Hulevesiselvitys Lempäälän keskusta, Lempoinen, Ryynikkä

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hulevesiselvitys Lempäälän keskusta, Lempoinen, Ryynikkä"

Transkriptio

1 U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LEMPÄÄLÄN KUNTA Hulevesiselvitys Lempäälän keskusta, Lempoinen, Ryynikkä Loppuraportti FCG UUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P7464

2 Loppuraportti I (II) isällysluettelo 1 JOHDANTO uunnitelman lähtökohdat ja tavoitteet Projein organisaatio Käsitteitä... 1 UUNNITTELUALUE JA EN NYKYTILANNE....1 Yleiskuvaus ja ympäristö.... Maaperä, topografia ja pohjavedet... 3 Valuma-alueet ja -reitit UUNNITELLUN MAANKÄYTÖN HYDROLOGIET VAIKUTUKET Maankäytön muutos Vaikutukset alueen kosteustasapainoon ja luontoarvoihin Vaikutukset hulevesien määrään Vaikutukset hulevesien laatuun Hulevesien hallinnan tarve ja tavoitteet HULEVEIEN HALLINTATOIMENPITEIDEN UUNNITTELU Hulevesien hallinnan periaatteet Tulvareitit ja tulvavesien hallinta... 5 HULEVEIMALLINNU Hulevesimallin kuvaus Rankkasadetiedot... 5 Mallinnustulokset Verkoston toiminta nykytilassa uunnittelualueen purkuvirtaamat HULEVEIEN HALLINTAJÄRJETELMIEN TOIMINTA JA MITOITU Korttelikohtaiset viivytysjärjestelmät Asemakaava 51 (Piiponpelto) Asemakaava 51 (Mantunkuja) Asemakaava 5 (ydinkeskustakorttelit) Yleisten alueiden hulevesijärjestelmät Hulevesijärjestelmien huolto Periaatteet kaavamääräysten laadintaan ja suositeltavat kaavamääräykset MAIEMAUUNNITTELU Asemakaava 51 (Piiponpelto) Keskusta-alue (kaavaluonnos 5) Radan itäpuoli Radan länsipuoli (kaavaluonnos 5, ve )... 1 FCG uunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 95, 61 Helsinki Puh. 1 4, fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

3 Loppuraportti II (II) 7.4 Halkolannotkon kosteikkopuiston idealuonnos... 3 RAKENTAMIEN VAIHEITU JA RAKENTAMIEN AIKAITEN HULEVEIEN HALLINTA Vaiheistus Rakentamisen aikaisten hulevesien hallinta uodatus Eroosiosuojaus.... Viivytys/laskeutus Purkupisteet KUTANNUARVIO Rakennuskustannukset Hoitokustannukset OHJEET JATKOUUNNITTELUUN Hulevesien johtamisreitit Tonttikohtaiset järjestelmät Alueelliset järjestelmät YHTEENVETO Lähtökohdat Maankäytön aiheuttamat muutokset uunnitellut hallintatoimenpiteet... 3 Liitteet LIITE 1 VHT-P Valuma-aluekartta 1:5 (A) LIITE VHT-P7464- Hulevesien hallinnan yleissuunnitelma 1:15 (A1) FCG uunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 95, 61 Helsinki Puh. 1 4, fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

4 FCG UUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (33) Hulevesiselvitys Lempäälän keskusta, Lempoinen, Ryynikkä 1 JOHDANTO 1.1 uunnitelman lähtökohdat ja tavoitteet Työssä on laadittu hulevesiselvitys Lempäälän keskustan alueelle keskustan yleissuunnitelman sekä tarkennettujen korttelitietojen ja asemakaavaluonnosten perusteella. Työn tavoitteena on ollut tarkastella maankäytön muutosten vaikutuksia hulevesien muodostumiseen ja hallinnan tarpeeseen. Lempäälän keskusta-alueen kehittämisen yhteydessä on tavoitteena löytää ekologisia, esteettisiä ja luonnon monimuotoisuutta tukevia hulevesiratkaisuja, jotka lisäävät kaupunkialueen viihtyisyyttä ja virkistysarvoa. Alueelle on vuonna 11 osayleiskaavan laadinnan yhteydessä tehty hulevesiselvitykset 1,, joita on tässä selvityksessä tarkennettu. 1. Projein organisaatio Hulevesiselvitys on tehty konsulttityönä FCG uunnittelu ja tekniikka Oy:ssä, jossa työn projeipäällikkönä ja pääsuunnittelijana on toiminut dipl.ins. Eeva-Riikka Bossmann. Mallinnusvastaavana on toiminut dipl.ins. Pekka Raukola, hulevesisuunnittelijana dipl.ins. Ella Havulinna ja maisemasuunnittelijana maisema-arkkitehti MARK Eeva Eitsi. Työn tilaaja on Lempäälän, jossa yhteyshenkilönä on toiminut Maija Villanen. Lisäksi tilaajan ohjausryhmään ovat kuuluneet: Jaakko Hupanen Ilari Rasimus oili Lampinen Timo Nevala Antti Jokela Nina Pukka Lasse ampakoski 1 Käsitteitä Valunnalla (mm) tarkoitetaan sitä osaa sadannasta, joka virtaa vesistöä kohti maan pinnalla, maaperässä tai kallioperässä. Tietyn ajanjakson pienintä valuntaa kutsutaan alivalunnaksi. Tietyn ajanjakson suurin valunta on puolestaan ylivalunta. Hulevesillä tarkoitetaan rakennetuilta alueilla muodostuvaa, sade- tai sulamisvesien aiheuttamaa pintavaluntaa. Luonnontilaisia alueita rakennettaessa veden normaali kiertokulku häiriintyy johtuen luontaisen kasvillisuuden sekä vettä pidättävän maan pintakerroksen poistamisesta, painanteiden tasaamisesta ja heikosti vettä läpäisevien pintojen rakentamisesta. Veden haihdunta- ja imeytymismahdollisuuksien heikentyessä pintavalunta lisääntyy. Tasaiset pinnat ja tehokas kuivatus puolestaan lisäävät virtausnopeutta. Lisääntynyt ja nopeutunut pintavalunta huuhtoo valumapinnoilta mukaansa enemmän erilaisia epäpuhtauksia, kuten kiintoainesta, ravinteita sekä baeereita. 1 FCG Finnish Consulting Group Oy. Keskustan osayleiskaavan hulevesiselvitys..11. Lempäälän kunta, tekninen toimi. Lempäälän keskustan osayleiskaavan hulevesiselvitys

5 FCG UUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti (33) Hulevedet ja muu pintavalunta on perinteisesti koottu ojilla ja hulevesiviemäreillä ja johdettu pois rakennetuilta alueilta mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti kosteuden aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi. Tästä voi seurata useita ongelmia, kuten vesistöihin kohdistuvan epäpuhtauskuormituksen kasvua, eroosiota purku-uomissa, pohjavedenpinnan alenemista sekä kasvien ja eläinten elinolojen huononemista 3. adannan toistuvuudella tarkoitetaan tietyn sadetapahtuman keskimääräistä toistumisaikaa ja se ilmoitetaan yleensä muodossa 1/Xa. uomessa esimerkiksi hulevesiviemärit on perinteisesti mitoitettu yleensä keskimäärin kerran kahdessa vuodessa (1/a) toistuvan rankkasadetapahtuman aiheuttaman virtaaman mukaan. UUNNITTELUALUE JA EN NYKYTILANNE.1 Yleiskuvaus ja ympäristö uunnittelualue sijaitsee Lempäälän keskustassa. Alue on nykytilassa tiivistä keskustaympäristön rakennettua aluetta sekä rata-alueen maankäytön muutosta odottavaa teollisuusaluetta. uunnittelualueen eteläosassa sijaitsee myös lähes luonnontilainen rantaniitty, jonka virkistyskäyttöä on tarkoitus kehittää. Alueella sijaitsee suojeltuja, säilytettäviä kiinteistöjä. uunnittelualueen koko on noin 35 ha ja sen rajaus on esitetty kuvassa 1. 3 U EPA Preliminary data summary of urban storm water best management practices. EPA-1-R Washington D.C.

6 FCG UUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 3 (33) Kuva 1 Hulevesiselvityksen suunnittelualueen rajaus 4. Maaperä, topografia ja pohjavedet uunnittelualue on pääosin moreeni- ja savimaata. uunnittelualueella ei ole pohjavesialueita. Alueen maaperä- topografia- ja pohjavesiolosuhteita on kuvattu tarkemmin aiemmissa hulevesiselvityksissä. 1, Valuma-alueet ja -reitit uunnittelualueen halkoo vedenjakaja pohjois-eteläsuunnassa. Hulevedet laskevat itäpuolella Ahtialanjärveen ja länsipuolella Kirkkojärveen. Ahtialanjärvi laskee Kuokkalankosken kautta Kirkkojärveen ja edelleen Pyhäjärveen. Ahtialanjärvi on matala, rehevä Lintujärvi, joka kuuluu Natura -verkostoon ja sen alue on määritetty luonnonsuojelualueeksi. Keskusta-alueella on jonkin verran sadevesiviemäriverkostoa, jonka korko- ja sijaintitietoja on päivitetty tämän työn aikana. Osayleiskaavan valuma-aluekartta tarkistettiin ja tarkennettiin valuma-alueiden.4,.5,.7 ja osalta korkeusmallin, sadevesiviemäriverkoston, pohjakartan sekä maastokäynnin avulla. Valuma-alueet ja purkureitit on esitetty kuvassa sekä liitekartalla 1. 4 Tarjouspyyntö

7 FCG UUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 4 (33) Kuva Valuma-aluekartta 3 UUNNITELLUN MAANKÄYTÖN HYDROLOGIET VAIKUTUKET 3.1 Maankäytön muutos Lempäälän keskustan yleissuunnitelman ja asemakaavaluonnosten mukaan keskustaalueen maankäyttöä tullaan tiivistämään huomattavasti. Nykytilassa tyhjille tai väljille vanhan teollisuusalueen tonteille tullaan rakentamaan tiiviitä asuinkortteleita sekä keskusta-alueen palveluja. Maankäytön tiivistyminen tulee lisäämään läpäisemättömien pintojen määrää. Maankäytön muutosten vaikutukset arvioitiin Keskustan yleissuunnitelman sekä kaavaluonnosten perusteella seuraavasti: asemakaavan 5 (ydinkeskustakorttelit) osalta päivätty luonnos, asemakaavan 51 (Piiponpelto) osalta.6.15 päivätty luonnos ja asemakaavan 51 (Mantunkuja) osalta käytettiin nähtävillä ollutta kaavaluonnosta (1.6.15). Kuvassa 3 on esitetty selvityksen pohjana käytetyt maankäyttösuunnitelmat.

8 FCG UUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 5 (33) Kuva 3 elvityksen pohjana käytetyt maankäyttösuunnitelmat, asemakaavaluonnokset 5 (ydinkeskustakorttelit), 51 (Piiponpelto) ja 51 (Mantunkuja) 3. Vaikutukset alueen kosteustasapainoon ja luontoarvoihin elvitysalueen rakentaminen aiheuttaa väistämättä muutoksia hulevesien muodostumiseen. Ilman hulevesien hallintatoimenpiteitä muutos näkyy etenkin virtaamien kasvuna. elvitysalue on nykytilanteessa rakennettua aluetta, jolloin virtaamien kasvu johtaisi hulevesiviemärien tulvimiseen ja eroosion lisääntymiseen ojissa nopeammista virtaamamuutoksista johtuen. uunnittelualueen pintavaluntareitit tullaan tulevassa tilanteessa rakentamaan osittain uudestaan. Mikäli valuma-aluerajoja muutetaan, tulee se vaikuttamaan alueen kosteustasapainoon paikallisesti. Tässä työssä suunniteltavilla hulevesien hallintatoimenpiteillä pyritään jäljittelemään luonnon tarjoamaa hitaampaa vesien purkautumista sekä parantamaan hulevesien laatua ennen purkuvesistöön johtamista. 3 Vaikutukset hulevesien määrään uunnittelun maankäytön perusteella arvioitiin suunnittelualueen vettä läpäisemättömien pintojen osuutta, jota on kuvattu kaupunkihydrologiassa yleisesti käytetyllä käsitteellä Total Impervious Area (TIA). iinä vettä läpäisevienkin pintojen ajatellaan olevan osittain läpäisemättömiä eli esimerkiksi läpäiseviltä nurmipinnoilta muodostuu myös jonkin verran välitöntä hulevesivaluntaa. Tämä pätee etenkin rankkasadetilanteissa, joissa läpäisevät pinnat eivät kykene pidättämään tai imemään kaikkea niille satavaa vettä. uunnittelualueella muodostuvien hulevesien määrää arvioitiin keskimääräisellä valumakertoimella, joka kuvaa hulevesivalunnan osuutta yksittäisen sadetapahtuman sademäärästä. Valumakertoimen maksimiarvo on 1,. Tarkastelussa oletettiin, että kaikki hulevesivalunta muodostuu edellä kuvatuilta läpäisemättömiltä pinnoilta (TIA). Lisäksi huomioitiin eri pintojen painannesäilynnän aiheuttamat häviöt, jolloin voitiin laskea keskimääräinen rankkasadetapahtuman valumakerroin. Valumakerroin riippuu kuitenkin aina sadetapahtuman ominaisuuksista ja sitä edeltävistä olosuhteista kuten maaperän ja pintojen kosteudesta, joten tulosta ei voi yleistää kaikkiin tapauksiin. Tarkastelu havainnollistaa silti hyvin muodostuvien hulevesien määrän muutosta ja rakentamisen hydrologisia vaikutuksia.

9 FCG UUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 6 (33) Kuvassa 4 on havainnollistettu suunnitellun maankäytön aiheuttamat muutokset suunnittelualueen vettä läpäisemättömien pintojen osalta. Vettä läpäisemättömien pintojen osuudet määriteltiin asemakaavaluonnoksissa esitettyjen rakennusalojen perusteella. Arvioinnissa huomioitiin myös yleissuunnitelman ja asemakaavaluonnosten mukaiset kadut ja pysäköintialueet. % 6% 4% % % 7% 76% TIA nykytila [%] TIA tuleva tilanne [%] 74% 7% 7% 6% Kuva 4 uunnittelualueen läpäisemättömyyden (TIA = Total Impervious Area) vertailu nyky- ja tulevassa tilanteessa Kuvan 4 esitys havainnollistaa tulevan maankäytön aiheuttamien muutoksien suuruutta, kun tuleva maankäyttö on rakentunut kokonaan. Osavaluma-alueittain tarkasteltaessa tulevassa tilanteessa huippuvirtaamat kasvavat laskennallisesti maksimissaan noin 13 % nykytilannetta suuremmiksi. 3.4 Vaikutukset hulevesien laatuun Rakennetuilta alueilta ja erityisesti päällystetyiltä pinnoilta muodostuvat hulevedet sisältävät ajoittain runsaastikin liikenteen päästöistä, ajoneuvojen ja pintamateriaalien kulumisesta sekä talvikunnossapidosta peräisin olevia epäpuhtauksia, kuten raskasmetalleja. Lisäksi hulevesien laatua heikentävät irtoroskat, kotieläinten jätökset ja hiekoitushiekan aiheuttama mahdollinen kiintoaineksen kasvu. Rakennettujen alueiden kattopinnoilta muodostuvat hulevedet ovat laadultaan suhteellisen puhtaita, mutta niiden runsaus voi aiheuttaa ongelman huuhtoessaan muilta pinnoilta ja virtausreiteiltä mukaansa kiintoaineista ja epäpuhtauksia. uunnittelualueella muodostuvat hulevedet ovat nykytilanteessakin osittain likaisia (muun muassa tie- ja katualueita tulevat hulevedet). Purkureittien avo-ojien kasvillisuus, tiivistymätön maaperä ja luonnonmukaisemmat virtausreitit pystyvät sitomaan osan hulevesien epäpuhtauksia. Tiivisti rakennetuilla alueilla päällystetyt pinnat, tiivistynyt maaperä, tehokas kuivatus ja sujuva hulevesien johtaminen tekevät luonnonmukaisesta hulevesien käsittelystä haastavaa. Mikäli erityisiä hulevesien hallintatoimenpiteitä ei toteuteta, epäpuhtaudet päätyvät hulevesien mukana virtausreiteille ja vesistöihin. Tämä johtaisi veden laadun heikkenemiseen rakennettujen alueiden alapuolisissa ojissa ja vesistöissä.

10 FCG UUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 7 (33) 3.5 Hulevesien hallinnan tarve ja tavoitteet Ilman asianmukaisia hallintatoimenpiteitä hulevesivalunnassa tapahtuvat muutokset voivat aiheuttaa haittaa alueen luonnolle ja purkuvesistölle. Ilman hulevesivirtaamia tasaavia ratkaisuja erityisesti ylivirtaamien kasvu sekä alivirtaamien pieneneminen muuttavat alueen kosteustasapainoa. Lisäksi suuret hallitsemattomat hulevesivirtaamat voivat johtaa myös tulvimiseen sekä korttelialueiden sisällä että yleisillä alueilla aiheuttaen aineellisia vahinkoja ja haitaten rakennettujen alueiden käyttöä. uunnittelualueen purkuvesistöihin, Kirkkojärveen ja Ahtialanjärveen, kohdistuu nykytilassakin ravinnekuormitusta ympäröiviltä kaupunkialueilta. Ahtialanjärvi kuuluu Natura -verkostoon ja sen alue on määritetty luonnonsuojelualueeksi, joten erityisesti sen veden laatua ei tulisi heikentää. Ylimääräistä kiintoainekuormitusta ja sameuden lisääntymistä tulee välttää. Hulevesien virtausnopeutta tulee pyrkiä hidastamaan. Hyvien hulevesien hallinnan periaatteiden mukaisesti hulevesien haitallisia vaikutuksia tulee ehkäistä toteuttamalla suunnittelualueella hajautettua hulevesien määrällistä ja laadullista hallintaa. Hallintamenetelmät tulee ulottaa tonttien mittakaavaan asti, jolloin hulevesiin voidaan vaikuttaa jo niiden syntypaikalla. Hallinnan keskeinen periaate on johtaa hulevesiä yleisillä alueilla avoimissa, näkyvissä ja mahdollisimman luonnonmukaisissa järjestelmissä, joilla hidastetaan, viivytetään ja tasataan hulevesivirtaamia. Järjestelmillä pyritään samalla hulevesien hallittuun tulvimiseen, mikä auttaa pienentämään rakennettujen alueiden tulvariskejä. Tavoitteena on lisäksi hyödyntää hulevedet monipuolisesti kaupunkiympäristön suunnittelussa, ja ylläpitää luonnollisten ojien tilaa ja veden laatua. Virkistysalueiden lähettyville sijoittuvien hulevesien hallintamenetelmien tulee olla ilmeeltään ja toiminnaltaan ensisijaisesti mahdollisimman luonnonmukaisia. Lisäksi rakennetun alueen sisällä voidaan hyödyntää kaupunkimaisempia, ilmeeltään rakennettuja vesiaiheita. Esimerkiksi keskusta-alueen kävelykadun soveltuvuus hulevesien käsittelyyn tarkastellaan. Laadukkaasti toteutetuilla hulevesien hallintamenetelmillä, kuten rakennetuilla vesiaiheilla ja altailla, on positiivinen vaikutus kaupunkiympäristöön ja maisemaan. Hulevesien hallinnan ja maisemasuunnittelun yhteisenä tavoitteena on viihtyisän, laadukkaan ja omaleimaisen kaupunkiympäristön luominen, jossa on huomioitu ympäristönäkökulmat parhaalla mahdollisella tavalla. Tavoitteena hulevesijärjestelmien suunnittelussa on toiminnallisuus, ekologisuus, kauneus/esteettisyys, paikallisuus sekä luonnon monimuotoisuus. 4 HULEVEIEN HALLINTATOIMENPITEIDEN UUNNITTELU 4.1 Hulevesien hallinnan periaatteet Hulevesien hallinnan periaatteita ja menetelmiä on esitelty kattavasti aiemmissa hulevesisuunnitelmissa. 1, Tässä työssä on tarkennettu aiempia hulevesisuunnitelmia selvitysalueen osalta. Alustavasti suunnitellut hallintajärjestelmät ja johtamisreitit on esitetty liitteessä olevassa yleissuunnitelmakartassa VHT-P Hallintajärjestelmien mitoitusta on käsitelty tarkemmin kappaleessa 6. Hallintamenetelmiä on kuvattu esimerkein ja selostuksin kappaleessa 7.

11 FCG UUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti (33) 4. Tulvareitit ja tulvavesien hallinta Hulevesien vähentämisen, viivyttämisen ja perinteisen johtamisen lisäksi on suunniteltava erityistilanteita varten hulevesien tulvareitit. Niillä turvataan hulevesien hallittu johtaminen ja rakenteiden kuivana pysyminen tilanteissa, joissa hulevesien johtamisreittien ja hallintamenetelmien kapasiteetti ylittyy. uunnittelualueella on kaksi hulevesien purkureittiä Turuntien ali. uunnittelualueen sisäisinä tulvareitteinä toimivat kadut ja avo-ojat. Kortteleiden sisällä tulee huolehtia, että tonttien pihojen kaltevuudet suunnitellaan siten, että valumasuunnat ovat poispäin rakennuksista ja kaltevuudet riittävät hulevesien sujuvaan pintajohtamiseen. Myös suunnitelluissa hulevesien hallintajärjestelmissä tulee olla hallitut ylivuotoreitit tulvatilanteita varten. Ylivuodon tarkoituksena on estää hallintajärjestelmän hallitsematon tulviminen esimerkiksi sen yläpuoliseen verkostoon ja rakennusten salaojiin asti. Tarkoituksena on myös estää rakenteelliset vauriot, joita hallitsemattomat tulvavedet voisivat aiheuttaa mm. altaiden maa- ja kasvillisuusrakenteille. Tulvareitit ketjutetaan siten, että ensimmäisen järjestelmän tulviminen pyritään hallitsemaan seuraavilla järjestelmillä. 5 HULEVEIMALLINNU 5.1 Hulevesimallin kuvaus elvitysalueen nykytilannetta sekä uuden maankäytön mukaista tilannetta tarkasteltiin hulevesimallin avulla. Myös suunniteltujen hulevesirakenteiden mitoitus ja kokonaisuuden toimivuus tehtiin hulevesimallilla. Mallinnus suoritettiin FCG WMM -ohjelmalla (torm Water Management Model), joka sisältää hulevesien muodostumista kuvaavan hydrologisen valuma-aluemallin sekä virtausreittejä kuvaavan hydraulisen mallin. Hydrologisella mallilla kuvataan erityisesti valuma-alueelta muodostuvan pintavalunnan määrää ajan suhteen. Hydrologinen malli perustuu syötteenä olevaan sadetapahtumaan ja valuma-alueiden ominaisuuksista johtuvien sadannan häviöiden laskemiseen. Malliin rakennettiin osavaluma-alueet ja valumareitit ominaisuuksineen, joista huomioitiin mm. pinta-ala, läpäisemättömän pinnan määrä, keskimääräinen kaltevuus sekä virtausvastuskerroin. Mallinnuksen tuloksena saatiin valuma-aluekohtaiset purkautumiskäyrät, jotka toimivat syötteenä hydrauliselle verkostomallille. Hydraulinen malli rakennettiin yhdistämällä edellä kuvattu hydrologinen valumaaluemalli avo-uomista ja sadevesiviemäreistä muodostuvaan verkostomalliin. Hydrauliseen malliin sisällytettiin myös suunnitellut hulevesien hallintajärjestelmät. Mallin avulla voitiin tarkastella monipuolisesti mm. ajasta riippuvaisia virtaamien summakäyriä, vedenpinnan tasoja ja altaiden tilavuuksia. Hydraulisessa mallinnuksessa käytettiin nk. dynaamista menetelmää 5, jolla voitiin tarkastella monimutkaisiakin ilmiöitä, kuten paineellista virtausta, taaksepäin virtausta sekä virtausreittien tulvimista ja padotusta. 5. Rankkasadetiedot Tarkasteluissa on käytetty Rankkasateet ja taajamatulvat (RATU) 6 loppuraportissa ja Hulevesioppaassa 7 esitettyjä sateen keskimääräisiä intensiteettejä 1 km 5 U EPA. 9. torm Water Management Model, User s manual, version Aaltonen, J. ym.. Rankkasateet ja taajamatulvat (RATU). uomen Ympäristö, s.

12 FCG UUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 9 (33) 5 Mallinnustulokset aluesadannalle. adetiedot ovat viimeisimpiä yleisessä käytössä olevia tietoja ja ne perustuvat uomessa kesällä v. 5 aikana tehtyihin tutkasadehavaintoihin ja ne vastaavat Etelä-uomen sateita. Ilmastonmuutoksen on ennustettu kasvattavan rankkasateiden intensiteettejä keskimäärin 15 % vuosiin 71 1 mennessä 6. Arviot perustuvat Ilmatieteen laitoksen ennusteisiin. RATU:n 6 suositusten mukaisesti ilmastomuutos voidaan huomioida käyttämällä % nykyistä rankempia sateita. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että nykyhetken 1/1a toistuvuus (kerran kymmenessä vuodessa) vastaa ennustetun ilmastonmuutoksen mukaisessa tilanteessa likimäärin 1/5a toistuvuutta. Vastaavasti nykyinen 1/5a toistuvuus vastaa ennustetussa tilanteessa likimäärin 1/3a toistuvuutta. 5.1 Verkoston toiminta nykytilassa Mallinnuksessa tarkasteltiin sadevesiviemäriverkoston toimintaa nykytilassa kapasiteetin ja viivytystarpeiden selvittämiseksi. Nykytilainen verkoston toiminnan tarkastelu perustuu toimitettuun verkostokarttaan, joka on korkotiedoiltaan osin puutteellinen, mikä tulee huomioida tulosten tulkinnassa. uunnittelualueen mitoitussateen kestoksi määritettiin noin 3 min pituinen rankkasade, eli hulevesien huippuvirtaama Turuntien alittavassa 1 B rummussa muodostuu 3 min sadetapahtumalla. Mitoitussateen kesto säilyy samana myös tulevassa tilanteessa, sillä alueen pinnankaltevuudet eivät tule merkittävästi muuttumaan. Mallinnuksessa havaittiin joitakin ongelmakohtia nykyisessä verkostossa. Lemponkadun suuntaisessa linjassa havaittiin padottamista 1/a ja 1/5a toistuvilla 3 min kestoisilla sadetapahtumilla. Ongelmakohtia on kuvattu kuvissa 5, 6 ja 7. 7 Kuntaliitto. 1. Hulevesiopas.

13 FCG UUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (33) Kuva 5 Lemponkatu, 1/a toistuva 3 min sadetapahtuma Kuva 6 Lemponkatu, 1/5a toistuva 3 min sadetapahtuma Myös Mantunkujan hulevesiviemärilinjassa havaittiin padottamista 1/5a mitoitussateella.

14 FCG UUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 11 (33) Kuva 7 Mantunkuja, 1/5a toistuva 3 min sadetapahtuma Mallinnustulosten perusteella verkoston kapasiteetti ei riitä kasvavien vesimäärien johtamiseen harvinaisemmilla sateilla. Koska verkoston uusiminen ei ole järkevää, viivytysjärjestelmät pyrittiin sijoittamaan verkoston latvaosiin mahdollisimman lähelle hulevesien syntypaikkaa, jotta verkostoon kohdistuvaa kuormitusta voidaan tasata ja tulvimisesta aiheutuvia ongelmia ehkäistä. 5. uunnittelualueen purkuvirtaamat Tulevassa tilanteessa läpäisemättömän pinnan määrä suunnittelualueella tulee lisääntymään, mikä kasvattaa hulevesivirtaamia. Purkupisteen (Turuntien alittava rumpu) maksimivirtaama tulee kasvamaan 1/1a toistuvalla 3 minuutin sateella l/s noin 115 l/s, mikäli uusilla alueilla ei viivytetä hulevesiä lainkaan. Kuvassa on esitetty suunnittelualueen purkuvirtaamia.

15 FCG UUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (33) Kuva uunnittelualueen purkuvirtaamat 3 min 1/1a mitoitussateella, punainen käyrä kuvaa nykytilaa, sininen tulevaa tilaa ilman viivytystä ja vihreä tulevaa tilaa suunniteluilla viivytysjärjestelmillä uunnitelluilla viivytysjärjestelmillä voidaan maksivirtaama tasoittaa nykytilaa pienemmäksi, noin 7 l/s. Tässä suunnitelmassa esitetyllä viivytysjärjestelmien mitoituksella Lempontien radanalituksen kohdalla tapahtuva tulviminen säilyy lähellä nykytilaa 1/5a toistuvalla 3 min kestoisella sadetapahtumalla tarkasteltuna. 6 HULEVEIEN HALLINTAJÄRJETELMIEN TOIMINTA JA MITOITU 6.1 Korttelikohtaiset viivytysjärjestelmät Asemakaava 51 (Piiponpelto) Korttelikohtaisten järjestelmien mitoituksessa päädyttiin mallinnustulosten perusteella esittämään asemakaavaa 51 (Piiponpelto) varten asuinkerrostalo-kortteleiden osalta 1 m 3 viivytystilavuutta 1 vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden. Viivytysvaatimus vastaa 1 mm sademäärän viivyttämistä, eli noin kerran viidessä vuodessa toistuvaa 15 min pituista sadetapahtumaa. Hulevesirakenteen tulee tyhjentyä viimeistään 1 h tunnin kuluttua täyttymisestään, jotta viivytystilavuus olisi käytettävissä seuraavalla sadetapahtumalla. LPY-alueelle suositellaan viherseinämää hulevesien viivyttämiseen. Tontilla on todennäköisesti erittäin vähän tilaa viivyttämiseen, mutta viherseinä voidaan toteuttaa kapeana kaistana. Kattovedet ja kerrosten kuivatusvedet voidaan johtaa viherseinän juurelle, josta ne imeytyvät. Viherseinämä tulee näkyä kaavassa istutettavana alueen osana, joka on tarkoitettu viherseinän istuttamiseen ja jolle voi ohjata myös hulevesiä Asemakaava 51 (Mantunkuja) Maankäytön muutos ei merkittävästi lisää hulevesien määrää, joten hulevesien viivytystä tonteille ei esitetä. uositellaan pysäköintialueen toteuttamista nurmikiveyksellä.

16 FCG UUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 13 (33) 6.1 Asemakaava 5 (ydinkeskustakorttelit) Hulevedet viivytetään katualueella sadepuutarhoissa, joten korttelikohtaista viivytystä ei tonteille esitetä. 6. Yleisten alueiden hulevesijärjestelmät Yleisten alueiden hulevesijärjestelmät on mitoitettu niin, että ne viivyttävät suunnittelualueen hulevedet kerran kymmenessä vuodessa toistuvilla rankkasadetapahtumilla. Koska asemakaavan 51 (Mantunkuja) rajaus ei mahdollista alueellisen viivytysjärjestelmän rakentamista purkupisteen läheisyyteen vuoden 11 keskustan osayleiskaavan hulevesiselvityksen 1 mukaisesti, pyrittiin alueelliset järjestelmät sijoittamaan verkoston latvaosiin uudistuville alueille. Asemakaava-alueen 5 (ydinkeskustakorttelit) hulevedet viivytetään kävelykadun sadepuutarhoissa sekä kirjaston eteläpuolen hulevesipainanteissa. Kävelykadun viivytysjärjestelmät puretaan nykyiseen Puistokadun hulevesiviemäriin. Kirjaston eteläpuoleisen puiston hulevesipainanteissa viivytetään viereisen LPA-alueen katto- ja kenttävedet. Painanteisiin voidaan johtaa vesiä myös kävelysillalta ja kirjaston katolta. Puiston järjestelmät puretaan nykyiseen hulevesiviemäriin. Vaihtoehtoisesti Manttaalintien laitaan voidaan rakentaa uusi avo-oja hulevesien johtamiseen. Vaihtoehtoisesti hulevedet voidaan purkaa etelään Halkolan kosteikkopuistoon. Tämä vaihtoehtoinen purkureitti vaatii uuden tienalituksen rummulla tien 1 liuskan ali sekä uuden avo-ojan. Purkureitin toteutus vaatii ELY-keskuksen hyväksynnän. 6 Hulevesijärjestelmien huolto Jotta sekä rakentamisen aikaiset että lopulliset hulevesien hallintajärjestelmät toimivat suunnitellusti, tulee järjestelmien kunnossapidosta ja huollosta huolehtia säännöllisesti. uunnitellut hulevesijärjestelmät vaativat tavanomaista säännöllisempää kunnossapitoa, joten toimenpiteet ja vastuualueet tulee selkeästi määrittää jatkosuunnittelussa. 6.4 Periaatteet kaavamääräysten laadintaan ja suositeltavat kaavamääräykset euraavia yleisiä periaatteita tulisi noudattaa kaavamääräysten laadinnassa: Korttelikohtainen hulevesien viivytysvaatimus asemakaavan 51 (Piiponpelto) osalta AL-alueella on 1 mm laskettuna läpäisemättömien pintojen määrän mukaisesti (1 m³/ 1 m²). Korttelikohtaiset järjestelmät tyhjenevät viimeistään 1 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niistä on oltava hallittu ylivuoto yleisen alueen johtamisreiteille tai viivytysjärjestelmiin. Korttelikohtaisien viivytysjärjestelmien viivytystilavuus ei saa täyttymisestään tyhjentyä alle,5 tunnissa. Alueelliset viivytysjärjestelmät tyhjenevät viimeistään 1 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niistä on oltava hallittu ylivuoto yleisen alueen johtamisreiteille. 7 MAIEMAUUNNITTELU Lempäälän keskusta-alueiden hulevesien maisemallisessa käsittelyssä on lähtökohtina viivytystilantarpeet, paikan ominaispiirteet, käytön (mm. esteettömyys, riittävät kulkuyhteydet ja -leveydet) ja huollon sekä hoidon vaatimukset sekä esteettiset näkökohdat.

17 FCG UUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 14 (33) Urbaanimmaksi kehittyvällä keskusta-alueella on tavoitteena kaupunkimaiseen ympäristöön soveltuvat rakennetummat ratkaisut, kun taas esimerkiksi Halkolan alueelle soveltuvat paremmin luonnonmukaisemmat viivytysratkaisut. 7.1 Asemakaava 51 (Piiponpelto) Asemakaavassa osoitetut korttelin tontit ovat tiiviitä ja piha-alueet suhteellisen pieniä, joten ne ovat haasteellisia hulevesien viivyttämiskohteita pintaviivytykseen. Koska asemakaava-alueen hulevesiä ei pystytä ohjaamaan hule-/kävelykadulle, ehdotetaan hulevesien viivyttämistä korttelialueella AK-. Esimerkki hulevesimääräyksestä: Vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää alueella siten, että viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla yksi kuutiometri jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden. Viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden tulee tyhjentyä 1 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. Tontilla tulee todennäköisesti vaikeuksia löytää riittävästi tilaa viivyttämiselle maan päällä, jolloin viivytysjärjestelmät tulee toteuttaa ainakin osittain maanalaisina ratkaisuina. Alustavan tarkastelun mukaan korkeustasojen puolesta maanalainen viivytys on mahdollista. AK- molemmille talousrakennuksille ehdotetaan viherkattomääräystä. Määräyksellä voidaan tilankäytöltään haastavassa kohteessa lisätä hulevesien viivytyskapasiteettia sekä vähentää pintavalunnan syntymistä. Lisäksi viherkatot tarjoaisivat kaunista katseltavaa parvekkeilta ja ikkunoista ylimmissä kerroksissa. LPY-alueelle kaavoitetun pysäköintilaitoksen hulevesiä voisi ohjata köynnösistutuksille, jotka muodostaisivat radan sisääntulomaisemaan sijoittuvalle pysäköintilaitokselle vihreän seinän. Kaavamerkintänä istutettava alueen osa ja esim. tunnus vi-hule ja määräyksissä istutettava alueen osa, johon istutetaan viherseinä (köynnöksiä) ja jossa viivytetään hulevesiä. Kuvassa 9 on esitetty esimerkki korttelipihan hulevesien ohjaamisesta ja viivyttämisestä / Vilhelm Thomsens allé, Tanska. Kuvissa 1 ja 11 on esitetty muita esimerkkejä ja ideoita pihojen hulevesiaiheisiin. Kuva 9. Kouruista voidaan ohjata hulevedet ensin sadepuutarhaan ja sitten ylivuodon kautta hulevesiviemäriin.

18 FCG UUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 15 (33) Kuva 1. Hulevesiaihe houkuttelee leikkimään (vas.), Malmön Augustenborgin huleallas (oik.) Kuva 11. Pohjaan asennetut kivet ilmastavat vettä ja ovat kauniit myös kuivalla säällä.

19 FCG UUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 16 (33) 7. Keskusta-alue (kaavaluonnos 5) 7..1 Radan itäpuoli Kuvassa 1 on esitetty idealuonnos keskustan radan itäpuolisista kortteleista. Kuva 1. Hulevesien viivytysmahdollisuuksia radan itäpuolisella keskusta-alueella. Itäisellä keskusta-alueella on osoitettu erilaisia viivytysmahdollisuuksia, jotka voivat olla vaihtoehtoisia ratkaisutapoja. Esimerkkejä viivytysratkaisuista; katto- ja pintavesien ohjaaminen hule-/kävelykadulle, osan kattovesistä ohjaaminen Lempäälätalon eteläpuolisen puiston painanteisiin ja kadun varsien mahdolliset viivytyspainanteet sekä nurmikivetyt paikoitusruudut. Lempäälätalon ympäristö Lempäälätalon ympäristöön soveltuvat erilaiset katto- ja pintavesiä ohjaavat kanavat ja kourut. Niiden avulla voidaan saada omaleimainen ilme kaupunkiympäristöön. Luonnonkivi on kestävä ja kaunis vaihtoehto etenkin erityiskohteissa. Lempäälätalon ympäristössä voidaan käyttää sillalla esim. linjakuivatusjärjestelmää sekä ohjata kattovesiä näkyvänä vesiaiheena. Talviolosuhteet sekä esteettömyys tulee ottaa huomioon teknisissä ratkaisuissa.

20 FCG UUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 17 (33) Lempäälätalon ympäristössä on mahdollisuus viivyttää n. -3 m 3 katto- ja pintavesiä kanavien tai kourujen syvyydestä riippuen. Kuva 13. Idealuonnos kattovesien johtamisesta. Kuva 14. Katto- ja pintavesiä voidaan johtaa avokanaviin ja kouruihin (kuvat Malmön asuntomessualueelta). Kuva 15. Avokouruissa voidaan johtaa vesiä hule-/kävelykadulle (Augustenborg ja Malmön messualue).

21 FCG UUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (33) Kuva 16. Vesiputous Aurinkolahden kanavalla Helsingissä. Toinen vaihtoehto on johtaa sillan pintavesiä ja Lempäälätalon kattovesiä puistoon alemmalle tasolle esim. pienellä vedenheittäjällä (kuva 16, kuvassa isompi vesiputous Helsingin Auringonlahden kanavalta). amalla voisi tutkia hulevesien keräysmahdollisuuden esim. maanalaiseen, eristettyyn säiliöön. Puistoon on tarpeen johtaa myös paikoitusalueen hulevesiä. Hule-/kävelykatu Viivytysmahdollisuus n m 3 sadepuutarha-altaiden syvyydestä riippuen (,3-,5 m). Tarve n. 1 m 3. Tavoitteena on ohjata hule-/kävelykadun molemmin puolin kaavoitetuilta kortteleilta kattovedet hule-/kävelykadun sadepuutarhoihin. adepuutarhoihin istutetaan kestäviä ja helppohoitoisia kukkivia kosteikkoperennoja ja heiniä sekä saroja. Kuva 17. Idealuonnoksia sadepuutarhoista, joissa voi olla erilaisia kasvillisuusteemoja. Kuvissa 1 ja 19 on esitetty esimerkkejä ja ideoita sadepuutarhoista ja kuvassa hulevesien johtamisesta.

22 FCG UUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 19 (33) Kuva 1. Kourut ja sadepuutarhat jaksottelevat hule/kävelykadulla (vas. Augustengorg ja oik. Malmön messualue). Kuva 19. adepuutarhan muureilla voi istuskella. Keskellä sadepuutarha/painanne trasburgista. Hule-/kävelykadulle voisi sopia myös tiilen käyttö muureissa tai pinnoitteissa. Oikealla säilyvä tiilirakennus, joka jää reunustamaan huleaukiota. Kuva. Hulevesiä voidaan johtaa loivissa avokouruissa tai linjakuivatusjärjestelmin

23 FCG UUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti (33) Puistoalue Kaavaan merkityllä puistoalueella mahtuu viivyttämään maksimissaan noin 1-15 m 3, jolloin altaat syviä,,5 m keskisyvyys. Tarve noin 5 m 3, jolloin hulevesien viivytyspainanteet voivat olla nurmipintaisia ja loivapiirteisiä, pinta-ala yhteensä noin 15 m,,3 m keskisyvyys. Tällöin kuivan kauden aikaan nurmipinnat voivat olla oleskelunurmia. Lisäksi puistoalueella tarvitaan kulkureittejä. Kuva 1. Hulevesiä johdetaan esim. luonnonkivikouruin (Augustenborg) ja terassointien kohdalla vesiportain (Planten Und Blomen -puisto, Hampuri). Kuva. Helsingin musiikkitalon terassoinnit on tehty graniitista. Kuva 3. Lempäälässä voidaan terassoida tasoeroja luonnonkivimuurein, jotka sopivat Lempäälän ominaispiirteisiin (esim. kirkkotarhan muurit). Nurmiterasseja voidaan hyödyntää niin hulevesipainanteisiin, oleskeluun kuin taideteoksille.

24 FCG UUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (33) 7 Radan länsipuoli (kaavaluonnos 5, ve ) Rautatienpuiston (Asemapuiston) heinä- ja yrttipuisto ja Museoraitti (Asematie) Länsipuolelle kaavoitetun keskusta-alueen viivytystarve on noin m 3. Korttelin 117 torikannelle, puistoon ja raitille mahtuu yhteensä maksimissaan noin -1 m 3 hulevesiä viivytykseen. Jatkossa tulisi tarkistaa myös mahdollisuus johtaa osa tai kaikki kattovesistä pohjoisen suuntaan ja sitä kautta Kirkkojärven puolelle. Näin ei kuormitettaisi radan alittavaa hulevesiviemäriä. Vanhan rautatieaseman puisto saattaa olla tulevaisuudessa myös torikäytössä, joten torin käytön tilavaraukset tulee ottaa jatkosuunnittelussa huomioon. Kuva 4. Idealuonnos radan länsipuolen alueesta. Pohjana alustava kaavaluonnos ve. Uuden laajan korttelin kattovesiä voidaan vaihtoehtoisesti johtaa pohjoiseen, tai jos torikansi halutaan torikäyttöön, hulevesialtaat kannattaa jättää rakentamatta ja keskittyä Asemapuiston viivytyspainanteisiin; yrtti-, perinneperenna- ja heinäpuutarhoihin. Niihin valitaan näyttäviä ja helppohoitoisia lajeja, jotka sietävät sekä kuivuutta että kosteutta. Vaihtoehtoisesti jos torimyynti halutaan sijoittaa Asemapuistoon, voidaan osa Asemapuiston viivytyspainanteista jättää rakentamatta ja rakentaa uuden korttelin torikannelle viivytysaltaat.

25 FCG UUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti (33) Kuva 5. Vanhan rautatieaseman puistoon voidaan johtaa korttelien hulevesiä avokouruissa ja muodostetaan hulevesille viivyttäviä heinä- ja yrttipuutarhoja lajeilla, jotka kestävät sekä kuivuutta että kosteutta (kuvat Tampereen Heinäpuistosta) Kuva 6. Vas. nykyistä Lempäälän asemanseudun istutusta ja kivipuutarhaa. Oik. Kivistön asuntomessuilta kivetty hulevesien viivytyspainanne. Museoraitilla voidaan hulevesiä viivyttää sora/kivipuutarhoissa, joita pehmennetään koristeheinin. orapuutarhaan sopisivat esimerkiksi tervalta tuoksuvat ratapölkyt taide/silta-aiheina.

26 FCG UUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 3 (33) 7.4 Halkolannotkon kosteikkopuiston idealuonnos Kuvassa 7 on esitetty idealuonnos Halkolannotkon kosteikkopuistosta. Kuva 7. Kosteikkopuiston idealuonnos

27 FCG UUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 4 (33) Idealuonnoksessa on esitetty hulevesilammet, säilyvä kosteikkoniittyalue, olevien painanteiden kehittäminen, uusia istutettavia alueita, toimintoja, reittejä sekä pitkospuut. Hulealtaiden kaivuumassoilla voidaan mahdollisesti muotoilla leikki- ja hiihtomaan kumpareet. Idealuonnoksen viivytystilavuutena on käytetty aiemmin laaditun keskustan yleiskaavan hulevesiselvityksen viivytystarvetta 37 m 3. Hulevesilammet ovat yhteensä pinta-alaltaan noin 75 m ja keskisyvyydeksi on arvioitu,4 m. Kuvissa -35 on esitetty esimerkkejä ja ideoita kosteikkopuistosta. Kuva. Hulevesilampien rakennetun puiston puolen ranta voisi olla osittain kivettyä, osittain niittyä/nurmea. Kuva 9. Erivärisillä ja erilaisilla muotoiluilla kiveyksillä voidaan toteuttaa Turuntien suuntaankin näkyviä ympäristötaideteoksia. Osalle rannasta voidaan istuttaa kukkivia luonnonvaraisia kosteikkokasveja, kuten luhtalemmikkiä.

28 FCG UUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 5 (33) Kuva 3. Näkymä Turuntien suunnalta Halkolan kosteikkoniityille. Kuva 31 Rakennetumpi kivetty ranta houkuttelee oleskeluun ja mahdollistaa veden äärelle pääsyn Kuva 3. Hulevesilampien kosteikkoon liittyvä ranta voisi olla mahdollisimman luonnontilainen.

29 FCG UUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 6 (33) Kuva 33. äilytettävän niittyalueen/kosteikon reunassa (vas. kuvan taustalla) voisi kulkea pitkospuut (oik. kuva). Pitkospuiden yhteydessä voisi olla opastauluja kosteikkokasveista. Kehitettävät painanteet Kuva 34 Olemassa olevat ojat voidaan muotoilla kivipuroiksi (esim. leikkialueen lähellä) tai reheviksi kosteikkoperennapainanteiksi (vas. Kokkolan asuntomessualueelta, oik. Illenpuisto Vantaalta) Kuva 35. Kuvan painannetta voisi mutkitella ja kehittää kukkivin kosteikkoperennoin. Luonnonvaraiset kotimaiset lajit, kuten rantakukka ja ranta-alpi ovat helppohoitoisia ja näyttäviä kukkiessaan.

30 FCG UUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 7 (33) RAKENTAMIEN VAIHEITU JA RAKENTAMIEN AIKAITEN HULEVEIEN HALLINTA.1 Vaiheistus Alueet rakentuvat kohtuullisen pitkän ajan kuluessa, josta johtuen suunnittelualueen hulevesirakenteiden toteutuksessa tulee kiinnittää huomioita siihen, mitkä hulevesirakenteet on oltava olemassa kukin suunnittelualueen osa-alueen rakentuessa. Hulevesien laadullisen hallinnan kannalta tärkeintä on, että rakentamisen aikaiset hulevesijärjestelmät ja uusien virtausreittien eroosionsuojaus ovat valmiina ennen kuin hulevesiä alkaa muodostua työmaalla. Hulevesien määrällisen hallinnan kannalta tärkeät rakenteet, kuten sadepuutarhat ja viherpainanteet, tulee valmistua ennen kuin korttelialueiden katto- ja asfalttipintoja aletaan rakentaa.. Rakentamisen aikaisten hulevesien hallinta..1 uodatus Rakentamisen aikaiset hulevedet ovat poikkeuksetta laadultaan huonoja, koska hulevesiin huuhtoutuu mm. häiriintyneistä maakerroksista runsaasti kiintoainesta. Ilman hallintaa tästä aiheutuva tilapäinen kiintoaineskuormitus voi nousta haitallisemmaksi kuin valmiin alueen aiheuttama pitkäaikainen kuormitus. Kiintoaineskuormituksen lisäksi muita ympäristöä kuormittavia päästöjä ovat mm. työmaakoneiden öljy- ja polttoainepäästöt, roskat ja mahdolliset ympäristön kannalta haitalliset kemikaalit kuten maalit ja liuottimet. Rakennusvaiheen hallintamenetelmät tulee suunnitella tapauskohtaisesti. Menetelmävaihtoehtoja ei ole useita, mutta niiden sijoittaminen ja mitoittaminen täytyy miettiä kuhunkin kohteeseen sopivaksi. Rakentamisen aikaisten hulevesien hallintamenetelmien tulisi olla rakenteeltaan ja toiminnaltaan yksinkertaisia, helposti toteutettavissa sekä kustannuksiltaan edullisia. Menetelmillä pyritään ensisijaisesti rakennusalueelta tulevan kiintoaineskuormituksen vähentämiseen rakennettavan alueen alapuolella ja toissijaisesti myös virtaamien hallintaan tulvahaittojen ja eroosion estämiseksi. uodatuksella pyritään poistamaan hulevedestä kiintoainesta johtamalla vesi epäpuhtauksia pidättävän materiaalin läpi. Materiaalista ja virtaamista riippuen hienoakin aineista saadaan pidätettyä. uodatusta voidaan käyttää sekä tasovirtaaman että keskitetyn virtaaman käsittelyyn. Keskitetyn virtauksen suodattamiseen esimerkiksi ojissa tai kuivatusjärjestelmien purkupisteissä soveltuvat lähinnä suotopadot. uotopato rakennetaan vettä hyvin läpäisevästä kiviaineksesta, jossa ei ole paljon hienoainesta, kuten seulotusta murskeesta tai sorasta. uotopadon toimintaperiaatteena on, että tuleva virtaama hidastuu merkittävästi virratessaan padon läpi, jolloin veden kuljettama kiintoaines pidättyy suodattavaan materiaaliin. uotopadon toimintaa voidaan tehostaa verhoilemalla murske- tai sorapatjan purkupää suodatinkankaalla, jolloin itse patomateriaalin läpäisevät ainekset pidättyvät kankaaseen. Kuvassa 36 on havainnollistettu avo-ojan yhteyteen rakennettua suotopatoa. uotopatoja suositellaan rakennetavan nykyisten avo-ojien alajuoksulle. uunnittelualueen pääuoman yhteyteen rakennettavien suotopatojen raekoko suositellaan olevan seulottua kiviainesta, jonka raekoko on 16/3. Pienempien sivuhaarojen yhteyteen rakennettavien suotopatojen raekoko voi olla pienempi, esimerkiksi /16.

31 FCG UUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti (33) Kuva 36. Avo-ojan eteen rakennettu väliaikainen suodattava murskepato. Turku, Haarlanlahti. Mikäli tontilla tilanpuutteen vuoksi ei ole mahdollista rakentaa sedimenttiaitoja tai suotopatoja, voidaan suodatus toteuttaa esimerkiksi hiekka- tai kangassuodatuksella. uodatus voidaan toteuttaa esimerkiksi vaihtolavan/-lavojen sisään rakennettavalla suodattimella. Kuvassa 37 on havainnollistettu auton vaihtolavalle rakennettua konttiselkeytintä... Eroosiosuojaus Kuva 37. Esimerkkikuva konttiselkeyttimestä. 9 Alueellisen eroosiosuojauksen lähtökohtana on, että mahdollisimman pieni alue kerrallaan olisi perattuna ja siten alttiina eroosiolle ja kiintoaineksen kulkeutumiselle. FCG uunnittelu ja tekniikka Oy 9 Riipinen, M. 13. Vesien käsittely työmailla valvontaa ja ohjeistusta Helsingissä.

32 FCG UUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 9 (33) Tähän voidaan vaikuttaa töiden suunnittelulla siten, että esimerkiksi herkimmissä ja eroosioalttiimmissa kohteissa laaja-alaisia maanrakennustöitä vältetään rankkojen sadejaksojen tai sulamiskausien aikana. Tarvittaessa tietyt työt voidaan suunnitella jopa sääennusteiden perusteella. Mikäli töiden ajallinen järjestely ei ole mahdollista esim. kustannusten tai aikataulun takia, tulisi eroosiolle alttiina olevaa pinta-alaa rajoittaa siten, että kasvillisuuden raivausta ja pintakerroksen poistoa ei tehtäisi ennen kuin muiden töiden aloittaminen sitä edellyttää. Herkissä kohteissa, kuten pituuskaltevuudeltaan jyrkissä paikoissa, voidaan työvaiheen aiheuttamaa eroosioriskiä vähentää suojaamalla paljaita pintoja esimerkiksi geotekstiileillä, eroosiosuojamatoilla ja joissain tapauksissa hakkeella. Rakenteellista eroosiosuojausta tarvitaan etenkin isoissa tai jyrkissä luiskissa ja vastakaivetuissa ojissa, joissa on suuri virtaama. Tällaisissa kohteissa tulee käyttää louhetta, geotekstiilejä tai eroosiosuojamattoja, hakkeella suojaaminen soveltuu ainoastaan kohteisiin, joissa kaltevuudet ja hulevesivirtaamat ovat pieniä. Geotekstiilien käyttöä luiskien ja uomien eroosiosuojauksessa on havainnollistettu kuvassa 3. Mahdollisuuksien mukaan nykyisiä ojarakenteita tulee käyttää mahdollisimman pitkään alueen rakentumisen alkaessa, sillä nykyisien ojarakenteiden pohja ei ole yhtä eroosioherkkä kuin uusien vastakaivettujen ojien pohjarakenne. Kuva 3. Vasen kuva: Tekstiilien tai mattojen käyttö eroosiosuojauksessa. Oikea kuva: Pääojan verhous geotekstiilillä tai eroosiomatolla.. Viivytys/laskeutus Kiintoaineksen poistaminen hulevesistä on mahdollista myös viivytys- tai laskeutusaltailla. Altaiden toiminta perustuu siihen, että altaat joko pysäyttävät määrätyn vesimäärän joksikin aikaa kokonaan tai ainakin hidastavat virtausnopeutta niin paljon, että veden kuljettama kiintoaines ehtii laskeutua altaan pohjalle ennen kuin vesi on kulkenut altaan läpi. Allas voidaan toteuttaa joko patoamalla ja kaivamalla olemassa oleva maastopainanne tai maapenkereillä. Vedet voidaan johtaa laskeutusaltaaseen myös pumppaamalla, mikäli pinnanmuodot ja korkeussuhteet tätä vaativat. Olemassa olevan maastopainanteen käyttö on suositeltavinta, etenkin jos painanteessa ei tehdä muita rakennustöitä kuin mitä itse pato vaatii. Tällöin kasvillisuus ja pintakerros tehostavat

33 FCG UUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 3 (33)..4 Purkupisteet kiintoaineksen pidättymistä, eikä itse allaspaikka kärsi eroosiosta. Altaiden sijoittamista pääuomiin, joissa virtaamat ovat suuria, tulee välttää. Rakentamisvaiheen laskeutusaltaat on tarkoitettu nimenomaan kiintoaineksen vähentämiseen, jolloin niitä ei tarvitse mitoittaa pysäyttämään suuria vesimääriä pitkiksi ajoiksi. Riittää, että viipymä altaassa on riittävän suuri karkean siltin tai hienon hiekan laskeuttamiseksi. Myös lopullisen vaiheen hulevesien hallintamenetelmiä, kuten viherpainanteita, voidaan käyttää rakentamisen aikaisten hulevesien käsittelyyn, mutta tällöin rakentamisen aikana kertynyt kiintoaines tulee poistaa niistä ennen varsinaista käyttöönottoa, etenkin, jos kyseessä on imeyttämiseen perustuva hallintamenetelmä. Rakentamisvaiheen hulevesien hallinta tulee tehdä mahdollisimman yksinkertaisesti ja toimintavarmasti. uurien altaiden kaivamista hulevesien käsittelemiseksi tulee välttää, koska tällöin on vaarana, että kaivetuista rakenteista aiheutuu enemmän kiintoaineksen kulkeutumista kuin niiltä alueilta, joiden vesiä järjestelmien tulisi käsitellä. Tästä johtuen rakennusvaiheen hulevesien hallinta toteutetaan pienikokoisilla järjestelmillä, jotka sijoittuvat pääosin lopullisen tilanteen hulevesijärjestelmien paikoille. Rakentamisen aikaiset hulevedet puretaan pääosin olemassa olevaan hulevesiviemäriverkostoon, jolloin riskinä on kiintoaineksen kertyminen verkostoon ja kaivoihin. Rakentamisen loputtua hulevesiviemäriverkoston kunto on tarkistettava ja tarvittaessa se on puhdistettava. 9 KUTANNUARVIO 9.1 Rakennuskustannukset Hulevesien hallintarakenteiden kustannuksia arvioitiin karkeasti taulukon 1 mukaisesti. Kustannusarviossa on käytetty muun muassa hulevesioppaan 1 mukaisia hintoja hulevesien hallintamenetelmille. Hulevesioppaassa ilmoitetut kustannukset ovat sidottu vuoden 1 kustannustasoon. Kustannusarvion loppusummaan lisätty 3 % yleiskulut sisältävät arvion muun muassa rakennussuunnittelun kustannuksista sekä rakennustöiden työmaatehtävistä. Kustannusarvio on alustava ja sitä tulee jatkosuunnittelussa maankäyttösuunnitelmien ja hulevesien hallintasuunnitelmien tarkentuessa tarkentaa. 1 Kuntaliitto. 1. Hulevesiopas

34 FCG UUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 31 (33) Taulukko 1 Hulevesijärjestelmien arvioidut rakennuskustannukset Kohde Yksikköhinta Määrä Kustannus Kävelykadun sadepuutarhat -35 /m 36 m 1-11 Kanavat/kourut 5 /m 45 m 1-1 Hulepainanteet 4 /m 15 m 6 Puiston vedenheittäjä ja luonnonkiviset sadeportaat Länsipuolen viivtyspainanteet ja torikannen viivytysaltaat /m 6-33 m 15 Länsipuolen viivyttävä avo-oja 5 /m 7- m 4 Halkolannotkon hulevesilammet /m 75 m Hoitokustannukset Rakennuskustannuksien lisäksi on arvioitu rakenteiden vuosittaisia huoltokustannuksia. Hulevesialtaiden vuosittaiset hoitokustannukset ovat noin 1 % rakennuskustannuksista kahden ensimmäisen vuoden aikana. Tämän jälkeen huoltokustannukset ovat noin n. -3 % rakennuskustannuksista vuodessa. Ensimmäisten vuosien korkeampi huollon kustannustaso johtuu kasvien vaatimasta intensiivisemmästä hoidosta ensimmäisinä kasvuvuosina. Lisäksi tulee huomioida kiintoaineen poiston kustannukset noin 5 vuoden välein, noin 4 sekä lisäksi ruopatun sedimentin kuljetuskustannukset. 1 OHJEET JATKOUUNNITTELUUN 1.1 Hulevesien johtamisreitit Radan länsipuolen hulevesien johtaminen mahdollisuuksien mukaan luoteeseen kohti purkuvesistöä tulee selvittää. Johtamisreitin muuttaminen vähentäisi kuormitusta Lemponkadun hulevesiviemärissä, jossa etenkin radanalituksessa on esiintynyt tulvimista. Tampereentien hyödyntäminen tai uuden johtamisreitin rakentaminen tulee selvittää erikseen. Hulevesiviemärin kapasiteetti ja soveltuvuus suunnittelualueen hulevesien johtamiseen tulee selvittää jatkosuunnittelussa. 1. Tonttikohtaiset järjestelmät Kaava-alueen 51 (Piiponpelto) hallintajärjestelmistä tulee laatia tarkennetut suunnitelmat jatkosuunnittelun yhteydessä. 1 Alueelliset järjestelmät Alueellisista järjestelmistä tulee laatia tarkennetut suunnitelmat jatkosuunnittelun yhteydessä. Asemakaavan 5 (ydinkeskustakorttelit) osalta mitoitus ja järjestelmien toteutuksen laajuus tulee tarkistaa maankäytön suunnitelmien tarkentuessa.

35 FCG UUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 3 (33) 11 YHTEENVETO 11.1 Lähtökohdat Työssä on laadittu hulevesiselvitys Lempäälän keskustan alueelle keskustan yleissuunnitelman sekä tarkennettujen korttelitietojen ja asemakaavaluonnosten perusteella. Työn tavoitteena on ollut tarkastella maankäytön muutosten vaikutuksia hulevesien muodostumiseen ja hallinnan tarpeeseen. Lempäälän keskusta-alueen kehittämisen yhteydessä on tavoitteena löytää ekologisia, esteettisiä ja luonnon monimuotoisuutta tukevia hulevesiratkaisuja, jotka lisäävät kaupunkialueen viihtyisyyttä ja virkistysarvoa. 11. Maankäytön aiheuttamat muutokset uunnittelualue on nykytilassa pääosin rakennettua, tiivistä keskusta-aluetta. Keskusta-alueen kehittäminen ei tule radikaalisti muuttamaan maankäyttöä, mutta rakentamisen tiivistyessä läpäisemättömän pinnan määrä lisääntyy, mikä kasvattaa hulevesivirtaamia. 11 uunnitellut hallintatoimenpiteet uunnittelualueelle esitetään monivaiheista ja hajautettua hulevesien hallintajärjestelmää, jolla tavoitellaan sekä hulevesien laadun että määrän tehokasta hallintaa. Korttelikohtaisten järjestelmien mitoituksessa päädyttiin mallinnustulosten perusteella esittämään 1 m 3 1 vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden. Yleisien alueiden hulevesien hallintajärjestelmät mitoitetaan mallinnustuloksien perusteella kerran 1 vuodessa toistuvalle tilanteelle, sillä suunnittelualueen hulevesiviemärin kapasiteetti ylittyy nykytilassa paikoin jo 1/a vuodessa toistuvilla sateilla. Verkoston latvaosiin sijoitetuilla hajautetuilla hallintamenetelmillä pyritään tasoittamaan verkostoon kohdistuvaa kuormitusta ja ehkäisemään tulvimista. Korttelikohtaisten järjestelmien tulee tyhjentyä viimeistään 1 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niistä on oltava hallittu ylivuoto yleisen alueen johtamisreiteille tai viivytysjärjestelmiin. Korttelikohtaisten viivytysjärjestelmien viivytystilavuus ei saa täyttymisestään tyhjentyä kuitenkaan alle,5 h:ssa. Rakentamisen aikaiset hulevedet tulee käsitellä. Menetelmillä pyritään ensisijaisesti rakennusalueelta tulevan kiintoaineskuormituksen vähentämiseen rakennettavan alueen alapuolella ja toissijaisesti myös virtaamien hallintaan tulvahaittojen ja eroosion estämiseksi.

36 FCG UUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 33 (33) FCG uunnittelu ja Tekniikka Oy Hyväksynyt: Jouni Hyypiä toimialajohtaja, dipl.ins. Tarkastanut: Eeva-Riikka Bossmann projeipäällikkö, dipl.ins. Laatinut: Ella Havulinna suunnittelija, dipl.ins. Eeva Eitsi maisema-arkkitehti, MARK

37 ,5 91,4 9 94,5, ,1 6,6,, 79, 4,1 4, Päävedenjakaja, , ,6 Upore n/ 5, , , Rakenteilla , M M Ru 7 91,3,9, , 94, ,5 91, , / 9, B IV 7, , 4 1, , ,6, , ,1 91, , , 9 4 6,9 4,7 6,4 9 3,3 9,3 1,6 9, 7, 7,4, ,3,6,, , ,9 7, 9,,7 4,9 1,9 7 9, Mittakaavat 1:3 uunnitteluala, työnumero ja piirustuksen numero FCG uunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33 Tampere Puh ,3,4,5,6,9 1,5, 3,9 6,4 6,6 1, 3 Valuma-aluekartta 4,5 6, 6, 7 7, Piirustuksen sisältö 4, ,6 1 1, 6 Rakennuskohde Lempäälän kunta Hulevesiselvitys - Lempäälän keskusta, Lempoinen, Ryynikkä , 1,5 3, ,1 7,6 5 4, 9,4 7, ,7,1 1,3 1, ,7 1 B M 9, , , , ,1 kr 4,1 3 9,7 5 M, M , ,,5 3 7., ,4 5M 3 11 kr M M, 91,1, , 31 9, , , M / 6 93,9 9,4 9, , ,, 1,3 9,1 3,4 4 91,6 3, 31 51,7 M ,4, 9, , IV 6 9 4,6 4 3 V M / lik im en / , ,4 7 5 Up or 9, , ,9 93 4,, en / 5 6 4, 6 9 7,1,6, ,7 1,4 6,7, , , Up or. 9 7.,9,9 B,, , , ,6 4,,4.6 94,4 4, 4 5, ,6 4 9, , ,9,9, ,3 kr 91,1 7 91, , Up or ,9 94, , en / 5 91., , Up or M, ,9,5 6, 5 3, , ,.4 7 3, ,6,, , , ,9, , , , M o Up 5 or en / ,, , , 7, 9, , , 9 3, 9, , ,7, 95,5 95,6, , ,5 93, , en / B 93,7,9,,7 9 9, 93,, , , ,5 91. M , M , 961, , , , ,9 L , ,1 91, ,9 B /K 4 M M. 5 M L , 9 96, , ,7, 9 7, , ,1 9 96,4 6, ,4, , ,5 91, , , , 93 91, ,9 B/k D , Rakenteilla , B , ,9, , B/ k/ , ,4 94, M M/k/ M , ,9 9, B/k D ,6,5. 9, 4 95, M ,1 3,7 5 B/K , 9, B/K , , , M 9,7 4, B/k D B/k B/K 5 B/k B/k/ , B/k D, , T/ , , , , , M/k-, , 7,6 9,1 91, , ,9. 6,9 5 9,1,5 315 M, , , 3 M /k/ M M /k/ 9 3,4 1 6 M/k/ L , ,1 79, L M/k / / 9 M/k B B/k/ B6,, 7 B ,6 9, , , ,,7 9,1, ,7 4,3, B/k 4, ,1 7,6 6,1, , PEH 4, , , , 3, , ,5 1, , , , 91, , ,7 9 Nykyinen sadevesiviemäri,4 4, 91 5 B/K ,4 kr Rumpu, sijainti viitteellinen , ? 1 3,9. 5 M? M Pintavalunnan virtaussuunta 4, , , ,9 91, Purkupiste 4, , , 6 4 M? , , ivuvedenjakaja , 91 1, , , 9 9 3, ,3 79 VHT -P7464- Muutos 1 Tiedosto 1 Päiväys Pääsuunn. E. Bossmann Hyv. J. Hyypiä uunn./piirt. E. Havulinna Tarkastaja E. Bossmann Yhteyshenkilö E. Bossmann A

38 ,6 7,1 79,1 797, , ,6 7, , 4 PEH , , B M 9, 3, 79,4 7, , ,1 1,, 4 B 36 K- ja C-tonttien kenttä- 4,1ja kattovesiä voidaan vaihtoehtoisesti johtaa,9 länteen Tampereentien hulevesiviemäriin , 1, kr kr 4,6 4,6, Keskisyvyydellä,3 95 9m ,, 6, ,3 1 91, , 69, , ,3. Tampereentien hulevesiviemärin kapasiteetti ja sen soveltuvuus suunnittelualueen 9,6 hulevesienjohtamiseen tulee selvittää jatkosuunnittelussa.14 5 M M M 6, , M 7, , , ,4,7 944 Tonttien katto- ja kenttävedet johdetaan etelään Asemapuiston viivyttävään heinä- ja yrttipuutarhaan Asemapuiston viivyttävä 9 heinä- ja yrttipuutarha V= m 3 tilavaraus n. 7 m M, 96, M ,1 96,7 95, ,9 9, 91, B 9.47 M , 93 94, , nykyiseen verkostoon, , , , M 94, , ,9 6, L ,1 97,3.5 96, ,4 94 9,4 9,5 91 5, , , ,5 95, , , 94,1, M , ,4 94, 6, , , M/k/ M/k/ 9 Asemapuiston hulevesien purku uuden avo-ojan kautta.3 Avo-ojan varrella voidaan toteuttaa viivytyspainanteita Valuma-alueella tulee täydennysrakentamisen alueilla viivyttää hulevesiä ennen johtamista nykyiseen hulevesiviemäriin M L C K ,7 91, , ,, ,9 91, 9, , Nykyinen hulevesiviemäri siirrettävä ,7 91, , 93,5,9,9,9 91,3,9,9 91,9,9 5 B/k ,1 9,9 6 5 B/k/ 9 7. M/k/ , , 9, ,7.1 91, M/k/ VP , ,6 94,9,, ,, , 7 9 9, 91 9 LPY-alueelle suositellaan viherseinämää , ,9 9,9 91, 91, 9, , , 3 M/k/ K M/k/ B/k/ , , 9,, 91, 9, , ,7,9 6, , Ru Uporen/ , M o Uporen/ ,1 9, 5 7,4 91,4 91, ,1 9, 6 9, ,6 5 M/k-T/ Hulvedet johdetaan avoimessa kanavassa LR 16 M 9, ,6 9,3 4, 91 9, ,5 9 9, , , , 91 4 Rakenteilla , ,6, sen pohjoispuoleisen 93,7 tontin Purku nykyiseen 9, 1 99,7 7, ,3 4, ,6 9,5,7 9,3 6,4 7 91,5,6, 9, ,7 91, Talousrakennuksiin max M LPA / M 315/ / LPY VP 7.6 C 5 M. 7 6, V IV, 4,6 5 B/k/ LPA-alueen katto- ja kenttävesien viivytys Erik Ednerin puiston viivytyspainanteessa Mitoitus 6 m 3. Jos painanteeseen ohjataan 94 myös keskuskirjaston ja vedet, 93, on vaadittava viivytystilavuus 15 m 3. sadevesiviemäriin Halkolannotkon kosteikkopuisto Hulevesilampien viivytystilavuus 37 m Uporen/ Tontin viivytysvaatimus 1m 3 /1 m läpäisemätöntä pintaa Purku hulevesiviemäriin 7.6 9, 6 4, , , , , IV 6 9, , Uporen/ 5 1,9 M suositellaan viherkattoja Uporen/ 5 315M B/K AL B/k , ,7, 315 M AL 315 M AL 99 4,9 3, 37,, , M likim ,3 Rakenteilla B/K 1 91, , , Kadun hulevesiviemäri tonttien salaojien ja kadun rakennekerrosten kuivatukseen 4, , , , voidaan 9 sadevesipuutarhojen sadevesiviemäriin , 6 Viivytystilavuus 9 yhteensä 1 m3., B/k D 4 B/k D 3 B/k D, ,6 3, M B 7.63, 5 B/k M 7,6.13 7, , B/k D Hulevesien viivytys kävelykadun 7 sadevesipuutarhoissa B/K Jos kirjaston ja sen pohjoispuoleisen 7 tontin sekä kävelysillan hulevesiä viivytetään Erik Ednerin puistossa, 4.14 mitoitusta pienentää noin 65 m 3. Kävelykadun hulevesijärjestelmien purku nykyiseen 6.15 KL-3 KM B, M 3 B , , , , B.6.91,, 4, 5 B/K , ,6 4, , , ,3 3 1 B 3, , 4 3 Kosteikko säilytetään 5 ennallaan 7,7 3, L 4 67, 6,7 4,1 7 9 Vaihtoehtoinen purkureitti, vaatii uuden rummun sekä avo-ojan (n. 3 m) rakentamisen Toteutuskelpoisuus varmistettava ELY-keskukselta,,5,6, ,6 L 9 65 Rakennuskohde Lempäälän kunta Hulevesiselvitys - Lempäälän keskusta, Lempoinen, Ryynikkä Päiväys Pääsuunn. E. Bossmann Hyv. J. Hyypiä FCG uunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33 Tampere Puh Piirustuksen sisältö Yleissuunnitelmakartta uunnitteluala, työnumero ja piirustuksen numero VHT -P7464 Tiedosto uunn./piirt. Tarkastaja E. Havulinna E. Bossmann Yhteyshenkilö E. Bossmann uunnittelualue Uusi avo-oja Nykyinen oja Uusi hulevesiviemäri Nykyinen hulevesiviemäri Hulevesikanava adevesipuutarha Viivytyspainanne Nykyinen rumpu, sijainti viitteellinen Uusi rumpu Pintavalunnan virtaussuunta Ojan virtausuunta Hulevesiviemärin virtaussuunta uunnittelualueen purkuvirtaamat nykytilassa (pun.), tulevassa tilantessa ilman viivytystä (sin.) sekä tulevassa tilanteessa suunnitelluilla viivytysjärjestelmillä (vihr.). Mittakaavat 1:15 (A1) Muutos A