PIRKKALA PEREEN ASEMAKAAVAN LAAJENNUKSEN (KAAVA NRO 248) ARKEOLOGINEN SELVITYS

Transkriptio

1 KULTTUURIYMPÄRISTÖPALVELUT HEISKANEN & LUOTO OY TAPANI ROSTEDT PIRKKALA PEREEN ASEMAKAAVAN LAAJENNUKSEN (KAAVA NRO 248) ARKEOLOGINEN SELVITYS

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto Perustietoa inventointialueesta Vesistöhistorian pääpiirteet Alueen historiallinen tausta Alueen aikaisemmat arkeologiset tutkimukset Inventointityö Tulokset Lähteet Kohteet Liite 1. Digitaalikuvaluettelo.. 26 Liite 2. Koekuoppaluettelo.. 27 Taustakartat: Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 12/2017 aineistoa I

3 PIRKKALA PEREEN ASEMAKAAVAN LAAJENNUKSEN (KAAVA NRO 248) ARKEOLOGINEN SELVITYS TIIVISTELMÄ Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy teki syksyllä 2017 arkeologisen inventoinnin Pirkkalan Pereensaaressa liittyen Pereen asemakaavan laajennukseen (kaava nro 248). Inventoinnin maastotyöt tehtiin kahtena päivänä 28. ja ja jälkityöt heti perään saman syksyn aikana. Inventoinnin esi-, kenttä- ja jälkitöistä vastasi arkeologi (FM) Tapani Rostedt. Arkeologisen inventoinnin kustannuksista vastasi Pirkkalan kunta. Varsinaiselta Pereen asemakaavan muutokseen nro 248 liittyvältä tarkastelualueelta paikannettiin yksi uusi muuna arkeologisena kulttuuriperintökohteena pidettävä kohde, inventoinnin kohde nro 1 Venevalkama (kalliohakkaus ja rautainen kallioon upotettu rengas). Lisäksi kaava-alueella havaittiin kolme muuta kohdetta, jotka eivät ole suojelukohteita, mutta jotka kuitenkin haluttiin mainita raportissa tulevia arkeologisia inventointeja ajatellen ja väärinkäsitysten välttämiseksi. Näitä niin kutsuttuja muita kohteita ovat inventoinnin kohteet numerot 2 4 (kaksi suhteellisen modernia raivausröykkiötä sekä yksi merimerkin, ns. kummelin perusta). ARKISTOTIEDOT Tutkimuksen laji Tutkimuslaitos: Inventoija: Arkeologinen inventointi Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy FM Tapani Rostedt Kenttätyöaika: ja tutkimuskerto- Peruskartta: Alkuperäinen mus: Kohteet: PK PIRKKALA Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy:n arkisto Muu arkeologinen kulttuuriympäristökohde: 1. Venevalkama (historiallinen aika, hakkaukset) Löydöt: Muut kohteet: 2. Pereensaari 1 (moderni, merimerkit) 3. Pereensaari 2 (moderni, raivausröykkiö) 4. Pereensaari 3 (moderni, raivausröykkiö) Ei luetteloituja löytöjä Aikaisemmat tutkimukset: Tuija-Liisa Soininen 1998 inventointi 1

4 LÄHESTYMISKARTTA Kartta 1. Selvitysalueen suurpiirteinen sijainti on merkitty kartalle keltaisella rajauksella. Pohjakartta: Maanmittauslaitos 12/ Johdanto Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy teki syksyllä 2017 arkeologisen inventoinnin Pirkkalan Pereensaaressa (Pereen asemakaavan laajennus, kaava nro 248). Inventoinnin maastotyöt tehtiin kahtena päivänä 28. ja ja jälkityöt heti perään saman syksyn aikana. Inventoinnin esi-, kenttä- ja jälkitöistä vastasi arkeologi (FM) Tapani Rostedt. Arkeologisen inventoinnin kustannuksista vastasi Pirkkalan kunta. Suunnittelualueelta ei ennen tutkimuksia tunnettu kiinteitä muinaisjäännöksiä. Sen läheisyydessä sijaitsevat Nuolialan ja Partolan historialliseen aikaan ajoittuvat kylätontit viittasivat kuitenkin siihen, että myös Pereensaaressa saattaisi sijaita kiinteitä muinaisjäännöksiä. Lisäksi Partolasta, Pereen Lalli-nimiseltä suolta, on löytynyt kivinen oikokirves (Hämeen Museo nro 927:1) kolmen kyynärän syvyydestä. Myös Nuolialasta on löytynyt tasataltta Eskolan pellosta (Hämeen Museo nro 966). Nämä löydöt viittaavat siihen, että historiallisen ajan lisäksi myös kivikautinen asuinpaikka Pereensaaressa voisi periaatteessa olla mahdollinen. Maastotöiden jälkeen kohteiden arvottamisesta oltiin yhteydessä Pirkanmaan maakuntamuseon arkeologiin ja tutkijaan Vadim Adeliin, jonka ohjeistuksen mukaisesti arkeologiset kohteet tutkimusalueella on arvotettu joko muiksi arkeologisiksi kulttuuriperintökohteiksi tai muiksi kohteiksi. Kiinteiden muinaisjäännösten 2

5 suojelustatus on selkeä ja perustuu Muinaismuistolakiin ja Maankäyttö- ja rakennuslakiin, niitä ei kaava-alueella havaittu. Muiden arkeologisten kulttuuriperintökohteiden suojelustatuksesta päättää lopulta museoviranomainen, mutta raportissa on mainittu mitkä kohteista tulisi suojella kaavoituksen keinoin. Niin kutsuttuina muina kohteina raportissa esitellään havaintoja, joita ei voi pitää suojelukohteina, mutta joiden esiintyminen alueella on hyvä huomioida raportissa muun muassa tulevia arkeologisia inventointeja ajatellen. Kartta 2. Pereensaari, tarkastetut alueet rasteroitu punaisella. Karttaan on merkitty myös lähistöllä sijaitsevat Partolan ja Nuolialan kylätontit. Pohjakartta: Maanmittauslaitos 12/ Perustietoa inventointialueesta Inventointialue sijaitsee Pirkkalan Pereensaaressa, Pereen kunnanosassa, Pyhäjärven etelärannalla, noin 4 km itäkoilliseen Pirkkalan kirkosta. Alueen omistaa Pirkkalan kunta, jonka toimesta alueelle ollaan laatimassa asemakaavaa. Selvityksen kohteena olevaa alue rajautuu lännessä, pohjoisessa ja idässä Pyhäjärveen, etelässä se rajautuu ohuen maakannaksen kautta Pereen kunnanosan kortteliin 1422, jonka kaavoitus on vahvistunut Inventointialue koostuu kahdesta kiinteistöstä, joista toinen on varsinainen pääsaari ja toinen sen pohjoisosassa sijaitseva vuokrakiinteistö asuin- ja ulkorakennuksineen. Vuokrakiinteistölle on ajotie saaren länsirantaa myötäillen. Saaren etelä- ja länsirannoilla on 120 kappaletta numeroituja luonnontilaisesti sijoitettuja venepaikkoja. Alueen rannan topografia on sen pohjois- ja länsiosassa melko jyrkkä ja kivinen. Rantamaasto on tarkastelualueen länsiosassa matalapiirteisempää, mutta sielläkin melko kivistä. Saaren keskiosa on viljely- ja maisemapeltoa, sen rannat kasvavat rehevää rantapuustoa. Leimallista alueen topografialle on rantojen kivikkoisuus ja suhteellisen tasainen peltoalue saaren keskellä. 3

6 Kuva 1. Kivistä rantavyöhykettä Pereensaaren länsipuolella. Kuvattu lounaasta. Kuva 2. Matalaa rantavyöhykettä Pereensaaren itäosassa. 4

7 Kuva 3. Pereensaaren keskiosan peltoaukeaa. Kuvattu kaakosta Vesistöhistorian pääpiirteet Jääkauden aikainen mannerjää hävisi Pirkanmaan alueelta yli vuotta sitten. Jään peräytyminen synnytti Pyynikinharjun itäisine ja läntisine jatkeineen (Alhonen 1988, 25.). Pirkkala oli tuolloin vielä veden alla. Ancylusjärven pinta on Pirkkalassa ollut metrin välillä: tällöin syntyi rantahiekkakerrostumia, mutta myös Näsijärven ja Pyhäjärven rantojen savikerrostumat. Ancylusvaiheen lopussa Pirkanmaan nykymuoto oli jo hahmotettavissa. Ancylusjärven pinnan alentuminen alle 100 metrin mpy aiheutti Näsijärven ja Pyhäjärven kuroutumisen itsenäisiksi järviksi: Näsijärvi kuroutui noin 8200 vuotta sitten ja Pyhäjärvi pari sataa vuotta myöhemmin. Litorinameri ei enää vaikuttanut Pirkkalan keskustaajamassa. Tammerkoski purkautui noin vuotta sitten, jolloin Näsijärven pinta laski ja sen seurauksena Pyhäjärven pinta nousi hetkellisesti jopa useita metrejä. (Virkkala 1964, ; ks. myös Alhonen 1988, 29 36) Pirkkalasta on vesiyhteydet Pyhäjärven kautta Nokianvirralle ja sitä kautta Kokemäenjoelle ja mereen. Eteläisiä järvireittejä pääsee Etelä-Hämeeseen, idempää jopa Päijänteelle asti. Näsijärven kautta kuljettaessa pääsee puolestaan Virtain Toisvedelle, jota pitkin pääsee sekä Lapuanjoen että Ähtärinjoen suuntiin. Nämä reitit ovat varmaankin olleet käytössä jo esihistoriallisena aikana. (esim. Salo 1988, ) 5

8 1.1.2 Alueen historiallinen tausta Varhaisin historiallinen asutus kartoissa Selvityksen kohteena olevan alueen maat ovat kuuluneet ilmeisesti Nikkilän tilan alueisiin pitkälle historian alkuhämäriin saakka. Näin voi päätellä ainakin asutusluetteloista vuodelta 1540 jossa Nuolialan kylässä mainitaan Nikkilä sekä vuoden 1903 pitäjänkartasta jossa Nikkilä on Pereensaaren niityn omistaja. Pereensaari on ilmeisesti ollut kautta aikain niittypeltona, tähän viittaavat vanhat kartat jotka kuvaavat aluetta. Kartta 3. Pirkkalan isojakokartassa vuodelta 1767 Pereensaareen on piirretty joitakin niittylatoja. Pyhäjärven rajakivi on merkitty (ks. kohde 1. Venevalkama). Kartta 4. Daniel Hallin kartta Pirkkalasta vuodelta 1770 (osa). Kuvaan on merkitty sinisellä laatikolla selvitysalueen sijainti. 6

9 Kartta 5. Pereensaari oli niittyalueena vuoden 1847 kartalla. Kuvaan on merkitty sinisellä laatikolla selvitysalueen sijainti. Kartta 6. Kartassa vuodelta 1855 näkyy talvitie joka aikanaan kulki Tampereelta Pereensaaren kautta Pirkkalaan. Kuvaan on merkitty sinisellä laatikolla selvitysalueen sijainti. 7

10 Kartta 7. Pitäjänkartta vuodelta 1903 (osa). Pereensaari oli tuolloin edelleen lähinnä niittynä ja peltona. Kuvaan on merkitty sinisellä laatikolla selvitysalueen sijainti. Kartta 8. Ote selvitysaluetta kuvaavasta Senaatinkartaston kartasta vuodelta Kuvaan on merkitty sinisellä laatikolla selvitysalueen sijainti. 8

11 1.1.3 Alueen aikaisemmat arkeologiset tutkimukset Pirkkalan kunta inventointiin Tampereen museoiden (nyk. Pirkanmaan maakuntamuseo) toimesta vuonna lnventoinnin kenttätyöt suorittivat Tuija-Liisa Soininen, Antti Bilund ja Marjo Meriluoto-Jaakkola vuoden 1998 huhti-toukokuussa ja raportin kirjoitti Tuija-Liisa Soininen talvella Tätä ennen Pirkkalaa on inventoitu kolmeen eri otteeseen luvun lopulla A.O.Heikel tarkasti joitakin kohteita Pyhäjärven rannoilta löytämättä kuitenkaan mitään esihistoriaan viittaavaa. Myös Hjalmar Appelgren kävi Pirkkalassa vuonna 1886 tutkiessaan Länsi-Suomen ja Hämeen linnavuoria. Vuonna 1938 Aari Erä-Esko inventoi Pirkkalassa Pyhäjärven rantoja muutaman päivän ajan ja löysi tällöin viisi muinaisjäännöskohdetta. Vuonna 1971 Pekka ja Mirja Miettinen suorittivat Pirkkalassa kahden viikon mittaisen inventoinnin löytäen 13 kiinteää muinaisjäännöstä. Tuija-Liisa Soinisen johtamassa inventoinnissa vuonna 1998 löytyi 11 kiinteää muinaisjäännöstä. 2 Inventointityö Muinaisjäännösten paikallistaminen ja arviointi perustuvat yleensä hankealueella ja sen lähialueilla tehtyjen arkeologisten selvitysten tuloksiin. Näiden tietojen lisäksi esiselvityksessä käytetään eri aineistoja, joiden avulla voidaan erottaa muinaisjäännösten kannalta relevantit alueet. Esihistoriallisten kohteiden osalta kaukokartoituksessa keskeisiä aineistoja ovat GTK:n kallio- ja maaperäkartat, Maanmittauslaitoksen ortoilmakuvat, korkeusmallit sekä laserkeilauksen perusteella laadittu pistepilviaineisto. Laserkeilausaineisto tuottaa hyvin tarkkaa tietoa kohteensa pinnanmuodoista ja sen avulla voidaan paikantaa lähinnä erilaisia kuoppaja kumpurakenteita. Historiallisen ajan kohteita etsitään laserkeilauksen lisäksi topografian, kirjallisuustietojen, perimätiedon, paikannimistön ja internetistä löytyvän historiallisen karttamateriaalin avulla, kuten pitäjäkarttojen, rajakarttojen, tieja liikennekarttojen, sotilaskarttojen ja myös alueesta laadittujen vanhimpien peruskarttojen avulla. Esitöiden yhteydessä selvitettiin alueelta tunnetut muinaisjäännöskohteet ja tutustuttiin alueen luonnonympäristöön ja historiaan. Esiselvityksen perustana käytettiin erityisesti Museoviraston muinaisjäännösrekisteriä, Pirkanmaan maakuntamuseon Siiri-tietokantaa ja aiempia tutkimuskertomuksia. Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä tarkasteltiin paikallishistoriateosten (Pirkkalan historia, Vanhan Pirkkalan historia, Tampereen historia 1) ja aluetta kuvaavan historiallisen karttamateriaalin avulla. Maastotyövaiheen aluksi koko kaava-alue tarkastettiin kauttaaltaan silmänvaraisesti. Erityistä huomiota kiinnitettiin ranta-alueisiin, sillä lidar-aineiston perusteella lähellä rantaa oli joitakin epämääräisiä kumpareita. Pereensaaren peltoalue oli suhteellisen tasainen ja sille tehtiin 17 kappaletta noin 40 x 40 cm koekuoppaa puhtaaseen pohjamaahan saakka, yleensä noin 40 cm syvyyteen esihistoriallisen/historiallisen ajan asutuksen kannalta potentiaalisimpiin maastonkohtiin. Koko kaava-alue käytiin läpi myös metallinilmaisimen kanssa noin 5 metrin kaistoissa ja rantavyöhyke kokonaan. 9

12 Maastotöiden yhteydessä löydetyt kohteet dokumentointiin muistiinpanoin, GPSlaitteella sekä valokuvaamalla. GPS-mittauksiin käytettiin Garmin GPSmap 62s laitetta. Mittausten tarkkuutena avoimessa maastossa voitaneen pitää noin ± 3-5 metriä. Maastossa kohteiden paikantamisen perusteena oli maaston topografia ja havainnot. Raportointivaiheessa analysoitiin maastotöiden yhteydessä kerätty aineisto sekä laadittiin raportti sekä siihen liittyvät luettelot ja kartat. Raportin koordinaatit on ilmoitettu ETRS-TM35FIN - järjestelmän mukaisina. Inventointiin liittyvät digitaalivalokuvat ja raportin alkuperäiskappale on arkistoitu Heiskanen & Luoto Oy:n arkistoon Tampereella, kopiot raportista löytyvät Museoviraston keskusarkistosta ja Pirkanmaan maakuntamuseon arkistosta. 3 Tulokset Tutkittavalle alueelle tehtiin yhteensä 17 koekuoppaa, yhdessäkään niistä ei havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. Maa-aines koekuopissa oli yleensä lähes puhdasta savea, tiilenpaloja havaittiin kuopissa vain vähän ja satunnaisesti. Kuvat 4 ja 5. Vasemmalla savipohjainen koekuoppa 2, oikealla sorapohjainen koekuoppa 10. Kuvat lounaasta. Tarkempi koekuoppakuvaus on liitteessä 2. Peltoalue ja rannat käytiin läpi metallinilmaisimen kanssa, löytöinä oli pääasiassa pullonkorkkeja, alumiinista valmistettuja oluttölkkejä sekä rautanauloja. Rautanaulojen keskittymiä havaittiin pellolla kahdella ympäristöstään luontaisesti hieman korkeammalla sijaitsevalla alueella, ne liittyvät todennäköisesti pellon reuna-alueilla sijainneisiin niittylatoihin jotka on merkitty isojakokarttoihin vuonna Niittylatojen mahdollisista perustuksista ei tehty havaintoja. 10

13 Kartta 9. Numeroidut koekuopat Pereensaaressa (sininen pallo) sekä metallinilmaisimella havaitut rautanaulojen keskittymät (punainen soikio). Inventoinnissa tarkastettiin koko kaava-alue silmänvaraisesti. Metallinilmaisimella tarkastettiin koko kaava-alue kattavasti lukuun ottamatta sen pohjoisosassa sijaitsevaa huvilatonttia. Huvilatontilla on ilmeisesti suoritettu metallinsulatusta ja valua, ainakin tontin reunoille on asetettu useita metallinvaluun tarkoitettuja upokkaita koristeeksi. Tontilla on ilmeisesti alle 50 vuotta vanhaa rautaa ja rautakuonaa jonkin verran. Kaavaan liittyviä vesialueita ei tarkastettu. Varsinaiselta Pereen asemakaavan muutokseen nro 248 liittyvältä tarkastelualueelta paikannettiin yksi uusi muuna arkeologisena kulttuuriperintökohteena pidettävä kohde, inventoinnin kohde nro 1 Venevalkama (kalliohakkaus ja rautainen kallioon upotettu rengas). Lisäksi kaava-alueella havaittiin kolme muuta kohdetta, jotka puolestaan eivät ole suojelukohteita. Näitä ovat inventoinnin kohteet numerot 2 4 (kaksi suhteellisen modernia raivausröykkiötä ja yksi merimerkin, ns. kummelin perusta). Turussa Tapani Rostedt, arkeologi (FM)

14 4 Lähteet Painamattomat lähteet Painetut lähteet Sähköiset lähteet Appelgren, Hjalmar Kertomus muinaistieteellisestä tutkimusretkestä Länsisuomessa ja Hämeessä suvella Erä-Esko, Aarni Pirkkalan pitäjän kiinteät muinaisjäännökset. Museoviraston keskusarkistossa. Miettinen, Pekka Pirkkalan inventointi. Museoviraston keskusarkistossa. Soininen, Tuija-Liisa Pirkkala. Arkeologinen perusinventointi Pirkanmaan maakuntamuseon arkistossa. Alhonen, P., Tampereen luonnonympäristön kehitysvaiheet. Tampereen historia I. Vaiheet ennen 1840-lukua. (Alhonen & Salo & Suvanto & Rasila toim.). Tampere. Jaakkola K Pirkkalan historiaa. Teoksessa Pirkkalan historia.(k V Kaukovalta, K Jaakkola, Aug.Sorila toim.). Tampere: Hämeen Kirjapaino Oy, Miettinen Mirja Vanhan Pirkkalan esihistoria. Teoksessa Vanhan Pirkkalan historia. (Juhani Saarenheimo toim. ). Tampere: Hämeen Kirjapaino Oy, Niukkanen, Marianna Asutus- ja elinkeinohistoriallisten muinaisjäännösten inventointi. (Maaranen, Päivi, Kirkinen Tuija toim.) Arkeologinen inventointi. Opas inventoinnin suunnitteluun ja toteuttamiseen. Museovirasto. s Saarenheimo Juhani Vanhan Pirkkalan historia. (Juhani Saarenheimo toim. ). Tampere: Hämeen Kirjapaino Oy, Salo, Unto Tampereen esihistoria. (Alhonen & Salo & Suvanto & Rasila toim.). Tampereen historia 1. Vaiheet ennen 1840-lukua. Tampereen kaupunki. s Suvanto, Seppo Talonpoikainen Tampere keskiajalta 1600-luvun puoliväliin. (Aihonen & Salo & Suvanto & Rasila toim.). Tampereen historia 1. Vaiheet ennen 1840-lukua. Tampereen kaupunki. s Virkkala, Kalevi Maaperä. Teoksessa Arvo Matisto ja Kalevi Virkkala: Tampereen seudun geologia. Tampereen tieteellisen seuran julkaisuja 2. Porvoo. Museovirasto, Kulttuuriympäristö, rekisteriportaali, ( 12

15 Historialliset kartat Pirkkala 1767 (isojako). Maanmittausarkiston uudistusarkisto, uudistuskartat ja asiakirjat/hämeen lääni/pirkkala/h7:12/1-7. Pirkkala Pirkkala Pirkkala Pirkkala Pirkkala 1909 (senaatinkartta). 13

16 5 Kohteet Taulukko 1. Dokumentoidut kohteet. Ks. tarkemmin kartta 10. NRO Nimi laji MJ tyyppi 1 Venevalkama 2 Pereensaari 1 muu arkeologinen kulttuuriperintökohde, suojelukohde muu kohde, ei suojelukohde taide, muistomerkit kivirakenteet Ajoitus historiallinen aika historiallinen aika Koord. ETRS 89 N Koord. ETRS 89 E Pereensaari 2 4 Pereensaari 3 muu kohde, ei suojelukohde muu kohde, ei suojelukohde kivirakenteet kivirakenteet historiallinen aika historiallinen aika Kartta 10. Havaitut kohteet kartalla. Venevalkama-niminen muu arkeologinen kulttuuriperintökohde merkitty kartalle sinisellä pallolla, muut havaitut kohteet vihreällä. Pohjakartta Maanmittauslaitos 12/

17 KOHTEET MUUT ARKEOLOGISET KULTTUURIPERINTÖKOHTEET 1. Venevalkama Nimi: Venevalkama Kunta/kylä/kiinteistö: Pirkkala/Pere/ Laji: Ajoitus: Muinaisj.tyyppi: Muu arkeologinen kulttuuriperintökohde historiallinen aika taide, muistomerkit/ hakkaukset Lukumäärä: 1 Kartat: 10 ja 11 Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) N E Z/m.mpy 78 m mpy Koord.selite löydöt Peruskartta: Hakkauksen koordinaatit, virhemarginaali +/- 3 5 m Ei löytöjä PK Pirkkala Aiemmat tutkimukset: - Asemakaavallinen suositus: muu arkeologinen kulttuuriperintökohde suojellaan asemakaavassa 15

18 Kartta 11. Kohdekartta, kohteet 1-4. Ei mittakaavassa. Pohjakartta Maanmittauslaitos 12/2017. Kohteen sijainti Kohde sijaitsee noin 4 km itäkoilliseen Pirkkalan kirkosta, Pyhäjärven etelärannalla, Peren kaupunginosassa, Pereensaareen vievän tien (Peresaarentie) itäpuolella. Kohteen kuvaus Pyhäjärven etelärannalla on iso kivi, kooltaan noin 3x2 metriä, johon on upotettu rautarengas, ilmeisesti veneen kiinnittämistä varten. Renkaan pohjoispuolelle on hakattu halkaisijaltaan 45cm kokoinen pyöreä kuvio, josta lähtee nuolenkärki alaspäin/pyhäjärvelle/pohjoiseen, osoittaen rautarengasta. Rautarenkaasta noin 40cm länteen on samaan kiveen upotettu rautatanko rajamerkin paikantamiseksi. Kyseessä on ilmeisesti vanha rajakivi, johon rajan tarkennukseksi on myöhemmin upotettu tarkempi rajamerkki. Nykyään edelleen 16

19 käytössä olevat rajamerkit eivät sinällään ole muinaismuistolain mukaan suojeltuja, mutta ne tulisi kaavan suunnittelussa ottaa huomioon osana alueen asutushistoriaa. Kohteessa sijaitseva rajapiste on merkitty jo vuoden 1767 isojakokarttaan (ks. kartta 3). Ehdotus kohteet sujelustatukseksi: muu arkeologinen kulttuuriperintökohde. Suojelukohde. Kuva 6. Kohde 1. Venevalkama; hakkaus ja rautarengas isossa maakivessä. Kuvattu luoteesta. 17

20 MUUT KOHTEET 2. Pereensaari 1 Nimi: Pereensaari 1 Kunta/kylä/kiinteistö: Laji: Ajoitus: Muinaisj.tyyppi: Pirkkala/Pere/ Muu kohde moderni kivirakenteet/merimerkit Lukumäärä: 1 Kartat: 10 ja 11 Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) N E Z/m.mpy 78 m mpy Koord.selite Kummeliperustan koordinaatit, virhemarginaali +/- 3 5 m löydöt Ei löytöjä Peruskartta: PK Pirkkala Aiemmat tutkimukset: - Asemakaavallinen suositus: Ei suojelukohde Kohteen sijainti: Kohde sijaitsee noin 4 km itäkoilliseen Pirkkalan kirkosta, Pyhäjärven etelärannalla, Peren kaupunginosassa, Pereensaaren pohjoiskärjessä. 18

21 Kuva 7. Kohde 2. Kummelin perustuskiveystä. Kuvattu kaakosta. Kohteen kuvaus: Paikalla on 2m x 2m kokoinen kivilatomus, korkeudeltaan 0,3 metriä. Se koostuu halkaisijaltaan 20 cm tai tätä pienemmistä kivistä. Latomuksen päällä on isompia, särmikkäitä kiviä. Ilmeisesti kyseessä on vanhan kivestä rakennetun merimerkin (kummelin) perusta. Nykyinen merimerkki on tämän perustan vieressä, runsaan metrin siitä pohjoisluoteeseen. Ehdotus kohteet suojelustatukseksi: Muu kohde. Latomus vaikuttaa nuorelta. Sen sijainti on merkitty vuoden 1953 pitäjänkarttaan mutta ei sitä vanhempiin karttoihin. Ei suojelukohde. 19

22 3. Pereensaari 2 Nimi: Pereensaari 2 Kunta/kylä/kiinteistö: Laji: Ajoitus: Muinaisj.tyyppi: Pirkkala/Pere/ Muu kohde moderni kivirakenteet/peltoröykkiöt Lukumäärä: 2 Kartat: 10 ja 11 Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) N E Z/m.mpy 80 m mpy Koord.selite löydöt Peruskartta: Itäisemmän peltoröykkiön koordinaatit, virhemarginaali +/- 3 5 m Ei löytöjä PK Pirkkala Aiemmat tutkimukset: - Suojelustatus: Ei suojelukohde Kohteen sijainti: Kohde sijaitsee noin 4 km itäkoilliseen Pirkkalan kirkosta, Pyhäjärven etelärannalla, Peren kaupunginosassa, Pereensaaren pohjoisosassa. Kohteen kuvaus: Kohdekoordinaattien P: , I: osoittamassa kohdassa on kiviröykkiö joka on kooltaan noin 3 x 2 x 0,5 metriä. Kivikasa vaikuttaa suhteellisen nuorelta ja liittyy todennäköisesti Pereensaaren keskiosassa sijaitsevaan niittypeltoon. Kyseessä lienee pellon raivausröykkiö. Röykkiöstä noin 5 metriä koilliseen on toinen röykkiö, kooltaan 2 x 1 x 0,3 metriä. Sen gps-koordinaatit ovat /

23 Kuvat 8 ja 9. Kohde 3. Vasemmalla isompi peltoröykkiö, oikealla sen vieressä sijaitseva pienempi röykkiö. Kuvattu kaakosta. Ehdotus kohteen suojelustatukseksi: Muu kohde. Peltoröykkiöt liittyvät Pereensaaren keskiosassa sijaitsevaan peltoalueeseen. Ei suojelukohde. 21

24 4. Pereesaari 3 Nimi: Pereensaari 3 Kunta/kylä/kiinteistö: Laji: Ajoitus: Muinaisj.tyyppi: Pirkkala/Pere/ Muu kohde moderni kivirakenteet/peltoröykkiöt Lukumäärä: 1 Kartat: 10 ja 11 Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) N E Z/m.mpy 80 m mpy Koord.selite löydöt Peruskartta: Peltoröykkiön eteläpään koordinaatit, virhemarginaali +/- 3 5 m Ei löytöjä PK Pirkkala Aiemmat tutkimukset: - Suojelustatus: Ei suojelukohde Kohteen sijainti: Kohde sijaitsee noin 4 km itäkoilliseen Pirkkalan kirkosta, Pyhäjärven etelärannalla, Peren kaupunginosassa, Pereensaaren pohjoisosassa. Kohteen kuvaus: Kohdekoordinaattien P: , I: osoittamasta kohdasta pohjoiseen on loiva kivivalli, kooltaan noin 10 x 1 x 0,5 metriä. Kivivalli vaikuttaa suhteellisen nuorelta ja liittyy todennäköisesti Pereesaaren keskiosassa sijaitsevaan niittypeltoon (vrt. edellinen kohde Pereensaari 2). Kyseessä on ilmeisesti pellon raivausröykkiö/valli. Sen pohjoispään gps-koordinaatit ovat /

25 Kuva 10. Kohde 4. Kivivalli Pereesaaren pohjoisosassa sijaitsevan huvilan länsipuolella. Ehdotus kohteet suojelustatukseksi: Muu kohde. Peltoröykkiöt liittyvät Pereensaaren keskiosassa sijaitsevaan peltoalueeseen. Ei suojelukohde. 23

26 Liite 1. DIGITAALIKUVALUETTELO Kuvannut Tapani Rostedt. Kuvia säilytetään Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy:n arkistossa kokoelmatunnuksella Pirkkala Pereensaari 2017:1 11. Kuvan Aihe kuvattu suunnasta pvm nro 1 Kivistä rantavyöhykettä Pereensaaren länsipuolella. Kuvattu Lounaasta. SE Matalaa rantavyöhykettä Pereensaaren itäosassa. Kuvattu koillisesta. NW Pereensaaren keskiosan peltoaukeaa. Kuvattu kaakosta. SW Savipohjainen koekuoppa 2. Kuvattu lounaasta. kartta Sorapohjainen koekuoppa 10. Kuvattu lounaasta 6 Kohde 1. Venevalkama; hakkaus ja rautarengas isossa maakivessä. NE Kuvattu luoteesta. 7 Kohde 2. Kummelin perustuskiveystä. Kuvattu kaakosta. SW Kohde 3. Isompi peltoröykkiö. Kuvattu kaakosta. SW Kohde 3. pienempi peltoröykkiö. Kuvattu kaakosta. SW Kohde 4. Kivivalli Pereensaaren pohjoisosassa sijaitsevan huvilan SE länsipuolella. Kuvattu lounaasta. 11 Yleiskuva tutkimusalueesta (raportin kansikuva). Kuvattu lounaasta. SE

27 Liite 2. Koekuoppaluettelo Nro N E Koko Kyntökerros Pohja Löydöt KK x41x45cm 40cm Savi - KK x39x40cm 38cm Savi - KK x39x43cm 40cm Savi - KK x37x42cm 39cm Savi - KK x34x41cm 38cm Savi 1 tiilenpala KK x38x45cm 41cm Ruskea hiekka - KK x39x47cm 40cm Ruskea sora - KK x39x43cm 39cm Savi - KK x39x42cm 41cm Savi 2 tiilenpalaa KK x39x43cm 36cm Ruskea sora - KK x40x46cm 39cm Savi - KK x37x41cm 38cm Savi 1 tiilenpala KK x38x43cm 39cm Savi - KK x38x43cm 37cm Savi - KK x38x41cm 37cm Savi - KK x38x43cm 38cm Savi - KK x41x45cm 41cm Savi - 25