Rakennustutkimus RTS KESÄKUU 2018

Transkriptio

1 Rakennustutkimus RTS KESÄKUU 2018 Nuijamiestentie 3 A, HELSINKI, puhelin ASUNTO- JA PALVELURAKENTAMINEN KUNNISSA Raportti 1. tutkimusyhteenveto Tämä tutkimus perustuu 293 kunnan haastatteluihin Manner-Suomessa kesäkuussa 2018.

2 ASUNTO- JA PALVELURAKENTAMINEN KUNNISSA SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO JOHDANTO 1. VASTUUHENKILÖT 1 Tonttiasioissa, asuntorakentamisessa ja palvelurakentamisessa 1 2. ASUNTORAKENTAMINEN Talotyypeittäin v ja kehitysnäkymät Puukerrostalorakentaminen 2010-luvulla ja aikomukset Massiivipuu / hirsirakentaminen 2010-luvulla ja rivitaloissa 9 3. PALVELURAKENTAMINEN Talotyypeittäin v (tilastoista) ja aikomukset (erityisesti päiväkodit, koulut ja vanhuspalvelurakennukset) 3.2 Arvio puurakentamisen kehityksestä eri talotyypeissä Massiivipuu-/hirsirakentaminen 2010-luvulla ja talotyypeittäin TONTTITARJONTA Eri tyyppisten asuintalotonttien aktiivitarjonta 14 (myytävät ok-tontit, ok-vuokratontit, OK-RT-yhtiöille ja kerrostalotontit 4.2 Kunnan tonttien tarjonta 2017 ja 2018/2019 ja niiden riittävyys ARVIOT KUNNAN TEKEMISISTÄ Asumisviihtyvyyden edistämiseksi ja mitä? Puurakentamisen edistämiseksi kerrostaloissa ja palvelurakennuksissa ja mitä? Erityisesti massiivipuu/hirsitalojen käytöstä aluerakentamisessa ja palvelutaloissa ja mitä? 31

3 ASUNTO- JA PALVELURAKENTAMINEN KUNNISSA I 0. YHTEENVETO ASUNTORAKENTAMINEN Kunnat odottavat kerrostaloaloitusten kasvavan edelleen vauhdikkaasti, myös pientalorakentamisessa kasvua V Suomessa aloitettiin noin 7300 omakoti- ja 3600 rivitaloasuntoa, pientaloja aloitettiin 90 %:ssa kunnista. Vuosina kunnista noin 25 % odottaa pientalorakentamiseen kasvua jonkin verran, laskua vastaavasti ennakoi noin 12 %. Arviot ovat siis positiivisen puolella. Eniten kasvua arvioidaan tulevan kasvukaupunkien ympäristöissä ja muissa kaupungeissa. Vuodesta 2018 tiedetään jo, että aloitusmäärän kasvu pientaloissa on noin 8 %. Omakotitaloja aloitetaan noin 8000 asuntoa (Markkinatilannekatsaus 1.5./). Kerrostaloasuntoja aloitettiin v noin kpl, kerrostalokohteita löytyi neljänneksestä kunnista. Viimeksi näin suurissa lukemissa oltiin luvun alussa. Tästä huolimatta kuntien rakentamisvolyymiin suhteutettuna 44 % arvioi lievää, 25 % voimakasta kasvua kerrostalorakentamisessa Mm. suurimmat kerrostalorakentajat Helsinki, Vantaa, Espoo, Oulu ja Tampere arvioivat alueellaan kasvun jatkuvan edelleen. Puukerrostalojen määrän odotetaan tuplaantuvan Vuosina Suomen kunnissa arvioidaan aloitettavan yhteensä 186 puukerrostaloa. Tämä on kaksi kertaa enemmän kuin tähän mennessä koko 2010-luvulla on yhteensä tehty. Eniten puukerrostaloja kaavaillaan Turkuun (20 kpl) ja Helsinkiin (15 kpl). Kaikkiaan puukerrostalorakentamista aikovia kuntia tutkimuksessa tuli esille 73. Hirsi-/massiivipuurakentaminen kasvamassa rivitaloissa Hirsi- tai massiivipuurakenteisia rivitaloja kunnat arvioivat vuosina toteutettavan noin 60 kappaletta, määrä on noin nelinkertainen koko luvun alkupuoleen verrattuna. Yhteensä 15 kuntaa arvioi lähivuosina saavansa uusia hirsi- tai massiivipuurivitaloja. LIIKE- JA PALVELURAKENTAMINEN 80 % kunnista rakentaa palvelurakennuksia V aloitettiin 182 kunnassa yhteensä noin 540 julkista palvelurakennusta. Kuntien vastuuhenkilöiden arvioiden perusteella vuosina noin 80 %:ssa, eli 234 Suomen kunnassa rakennetaan julkisia palvelurakennuksia. Hoitoalan rakennuksia tehdään 182 kunnassa, joista 144 vanhuspalvelurakennuksia, 97 päiväkoteja. Uusia opetusrakennuksia syntyy 135, kokoontumisrakennuksia 59 kunnassa. Liike- ja toimistorakennuksia aloitetaan kuntien tämän hetken tietojen perusteella noin 150 kunnassa.

4 II Puurakentamisen suosion odotetaan kasvavan erityisesti hoito- ja opetusrakennuksissa Noin 30 % Suomen kunnista arvioi puurakentamisen suosion kasvavan v hoitoalan ja opetusrakennuksissa, vain 2-3 % arvioi aloitusten laskevan. Mm. päiväkodit, vanhuspalvelurakennukset ja koulut rakennetaan todennäköisesti entistä useammin puusta. Liike- ja toimistorakennuksissa noin 15 % odottaa puun käytön kasvavan, laskua ennustaa noin 4 %. Hirsi-/massiivipuusta tehtyjen palvelurakennusten määrä lähivuosina kolminkertaistumassa Vuosina Suomessa tehtiin kuntaselvityksen perusteella 29 palvelurakennusta hirrestä tai massiivipuusta. Nyt vuosille on tiedossa jo 86 vastaavaa palvelurakennusta, eli noin 3 kertaa enemmän kuin mitä koko luvun alkupuolella rakennettiin. Päiväkoteja tai kouluja on kumpiakin tulossa yli 30 kpl, vanhuspalvelurakennuksia oli nyt tiedossa 14 kpl, muita palvelurakennuksia 8 kpl. Myös hirrestä tai massiivipuusta rakentavien kuntien määrä on kovassa kasvussa: aikovia kuntia on 68, määrä on yli 3- kertainen vuosikymmenen alkupuolella toteuttaneisiin verrattuna. KUNTIEN TONTTITARJONTA Kunnat vastaavat noin puolesta omakotitonttien tarjonnasta Käytännössä kaikissa kunnissa ilmoitettiin olevan aktiivista tonttitarjontaa omakoti- ja paritalorakentajille. 277 kuntaa, eli 95 % kaikista arvioi vuosina luovuttavansa omakoti- tai paritalorakentamiseen yhteensä noin tonttia. Vuoteen 2017 verrattuna (n tonttia 242 kunnassa) liikutaan vuositasolla suunnilleen samoissa lukemissa. Vuokratonttien osuus on sekä tehdyissä että tulevissa luovutuksissa noin 38 %. Kuntien tonttiluovutukset vastaavat noin puolta kaikista omakotialoituksista. Suurimmat arviot omakotitonttien luovutuksista v löytyvät Oulusta, Seinäjoelta, Porvoosta, Joensuusta, Rovaniemeltä, Jyväskylästä ja Lahdesta, joilla on omakotirakentajille varattuna vähintään 150 tonttia kullakin. Rivitalorakentamiseen kunnat arvioivat luovuttavansa 780 tonttia (340 kpl v. 2017), kerrostaloille 640 kpl (310 kpl v. 2017). Tonttitarjonta riittämätöntä kasvukaupungeissa ja niiden ympäristössä Tonttien tarjonta ei kaikilla seuduilla vastaa kysyntää, erityisesti kasvukaupungeissa ja niiden ympäristössä on pulaa kaiken tyyppisistä asuntotonteista. Kasvukaupungeista kolmannes, niiden ympäryskunnista noin viidennes arvioi omakotitonttien tarjontansa olevan heikkoa kysyntään nähden. Kasvukaupunkien rivi- ja kerrostalotonteissa pula on vielä suurempi, sillä näistä 42 % arvioi rivi- tai kerrostalotonttitarjontansa olevan heikkoa tai erittäin heikkoa kysyntään nähden. Aiemmat selvitykset osoittavat, että kunnissa on kyllä tonttitarjontaa, mutta ei keskustojen lähiympäristössä.

5 III ARVIOT KUNNAN TEKEMISISTÄ Kuntien rooli on tärkeä erilaisen rakentamisen mahdollistajana tai edistäjänä. Tehdyn kyselyn perusteella kunnista löytyy hankkeita tai suunnitelmia mm. seuraavista asioista: ASUMISVIIHTYVYYDEN PARANTAMINEN PUURAKENTAMISEN EDISTÄMINEN KERROSTALOISSA PUURAKENTAMISEN EDISTÄMINEN PALVELURAKENTAMISESSA HIRSI- TAI MASSIIVIPUUN KÄYTTÖÄ ALUERAKENTAMISESSA HIRSI- TAI MASSIIVIPUUN KÄYTTÖÄ PALVELURAKENTAMISESSA 64 % KUNNISTA 26 % KUNNISTA 25 % KUNNISTA 14 % KUNNISTA 17 % KUNNISTA Tutkimuksen toteutus Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluna kesäkuussa Tutkimukseen vastasi 293 manner-suomen 295 kunnasta.

6 JOHDANTO Tutkimuksen tavoite Tässä tutkimuksessa tavoitteena on selvittää kuntakohtaisesti: - Erityyppisen asuntorakentamisen määrät 2017 tilastosta ja kuntapäättäjien näkemys vuosista erikseen puukerrostalorakennusten teko ja suunnitelma Liike- ja palvelurakentaminen rakennustyypeittäin (2017 tilastosta) ja mitä tehdään Erityisesti päiväkodit, koulut ja hoivarakennukset. - Puurakentamisen suosio eri rakennustyypeissä ja yleensä. - Erityisesti massiivipuu-/hirsirakentamisen suosio Kunnan tonttiluovutukset/-tarjonta. - Mitä kunnassa mietitty pienrakentamisen eteen (kerrostalot ja palvelurakentaminen). - Massiivipuurakentamisen projektit. Tutkimuksen toteutus Tutkimus toteutettiin puhelimitse touko-kesäkuussa Tutkimukseen haastateltiin 293 Manner-Suomen 295 kunnasta (Ahvenanmaa ei kuulunut otokseen). Tutkimuksen raportointi Tutkimuksesta on tehty tämä yhteenveto. Myös kuntakohtaiset vastaukset on raportoitu. Erikseen on :n Päättäjäpankissa rekisteripäivitys kuntien rakentamiseen liittyvistä päättäjistä.

7 Kuntatyyppien jaottelu Rakentamisen määriä ja kehitysnäkymiä on tarkasteltu valtakunnallisesti sekä vertaillen eri kuntatyyppejä. Kasvukaupungit 12 kpl (K) ja niiden ympäristöt 43 kpl (Y) K: Pääkaupunkiseutu: Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa Y: PK-ympäristökunnat: Sipoo, Kerava, Tuusula, Järvenpää, Nurmijärvi, Vihti, Kirkkonummi K: Tampere, Y: Pirkkala, Nokia, Kangasala, Lempäälä, Orivesi K: Turku, Y: Parainen, Kaarina, Paimio, Lieto, Aura, Rusko, Raisio, Naantali K: Oulu, Y: Kempele, Haukipudas, Muhos, Utajärvi, Pudasjärvi, Ii K: Lahti, Y: Orimattila, Hollola, Asikkala, Heinola K: Kuopio, Y: Juankoski, Tuusniemi, Leppävirta, Suonenjoki, Siilinjärvi, Tervo, Pielavesi, Lapinlahti K: Jyväskylä, Y: Muurame, Toivakka, Laukaa, Uurainen, Petäjävesi K: Hyvinkää Riihimäki Muut Kaupungit 77 kpl: Akaa, Alajärvi, Alavus, Forssa, Haapajärvi, Haapavesi, Hamina, Hanko, Harjavalta, Huittinen, Hämeenlinna, Iisalmi, Ikaalinen, Imatra, Joensuu, Jämsä, Kajaani, Kalajoki, Kankaanpää, Kannus, Karkkila, Kaskinen, Kauhajoki, Kauhava, Kemi, Kemijärvi, Keuruu, Kitee, Kiuruvesi, Kokemäki, Kokkola, Kotka, Kouvola, Kristiinankaupunki, Kuhmo, Kurikka, Kuusamo, Laitila, Lappeenranta, Lapua, Lieksa, Lohja, Loimaa, Loviisa, Mikkeli, Mänttä-Vilppula, Nivala, Nurmes, Närpiö, Oulainen, Outokumpu, Parainen, Parkano, Pieksamäki, Pietarsaari, Pori, Porvoo, Pyhäjärvi, Raahe, Raasepori, Rauma, Rovaniemi, Saarijärvi, Salo, Sastamala, Savonlinna, Seinäjoki, Somero, Tornio, Ulvila, Uusikaarlepyy, Uusikaupunki, Vaasa, Valkeakoski, Varkaus, Viitasaari, Virrat, Ylivieska, Ähtäri, Äänekoski. Muut kunnat 161 kpl: Muut kuin edellä mainitut.

8 1 1. VASTUUHENKILÖT Kysymys kuului; Kuka tai ketkä ovat kunnassanne vastuuhenkilöitä seuraavissa asioissa? Toimialueina mainittiin erikseen pientalotontit asuntorakentaminen sekä palvelurakentaminen. Vastuuhenkilöistä kysyttiin henkilön nimi, titteli, gsm/suora puhelinnumero sekä sähköpostiosoite. Kaikkiaan 293 kunnasta löytyi vastuuhenkilöitä Pientalotonteissa 370 kpl Asuntorakentamisessa 366 kpl Palvelurakentamisessa 368 kpl Kuntien vastuuhenkilöt yhteystietoineen löytyvät :n Päättäjäpankista.

9 2 2. ASUNTORAKENTAMINEN KUNNISSA 2.1 Asuntorakentamisen kehitysnäkymä Kysymys kuului; Miten arvioitte asuntorakentamisen kehittyvän kunnassanne seuraavan kahden vuoden aikana viime vuoteen 2017 verrattuna?. V määrät poimittiin Tilastokeskuksen rakentamistilastosta ja kerrottiin myös vastaajalle. Kehitysarviossa asteikko oli 1 = laskee voimakkaasti, 5 = kasvaa voimakkaasti. Kasvukaupunkeja on yhteensä 12 kpl, niiden ympäristökuntia 43 kpl, muita kaupunkeja 77 kpl ja muita kuntia 161 kpl. Kuntien painoarvo koko maan rakentamisesta vaihtelee suuresti. Tästä syystä grafiikoissa valtakunnallinen kehitysarvio on laskettu myös painottamalla kuntien vastaukset niiden v rakentamisvolyymilla. YHTEENVETO ERITYYPPISEN ASUNTORAKENTAMISEN KEHITYSARVIOISTA KUNNISSA ASUNTO- ALOITUKSIA 2017 KUNTIEN KEHITYSARVIOT KPL LASKEE (1-2) % PYSYY (3) % KASVAA (4-5) % OMAKOTIASUNNOT YHTIÖMUOTOISET OMAKOTIASUNNOT RIVITALOASUNNOT KERROSTALOASUNNOT V aloitettiin 264 kunnassa yhteensä noin omakotiasunnon rakentaminen. Rakennusvolyymiin suhteutettuna 26 %:ssa arvioidaan omakotirakentamisen kasvavan jonkin verran, laskua odottaa 12 %. Kasvukaupungeissa odotukset ovat muuta maata heikommat.

10 3 V aloitettiin yhteensä noin yhtiömuotoisen omakotiasunnon rakentaminen. Rakennusvolyymiin suhteutettuna yhtiömuotoisen omakotirakentamisen odotetaan 24 %:ssa kasvavan jonkin verran, 8 %:ssa laskevan. Kasvuodotukset ovat korkeimmat kasvukaupungeissa.

11 4 V rivitalokohteita aloitettiin kaikkiaan 97 kunnassa noin 300 kpl. Rakennuksia näissä oli noin 850 kpl, asuntoja noin kpl. Rakentamisvolyymiin suhteutettuna kasvua odotetaan jonkin verran 25 %:ssa, laskua 12 %:ssa. Suurimmat kasvuodotukset ovat kasvukaupunkien ympäristöissä.

12 5 V kerrostalokohteita aloitettiin 73 kunnassa yhteensä noin 600 kpl. Rakennuksia näissä oli noin ja asuntoja yhteensä % eli 85 kuntaa arvioi kerrostalorakentamisen kasvavan alueellaan Rakentamisvolyymiin suhteutettuna kerrostalorakentamiseen odotetaan voimakasta kasvua 25 %:ssa, jonkin verran kasvua 44 %:ssa. Kerrostaloasuntorakentamisen odotetaan kasvavan erityisesti kasvukaupungeissa ja niiden ympäristöissä, joissa selvä enemmistö kunnista on kasvun kannalla.

13 6 OMAKOTIRAKENTAMISESSA KASVUA ARVIOIVAT KUNNAT: Kasvaa voimakkaasti: Kauniainen, Pyhäjoki. Kasvaa jonkin verran: Asikkala, Eura, Forssa, Haapavesi, Hamina, Harjavalta, Hattula, Hausjärvi, Heinola, Huittinen, Humppila, Ikaalinen, Ilmajoki, Janakkala, Joutsa, Jämsä, Kankaanpää, Karijoki, Kauhajoki, Kaustinen, Kemi, Kemijärvi, Kemiönsaari, Kokemäki, Kolari, Kontiolahti, Kruunupyy, Laihia, Laitila, Lemi, Leppävirta, Loviisa, Luumäki, Maalahti, Marttila, Masku, Mikkeli, Mustasaari, Naantali, Nokia, Orivesi, Oulu, Pelkosenniemi, Pietarsaari, Pomarkku, Pyhäntä, Pälkäne, Pöytyä, Rantasalmi, Ranua, Rautavaara, Ruovesi, Rääkkylä, Saarijärvi, Sastamala, Seinäjoki, Sievi, Siilinjärvi, Soini, Sotkamo, Sulkava, Taipalsaari, Tervo, Tornio, Tuusula, Ulvila, Urjala, Uusikaupunki, Vaasa, Vehmaa, Vesilahti, Veteli, Vihti, Virrat, Vöyri, Ylivieska, Ylöjärvi, Äänekoski. RIVITALORAKENTAMISESSA KASVUA ARVIOIVAT KUNNAT: Kasvaa voimakkaasti: Alavieska, Inari, Kokemäki, Muonio, Pudasjärvi, Utajärvi. Kasvaa jonkin verran: Alajärvi, Alavus, Enontekiö, Evijärvi, Halsua, Hartola, Hirvensalmi, Hollola, Ikaalinen, Ilmajoki, Imatra, Janakkala, Jokioinen, Jyväskylä, Jämsä, Järvenpää, Kajaani, Kaustinen, Keitele, Kirkkonummi, Kittilä, Kolari, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Kurikka, Kustavi, Kuusamo, Lahti, Laihia, Lapinlahti, Lemi, Leppävirta, Liminka, Loimaa, Luumäki, Maalahti, Masku, Mustasaari, Muurame, Mäntsälä, Mänttä-Vilppula, Naantali, Nivala, Nokia, Orivesi, Oulainen, Paimio, Parainen, Pelkosenniemi, Perho, Pirkkala, Pomarkku, Pori, Pyhäntä, Pyhäranta, Pöytyä, Raasepori, Raisio, Rauma, Rautavaara, Rovaniemi, Ruovesi, Saarijärvi, Salla, Sastamala, Siikajoki, Siilinjärvi, Soini, Toivakka, Tornio, Tyrnävä, Ulvila, Urjala, Utsjoki, Uusikaarlepyy, Virolahti, Ylivieska, Ylöjärvi, Ypäjä. KERROSTALORAKENTAMISESSA KASVUA ARVIOIVAT KUNNAT: Kasvaa voimakkaasti: Helsinki, Inari, Kotka, Kuusamo, Laitila, Lapinlahti, Lieto, Oulu, Pirkkala, Pudasjärvi, Tornio, Tuusula, Utajärvi, Vihti, Virolahti. Kasvaa jonkin verran: Akaa, Alavus, Asikkala, Askola, Espoo, Euro, Hamina, Hartola, Heinola, Hirvensalmi, Hyvinkää, Hämeenkyrö, Hämeenlinna, Iisalmi, Ikaalinen, Inkoo, Jämsä, Kajaani, Kauniainen, Kaustinen, Kerava, Kirkkonummi, Kittilä, Kokkola, Kontiolahti, Lappeenranta, Lempäälä, Leppävirta, Liminka, Liperi, Lohja, Loimaa, Loviisa, Muhos, Mustasaari, Muurame, Mynämäki, Mänttä-Vilppula, Naantali, Nivala, Nokia, Nurmijärvi, Orivesi, Paimio, Parainen, Petäjävesi, Pihtipudas, Pyhtää, Raahe, Raasepori, Raisio, Rauma, Rusko, Saarijärvi, Salo, Sastamala, Sipoo, Sotkamo, Suonenjoki, Taivalkoski, Tampere, Tervo, Toivakka, Ulvila, Urjala, Uusikaupunki, Vantaa, Ylöjärvi, Ypäjä.

14 Suurimmat kunnat asuntoaloituksissa 2017 ja kasvuodotukset (asteikko 1 = laskee voimakkaasti, 5 = kasvaa voimakkaasti) Suurimmat kunnat omakotialoituksissa Asuntoja 2017 kpl Odotukset Suurimmat kunnat rivitaloaloituksissa Asuntoja 2017 kpl Odotukset Suurimmat kunnat kerrostaloaloituksissa Asuntoja 2017 kpl 7 Odotukset Espoo Oulu Helsinki Oulu Helsinki Vantaa Vantaa Espoo Espoo Helsinki Vantaa Oulu Tampere Järvenpää Tampere Jyväskylä Tampere Turku Nurmijärvi Kuopio Jyväskylä Kuopio Kaarina Kuopio Joensuu Jyväskylä Joensuu Rovaniemi Seinäjoki Rovaniemi Seinäjoki Turku Seinäjoki Kokkola Lempäälä 90 2 Kerava Turku Lahti 76 4 Vaasa Kaarina Rovaniemi 72 4 Pori Järvenpää Naantali 65 4 Kirkkonummi Pori Uusikaupunki 63 3 Järvenpää Lahti 98 3 Kangasala 58 3 Nurmijärvi Vaasa 96 4 Kokkola 58 3 Sipoo Kempele 90 3 Pori 56 4 Lahti Tuusula 88 4 Hämeenlinna 53 3 Riihimäki Porvoo 82 3 Kontiolahti 53 3 Hyvinkää Nokia 81 4 Ylöjärvi 49 4 Kokkola Sipoo 78 3 Joensuu 45 3 Lappeenranta Kirkkonummi 76 3 Nokia 45 4 Lempäälä Ylöjärvi 65 4 Vihti 43 3 Pirkkala Lempäälä 59 3 Kempele 42 3 Porvoo Mustasaari 57 4 Vaasa 40 3 Nokia Siilinjärvi 55 4 Lieto 38 3 Kangasala Kontiolahti 52 4 Kirkkonummi 37 4 Hämeenlinna Laukaa 51 3 Nurmijärvi 31 3 Kaarina Muurame 51 3 Tuusula 31 3 Mikkeli 89 3 Kerava 48 3 Pirkkala 28 4 Valkeakoski 86 3 Mikkeli 48 4 Kruunupyy 27 3 Tornio 85 5 Kangasala 47 3 Sipoo 27 2 Imatra 82 3 Lohja 47 3 Lohja 26 2 Tuusula 79 5 Raisio 45 3 Ilmajoki 24 4 Raahe 77 4 Kouvola 44 3 Orimattila 24 2 Kempele 72 3 Lappeenranta 43 3 Nivala 22 4 Vihti 65 5 Naantali 42 4 Raisio 22 4 Kotka 58 5 Liminka 40 3 Lappeenranta 21 3 Uusikaupunki 57 4 Lieto 39 3 Siilinjärvi 20 4 Kuusamo 56 5 Pedersören kunta 39 3 Varkaus 20 3 Salo 49 4 Hyvinkää 38 3 Raahe 19 3 Lieto 46 5 Liperi 38 3 Ylivieska 17 4 Rauma 44 4 Ylivieska 37 4 Mäntsälä 16 4 Hollola 40 3 Ilmajoki 36 4 Luoto 15 3 Pietarsaari 38 3 Raahe 36 3 Hattula 14 3 Raisio 37 4 Luoto 34 3 Muhos 14 3 Kouvola 35 3 Mäntsälä 34 3 Pietarsaari 14 3 Iisalmi 34 4 Valkeakoski 34 3

15 2.2 Puukerrostalojen rakentaminen aiemmin ja arvio 2018 ja 2020 Kysymys kuului; Montako puukerrostaloa kunnassanne on rakennettu 2017 tai aiemmin? Entä arvionne puukerrostalojen rakentamisesta ? PUUKERROSTALOJEN RAKENTAMINEN TEHTY 2017 TAI AIEMMIN TEHDÄÄN KUNTIA TEHTY TEHDÄÄN KUNTIA PUUKERROSTALOJA PUUKERROSTALOJA KPL KPL KPL KPL PUUKERROSTALOJA Aikaisempaan verrattuna puukerrostalorakentamisen arvioidaan tuplaantuvan Kunnat, joissa tehty puukerrostaloja 2017 tai aiemmin Kunnat, joissa tehdään puukerrostaloja Kunta Kpl Kunta Kpl Helsinki 10 Turku 20 Turku 10 Helsinki 15 Vantaa 10 Laitila 8 Joensuu 7 Kalajoki 6 Lahti 6 Riihimäki 6 Kerava 5 Lempäälä 5 Naantali 4 Oulu 5 Pyhäjoki 4 Rauma 5 Jyväskylä 3 Rovaniemi 5 Kalajoki 3 Tampere 5 Kunnat, joissa tehty 1-2 puukerrostaloa: Askola 4 Laihia Uusikaupunki 4 Nakkila Jyväskylä 3 Pori Kauhajoki 3 Pudasjärvi Kerava 3 Seinäjoki Lohja 3 Sodankylä Parainen 3 Tyrnävä Porvoo 3 Multia Vantaa 3 Säkylä Kunnat, joissa tehdään 1-2 puukerrostaloa : Aura Hyvinkää Joensuu Heinola Ii Kauniainen Ii Imatra Kokemäki Imatra Järvenpää Kouvola Järvenpää Kangasala Kuortane Kajaani Kauhava Lieto Kannonkoski Kaustinen Luoto Korsnäs Keuruu Maalahti Nivala Kirkkonummi Mänttä-Vilppula Pälkäne Kokkola Nurmes Saarijärvi Kuopio Nurmijärvi Uurainen Laihia Paimio Uusikaupunki Nokia Pieksamäki Ähtäri Pori Pirkkala Pudasjärvi Pyhäntä Pyhäjoki Pyhäranta Pöytyä Raasepori Sastamala Savonlinna Seinäjoki Sotkamo Sipoo Toivakka Ulvila Tuusula Varkaus Tyrnävä Ypäjä Uurainen Alajärvi Uusikaarlepyy Hamina Vesilahti Heinola Virrat Hämeenkyrö Äänekoski

16 9 2.3 Massiivipuu-/hirsirakentaminen 2010-luvulla ja rivitaloissa Kysymys kuului; Arvioi erityisesti rivitalorakentaminen/massiivipuurakentaminen rivitaloissa ja (arviot kappaleissa). HIRSI-/MASSIIVIPUURAKENTEISIA RIVITALOJA TEHTY TULOSSA KUNTIA RAKENNUKSIA KUNTIA RAKENNUKSIA HIRSI-/MASSIIVIPUURIVITALOJA Kunnat, joissa tehty hirsi-/massiivipuurivitaloja : Mustasaari 4 kpl, Pyhäjoki 4 kpl, Alajärvi 2 kpl, Parkano 2 kpl, Evijärvi 1 kpl, Kokkola 1 kpl, Pelkosenniemi 1 kpl. Kunnat, joissa tehdään hirsi-/massiivipuurivitaloja : Puolanka 4 kpl, Mustasaari 3 kpl, Veteli 3 kpl, Askola 2 kpl, Kirkkonummi 2 kpl, Lapua 2 kpl, Pelkosenniemi 2 kpl, Pyhäjoki 2 kpl, Salla 2 kpl, Utajärvi 2 kpl, Evijärvi 1 kpl, Kaskinen 1 kpl, Muurame 1 kpl, Naantali 1 kpl, Urjala 1 kpl.

17 10 3. PALVELURAKENTAMINEN KUNNISSA 3.1 Liike- ja palvelurakentamisen määrät 2017 ja mitä tehdään Kysymys kuului; Miten liike- ja palvelurakentaminen kunnassanne kehittyy vv viime vuoteen verrattuna eli mitä kohteita kunnassa tehdään ? Haastateltaville kerrottiin kysymyksen yhteydessä Tilastokeskuksen tieto v rakentamismääristä kunnassa. LIIKE- JA PALVELURAKENTAMINEN KUNNISSA 2017 JA RAKENNUKSIA TEHTY KOKO MAASSA 2017 (TK) KUNTIA, JOISSA TEHTY 2017 (TK) TEHDÄÄN ARVIO RAKENNUKSIA KPL KUNTIA KPL KUNTIA KPL KPL* LIIKERAKENNUKSET TOIMISTORAKENNUKSET LIIKE/TOIMISTORAKENNUKSET YHT HOITOALAN RAKENNUKSET ERITYISESTI PÄIVÄKODIT ERITYISESTI VANHUSPALVELURAK KOKOONTUMISRAKENNUKSET OPETUSRAKENNUKSET ERITYISESTI PERUSKOULUT JULKISET PALVELURAKENNUKSET YHT V julkisia palvelurakennuksia tehtiin yhteensä 541 kpl ja näitä toteutettiin 182 kunnassa. V julkisia palvelurakennuksia aiotaan tehdä 234 kunnassa. Kaikkiaan haastateltuja Manner-Suomen kuntia oli 293 kpl. * Oikealla vielä arvio rakennusten määrästä perustuen v tilastovertailuun.

18 3.2 Puurakentamisen suosion kehitysarvio liike- ja palvelurakentamisessa Kysymys kuului; Miten arvioitte puurakentamisen suosion kehittyvän kunnassanne eri rakennustyypeissä viime vuosiin verrattuna? Vastausvaihtoehtoina olivat 1 = laskee, 2 = pysyy, 3 = kasvaa. 11 Noin 30 % kunnista arvioi puurakentamisen suosion kasvavan hoito- ja opetusrakennuksissa.

19 12 ARVIOT PUURAKENTAMISEN SUOSION KEHITTYMISESTÄ KUNNITTAIN: Puurakentaminen kasvaa: Alajärvi, Askola, Aura, Espoo, Eurajoki, Evijärvi, Haapajärvi, Haapavesi, Hamina, Hausjärvi, Heinävesi, Hyvinkää, Hämeenkyrö, Ii, Iisalmi, Ikaalinen, Ilmajoki, Ilomantsi, Imatra, Inari, Inkoo, Isojoki, Joroinen, Juuka, Juupajoki, Jyväskylä, Jämijärvi, Jämsä, Kajaani, Kangasala, Kankaanpää, Kannonkoski, Karijoki, Karstula, Kauniainen, Keitele, Kemi, Kemijärvi, Keuruu, Kirkkonummi, Kokemäki, Kokkola, Konnevesi, Kontiolahti, Kotka, Kouvola, Kristiinankaupunki, Kuhmo, Kuopio, Kuortane, Kurikka, Kuusamo, Kärkölä, Laihia, Laitila, Lapinjärvi, Lapinlahti, Lemi, Lempäälä, Leppävirta, Lestijärvi, Lieto, Lohja, Loviisa, Maalahti, Masku, Merikarvia, Miehikkälä, Muhos, Mustasaari, Muurame, Mänttä-Vilppula, Mäntyharju, Naantali, Nokia, Nurmes, Nurmijärvi, Närpiö, Orimattila, Oripää, Orivesi, Oulu, Paimio, Parainen, Parikkala, Pedersören kunta, Pelkosenniemi, Pertunmaa, Petäjävesi, Pihtipudas, Pirkkala, Pori, Porvoo, Pudasjärvi, Punkalaidun, Puolanka, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Pyhäranta, Raahe, Raasepori, Rauma, Rautavaara, Riihimäki, Ristijärvi, Rovaniemi, Ruovesi, Saarijärvi, Salla, Sastamala, Savitaipale, Savonlinna, Seinäjoki, Siikalatva, Siilinjärvi, Sipoo, Sotkamo, Taivalkoski, Tammela, Tampere, Tervo, Tervola, Toholampi, Toivakka, Turku, Tuusula, Tyrnävä, Ulvila, Urjala, Utajärvi, Uusikaupunki, Vaasa, Valtimo, Vantaa, Varkaus, Vehmaa, Vesanto, Vesilahti, Veteli, Vihti, Viitasaari, Virolahti, Virrat, Ypäjä, Ähtäri, Äänekoski. Puurakentaminen pysyy: Akaa, Alavieska, Alavus, Asikkala, Enonkoski, Enontekiö, Eura, Forssa, Hailuoto, Halsua, Hankasalmi, Hanko, Harjavalta, Hartola, Hattula, Heinola, Helsinki, Hirvensalmi, Hollola, Huittinen, Humppila, Hyrynsalmi, Hämeenlinna, Iitti, Isokyrö, Janakkala, Joensuu, Jokioinen, Joutsa, Juva, Järvenpää, Kaarina, Kaavi, Kalajoki, Kangasniemi, Kannus, Karkkila, Karvia, Kaskinen, Kauhajoki, Kauhava, Kaustinen, Keminmaa, Kemiönsaari, Kempele, Kerava, Kihniö, Kinnula, Kitee, Kittilä, Kiuruvesi, Kivijärvi, Kolari, Korsnäs, Kruunupyy, Kuhmoinen, Kustavi, Kyyjärvi, Kärsämäki, Lahti, Lappajärvi, Lappeenranta, Laukaa, Liminka, Liperi, Loimaa, Loppi, Luhanka, Lumijoki, Luoto, Luumäki, Marttila, Merijärvi, Mikkeli, Multia, Muonio, Mynämäki, Mäntsälä, Nakkila, Nivala, Nousiainen, Oulainen, Outokumpu, Padasjoki, Paltamo, Parkano, Pello, Perho, Pieksämäki, Pielavesi, Pietarsaari, Polvijärvi, Pomarkku, Posio, Puumala, Pyhtää, Pyhäjoki, Pälkäne, Pöytyä, Raisio, Rantasalmi, Ranua, Rautjärvi, Reisjärvi, Ruokolahti, Rusko, Rääkkylä, Salo, Sauvo, Savukoski, Sievi, Siikainen, Siikajoki, Simo, Sodankylä, Soini, Somero, Sonkajärvi, Sulkava, Suomussalmi, Suonenjoki, Sysmä, Säkylä, Taipalsaari, Taivassalo, Teuva, Tohmajärvi, Tornio, Tuusniemi, Utsjoki, Uurainen, Uusikaarlepyy, Vaala, Valkeakoski, Vieremä, Vimpeli, Vöyri, Ylitornio, Ylivieska, Ylöjärvi. Puurakentaminen laskee: Lapua, Rautalampi, Siuntio.

20 3.3 Hirsi- ja massiivipuurakentamisen määrät ja Kysymys kuului; Arvioi erityisesti hirsirakentaminen/massiivipuurakentaminen ja 2018 ja 2020 (arviot kappaleissa) HIRSI-/MASSIIVIPUURAKENTEISIA JA TEHTY TULOSSA KUNTIA RAKENNUKSIA KUNTIA RAKENNUKSIA VANHUSPALVELU/MUITA HOITOALAN RAK PÄIVÄKOTIRAKENNUKSIA KOULUJA MUITA PALVELURAKENNUKSIA* YHTEENSÄ *Muita = liikuntahalli (2 kpl), hotelli, jäähalli, kirjasto, kulttuurikeskus, majoitustila, muunneltava palvelurakennus, seurakuntakoti, yhtenäiskoulu/monitoimitalo sekä uimahalli/monitoimihalli. hirsi-/massiivipuurakenteisia palvelurakennuksia oli tehty 20 kunnassa yhteensä 29 kpl. Tulossa vuosina on yhteensä 86 rakennusta 68 kunnassa. 13 KUNNAT, JOISSA TEHTY HIRSI-/MASSIIVIPUURAKENTEISIA: Vanhustenpalvelurakennuksia/muita hoitoalan rakennuksia Nurmes (2 kpl), Pudasjärvi (2 kpl), Ruovesi. Hirsi-/massiivipuurakenteisia kouluja Evijärvi, Iisalmi, Ikaalinen, Laukaa, Lumijoki, Pudasjärvi. Hirsi-/massiivipuurakenteisia päiväkotirakennuksia Kolari (2 kpl), Lahti (2 kpl), Aura, Kuhmoinen, Laukaa, Lieto, Mäntyharju, Nurmes, Pudasjärvi, Pyhäjärvi, Vantaa, Viitasaari, Virrat. Hirsi-/massiivipuurakenteisia muita palvelurakennuksia Imatra (hotelli), Liminka (liikuntahalli), Ruovesi (seurakuntakoti).

21 14 4. TONTTITARJONTA 4.1 Kunnan tonttitarjonnan aktiivisuus Kysymys kuului; Onko kunnalla aktiivista tonttitarjontaa ryhmille?

22 15

23 16

24 Paljonko kunta luovutti 2017 ja luovuttaa tontteja Kysymys kuului; Paljonko kunta luovutti v ja paljonko luovuttaa 2018 ja 2019 tontteja? OSTOTONTTIEN LUOVUTUKSET OMAKOTI- TAI PARITALOILLE TONTTILUOVUTUKSET 2017 TONTTILUOVUTUKSET KUNTIA LUOVUTTAJIEN LUOVUTETTUJA LUOVUTTAJIEN TONTTEJA KOKONAIS. LKM TONTTEJA KPL LKM KPL KASVUKAUPUNGIT KASVUKAUPUNKI- YMPÄRISTÖT MUUT KAUPUNGIT MUUT KUNNAT KOKO MAA YHTEENSÄ VUOKRATONTTIEN LUOVUTUKSET OMAKOTI- TAI PARITALOILLE TONTTILUOVUTUKSET 2017 TONTTILUOVUTUKSET KUNTIA LUOVUTTAJIEN LUOVUTETTUJA LUOVUTTAJIEN TONTTEJA KOKONAIS. LKM TONTTEJA KPL LKM KPL KASVUKAUPUNGIT KASVUKAUPUNKI- YMPÄRISTÖT MUUT KAUPUNGIT MUUT KUNNAT KOKO MAA YHTEENSÄ OK/PT OSTO- JA VUOKRATONTIT YHT TONTTEJA RIVITALOASUNNOILLE TONTTILUOVUTUKSET 2017 TONTTILUOVUTUKSET KUNTIA LUOVUTTAJIEN LUOVUTETTUJA LUOVUTTAJIEN TONTTEJA KOKONAIS. LKM TONTTEJA KPL LKM KPL KASVUKAUPUNGIT KASVUKAUPUNKI- YMPÄRISTÖT MUUT KAUPUNGIT MUUT KUNNAT KOKO MAA YHTEENSÄ TONTTEJA KERROSTALOASUNNOILLE TONTTILUOVUTUKSET 2017 TONTTILUOVUTUKSET KUNTIA LUOVUTTAJIEN LUOVUTETTUJA LUOVUTTAJIEN TONTTEJA KOKONAIS. LKM TONTTEJA KPL LKM KPL KASVUKAUPUNGIT KASVUKAUPUNKI- YMPÄRISTÖT MUUT KAUPUNGIT MUUT KUNNAT KOKO MAA YHTEENSÄ

25 18 YHTEENVETO KUNTIEN AKTIIVISESTA TONTTITARJONNASTA KUNTIA TONTTEJA KUNTIA TONTTEJA KPL KPL KPL KPL TONTTEJA OMAKOTIRAKENTAJILLE OSTOTONTTEJA OMAKOTIRAKENTAJILLE VUOKRATONTTEJA OMAKOTIRAKENTAJILLE TONTTEJA RIVITALOASUNNOILLE TONTTEJA KERROSTALOASUNNOILLE

26 19 Tonttitarjonnan riittävyys Kysymys kuului; Onko kunnan tonttitarjonta kysyntään nähden riittävä? Asteikkona 1 = erittäin heikko, 2 = heikko, 3 = riittävä

27 20 SUURIMMAT OMAKOTI-/PARITALOTONTTILUOVUTTAJAT 2017 Kunta Ostotontit Vuokratontit Yhteensä omakoti- tai paritalorakentajille omakoti- tai paritalorakentajille 2017 Oulu Tampere Porvoo Joensuu Rovaniemi Seinäjoki Jyväskylä Lahti Espoo Kuopio Lappeenranta Kerava Nurmijärvi Pori Vaasa Kokkola Luoto Kaarina Kempele Nokia Rauma Turku Raahe Siilinjärvi Uusikaupunki Ylivieska Vantaa Ii Kontiolahti Kristiinankaupunki Lieto Naantali Valkeakoski Kouvola Ilmajoki Liminka Helsinki Janakkala Mikkeli Mustasaari Muurame Mäntsälä Närpiö Rusko Hyvinkää Pietarsaari Ylöjärvi Hausjärvi Hollola Hämeenlinna Järvenpää Kajaani Kangasala Laukaa Muhos Raisio Sipoo Sodankylä Tornio Tyrnävä Yhteensä Muut yhteensä Koko maa yhteensä

28 21 SUURIMMAT OMAKOTI-/PARITALOTONTTILUOVUTTAJAT Kunta Ostotontit omakoti- tai paritalorakentajille Vuokratontit omakoti- tai paritalorakentajille Yhteensä Oulu Seinäjoki Porvoo Joensuu Rovaniemi Jyväskylä Lahti Espoo Kuopio Lappeenranta Pori Vaasa Kokkola Kouvola Kaarina Kempele Kerava Nokia Rauma Siilinjärvi Turku Ylivieska Salo Raahe Uusikaupunki Vantaa Ii Kristiinankaupunki Lieto Pälkäne Valkeakoski Nurmijärvi Liminka Mustasaari Paimio Sodankylä Helsinki Ilmajoki Janakkala Järvenpää Kontiolahti Mikkeli Muurame Naantali Närpiö Mäntsälä Pietarsaari Laihia Tornio Ylöjärvi Kotka Akaa Hollola Hyvinkää Hämeenlinna Kangasala Laukaa Muhos Raisio Riihimäki Rusko Sipoo Vihti Hattula Tuusula Lohja Askola Lapua Loimaa Masku Pedersören kunta Pirkkala Simo Tyrnävä Yhteensä Muut yhteensä Koko maa yhteensä

29 22 SUURIMMAT RIVITALOTONTTILUOVUTTAJAT 2017 JA Kunta RIVITALOTONTIT RIVITALOTONTIT Lahti Pori Jyväskylä Kuopio Turku Vantaa 8 16 Ylöjärvi Joensuu 7 14 Vaasa 7 14 Kokkola Mustasaari 6 14 Ylivieska 5 14 Uusikaupunki 4 14 Kaarina 5 12 Ilmajoki 5 10 Kempele 5 10 Lappeenranta 5 10 Rovaniemi 5 10 Seinäjoki 5 10 Tampere 15 0 Tuusula 4 11 Pedersören kunta 4 8 Raahe 4 8 Tyrnävä 4 8 Nokia 2 9 Uusikaarlepyy 4 7 Askola 0 10 Hämeenlinna 4 6 Kerava 0 10 Maalahti 0 10 Parainen 2 8 Pirkkala 2 8 Helsinki 3 6 Järvenpää 3 6 Kurikka 3 6 Kuusamo 3 6 Laihia 3 6 Luoto 3 6 Närpiö 3 6 Pietarsaari 3 6 Porvoo 3 6 Puolanka 3 6 Pälkäne 3 6 Ähtäri 3 6 Espoo 0 8 Janakkala 4 4 Kangasala 2 6 Kontiolahti 0 8 Lapua 3 5 Yhteensä Muut kunnat Koko maa yhteensä

30 23 SUURIMMAT KERROSTALOTONTTILUOVUTTAJAT 2017 JA Kunta KERROSTALOTONTTEJA 2018 KERROSTALOTONTTEJA Helsinki Oulu Vantaa Espoo Jyväskylä Kuopio Sipoo 8 20 Joensuu 7 16 Vaasa 7 14 Porvoo 6 14 Hyvinkää 8 10 Lahti 5 10 Tampere 15 0 Turku 5 10 Pirkkala 4 10 Rauma 3 11 Nurmijärvi 4 8 Hämeenlinna 3 8 Järvenpää 2 9 Liperi 2 8 Kuusamo 3 6 Pori 5 4 Siilinjärvi 3 6 Kaarina 0 8 Raahe 3 5 Imatra 3 4 Lieto 3 4 Riihimäki 6 1 Tornio 2 5 Uusikaupunki 7 0 Lohja 1 5 Närpiö 2 4 Parkano 2 4 Pudasjärvi 2 4 Rovaniemi 2 4 Valkeakoski 2 4 Kokkola 2 3 Paimio 0 5 Äänekoski 3 2 Iisalmi 2 2 Kirkkonummi 0 4 Masku 2 2 Mikkeli 2 2 Mustasaari 1 3 Ylöjärvi 2 2 Yhteensä Muut kunnat Koko maa yhteensä

31 24 5. ARVIOT KUNNAN TEKEMISISTÄ 5.1 Onko kunnassa tehty jotain erityistä asumisviihtyvyyden edistämiseksi Kysymys kuului; Onko kunnassa tehty jotain merkittävää hanketta tai suunnitelmaa erityisesti asumisviihtyvyyden edistämiseksi?. Jos oli, kysyttiin vielä mitä?.

32 Mitä merkittäviä hankkeita tai suunnitelmia kunnissa on tehty erityisesti asumisviihtyvyyden edistämiseksi (yhteensä 185 kuntaa) Liikuntapaikat/-reitit, virkistys-/ulkoilualueet (31 kpl) Keskustan kehittäminen (29 kpl) Puisto-/viherrakentaminen (25 kpl) Kaavoitus (17 kpl) Ympäristön/maiseman kohennusta/rakentamista (15 kpl) Liikennejärjestelyt/-hankkeet (9 kpl) Kunta/kaupunkistrategia (10 kpl) Kaavoitus rantarakentamiseen (8 kpl) Yleisten paikkojen tason kohotusta (4 kpl) Leikkipaikkojen kunnostus/rakentaminen (3 kpl) Palvelurakennusten rakentaminen/peruskorjaus (3 kpl) Torialueen uudistus (3 kpl) Kevyenliikenteen järjestelyt (2 kpl) Kadut (2 kpl) Asumisohjelma (2 kpl) Julkiset palvelut (2 kpl) Uusi koulu (2 kpl) Aina päätöksenteossa huomioidaan Aina suunnittelussa yksi seikoista joka huomioidaan Aluekehittämishankkeita Apoli (Arkkitehtuuripoliittinen) -ohjelma Arkkitehtoorisia tasonnostoja Asia huomioitu yleisesti kaikessa Asukaskyselyjä Asumisystävällinen kunta -hanke Asuntopoliittinen teemavuosi meneillään Autopaikkanormien tarkistukset/lievennykset, lähiympäristöön painoitetaan huomiota kaavoittaessa/myönnettäessä rakennuslupia Eksoten kanssa menossa Täydentäen Toimivaa (Täytyy) -projekti Erinäisiä alueiden kehittämis-/parantamishankkeita Haettu ja saatu leader-rahoitusta kirkonkylän raitin elävöittämiseksi (hanke käynnissä) Hyvinvointireitti-kehityshanke Hyvinvointisuunnitelma Infran kehittäminen Itsenäisen asumisen ohjelma sosiaalipalvelujen kuntayhtymän kanssa Jatkuva panostus asiaan eli asia otetaan päätöksissä/rakentamisissa huomioon Jokirannan parantaminen ja jatkokehittäminen Kaikkea toimintaa peilataan asumisviihtyvyyteen Kartoitettu kyselyllä asuinalueen vetovoimatekijöitä Karttapohjainen kysely Kehittyvä kerrostalo -hanke Keskustan arkkitehtikilpailu 25

33 26 Keskustan järven ranta-alueita kunnostettu Länsirannan kehittäminen Kirkonkylälle Masterplan-hanke Koko kuntaa koskeva kehityskuva, kunnallistekniikan suunnittelua Korttelisuunnnitelmia tietyille alueille luonnonsuojelunäkökulma huomioiden Koululinjaukset - pieniä kouluja säilytetty Kunnan maankäyttöpolitiikkaa uudistetaan ottaen huomioon laadulliset asiat mm. asumisen laadun parantamiseksi Laaja asumispoliittinen ohjelma Lapinjärven muistiystävällinen taajama Lapsiperheiden asumiseen erityisesti kaavoituksessa Liikenteen ja kulttuurin yhdistäminen Lisätty penkkejä kulkureittien varsille Esittävän taitteen katsomo, luontomatkailua, hyvinvointipalvelujen kehittämistä/tilojen kunnostamista Lähiöhankkeita, Vuoden kaupunkikeskusta -voittaja Matkailuhankkeita Meidän Kihniö -hanke Mäntsälänjoen kunnostus Perustettu suojelualue asuinalueen lähelle. Asuinalueiden yhdistyksiä tuetaan. Toiminnallinen aukio Puu-Nurmeksen strategia (paloturvallisuuden tehostaminen) Päivitetty yksi asemakaava nykytason vaatimuksille (esim. pienemmät tonttikoot) Rakentajapaketti (sis. kasvualueen/kaava-alueen ulkopuolella olevat tontit 1?/kpl ja kasvu-/kaava-alueella olevat tontit 1/2-hintaan + jos rakentaminen aloitetaan kahden vuoden sisällä rakennuslupa on ilmainen sekä vesi- ja viemäriliittymiset ovat ilmaiset eli puhutaan n. max. 5000?:n eduista + tontti-ale) Ravilaakson alue ja määritelty oleskelu- ja leikkialueet per asunto Selvitys asumisviihtyvyydestä Seminaari-iltoja rakentajille. Kuosien kaupunki - museo viihtyvyyteen tähtäävä. Kansalliseen kaupunkipuistoon liittyviä, kevyt liikenne, ympäristöhankkeita Tehostettu ympäristönhoito, elinvoimahankkeita Tornionjoen rantaperkuu Townhouse-hanke, jossa mietitään uusia asumismuotoja - tejty mm. kysely asumisesta Uuden asuinalueen suunnittelua kuntalaisten ideoinnin pohjalta Uuden julkiset rakennukset Uusi kestävä Kemi - hanke, ympäristörakentamista Uusille alueille kunnallistekniikka tehty valmiiksi Uusimpien omakotialueiden tason nostaminen Valokuituverkon rakentaminen

34 Puurakentamisen edistäminen kerrostaloissa ja palvelurakennuksissa Kysymys kuului; Onko kunnassa mietitty lähivuosien rakentamista erityisesti puurakentamisen edistämiseksi kerrostaloissa. Jos oli, kysyttiin vielä mitä?.

35 28 Puurakentamisen edistämiseksi kerrostaloissa kunnissa on mietitty seuraavaa (yhteensä 76 kuntaa) Kaavoitus (35 kpl) On suunniteltu/otettu huomioon mahdollisuutena (9 kpl) Puurakentamisstrategia (5 kpl) Keskusteluja/seminaareja (3 kpl) Aktiivisesti mukana puurakentamisessa Ehkä asuntomessujen yhteydessä Ei mitään yksityiskohtaista, mutta kaupungilta myönteinen suhtautuminen puurakentamiseen Elinkeinoelämän kautta Kehittämishanke muutamien toimijoiden kanssa Kiinnostavuutta kartoitetaan ja moduulirakentamisen hanke kehitteillä Kunnostetaan puistoalueita, tehdään pyöräreittejä Levytehtaan tulo kaupunkiin varmasti edistää. Muutenkin halutaan kaupunkiin monimuotoista rakentamista Linjattu, että puurakentamiseen pyritään mahdollisuuksien mukaan Luhtitalojen rakentamista Luottamushenkilöiltä asianavauksia Moderni puukaupunki -hanke Periaatepäätös puurakentamisen ja sitä kautta alueen hirsi-/puuelementtivalmistajien tukemiseksi Pyritään edistämään puurakentamishankkeita Sitouduttu hiilineutraaliuden edistämiseen, tontinluovutuskilpailuissa puurakenne painaa valintatilanteessa Tervasaari voisi olla uusi alue Tontinluovutusehdoissa porkkanoina Tonttikilpailu Townhouse-hanke Tuodaan puurakenteen mahdollisuudet esiin suunnitteluvaiheessa Uusi kestävä Kemi - hanke, ympäristörakentamista Valtuustoaloite puurakentamisen edistämiseksi. Valitettavasti ei ole kysyntää tällä hetkellä olemassa. Vielä ei ole puukerrostaloja, mutta linjaus on, että niitä olisi hyvä saada. Halutaan panostaa tulevaisuudessa puurakentamiseen mm kaavoituksella Yhteistyötä alan yritysten kanssa, jotka toimivat kunnassa Yksi kerrostaloalue ollut jo pidempään haaveissa (rakennuttajasta kiinni) Yleinen linjaus ja tahtotila puurakentamisen puolesta

36 29 Puurakentamisen edistäminen palvelurakentamisessa Kysymys kuului; Onko kunnassa mietitty lähivuosien rakentamista erityisesti puurakentamisen edistämiseksi palvelurakentamisessa?. Jos oli, kysymystä jatkettiin, mitä? Noin neljännes kunnista on miettinyt puurakentamisen yhdistämistä palvelurakentamisessa. Tässä ei ollut suuria eroja erityyppisten kuntien välillä.

37 30 MITÄ KUNNISSA MIETITTY PUURAKENTAMISEN EDISTÄMISEKSI PALVELURAKENTAMISESSA: Kaavoitus (14 kpl) Koulu (7 kpl) Palvelurakennus (7 kpl) On suunniteltu/otettu huomioon mahdollisuutena (5 kpl) Keskusteluja/seminaareja (4 kpl) Kunta suosii puurakentamista (4 kpl) Strategia (4 kpl) Puurakentamista mietitään/mietitty (3 kpl) Päiväkoti (2 kpl) Myönteinen suhtautuminen puurakentamiseen (2 kpl) On hankkeita (2 kpl) Yhteistyötä alan yritysten kanssa (2 kpl) Aktiivisesti mukana puurakentamisessa, järjestänyt puuseminaareja CLT-levyn/massiivipuurakenteen käyttöä Ei estetty puurakenteisia Ei varsinaisesti, mutta yksityinen rakentaja tekee hirsisen palvelurakennuksen. Elinkeinoelämän kautta Hotellihanke puusta tulossa hiilineutraaliuden pohjalta pisteytetään tontinhakijoita useilla kaava-alueilla Kaikki kunnan rakentamiset pohjautuvat hirsirakentamiseen Kannanottoja puurakentamisen puolesta, toiveita päättäjiltä Kiinnostusta kartoitetaan Laajennukset pyritään tekemään puusta Levytehtaan tulo kaupunkiin varmasti edistää. Muutenkin halutaan kaupunkiin monimuotoista rakentamista Liikuntahalli, monitoimikeskus (hyvinvointi-, matkailu- ja virastokeskus) Moderni puukaupunki -hanke Neuvotteluissa kunnan palvelurakentamisen osalta vaihtoehtona Sitouduttu hiilineutraaliuden edistämiseen Tuodaan puurakenteen mahdollisuudet esiin suunnitteluvaiheessa Uusi kestävä Kemi - hanke, ympäristörakentamista

38 Onko mietitty hirsi- tai massiivipuun käyttöä aluerakentamisessa ja palvelurakentamisessa Kysymys kuului; Onko erityisesti hirsirakentamisen/massiivipuurakentamisen aluerakentamisprojektia mietitty/suunniteltu? Jos oli, kysyttiin vielä mitä? Hirsi-/massiivipuualuerakentamista miettineet tai suunnitelleet kunnat: Akaa, Aura, Forssa, Juupajoki, Jämsä, Kalajoki, Keitele, Kemi, Konnevesi, Kristiinankaupunki, Kuusamo, Lapinjärvi, Leppävirta, Lieto, Luumäki, Marttila, Masku, Mikkeli, Nurmes, Oulu, Paimio, Pihtipudas, Pudasjärvi, Raasepori, Rautjärvi, Rovaniemi, Saarijärvi, Salla, Sastamala, Seinäjoki, Siilinjärvi, Taivalkoski, Teuva, Tuusula, Utajärvi, Vantaa, Vihti, Viitasaari, Virrat, Ähtäri.

39 32 Mitä hirsi/massiivipuualuerakentamisprojektia mietitty/suunniteltu (yhteensä 39 kuntaa) Mietitty on - ei toimenpiteitä (2 kpl) Palvelutalot (2 kpl) Asuntomessualueella alue hirsirakentamiseen Ei mitään selkeää aluerakentamisprojektia, mutta kaavoissa sallittu city-nurkkaukset Geohouse-hanke vakituiseen asumiseen Hirsikortteli suunnitteilla Joitain suunnitelmia on, muttei vielä tarkempaa tietoa Kaikki tuleva rakentaminen massiivipuurakentamista Kerrostalojen osalta on pohdittu Kortteli suunnitteilla Kuntapuolella ei, mutta yksityispuolella kyllä Leirintäalueelle tulee majoitusrakennus hirrestä Matkailupuolella (loma-asuntopuolella rakentaja rakentaisi ja kunta myisi) Pienrakentamiseen CLT-rakenteinen hanke vireillä Pilottihankkeita suunnitteilla Pohditaan loma-asuntoalueen osalta asiaa Puurakenteinen alue suunnitteilla rivitalo-/pientalorakentamiseen Pyritään saamaan rakentajia suosimaan hirttä/massiivipuuta Seminaari-illassa esiteltiin myös massiivipuuratkaisuja. Suunnittelussa kaava loft-tyyliselle asumiselle Taajama-suunnitelma tulossa suunnitteluun Tällainen asuntoalue on jo olemassa Tällainen hanke oli suunnittelussa, muttei kannattanut Uusi asuinalue, joka keskittyy hirsirakentamiseen tai ainakin puurakentamiseen Uusi kestävä Kemi - hanke, ympäristörakentamista Uusi päiväkoti rakennetaan ehkä hirrestä Yksi kortteli rakennuttajaa vailla

40 33 Onko mietitty hirsi- ja massiivipuun käyttöä palvelurakentamisessa Kysymys kuului; Onko erityisesti hirsi-/massiivipuurakentamista mietitty/suunniteltu palvelurakentamisessa?. Jos oli, kysymystä jatkettiin, mitä?. Hirsi- tai massiivipuun käyttöä palvelurakentamisessa miettineet kunnat: Akaa, Alajärvi, Hattula, Hirvensalmi, Imatra, Janakkala, Juupajoki, Juva, Jyväskylä, Jämsä, Kalajoki, Karstula, Keitele, Kemi, Kristiinankaupunki, Kruunupyy, Kuhmoinen, Kuusamo, Kärkölä, Lempäälä, Lestijärvi, Lieto, Liminka, Loviisa, Lumijoki, Luumäki, Masku, Mikkeli, Nurmes, Oulu, Parkano, Pedersören kunta, Pelkosenniemi, Pello, Pihtipudas, Pudasjärvi, Raasepori, Rautjärvi, Reisjärvi, Ruovesi, Saarijärvi, Seinäjoki, Tammela, Tornio, Utajärvi, Uusikaupunki, Vehmaa, Ylivieska.

41 34 MITÄ HIRSI-/MASSIIVIPUUPALVELURAKENTAMISTA ON KUNNISSA MIETITTY Koulu (15 kpl) Päiväkoti (6 kpl) Kaava (4 kpl) Palvelutalo (5 kpl) Kaikki kunnan rakentaminen pohjautuu hirsi-/massiivipuurakentamiseen (2 kpl) Liikuntahalli/-tila (2 kpl) Alustavasti mietitty terveyskeskusta hirrestä Hirsikortteli suunnitteilla Hoitorakennuksissa, mutta kustannustaso liian korkea Joitain suunnitelmia on, muttei vielä tarkempaa tietoa Kannanottoja puurakentamisen puolesta, toiveita päättäjiltä Koko ajan mietitään puurakentamisen edistämistä kunnassa Kuntapuolella ei, mutta yksityispuolella kyllä Linjattu, että puurakentamiseen pyritään mahdollisuuksien mukaan Opetusrakennus Oppilaitoksilta tullut asian tiimoilta kyselyitä, muttei mitään konkreettista Periaatepäätös puurakentamisen ja sitä kautta alueen hirsi-/puuelementtivalmistajien tukemiseksi Pilottihankkeita suunnitteilla Puurakentamisen mahdollisuutta mietitään uuden monitoimitalon, uimahallin/ monitoimihallin ja kirjaston osalta Pyritään saamaan rakentajia suosimaan hirttä/massiivipuuta Taajama-suunnitelma tulossa suunnitteluun Toivetta tällaiselle rakentamiselle, jos vain mahdollista toteuttaa Uusi kestävä Kemi - hanke, ympäristörakentamista Virkamiestasolla mietitty, muttei mitään tarkempaa Yksityispainotteisessa rakentamisessa huomioitu

42 LIITE: TUTKIMUSLOMAKE ASUNTO- JA PALVELURAKENTAMISEN KEHITTÄMINEN KUNNASSA Haastattelu-pvm / 2018 Kunnan nimi Haastateltavan nimi Haastattelija Tehtävä kunnan asuntorakentamisessa KUNNAN PÄÄTTÄJÄT / VASTUUHENKILÖT 1. Kuka tai ketkä ovat kunnassanne vastuuhenkilöitä seuraavissa asioissa? Tehtäväkoodi Nimi Gsm/ Sähköposti (erota pilkulla) (ja titteli) suoranro A) Pientalotontit B) Asuntorakentaminen C) Palvelurakentaminen ASUNTORAKENTAMINEN KUNNASSA 2. Miten arvioitte asuntorakentamisen kehittyvän kunnassanne seuraavan kahden vuoden aikana viime vuoteen 2017 verrattuna? Asteikko: 1 = laskee voimakkaasti, 5 = kasvaa voimakkaasti 2017 Asuntojen määrän kehitys asuntoja kpl asteikolla 1 5 vv vs (tilastosta tähän) Omakotirakentaminen Erit. yhtiömuot. omakotirakentaminen Rivitaloasuntorakentaminen Kerrostalorakentaminen 3. Montako puukerrostaloa kunnassanne on rakennettu? Entä arvionne puukerrostalojen rakentamisesta ? 2017 tai aiemmin kpl yhteensä kpl Puukerrostaloja

43 LIIKE- JA PALVELURAKENTAMINEN KUNNASSA 4. Miten liike- ja palvelurakentaminen kunnassanne kehittyy vv viime vuoteen verrattuna eli mitä kohteita kunnassa tehdään ? Määrät v Tulossa kpl rakennuksia (tilastoista) Liikerakennukset 1 (myymälä, majoitus, ravitsemus) Toimistorakennukset 2 Hoitoalan rakennukset 3 (Terveyskeskukset, sairaalat ja muut terveydenhuoltorak., vanhusten, vammaisten ja lasten hoitokodit, päiväkodit ym.) - Erityisesti päiväkodit 4 - Erityisesti vanhuspalvelurakennukset 5 Kokoontumisrakennukset 6 Opetusrakennukset 7 (Perus-, ammatti-, korkea- tai muut koulurak.) - Erityisesti peruskoulut 8 5. Miten arvioitte puurakentamisen suosion kehittyvän kunnassanne eri rakennustyypeissä viime vuosiin verrattuna? (1=laskee, 2=pysyy, 3 = kasvaa) Puurakentamisen osuus kehitys (1=laskee, 2=pysyy, 3=kasvaa) viime vuosiin verrattuna Liikerakennukset Toimistorakennukset Hoitoalan rakennukset - Erityisesti päiväkodit - Erityisesti vanhuspalvelurakennukset Kokoontumisrakennukset Opetusrakennukset Puurakentamisen suosio yleensä

44 6. Arvioi erityisesti hirsirakentaminen / massiivipuurakentaminen (arviot kappaleissa): Hirsi/massiivipuurakennuksia: Tehty Arvio mitä on V tulossa Vanhuspalvelurakennuksia/ muita hoitoalan rakennuksia Päiväkotirakennuksia Kouluja Muita palvelurakennuksia/ mitä? Rivitaloja

45 KUNNAN TONTTITARJONTA 7. Onko kunnalla aktiivista tonttitarjontaa ryhmille? Kyllä Ei Myytävät tontit omakotirakentajille 1 2 Vuokratontit omakotirakentajille 1 2 Tontit omakoti- ja rivitaloasuntoyhtiöille 1 2 Tontit kerrostalorakentamiseen Paljonko kunta luovutti v ja paljonko luovuttaa 2018 ja 2019 tontteja? Arvio 17 Arvio 18/19 Kpl tontteja kpl tontteja Ostotontteja omakoti- tai paritaloille Vuokratontteja omakoti- tai paritaloille Tontteja rivitaloasunnoille Tontteja kerrostaloasunnoille 9. Onko kunnan tonttitarjonta kysyntään nähden riittävä? (1=erittäin heikko, 2=heikko, 3=riittävä) Kpl tontteja (1,2,3) Tontteja omakotirakennuttajille Tontteja rivitaloasunnoille Tontteja kerrostaloasunnoille 10. Onko kunnassa tehty jotain merkittävää hanketta tai suunnitelmaa erityisesti asumisviihtyvyyden edistämiseksi? 1 Ei 2 Kyllä, mitä? 11. Onko kunnassa mietitty lähivuosien rakentamista erityisesti puurakentamisen edistämiseksi? a) Kerrostaloissa 1 Ei 2 Kyllä, mitä? b) Palvelurakentamisessa 1 Ei 2 Kyllä, mitä? 12. Entä onko erityisesti hirsirakentamisen/massiivipuurakentamisen aluerakentamisprojektia tai palvelurakentamista mietitty/suunniteltu? a) Aluerakentamisessa 1 Ei 2 Kyllä, mitä? b) Palvelurakentamisessa 1 Ei 2 Kyllä, mitä?