Kopiosto ry. esittää lausuntonaan yllä mainitussa asiassa kunnioittavasti seuraavaa:

Transkriptio

1 Opetusministeriö PL VALTIONEUVOSTO Sähköpostiosoite: Helsinki OPETUSMINISTERIÖLLE Monikanavajakelua koskeva työryhmän raportti 2008:18, lausuntopyyntö ja lausuntopyynnön täydennys Kopiosto ry. esittää lausuntonaan yllä mainitussa asiassa kunnioittavasti seuraavaa: Nykyinen tekijänoikeuslaki antaa ohjelmien tekijöille ja TV-yhtiöille vapauden sopia monikanavajakelusta. Lainmuutokselle ei ole esitetty kestäviä perusteita eikä sille ole tarvetta. Esitetyt muutokset olisivat EU-kilpailuoikeuden ja Euroopan parlamentin linjausten vastaisia. Esitetyt muutokset vaikeuttaisivat sopimista ja vahingoittaisivat tietoyhteiskunnan tarvitsemien sisältömarkkinoiden syntyä. Käyttäjät ovat jo pitkään yrittäneet saada pääsyn kaikkiin mahdollisiin uusiin verkkoihin käytännössä ilmaiseksi niputtamalla kaikki markkinat yhdeksi markkinaksi. Käyttäjät pyrkivät saamaan lainsäädännön avulla kilpailuetua sekä oikeuksien hankintamarkkinoilla että televisio-ohjelmien jakelumarkkinoilla. Näihin pyrkimyksiin ei tule suostua. 1. Taustaa Nyt käynnissä oleva monikanavakeskustelu ja siihen liittyvä lainsäädäntöhanke vaikuttaisi olevan käyttäjien ajamaa, television jakelumarkkinoiden niputtamiseen tähtäävää pitkän tähtäimen strategiaa, jonka avulla ne pyrkivät saamaan pääsyn kaikille mahdollisille uusille jakelumarkkinoille yhdellä korvauksella. Tämän strategian ilmenemismuotoja ovat olleet mm. 1. Tekijänoikeuslain uudistamisen yhteydessä Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten vastaisesti toteutettu must carry korvausoikeuden poistaminen alkaen, jolla puututtiin oikeudenhaltijoiden perusoikeuksiin. 2. Vuonna 2006 DVB-H jakeluun liittynyt radio- ja televisiotoiminasta annetun lain uudistamisen yhteydessä käyttäjien ajama DVB-T ja DVB-H markkinoiden niputtamishanke yhdeksi lähetykseksi. Saman lain eduskuntakäsittelyn yhteydessä sivistysvaliokunnalle annettiin käyttäjien edustajien toimesta esitys, jonka mukaan "Radio- tai televisiolähetykseen sisältyvän teoksen samanaikainen ja muuttamaton lähettäminen samalla maantieteellisellä alueella on käytetystä tekniikasta riippumatta osa samaa alkuperäistä lähetystä, kun lähettäminen tapahtuu alkuperäisen lähettäjäyrityksen lukuun." 1. Nykyisen monikanavajakeluun liittyvän prosessin juuret ovat tässä selvästi nähtävissä. 1 SiVL 16/2006 vp - HE 98/2006 vp

2 2 EU:n Kilpailu DG otti asiaan kannan, jonka mukaan on hyviä perusteita sille, että DVB-H- ja DVB-T - markkinat olisivat erilliset relevantit markkinat. 2 Eduskunta ei toteuttanut esitettyä DVB-T ja DVB-H markkinoiden niputusta. 3. Käynnissä oleva televisio-ohjelmien monikanavajakeluun liittyvä lainsäädäntöhanke. Kaikille näille hankkeille on yhteistä: 1. Pyrkimys välttää tekijänoikeuskorvausten maksamista jollakin tai joillakin jakelumarkkinoilla. 2. Ne loukkaavat tekijänoikeudenhaltijoiden omaisuudensuojaa. 3. Ne ovat kilpailuoikeuden vastaisia. 4. Ne ovat poikkeuksellisia verrattuna muihin EU-maihin. 2. Nykytilanne Nykyinen tekijänoikeuslaki antaa osapuolille mahdollisuuden sopia monikanavajakelusta täysin vapaasti Osapuolet voivat sopimuksissaan määritellä, mitä jakeluteitä sopimus kattaa. Nykytilanne perustuu sopimusvapauteen, markkinatalouteen, kilpailuviranomaisten valvontaan ja vastaa muissa EU-maissa noudatettua lainsäädäntöä ja käytäntöjä. Suomessa Yleisradiolla, MTV3:lla, Teostolla ja Gramexilla on voimassa olevia monikanavajakelun kattavia sopimuksia. MobiiliTV:n osalta sopimustoimintaa on olleet hidastamassa se, ettei Suomessa ole vielä riittävästi päätelaitteita /katsojia (muutamia tuhansia), jotta mobiili-tv nykyisillä jakelutiemaksuilla ( euroa/kanava/kk) olisi taloudellisesti kannattavaa. Toteutuessaan lähettäjäyritysten ajamat lainsäädäntöhankkeet toisivat niille monikanavajakeluun tarvittavat oikeudet niistä sopimatta ja korvauksetta. Niin kauan kuin nämä lainsäädäntöhankkeet ovat olleet käynnissä, niiden intressissä on ollut olla sopimatta monikanavajakelusta. Tekijänoikeudenhaltijoilla on jatkuvasti ollut valmius istua yhteiseen neuvottelupöytään. Tekijänoikeuslaki ei ole millään tavalla ollut sopimisen esteenä. Siihen ovat vaikuttaneet aivan muut, yllä mainitut asiat. 3. Monikanavatyöryhmän työskentelystä Monikanavatyöryhmän muistiossa ei ole kyetty osoittamaan, miten nykyinen tekijänoikeuslaki estäisi monikanavajakelusta sopimista. Onkin erikoista, että lainsäädäntöhankkeeseen ryhdytään, ilman että sille on kyetty osoittamaan selkeä tarve. Monikanavatyöryhmän työskentely oli monelta osin puutteellista, eikä kaikilta osiltaan täyttänyt hyvän ja vastuullisen lainvalmistelun kriteerejä. Puheenjohtajaksi valittiin henkilö, joka työskentelee käyttäjätahoja oikeudenkäynneissä edustaneessa asianajotoimistossa. Lausuntokierrokselle laitettiin varsinaisen työryhmäraportin jälkeen puheenjohtajan esitys, jonka kaltaista käyttäjäpuoli oli työryhmässä esittänyt ja kannattanut ja oikeudenhaltijat vastustaneet. Tämä ei täyttäne tasapainoisen lainvalmistelun vaatimuksia. Lisäksi työryhmän työskentelyn ulkopuolelle jätettiin selvitykset muiden maiden ratkaisuista, kilpailuoikeudellinen tarkastelu sekä ehdotetun säätelyn vaikutusten arviointi, jotka olisi ehdottomasti tullut suorittaa. Yhtään asiantuntijaa työryhmässä ei kuultu. Työryhmässä oli esillä seitsemän eri ratkaisuvaihtoehtoa, joista sopimuslisenssisäädöstä ei käsitelty riittävällä tavalla eikä riitojen ratkaisumenettelyä käytännössä ollenkaan. Mikäli monikanavaisuuteen liittyviä kysymysten selvittämistä jatketaan, nämä vaihtoehdot voisivat tarjota hedelmällisen lähtökohdan. 2 EU:n Komission vastaus Kopiostolle

3 3 4. Esitetystä säätelystä Lausuntokierroksella on kaksi mallia, joilla isojen lähettäjäyritysten asemaa vahvistettaisiin ja ohjelman tekijöiden ja alan yrittäjien oikeuksia heikennettäisiin: 1. Kylkiäismalli: Ohjelman esitysoikeuksien kauppa tv- ja radioverkkoon sisältäisi aina myös monikanavaoikeudet. Tämä loukkaisi perusoikeuksia ja kilpailuoikeutta sekä vaarantaisi uusien sisältömarkkinoiden kehityksen Suomessa. Eduskunta torjui jo kertaalleen tämänkaltaisen mallin radio- ja televisiotoiminasta annetun lain uudistamisen yhteydessä, jolloin käyttäjät esittivät sitä sivistysvaliokunnassa. Myös Euroopan Komission Kilpailuviranomainen on ottanut kantaa oikeuksien niputtamista vastaan Olettamasäännös: Olettamasäännös vaikeuttaisi sopimustoimintaa. Ohjelman esitysoikeuksien kauppa sisältäisi aina myös monikanavaoikeudet, ellei niitä erikseen suljettaisi pois. Tämä merkitsisi sitä, että pienet kotimaiset tv-tuotantoyhtiöt ja tekijät eivät heikommasta neuvotteluasetelmasta johtuen pystyisi neuvottelemaan poikkeuksia olettamaan ja markkinoilla ajauduttaisiin käytännössä samaan tilanteeseen kuin kylkiäismallissa. Suuret amerikkalaiset studiot sen sijaan voisivat vahvan neuvotteluasemansa perusteella neuvotella itselleen poikkeuksia olettamasäännökseen. Esitetyt säädökset vahvistaisivat suurien lähettäjäyritysten kilpailuasemia sekä oikeuksien hankintamarkkinoilla että kilpailtaessa läsnäolosta uusilla jakelumarkkinoilla. Kotimaisten tekijänoikeudenhaltijoiden ja pienten tuotantoyhtiöiden asema vastaavasti heikkenisi huomattavasti nykyisestä ja tämä vaikuttaisi suoraan suomalaisen sisällöntuotannon toimintamahdollisuuksiin ja kilpailukykyyn. 5. Kilpailuoikeus Työryhmän raportista puuttuu ehdotetun säätelyn kilpailuoikeudellinen arviointi kokonaan siitä huolimatta että oikeudenhaltijat esittivät sen mukaan ottamista. Ehdotetun säätelyn kilpailuoikeudellinen arviointi tulisi ehdottomasti olla osa tätä mediamarkkinoiden kehitykseen ja toimintaedellytyksiin syvällisesti liittyvää lainvalmisteluprosessia. Vaikka tv-ohjelmien levittämisen markkina-asetelmat ovat EU:ssa samankaltaiset, missään muualla ei ole pidetty tarpeellisena puuttua sopimusvapauteen nyt esitetyllä tavalla, vaan tekijänoikeuksista sovitaan markkinaosapuolten toimesta vapaasti. Esimerkiksi televisiokanavien kaupallinen jakelu DVB-H verkossa on jo alkanut useassa Euroopan maassa kuten Sveitsissä, Hollannissa ja Italiassa ja tekijänoikeuksista on näissä maissa sovittu. Tällä hetkellä tekijänoikeuksista voidaan sopia sopimusvapauden vallitessa. Esitetty olettamasäännös puuttuisi sopimusvapauteen ja markkinoiden toimitaan lähettäjäyrityksiä suosien. Perusteluksi ajamalleen lainsäädäntöhankkeelle käyttäjäpuoli on esittänyt väitteen, että lähettäjäyritysten on vaikeaa sopia lähetysoikeuksista monopoliasemassa olevien tekijänoikeusjärjestöjen kanssa. Tämä perustelu ei ole kestävä useastakin eri syystä. Lähettäjäyritykset ja tekijänoikeusjärjestöt TV-yhtiöt neuvottelevat ohjelmasisällöstä pääasiassa yksittäisen tuotantoyhtiöiden ja tekijöiden kanssa. Tekijänoikeusjärjestöt edustavat näissä neuvotteluissa vain musiikin oikeudenhaltijoita ja musiikin oikeudet edustavat vain pientä osaa televisiotoiminnassa tarvittavista oikeuksista. Silloin kun tekijänoikeusjärjestöt ovat määräävässä markkina-asemassa, ne ovat erityisen tarkkailun kohteena ja niiden mahdollisiin väärinkäytöksiin voidaan puuttua tehokkaasti. Tähän on olemassa toimivaltainen viranomainen ja toimiva kilpailulainsäädäntö. Lähettäjäyritykset ovat suuria yrityksiä, joiden neuvotteluvoima suhteessa tekijänoikeusjärjestöihin on tasapainoinen. Molemmissa sopimustoiminta on tekijänoikeuksiin ja sopimusjuridiikkaan perehtyneiden 3 European Commission Competition DG: Concluding report on the Sector Inquiry into the provision of sports content over third generation mobile networks, 21 September 2005

4 4 asiantuntijoiden vastuulla ja sopimustoimintaan on osoitettavissa riittävät resurssit. Tekijänoikeusjärjestöt ovat jo solmineet kattavia sopimuksia monikanavajakelusta. Olettamasäännökselle ei tässä neuvotteluasetelmassa ole tarvetta. Lähettäjäyritykset ja ulkomaiset megatuottajat Ulkomaisten tuottajien neuvotteluvoimasta kertoo tuore uutinen (IT-viikko 2.9): "Amerikkalaiset studiot myyvät esitysoikeuksia erikseen jokaiseen jakelutiehen. Uutisen mukaan Nelonen-kanava on joutunut lopettamaan mobiilitv-lähetyksensä amerikkalaisten sarjojen esitysoikeuksien puuttumisen takia. Suurilla amerikkalaisilla studioilla on riittävästi neuvotteluvoimaa neuvotella itselleen poikkeuksia olettamasäännökseen, joten sen säätämiseen ei tässä suhteessa ole tarvetta.. Lähettäjäyritykset ja kotimaiset av-tekijät ja pienet tuotantoyhtiöt Olettamasäännös vaikuttaisi ennen kaikkea suomalaisiin av-tekijöihin ja pieniin tuotantoyhtiöihin. On selvää, että ne ovat suuriin suomalaisiin lähettäjäyrityksiin verrattuna heikommassa neuvotteluasemassa. Tästä syystä esitetty olettamasäännös johtaisi tosiasiassa tulonsiirtoon kotimaisilta tekijöiltä suurille ulkomaisille studioille. On täysin kohtuutonta, jos lainsäätäjä ryhtyisi tässä tilanteessa entisestään vahvistamaan suurten lähettäjäyritysten asemaa suhteessa kotimaisiin tekijöihin ja pieniin tuotantoyhtiöihin. Lähettäjäyritykset ja uudet kilpailijat Jos lähettäjäyritykset saisivat pääsyn uusille markkinalle samalla hinnalla, syntyy vaara uusille markkinoille erikoistuneiden sisällöntarjoajien syrjinnästä. Nämä sisällöntarjoajat maksaisivat tekijänoikeusmaksut omilla markkinoillaan, kykenemättä arvioimaan markkinoiden kustannustasoa. Toisaalta niiden toimintaedellytykset vähenisivät, lähettäjäyritysten saadessa olettamasäännöksen kautta käytännössä ilmaisen pääsyn samoille markkinoille. Esitettyyn säätelyyn liittyy paljon selvittämättömiä kilpailuoikeudellisia kysymyksiä, jotka tulisi perusteellisesti selvittää. 6. Euroopan parlamentin linjauksia Sen sijaan, että harkitaan lähettäjäyrityksiä suosivaa säätelyä, tulisi pikemmin ottaa selvityksen kohteeksi säännös, joka suojaisi huonommassa neuvotteluasetelmassa olevia yksittäisiä tekijöitä ja pieniä tuotantoyhtiöitä suhteessa harvoihin ja suuriin lähettäjäyrityksiin. Euroopan Parlamentti onkin ottanut esiin tämän suuntaisen avdirektiivin tarpeen tekijöiden ja tuotantoyhtiöiden suojaksi. Parlamentin teettämän tutkimuksen Digital Platforms: Risks and Opportunities for European Film-Makers 4 mukaan riippumattomien av-tuottajien tulisi saada pitää oikeudet ja kontrolli niihin itsellään, jotta lisensointi erilaisiin uusiin digitaalisiin jakelutapoihin voisi kehittyä ja jotta myös erilaiset digitaaliset jakelutavat kehittyisivät. Sekä EU että jäsenmaat tukevat digitaalista konvergenssia ja haluavat nähdä markkinoiden kehittyvän. Tutkimuksessa todetaan erityisesti lähettäjäyritysten asenteen olevan esteenä tälle kehitykselle: While there are fears over consequences of changing business models, there is a general wish to see new platforms succeed, and an awareness that both the Member States and the European Union support policies designed to promotes digital convergence. In this, the attitudes of broadcasters are often seen to be obstructive. (s. 22). Tätä taustaa vasten on hämmästyttävää, että nyt Suomessa ollaan harkitsemassa lainsäädäntöä, joka on täydellisessä ristiriidassa Euroopan Parlamentin sisältömarkkinoiden kehitystä käsittelevien linjausten kanssa. 4 IP/B/cult/IC/2005_107-21/07/2006

5 5 7. Yhteenveto Nyt käynnissä oleva lainsäädäntöhanke on osa käyttäjien ajaman, television jakelumarkkinoiden niputtamiseen tähtäävän pitkän tähtäimen strategiaa, jonka avulla ne pyrkivät saamaan pääsyn kaikille mahdollisille uusille jakelumarkkinoille käytännössä ilmaiseksi. Tämän avulla ne pyrkivät betonoimaan asemansa ja suojautumaan uudelta, innovatiiviselta kilpailulta uusilla jakelumarkkinoilla sekä entisestään vahvistamaan asemiaan suhteessa av-tekijöihin ja pieniin kotimaisiin tuotantoyhtiöihin oikeuksien hankintamarkkinoilla. Mikäli nämä tavoitteet toteutuisivat, merkitsisi se sitä, että lähettäjäyrityksiä suosittaisiin yksipuolisesti muiden toimijoiden ja kuluttajien kustannuksella sekä oikeuksien hankinta- että televisio-ohjelmien jakelumarkkinoilla. Tämänkaltaisten pyrkimyksen edistäminen lainsäädännön keinoin ei voi olla kohtuullista ja tasapainoista. Esillä olleet lainmuutosmallit: 1. Vahvistaisivat suurten lähettäjäyritysten asemaa suhteessa av-tekijöihin ja pieniin kotimaisiin tuotantoyhtiöihin oikeuksien hankintamarkkinoilla 2. Vahvistaisivat suurten lähettäjäyritysten markkina-asemaa suhteessa vain uusissa verkoissa toimiviin uusiin ja innovatiivisiin yrityksiin jakelumarkkinoilla 3. Johtaisivat eri markkinoiden niputtamiseen ja olisi monella tavalla EU:n kilpailuoikeuden vastainen 4. Olisivat vastoin Euroopan parlamentin linjauksia 5. Vahingoittaisivat luovan Suomen toimintaedellytyksiä ja tietoyhteiskunnan sisältömarkkinoiden syntyä 6. Kaventaisivat viestinnällistä moniarvoisuutta ja vähentäisi kuluttajille tarjottavien vaihtoehtojen määrää Uudet jakeluverkot antavat paljon uusia mahdollisuuksia kaikille toimijoille. Nämä mahdollisuudet kuitenkin menetetään, jos lainsäädännön avulla annetaan suurille ja vakiintuneille lähettäjäyrityksille ylivertainen kilpailuasema ja näivetetään luovan Suomen toimintaedellytyksiä. Tämä olisi viestintämarkkinoiden kehityksen, kuluttajille tarjolla olevien mahdollisuuksien ja suomalaisten sisältötuotteiden kilpailukyvyn kannalta hyvin haitallista. Nykyinen tekijänoikeuslaki tarjoaa lähettäjäyrityksille ja ohjelmien tekijöille vapauden sopia monikanavajakelusta haluamallaan tavalla. Monessa EU-maassa monikanavajakelu on käynnistynyt ja asioista on voitu sopia vapaasti toimijoiden kesken. Tämän pitäisi olla mahdollista myös Suomessa. Kopiosto esittää, että tekijänoikeuslaissa oleva sopimusvapaus säilytettäisiin kaikilta osin, eikä tekijänoikeuslakiin tehtäisi esitettyjä, muista EU-maista poikkeavia muutoksia. Helsingissä, syyskuun 5 päivänä 2008 Kopiosto ry. Pekka Rislakki toimitusjohtaja