Maaseudun rahoitustilastot 2017

Transkriptio

1 Maaseudun rahoitustilastot 2017 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjanmaan maakunta Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen maaseutuyksikkö lähettää Teille oheiset vuoden 2017 Pohjanmaan maakuntaa koskevat rahoitustilastot. Vastaava tilastovihko on tehty myös Keski-Pohjanmaan osalta. Tiivistelmään on koottu tilastot Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kautta myönnetyistä hankeja yritystuista, investointitukea saaneista maatiloista, maksetuista ympäristösopimustuista sekä kasvihuonetuista. Vuonna 2017 maatilainvestointien päätösmäärä oli suurempi kuin edellisenä vuonna, mutta myönnetyn tuen määrä oli pienempi. Investointitukia myönnettiin noin 280 kpl Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella (molemmat maakunnat). Avustusta myönnettiin kolmanneksi eniten maassa ja korkotukilainoja neljänneksi eniten. Vuonna 2017 oli neljä valintajaksoa ja varat riittivät kaikkiin tukikelpoisiin hakemuksiin. Nuoren viljelijän aloitustukia haettiin huolestuttavan vähän. Päätöksiä tehtiin vain 21 kpl, seitsemänneksi eniten maassa. Maatilojen kannattavuusongelmat ovat samat koko maassa, joten suoraa syytä aloitustukien vähyyteen alueellamme on vaikea löytää. Investointitukea voi hakea sekä sähköisesti Hyrrä-järjestelmän kautta, että perinteisellä paperilomakkeella. Sähköisten hakemusten määrä on kasvanut investointitukien osalta, mutta pysynyt samana aloitustuissa. Tavoitteena on lisätä sähköisten hakemusten määrä.

2 Tuensaajille Pohjanmaan maakunnassa myönnettiin vuonna 2017 korvauksia koskien luonnonmukaista tuotantoa ja ympäristösopimuksia yhteensä noin 4,4 miljoonaa euroa. Myönnetyistä korvauksista ympäristösopimusten ja luonnonmukaisen kasvintuotannon osalta on maksettu ennakkoa, ja loput maksetaan vuonna Koko luonnonmukaisen tuotannon kotieläinkorvaus tukivuodelle 2017 maksetaan vasta keväällä vuonna Vuoden aikana tehtiin 103 myönteistä yritystukipäätöstä, näistä 77 oli Pohjanmaan ELY-keskuksen myöntämiä ja Leader-ryhmien 26. Verrattuna vuoteen 2016 myönnettiin vuoden aikana noin 1,5 miljoonaa euroa enemmän yritystukea maaseutuyrityksille. Kehittämishankkeiden rahoitukseen käytettiin vuonna 2017 reilut 2,7 miljoonaa euroa, kilpailu oli tiukkaa ja kieltäviä päätöksiä tehtiin kaikkiaan 14. Yhteistyöterveisin Maaseutuyksikkö Harriet Hermans Yksikönpäällikkö Maria Swanljung Kehittämispäällikkö 2

3 Myönnetty maatilojen investointituki Koko maa ELY-keskus Avustus Korkotukilaina Hyväksytty kustannus Määrä 01 Uudenmaan ELY-keskus Varsinais-Suomen ELY-keskus Satakunnan ELY-keskus Hämeen ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus Kaakkois-Suomen ELY-keskus Etelä-Savon ELY-keskus Pohjois-Savon ELY-keskus Pohjois-Karjalan ELY-keskus Keski-Suomen ELY-keskus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kainuun ELY-keskus Lapin ELY-keskus Yhteensä Myönnetty maatilojen investointituki kunnittain Vöyri Närpiö Kokkola Maalah9 Pedersöre Kannus Kruunupyy Toholampi Uusikaarlepyy Laihia Kaus9nen Korsnäs Perho Kris9inankaupunki Mustasaari Veteli Les9järvi Isokyrö Luoto ja Pietarsaari Halsua myönnegy avustus myönnegy korkotukilaina

4 Myönnetty investointituki maakunnittain Maakunta Myönnetty avustus Myönnetty korkotukilaina Hyväksytyt kustannukset Kpl Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Myönnetty investointituki tukikohteittain Tukikohde Myönnetty avustus Myönnetty korkotukilaina Hyväksytyt kustannukset Kpl Lypsykarjatalouden rakentamisinvestoinnit Lihakarjatalouden rakentamisinvestoinnit Sikatalouden rakentamisinvestoinnit Kasvihuonetuotannon rakentamisinvestoinnit Energiantuotannon rakentamisinvestoinnit Työympäristöä ja ympäristön tilaa edistävät koneet ja laitteet Salaojitus Tuotantovarastojen rakentamisinvestoinnit Tuotantohygieniaa ja eläinten hyvinvointi parantavat investoinnit Kuivaamoiden rakentamisinvestoinnit Konevarastojen rakentamisinvestoinnit Sadonkorjuukoneen hankinta yhteiskäyttöön Lammas- ja vuohitalouden rakentamisinvestoinnit Maataloustuotteiden myyntikunnostuksen koneet ja laitteet Turkistalouden investoinnit Yhteensä Halu investoida on edelleen korkea Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella. Vuonna 2017 investointitukipäätöksiä tehtiin huomattavasti enemmän kuin edellisenä vuonna, mutta investoinnit olivat kustannuksiltaan keskimäärin pienempiä. Euromääräisesti eniten tukea myönnettiin maidontuotantoinvestoinneille, toiseksi eniten tuettiin investointeja naudanlihatuotantoon. Kolmannella sijalla olivat sikatalousinvestoinnit, joten sikatalouden investointien elpymisen trendi viime vuodelta jatkuu. Myös puutarhatuotantoinvestoinneille ja energiainvestoinneille myönnettiin yli miljoona euroa avustusta. Kappalemääräisesti suurin ryhmä oli viime vuosien tavoin salaojitukset. Säätösalaojitusten osuus on alueellamme suuri, mikä on eduksi ympäristölle. Myös ympäristöön ja työympäristöön tehtäviä investointeja tehdään paljon. Toivottavasti nuoren viljelijän aloitustukihakemusten määrä nousee tulevina vuosina, jotta alueellamme olisi myös tulevaisuudessa monta aktiivitilaa. MARIA SWANLJUNG, KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ Kuva: Maija Ahonen Toholampilaiset Ilpo ja Tiina Wennström ovat investoineet rohkeasti Härkänevalla sijaitsevaan maitotilaansa. Nykyisen navettarakennuksen ensimmäinen osa valmistui vuonna 2009 ja laajennus vuonna Navettaan mahtuu 280 lypsävää. Nuorkarja mukaan laskettuna eläimiä on yhteensä 540. Tällä hetkellä Wennströmit suunnittelevat tilalleen biokaasulaitosta, jossa käsitellään tilan lantajakeet ja pilaantuneet rehuerät. Ympäristöystävällistä biokaasua Wennströmit aikovat hyödyntää tilansa sähkön- ja lämmöntuotannossa sekä mahdollisesti myöhemmin autojen ja työkoneiden polttoaineena. Haaveissa on oma polttoainepiste, kertoo Ilpo Wennström. Mädätyksestä jäävää kuiva- ja nestejaetta Wennströmit käyttävät puolestaan peltojensa lannoitteena. Mädätyskäsittely parantaa lannan lannoiteominaisuuksia, mikä puolestaan vähentää väkilannoitteiden käyttöä ja ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin. Myös lannan varastoinnista ja kuljetuksesta aiheutuvat hajuhaitat vähenevät mädätyksen myötä. Tila on saanut biokaasulaitokseen tukea Pohjanmaan ELY-keskukselta. 4

5 Kuvat: Kirsi Tikkanen Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla haettiin viime vuonna vain 21 kappaletta nuoren viljelijän aloitustukea. Sitä voi saada, kun aloittaa viljelijänä ensimmäistä kertaa ja on alle 41-vuotias. Laihialainen Perttu Perälä 25, astuu Naskalin maatilan isännän saappaisiin helmikuussa, kun hänen isänsä Jouko luopuu tilanpidosta ja omistus siirtyy Pertulle. Hänestä tulee tilan 12. isäntä. - Aika pitkään on ollut selvillä, että minä jään tilalle, vaikka pikkuveljeni Sampsan kanssa leikittiin yhtälailla lapsuudessa polkutraktoreilla. Välillä mietin, olisiko ala ollut joku muu, mutta sitten hain opiskelemaan agrologiksi. Ensimmäisen vuoden aikana selvisi, että tämä on mukavan monipuolista hommaa ja aion satsata tähän täysillä, Perälä kertoo. Aloitustuen saaminen edellyttää riittävää osaamista, johon kuuluu myös yritystoimintaan liittyvää koulutusta. - Uusilla sukupolvilla tämä ei ole mitään talonpoikaistoimintaa, vaan täyttä yritystoimintaa. Talouspuoli pitää hallita ja hommasta pitää jäädä jotain käteenkin. On oltava valmis tekemään suunnanmuutoksia. Opiskelukavereiden kanssa pohdittiin, että emme kutsu itseämme tuottajiksi, jotka tekevät tätä tuottamisen ilosta. Maatila on yritys ja me yrittäjiä. Naskalin maatilalla lähtökohdat ovat jatkamiselle hyvät, koneet ovat kunnossa, peltoa ja metsää on mukava määrä, mutta lisääkin varmasti hankitaan. Pertun äiti Maaria on tilan ulkopuolella töissä, mutta isä Jouko jatkaa helmikuussa tehtävän omistajavaihdoksen jälkeen Pertun apuna. - Meillä on hyvä kombo, isä pitää realismin mukana ja hänellä on kokemuspohjaa. Minä puolestani saan miettiä tilan kehittämistä. Perälä työskentelee myös tilan ulkopuolella karjatalous teknologian myyjänä. Viime kesän kokemusten myötä hän uskoo siihen, että työt ovat sovitettavissa yhteen. - Tila ei nykyisellään pelkästään elätä, kun on lainoja maksettavana. Tulevaisuuden Perälä näkee koko Suomen maatalouden kannalta toiveikkaana: vuoden aikana Suomen merkitys ruoantuotannossa kasvaa. Esimerkiksi maatalousvoittoisilla alueilla Egyptissä ja Keski-Amerikassa alkaa olla ilmastonmuutoksen vuoksi rutikuivaa ja maat ovat loppuun viljellyt. Viljelyn painopiste siirtyy silloin pohjoisemmaksi. 5

6 Nuoren viljelijän aloitustuki koko maa ELY-Keskus Kpl Uusimaa 33 Varsinais-Suomi 36 Satakunta 29 Häme 21 Pirkanmaa 31 Kaakkois-Suomi 17 Etelä-Savo 14 Pohjois-Savo 15 Pohjois-Karjala 12 Keski-Suomi 11 Etelä-Pohjanmaa 24 Pohjanmaa 21 Pohjois-Pohjanmaa 27 Kainuu 2 Lappi Maakunta Määrä Myönnetty avustus Myönnetty korkotukilaina Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Kasvihuonetuki Alue tiloja euroa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Yhteensä

7 Ympäristösopimusten, luonnonmukaisen tuotannon ja ei-tuotannollisten investointien korvaukset Pohjanmaa Ympäristösopimus: Alkuperäisrotujen kasvattaminen Luonnonmukainen tuotanto Ympäristösopimus: Maatalousluonnon monimuot./maiseman hoito Ympäristösopimus: Kosteikon hoito Ympäristösopimus: Kurki-, hanhi- ja joutsenpelto Tiloja Pohjanmaalla 14 uutta tilaa liittyi luomuvalvontaan Näistä kymmenellä tilalla on kasvintuotantoa ja neljällä sekä kasvin- että eläintuotantoa. Kolme luomutilaa on myös liittynyt alhainen jalostuksen luomuvalvontaan vuoden 2017 aikana. Luomutuotannon peltoala on kasvanut ja uusien tilojen joukossa on myös nuoria viljelijöitä ja olemassa olevilla tiloilla tehdään sukupolvenvaihdoksia. Luomutuotannon kiinnostus kasvaa koko ajan ja 2018 aikana odotamme, että luomutuotantoon siirtyviä tiloja on vielä enemmän kuin viime vuonna. Kuva: Maija Ahonen ULF-ERIK HÄGGVIK, VALVONTAPÄÄLLIKKÖ Kokkolan Kälviällä sijaitseva Tiina ja Henri Hillin maatila on yksi Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella toimivista luomutiloista. Hillit kasvattavat tilallaan lihakarjaa, jonka pääluku vaihtelee vuodenajasta riippuen 120:n ja 180:n välillä. Emolehmiä on kuutisenkymmentä. Tilan vetovastuu siirtyi nuorelle parille vuonna Henri on sukutilansa kymmenes isäntä, tila on ollut Hillin suvussa jo 1600-luvulta lähtien. Henri kertoo tienneensä pikkupojasta asti, että hän tulee jatkamaan kotitilaansa. Omat vanhemmat eivät ole koskaan sanoneet, ettei tilan pitäminen kannata, Henri Hilli sanoo. Tilan jatkaminen sopi hyvin myös Tiinalle, sillä hän on itsekin kotoisin maatilalta samasta pitäjästä. Sukupolvenvaihdoksen jälkeen Tiina ja Henri Hilli ovat laajentaneet tilaa, eläinmäärää on lisätty ja siirrytty luomutuotantoon. Siirto tehtiin asteittain: pellot siirrettiin luomuun vuonna 2013 ja karja vuonna Luomutuotantoa Hillit pitävät positiivisena haasteena. Luomu vaatii vielä enemmän ennakointia kuin tavallinen viljely, sillä luomussa ei voi turvautua esimerkiksi väkilannoitteisiin. Vaikka luomuun siirtyminen on tuottajille myös ideologinen valinta, on luomutuilla oma merkityksensä. Ilman tukia luomutuotanto ei kannattaisi, kertoo Tiina Hilli. 7

8 Myönnetty yritystuki Myönnetyt yritystuet Pohjanmaan ELY-keskus Myönnetyt yritystuet Pohjanmaan ELY-keskus 2017 Vöyri Pedersöre Uusikaarlepyy Maalah/ Kokkola Pietarsaari Närpiö Isokyrö s/inankaupunki Vaasa Kruunupyy Veteli Laihia Kaus/nen Toholampi Perho Luoto Mustasaari Kannus Korsnäs Kaskinen Halsua Les/järvi Leader-ryhmien myöntämät yritystuet ELY:n ja Leaderin myöntämät yritystuet Aktion Österbotten r.f Pirityiset YHYRES Yhteensä Kunta Myönnetty Määrä Lestijärvi Halsua Kaskinen Korsnäs Kannus Luoto Mustasaari Perho Toholampi Laihia Kaustinen Veteli Kruunupyy Vaasa Kristiinankaupunki Närpiö Isokyrö Pietarsaari Kokkola Maalahti Uusikaarlepyy Pedersöre Vöyri Yhteensä Pohjanmaalla ja Keski- Pohjanmaalla myönnettiin 103 yritystukea, kappalemääräisesti eniten niitä myönnettiin Pedersöressä ja euromääräisesti Vöyrillä. Maakunnat Tuki Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Yhteensä

9 Vuoden aikana tehtiin 103 myönteistä yritystukipäätöstä, näistä 77 oli Pohjanmaan ELY-keskuksen myöntämiä ja Leader-ryhmien 26. Viime vuonna myönnettiin euroa yritystukiin, jossa ELY-keskuksen osuus oli miljoonaa euroa. Verrattuna vuoteen 2016 myönnet tiin vuoden aikana noin 1,5 miljoonaa euroa enemmän yritystukea maaseutuyrityksille. Etenkin metalli-, elintar vikkeiden-, ja puu/bioenergian alan yritykset tekivät in vestointeja. Tuotannollisten yritysten osuus tuensaajista oli merkittävä. Kuten myös toissa vuonna, maaseutuyri tykset hakivat vilkkaasti yritystukia, etenkin investointitu kea. Talouden parantunut kasvutahti heijastui yritysten investointihalukkuuteen. Yritykset investoivat toiminnan laajentamiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen. Lisäksi tehtiin investointeja, jotka antavat mahdollisuuksia vien nin aloittamiseen tai sen kasvattamiseen. MATIAS SMEDS, YRITYSTUTKIJA Myönnetyt yritystuet tukimuodottain (Ely-keskus ja Leader) Kuva: Arctic Birch Myönnetyt yritystuet 2017, tukimuodottain (ELY-keskus ja Leader) Tukimuoto Kpl Euroa Investointituki Perustamistuki Toteutettavuusselvitys Yhteensä Vöyrillä, Kaitsorin vanhassa Valion juustolassa valmistellaan jo uutta, kevään satokautta. Siihen kuuluu muun muassa luomusertifioitujen koivumetsien hankkiminen tuotantoon. Arctic Birch yritys valmistaa juomaa luomusta koivunmahlasta. Tärkeimmät tukkuasiak kaat ovat Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Yritys on myynyt koko vuoden 2017 tuotantonsa eli litraa. - Tänä vuonna yritämme saada lisää mahlaa, tavoitteena on saada sitä litraa, joten metsääkin tarvitaan enemmän, Samuel Granholm kertoo. Yritys hankki ELY:n investointituen avulla juustolan tilat ja rakensi sinne tuotantolinjan. Tavoitteena on lähivuosien aikana tuottaa 1,5 miljoona litraa koivunmahlaa vuodessa, josta kaikki menee vientiin. - Hinnan kanssa emme voi kilpailla Baltian maiden kanssa, joten Suomen luonnon ja pohjaveden puhtaus sekä sitä kautta tuotteen laatu on valttimme ja juuri se tekee tuotteistamme ulkomailla kiinnostavia. - Kehitämme edelleen myös omaa tuotemerkkiämme ja jatkamme aktiivista markkinointia, jotta saamme laajennettua toimintaamme, lisää toinen omistajista, Kim Finne. 9

10 Myönteiset kehittämishankepäätökset Koko maa Myönnetty avustus (EU + valtio) Lukumäärä Myönnetty keskimäärin ELY-keskus ELY-keskus Leader Yht ELY-keskus Leader Yht ELY-keskus Leader 01 Uudenmaan ELY-keskus Varsinais-Suomen ELY-keskus Satakunnan ELY-keskus Hämeen ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus Kaakkois-Suomen ELY-keskus Etelä-Savon ELY-keskus Pohjois-Savon ELY-keskus Pohjois-Karjalan ELY-keskus Keski-Suomen ELY-keskus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kainuun ELY-keskus Lapin ELY-keskus Yhteensä Myönteiset kehittämishankepäätökset ELY-keskuksittain Uudenmaan ELY-keskus 02 Varsinais-Suomen ELY-keskus 03 Satakunnan ELY-keskus 04 Hämeen ELY-keskus 05 Pirkanmaan ELY-keskus 06 Kaakkois-Suomen ELY-keskus 07 Etelä-Savon ELY-keskus 08 Pohjois-Savon ELY-keskus 09 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 10 Keski-Suomen ELY-keskus 11 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 12 Pohjanmaan ELY-keskus 13 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 14 Kainuun ELY-keskus 15 Lapin ELY-keskus ELY-keskus Leader Kehittämishankkeiden rahoitukseen käytettiin vuonna 2017 reilut 2,7 miljoonaa euroa. Myönteisen päätöksen sai 12 hanketta ja lisäksi Pohjanmaan ELY-keskus osallistui viiden muissa ELY-keskuksessa hallinnoitavan alueiden välisen hankkeen rahoitukseen. Kilpailu rahoituksesta oli tiukkaa ja kielteisiä päätöksiä tehtiin kaikkiaan 14 kappaletta. Toukokuun lopussa päättyneen valintajakson painopisteenä oli kiertotalous ja teemaan liittyen saatiin ilahduttavasti neljä rahoitukseen edennyttä hanketta. PETRI SVANBÄCK, KEHITTÄMISASIANTUNTIJA 10

11 Kuva: Esa Siltaloppi Vaasanseudun Kehitys oy:n (Vasek) hallinnoimmassa Valmisteltu omistajanvaihdos -hankkeessa varmistetaan omistajanvaihdosten sujuminen Pohjanmaalla yhteisen palvelukonseptin kehittämisen avulla. Näin edistetään osaltaan maaseudun elinkeinoelämää ja työpaikkojen pysyvyyttä. Tämä toteutetaan muun muassa kehitysyhtiöiden keskinäisen mentoroinnin kautta sekä aktivoimalla entistä nuorempia yrittäjiä, eli +50-vuotiaita. - Omistajavaihdosten suurin haaste on löytää sopiva ostaja. Ostajalla tulee olla niin talous- kuin yrittäjävalmiudetkin riittävällä tasolla. Myyjän tulisi olla entistäkin aiemmin asialla ja tukeutua heti alusta saakka asiantuntijapalveluihin, kertoo projektipäällikkö Sari Saarikoski. Saarikoski sanoo, että viime keväänä alkaneessa hankkeessa on jo huomattu että palvelukonseptille on tarvetta. Sitä työstetään yhteistyössä Pietarsaarenseudun kehitysyhtiö Concordian ja Kristiinankaupungin Elinkeinokeskus Oy:n kanssa. - Olemme kontaktoineet alueidemme yrityksiä ja järjestimme antoisan omistajavaihdosillan lokakuussa, sen jälkeen olemme saaneet edelleen uusia yrityskaupoista kiinnostuneiden yhteydenottoja. Jatkamme innokkaina ja hyvillä mielin. Myönteiset kehittämishankepäätökset maaseutuohjelman toimenpidettäin Pohjanmaan ELY-keskus, ei Leader Myönnetty avustus (EU+valtio) Toimenpide 16 Yhteistyö 7 Maaseudun palvelujen ja kylien kehittäminen 1 Koulutus ja tiedonvälitys Lkm Myönnetty avustus (EU+valtio) 1 Koulutus ja tiedonvälitys 7 Maaseudun palvelujen ja kylien kehittäminen 16 Yhteistyö

12 Myönnetyt kehittämishankkeet toimijoittain Lkm Pohjanmaan ELY-keskus Aktion Österbotten r.f YHYRES-kehittämisyhdistys ry Pirityiset ry Yhteensä: Myönnetyt kehittämishankkeet toimijoittain Myönteiset kehittämishankepäätökset Pohjanmaan ELY-keskus Pohjanmaan ELY-keskus Aktion Österbotten r.f. YHYRES-kehittämisyhdistys ry Pirityiset ry Hakija/Tuensaaja Hankkeen nimi Tyyppi TP Maakunta Myönnetty (EU+Valtio) Söfuk FORESTPOINT för österbottniskt kunnande inom skogsbruk, träförädling och bioenergi kehittäminen 1.1 POH Nykarleby stad Munsalagården - renovering och utveckling av samlingscenter investointi 7.4 POH MTK Keski-Pohjanmaa ry Myötätuulta tuottajalle kehittäminen K-P / POP Vaasan Yliopisto DIGI-BOTNIA kehittäminen 1.2 POH Vasek Valmisteltu omistajanvaihdos - Ett planerat ägarskifte kehittäminen 16.0 POH Söfuk Smarta lösningar - på min gård i lokala nätverk kehittäminen 1.2 POH Suomen metsäkeskus Fenix-suonpohjille uusi elämä kehittäminen 1.2 K-P / EPO Finlands skogscentral Kreativ markanvändning, KreMark kehittäminen 1.2 POH Jyväskylän yliopisto AgriBisnes III utveckla ditt affärskunnande kehittäminen 1.1 POH / K-P Krs näringslivscentral Cirkulär ekonomi i syd kehittäminen 16.2 POH Eskolan Kyläyhdistys ry Puukoulusta opastuskeskukseksi / Vaihe 1 investointi 7.4 K-P Vasek Archipelago attractions kehittäminen 16.3 POH Muissa ELY-keskuksissa hallinnoitavat alueiden väliset hankkeet Hakija/Tuensaaja Hankkeen nimi Tyyppi TP Maakunta Pohjanmaan ELYkeskuksen osuus Luonnonvarakeskus Kotieläinalalle kilpailukykyä bioturvallisuudesta kehittäminen 1.2 EPO / POH / K-P Suomen Yrityskiihdyttämöt ry Elintarvikealan kiihdyttämöhanke kehittäminen 16.3 UUD / POH / PIR / EPO Luonnonvarakeskus Sika- ja siipikarjatilat - lantafosforin ja -typen optimointi tilatasolla (SiFos) kehittäminen 16.0 VAR / POH / EPO / SAT A-Tuottajat Oy Lääkkeiden käyttötarpeen vähentämisellä kilpailukykyä sianlihantuotantoon kehittäminen 16.2 EPO / POH / K-P / SAT / VAR Satafood kehittämisyhdistys ry TERVE KALKKUNA - Tuotantoketjuun kilpailukykyä kalkkunoiden ilmapussintulehduksia vähentämällä kehittäminen 16.0 SAT / POH / EPO / VAR

13 Sähköisesti eli Hyrrä-järjestelmän kautta haetut hankkeet Sis: yritystuet, hanketuet, maatalousinvestoinnit ja nuoren viljelijän aloitustuet sekä Leader ELY-keskus 01 Uudenmaan ELY-keskus 02 Varsinais-Suomen ELY-keskus 03 Satakunnan ELY-keskus 04 Hämeen ELY-keskus 05 Pirkanmaan ELY-keskus 06 Kaakkois-Suomen ELY-keskus 07 Etelä-Savon ELY-keskus 08 Pohjois-Savon ELY-keskus 09 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 10 Keski-Suomen ELY-keskus 11 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 12 Pohjanmaan ELY-keskus 13 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 14 Kainuun ELY-keskus 15 Lapin ELY-keskus Yhteensä Hakemusten lkm Sähköiset hakemukset Paperihakemukset Sähköisten hakemusten osuus 70 % 74 % 75 % 77 % 77 % 81 % 75 % 85 % 83 % 93 % 62 % 81 % 91 % 93 % 86 % 79 % tty io) aan LYsen uus

14 MAASEUDUN RAHOITUSTILASTOT 2017 POHJANMAAN MAAKUNTA Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Maaseutuyksikkö K.T. Taitto: Kirsi Tikkanen Kannen kuvat: Kirsi Tikkanen, Maija Ahonen