Helsingin Sanomat HS:n jakelussa häiriöitä lue päivän näköislehti ilmaiseksi täältä

Transkriptio

1 Helsingin Sanomat HS:n jakelussa häiriöitä lue päivän näköislehti ilmaiseksi täältä Lataa sovellus Sami Teknologia Toimittaja mittasi untaan kaksi viikkoa, tulos oli poikkeava Ainaiseen aamuväsymykseen on kaksi konkreettista apua, neuvoo unitutkija Uni-valverytmiä selvittävää aktigrafiaranneketta käytetään myös julkisessa terveydenhuollossa vuorokausirytmin selvittämiseen. Toimittaja Päivi Ala-Risku mittasi itseään kaksi viikkoa, hämmentävin tuloksin. Toimittaja Päivi Ala-Risku testasi aktigrafiamittaria, jota pidetään ranteessa vuorokauden ympäri viikon tai kahden ajan. (KUVA: OUTI PYHÄRANTA / HS) Päivi Ala-Risku HS ENSIN se vähän nauratti.

2 Törmäsin viime syksynä netissä yhdistykseen Epätyypillinen unirytmi ry. Ajattelin, että kaikelle sitä löytyykin yhdistyksiä ja virallisia diagnooseja. Sitten luin lisää ja huomasin, että monet kohdista sopivat minuun. Olen aamuisin väsynyt, aina. Iltaisin olen pirteä eikä nukkumaanmeno kiinnosta. Ajatustyötä vaativia hommia teen mieluusti puolilta öin. Joulukuussa haastattelin yhdistyksen aktiivia Minttu Lehtovaaraa. Lehtovaara kertoi, että jos hänen täytyy varata aika terveyskeskukseen, hänen on helpompi valvoa aamukahdeksaan asti kuin nukkua pari tuntia ja yrittää herätä soittamaan sinne. JUTTUA tehdessä opin, että oman vuorokausirytminsä ja paljon muuta kiinnostavaa voi selvittää aktigrafiamittauksella. Vaikka omalla kohdallani aamuherääminen ei ole niin vaikeaa kuin Lehtovaaralla, asia jäi mietityttämään. Siksi päätin selvittää, mitä kaikkea ranteessa pidettävä mittari oikein voi kertoa ihmisen unesta. Näin mittaus tehtiin ENNEN joulua hain aktigrafiamittarin yksityiseltä, uneen erikoistuneelta lääkäriasemalta. Kahden viikon mittaus maksaa 254 euroa Kela-korvauksen kanssa ja 270 euroa ilman Kela-korvausta. Pidin kellon näköistä ranne ketta rantees sani vuoro kauden ympäri kahden viikon ajan. Rannekkeen sisältämä kiihtyvyys anturi mittaa pienetkin liikkeet. Vaikka liikuttaisin vain jalkaani, myös käteni liikkuu hieman. Laite havaitsee senkin. Aktigrafiamittausta käytetään myös julkisen terveydenhuollon puolella. Tuloksista voidaan tehdä päätelmiä unijakson pituudesta ja rauhallisuudesta sekä univalverytmin ajoittumisesta ja säännöllisyydestä, kuvaillaan HUS:in sivuilla. Aktigrafiamittari ranteessa. (KUVA: PÄIVI ALA-RISKU) Rannekkeen lisäksi täytin myös paperista kaavaketta. Merkitsin siihen heräämis- ja nukkumismenoajan lisäksi muun muassa syödyt ateriat, juodut kahvit ja alkoholijuomat. Sillä selvä. Kun testijakso päättyi, palautin mittarin lääkäriasemalle. Tulokset: Poikkeava RUNSAAN viikon päästä diagnoosi kolahti postiluukkuni. Arvio alkoi näin:

3 Poikkeava. Viivästynyt unijakso. Viivästynyt unijakso tarkoittaa, että kehoni sisäinen, synnynnäinen unirytmi on erilainen kuin ihmisillä keskimäärin. Minua alkaa väsyttää vasta keskimääräistä myöhemmin. Hahaa! Tuloksia lukiessani tunsin outoa voitonriemua: nyt se on todistettu. Minä nyt kerta kaikkiaan olen tällainen. Nyt minulla olisi lääkärin lupa kukkua aamuyöhön. Tai niin ainakin toivoin. Tulokset vahvistivat siis epäilykseni, mutta jäin miettimään, mitä hyötyä tuloksista oikeasti on. Mitä teen sillä tiedolla, että unirytmini on keskiverrosta poikkeava? Päätän soittaa vielä analyysin tehneelle neurologian erikoislääkärille, Uniklinikan toimitusjohtajalle Markku Partiselle. Aktigrafiamittauksen raakadataa. (KUVA: PÄIVI ALA-RISKU) Kaksi vinkkiä virkeänä heräämiseen OLETKO omasta mielestäsi ilta- vai aamuvirkku? Markku Partinen aloittaa. Kerron olevani ehdotto masti iltavirkku. Se on Partisen mukaan hyvä vastaus. Jos olisit omasta mielestäsi aamu virkku ja ranneke osoittaisi iltavirkuksi, toteaisin, että nyt sanomassasi omassa arviossa on jotain pielessä. Ranneke ei valehtele. PARTINEN selventää tuloksiani. Kehoni liikkeistä voi päätellä, että kehoni nukahtaa todellisuudessa vasta kahdelta yöllä, vaikka olisin mennyt jo aiemmin sänkyyn ja nukahtanutkin. Kehoni ei kuitenkaan ole rauhoittunut ennen yökahta. Keskivertoihmisellä keho nukahtaa eli rauhoittuu iltakymmenen ja puolen yön välillä. Markku Partinen. (KUVA: ESA SYVÄKURU / HS) Aktiivisuuden nousu taas ajoittuu minulle kello 13 paikkeille, kun keskivertoihmisellä se tapahtuu aamukahdeksan ja -yhdentoista välillä.

4 Aktiivisuuden nousu erittäin portaittaista ja hidasta, tuloksissani lukee. TULOSTEN perusteella tarvitsisin myös melko paljon unta. Siihen nähden nukun liian vähän, keskimäärin 6 tuntia ja 45 minuuttia yössä. Ei ihme että nukuttaa. Mitä minun sitten täytyisi tehdä, jos haluaisin tuntea oloni virkeämmäksi päivisin? Partisella on minun tapauksessani kaksi suositusta: sinivaloa suodattavat lasit ja melatoniini. Sinistä valoa suodattavia laseja olisi syytä pitää päässä pari tuntia ennen nukkumaanmenoa, etenkin jos katson televisioita tai plärään kännykkää. Lasit suodattavat 98 prosenttia sinisestä valosta, joka jarruttaa melatoniinin eritystä. Kun melatoniinia pääsee erittymään, väsymys tulee aiemmin ja nukahdat helpommin sänkyyn mentyäsi. Lasien avulla saattaisit käydä pikkaisen aiemmin nukkumaan. Laseja saa Partisen yrityksen verkkokaupasta ja ulkomaisista verkkokaupoista, esimerkiksi Amazonista. JOS LASIT eivät riitä avuksi, Partinen suosittelee kokeilemaan ilman reseptiä saatavaa melatoniinia. Yksi milligramma melatoniinia iltayhdeksän tai puoli kymmenen maissa voisi houkutella väsymykseni esille ja auttaa minua nukahtamaan yhdentoista ja kahdentoista välillä. Kuka tarvitsee hoitoa? Partisen vinkit ja analyysit kuulostavat kiinnostavilta, mutta mietityttää: Teenkö nyt itsestäni ehdoin tahdoin sairaan tai ainakin hoitoa tarvitsevan ihmisen? Olenhan pärjännyt tähänkin asti. Saan herättyä aamuisin, vietyä lapset päiväkotiin ja käytyä töissä. Monelle vaikeasti epätyypilliselle nukkujalle nuo ovat ylivoimaisia tehtäviä. Miksi siis rupeaisin kulkemaan illat pitkät päässäni lasit, jotka rehellisesti sanottuna näyttävät melko hölmöiltä? SITTEN TAAS toisaalta: HS.fi:ssäkin on uutisoitu, että tutkimusten mukaan iltaihmiset kuolevat nuorempana ja sairastuvat muita todennäköisemmin. En minä sitäkään halua. Onneksi Partinen lohduttaa: Epidemiologisissa tutkimuksissa iltavirkuilla on kyllä enemmän sairastavuutta, mutta suurissa aineistoissa sen selittää se, että iltavirkut myös juovat ja tupakoivat aamuvirkkuja enemmän. Jos ihminen ei tupakoi eikä käytä alkoholia, erot ovat huomattavasti paljon pienempiä. EPÄTYYPILLISEN unirytmin aiheuttamat ongelmat vaihtelevat sen mukaan, kuinka paljon unirytmi poikkeaa keskiverrosta. Myös oma elämäntilanne vaikuttaa: Onko pakko mennä seitsemäksi töihin vai voiko työaikaan vaikuttaa itse?

5 Partinen arvelee, että viivästyneen unirytmin lisäksi minulla saattaa olla hypernyktemeraalinen rytmi eli vuorokauteni olisi normaalia 24 tuntia pidempi. Sen varmaan diagnosoimiseen tarvitsisi kuitenkin myös melatooni- ja kehonlämpömittaukset. Eikä sinun kohdallasi ole tarvetta sille, koska olet kuitenkin työssäkäyvä ihminen. Jos olisit älyttömän väsynyt, etkä kykenisi tekemään töitä, sitten vasta kannattaisi tutkia tarkemmin. SYNNYNNÄINEN epätyypillinen unirytmi ei sovi selitykseksi jokaiselle aamuväsyneelle. On myös iso joukko ihmisiä, jotka ovat itse sekoittaneet rytminsä elintavoillaan. Montaa epätyypillisestä unirytmistä luontaisesti kärsivää lääkärin diagnoosi on kuitenkin auttanut. Sen avulla työpaikalla on ollut mahdollista sopia esimerkiksi ihmiselle paremmin sopivasta työrytmistä. MINÄ jään puntaroimaan Partisen antamia vaihtoehtoja. Päätän antaa muutokselle mahdollisuuden. Tilaan sinivaloa suodattavat lasit. Keltasilmäiset illat, täältä tullaan! Miten päästä aktigrafiatutkimukseen? Aktigrafiamittaus maksaa yksityisellä lääkäriasemalla noin 250 euroa, mutta mittauksia tehdään myös julkisen terveydenhuollon puolella. Lääkäri Anniina Alakuijala kliinisen neurofysiologian osastolta Jorvin sairaalasta muistuttaa, että ennen aktigrafiaan ryhtymistä on syytä selvittää myös muut mahdolliset syyt väsymykseen. Esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminta, anemia tai masennus voivat aiheuttaa väsymystä. Myös itse täytettävä unipäiväkirja voi kertoa jo paljon vuorokausirytmistä. Kaikkia väsyttää joskus, mutta jos ihmisellä on selkeästi haittaavaa väsymystä, on syytä lähteä liikkeelle sen selvittämisestä, minkä takia väsyttää. Jos syytä ei löydy muualta, Alakuijala pitää aktigrafiaa hyvänä keinona vuorokausirytmin selvittämiseksi. Se on myös muita menetelmiä, kuten sairaalassa tehtäviä polygrafioita, helpompaa ja halvempaa. Mitä hyötyä siitä tiedosta sitten on ihmiselle, että kärsii vaikkapa viivästyneestä unirytmistä? Usein jo sekin rauhoittaa, että ihminen saa syyn oireilleen. Että kyse ei ole siitä että olisi laiska, vaan siitä, että oma rytmi ei mene yksiin aikaisen työn kanssa. Se antaa selityksen sille, miksi ihminen ei mene ajoissa nukkumaan. Alakuijala muistuttaa, että kyseessä ei ole sairaus, jos ihminen itse ei kärsi rytmistään ja pystyy esimerkiksi yrittäjänä järjestämään itselleen sopivat työajat. Jos näin ei ole, rytmiä voi yrittää siirtää esimerkiksi melatoniini- ja kirkasvalohoidolla.