Keuruun kaupunki / Työllisyyspalvelut

Transkriptio

1 Keuruun kaupunki / Työllisyyspalvelut Hankesuunnitelma 2015

2 Keuruun Työkanava hankkeen eteneminen vuonna 2015 Hanke etenee vuonna 2015 muutosprosessissa kohti vuoden 2016 tavoitetilaa: luoda Keski-Suomen TE-toimiston, Kelan ja Keuruun kaupungin työllisyyspalveluiden sekä näiden yhteistyökumppaneiden kanssa yhteinen rakenteissa oleva toimintamalli, jossa toimijat tekevät yhteistyötä asiakasprosessin eri vaiheissa aiempaa tehokkaammin. Toimintamallin luominen edellyttää yhteistä ymmärrystä tavoitteista. Prosessin tuloksena syntyy strateginen ja jäsentynyt työllisyydenhoidon toimintamalli, jossa moniammatillinen ja monialainen yhteistyö muuttuvat monitoimijaiseksi yhteiseksi työksi. Moniammatillinen yhteistyö: työote ja näkökulma, jossa eri alojen tiedot ja taidot kootaan yhteen asiakkaan parhaaksi Monialainen yhteistyö: Moniammatillista yhteistyötä organisaatiotasolla: Eri alojen asiantuntijuus yhdistetään tavoitteellisesti jonkin asian tai toimintakultuurin kehittämiseksi. Monitoimijainen yhteinen työ: Erillisyyden ja rinnakkaisuuden sijasta työ nähdään sisäkkäisenä, holistisena kokonaisuutena. Edellyttää mm. ammatillisten ja hallinnollisten erojen työstämistä, osaamisen ja vallan jakamista, aktiivista toimijuutta, uudenlaista johtamista. Monitoimijaista kohti. (Leppä 2012, Siuralaa [2011] ja Isoherrasta [2008] mukaillen) Paikallisen prosessin tavoitteena on tuottaa konkreettisia malleja myös valtakunnalliseen päätöksentekoon työllisyydenhoidon tavoitteista, menetelmistä ja järjestämisen tavasta. Keuruun hankkeen vahvuutena on tuottaa palvelujen kehittämiseen liittyviä teemoja pienen kaupungin erityiskysymysten näkökulmasta. Tavoitteet 2015 Hankkeen tehtävänä on vuoden 2015 aikana toimia edelleen kehittäjänä, perehdyttäjänä ja juurruttajana: jo muotoutuneet toimintamallit pyritään istuttamaan olemassa olevaan organisaatioon. Tulostavoitteina vuonna 2015 ovat 1. Kokonainen palvelupolku keuruulaisille työttömille polku ylittää eri organisaatiorajat ja vie kohti työllistymistä tai muuta yksilön ja kunnan kannalta tarkoituksenmukaista ja mielekästä ratkaisua. 2. Asiakasohjauksen vahvistaminen siten, että asiakkaita siirtyy palvelupolulla eteenpäin. Ohjauskäytänteiden integrointi niin työllisyys-, sivistys-, sosiaali- kuin terveyspalveluihin. 3. Koulutustarjonnan ja -mahdollisuuksien kartoituksen jatkaminen, oppimisympäristöjen

3 tunnistamisen jatkaminen. Osaamisen tunnistamisen integrointi Keuruun kaupungin työllisyys- ja sivistyspalveluihin. 4. Työllistämisverkoston kehittäminen (yritykset ja välityömarkkinat). 5. Työllisyydenhoidon monialaisen yhteistyön ja keskinäisen ymmärryksen lisääminen. Tavoitteet määrällisesti vuonna Monialaisessa työttömien työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ( Kunnon syynissä ) käy vähintään 15 asiakasta. 2. Hankkeen asiakkaaksi otetaan vielä noin 30 uutta asiakasta. Saman verran pyritään dokumentoimaan asiakkaiden etenemiä, muita kuin ns. Kelan listalta siirtymisiä kuntouttavaan työtoimintaan. 3. Vähintään 20 eri verkostotapaamista, joissa a. palvelupolun eri osia konkreettisesti rakennetaan ja liitetään yhteen b. vertaisopitaan palvelupolun rakentamisesta uutta, vielä puuttuvaa tietoa c. vertaisopetetaan palvelupolun rakentamista muille. 4. Ammatillisten tutkintojen oppimisympäristöjä tunnistetaan niistä kaupungin hallintokunnista, joissa on kuntouttavaa työtoimintaa (yhdestä kolmeen hallintokuntaa), ja vähintään viidestä eri yrityksestä. 5. Palkkatuesta ja kuntalisästä informoidaan yrityskohtaisesti vähintään 40 yritystä. 6. Kuntalisä on käytössä perusturvalautakunnan ehdotuksen mukaisesti x-määrässä yrityksiä. 7. Julkaistaan kolme uutiskirjettä ja saadaan näkyvyyttä paikallis- ja maakuntalehdissä yhteensä vähintään neljän uutisjutun verran. Keuruun kaupunki on valmistautunut ottamaan vastaan uutena kunnan maksuvelvollisuuden pariin tulevan työttömien ryhmän eli ns. 300-päiväiset. Keuruun kaupungin työllisyyspalvelujen ja Työkanava-hankkeen yhteisenä tavoitteena on pitää työmarkkinatuen kunnan maksatusosuuden nousu kurissa lakimuutoksista huolimatta. Hankkeen henkilökunta 2015 Hankkeen palveluksessa toimii vuonna 2015 edelleen viisi työntekijää, mutta aiempiin vuosiin verrattuna viimeistä hankevuotta varten muokatuin toimenkuvin. Hankkeen työntekijöinä on projektikoordinaattori, verkostokoordinaattori, koulutuskoordinaattori ja kaksi yksilövalmentajaa. Projektikoordinaattorin tehtävänä on koordinoida toimintaa, pitää huolta aikatauluista ja tavoitteisiin pääsemisestä. Tarpeen mukaan hän tekee psykologista arviointia ja konsultoi asiakastyössä. Verkostokoordinaattori luo, ylläpitää ja kehittää yhteistyötä yrityksiin, välityömarkkinatoimijoihin ja kehitysyhtiöön. Koulutuskoordinaattori jatkaa oppimisympäristöjen ja koulutukseen ohjauksen eteen tehtävää työtä. Yksilövalmentajat toteuttavat ja kehittävät alkupalveluja ja rakentavat palvelupolkua kuntouttavasta työtoiminnasta eteenpäin. Hankkeen työntekijöiden vastuualueiden rajapinnat limittyvät toisiinsa entistä enemmän, ja lopputulokseksi tavoitellaan yhtenäistä, katkeamatonta palvelupolkurakennetta.

4 TOIMINTA 2015 ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA Ylläpitävä kuntouttava työtoiminta / ei tarkoituksenmukaisia palveluja PALKKATYÖ ilman palkkatukea KUNTOUTUS Kelan järjestämä (ammatillinen/lääkin nällinen), päihdekuntoutus SAIRAUDEN HOITO sairausloma, kuntoutustuki TYÖKYVYN ARVIOINTI Kunnon syyni -malli 6. TALOUS toimeentulotuki, velkaneuvonta, maksusuunnitelmat KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA - Työelämävalmiuksia lisäävä tavoitteellinen kuty osallisuutta edistävä, tavoitteellinen (ryhmämuotoinen) kuntoutus OPISKELUMAHDOLLI SUUKSIEN 9. SELVITTELY Osaamisen tunnistaminen 10. OpSo TOPPIS Osatutkinnot Työelämäkortit Työvoimapoliitti nen koulutus 11. TYÖHÖN VALMEN- NUS (TE-TSTO) PALKKATUKITYÖ EDELLEENOHJAUS TYÖKOKEILU OPISKELUVALMIUKSIEN SELVITTELY AMMATINVALINTA JA URAOHJAUS (TE- TSTO) KUNTOUTUMINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN haastattelu (taustaselvitys) toimintakykymittari työttömien terveystarkastus + palaute 1. palvelusuunnitelma ja aktivointisuunnitelma = ALKUPALVELUT

5 TOIMINNAN PAINOPISTEET JA KEHITTÄMISKOHTEET 1. Vuonna 2014 rakennettua Alkupalvelut-mallia toteuttavat kaikki työllisyyspalveluiden alkupalveluissa toimivat työntekijät. Sosiaalitoimen aikuissosiaalityössä työskentelevät alkavat käyttää mallia työttömillä asiakkaillaan. Yksilövalmentajat kokoavat kokemuksia palvelumallin toimivuudesta ja kehittämisehdotuksia sekä keväällä että alkusyksystä Kunnon syyni tyyppinen työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointimalli on käytössä Työkanava-hankkeen, työllisyyspalvelujen, Nuorten Navikka hankkeen ja sosiaalitoimen 2. asiakkailla, kun palvelusuunnitelmassa päädytään työkyvyn arvioinnin tarpeeseen. Arviointiin haetaan oppia ja mallia myös siitä, miten työkykyä voidaan arvioida työpajajakson (kuntouttavan työtoiminnan) aikana. Arviointimalliin pyritään yhdistämään Keuruulla aiemmin hyvin toiminut ns. pikku-aspa-toiminta eli moniammatillinen asiakasyhteistyöryhmä, jonka vetäjänä toimii terveyskeskuksen sosiaalityöntekijä/potilasasiamies. Kaikkien hankkeen asiakkaiden kanssa tekemisissä olevien työntekijöiden tietoisuutta 3. kuntoutusmahdollisuuksista pyritään lisäämään, jotta työttömillä olisi työssä olevien kanssa tasa-arvoinen mahdollisuus päästä tarvittaessa kuntoutukseen. Tietoisuutta mahdollisuudesta hakeutua ammatilliseen kuntoutukseen lisätään yhteistyössä kuntoutuksen järjestäjien kanssa. Avomuotoiseen päihdekuntoutukseen ohjataan systemaattisesti. Laitosmuotoisen päihdekuntoutuksen mahdollisuuksia ja rahoitusta selvitetään yhdessä sosiaalitoimen kanssa Syksyllä 2014 Keuruun keskustassa aloittanut sosiaalisen kuntoutuksen ryhmä päättyy helmikuussa Toinen ryhmä pääsee aloittamaan alkuvuodesta Molempien ryhmien arviointi ja jatkosuunnitelmat tehdään keväällä Kuntouttavassa työtoiminnassa vuonna 2014 käyttöön otetut tavoitteenasettelut ja väliarvioinnit ovat käytössä vuonna Arviointikeskusteluja ohjataan tekemään ns. omin voimin työtoimintapaikassa. Osaamistodistuksia pyritään lisäämään. Velkaneuvonta paikallisena toimintana aloitetaan järjestelmällisesti vuoden 2015 aikana. 6. Tavoitteena on yhteensä 20 asiakkaan pääsy velkaneuvontaan, eli neljän velkaneuvontapäivän järjestäminen vuonna Hankkeen yksilövalmentajat ja työllisyyspalvelujen palveluohjaaja tekevät aikuissosiaalityön kanssa linjauksen maksusuunnitelmien tekemisestä ja toimeentulotukeen liittyvistä asioista silloin, kun asiakkaalla on taloudellisia vaikeuksia lähteä työmarkkinoille, mutta vaikeudet eivät vaadi velkaneuvontaa. Siirtymiä kuntouttavasta työtoiminnasta työkokeiluun, palkkatuelle ja opiskelemaan pyritään 7. lisäämään. Rakennetaan vastaavanlainen työskentelymalli kuin Alkupalveluissa: keskustelun pohja, käsiteltävät asiat, mitkä ovat konkreettiset toimenpiteet (yhteydenotot ym.). Tavoitteena on, että asiakkaita aktivoitaisiin etenemisiin ja että he saisivat tasalaatuista palvelua siirtymäkohdissa. Jos alkupalveluissa tulee esille asiakkaan oppimisvalmiuksien selvittelyn tarve (esim. epäily 8. lukivaikeudesta), asiakas ohjataan terveyskeskuspsykologin luo. Alkupalveluja toteuttavat työntekijät saavat ohjeistuksen, milloin kyseisiä selvittelyjä voi tarvita. Vuoden 2015 aikana käytännön ohjaus tehdään neuvotellen.

6 Koulutukseen ohjaamisesta rakennetaan malli, joka juurrutetaan kaupungin toimintaan. Keuruun 9. kaupunkiorganisaatiosta koulutetaan henkilöt ohjaamaan työssään työllisyyspalveluiden asiakkaita koulutuksen eri vaihtoehtoihin. Sivistyspalveluiden aikuiskoulutuspäällikön työnkuvaan pyritään juuruttamaan tarpeelliset vastuut (esim. vaikuttaminen ammatillisen koulutuksen saatavuuteen, aikuiskoulutksen yhteyshenkilönä toimiminen, oppimisympäristöjen yhteyshenkilö yms.). Yhteistyö sivistyspalveluiden ja työllisyyspalveluiden kesken on tehtävä näkyväksi ja rakenteelliseksi. Oppimisympäristöjen tunnistamisen eteen tehtävä työ kaupungin eri hallintokuntien ja 10. yhteistyöoppilaitosten kanssa jatkuu. Tehty työ saadaan mukaan valtakunnalliseen malliin. Yrityskentälle mennään tämän jälkeen. Sinne pyritään luomaan noin 5 10 yrityksen pooli, jonka kanssa oppimisympäristöjen tunnistaminen toteutetaan ja yritysten avainhenkilöt koulutetaan. Keuruun kaupungin sivuille lisätään ajantasainen lista kaupungin oppimisympäristöistä ja niiden mahdollisuuksista. Alueelle pyritään edelleen saamaan yksilöllisiä tai pienryhmämuotoisia, non-stop aloituksella 11. toteutettavia ja moniammatillisia opiskelupolkuja pitkäaikaistyöttömille. Kohderyhmä tarvitsee lähellä toteutettavaa koulutusta, jonka pääpaino on työssäoppimisessa. Työvoimapoliittisia koulutuksia kartoitetaan valtakunnallisesti, ja Keuruun tilanteeseen sopivista neuvotellaan ELY-keskuksen kanssa. Työelämäkorttien hankinnan mahdollisuutta pidetään edelleen esillä. Tähän luodaan hyvä käytänne, eli korttikoulutukseen pääsyn pitää linkittyä selkeästi johonkin edistymiseen, saavuttamiseen tai mahdolliseen tavoitteeseen. Ilman toimenpiteisiin lähtöä korttikoulutuksen saaminen ei ole asiakkaalle mahdollista. 12. Ammatinvalinnan ja uraohjauksen palveluja tuottavat TE-toimiston ammatinvalintapsykologit, jotka palvelevat Jyväskylässä sekä etäpalveluna Keuruulla. Sovittaessa tapaaminen voidaan järjestää Keuruulle. Työkokeilua ennen asiakkaan kanssa käydään läpi työelämän pelisääntöjä. Tähän vaiheeseen 13. rakennetaan toimintamalli (ks. kohta 7). Samoin työkokeilu-, edelleenohjaus- ja palkkatukijakson jälkeen tai aikana käydään arviointikeskustelu, johon rakennetaan malli. Jos asiakkaan työskentelyssä on tullut esille etenemistä haittaavia asioita, palataan polulla taaksepäin. Tähän rakennetaan toimintamalli. Yrityksille tiedotetaan palkkatuesta ja kuntalisästä systemaattisesti sekä joukkokirjein, 14. yhteistapaamisin Keulink Oy:n kanssa että yrityskohtaisin kontaktein. Yrityksille kerrotaan polkumallista ja työkokeilun/edelleenohjauksen/palkkatuen arviointikäytänteistä. Rakennetaan yhteydenpitoon selkeät käytänteet Yksilöllinen työhön valmennus. TE-toimiston kanssa on sovittu, että palkkatukityössä ollut asiakas saa halutessaan yksilöllisen työhön valmennusjakson, jotta työllistyminen ei jäisi pelkästään palkkatukijaksoon. Asiakkaiden etenemiä pyritään tilastoimaan. Niistä yritetään löytää sellaisia piirteitä, joiden perusteella voitaisiin alustavasti arvioida, mitkä asiat edistävät etenemistä.

7 17. Viestintää lisätään. Sisäistä viestintää parantamaan laaditaan uutiskirje. Sosiaalisessa mediassa näkyvyyttä lisätään. Lehtikirjoituksia paikallis- ja maakuntalehdessä. Vuoden 2015 aikana käydään monialaisia pohdintoja siitä, mihin kohtaan kuntaorganisaatiossa 18. työllisyydenhoito voisi asettua. Tällä hetkellä työllisyyspalvelut sijoittuu Keuruulla perusturvan alle, mutta muitakin vaihtoehtoja on. Hankkeen tehtävänä on selvittää, mitä etuja ja mitä haittoja sisältyy eri vaihtoehtoihin, ja tutkia myös TYP-uudistuksen sekä sote-uudistuksen vaikutuksia vaihtoehtoihin. Selvitys kootaan kirjalliseen muotoon kunnallisen päätöksenteon tueksi. TAVOITTEISIIN PÄÄSEMISEN UHAT TYP-lakiuudistuksen käytännön toteutus ei tämän hankehakemuksen aikana ole vielä selvillä. Uhkana on, että tällä hetkellä toimiva yhteistyö TE-toimiston kolmannen palvelulinjan kanssa katkeaa. Ennen kuin uusi toimintamalli saadaan käyttöön, toiminnassa tullee olemaan katkoksia ja viiveitä. Keuruun kaupungin, Multian ja Mänttä-Vilppulan välillä käytävä kuntajakoselvitys on kesken. Samoin sotelakiuudistus on hankehakemuksen kirjoittamisen aikaan kesken. Tällaisiin neuvotteluihin ja muutosvaiheisiin liittyy aina henkilökunnan (kaupungin ja seututerveyskeskuksen) epävarmuutta ja stressiä, mikä haittaa ja hidastaa kehitystyön tekemistä. Hankkeen tavoittelemaan kokonaiseen palvelupolkuun tarvitaan jo rakennusvaiheessa yhteistä tahtotilaa ja tietoisuutta siitä, mikä on kunkin organisaation, organisaation osa-alueen ja yksittäisen työntekijän oma osuus kokonaisuudessa. Jos tahtotila ei riitä tai tiedonkulku katkeilee, palvelupolusta ei rakennu ehjää kokonaisuutta. Jos yleinen taloudellinen tilanne jatkaa voimakasta laskusuuntaa, asiakkaiden polutus yrityksiin vaikeutuu entisestään. Jos kunnan taloustilanne vaikeutuu niin, että kaupungissa joudutaan käynnistämään YTneuvottelut, monet hankkeessa suunnitellut kehittämistoimet keskeytyvät.