Pirttiranta. Asemakaava nro Yleisöilta Königstedtin koululla

Transkriptio

1 Pirttiranta Asemakaava nro Yleisöilta Königstedtin koululla

2 Illan ohjelma 18:00 Avaussanat aluearkkitehti Anna-Riitta Kujala 18:05 Asemakaavaprosessi asemakaavasuunnittelija Eija Hasu 18:20 Pirttirannan asemakaavoituksen tavoitteet ja taustat yleiskaavasuunnittelija Anna-Mari Kangas, suunnitteluinsinööri Antti Auvinen, geotekniikkapäällikkö Heikki Kangas, asemakaavasuunnittelija Eija Hasu 18:45 Tavoitteet ja vaikutusten arviointi asukkaiden ja osakkaiden näkökulma 19:30 Yhteenveto miten tästä eteenpäin 19:35 Vapaa keskustelu asiantuntijoiden ja suunnittelijoiden kanssa Tilaisuus päättyy klo 20:00

3 ASEMAKAAVAPROSESSI ALOITUS OAS LUONNOS EHDOTUS HYVÄKSY- MINEN VOIMAAN- TULO

4 KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ Mikä on yleiskaava? Mikä on asemakaava? Yleiskaava on yleispiirteinen suunnitelma, jolla ohjataan kaupungin yhdyskuntarakennetta, maankäyttöä ja liikenneverkkoa. Siinä varataan alueita mm. asumisen, työpaikkojen, liikenteen, luonnonsuojelun ja virkistyksen tarpeisiin. Yleiskaava laaditaan Vantaalla oikeusvaikutteisena. Yleiskaava 2007 (lainvoimainen) Yleiskaava 2020 (prosessi käynnissä) Asemakaavassa määritellään alueen tuleva käyttö: mitä säilytetään, mitä saa rakentaa, mihin ja millä tavalla. Kaavassa osoitetaan esimerkiksi rakennusten sijainti, koko ja käyttötarkoitus. Asemakaava voi koskea kokonaista asuntoaluetta asuin-, työ- ja virkistysalueineen tai joskus jopa vain yhtä tonttia. Asemakaavaan kuuluvat asemakaavakartta sekä kaavamerkinnät ja -määräykset. Asemakaavaan liittyy selostus, jossa kerrotaan kaavan laatimisesta ja keskeisistä ominaisuuksista. 4

5 Yleiskaava: Pirttiranta Yleiskaavoissa 1983, 1992 ja 2007 loma-asuntoalue RA alue varataan yksiasuntoisille loma-asunnoille ja ryhmäpuutarhoille. Alueella voidaan sallia myös aluetta palvelevia yhteistiloja lisätty: rakentaminen edellyttää, että alue on suojattu tulvalta. Vantaan kaupunkisuunnittelu, Kivistö

6 ALOITUS OAS LUONNOS EHDOTUS HYVÄKSY- MINEN VOIMAAN- TULO

7 ALOITUS OAS LUONNOS EHDOTUS HYVÄKSY- MINEN VOIMAAN- TULO Vantaan kaupunki tai yksityinen maanomistaja hakee asemakaavaa. Vantaan kaupunki päättää asemakaavoituksen aloittamisesta. Asemakaavatyö hyväksytään Vantaan kaupunkisuunnittelun työohjelmaan. Järjestetään aloituskokous, jota usein edeltää neuvottelut ja selvitystyöt, ja jossa määritellään kaavatyön tavoitteet sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma.

8 ALOITUS OAS LUONNOS EHDOTUS HYVÄKSY- MINEN VOIMAAN- TULO suunniteltava alue ja sen sijainti aloite kaavan laatimiseksi mahdolliset maankäyttösopimukset suunnittelun lähtökohdat, vaihtoehdot ja sen tavoite vaikutusten arvioinnit osalliset ja vuorovaikutus eri laatimisvaiheissa kaavan laatimisvaiheet kaavanlaatijan yhteystiedot

9 Yleisötilaisuus Mielipide Lausunnot ALOITUS OAS LUONNOS EHDOTUS HYVÄKSY- MINEN VOIMAAN- TULO Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolon aikana voit jättää siitä virallisen mielipiteen. Mielipiteet toimitetaan kirjaamoon: Vantaan kaupunki, Kirjaamo, Asematie 7, Vantaa, tai Ilmoita mielipiteeseen mukaan nimi ja osoite sekä kaavatyön numero. (Jos allekirjoittajia useita, yksi osoite riittää)

10 Yhteydenpito kaavasuunnittelijaan Luonnos nähtäville: Mielipiteet Lausunnot ALOITUS OAS LUONNOS EHDOTUS HYVÄKSY- MINEN VOIMAAN- TULO Asemakaavan luonnosaineistossa otetaan huomioon OAS-vaiheessa saadut mielipiteet ja lausunnot, asemakaavan tavoitteet sekä kaikki saatavilla oleva lähtötiedot. Suunnittelukokoukset ja viranomaisneuvottelut ovat osa suunnittelua, kuten myös vaikutusten arviointi. Kaupunkisuunnittelulautakunta ja kaupunginhallitus käsittelevät asemakaavaluonnoksen ja päättävät sen asettamisesta nähtäville. Kaavan nähtävilläolon aikana voivat osalliset antaa viralliset mielipiteet. Viranomaisilta ja vastaavilta tahoilta pyydetään lausunnot.

11 Yhteydenpito kaavasuunnittelijaan Ehdotus nähtäville: Mielipiteet Lausunnot ALOITUS OAS LUONNOS EHDOTUS HYVÄKSY- MINEN VOIMAAN- TULO Asemakaavaehdotus laaditaan saatujen mielipiteiden ja lausuntojen sekä tarkentuneiden tietojen pohjalta. Suunnittelukokoukset ja viranomaisneuvottelut ovat osa suunnittelua. Kaupunkisuunnittelulautakunta ja kaupunginhallitus käsittelevät kaavaehdotuksen ja päättävät kaavan asettamisesta nähtäville. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot ja siitä voi jättää muistutuksen. Muistutuksiin ja lausuntoihin annetaan vastineet ja ne kirjataan kaavaselostukseen. Vastineet postitetaan osallisille osana hyväksymiskäsittelyä.

12 Valitus ALOITUS OAS LUONNOS EHDOTUS HYVÄKSY- MINEN VOIMAAN- TULO Kaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Kaupunginvaltuuston tekemään kaavan hyväksymispäätökseen haetaan muutosta (Helsingin) hallinto-oikeudelta kunnallisvalituksella (laillisuusperuste). Valituksen voi tehdä kaavan osallinen mutta myös kuka tahansa kunnan jäsen.

13 ALOITUS OAS LUONNOS EHDOTUS HYVÄKSY- MINEN VOIMAAN- TULO Kaavan voimaantulosta kuulutetaan kaupungin verkkosivuilla, Vantaan Sanomissa, Hufvudstadsbladetissa ja kaupungin ilmoitustaululla.

14 PIRTTIRANNAN ASEMAKAAVOITUKSEN TAVOITTEET JA TAUSTAT

15 Tavoite: Asemakaava loma-asumiselle (tapaaminen Vantaan kaupunki Pirttiranta Oy hallitus ) Asemakaavalla määritellään rakentamisen edellytykset, määrä ja periaatteet (vrt. MRL 116 ; ks. OAS) Kaupunki esittää asemakaavan laatimista omalla kustannuksellaan, mutta päätös asiasta tehdään asemakaavaprosessin alkaessa Eteneminen perustuu vuoden 2015 selvitystyön pohjalta laadittuihin vaihtoehtoarvioihin

16 AIKAJANA 1975 Selvitys rakennuksista ja asumisesta 1977 Suunnittelutavoitteet 1978 Tavoitteiden muuttaminen ympärivuotiseen asumiseen 1956 Pirttiranta perustetaan 1983 Yleiskaava Loma-asuntoalue 2004 Kesätulva Tulvasuojauksen suunnittelu alkaa Kaupungin ja yhtiön tapaaminen 2012 Tulvavalli rakennetaan 2010 Laki tulvariskien hallinnasta, Pirttiranta tulvariskialue Suurtulva 1991: Loma-asunnon enimmäiskoko 75 k-m2 1997: 100 k-m Loma-asunnon kokoa neliöinä ei enää rakennusjärjestyksessä 2015 Selvitys historiasta ja nykytilasta 2007 Yleiskaava: Loma-asuntoalue, tulvasuojelun tarve huomioitu 2018 Asemakaavoituksen käynnistäminen Ely tapaaminen Aloituskokous OAS-julkaisu Yleisöilta

17 Pirttirannan tulvat vuonna 1966 ja 2004

18 Yleistä tulvista Tulvat syntyvät - vettä on enemmän kuin joen välityskyky pystyy johtamaan uomassa - veden johtamisjärjestelmän normaali toiminta on estynyt Syynä voi olla esim. rantapenkereen sortuma tai joen siltarummun tukkeutuminen - Suomessa on käytännössä kolme tulvatyyppiä vesistötulva kaupunki- eli hulevesitulva meritulva

19 Vantaan suurtulva vuonna 1966 Tulva-alue (keltainen) Alue peittyy veden alle tulvan sattuessa. Määritetään tapahtuneiden vesistötulvien tai mallintamisen perusteella. Suurtulva poikkeuksellisen myöhäinen kevät - paksut jäät muodostivat jääpatoja - tulvahuippu ajoittui toistuvuus 1/250 a - Vantaalla tulvajärviä oli yhteensä 15km 2.

20 Pirttirannan mallinnetut tulva-alueet Vantaanjoen ylin vedenpinta Pirttirannassa HW 1/100 = 29.84m (N 2000 ) HW 1/250 = 29.91m (N 2000 ) Pirttirannan tulva-alue Lähde: Vantaan kaupungin ortoilmakuva v.2013 ja tulvakartat (1/250)

21 Tulvapato Pirttirannan tulva-alueen poikkileikkaus HW 1/250 Vantaanjoen ylin vedenpinta Pirttirannassa HW 1/100 = 29.84m (N 2000 ) HW 1/250 = 29.91m (N 2000 ) Pato suojaa kerran 100 vuodessa tapahtuvan tulvan aikana. Pirttirannan tulva-alue HW 1/100

22 Pirttirannan tulva-alueen tulvapenger ja Vantaanjoen mallinnettu tulvakorkeus (HW 1/250) Tulvakorkeus HW 1/250 = 29.91m (N 2000 ) Penkereen korkeus HW 1/100 = m (N 2000 ) Huom. Penkereen harjankorkeus on alempi kulkuväylien kohdalla

23 Tulviin varautuminen Vantaalla - Laaditut tulvaselvitykset - Tulvaohje asukkaille Asukkaiden ja omaisuuden suojaaminen tulvavaaraalueilla Vantaalla - Vantaan tulvaohjelma Kaupungin kestävän maankäytön ja rakentamisen ohjaus - Tulvariskien hallinta - Toimenpiteet ja vastuut - Tulvatietojen kartoitus - Hulevesitulvariskien alustava arviointi Kaupungin hulevesikohteiden tunnistus - Hulevesitulvariskipaikkojen arvottaminen - Tulvapaikkojen esittäminen - Uudenmaan tulvariskialueet 2018 (ELY) - Vantaalta nimetty muuksi tulvariskialueeksi - Pirttiranta (punainen piste kartalla) - Jokivarsi-Nikinmäki Vantaan tulvaohjelman osa-alueet Vantaan hulevesitulvariskikohteet

24 Maaperän vakavuus ja stabiliteetti

25 Johtopäätökset Rannan kokonaisvakavuus on nykyisen rakennusmassan osalta tutkimusten perusteella on juuri ja juuri riittävä, mutta hyvin lähellä raja-arvoa. Käyttörajatilan tarkastelua ei ole tehty, jolloin maapohjan sivusiirtymät voivat olla haitallisen suuria paalutetuille rakennuksille. Alueen kokonaisvakavuus heikentyy kaiken uuden rakentamisen seurauksena, jos vahvistamattomalle maapohjalle, saven päälle tuodaan uusia maatäyttöjä. Rakennusaikana vakavuus tulisi tarkastella leikkauslujuuden mukaan, jolloin uutta rakentamista ei saisi tehdä m lähemmäksi rantaa ilman pohjanvahvistuksia. Rantatörmän vakavuus on riittämätön, eikä uusia täyttöjä voi tehdä ilman pohjanvahvistuksia

26 Alin hyväksytty rakentamisen korkeus 2014 Uudenmaan ELY-keskukselta pyydetty lausunto alueen maankäytöstä. Lausunto ei esitä ehdottoman kieltävää kantaa rakentamiselle: Uudenmaan ELY-keskuksen suositus alimmaksi hyväksyttäväksi rakentamiskorkeudeksi Pirttirannan loma-asuntoalueen kohdalla on N ,85 metriä (N ,05 metriä). Alue ei ole suositeltava kohde asutuksen lisärakentamiselle ja se tulee säilyttää yleiskaavan mukaisesti loma-asuntoalueena. Vanhan rakennuskannan osalle voidaan sallia hyväksyttäväksi ylläpitokorjauksia ja korvaavaa rakentamista, mutta asuintalojen lisäämistä tai omakotitalojen uudisrakentamista ei ole syytä sallia. Koska kyse on maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamasta ranta-alueesta, edellyttää asutuksen lisääminen uusilla lomarakennuksilla tai omakotitaloilla Uudenmaan ELY-keskuksen myöntämää poikkeamislupaa (MRL ). ELY-keskus pitää tavoiteltavana, että Vantaanjokivarret säilyvät muutoinkin mahdollisimman yhtenäisinä rakentamattomina viheralueina ja maisema-alueina ottaen huomioon Vantaanjoen Natura-arvot ja Vantaanjokilaakson kulttuurimaisema-arvot. Lausunnossa mainittu tulvasuojauksen vähäinen korottaminen on tehty talvella 2014 Suuremmassa määrin ei suojausta voi parantaa ilman suuria kustannuksia. => vaihtoehtojen vertailussa suojaustasoa voisi parantaa tekemällä rantatörmään kevennetyn korotuksen vaahtolasista (Selvitys Pirttirannan 2015:20) Vantaan kaupunkisuunnittelu, Kivistö

27 Pirttiranta Oy hallituksen ja Vantaan kaupungin tapaaminen AIKAISEMMIN KÄSITELLYT VAIHTOEHDOT VE 0: Nykytila jatkuu: ei laadita asemakaavaa VE 1: Asemakaava loma-asuntoalueelle Pois jääneet vaihtoehdot VE 2: Asemakaava pientaloalueelle (stabilointi, korotus) Lunastus virkistysalueeksi Tulvariskin poistaminen ruoppaamalla

28 VE 0 Nykytila jatkuu Ei laadita asemakaavaa Vaikutus rakentamiseen Rakentamisen edellytyksenä edelleen suunnittelutarveratkaisu Laaditaan suunnitteluperiaatteet, joissa rakentamisen edellytykset määritellään Tapauskohtainen harkinta, kaikille ei voida taata samaa ratkaisua Suhde yleiskaavaan ja sen päivitykseen? Taloudelliset vaikutukset Ei merkittäviä kustannuksia kaupungille tai Pirttiranta Oy:lle Rakentaminen kevennetyillä korotuksilla hieman kalliimpaa Sosiaaliset vaikutukset Nykyiset ongelmat (mm. osoite) eivät poistu, alue säilyy ennallaan Suunnitteluperiaatteilla ei juridista painoarvoa: ei tasa-arvoinen Vaikutukset ympäristöön ja maisemaan Rakennuskanta rapistuu hiljalleen, mikäli vanhoja rakennuksia ei korjata tai korvata uusilla 28

29 VE 1 Asemakaava: loma-asuntoalue Vaikutus rakentamiseen Asemakaava rakennuslupien perustana (määrittelee rakentamisen edellytykset) Maltillisin vaihtoehto: ei uutta rakentamista, nykyisiä voi ylläpitää Keskilinjan vaihtoehto: kevennetyt korotukset, rakennusala alueella ei kasva merkittävästi (keskimäärin 50 m2/palsta) Voimakkain vaihtoehto: uutta rakentamista, rakennusala alueella kasvaa (asukkaiden toiveena 100 m2/palsta), maaperän stabilointi Taloudelliset vaikutukset Ei merkittäviä kustannuksia kaupungille tai Pirttiranta Oy:lle (VE 1a) Rakentaminen kevennetyillä korotuksilla hieman kalliimpaa; stabilointi ja korotus huomattavan kallista (voimakkain VE1) Asemakaava turvaa osakkeen arvon Korvausvastuut Tulvavallien vuokraus Vantaan kaupungilta Pirttiranta Oy:lle (tulvavallien vastuutaholla) Sosiaaliset vaikutukset Alue säilyy ja kehittyy loma-asuntoalueena Kaava turvaa tasapuolisuuden, yhteiset pelisäännöt selvät Ei voida valvoa asumista, mutta alueelle ei saa uutta vakituista osoitetta Vaikutukset ympäristöön ja maisemaan Rakennuskanta uudistuu loma-asuntoalueena, alueen ilme kohenee

30 vaikutukset VE 0 Ei asemakaavaa VE 1 Asemakaava lomaasumisen alueelle VE x Tähän oma tavoite RAKENTAMINEN (rakennusoikeus, uudisrakentaminen, korvaava rakentaminen, jne.) TALOUDELLISET (omaisuuden arvo, jälleenmyynti, jne.) SOSIAALISET (yhteisö, tulevaisuuden mahdollisuudet, jne.) TURVALLISUUS (tulvavaara, korvausvastuut, tulvavallien hallinta, jne.) MAISEMA JA YMPÄRISTÖ (paikallinen ja alueellinen, jne.) 30

31 YHTEENVETO

32 Pirttiranta kaavatyö nro aikataulu Hanketta pohjustavat neuvottelut ja keskustelut Aloituskokous OAS o kaavoitus vireille o Yleisötilaisuus (tulokset nettisivulle) o Mielipiteet ja lausunnot mennessä Asemakaavaluonnos 2019 o Suunnittelu ja suunnittelukokoukset o Nähtävilläolo o mielipiteet, lausunnot Asemakaavaehdotus 2019 / 2020 o Suunnittelukokoukset o Nähtävilläolo o muistutukset, lausunnot Asemakaava ja yleiskaava 2020

33 ASEMAKAAVAPROSESSI: OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OAS ALOITUS OAS LUONNOS EHDOTUS HYVÄKSY- MINEN VOIMAAN- TULO Pirttirannan asemakaavan (nro ) osallistumis- ja arviointisuunnitelma on julkaistu ja siihen voi jättää viralliset mielipiteet ja lausunnot saakka. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voidaan tehdä työn kuluessa tarvittaessa muutoksia ja täydennyksiä, jolloin Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta julkaistaan päivitys. Mielipiteet ja lausunnot otetaan osaksi kaavasuunnittelua ja ne ovat osa kaavaselostusta. MITEN VOIN VAIKUTTAA? Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolon aikana osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, kaavan lähtökohdista ja tavoitteista on mahdollisuus jättää mielipide. Mielipiteet toimitetaan kirjaamoon: Vantaan kaupunki, Kirjaamo, Asematie 7, Vantaa, tai Mielipiteeseen mukaan myös mielipiteen antajan nimi ja osoite (ei julkaista) sekä kaavatyön numero. 33

34 Kiitos! Kivistön asemakaavayksikkö: Anna-Riitta Kujala ja Eija Hasu Vantaan yleiskaavoitus: Anna-Mari Kangas Kuntatekniikka: Heikki Kangas ja Antti Auvinen