Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri, henkilöstölehti 3/2018

Transkriptio

1 Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri, henkilöstölehti 3/2018 PSYKIATRIAN VÄISTÖTILAT NOUSIVAT VAUHDILLA VAATIMATTOMAT ÄIDIT 50 VUOTTA SITTEN LÄNSI-PUHURI LOPPUU

2 Sisältö Länsi-Puhuri Päätoimittaja: Riitta Luosujärvi Toimitusneuvosto: Päivi Aalto (kuvaaja) Timo Haaraniemi Sirpa Ollila (kuvaaja) Tiina Puotiniemi Soili Vesterinen Riikka Vänskä Päivi Väre Toimitussihteeri: Jenni Vanhala Taitto ja paino: Länsi-Pohjan Kirjapaino Oy Pääkirjoitus 3 Esko on paras 4 Mikä mietityttää maakunta- ja sote-uudistuksessa? 4 Vähään tyytyvät äidit 50 vuotta sitten 5 Potilaan lähettäminen magneettitutkimukseen-opas on julkaistu 6 Mitä tekee Maakuntien tilakeskus? 7 Opiskelija osaksi leikkaustiimiä 8 Terveydenhuoltoalan opiskelijoiden opiskelijakammari 10 Opiskelijaohjauksen haasteita lapsivuodeosastolla 11 Palautteen merkitys hoitotyön harjoittelun ohjauksessa 12 Teho-osasto, pelottavan tehokas osasto 14 Väistötilat nousivat vauhdilla 16 Synnytyksille poikkeuslupa 18 Vinkkejä parempaan vuorovaikutukseen 19 Kannen kuva: Jorma Kuulan teos Syysmaisema Kuvaaja Aliisa Kesti. 2

3 Länsi-Puhuri syyskuu 2018 Edelleen voi todeta, että kaikki pallot ovat ilmassa. Tätä kirjoittaessa ei maakunta- ja sote-uudistuksen lainsäädäntöä ole edelleenkään olemassa. Valiokunnista tulevan lopullisen esityksen sisältökään ei ole vielä tiedossa. No, ehkä asiat selviävät ennen kuin vuosi vaihtuu. Olen työskennellyt vuodesta 2005 sairaanhoitopiirissä. Tänä aikana maailma on muuttunut paljon, hoitokäytännöt ovat kehittyneet, teknologia on mennyt merkittävästi eteenpäin, lääkehoito on ottanut valtavat harppaukset. Vuodesta 2006 lähtien sairaanhoitopiirissä on sairaansijamäärä alentunut 40 prosenttia. Luku yllätti, mutta paljon on töitä tehty muutoksen mahdollistamiseksi. Yhteisellä työllä, yhteisellä päätöksenteolla tähän on tultu. Avohoito on samanaikaisesti kasvanut merkittävästi. Ilmaista ei ole avohoitokaan. Samalla tavalla päiväkirurgiassa tarvitaan henkilökuntaa ja laitteita, lääkkeitä ja hoitotarvikkeita kuin perinteisessä toiminnassa. Samalla tavalla kaikessa polikliinisessa toiminnassa tarvitaan henkilökuntaa ja toimitiloja, tutkimuslaitteita, hoitotarvikkeita ja lääkkeitä. Yksiselitteistä vastausta ei kenelläkään taida olla siihen, miksi kustannukset pyrkivät nousemaan, vaikka vuodeosastohoito vähenee. Lainsäädäntö on kyllä tiukentunut monelta osin terveydenhuoltolakiin ja asetuksiin tehdyt muutokset eivät ole ilman kustannuksia käytännöiksi muuttuneet. Olen palaamassa työhön peruspalveluiden puolelle, viidentoista vuoden jälkeen. Kiinnostavaa on taas paneutua myös sosiaalitoimen palveluihin ja lainsäädäntöön. Paljon on muuttunut myös siellä, ei vain erikoissairaanhoidossa. Muutos on kaikessa tapauksessa jatkuvaa. Äkkimuutokset kuormittavat, mutta ne joihin ehtii valmistautua ovat usein jopa toivottavia. Toivon, että sairaanhoitopiirissä keskitytään onnistuneen ratkaisun saamiseen erva-järjestämissopimuksen osalta. Ja erityisen toiveikas olen sen suhteen, että psykiatrian tila-asia saadaan ratkaistua potilaiden, omaisten ja työntekijöiden kannalta ripeästi ja uusi yksikkö rakentuu lähivuosina. Tämä on Länsi-Puhurin viimeinen painettu numero. Nyt selvitetään verkkolehden mahdollisuuksia ja niistä tietoa jatkossa verkon välityksellä. Toivon kaikille lukijoille onnistumisen kokemuksia ja riittävän hyvää elämää Riitta Luosujärvi Kuva: Lassi Laukkanen 3

4 Esko on paras Taulukko potilastietojärjestelmien arvosanoista. Esko-potilastietojärjestelmä menestyi jälleen valtakunnallisessa sairaalajärjestelmien vertailussa. Lääkäriliiton tekemässä käyttäjätutkimuksessa Esko arvioitiin Suomen parhaaksi potilastietojärjestelmäksi. Lääkäriliitto on tehnyt useita laajoja käyttäjätutkimuksia (vuosina 2010, 2014 ja 2018) Suomessa käytössä olevien potilastietojärjestelmien osalta. Esko on saanut jokaisessa tutkimuksessa parhaan arvosanan. Vuoteen 2014 verrattuna uusimmat tulokset ovat edelleen parantuneet. Kysely lähetettiin kaikille Suomessa asuville alle 65-vuotiaille lääkäreille. Vastauksia tuli yli Keväällä myös Sairaanhoitajaliiton ja Tehyn sairaanhoitajat, terveydenhoitajat ja kätilöt arvioivat Eskon parhaaksi potilastietojärjestelmäksi. Lisäksi Esko on pärjännyt hyvin myös kansainvälisissä tutkimuksissa. Oulun yliopistollisessa sairaalassa luotu Esko on ollut käytössä yli 20 vuotta ja sillä on yli käyttäjää. Mikä mietityttää maakuntaja sote-uudistuksessa? Mihin kysymyksiin maakunta- ja sote-uudistuksessa haluaisit vastauksen? Miten sinä haluat viestiä maakuntauudistuksesta? Lapin maakuntavalmistelun henkilöstöasioiden valmistelijat sekä viestintä- ja osallisuustyöryhmä pyytävät kaikkia maakuntaan siirtyvissä organisaatioissa työskenteleviä kertomaan, miten henkilöstö ja esimiehet haluavat saada tietoa uudistuksesta. Kysely avautuu syyskuun lopulla ja siitä tiedotetaan organisaatioiden viestijöiden kautta koko henkilöstöä. Seuraa, vastaa ja vaikuta siihen mitä ja miten saat tietoa maakunta- ja sote-uudistuksesta! 4

5 Vähään tyytyvät äidit 50 vuotta sitten Pohjolan Sanomat uutisoi syksyllä 1968 Kemin yleisen sairaalan synnytysosastolla tehdystä mielipidetutkimuksesta otsikolla Kemin äiti vähään tyytyvä. Synnytysosasto, kuten koko sairaala, kärsi 50 vuotta sitten tilanpuutteesta ja oli pahasti ylikuormitettu. Vuonna 1968 Kemin yleisessä sairaalassa syntyi noin 1150 vauvaa. Torniossa, Ylitorniolla, Pellossa ja Kolarissa oli tuohon aikaan omat synnytysosastonsa, joissa hoidettiin normaalit synnytykset. Ahtaan synnytysosaston olosuhteita Pohjolan Sanomien artikkeli kuvaa melko ankeiksi: Valtaosa alistuu mukisematta aloittamaan Via dolorosansa kovalla ja kapealla vaatesäiliön kannella vesihöyryjen, tupakankatkun ja käymäläilman täyttämässä pesuhuoneessa, joka alkuperäisen tarkoituksensa ohella palvelee tutkimus- ja seurustelutiloina sekä likavaatevarastona. Toisaalta kemiläisäidit eivät ahtaista tiloista ahdistuneet: mielipidekyselyyn vastanneista 132 synnyttäjästä vain neljä olisi toivonut omaa huonetta. Suurin osa piti kolmen hengen huoneita parhaina, mutta joukossa oli niitäkin, jotka olisivat mahduttaneet samaan huoneeseen vaikka kuusikin äitiä! Ehkä parempaa ei tuolloin uskallettu edes toivoa. Myös vastasyntyneet joutuivat aloittamaan elämänsä ahtaasti, sillä 18-paikkaiseen vauvalaan oli toisinaan sijoitettu kolmisenkymmentä nyyttiä. Pesusoikotkin tarvittiin tuolloin vauvanvuoteen virkaan. Toiveissa kampaamo ja iltahartauksia Vaikka tilojen ahtautta ei osattu mainita epäkohdaksi, oli synnyttäjillä muita esityksiä osaston parantamiseksi. Äitien toivelistalla oli muun muassa sievemmät potilaspaidat ja kampaamo sairaalan yhteyteen. Toivomuksia esitettiin myös erillisestä tupakkahuoneesta ja useammasta WC:stä: Nykyinen pyttymme käy ahtaaksi kaikkiin tarkoituksiin. Toivottiinpa myös uskonnollisia lehtiä sekä iltahartauksia ainakin kolmesti viikossa. Seitsemännentoista lapsensa synnyttänyt äiti vaati henkilökuntaa luopumaan puukengistään ainakin yöllä yläkerran huoneissa liikuttaessa. Radio ja televisio olivat monen vastaajan toiveissa. Lasten vierailut eivät olleet sallittuja synnytysosastolla 1960-luvun lopulla. Äitiä ja vastasyntynyttä katsomaan oli tervetullut vain äidin aviomies, tuore isä. Enemmistö synnyttäjistä kannatti vallinnutta käytäntöä, mutta joku moderni äiti oli myös valmis sallimaan lasten vierailut, jotta päästäisiin haikarasadusta. Teksti: Jenni Vanhala 5

6 Potilaan lähettäminen magneettitutkimukseenopas on julkaistu Kuvantaminen on tärkeä osa potilaan hoitoa. Oikeanlaisella kuvantamistutkimuksella ja osastojen välisellä yhteistyöllä nopeutetaan potilaan pääsyä hoitoon. Magneettitutkimukseen tulevan potilaan turvallisuuden vuoksi on tärkeää selvittää etukäteen mahdolliset turvallisuutta vaarantavat tai kuvan laatuun vaikuttavat seikat. Sopivaa kuvantamistutkimusta potilaalle valittaessa on hyvä kiinnittää huomiota mielenkiinnon kohteen lisäksi myös potilaan fyysiseen kuntoon ja mielentilaan. Vaikka magneettitutkimus yleisesti ottaen on turvallinen, kaikille ihmisille se ei ole paras kuvantamistutkimus. Esimerkiksi kehossa olevat vierasesineet saattavat vaarantaa turvallisuuden. Potilasjonot magneettitutkimukseen ovat pidemmät kuin esimerkiksi tietokonetomografiatutkimukseen, ja varsinkin kiireellisissä tapauksissa on mietittävä tarkkaan oikeutusperiaatteen mukaisesti, meneekö potilaan säteilysuojelu nopean kuvantamistutkimuksen edelle. Yleisesti säteilytutkimuksesta on potilaalle enemmän hyötyä kuin haittaa, mutta erityisesti potilaan ikä tulee huomioida tutkimusmenetelmää valittaessa. Miksi magneettitutkimus? Magneettikuvaus on yleisesti käytetty lääketieteellinen tutkimusmenetelmä, jossa ei käytetä lainkaan ionisoivaa säteilyä. Potilas ei saa magneettitutkimuksessa minkäänlaista säteilyrasitusta. Ionisoivan säteilyn sijaan magneettitutkimuksessa kuvausmenetelmä perustuu erityyppisiin magneettikenttiin, ja tutkimus onkin nykytiedon mukaan turvallinen. Magneettikuvaus soveltuu erityisen hyvin aivojen, keskushermoston, tuki- ja liikuntaelimistön sekä verisuonten tutkimiseen. Magneettitutkimus kestää keskimäärin minuuttia, riippuen mielenkiinnon kohteesta ja kuvattavasta alueesta. Pitkän kuvausajan vuoksi potilaalle voi olla haasteellista pysyä paikallaan liikkumatta koko tutkimuksen ajan. Pitääkö olla huolissaan? Turvallisuuden ja tutkimuksen onnistumisen kannalta on erittäin tärkeää, että potilas pystyy ottamaan vastaan ohjeita ja ilmoittamaan, mikäli hänellä on jokin hätänä kuvauksen aikana. Erittäin kivulias potilas ei pysty olemaan paikallaan tutkimuksen ajan, ja liike kesken kuvauksen pilaa tutkimuksen. Osalla potilaista magneettitutkimuslaitteen ahtaaseen kuvausaukkoon meneminen tai siellä oleminen aiheuttaa niin voimakasta ahdistusta, ettei tutkimusta voida suorittaa. Silloin, kun on syytä epäillä, että potilaan kuvaaminen magneetissa ei onnistu ilman kipulääkitystä tai esilääkitystä, kannattaa se ottaa huomioon jo lähetettä tehtäessä. Kun lääkitys on kunnossa, potilas pääsee sovittuna aikana tutkimukseen. Oman haasteensa magneettitutkimuksiin tuovat kehonsisäiset implantit ja elektroniset laitteet. Kaikkea ei voi magneettikuvaushuoneeseen viedä, mutta onneksi implanttien ja elektronisten laitteiden magneettiturvallisuus on parantunut vuosien saatossa. Viime vuosina asennetuista implanteista ja elektronisista laitteista esimerkiksi sydämentahdistimia voidaan pitää jo melko magneettiturvallisina. Näihin tutkimuksiin liittyy aina kuitenkin erityisiä ehtoja, eikä potilasta koskaan kuvata magneetissa, ennen kuin tutkimuksen turvallisuus on varmistettu. Mikäli potilaalla on kehossaan vierasesineitä, kannattaa olla hyvissä ajoin yhteydessä magneettihoitajiin. Lisää tietoa magneettitutkimuksen turvallisuudesta saat Oppaasta, jossa on kerrottu lähetekäytännöistä, kontraindikaatioista eli tutkimuksen vasta-aiheista sekä muista huomionarvoisista asioista, kun potilaalle ollaan suunnittelemassa magneettitutkimusta. Opas on tehty yhteistyössä Länsi-pohjan keskussairaalan radiologian osaston magneettihoitajien kanssa ja löytyy Länsi-pohjan sairaanhoitopiirin intranetistä. Oppaan tavoitteena on potilaan hoitoon pääsyn nopeuttaminen ja osastojen välisen yhteistyön kehittäminen. Opas löytyy intranetistä magneettitutkimuksen ohjeet osiosta. Noora Torkell, röntgenhoitaja, Oamk Anja Henner, Yliopettaja, TtT, Oamk Tanja Schroderus-Salo, tuntiopettaja, TtM, Oamk 6

7 Sairaanhoitopiirien rakennukset siirtyvät maakuntauudistuksen toteutuessa vuonna 2021 Maakuntien tilakeskuksen omaisuudeksi. Mitä tekee Maakuntien tilakeskus? Sairaanhoitopiirien rakennukset siirtyvät maakuntauudistuksen toteutuessa Maakuntien tilakeskuksen omaisuudeksi. Maakuntien tilakeskus tarjoaa vuodesta 2021 alkaen maakunnille kaikki niiden tarvitsemat tilat ja työympäristöt kuten sairaalat, terveyskeskukset, sosiaalipalveluiden tilat sekä pelastusasemat. Maakuntien tilahallinnan keskeinen tavoite on omistaa strategisesti tärkeimmät ja teknisesti vaativimmat kiinteistöt, lähinnä sairaalat. Muut maakuntien tarvitsemat tilat vuokrataan. Yhtiö saa vuoden 2021 alusta alkaen omistukseensa sairaanhoito- ja erityishuoltopiirien kiinteän omaisuuden ja niihin liittyvät velat. Kuntien kiinteistöt jäävät edelleen kuntien omistukseen ja tarvittaessa niitä vuokrataan maakuntien käyttöön. Myös sairaalarakennusta palvelevat koneet ja laitteet siirtyvät Maakuntien tilakeskukselle ja niitä huolletaan huoltokirjan mukaisesti. Sairaalassa tapahtuvaa toimintaa palvelevat lääkintälaitteet siirtyvät maakuntien omaisuudeksi. Merkittävä työnantaja Varsinaisen toiminnan käynnistyessä Maakuntien tilakeskuksen palveluksessa tulee olemaan 1200 kiinteistöalan ammattilaista toimitilojen vuokrauksessa, rakennuttamisessa, ylläpidossa ja kehittämisessä. Tällä hetkellä yhtiössä on 23 työntekijää ja sairaanhoitopiireiltä sekä erikoishuoltopiireiltä vuokrattuna 8 henkilöä. Yhtiö on perustettu vuonna 2017 Senaatti-kiinteistöjen tytäryhtiöksi ja se toimii Senaatin rahoituksella. Senaatti-kiinteistöt on Valtiovarainministeriön alainen liikelaitos, joka tuottaa tilapalveluja ensisijaisesti valtionhallinnolle. Maakuntien tilakeskus siirtyy viimeistään maakuntien omistukseen. Omistusosuus perustuu maakunnan väestömäärään. Maakuntien tilakeskuksen varsinainen toiminta alkaa vuoden 2021 alussa. Valmistelun tuloksena on tähän mennessä syntynyt muun muassa tietopankki maakuntien käyttöön tulevista tiloista. Myös sairaanhoito- sekä erityishuoltopiirien meneillään tai suunnitteilla olevat rakennushankkeet on selvitetty. Maakuntien tilakeskus on toiminnan käynnistyessä vuonna 2021 Suomen suurin toimitilayhtiö. 7

8 Opiskelija osaksi leikkaustiimiä Leikkausosastomme antaa opiskelijalle mahdollisuuden monipuoliseen ja antoisaan käytännönharjoitteluun. Opiskelija saa kädentaitojen oppimisen lisäksi paljon hyödyllistä tietoa eri erikoisaloihin liittyen, oli tuleva työ- tai harjoittelupaikka minkälaisella osastolla tahansa. Osastollamme opiskelija pääsee tutustumaan useisiin erikoisaloihin, joita ovat esimerkiksi ortopedia-ja traumatologia, gynekologia, gastroenterologia, urologia, plastiikkakirurgia, korva-nenä- ja kurkkutaudit, thorax- ja verisuonikirurgia sekä anestesiologia. Suurin osa leikkausosaston käytännönharjoittelijoista ovat sairaanhoitajaopiskelijoita, mutta harjoittelemassa käy ajoittain myös lähihoitajaopiskelijoita. Harjoittelujaksojen pituudet vaihtelevat yhdestä päivästä 11 viikkoon. Kaikille sairaanhoitajaopiskelijoille kuuluu ammattikorkeakoulun nykyisen opetussuunnitelman mukaan kahden viikon tutustumisjakso leikkaus- ja anestesiaosastolla. Harjoittelujakson pituudesta riippumatta opiskelija pääsee tutustumaan anestesia- ja leikkaushoitajan työtehtäviin. Suuntavan vaiheen opiskelijoilla on aina kaksi nimettyä ohjaajaa. Lyhyemmillä jaksoilla oleville opiskelijoille pyritään myös katsomaan, että ohjaaja ei vaihtuisi tiheästi, mutta aina se ei ole käytännössä mahdollista. Opiskelijoiden päiväkohtaiset sijainnit leikkausosastolla merkitään aina salien sijoituslistaan kuten henkilökunnankin. Näin opiskelijoiden paikat pystytään katsomaan yksilökohtaisesti, jotta jokainen opiskelija pääsee näkemään mahdollisimman laajasti leikkaustoimintaamme. Opiskelijoille tarjotaan salityöskentelyn lisäksi mahdollisuus tutustua välinehuollon toimintaan, heräämöhoitotyöhön sekä vuorovastaavan työnkuvaan. Vuorovaikutus lisää potilasturvallisuutta Leikkaus-ja anestesiaosastolla opiskelija pääsee hyvin perehtymään moniammatilliseen työskentelyyn. Moniammatillisella toiminnalla tarkoitetaan eri asiantuntija-alojen yhteistyötä. Näitä asiantuntija-aloja ovat esimerkiksi kirurgit, anestesialääkärit, laitoshuoltajat, välinehuoltajat, apteekin henkilökunta, patologia ja laboratorio. Yhteistyön tärkein osa-alue on hyvät vuorovaikutustaidot. Siitä syystä leikkaussalissa työskentelevillä tulee oman alan asiantuntijuuden lisäksi olla sosiaalisia-, yhteistyö- sekä vuorovaikutustaitoja. Avoin ja aktiivinen vuorovaikutus moniammatillisessa yhteistyössä lisää potilasturvallisuutta. Opiskelijaohjauksessa otamme opiskelijan aktiivisesti mukaan moniammatilliseen tiimiin, jotta opiskelija pääsee harjoittelemaan vuorovaikutustaitoja eri alojen asiantuntijoiden kanssa, sekä oppii kohtaamaan erilaiset potilaat ja heidän hoitotilanteensa yksilöllisesti. Muiden työyhteisön jäsenien työn kunnioitus ja tukeminen ovat avainasemassa, kun työskennellään moniammatillisessa yhteisössä. Tämä luo yhteenkuuluvuudentunnetta sekä positiivista ilmapiiriä ja lisää taitojen, sekä osaamisen jakamista eteenpäin. Samalla tavalla myös ohjaajien 8

9 kunnioitus ja tukeminen opiskelijaa kohtaan auttaa saamaan myönteisiä oppimiskokemuksia ja edesauttaa heitä oppimisprosessissaan. Sairaalassamme kerätään opiskelijoilta jatkuvasti palautetta opiskelijaohjauksen toteutumisesta CLES-mittariin modifioitujen kysymysten avulla. Sairaanhoitajaopiskelijat voivat halutessaan antaa palautetta jokaisen käytännönharjoittelujakson päätteeksi. Kun mahdollisimman moni opiskelija vastaa kyselyyn, on meidän helpompaa panostaa ja kehittää opiskelijaohjausta aina vain laadukkaammaksi. Opiskelijat ovat ehdottomasti parhaita asiantuntijoita arvioimaan ohjauksen toteutumista. Oma ohjaaja tärkeä Leikkausosaston vuoden palautteista kävi ilmi, että useat opiskelijat pitivät erityisen tärkeänä, että joka harjoittelussa opiskelijalla on oma nimetty ohjaaja. Ohjaajan pysyessä samana läpi harjoittelun, opiskelijoiden oppimisprosessi etenee johdonmukaisemmin ja harjoittelun tavoitteiden saavuttamista on helpompi arvioida päivittäin. Ohjaus oli parhaimmillaan mentorointia; osaamista ja tietoa siirrettiin luontevasti ja kannustaen, pitäen mielessä tulevaisuuden näkymät. Opiskelijat pitivät myös tärkeänä, sitä miten heidät ensimmäisenä harjoittelupäivänä vastaanotettiin osastolle. Perehdytys osastolle oli hyvin pikainen kierros vain läpi, jonka jälkeen mentiin suoraan saliin. Jäi todella harmittava kuva ensimmäisistä päivistä sen vuoksi, ettei tiennyt mistään mitään, eikä sitä osaa kysellä asioista, minkä olemassa olosta ei tiedä, kun ensimmäistä kertaa täysin uuteen ympäristöön tulee. Ensimmäisen päivän perehdytykselle tulisikin järjestää tarpeeksi aikaa, jotta kaikki olennaiset käytännön asiat tulevat opiskelijoille selville. Kyselyn tulosten mukaan opiskelijat kokivat tärkeäksi päästä osaksi tiimiä. Kokemukset hyvästä tiimityöstä auttavat opiskelijoita ymmärtämään paremmin perioperatiivista hoitotyötä ja sen kautta hyödyntämään tiimityötaitojaan myös muissa työyksiköissä. Vastauksista ilmeni myös, että kannustavaa ja positiivista ilmapiiriä pidetään tärkeänä osana oppimisen kannalta. Opiskelijat otettiin harjoittelun ajaksi osaksi henkilökuntaa ja kohdeltiin samanarvoisina. Henkilökunnan välillä vallitsi hyvä ja iloinen ilmapiiri, mikä varmasti vaikuttaa myös myönteiseen suhtautumiseen opiskelijoihin. Myönteisen oppimisilmapiirin tarjoaminen koituu myöhemmin eduksi, kun opiskelijat hakeutuvat töihin oppimisympäristöihinsä. Olemme saaneet leikkauosastollemme viimeaikoinakin paljon uusia työntekijöitä. Työyhteisön kannalta on aina loistavaa, kun uusi työkaveri on henkilö, jota on jo harjoitteluaikana ohjattu niin laadukkaasti kuin ikinä mahdollista! Teksti: Katariina Keihästö Heta Parviainen Hanna Pesonen 9

10 Terveydenhuoltoalan opiskelijoiden opiskelijakammari J. Aaltosaari - Tunturimaisema Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin psykiatrisella tulosalueella on toiminut opiskelijakammari vuodesta 2011 lähtien. Opiskelijakammari on terveydenhuoltoalan opiskelijoille järjestetty ryhmätyönohjaus. Opiskelijakammarin toiminnan käynnisti sairaanhoitaja, psykoterapeutti Juha Timonen käytyään itse harjoittelun ohjaajakoulutuksen. Juha Timonen on käynyt sen jälkeen esittelemässä asiaa Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin muillekin opiskelijavastaaville. Opiskelijakammari kokoontuu säännöllisesti kerran kuukaudessa ennalta sovittuna päivänä Keroputaan sairaalan psykiatrian poliklinikan tiloissa. Ryhmän ohjaajina on aina kaksi kokenutta hoitajaa, jotka vaihtuvat sovitusti ko. kiertävän suunnitelmien mukaan. Ohjaajien erilaisten näkemysten ja vaihtoehtojen arvostava keskinäinen pohtiminen mahdollistaa opiskelijoille erilaisuuden oivaltamisen ja hyödyntämisen omassa kollegiaalisessa ammatillisuuden kasvussaan. Ryhmätyönohjaukseen osallistuminen kuuluu osana opiskelijoiden käytännön harjoittelujaksoa. Tarkoitus on, että jokainen opiskelija pääsee mukaan ainakin kerran harjoittelujaksolla. Ryhmätyönohjaus antaa tietoa siitä, mitä työnohjaus on käytännössä. Ryhmätyönohjaus edistää ammatillisen ja hoidollisen vuorovaikutuksen ja erilaisten toimintatapojen kehittymistä. Se helpottaa asioiden mieleen palauttamista teorioiden ja käytännön ilmiöiden ymmärtämisessä. Näin se takaa hoidon laadun. Molemminpuolista informaation vaihtoa Ryhmätyönohjaus on tilanne, jossa voi luottamuksellisesti kertoa omista kokemuksista ja harjoittelujaksoon liittyvistä tuntemuksista. Opiskelijakaverit toimivat toisilleen vertaistukena omista kokemuksista, mitä harjoittelun aikana on noussut esiin. Ryhmässä kokemuksien jakaminen auttaa jäsentämään omia ajatuksia ja tuntemuksia, kun kuulee toisilta opiskelijoilta heidän kokemuksia harjoittelujaksolta. Keskustelun teemat vaihtelevat ja aiheet nousevat yleensä opiskelijoiden käytännön mielenterveyshoitoyön harjoittelujakson havainnoista, ajatuksista, tunteista ja tuntemuksista sekä muista mieltä askarruttavista asioista tai muuten opiskeluun liittyvistä teemoista. Opiskelija voi kertoa juuri sen verran, kun on valmis kertomaan omista asioistaan. Näin opiskelija harjaantuu myös tunnistamaan omat rajansa suhteessa toisiin. Opiskelijat ovat antaneet ryhmätyönohjauksesta pääsääntöisesti positiivista palautetta. Opiskelijakammaria opiskelijat ovat pitäneet hyvänä foorumina puhua kokemuksista toisten opiskelijoiden kanssa. Työnohjaus on toiminut samalla molemminpuolisena informaation vaihtona opiskelijoiden ja työntekijöiden välillä. Foorumissa voi antaa palautetta ja yhdessä kehittää opiskelijaohjausta. Vastaavaa käytäntöä olisi hyvä jatkaa myös somaattisella puolella. Teksti: Niina Ylikärppä 10

11 Opiskelijaohjauksen haasteita lapsivuodeosastolla Länsi-Pohjan keskussairaalan synnytys- ja naistentautien osastolla hoidetaan synnyttäjien lisäksi raskaana olevat äidit, jo synnyttäneet äidit vauvoineen, naistentautien leikkauspotilaat ja gynekologiset syöpäpotilaat. Myös äitiys-ja naistentautien poliklinikat ovat osa klinikan toimintaa. Lapsivuodeosaston toiminta on suurelta osin perheiden ohjaamista, jonka tulisi olla opiskelijoiden yhtenä tavoitteena harjoittelussa. Opiskelijoilla ei ole harjoittelujaksolle nimettyä lähiohjaajaa. Tämän vuoksi sama asia voidaan ohjata eri tavoilla eikä ohjauksella välttämättä ole jatkuvuutta, koska ohjaaja voi vaihtua lähes joka vuorossa. Laki velvoittaa ohjaukseen Harjoittelussa tapahtuvan ohjaamisen on tarkoitus tukea opiskelijan omaa ammatillista kasvua ja sen kehittymistä. Pitkäaikaisena ja suurimpana haasteena on koettu lähiohjaajan eli harjoittelujakson ajaksi nimetyn henkilökohtaisen ohjaajan puute. Perehdyimme LPSHP:n opiskelijaohjauksen laatua koskevaan opiskelijapalautteisiin (CLES-kysely) v Kenelläkään 20 vastanneella opiskelijalla ei ollut henkilökohtaista ohjaajaa harjoittelun aikana. Opiskelijoiden mielestä siitä ei ollut haittaa, koska joka vuorossa oli kuitenkin ohjaaja. Ohjaajan vaihtumisen koettiin antavan oppimiseen erilaisia näkökulmia eikä ohjausta koettu ristiriitaiseksi. Meitä velvoittaa laki: Opiskelijalle, joka toimii terveydenhuollon työtehtävissä harjoittelujakson aikana, tulee nimetä henkilökohtainen ohjaaja. Laki velvoittaa myös terveydenhuollon ammattihenkilöstöä opiskelijoiden ohjaamiseen. Ohjaus on vuorovaikutteinen suhde, joka muodostuu ohjaajan ja opiskelijan välille ja sen tarkoituksena on pyrkiä edistämään opiskelijan taitoja. Ohjaaminen harjoittelussa on opetuksellinen ja vuorovaikutteinen suhde, jossa oppimista tapahtuu kokemuksen kautta. Ohjaamisessa ja työssä noudatetaan hoitokäytäntöjä, jotka perustuvat käypähoitosuosituksiin. Ohjaamiseen vaikuttaa hoitajan persoonallisuus, omat kokemukset synnytyksestä ja vauvaperheen arjesta sekä osaston luonteen tunnepitoisuus. Myös opiskelijoilla voi olla omia kokemuksia, jotka vaikuttavat oppimiseen ja uuden omaksumiseen. Ei voi myöskään unohtaa perheiden aiempia kokemuksia ja tapoja. Tärkein tavoite on, että tuoreet vanhemmat saavat opastusta vauvan hoitoon ja kokevat pärjäävänsä jatkossa itsenäisesti. Opiskelija voi tällaisessa tilanteessa kokea jäävänsä sivurooliin, koska konkreettista käsillä tehtävää työtä on vähemmän. Palautteen antaminen haasteellista Opiskelijaohjaajan ohjausosaaminen on jaettu opiskelijan oppimisprosessin tukemiseen, tavoitteelliseen ohjauksen, ohjauskeskustelun sekä palautteenannon ja arvioinnin osaamiseen. Opiskelija-arviointi ja rakentavan palautteen antaminen on koettu haasteellisena. Ohjauskeskustelun lähtökohtana ovat opiskelijan kokemukset ja keskustelu pohjautuu opiskelijan itsearviointiin. Opiskelijalähtöinen ja kehittävä palaute tukee ja ohjaa opiskelijaa kasvu- ja kehitysprosessissaan sekä nostaa opiskelijan motivaatiota ja itsetuntoa. Palautteen antamista helpottaa harjoittelun aikana käydyt ohjauskeskustelut. Opiskelijalähtöinen ja kehittävä palaute tukee ja ohjaa opiskelijaa kasvu- ja kehittämisprosessissaan sekä nostaa opiskelijan motivaatiota ja itsetuntoa. Palautteen tulee olla oikea-aikaista, objektiivista, täsmällistä, rehellistä, positiivista, rakentavaa, korjaavaa sekä opiskelijan tavoitteisiin pohjautuvaa. Palautteen antamista voivat vaikeuttaa ajanpuute ja kriittisen palautteen antamisen vaikeus. Harjoittelun aikana opiskelijalla voisi olla oma ohjaava hoitaja, joka ainakin harjoittelujakson alkupäivinä olisi samoissa työvuoroissa opiskelijan kanssa. Opiskelijoiden palautteen perusteella ohjaajien vaihtumista ei oltu kuitenkaan koettu ongelmana. Vaikka laki velvoittaakin nimeämään henkilökohtaisen lähiohjaajan, pohdimme, onko syytä muuttaa vallitsevia käytäntöjä. Opiskelijan aktiivisuus tärkeää Vastuu oppimisesta on opiskelijalla. Selkeät, päiväkohtaiset tavoitteet helpottavat sekä opiskelijaa että ohjaavaa hoitajaa oppimisen arvioinnissa. Myös opiskelijan aktiivisuus, oma-aloitteisuus ja aito kiinnostus tukevat uusien asioiden oppimista. Sairaanhoitajan työkirja tulee olla mukana kokonaisuudessaan, jotta opiskelijan aiemmin opittu osaaminen tulisi ohjaajien tietoon ja ohjaus kohdentuu opiskelijan tarpeen mukaisesti. Osaston kokonaiskuvan hahmottamiseksi opiskelijoiden olisi hyvä tutustua ennen harjoittelun alkamista L-PKS:n nettisivuilta osastomme toiminnan kuvaukseen. Teoriaopintojen suorittaminen ennen käytännön harjoittelua antaa hyvän pohjan harjoittelujaksolle. Harjoittelun aikaiset ohjauskeskustelut vaikuttavat koko harjoittelun onnistumiseen ja rakentavan palautteen antamiseen. Ohjauskeskustelulle tulee varata riittävästi aikaa, jotta siitä voisi muodostua avoin ja vuorovaikutuksellinen, molemminpuolista oppimista tukeva tapahtuma. Teksti: Roininen Malla Böök Anne-Marja Lipponen Tarja 11

12 Palautteen merkitys hoitotyön harjoittelun ohjauksessa Opiskelijan ammatillista kasvua tukee laadukas opetus ja ohjatun harjoittelun ohjaus. Erityisesti palaute- ja arviointikeskustelut on todettu merkittäviksi opiskelijan ammatillista kasvua tukeviksi tekijöiksi. Ohjaajat kokevat kuitenkin haasteellisena palautteen antamisen opiskelijalle. Jaana Stoltin opinnäytetyössä opiskelijat kertovat, että käytännön harjoittelujaksoilla he ovat oppineet kaikista eniten, joten ohjatun harjoittelun merkitys on todella suuri. Opiskelijaohjauksen keskeisin elementti on vuorovaikutus, joka tekee ohjauksesta hyvää tai huonoa. Molemminpuolinen, opiskelijaa tukeva, reflektoiva ja päätöksentekoa vahvistava vuorovaikutus on hyvää. Opiskelijan kasvun keskiössä on myönteisen palautteen saaminen. Suunnatessa huomion kohti vahvuuksia, ne alkavat toteuttaa itse itseään. Reipas tyttö, Ahkera ja reipas tyttö. Opiskelijan mielestä tällaiset palautteet ovat kuitenkin yhtä kuin liirum laarum, diipa daapa. Tällaiset yleisellä tasolla olevat palautteet ovat ihan kivoja, mutta suurempaa ammatillista kehitystä näillä tuskin lähtee käyntiin. Positiivisen palautteen voi avata hieman konkreettisemmaksi. Reippautesi näkyy mm. siinä, että kellon soidessa lähdet katsomaan, mitä asiaa potilaalla on ja ruoanjakoon lähdet ilman erityistä kehotusta. Entä jos mokaa? Kriittisen palautteen tulee olla rakentavaa ja sen tehtävä on auttaa henkilöä kehittymään. Ei sanota, että työ on tehty hyvin tai huonosti vaan ehdotetaan henkilölle erilaisia keinoja ja menetelmiä tehdä työ paremmin ja perustellaan palaute. Palautteessa kannattaa korostaa, että tämä on minun näkemykseni, yksi näkökulma tähän asiaan. Entäs kun mokaa oikein kunnolla? Jos ei yksinkertaisesti ymmärrä, osaa tai ei ole tullut edes mieleenkään. Kuinka sen voi ottaa puheeksi opiskelijan koko maailmaa nujertamatta? Ihminen oppii virheistä. Hyvän, rakentavan palautteen antaminen vaatii taitoa. Sen avulla mahdollistuu kehittyminen. Toisaalta voidaan ajatella että, Huonokin palaute on motivoivampaa kuin ei mikään palaute. Kehittyäkseen opiskelija tarvitsee vahvistusta jo hyvin osaamista taidoista ja ohjausta ja korjaavaa palautetta siitä, missä olisi vielä opittavaa. Myös korjaava palaute on hyvä avata käytännön tasolle. Toivoisin, että olisit hieman reippaampi. / Toivoisin, että olisit rohkeammin mukana osaston päivittäistoiminnoissa, esimerkiksi vastaamalla soittokelloihin ja aktiivisesti osallistumalla ruoanjakoon. Positiivisen pedagogiikan mukaan positiivisilla kokemuksilla käsitys itsestä ja omista vahvuuksista voimistuu, mikä muokkaa luonteesta vahvempaa ja toipumiskykyisempää myös elämän mukana tuomien haasteiden edessä. Tavoitteet ohjaavat palautteenantoa Palautteen antamista ohjaa harjoittelujakson tavoitteet, jotka sisältyvät hoitajakoulutuksen opetussuunnitelmaan. Harjoittelun tavoitteita ja osaamisalueita tarkastellaan ohjaustilanteissa. Ohjaustilanteita on kahdenkeskiset ja ryhmäkeskustelut tai keskustelut hoitotyön toimia tehdessä. Ohjatun harjoittelun osaamisalueet ovat opiskelijan oppimisprosessi, eettinen osaaminen, yhteistyö- ja vuorovaikutusosaaminen, opetus- ja ohjausosaaminen, päätöksenteko-osaaminen, hoitotyön kliininen osaaminen. Näihin osa-alueisiin palautteenanto on ammatillista kasvua ajatellen tarkoituksellista kohdistua. Opiskelija konkretisoi itselleen harjoittelun työkirjasta omat henkilökohtaiset selkeät tavoitteet käytännön harjoittelun jaksolle. Näitä ohjaajan on hyvä tarkastella jo jakson alkuvaiheessa ja tarvittaessa yhdessä pohtia niitä opiskelijan kanssa. Harjoittelun edetessä tavoitteita 12

13 voi selkeyttää ja laatia yhä yksityiskohtaisemmiksi ja konkreettisemmiksi kun harjoittelupaikka tulee hieman tutummaksi. Loppuarviointia helpottaa hyvin tehdyt tavoitteet sekä päiväkohtaiset palautteenannot palautevihkoon. Vinkkejä myönteisen palautteen antamiseen Anna palaute suoraan vastaanottajalle. Älä yleistä ja vertaa sanoen te opiskelijat usein Hyvä palaute on säännöllistä ja ajallisesti pian suhteessa kohteena olevaan toimintaan. Mitä pidempi aika on kulunut, sitä vaikeampaa on ottaa asia esille. Korjaava palaute on hyvä antaa kahden kesken ja keskittyä asian vaikutuksiin syyllistämisen sijaan. Kysy ensin opiskelijan oma itsearvio tilanteesta tai tapahtumasta. Kysy selventäviä kysymyksiä (miksi, miten, kuinka ). Tarkista ymmärsitkö oikein (ymmärsinkö oikein, tarkoititko ) Anna palautetta minä muodossa, jolloin otat vastuun vain omista havainnoistasi. minun mielestä, minä kuulin, minusta näytti. Erota henkilön persoona hänen käyttäytymisestään. Olet huolimaton vertaa Olet tehnyt tämän asian huolimattomasti. Hampurilaispalaute -malli on hyvä muistisääntö: tuo esille positiivisia yksityiskohtia(sämpylä), lisää korjausehdotuksia väliin(pihvi) ja lopuksi anna myönteinen kokonaisarvio(sämpylä). Ihmiset käyttäytyvät eri tavoin palautteen vastaanottamisen suhteen. Taistelija torjuu ja kieltää aluksi palautteen, mutta suuttumuksen jälkeen miettii palautetta. Luovuttaja masentuu kielteisestä palautteesta ja tarvitsee rohkaisua. Tuenhakija vastaanottaa kielteisen palautteen, mutta saattaa syyttää itseään ja vajota avuttomaksi. Vastuunottaja suhtautuu palautteeseen myönteisesti ja ottaa opiksi. Hän tunnustaa puutteet ja uskoo kehitysmahdollisuuksiin. Kaikkien opiskelijan, ohjaajan ja kouluttajan on kehittävää miettiä, millainen palautteen vastaanottamistapa itsellä on. Palautetta molemmin puolin Oinosen tutkimuksessa opiskelijat kuvaavat hyvän ohjaajan olevan oma itsensä ja sietävän hyvin toisten ihmisten erilaisuutta. Kärsivällisyys, myönteisyys, kannustus, rauhallisuus, joustavuus, luotettavuus ja kiireettömyys nähdään myös hyvää ohjaajaa kuvaavina piirteinä. Omaa toimintaansa systemaattisesti arvioiva ohjaaja on valmis pyytämään palautetta opiskelijalta uskoen, että uusi ihminen näkee parhaiten, mitä asioita voisi tehdä toisin omassa hoitoyksikössä. Tämä viestii työyhteisön hyvästä ilmapiiristä, johon sallitaan uusia erilaisia mielipiteitä ja näkökulmia. On kehittävää joskus pysähtyä miettimään, että millaisia toisin tekemisen ehdotuksia on saatu työntekijöinä työyhteisöissä? Molemminpuolinen palaute antaa mahdollisuuden nähdä itsensä muiden silmin. Hoitotyön harjoittelun ohjaukseen ja palautekeskusteluihin on Lapin AMK:n hyvinvointialan Kemin yksikön opiskelijoilla mukana ammattitaitoa edistävä Ohjatun harjoittelun työkirja. Se strukturoi ohjauskeskusteluja. Going from what s wrong to what s strong. Teksti: Satu Kiviharju Hanne-Leena Peteri Birgit Mylläri 13

14 Teho-osasto, pelottavan tehokas osasto Teho-osasto eroaa muista sairaalan osastoista monella tavoin. Osaston potilaat ovat kriittisesti sairaita ja siksi he tarvitsevat voinnin seurannan tueksi suuren määrän erilaisia laitteita. Nämä laitteet saattavat pelottaa potilaita, omaisia ja opiskelijoita. Tässä artikkelissa kerromme teho-osaston toiminnasta, laitteistosta ja potilaan tarkkailusta. Pohdimme myös opiskelijan näkökulmasta työskentelyä teho-osastolla. Teho-osaston hoidon tarkoituksena on kriittisesti sairaan ihmisen hengenvaaran estäminen. Osaston potilaiden hoidosta vastaa anestesialääkäri ja yhteistyötä tehdään useiden erikoisalojen kanssa. Peruselintoimintojen jatkuva valvonta on tehohoidon perusta. Mahdolliset häiriöt havaitaan välittömästi ja tukihoidot voidaan aloittaa viipymättä. Teho-osastolla on useita valvonta- ja hoitolaitteita. Joskus hoidettavilla potilailla on harvoin esiintyviä sairauksia, joiden vuoksi tarvitaan lisäksi erityishoitoja ja -laitteita. Suomessa olevista teho-osastoista suurin osa on ns. sekatehoja, joissa hoidetaan operatiivisten ja konservatiivisten erikoisalojen potilaita. Potilasvalvontajärjestelmät koostuvat keskusyksiköstä ja mittausmoduuleista sekä niihin liittyvistä kaapeleista. Tehohoitopotilaan monitorointiin kuuluvat yleensä pulssioksimetria, EKG, noninvasiivinen ja invasiivinen verenpaineen mittaus ja happikyllästeisyyden (astrup) mittaus. Invasiivisen verenpaineen mittauksen avulla mahdollistetaan verikaasuanalyysien toistuva otto/ seuraus. Muita käytettäviä laitteita ovat invasiivinen ventilaattori (hengityskone), noninvasiivinen ventilaattori, jatkuva munuaisten korvaushoito, ultraäänilaite, keuhkojen videotähystyslaitteistoja, sisäinen ja ulkoinen jäähdytyslaitteisto. Ventilaattorin potilasvalvonta laitteiden lisäksi käytetään infuusio- ja ruiskupumppuja. Potilaspaikoilla pitää olla sähkö-, imu-, kaasupisteet. Teho turvalliseksi harjoittelupaikaksi Tehosairaanhoitajan on tärkeää osata tarkkailla potilaan kliinistä tilaa. Siihen kuuluu verenkierron, hengityksen ja neurologisen tilan tarkkailu sekä potilaan kliininen havainnointi. Tehohoidossa on totuttu seuraamaan erilaisia mittaustuloksia. Mittausten ohella on tärkeää myös seurata ja koskettaa potilasta. Nämä yhdessä antavat tarkemman kuvan potilaan voinnista. Teknisissä tarkkailulaitteissa virhelähteet ja mitattujen parametrien virheet pitää osata tunnistaa potilaan vointia tarkkaillessa. Esimerkiksi pulssioksimetrian tulokset voivat vääristyä potilaalla, jolla ääreisverenkierto on heikentynyt. 14

15 Teho-osastolla käytettävien laitteiden ja hoitomenetelmien takia potilaat ovat erittäin alttiita haittatapahtumille. Haittatapahtumia voivat aiheuttaa mm. verenkiertoa tukevien lääkkeiden annostelun poikkeamat tai ilmateiden hallintaan liittyvät ongelmat. Laitteiden toimintahäiriöt ja viat tuottavat erilaisia ongelmia. Laitteisiin liittyviä ongelmia voi myös olla niiden käyttöön liittyvä osaamisen puute, letkustojen virheelliset liittämiset ja sijainnit. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin teho-osasto on ns. sekateho. Teho-osastolla on kahdeksan potilaspaikkaa, joista viisi on tehopotilaille ja kolme sydänvalvonta paikkaa ja eristyshuone. Osastolla hoidetaan kirurgisia, sisätautisia ja neurologisia potilaita. Muita teholla hoidettavia potilasryhmiä ovat gynekologiset-, lapsi-, keuhko- ja eristyspotilaat sekä postoperatiiviset potilaat. Osastolla voidaan hoitaa elinluovutuspotilaita. Kun opiskelija tulee teho-osastolle ohjattuun harjoitteluun, on oleellista painottaa potilaan tarkkailua kaikilla aisteilla. Esimerkiksi raajojen lämpötila kertoo verenkierrosta (lämpörajat). Potilaan hengitystä voidaan seurata katsomalla, kuinka työlästä hengitys on ja miltä se kuulostaa. Ihon seuranta on tärkeää: väri, haavat ja ennaltaehkäisy painehaavoille. Neurologista statusta seurataan tarkkailemalla esim. tajunnantasoa, puoli-oireita, pupillat sekä tahatonta liikehdintää. Potilaan psyykkinen tila tulee myös huomioida. Onko hän ahdistunut, peloissaan, levoton tms. Teho-osatolla korostuu myös omaisten huomiointi. Hoitajan tulee olla aidosti läsnä ja tukea omaisia. On tärkeä rohkaista heitä kysymään ja vastata heidän kysymyksiin. Tehohoidossa käytettävät laitteet auttavat potilaan hoidossa. Katsomalla ja haastattelemalla saa parhaimman kuvan potilaan tilanteesta. Opiskelija perehdytetään ja opiskelijalla on turvallista työskennellä osastolla, koska hänen ei tarvitse yksin tehdä hoitotoimia. Opiskelija tutustuu laitteisiin yhdessä ohjaajan kanssa. Laitteet tulevat tutuksi sitä mukaa kun niitä käyttää. Laitteiden käyttämisen lisäksi on tärkeää oppia laitteiden käyttöönotto ja huolto. Näin pelottavan tehokas teho-osasto muuttuu opiskelijalle turvalliseksi harjoittelupaikaksi ohjauksen ja tuen avulla. Teksti: Hanna-Mari Nahkiaisoja Janette Nyroos Tarja Lipponen 15

16 Väistötilat nousivat vauhdilla Keskussairaalan kupeeseen on alkusyksyn aikana kohonnut väistötilat psykiatrian poliklinikoille. Väistötiloissa tulevat toimimaan lasten-, nuoriso- ja yleissairaalapsykiatrian poliklinikat sekä A-klinikka. Rakennuksessa on tilat myös psykiatrian hallinnosta tulosaluejohtajalle ja ylihoitajalle. Tilat on vuokrattu viideksi vuodeksi, minkä jälkeen ne puretaan ja tontti palautetaan ennalleen. Kuvat: Päivi Aalto Elokuun lopussa väistötiloille tarkoitetulla tontilla tehtiin maatöitä ja rakennus liitettiin sairaalan talotekniikkaan. 16

17 Ensimmäiset elementit tuotiin tontille 3. syyskuuta. Päällepäin valmista tuli nopeasti, sisätiloissa riitti vielä työstämistä. 17

18 Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko vieraili Länsi- Pohjassa Ohjelmaan kuului käynti synnärillä ja Keroputaan sairaalassa. Synnytyksille poikkeuslupa Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri sai 4. syyskuuta poikkeusluvan synnytyksille vuoden 2020 loppuun saakka. Lupaan liittyy kuitenkin tiettyjä ehtoja. Poikkeuslupakausi vuosille on tarkoitettu Pohjois-Suomen alueen yhteistyörakenteiden vahvistamiseksi ja synnytystoimintojen uudelleenjärjestelyä varten. Poikkeuslupapäätöksen mukaan alueella on vahvistettava yhteistyötä ja ratkaistava, miten turvataan henkilöstön saatavuus ja osaaminen parhaalla tavalla koko alueen väestön käyttöön Lapin maakunnassa ja Oulun yliopistosairaalan erityisvastuualueella. Sosiaali- ja terveysministeriö edellyttää, että alueen sairaanhoitopiirit, eli Pohjois-Pohjanmaa, Länsi-Pohja ja Lappi, toimittavat ministeriöön laatimansa ja erityisvastuualueella hyväksytyn suunnitelman maakunnallisesta synnytysten järjestämisen mallista, tuotantorakenteesta ja toimeenpanon aikataulusta mennessä. Kuvat: Päivi Aalto 18

19 Vinkkejä parempaan vuorovaikutukseen Jokainen meistä voi osaltaan vaikuttaa siihen, että töissä olisi mahdollisimman mukavaa olla. Myönteistä vuorovaikutusta voi vahvistaa esimerkiksi seuraavilla keinoilla. Muista tervehtiä. Tervehtimällä osoitat, että huomaat toisen ja arvostat häntä. Ei ole väliä moikkaatko, nyökkäätkö, nostatko hattua vai sanotko hyvää huomenta. Pääasia että tervehdit. Tervehdi kaikkia työpaikalla kohtaamiasi ihmisiä tehtävästä riippumatta. Pidä kiinni sovitusta. Töissä täytyy voida luottaa siihen, että kukin hoitaa hommansa. Muuten luottamus murenee. Jos et jostain syystä pystykään tekemään lupaamaasi, ota asia puheeksi mahdollisimman pian. Tarjoa apua. Jos näet että työkaverillasi on kiire, tarjoa mahdollisuuksien mukaan apuasi, vaikkei se kuuluisikaan työtehtäviisi. Älä panttaa tietoa. Muutokset työpaikalla voivat johtaa tiedon pimittämiseen varsinkin jos oma asema tuntuu epävarmalta. Tieto on valtaa! Tiedon panttaaminen haittaa kuitenkin työntekoa. Työkaveri joutuu ehkä käyttämään paljon aikaa jo tiedossa olevan asian selvittelyyn. Lisäksi työyhteisöstä tulee haavoittuva, jos jokin tieto on vain yhdellä ihmisellä. Pysy asiallisena. Asiallisuus tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kuuntelee toisia ja antaa heidänkin olla oikeassa. Työyhteisössä voi olla hyvin erilaisia näkemyksiä asioista. Ole kiinnostunut muiden mielipiteistä ja ajatuksista ja kunnioita niitä. Ota ongelmat puheeksi. Jos huomaat työntekoon liittyviä ongelmia, ota ne puheeksi niiden ihmisten kanssa, jotka pystyvät vaikuttamaan tilanteeseen. Työtä haittaava pulma on hyvä nostaa esiin, vaikkei sinulla olisi siihen valmista ratkaisua. Kysy millaisia ideoita muilla on. Älä puhu pahaa. Puhu selän takana mieluummin hyvää kuin pahaa. Vaikka joku toinen puhuisi pahaa, sinun ei tarvitse lähteä mukaan vatvomiseen. Näytä että arvostat. Muista käyttää sanaa kiitos. Jos työkaverisi kanssa on kiva tehdä töitä, sano se joskus ääneen. Perustele vielä, miksi yhteistyö on mukavaa. Voit lisäksi kertoa, mitä positiivista olet kuullut muiden sanovan työkaveristasi. Myönteisen palautteen saaminen vahvistaa sitä hyvää, jota ihmisessä on. Myös kiinnostus on merkki siitä, että välittää toisesta. Kun kysyt kollegasi mielipidettä tai neuvoa, osoitat samalla arvostavasi hänen ajatuksiaan ja osaamistaan. Tarkastele omaa toimintaasi. Pysähdy silloin tällöin arvioimaan, millaisia asenteita sinulla on työtä, työkavereita ja esimiestäsi kohtaan. Millainen yhteistyökumppani olet? Jos saat korjaavaa palautetta, suhtaudu siihen kiinnostuneesti. Älä lähde heti puolustautumaan tai selittelemään, vaan kuuntele ja kysy lisää. Ole tarvittaessa valmis muuttamaan omaa käyttäytymistäsi. Vinkit parempaan vuorovaikutukseen ovat peräisin Työterveyslaitokselta, 19

20 20 Juhani Hätinen - Sorsan lähtö