Yhteistyöstä yhdessä tekemiseen

Transkriptio

1 Yhteistyöstä yhdessä tekemiseen - monitoimijainen lastensuojelun ja lastenpsykiatrian perhekuntoutuksen implementointi LAPE erityistason palvelujen yhteiskehittämisen työpaja Eija Ala-Toppari- ja Noora Aarnio

2 Lähtötilanne Lastensuojelulain mukaista perhekuntoutusta tuotetaan moninaisina yhdistelminä kunnan omana toimintana tai ostopalveluina (Alatalo ym. 2017, 9-10,17) Lähtökohtaisesti Etelä-Pohjanmaalla ei ole perhekuntoutukseen yhteneviä sisältöjä tai toimintamalleja, vaan jokaisella toimijalla on omanlaisensa palvelut. Perhekuntoutusta ei tuoteta julkisena palveluna juurikaan. Kuntayhtymä Kaksineuvoisen perhetyössä on kehitetty kotiin päin toteutettavaa perhekuntoutusta vuodesta 2014 alkaen. Perhekuntoutukseen kuuluu perhearviointi (Suomen mielenterveysseura), perhetyö ja ratkaisukeskeinen lyhytterapia. Toimintamallin taustalla on systeemiteoreettinen ajattelu. 2

3 THL:n mallinnuksen sisältöelementit ohjaa pilottia Lapsikeskeinen suojelu ja perheen toimijuuden tukeminen lastensuojelun perhetyössä ja perhekuntoutuksessa: Kohti monitoimijaista, yhteistä perhetyötä

4 Monitoimijainen arviointi THL 26/2017 4

5 Kuvaus pilotista 1/4 Pilotin prosessi 1. Kevät ja syksy 2017 Pilotin ja opinnäytetyön valmistelu 2. Kevät 2018 syksy 2018 Perhekuntoutukset käynnissä kahdelle perheelle 3. Kevät 2018 Asiakaskehittäjäryhmä perhekuntoutuksessa olleille vanhemmille (ryhmä yritettiin saada toimintaan 3 kertaa, ilmoittautujia ei tullut) 4. Syksy 2018 Opinnäytetyö perhekuntoutuspilotista: Terhi- Tuulikki Rantamäki (YAMK) 5. Syksy 2018 Käsikirja: Kotiinpäin tehtävän perhekuntoutuksen mallinnus asiakkaiden, lastensuojelun ja lastenpsykiatrian yhteisenä arviointina 5

6 Kuvaus pilotista 2/4 Asiakkaan avunsaannin ja palvelukokemusten taso Perhekuntoutuspilotin taustalla on huomio siitä, että perheen tarvitsemat palvelut eivät ole perinteisesti välttämättä nivoutuneet perheen arkeen perhekuntoutuksen jälkeen. Pilotin toimijat muodostuvat perheen prosessissa jo olevista ammattilaisista, jotka jatkavat tarpeen mukaan tukea perheelle intensiivisyyttä vähentäen. Tärkeänä seikkana nähdään asiakkaan arvioiden esille nostaminen sekä asiakkaan aktiivisen toimijuuden tukeminen. Työntekijätaso Lastenpsykiatrian ja lastensuojelun yhteisen arvioinnin kautta tavoitellaan ammattilaisten yhdessä tekemisen lisäämistä ja siten toistensa työn ymmärtämisen lisäämistä. Työntekijöillä on mahdollisuus saada konsultaatiota toisiltaan prosessin aikana. 6

7 Kuvaus pilotista 3/4 Eri ammattilaisten välisen yhteistoiminnan taso Perhekuntoutuksen prosessissa sovitaan hallintorajat ylittävien kotikäyntien tekeminen koordinoidusti sekä verkostoneuvottelut eri toimijoiden kesken. Vahvuutena on perhettä koskevan lastensuojelun ja psykiatrian jo olemassa olevan tietovarannon hyödyntäminen kokonaisuutena. Palveluiden organisoinnin ja paikallisen/alueellisen johtamisen taso Pilotti on suunniteltu yhteistyössä lastensuojelun ja lasten- ja nuorisopsykiatrian toimijoiden kesken. Tämän lisäksi pilotin työryhmän jäsenet on koottu molemmilta tahoilta pilotin suuntaamiseksi ja tiedon levittämiseksi. 7

8 Kuvaus pilotista 4/4 Pilotin toimijat Perhe, heidän läheis- ja viranomaisverkostonsa sekä perhekuntoutustiimi (perheen lähityöntekijät) Perhekuntoutus-työryhmä: Lastensuojelun, lasten- ja nuorisopsykiatrian edustajat sekä perhekuntoutusta toteuttava perhetyö (arvioi pilottia prosessin aikana) Pilotista syntyvät tuotokset: Opinnäytetyö: Terhi-Tuulikki Rantamäki (YAMK) Perhekuntoutuksen Käsikirja (LAPE Etelä-Pohjanmaa) Perhekuntoutusprosessiin syntyvät uudet asiakirjat 8

9 Opinnäytetyö Asiakkaan tieto, ammattilaisten tieto, tutkittu tieto Focusryhmä-haastattelut pilotin työntekijöille, sosiaalityöntekijöille ja lastenpsykiatrian työntekijöille Perhekuntoutuspilottiin osallistuville perheille annetaan tehtäväksi kirjoittaa perhekuntoutusprosessin kehittäjille oma tarinansa toteutuneesta jaksosta, syntyneet tekstit ja mahdolliset kuvat otetaan mukaan tutkimukseen havainnointiaineistona. Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Tutkimus valmistuu vuoden 2018 kuluessa 9

10 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen perhekuntoutuksen toimintamalli Perhekuntoutus toteutetaan perheen kotona ja jakso kestää vähintään 3 kuukautta Viikko Sisältö Paikalla Ratkes Sosiaalityöntekijä arvioi jakson tarpeellisuuden ja antaa perheelle tietoa perhekuntoutuksesta Aloitusneuvottelu Verkostoneuvottelu Perhe, perhekuntoutustiimi, lapsen asioista vast. sosiaalityöntekijä Perhe, perhekuntoutustiimi, lapsen asioista vast. sos.tt sekä läheis- ja viranomaisverkostot 10

11 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen perhekuntoutuksen toimintamalli Vko 1-2 Intensiivijakson aloitus Perhe, perhekuntoutustiimi Vko 3 Välitapaaminen ( käyntitiheys- ja ajat) Intensiivijakso alkaa Perhe, perhekuntoutustiimi Ratkaisukeskeinen lyhytterapia alkaa Vkot 4-9 Intensiivijakso Perhe, perhekuntoutustiimi Ratkaisukeskeinen lyhytterapia Vko Lopetustyöskentely Palautekeskustelu Perhe, perhekuntoutustiimi, lapsen asioista vastaava sos.tt Ratkaisukeskeinen lyhytterapia Vko 12 Verkostoneuvottelu Perhe, perhekuntoutustiimi, lapsen asioista vast. sos.tt sekä läheis- ja viranomaisverkostot 11

12 Sisältöelementit perhekuntoutuspilotissa 12

13 Lapsikeskeisyys perhekuntoutuspilotissa Lapsen oma kertomus esiin verkostoneuvottelussa Tutustutaan jokaiseen lapseen sekä kartoitetaan kunkin lapsen kokemuksia, toiveita, tunteita ja tarpeita Perhekuntoutustiimin työntekijät pohtivat yhdessä muiden toimijoiden kanssa, miten lapsen myönteistä minäkuvaa sekä omaa toimijuutta vahvistetaan ja miten lapsen suhteita turvallisiin, tärkeisiin aikuisiin tuetaan, esimerkiksi koulussa, harrastuksissa, terapiassa. 13

14 Lapsikeskeinen suojelu perhekuntoutuspilotissa Yksilökeskeisen tuen tarjoaminen tärkeää, mutta joskus haastavaa, jos perheellä paljon tuen tarvetta arjen perusasioissa. Työntekijöiden ja vanhempien välisen luottamussuhteen laatu vaikuttaa lapsen kanssa työskentelyyn. Siksi luottamus vanhempien kanssa on tärkeää. Lapsille tulee varata riittävästi työskentelyssä omaa aikaa ilman vanhempia. Lapsen etu aina näkökulmana muutoskeskusteluissa vanhempien kanssa. 14

15 Ohjaus Tilanneohjaus kotona (esim. perheenjäsenten tunteiden sanoittaminen ja vuorovaikutuksen tukeminen, ohjauksellinen tuki arjen asioissa) Palveluohjaus Verkostojen ohjaus (esim. koululle ohjauksellisia keskusteluja lapsen tarpeista havaitun tiedon perusteella) 15

16 Konkreettinen apu perhekuntoutuspilotissa Jakson perhetyö sisältää konkreettista tukea ja tarpeen mukaan mallintamista. Yhdessä toimien arjessa, jolloin perheen omat voimavarat ja toimijuus vahvistuvat. Tavoitteet mahdollisimman konkreettisia. 16

17 Läheisten ja vertaisten tuki perhekuntoutuspilotissa Läheisten kutsumista pohditaan yhdessä perheen kanssa aloitusneuvottelussa. Pulmana usein, että läheisverkosto saattaa olla kaventunut. Toisinaan perhe ei halua, että läheisverkosto on prosessissa mukana. Vertaistukea voi saada perhekuntoutusjakson aikana esim. perheneuvolan vanhemmuusryhmästä, vertaistukiryhmistä, kokemusasiantuntijalta. Toisaalta kokemusasiantuntijoita ja vertaistukea ei ole aina saatavilla. 17

18 Hoito perhekuntoutuspilotissa Ratkaisukeskeinen lyhytterapia Terapiasta nostetaan arviointiin vain sovitut asiat. Lyhytterapian fokusoinnin arviointi tärkeää. Perheenjäsenten omat terapiat jatkuvat siten, kuin sovitaan. Lasten- ja nuorisopsykiatrian toimijoiden tuoma hoidollinen näkökulma Mahdolliset muut hoitotahot. Haasteena tiedon kulku ja kuntoutuksen tavoitteiden hajaantuminen, jos perheellä kuntoutusprosessin ulkopuolisia hoitotahoja. 18

19 Monitoimijaisuus perhekuntoutuspilotissa 1/4 Ratkaisukeskeinen työote vahvistaa perheen omia voimavaroja. Keskeinen ajatus: Ihminen itse on elämänsä paras asiantuntija. Verkostoneuvottelun ja perhearvioinnin menetelmät korostavat perheenjäsenten omaa näkemystä ja kokemusta omasta tilanteestaan. Kaikissa kuntoutusprosessin vaiheissa pohditaan yhdessä perheen kanssa, mikä on toiminut ja mitä seuraavaksi tapahtuu sekä kenen kanssa ja mitä tietoa jaetaan. 19

20 Monitoimijuus perhekuntoutuspilotissa 2/4 Yhdessä perheen kanssa pohditaan, mitä arviointilausuntoja ja keitä toimijoita tarvitaan perhekuntoutukseen mukaan Verkostoneuvottelussa jokainen toimija (myös asiakkaat) kertovat perheen tilanteesta Perhearviointimenetelmässä perheenjäsenet itse toimivat keskeisinä tilanteensa arvioijina Perhe määrittelee tavoitellun muutoksen itse -> työntekijät tuovat työkalut muutokseen 20

21 Monitoimijuus perhekuntoutuspilotissa 3/4 Sovitaan selkeästi keneen ollaan yhteydessä missäkin asiassa. Konsultointia puolin ja toisin jakson aikana sekä tiivistä tilannepäivitystä. Haasteena voi olla perheen luottamuksen rakentuminen kaikkiin toimijoihin => sen puuttuessa perhe voi hakea ulkopuolisia toimijoita, joilla ei ole yhteistä jaettua tietoa. Perhearviointimenetelmä haastavaa jos esim. vanhemmalla vaikeutta tunnistaa oman toimintansa vaikutuksia. Perhettä koskevan tiedon syventäminen tapahtuu joustavasti, kun perheen ympärillä olevilla toimijoilla on jo hyvät lähtökohtatiedot tilanteesta. Aikuispsykiatria entistä tiiviimmin mukaan prosessiin. 21

22 Monitoimijuus perhekuntoutuspilotissa 4/4 Jokainen toimija arvioi jakson vaikutuksia perheen arkeen ja saavutettuja tavoitteita Seurantajakson aikana arvioidaan jaksolla saavutettujen tulosten vaikutuksia perheen sen hetkiseen tilanteeseen sekä kerrataan jaksolla läpikäytyjä asioita Lapsen terveydestä, kasvusta ja kehityksestä saadaan tietoa mm. vanhemmilta, läheisiltä, koulun henkilökunnalta, perheneuvolasta, lastenpsykiatriasta, lapsen asioista vastaavalta sosiaalityöntekijältä sekä jakson aikana kerääntyvää tietoa perhekuntoutustiimiltä. 22

23 Perheen näkemyksiä perhekuntoutuksesta Koulu huomioi lapsen erityiset tarpeet paremmin kuntoutusjakson jälkeen. Henkilökemioiden kohtaaminen tärkeää, että asiat menee oikealla tavalla eteenpäin. Tulisi tiedottaa etukäteen, mitä tapahtuu jos tavoitteet eivät toteudu. Saatiin käytännön ohjeita erilaisissa tilanteissa toimimiseen, joista oli kyllä apua. Struktuuria tuli arkeen. 23

24 Pilotin tuloksia Yhteinen työ (työparityö yli hallintorajojen, yhteiset neuvottelut) on lisääntynyt lastensuojelun ja lastenpsykiatrian kesken, myös pilotin ulkopuolisilla toimijoilla. Perhekuntoutusjakso integroituu olemassa oleviin palveluihin. Toimijoiden keskuudessa laajenee ymmärrys toistensa työstä. Yhteistä arviointia tulee vielä lisätä. Aikuispsykiatrian osallisuutta prosessissa tulee vielä lisätä. Perhekuntoutuksesta ulkopuolelle jäävien hoitotahojen rooli voi estää yhteisen tavoitteen asettamista ja saavuttamista. Konkreettiselle visuaaliselle tilannekuvalle perhekuntoutuksen alussa ja lopussa on tarve. 24

25 Pilotin tuloksia JIK ky on aloittanut perhekuntoutuksen omana toimintana, lähtökohtana tästä perhekuntoutuspilotista saatu tieto. Suupohjassa suunnitellaan perhekuntoutuksen aloittamista julkisena toimintana. Tulevat käyttämään perhekuntoutuspilotissa mallinnettua hyödyksi. Hamina on pyytänyt pilotin materiaalit oman perhekuntoutuksen suunnitteluun. Soite on ollut kiinnostunut pilotista ja heidän tavoitteenaan on liittää entistä tiiviimmin myös aikuisten palvelut perhekuntoutukseen. Pilotin loppuarviointi tulossa 10/2018. Käsikirja ja opinnäytetyö perhekuntoutuspilotista valmistuu vuoden 2018 loppuun mennessä. 25

26 Lähteet Marjo Alatalo, Kari Lappi ja Päivi Petrelius (2017): Lapsikeskeinen suojelu ja perheen toimijuuden tukeminen lastensuojelun perhetyössä ja perhekuntoutuksessa. Kohti monitoimijaista, yhteistä perhetyötä. Työpaperi 21/2017. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Noora Aarnio, Satu Mäki-Fossi ym. (2017): Etelä- Pohjanmaan lasten ja perheiden palveluiden kehittämishankkeen kehittämistoimenpiteiden kuvausmateriaalit. Terhi-Tuulikki Rantamäki (2017) Tutkimussuunnitelma, VAMK. Merja Kattelus ja Anu-Riikka Niemistö (2017) Ratkaisukeskeinen lyhytterapia osana perhekuntoutusta. Helsingin Psykoterapiainstituutti. 26

27 #eplape, #lapemuutos, #uusiep LAPE Etelä-Pohjanmaa Lape-muutosagentti Eija Ala-Toppari-, YTM, KTM , Hankekoordinaattori Satu Mäki-Fossi, YTM , Toimintakulttuurin muutos Auli Romppainen, YTM , Perhekeskustoimintamalli Anu Leinonen, kätilöterveydenhoitaja, , Perhekeskustoimintamalli Emmi Tietäväinen, sosionomi AMK , Erityis- ja vaativan tason palvelut Noora Aarnio, YTM , Asiantuntija (romanikulttuuri) Marita Mäntyniemi-Koivisto, sosionomi AMK opisk , asiantuntija-assistentti Hannu Pihlaja, HTM , Tiedekatu 2, Seinäjoki (Frami D, 3. krs, tila D330) 27