2000) käyttävät tämän tilalla vanhan kansantalouden tilinpitojärjestelmän (SNA 68/ESA 79) mukaisia koodeja OSPUE ja PEI, joille pätee OSPUE + PEI = YOTH.

7 3 2.2 Menetelmä Kotitalouksien keskimääräinen veroaste Työhön kohdistuva verotaakka muodostuu tuloveroista ja sosiaalivakuutusmaksuista. OECD:n menetelmässä keskeinen vaihe on työtuloista maksettujen tuloverojen arvioiminen. Verotulot on arvioitava, koska kotitalouksien tuotannontekijätuloista maksettuja tuloveroja (1100) ei ole Revenue Statistics tietokannassa useimpien maiden osalta jaettu eri tulolajeista maksettuihin tuloveroihin. OECD:n menetelmän oletuksena on, että kotitaloudet maksavat kaikista saamistaan tuloista keskimäärin saman osuuden tuloveroa. Tämä kotitalouksien keskimääräinen veroaste τ h, jota käytetään jäljempänä työtuloista maksettavien tuloverojen arvioimiseen, lasketaan aineistosta kaavalla (1) 1100 τ h =, WAGE + YOTH jossa 1100 on kotitalouksien maksamat verot kaikista tuloista 5. Nimittäjä on veropohja, joka muodostuu kotitalouksien palkkatuloista (WAGE) sekä yrittäjä- ja omaisuustuloista (YOTH). Sova-maksut (2100, 2300 ja 2400) on vähennetty nimittäjästä, koska ne voidaan useimmissa maissa vähentää verotuksessa 6. Työtulot Kotitalouksien maksamat tuloverot lasketaan kertomalla arvioidut työtulot kotitalouksien keskimääräisellä veroasteella τ h. Kotitalouksien työtulojen arvioinnissa OECD:n menetelmässä huomioidaan se, että palkkoihin ja palkkioihin (WAGE) ei sisälly yrittäjien saamia tuloja. Yrittäjät tekevät kuitenkin huomattavan paljon töitä yrityksissään, joten osa yrittäjien saamista tuloista on katsottava työtuloiksi. Menetelmässä oletetaan, yrittäjien maksavan itselleen tekemästään työstä palkansaajien keskimääräistä vuosipalkkaa vastaavan laskennallisen vuosipalkan. Yrittäjien laskennallinen palkkasumma (WSE) saadaan kaavasta (2) WAGE 2100 WSE = ES *. EE Yhtälössä (2) oikean puolen osamäärä kuvaa palkansaajien keskimääräistä vuosipalkkaa, joka saadaan jakamalla palkansaajien sova-maksujen jälkeinen 5 Erä 1100 sisältää myös sosiaaliturvaetuuksista maksetut verot. 6 Työntekijän sova-maksut eivät ole vähennyskelpoisia Portugalissa ja Iso-Britanniassa. Työn KEV on tästä huolimatta laskettu kaikille maille samoilla kaavoilla.

8 4 palkkasumma (WAGE 2100) palkansaajien lukumäärällä (EE). Yrittäjien laskennallinen palkkasumma saadaan kertomalla palkansaajien keskimääräinen vuosipalkka yrittäjien lukumäärällä (ES). Eräissä maissa kaikkia sova-maksuja ei kyetä kohdentamaan työntekijöille, työnantajille tai yrittäjille. Näistä sova-maksuista (2400) työlle kohdennetaan osuus α, joka on arvio työtulojen osuudesta kotitalouksien tuotannontekijätuloista. Tämä osuus lasketaan kaavalla (3) WAGE + WSE 2100 α =. WAGE + YOTH Hyödyntämällä yhtälöitä (2) ja (3), kotitalouksien verotettavat työtulot voidaan ilmaista seuraavasti: (4) WAGE + WSE α Verotettavat työtulot muodostuvat siis palkoista (WAGE) ja yrittäjien laskennallisesta palkkasummasta (WSE), joista on vähennetty työntekijöiden sova-maksut (2100) ja työn osuus allokoimattomista sova-maksuista (α 2400). Työn keskimääräinen efektiivinen veroaste Kun τ h, WSE ja α on laskettu kaavoilla (1), (2) ja (3), työn KEV saadaan yhtälöstä (5) τ l τ = h * ( WAGE + WSE α2400) α WSSS + WSE Osoittajassa termi h τ * (WAGE + WSE α 2400) on arvio työtuloista maksetuista veroista. Työtuloista maksettuihin veroihin lisätään sova-maksut ja muut työhön kohdistuvat maksut ( α ). Verot ja sova-maksut jaetaan veropohjalla, joka muodostuu palkansaajakorvauksista (WSSS), yrittäjien laskennallisista työtuloista (WSE) ja yrittäjien sova-maksuista (2300).

9 5 Tulokset Yhtälön (5) mukaiset arviot työn KEV:sta EU-maissa vuosina on esitetty liitteen taulukossa. Kreikan ja Luxemburgin osalta kaikkea tarpeellista tietoa ei ollut saatavilla, joten kyseiset maat on jätetty pois tarkastelusta. Liitteen kuviossa on esitetty Suomen KEV sekä EU:n keskimääräinen KEV samalla ajanjaksolla. 3 Havaintoja menetelmän rajoituksista Menetelmän oletukset yhdessä maiden verojärjestelmissä esiintyvien erojen 7 kanssa saattavat johtaa harhaisiin arvioihin työhön kohdistuvasta verotaakasta ja heikentää KEV:een vertailukelpoisuutta maiden välillä. Carey ja Tchilinguirian (2000) toteavatkin, että työn KEV:een lukuja tulkittaessa on oltava varovainen ja niitä on tuettava muualta saatavilla tiedoilla. Maiden verojärjestelmien eroista mainittakoon, että joissakin maissa sosiaaliturvaetuudet ovat veronalaista tuloa ja toisissa taas eivät. 8 Kotitalouksien veroasteen kaavassa (1) osoittajaan (1100) sisältyvät sosiaaliturvaetuuksista maksetut verot. Täten kotitalouksien veroaste ja siitä johtuen myös työn KEV ovat ylöspäin harhaisia maissa, joissa sosiaaliturvaetuuksista maksetaan veroa. Työtuloista maksettujen verojen arvioiminen on keskeinen osa KEV:n laskemista. Tämä perustuu oletukseen, jonka mukaan kotitaloudet maksavat saman osuuden τ h veroa sekä työ- että pääomatuloista. Jos työtuloja todellisuudessa verotetaan ankarammin kuin pääomatuloja, KEV aliarvioi työn verotuksen tason. Sama pätee luonnollisesti myös kääntäen. Oletuksen seurauksena myös verojärjestelmän muutokset saattavat näyttäytyä väärin tai jäädä havaitsematta. Kuvitellaan esimerkiksi, että jokin maa kiristää työtulojen verotusta ja keventää pääomatulojen verotusta siten, että verokertymä (1100) pysyy ennallaan. Tällöin työn KEV pysyy muuttumattomana, vaikka todellisuudessa työn verotus on kiristynyt. Työn KEV:n arvioita kyettäisiin tarkentamaan käyttämällä maakohtaista lisäinformaatiota, kuten esimerkiksi tietoja kotitalouksien maksamien verojen (1100) jakautumisesta eri tulolajeista maksettuihin veroihin (ks. OECD 2001c). Tässä muistiossa esitellyn menetelmän etuna on kuitenkin se, että KEV voidaan laskea verrattain helposti saatavilla olevista tietolähteistä suurelle joukolle maita. 7 Carey ja Tchilinguirian (2000) ottavat omissa laskelmissaan huomioon sen, että 1100 sisältää Saksassa ja Itävallassa yritysveroja. Ero tässä muistiossa esitettyihin tuloksiin on kuitenkin vain noin yhden prosenttiyksikön luokkaa. 8 EU-maista Ruotsissa, Tanskassa ja Hollannissa suurin osa sosiaaliturvaetuuksista on veronalaista tuloa (OECD 2001c, 22).

10 6 Lähteet Carey D. Tchilinguirian (2000): Average Effective Tax Rates on Capital, Labour and Consumption. OECD Economics Department Working Papers No Mendoza E. G. Razin A. Tesar L. (1994): Effective Tax Rates in Macroeconomics: Cross-country Etimates of Tax Rates on Factor Incomes and Consumption. NBER Working Paper No OECD (2000): Tax Burdens:Alternative Measures. OECD Tax Policy Studies No. 2. (2001a): Economic Outlook 69 tietokanta. (2001b): Revenue Statistics tietokanta. (2001c): Tax Ratios: a Critical Survey. OECD Tax Policy Studies No. 5.

11 7 Liite Taulukko Työn keskimääräinen efektiivinen veroaste , prosenttia Belgia Espanja Hollanti Irlanti Iso- Britannia Italia Itävalta Portugali Ranska Ruotsi Saksa Suomi Tanska Keskiarvo ,0 22,4 39,1 18,6 23,8 25, ,9 45,4 34,1 31,6.. 31, ,0 23,1 39,6 18,8 24,6 26, ,7 46,3 33,5 33,4.. 31, ,7 23,7 40,7 21,1 25,5 28, ,6 45,7 33,8 32,2.. 32, ,9 24,6 43,1 22,7 24,8 29, ,0 47,4 34,1 32,1.. 33, ,0 25,7 42,4 24,1 23,7 28, ,2 47,7 34,3 33,6.. 33, ,7 25,2 42,0 24,1 22,9 29, ,4 46,5 35,3 35,2.. 33, ,6 24,9 41,8 24,9 23,8 31, ,7 48,9 35,6 37,2.. 34, ,4 27,4 42,4 25,7 22,9 30, ,5 50,3 35,9 34,4.. 35, ,4 27,5 43,3 27,2 22,7 31, ,3 50,9 36,0 38,1 40,1 35, ,5 29,0 41,6 24,5 21,1 32,2.. 20,1 38,9 51,9 36,5 37,9 40,5 35, ,3 27,6 41,0 24,6 20,8 32,5.. 21,0 39,2 51,1 35,1 39,7 39,8 35, ,0 27,9 43,6 25,2 20,9 32,7.. 21,5 39,9 48,7 35,3 39,8 40,2 35, ,3 28,9 42,9 25,3 20,6 33,6.. 22,8 39,8 47,1 36,1 40,8 41,2 35, ,2 28,5 43,4 25,6 20,3 35,3.. 22,2 40,2 45,1 36,1 43,6 42,2 35, ,3 29,0 41,1 26,3 21,2 33,8 38,0 22,7 40,6 46,7 36,9 48,8 44,5 36, ,4 27,8 40,1 24,8 21,5 34,9 38,7 23,7 40,4 48,1 37,4 46,7 43,5 36, ,4 27,4 37,7 25,1 21,1 37,9 39,8 23,3 41,0 50,1 36,4 47,5 43,8 36, ,1 27,7 38,0 25,3 20,7 39,0 41,1 23,6 40,6 52,4 36,6 45,2 44,0 36, ,7 28,6 33,3 24,6 22,8 35,8 41,1 23,4 39,8 54,0 36,9 45,0 43,1 36, ,6 28,8 34,2 24,9 22,6 36,2 41,4 23,8 40,4 55,4 36,8 45,0 44,0 36, ,8 28,8 33,6 26,0 23,0 34,2.. 24,3 40,4 55,7 36,8 45,3.. 36,5 1 Aritmeettinen keskiarvo niiden maiden KEV:sta, joille KEV on laskettu kaikkina vuosina Nämä maat ovat Belgia, Espanja, Hollanti, Irlanti, Iso-Britannia, Ranska, Ruotsi, Saksa ja Suomi.

12 8 Kuvio Työn keskimääräinen efektiivinen veroaste , prosenttia Suomi Keskiarvo

13 VATT-MUISTIOITA / WORKING NOTES 1. Lehtinen Teemu: Suomen tuloverojärjestelmän efektiivinen rakenne ja sen poikkeaminen suhteellisuudesta. Helsinki Mäki Tuomo & Tossavainen Pekka: Työmarkkinat vuosina Helsinki Salomäki Aino & Viitamäki Heikki & Virtanen Sari: Valtion tuki kotitalouksille: suorat tulonsiirrot ja verotuet Helsinki Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen julkaisutoiminta. Helsinki PM. VATT:n siirtyminen tulosohjaukseen sekä Henkilöstöpoliittisen työryhmän muistio. Helsinki Multanen Vesa: Maksupolitiikan yleispiirteet OECD-maissa ja erityisesti Pohjoismaissa. Helsinki Lehtinen Teemu: Nykyarvolaskelmat asuntorahaston uusiin lainoihin sisältyvän tuen arvioinnissa. Helsinki Hirvonen Kirsi: Terveys- ja sosiaalipalvelujen markkinat: selvitys tietolähteiden nykytilasta. Helsinki Sarho Risto: Vapaakuntakokeilun maksuihin liittyvät poikkeamishakemukset. Helsinki VATT:n koulutuspoliittinen ohjelma. Koulutuspoliittisen työryhmän muistio. Helsinki Säynätjoki Leena: Japanilaisen työelämän peruspiirteitä. Helsinki Törmä Vaittinen Rutherford: Economic Effects of the Finnish Value-Added Tax Reform with Different Treatments of the Basic Production Deduction. Helsinki Lehtinen Niinivaara Salomäki Alajääskö: TUJA-käsikirja Tulonsiirtojen ja verotuksen jakaumavaikutusten laskentamalli. Helsinki Oksanen Virve: Katsaus eräiden eurooppalaisten tutkimuslaitosten toimintaan. Helsinki Oksanen Virve: Euroopan unionin tutkimuksen neljännen puiteohjelman sisältö, rahoitus ja hakumenettely. Helsinki Freund Hannu: Työnteon kannustaminen ja sosiaaliturva - katsaus eräisiin uudistuksiin. Helsinki Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toiminnan kehittäminen. Helsinki Virén Matti: Kotitalouksissa tehtävän työn verohyvitysjärjestelmien vaikutuksesta valtion talouteen. Helsinki Rissanen Matti: Telakkatuesta Suomessa. Helsinki 1997.

14 20. Virén Matti: Finnish Experiences in the European Union - Suomen kokemuksia Euroopan unionissa. Helsinki Östring Timo: Julkisten palvelujen yksikkökustannukset Pohjoismaissa (KRON). Helsinki Hjerppe Reino: Asiantuntijakuuleminen valtioneuvoston talous- ja rahaliittoa käsittelevästä selonteosta eduskunnalle valtiovarainvaliokunnan verojaostolle. Helsinki Holm Pasi Romppanen Antti: Arvio "Toimivampiin työmarkkinoihin" -raportin (Skog-Räisänen) ehdotusten kansantaloudellisista vaikutuksista. Helsinki Verojärjestelmän kautta annettava tuki. Helsinki Lith Pekka: Miljarderna i den grå ekonomin - En rapport om omfattningen och formerna för Finlands dolda ekonomi. Helsinki Tax Expenditures in Finland. Helsinki Niskanen Esko: Arvio kirjasta "The Economics of Regulating Road Transport" (Erik Verhoef). Helsinki Technical Annex of Project Afford PL Helsinki Bowers Claire: Europe Agreements: Trade between the European Union and the Central and East European Countries. Helsinki Tossavainen Pekka: Panosverot ja toimialoittainen työllisyys. Helsinki Hjerppe Reino: Lausuntoja valtioneuvoston EMU-tiedonannosta. Helsinki Viitamäki Heikki: TUJA-mallin kehittäminen. Helsinki Viitamäki Heikki: Työmarkkinoiden verokiila vuosina Helsinki Holm Pasi Mäkinen Mikko: EMU Buffering of the Unemployment Insurance System. Helsinki Lang Markku: Euroopan unionin jäsenyyden vaikutus maatilojen kassavirtoihin vuonna Helsinki Hjerppe Reino Kemppi Heikki: Julkisen infrastruktuurin tuottavuus. Helsinki Verojärjestelmän kautta annettava tuki. Helsinki Tax Expenditures in Finland. Helsinki Romppanen Antti: Suomen työeläkejärjestelmä kestää vertailun. Helsinki Mäki Tuomo Romppanen Antti: Nuoret työhön - varttuneet kouluun. Näkökohtia koulutuksen kehittämisestä. Helsinki Niskanen Esko Voipio Iikko B. (toim.): Seminar on Urban Economic Policy / Kaupunkipolitiikan seminaari Helsinki 1999.

15 42. Mäki Tuomo Virén Matti: Käytännön kokemuksia finanssipolitiikan indikaattorien laskemisesta. Helsinki Verojärjestelmän kautta annettava tuki. Helsinki Tax Expenditures in Finland. Helsinki Kröger Outi Kärri Timo Martikainen Minna Voipio Iikko B.: Perusteollisuuden pääomahuolto Esitutkimus. Helsinki Viitamäki Heikki: Asumistuen budjetointia ja määräytymisperusteiden valmistelua koskeva selvitys. Helsinki Junka Teuvo: Asuntojen hinnat vapailla markkinoilla. Helsinki Kunta- ja aluetalouden seminaari Seminaarin alustukset. Helsinki Viitamäki Heikki: Työmarkkinoiden verokiila vuosina Helsinki Valppu Pirkko: A Brief Overview of Working Conditions in the Care Sector. Helsinki Hjerppe Reino: VATT-10 vuotta - tutkimustuloksia ja uusia visioita. Helsinki Aronen Kauko Järviö Maija-Liisa Luoma Kalevi Räty Tarmo (toim.): Peruspalvelut 2000 seminaari Seminaarimuistio. Helsinki Parkkinen Pekka: Työssä jaksaminen pitkällä aikavälillä. Helsinki 2001.

Työmarkkinatuelta ansiotyöhön: vaikutukset valtion ja kuntien tuloihin ja menoihin

Työmarkkinatuelta ansiotyöhön: vaikutukset valtion ja kuntien tuloihin ja menoihin Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT-muistioita 65 Työmarkkinatuelta ansiotyöhön: vaikutukset valtion ja kuntien tuloihin ja menoihin Esko Mustonen Heikki Viitamäki Helsinki 2004 Saatteeksi Muistio

Lisätiedot

Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Suomalainen verojärjestelmä Kokonaisveroaste Verotulojen rakenne Suurimmat muutokset Progressiosta regressioon Kokonaisveroaste

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2013

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2013 Kansainvälinen palkkaverovertailu 13 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014 Kansainvälinen palkkaverovertailu 214 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015 Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 215 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006 Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 Kuvio 1. Markkinatasapaino ennen verotusta Hinta Hinta ennen veroa Kuluttajan ylijäämä Tuottajan ylijäämä Tarjonta Kysyntä 2 Tuotanto ennen veroa Määrä

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden kuluttajahinnasta noin 40 % on veroja Erilaisten verojen osuus on noin 40% elintarvikkeiden kuluttajahinnasta: Kuluttajat maksavat elintarvikkeiden

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011 Kansainvälinen palkkaverovertailu 11 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Ajankohtaista verotuksesta

Ajankohtaista verotuksesta Ajankohtaista verotuksesta Konsultit 2HPO 1 Reaaliset käytettävissä olevat tulot desiileissä ja ylimmässä prosentissa Lähde: VATT 2 Bruttotulojen koostumuksen kehitys Lähde: VATT 3 Bruttotulojen koostumus

Lisätiedot

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Liitemuistio, 4.9.213 Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Sami Grönberg, Seppo Kari ja Olli Ropponen, VATT 1 Verotukseen ehdotetut

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2012

Verot ja veronluonteiset maksut 2012 Julkinen talous 2013 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi vuonna Veroaste oli 43,6 prosenttia vuonna. Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen.

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Elokuu 2013 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011 ja hintojen kehitys Elintarvikkeiden kuluttajahinnat Suhteessa maan yleiseen hintatasoon on elintarvikkeiden hinta Suomessa Euroopan alhaisimpia. Arvonlisäverottomilla hinnoilla laskettuna elintarvikkeiden

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2010

Verot ja veronluonteiset maksut 2010 Julkinen talous 2011 Verot ja veronluonteiset maksut Veroaste 42,1 prosenttia vuonna Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli 42,1 prosenttia vuonna.

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2014

Verot ja veronluonteiset maksut 2014 Julkinen talous 2015 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 89,9

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan

Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan Tuomas Matikka VATT Valtiovarainvaliokunta, verojaosto 19.2.2016 Tuomas Matikka (VATT) Tuloverotus ja työn tarjonta Verojaosto 1 / 11 Taustaa Esitys perustuu tammikuussa

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2013

Verot ja veronluonteiset maksut 2013 Julkinen talous 2014 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 3,9 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 88,2 miljardia euroa.

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

Julkiset hyvinvointimenot

Julkiset hyvinvointimenot Julkiset hyvinvointimenot Talouden Rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kotitalouksien tulonsiirrot ja hyvinvointipalvelut 199 9, miljardia euroa vuoden 9 hinnoin Mrd. euroa 7 Tulonsiirrot

Lisätiedot

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU Taskutilasto 2013 VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään

Lisätiedot

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI NOTKAHDUS BKT:n vuosimuutokset 1989-1996 ja 2007-2014*

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI NOTKAHDUS BKT:n vuosimuutokset 1989-1996 ja 2007-2014* 1 Teemu Lehtinen 13.3.2013 LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI NOTKAHDUS BKT:n vuosimuutokset 1989-1996 ja 2007-2014* 6% 5% 4% 3% 2% 1% 0% -1% -2% -3% -4% -5% -6% -7% -8% -9% 1989 / 2007 1990 / 2008 1991 / 2009

Lisätiedot

Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa

Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Tuomas Matikka VATT VATT-päivä 8.10.2014 Tuomas Matikka (VATT) Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? VATT-päivä 8.10.2014 1 / 14

Lisätiedot

Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014

Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014 Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014 1 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Suomen tiede- ja teknologiapolitiikan haasteet ja muuttuva toimintaympäristö

Suomen tiede- ja teknologiapolitiikan haasteet ja muuttuva toimintaympäristö Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT-muistioita 58 Suomen tiede- ja teknologiapolitiikan haasteet ja muuttuva toimintaympäristö KNOGG-työpajaseminaarin yhteenveto Innopoli 1.4.2003 Tuomo Heikkilä

Lisätiedot

Esityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät

Esityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät Työn tuottavuudesta tukea kasvuun Mika Maliranta (ETLA) Yrittäminen ja työelämä -seminaari, Helsinki, 21.8.2008 Esityksen rakenne Tuottavuuden mennyt kehitys Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka Tuottavuuden

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia

Lisätiedot

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Rahoituksen tarkastelussa kolme tasoa 1. Rahoitustapa Miten sosiaali-

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920

Lisätiedot

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA Erkki Pekkarinen Varma on keskinäinen ja itsenäinen Varma on keskinäinen eli asiakkaidensa omistama yhtiö Päätösvaltaa Varmassa käyttävät kaikki, jotka maksavat

Lisätiedot

Jatkuuko euroalueen erkaantuminen miten käy Suomen. Talouden näkymät Kuntamarkkinat 11.9.2013 Pasi Holm

Jatkuuko euroalueen erkaantuminen miten käy Suomen. Talouden näkymät Kuntamarkkinat 11.9.2013 Pasi Holm Jatkuuko euroalueen erkaantuminen miten käy Suomen Talouden näkymät Kuntamarkkinat 11.9.2013 Pasi Holm Johtopäätökset Talouden kolmoisongelma (suhdannetilanne, talouden rakennemuutos sekä julkisen talouden

Lisätiedot

Työeläkelaitokset julkisessa taloudessa

Työeläkelaitokset julkisessa taloudessa Mauri Kotamäki, VM Versio 7.1.2016 klo 14:15 Risto Vaittinen, ETK Reijo Vanne, Tela Työeläkelaitokset julkisessa taloudessa Työeläkelaitokset sisältyvät kansantalouden tilinpidossa julkisyhteisöihin, joiden

Lisätiedot

Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa. Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen

Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa. Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen Tarkastelussa Lasten ja lapsiperheiden tulot, pienituloisuus ja koettu

Lisätiedot

Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.

Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3. Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.2011 Kansantalouden tilinpito Kansainvälinen talouden kuvaus-

Lisätiedot

Verotietoa 8.3.2012. Veronmaksajain Keskusliitto Pääekonomisti Minna Punakallio

Verotietoa 8.3.2012. Veronmaksajain Keskusliitto Pääekonomisti Minna Punakallio Verotietoa 8.3.2012 Veronmaksajain Keskusliitto Pääekonomisti Minna Punakallio Miksi veroja kerätään? Veroilla katetaan julkisen sektorin menot Julkiset menot, milj. Osuus BKT:sta Per capita, milj. Per

Lisätiedot

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Johdanto Nämä ovat Martikaisen mallin laskelmat vuoden 22 osalta. Tosin aivan lopussa kerrotaan vuoden 211 osalta päätulokset ja päivityksestä. (Laskelmien

Lisätiedot

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Alkaako taloustaivaalla seljetä? ..9 Alkaako taloustaivaalla seljetä? Lauri Uotila Pääekonomisti Sampo Pankki.9. 9 Kokonaistuotannon kasvu, % %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 9 Venäjä USA Euroalue - - - Japani - - 9 9 - - - - - Teollisuuden

Lisätiedot

Euroalue tyhjäkäynnillä Eräiden maiden kokonaistuotanto neljänneksittäin, 2008/2 2012/3, indeksi (2008/2=100)

Euroalue tyhjäkäynnillä Eräiden maiden kokonaistuotanto neljänneksittäin, 2008/2 2012/3, indeksi (2008/2=100) Euroalue tyhjäkäynnillä Eräiden maiden kokonaistuotanto neljänneksittäin, 2008/2 2012/3, indeksi (2008/2=) 105 95 USA Saksa Ruotsi Euroalue Suomi 85 Venäjä 2008/2 2009/2 2010/2 2011/2 2012/2 Lähteet: OECD

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen

Lisätiedot

PALKANSAAJAN OSTOVOIMA JA VEROTUS 2000-2014

PALKANSAAJAN OSTOVOIMA JA VEROTUS 2000-2014 PALKANSAAJAN OSTOVOIMA JA VEROTUS 2000-2014 1 Teemu Lehtinen 15.5.2012 PALKANSAAJAN OSTOVOIMAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 1) Palkka keskituloinen palkansaaja, palkka v. 2012: 38.889 /v (3111 /kk) vuosittainen

Lisätiedot

Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution)

Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution) Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution) Marja Riihelä VATT Saikat Sarkar TAY Risto Sullström VATT Ilpo Suoniemi PT Hannu Tanninen ISY Matti

Lisätiedot

14 Talouskasvu ja tuottavuus

14 Talouskasvu ja tuottavuus 14 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw n ja

Lisätiedot

Kustannuskilpailukyvyn tasosta

Kustannuskilpailukyvyn tasosta Suomen Pankki Kustannuskilpailukyvyn tasosta Kommenttipuheenvuoro Pekka Sauramon esitykseen Tulkitsen samoin kuin Pekka Kustannuskilpailukyky on heikentynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen Kustannuskilpailukyvyn

Lisätiedot

ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA

ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA Tämä Varallisuusviesti käsittelee ulkomaisista yhtiöistä saatujen osinkojen verotukseen liittyviä käytännön seikkoja. Sampo Pankki on kansainvälisen osakesijoittamisen

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden valossa Euroopan talouskriisi ja elinolot Tilastokeskus, 11.3.2012 Hannele Sauli Kaisa-Mari Okkonen Kotitalouksien reaalitulokehitys kriisimaissa ja Itä- Euroopassa

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Yrittäjien tulot ja verot 2014. vuoden 2012 tulo- ja verotiedoilla

Yrittäjien tulot ja verot 2014. vuoden 2012 tulo- ja verotiedoilla Yrittäjien tulot ja verot 2014 vuoden 2012 tulo- ja verotiedoilla 1 Saman tulotason yrittäjien ja palkansaajien verotuksen vertailu vuonna 2012 Yrittäjät Palkansaajat Tulot 44 974 44 974 - Siitä ansiotuloa

Lisätiedot

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmät - meillä ja muualla Markku Pekurinen Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Varsinainen rahoittaja Rahoitustapa

Lisätiedot

Ylimääräinen koulutusvähennys

Ylimääräinen koulutusvähennys 1.1.2014 alkaen Ylimääräinen koulutusvähennys 1.1.2014 alkaen työnantaja voi saada työntekijän kouluttamisesta ylimääräisen laskennallisen verovähennyksen tavallisten palkka- ja koulutuskustannusmenojen

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

EU ja verotus. Sirpa Pietikäinen. Euroopan parlamentin jäsen 17.10.2013

EU ja verotus. Sirpa Pietikäinen. Euroopan parlamentin jäsen 17.10.2013 EU ja verotus Sirpa Pietikäinen Euroopan parlamentin jäsen 17.10.2013 Yleistä EU-veropolitiikan voi jakaa kahteen osaan: Välitön: kunkin jäsenmaan yksinomaisessa toimivallassa Välillinen: vaikuttaa tavaroiden,

Lisätiedot

4. KORKEA VEROTUS VIE MITALISIJAN HYVINVOINTIKILPAILUSSA

4. KORKEA VEROTUS VIE MITALISIJAN HYVINVOINTIKILPAILUSSA 4. KORKEA VEROTUS VIE MITALISIJAN HYVINVOINTIKILPAILUSSA Bruttoveroaste Suomessa... 4.2 Efektiivinen tuloveroaste eräissä maissa 21... 4.3 Tuloveroprosentit tulotasoittain 22... 4.4 Tuloveroprosentit 22

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

Tilastotiedote 2007:1

Tilastotiedote 2007:1 TAMPEREEN KAUPUNGIN TALOUS- JA STRATEGIARYHMÄ TIETOTUOTANTO JA LAADUNARVIOINTI Tilastotiedote 2007:1 25.1.2007 TULONJAKOINDIKAATTORIT 1995 2004 Tilastokeskus kokosi vuodenvaihteessa kotitalouksien tulonjakoa

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti 2 2015 Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti JOHDANTO... 2 1 TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI... 4 1.1 Kannustinpaketti... 5 2 KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA TULONJAKOON...

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan noin 290 000 ihmistä, välillinen

Lisätiedot

Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015

Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015 Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015 Sivu 2 Joulun rahankulutus suhteessa kotitalouden käytössä oleviin tuloihin Euroopan ja kansainyhteisön maiden kulutus jouluna 2015:

Lisätiedot

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Rakennusaineet Lisää tähän otsikkonousuun ja yritysten menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Maailmantalouden kriisi leviää aaltoina Suomeen Suhdannekuva yhä synkkä Maailmantalouden kriisi jatkuu Raju

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

Vihreät sertifikaatit, uusi tapa tukea sähköntuotantoa uusiutuvista energialähteistä

Vihreät sertifikaatit, uusi tapa tukea sähköntuotantoa uusiutuvista energialähteistä Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT-Muistioita 56 Vihreät sertifikaatit, uusi tapa tukea sähköntuotantoa uusiutuvista energialähteistä Kari Aarnos Helsinki 2002 Sisällys 1 JOHDANTO... 1 2 VIHREÄT

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Heikki Räisäsen esitykseen Aktiivisen työvoimapolitiikan uudistukset Ruotsi-Suomi vertailussa

Kommenttipuheenvuoro Heikki Räisäsen esitykseen Aktiivisen työvoimapolitiikan uudistukset Ruotsi-Suomi vertailussa Kommenttipuheenvuoro Heikki Räisäsen esitykseen Aktiivisen työvoimapolitiikan uudistukset Ruotsi-Suomi vertailussa Kari Hämäläinen Työllisyysoppia Ruotsin mallista seminaari, 11.3.2013 Valtion taloudellinen

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2013

Verot ja veronluonteiset maksut 2013 Julkinen talous 2014 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi 3,9 prosenttia vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 3,9 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 88,6

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Työaika Suomessa ja muissa maissa Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Suomessa työaika on lyhyt työtunteja tarvitaan lisää Lain ja sopimusten mukainen vuosityöaika on Suomessa maailman lyhimpiä

Lisätiedot

Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset

Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset 1 Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset Muistio 5.4.2013 (päivitetty 9.4.2013) Marja Riihelä ja Heikki Viitamäki 1 Aluksi Muistiossa tarkastellaan vuoden 2013 kehysriihessä päätettyjen veromuutosten

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Suomen vaihtoehdot Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Talouskasvu vaisua Euroalue USA Kiina Japani Brasilia 6 BKT:n neljännesvuosimuutos, % 4 2 0-2 -4-6 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen 1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen

Lisätiedot

Verot, raami ja talouskriisi VEROTUS JA JULKINEN TALOUS

Verot, raami ja talouskriisi VEROTUS JA JULKINEN TALOUS Verot, raami ja talouskriisi VEROTUS JA JULKINEN TALOUS - MITÄ TEHDÄ SEURAAVAKSI? 1 Teemu Lehtinen 1.12.2011 KEVÄÄLLÄ ODOTTAVIEN VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Talouskriisi, maaliskuun kehysriihi

Lisätiedot

Mab7_Osa2_Verotus.notebook. April 16, 2015. Suvi Ilvonen 1. huhti 21 10:42

Mab7_Osa2_Verotus.notebook. April 16, 2015. Suvi Ilvonen 1. huhti 21 10:42 huhti 21 10:42 Suvi Ilvonen 1 huhti 21 10:42 Suvi Ilvonen 2 huhti 21 10:42 Suvi Ilvonen 3 huhti 21 10:43 Suvi Ilvonen 4 Valtion tulovero vuonna 2015 Verotettava ansiotulo, euroa Vero alarajan kohdalla,

Lisätiedot

Mikrosimulointimallit päätöksenteon ja tutkimuksen palveluksessa. Elina Pylkkänen

Mikrosimulointimallit päätöksenteon ja tutkimuksen palveluksessa. Elina Pylkkänen Mikrosimulointimallit päätöksenteon ja tutkimuksen palveluksessa Elina Pylkkänen Mikrosimulointimallit Mitä on mikrosimulointi? Mitä hyötyä mikrosimulointimalleista päätöksenteossa? Miten valtiovarainministeriön

Lisätiedot

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomi on pieni avotalous, joka tarvitsee dynaamisen kilpailukykyisen yrityssektorin ja terveet kotimarkkinat

Lisätiedot

Tuloerojen kehitys Suomessa 1966-2007. Marja Riihelä Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Verotyöryhmän kokous 9.9.2009

Tuloerojen kehitys Suomessa 1966-2007. Marja Riihelä Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Verotyöryhmän kokous 9.9.2009 Tuloerojen kehitys Suomessa 1966-2007 Marja Riihelä Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Verotyöryhmän kokous 9.9.2009 Suomessa eriarvoisuuden kasvu viimeisen kymmenen vuoden aikana oli poikkeuksellista

Lisätiedot

Työurien pidentäminen

Työurien pidentäminen Lisää tähän otsikko Työurien pidentäminen EK päivä 24. 3. 2010 Oulun Yliopisto Kari Kaukinen Ylilääkäri 2 Ikääntyneiden huoltosuhde vuosina 2010, 2025 ja 2050 nykyisissä EU-maissa 65 vuotta täyttäneiden

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjät Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien lukumäärä pl. maatalous 1990-270 250 230 210 190 170 150 130 110 90 tuhatta yrittäjää 261 000 169 000 92 000 70 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010

Lisätiedot

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT-Muistioita 63. Mikrosimulointimallien välinen yhteistyö

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT-Muistioita 63. Mikrosimulointimallien välinen yhteistyö Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT-Muistioita 63 Mikrosimulointimallien välinen yhteistyö Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Government Institute for Economic Research Helsinki 2004 Valtion taloudelliselle

Lisätiedot

Suomen julkisen sektorin rahoitus ja rakenne

Suomen julkisen sektorin rahoitus ja rakenne Suomen julkisen sektorin rahoitus ja rakenne TA2 Suomen talouselämän ja maailmantalouden esittely Helsingin yliopisto, 27.11.2014 Essi Eerola (VATT) Tällä luennolla 1. Mitä julkistaloustiede on? 2. Miten

Lisätiedot

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 31.8.2010 Eläketurvakeskus KOULUTTAA EU/ETA-maat ja Sveitsi 2 EU:n sosiaaliturva-asetukset 883/2004 ja 987/2009: EU: Belgia, Bulgaria, Espanja,

Lisätiedot