OPPILAAN TUEN JA OPPILASHUOLLON KÄSIKIRJA

Transkriptio

1 OPPILAAN TUEN JA OPPILASHUOLLON KÄSIKIRJA

2 SISÄLLYSLUETTELO KOLMIPORTAISEN TUEN KAUTTA HYVÄÄN KOULUPÄIVÄÄN... 5 YLEINEN TUKI... 6 TEHOSTETTU TUKI... 7 Pedagoginen arvio... 7 Oppimissuunnitelma... 8 ERITYINEN TUKI... 8 Pedagoginen selvitys... 8 Erityisen tuen päätös... 9 Erityisen tuen päätöksen tarkistaminen 2:n ja 6:n luokan päättyessä... 9 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS Pidennetty oppivelvollisuus Työnjako oppimisen tuen eri vaiheissa TUKITOIMET Eriyttäminen Oppilaanohjaus Oppilashuollollinen tuki Tukiopetus Osa-aikainen erityisopetus Luokkamuotoinen erityisopetus Apuvälineet Koulunkäyntiavustajat Ohjaus- ja tukipalvelut TUEN JÄRJESTÄMINEN Joustavat opetusryhmät Samanaikaisopetus Tiimiopettajuus Koulun kerhot Aamu- ja iltapäiväkerhot

3 Joustava perusopetus OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLTO Yhteisöllinen oppilashuolto Opiskeluhuollon ohjausryhmä Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä Koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma Yksilökohtainen oppilashuolto Varhainen puuttuminen ja tuki Huoli herää Poissaolot huolenaiheena OPISKELUHUOLTOTYÖTÄ TEKEVIEN TYÖKUVAUKSET Koulupsykologi Kouluterveydenhoitaja Koululääkäri Koulukuraattori Vastaava kuraattori VAITIOLOVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISTEN VÄLINEN TIEDONSIIRTO Oppilashuollon asiakirjapyynnöt Todistaminen oikeusprosessissa ja oppilasta koskevien tietojen antaminen LASTENSUOJELU Velvollisuus ilmoittaa poliisille Luokan kertaaminen Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten oppilaiden oppimisen tuki LÄHTEET

4 JOHDANTO Oppilaan tuen ja oppilashuollon käsikirja vuodelta 2012 on päivitetty voimaan astuneen oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaiseksi. Lain pyrkimyksenä on ollut korostaa yhteisöllisen oppilashuollon merkitystä ja siirtää toiminnan painopiste ongelmakeskeisestä toiminnasta ennaltaehkäisevään suuntaan. Käsikirjan oppilaan tuen osuus on tarkoitettu esi- ja perusopetuksen, oppilashuollon osuus myös lukiokoulutuksen käyttöön. Kirjassa käytetään perusopetuksesta tuttuja ilmaisuja. Esiopetuksen ja lukiokoulutuksen lukijan tulee mielessään muuntaa ilmaisut omaan opetusmuotoonsa sopivaksi. Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki erottaa oppilashuollollisen tuen oppilaalle annettavasta oppimisen tuesta. Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä on oppilashuoltotyön keskiössä. Oppilashuoltoryhmä vastaa yhteisöllisen oppilashuollon ja yleisellä tasolla yksilökohtaisen oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista koulussa. Yksittäisen oppilaan oppilashuoltoasioita käsitellään tapauskohtaisesti perustettavassa asiantuntijaryhmässä. Oppimisen tuen järjestäminen käsitellään moniammatillisesti yhteistyössä oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa. On hyvä muistaa, että oppimisen tuen vastaanottaminen on oppivelvollisuudesta johtuen pakollista, mutta oppilashuollollisen tuen vastaanottaminen vapaaehtoista. Asetelman myötä yhteistyö koulun, oppilaan ja hänen huoltajiensa kesken korostuu entisestään. Käsikirjan oppilaan tuen osuus on säilynyt pääosin ennallaan. Oppilashuollon osalta on tarkistettu joitakin kaupunkimme oppilashuoltotyön rakenteita. Rehtori johtaa koulun oppilashuoltotyötä kuten ennenkin. Esiopetuksen ja perusopetuksen nivelvaiheen yhteistyötä on pyritty parantamaan yhteisten oppilashuoltoryhmien muodostamisen avulla. Oppilaan tuen ja oppilashuollon käsikirja on laadittu ainoastaan sähköiseen muotoon ja ulkoasua karsittu, jolloin päivittäminen voidaan tarvittaessa tehdä mahdollisimman helposti Käsikirjatyöryhmä 4

5 KOLMIPORTAISEN TUEN KAUTTA HYVÄÄN KOULUPÄIVÄÄN Tuen kolmiportaisuuden ideana on järjestää ohjausta ja tukea niin koko opetusryhmän kuin yksittäisen oppilaankin tarpeisiin. Varhaisella puuttumisella sekä avoimella ja ennaltaehkäisevällä moniammatillisella työotteella edistämme jokaisen oppilaan oppimista ja tunnistamme oppilaiden vahvuudet ja tuentarpeet. Yhdessä suunnittelemalla ja toimimalla jokainen oppilas saa tarvitsemansa tuen. Tavoitteena on tuen tarpeen havaitseminen mahdollisimman varhain sekä tuen järjestäminen mahdollisimman paljon yleisen tuen tasolla. Hyvä koulupäivä muodostuu laadukkaasta opetuksesta, turvallisesta, rohkaisevasta ja kannustavasta ilmapiiristä ja ympäristöstä, yhteisöllisyydestä, oppilaan kasvua tukevasta toimintaympäristöstä ja avoimesta yhteistyöstä koulun toimijoiden ja vanhempien kanssa. Hyvän koulupäivän ja tuen suunnitteluun voi käyttää seuraavaa kuviota. kuvio OPH 5

6 YLEINEN TUKI Yleinen tuki on jokaisen oppilaan oppimista tukevaa toimintaa. Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä tulee ottaa huomioon kaikkien oppilaiden edellytykset ja tarpeet. Koulun toimintatapoja ja -kulttuuria kehitetään niin, että yhteistyötä ja yhdessä tapahtuvaa oppimista voidaan hyödyntää ja oppilaiden erilaisuus voidaan kohdata mahdollisimman hyvin. Välittäminen, huolenpito ja myönteinen ilmapiiri kouluyhteisössä edistävät oppilaan kehitystä ja tukevat hyvää oppimista. Opettajalla on vastuu opetusryhmän ja sen jokaisen oppilaan erilaisten lähtökohtien ja tarpeiden huomioonottamisesta opetuksessa. Yhteistyö huoltajien, toisten opettajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa edesauttaa tässä onnistumista. Opettajan tehtävänä on ohjata ryhmää toimimaan niin, että sen sisäinen vuorovaikutus edistää oppimista. Opettaja ohjaa oppilaita tunnistamaan omat voimavaransa, oppimiseen liittyvät vahvuutensa ja kehityshaasteensa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppilaan oppimisen valmiuksiin ja mahdollisuuteen ottaa vastuuta omasta opiskelusta, sen suunnittelusta, tavoitteenasettelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista. Oppilaiden itsetuntoa, opiskelumotivaatiota sekä oppimaan oppimisen taitoja vahvistetaan kaikissa opiskelutilanteissa ja oppiaineissa. Opetustyöhön sisältyy myös ohjauksellisia ja oppilashuollollisia tehtäviä. Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluu opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden yhteistyönä ja vuorovaikutuksessa oppilaan ja huoltajan kanssa. Oppimisessa ja koulunkäynnissä ilmeneviin tuen tarpeisiin vastataan opetusta eriyttämällä, opettajien yhteistyöllä ja opetusryhmiä joustavasti muuntelemalla. Yhdysluokkaopetuksessa näiden järjestelyjen merkitys korostuu. Koulu käyttää erityisesti tukiopetusta, sen lisäksi voidaan käyttää myös oppimissuunnitelmaa, osa-aikaista erityisopetusta tai avustajan työpanosta keinoina vastata opetusryhmän tai yksittäisten oppilaiden tuen tarpeisiin jo ennen tehostetun tuen vaiheeseen siirtymistä. Oppimissuunnitelma voidaan tehdä jo yleisen tuen vaiheessa. 6

7 TEHOSTETTU TUKI Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. Tehostetun tuen aloittaminen ja järjestäminen käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti yhteistyössä oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa. Pedagogisen arvion voi tehdä yksittäinen opettaja tai oppilasta opettavat opettajat yhteistyönä. Tehostettu tuki suunnitellaan yksittäistä oppilasta varten kokonaisuutena. Se on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Tehostetun tuen avulla tuetaan suunnitelmallisesti oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä. Tuen tehtävänä on ehkäistä ongelmien kasvamista, monimuotoistumista ja kasautumista. Tehostetun tuen aikana voidaan käyttää kaikkia perusopetuksen tukimuotoja, lukuun ottamatta erityisen tuen päätöksen perusteella annettavaa erityisopetusta. Tehostetun tuen vaiheessa oppiaineiden oppimääriä ei voida yksilöllistää. Sen sijaan osa-aikaisen erityisopetuksen, opintojen yksilöllisen ohjauksen ja joustavien opetusryhmien käytön sekä kodin kanssa tehtävän yhteistyön merkitys korostuu. Myös oppilashuollon osuutta oppilaan hyvinvoinnin edistäjänä ja ylläpitäjänä vahvistetaan. Tuki tulee järjestää laadultaan ja määrältään oppilaan kehitystason ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. On tärkeää huolehtia oppilaan mahdollisuuksista saada onnistumisen kokemuksia oppimisessa ja ryhmän jäsenenä sekä tukea oppilaan myönteistä käsitystä itsestään ja koulutyöstä. Pedagoginen arvio Tehostetun tuen aloittaminen tai takaisin yleiseen tukeen siirtyminen perustuu pedagogiseen arvioon. Arvion laatii oppilaan opettaja tai opettajat yhdessä. Tarvittaessa voidaan käyttää myös muita asiantuntijoita. Yhteistyö oppilaan ja huoltajien kanssa on tärkeää sekä tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. Mahdollista jo olemassa olevaa oppimissuunnitelmaa tai kuntoutussuunnitelmaa voidaan käyttää pedagogisen arvion laatimisessa. Pedagoginen arvio tulee käydä läpi moniammatillisesti yhteistyössä oppilashuollon ammattihenkilöstön kanssa. Tehostettu tuki kirjataan aina oppimissuunnitelmaan. 7

8 Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma voidaan tehdä oppilaalle jo yleisen tuen vaiheessa, mutta viimeistään annettaessa tehostettua tukea. Oppimissuunnitelma perustuu pedagogiseen arvioon ja siinä esitetään tehostetun tuen kuvaus sisältöineen ja menetelmineen. Keskeistä ovat tavat, joilla oppilasta tuetaan. Oppimissuunnitelma laaditaan moniammatillisesti yhteistyössä oppilaan ja vanhempien kanssa. Oppimissuunnitelmassa voidaan rajata jonkin oppiaineen sisältöä niin, että oppilaan kanssa keskitytään keskeisimpään ainekseen. Oppimissuunnitelmaan kirjataan oppiaineen sisällöt ja tavoitteet selkeän yksiselitteisesti ja opetuksessa keskitytään kirjattuihin sisältöihin. Oppilas voidaan siis arvioida oppiaineen yleisten tavoitteiden mukaan, mutta hän ei täytä osaamisessaan hyvää tasoa, vaikka täyttäisikin oppimissuunnitelman tavoitteet. Oppilaalle ja vanhemmille tulee kertoa, mitä arvosanaa näillä tavoitteilla pyritään saavuttamaan. Oppimissuunnitelma tulee tarkistaa vähintään kerran vuodessa. ERITYINEN TUKI Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Eri oppiaineissa rajana voidaan pitää sitä, että oppilas ei saavuta yleisen opetussuunnitelman sisällöistä arvosanaa 5. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Ennen erityisen tuen aloittamista oppilaan tilanteesta tehdään pedagoginen selvitys. Siinä tulee käydä ilmi annettu tehostettu tuki ja sen toimivuus. Erityisen tuen aloittamisesta tehdään hallinnollinen päätös. Käytettävissä ovat perusopetuksen kaikki tukimuodot. Erityisen tuen tehtävänä on tarjota oppilaalle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista tukea niin, että oppilas voi suorittaa oppivelvollisuutensa ja saa pohjan opintojen jatkamiselle peruskoulun jälkeen. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista taikka esi- tai perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan syyn vuoksi voida muuten järjestää. Pedagoginen selvitys Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa sekä tehtävä oppilaasta pedagoginen selvitys. 8

9 Pedagogisen selvityksen laatimista varten luokanopettaja/aineenopettaja konsultoi erityisopettajaa, joka hankkii oppilaan opetuksesta vastaavilta opettajilta selvityksen oppilaan oppimisen etenemisestä. Pedagogista selvitystä tulee tarvittaessa täydentää psykologisella tai lääketieteellisellä asiantuntijalausunnolla tai vastaavalla sosiaalisella selvityksellä. Aiemmin laadittua pedagogista arviota, oppimissuunnitelmaa tai kuntoutussuunnitelmaa voidaan käyttää apuna pedagogista selvitystä tehtäessä. Pedagoginen selvitys tulee käydä läpi moniammatillisesti yhteistyössä oppilashuollon ammattihenkilöstön kanssa. Ryhmä pohtii oppilaan tuen tarvetta ja esittää selvitykseen pohjaten oman näkemyksensä oppilaan tuen tarpeesta. Erityisen tuen päätös Erityisen tuen antamiseksi opetuksen järjestäjän tulee tehdä kirjallinen päätös, jota tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä. Erityisen tuen päätös tulee tarkistaa aina tuen tarpeen muuttuessa. Päätös tehdään hallintolain mukaisesti. Oppilaan oikeusturvan ja opetuksen järjestämisen kannalta merkittävät asiat päätetään erityistä tukea koskevassa päätöksessä. Erityisen tuen päätöksessä tulee päättää oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut tarvittavat palvelut sekä tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen. Oppimäärän yksilöllistäminen merkitään päätökseen. Jos erityisen tuen päätökseen tulee myöhemmin muutoksia, esim. yksilöllistämisiä lisätään tai puretaan, tehdään aina uusi päätös. Kokkolassa erityisen tuen päätöksen valmistelee moniammatillisena yhteistyönä tehdyn esityksen pohjalta konsultoiva erityislastentarhanopettaja esiopetuksessa ja perusopetuksessa rehtori. Päätöksen tekee sivistystoimen kehittämispäällikkö. Erityisen tuen päätöksen tarkistaminen 2:n ja 6:n luokan päättyessä Oppilaan erityisen tuen tarve tulee tarkistaa toisen vuosiluokan lopussa sekä ennen seitsemännelle luokalle siirtymistä. Tällöin oppilaan tilanteesta tehdään uusi pedagoginen selvitys. Jos erityisen tuen jatkaminen nähdään toisen tai kuudennen vuosiluokan jälkeen tarpeelliseksi on siitä tehtävä pedagogiseen selvitykseen perustuva uusi erityisen tuen päätös. Jos taas erityisen tuen tarvetta ei enää näissä tarkistuskohdissa havaita, tehdään päätös erityisen tuen lopettamisesta. Erityisen tuen lopettamisen jälkeen aloitetaan tehostettu tuki. 9

10 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS Oppilaalle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, tulee laatia henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) päätöksen toimeenpanoa varten. Suunnitelma on laadittava, ellei siihen ole ilmeistä estettä, yhteistyössä oppilaan ja huoltajan tai tarvittaessa oppilaan muun laillisen edustajan kanssa. Suunnitelman laatimiseen osallistuvat kaikki oppilasta opettavat opettajat. Laatimisessa hyödynnetään oppimissuunnitelmaa ja pedagogista arviota, jotka on laadittu oppilaalle tehostetun tuen vaiheessa. Myös erityisen tuen päätöksen perustana ollutta pedagogista selvitystä tai mahdollista kuntoutussuunnitelmaa voidaan hyödyntää. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laadinta ja seuranta on ensisijaisesti oppilaan opetuksesta vastaavan erityisopettajan ja luokanopettajan/aineenopettajan vastuulla. HOJKS toimii pedagogisena työvälineenä eikä siitä tehdä hallintopäätöstä. Suunnitelman tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimis- ja kasvuprosessia. Se on oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvä tavoitesuunnitelma sekä suunnitelma opetuksen sisällöistä, pedagogisista menetelmistä ja muista tarvittavista tukitoimista. HOJKS on joustava ja sitä tulee muuttaa, jos oppilaan tuen tarve tai opetuksen tavoitteet muuttuvat. HOJKS:iin ei kirjata oppilaan persoonaan liittyviä ominaisuuksia. Opetettavien aineiden yksilöllistämisestä päätetään erityisen tuen päätöksessä ja mahdollisista uusista oppiaineiden yksilöllistämistarpeista tulee aina tehdä uusi päätös. Yksilöllistettyjen aineiden oppimääriä koskevat tavoitteet, keskeiset sisällöt ja arvioinnin perusteet selostetaan HOJKS:ssa. HOJKS on tarkistettava vähintään kerran vuodessa. HOJKS:n tulee aina olla ajantasainen. Pidennetty oppivelvollisuus Perusopetuslain mukaan, jos lapsella ei ole vammaisuuden tai sairauden perusteella mahdollista saavuttaa perusopetuksen tavoitteita yhdeksässä vuodessa, hänellä on oikeus pidennettyyn oppivelvollisuuteen. Tällöin oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jolloin lapsi täyttää kuusi vuotta ja se voi kestää 11 vuotta. Oppivelvollisuus päättyy sinä vuonna, kun sen alkamisesta on kulunut 11 vuotta tai kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu. 10

11 Työnjako oppimisen tuen eri vaiheissa Asiakirja Kapteeni Miehistö Käsittely ja päätökset Pedagoginen arvio lo/lv/ao eo, huoltajat, oppilas Pedagogisen tuen ryhmä käsittelee, rehtori päättää. Oppimissuunnitelma lo/lv/ao eo, huoltajat, oppilas Pedagoginen selvitys lo/lv/ao/eo muut opettajat, huoltajat, oppilas, Pedagogisen tuen ryhmä käsittelee, rehtori päättää. Erityisen tuen päätös eo muut opettajat, huoltajat, oppilas Pedagogisen tuen ryhmä käsittelee, rehtori allekirjoittaa (erityisopettajan huolella valmisteleman) esityksen, kehittämispäällikkö päättää. HOJKS eo muut opettajat, huoltajat, oppilas Kapteeni vastaa tukimuodon vaiheesta ja huolehtii, että tarvittavat asiakirjat laaditaan. Miehistön apua, osaamista ja tietämystä tarvitaan tuen suunnittelussa ja sen toteuttamisessa. Pedagoginen ryhmä käsittelee tuen tarpeen muutoksen ja siihen liittyvät asiakirjat. Rehtori tai kehittämispäällikkö tekee tarvittavat päätökset. Päätökset kirjataan kouluhallinto-ohjelmaan. lo = luokanopettaja lv = luokanvalvoja ao = aineenopettaja eo = erityisopettaja 11

12 TUKITOIMET Oppilaalla on perusopetuslain mukaan oikeus koko perusopetuksen ajan saada opetussuunnitelman mukaisen opetuksen ohella oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Oppilas saattaa tarvita oppimisessaan ja koulunkäynnissään tukea tilapäisesti tai pitempiaikaisesti. Tuen tarve voi vaihdella vähäisestä vahvempaan tai oppilas voi tarvita monenlaista tukea yhtä aikaa. Koulu auttaa oppilasta erilaisin tukimuodoin, jotka riippuvat vaikeuksien laadusta ja laajuudesta. Tukimuotoja ovat esimerkiksi tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, oppilashuollollinen tuki, avustajapalvelut jne. Tukitoimia voidaan käyttää kaikilla kolmiportaisen tuen tasoilla. Eriyttäminen Eriyttämisellä tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla yleisopetuksen opetussuunnitelmaan kuuluvaa oppiaineen sisältöä oppilaan yksilölliset oppimistyylit ja tuentarve huomioon ottaen varioidaan tai muokataan. Eriyttämisen tarkoituksena on huomioida yleisopetuksessa oppilaiden erilaisia oppimisedellytyksiä. Opettaja voi vaihdella oppimiseen ja opettamiseen käytettävää aikaa tai opetettavan aineksen laajuutta tai syvyyttä. Myös opetusmenetelmiä tai materiaaleja voi eriyttää. Oppilaanohjaus Oppilaanohjauksen tehtävänä on läpi koulupolun tukea oppilaan kasvua ja kehitystä siten, että oppilas kykenee edistämään opiskeluvalmiuksiaan ja sosiaalista kypsymistään sekä kehittämään elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Ohjauksen tuella oppilas tekee omiin kykyihinsä ja kiinnostuksiinsa perustuvia opiskelua, koulutusta, arkielämää ja elämänuraa koskevia ratkaisuja. Oppilaanohjauksen tarkoituksena on edistää koulutyön tuloksellisuutta, lisätä hyvinvointia koulussa sekä ehkäistä syrjäytymistä. Sen avulla edistetään myös koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. 12

13 Oppilashuollollinen tuki Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Oppilashuolto on osa koulun perustehtävää. Oppilashuollon keskeisenä tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia. Tavoitteena on myös välittämisen, huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksen toimintakulttuurin edistäminen kouluyhteisössä. Oppilashuollolla edistetään sekä lapsen ja nuoren oppimista että tasapainoista kasvua ja kehitystä. Olennaisena tavoitteena on oppimisen esteiden ja muiden ongelmien ehkäiseminen ja varhainen tunnistaminen. Tukiopetus Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilölliset tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Ennen kuin oppilaan menestyminen oppiaineessa tai aineryhmässä arvioidaan heikoksi, hänellä tulee olla mahdollisuus osallistua tukiopetukseen. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetusta on pyrittävä järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa, ja heille tulee antaa tietoa tukiopetuksen järjestämisestä. Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan koulumenestyksen kannalta on tarkoituksenmukaista. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten, sellaisten oppituntien aikana, joihin tuen tarve liittyy tai niiden ulkopuolella. Annetut tukiopetustunnit merkitään oppilashallintoohjelmaan. Osa-aikainen erityisopetus Oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osaaikaista erityisopetusta muun opetuksen ohessa. Osa-aikaisella erityisopetuksella voidaan parantaa oppilaan oppimisedellytyksiä ja ehkäistä oppimisen eri alueisiin liittyvien ongelmien kasvua. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan esimerkiksi oppilaille, joilla on kielellisiä tai matemaattisiin taitoihin liittyviä vaikeuksia, oppimisvaikeuksia yksittäisissä oppiaineissa, vaikeuksia opiskelutaidoissa, sosiaalisissa taidoissa tai koulunkäynnissä. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan joustavin järjestelyin samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöopetuksena. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet ja sisällöt nivelletään oppilaan saamaan muuhun opetukseen. Osa-aikainen erityisopetus suunnitellaan ja oppilaan oppimista 13

14 arvioidaan opettajien yhteistyönä. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa kaikilla tuen tasoilla. Osa-aikaisen erityisopetuksen toteuttamistavoista tiedotetaan oppilaille ja huoltajille. Huoltajien tuki opetuksen onnistuneessa toteuttamisessa on keskeinen. Annetut erityisopetustunnit merkitään oppilashallinto-ohjelmaan. Luokkamuotoinen erityisopetus Mikäli oppilaan yksilöllisten edellytysten kannalta opetusta ei ole mahdollista järjestää muun opetuksen yhteydessä, opetus järjestetään osittain tai kokonaan erityisopetuksen ryhmässä. Erityistä tukea saavan oppilaan opetus järjestetään tukea koskevan päätöksen perusteella yleisenä tai pidennettynä oppivelvollisuutena. Apuvälineet Apuvälineet helpottavat oppilaan koulunkäyntiä. Oppimisympäristö pyritään järjestämään sellaiseksi, että apuvälineet sekä oppimateriaali tukevat mahdollisimman hyvin oppijan oppimista ja vuorovaikutusta. Apuvälineet varmistavat koulutuksen esteettömyyttä ja yhdenvertaisuutta ja ehkäisevät syrjäytymistä. Tärkeintä on se että kaikki oppivat. Erilaisia oppimisen apuvälineitä ovat erilaiset kynät tai kynätuet, äänikirjat, lukuviivaimet, kuvat, tietokone ym. Oppilaiden kanssa voi itsekin keksiä erilaisia apuvälineitä. Yleisesti käytettyjä ovat kaikki abstraktisia asioita konkretisoivat välineet makaronista villalankaan. Koulunkäyntiavustajat Avustajapalvelua käytetään silloin, kun se on välttämätöntä oppilaan koulunkäynnin sujumiseksi. Tavoitteena on oppilaan avustaminen ja tukeminen koulupäivän aikana siten, että oppilaan itsenäisyys ja omatoimisuus korostuvat. Koulunkäyntiavustaja osallistuu opettajan ohella oppilaan ohjaukseen ja kasvatukseen, tukee oppilaan psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia koulupäivän aikana sekä ohjaa ja avustaa oppilasta selviytymään päivittäisistä koulunkäyntiin liittyvistä tilanteista. Koulunkäyntiavustajapalveluiden kohdentamisesta kouluille vastaa avustajatyöryhmä ja palveluiden kohdentamisesta koululla vastaa koulun rehtori. 14

15 Ohjaus- ja tukipalvelut Ohjaus- ja tukipalveluita ovat erilaiset koulun ulkopuoliset konsultaatiot. Konsultoivia tahoja voivat olla esimerkiksi erilaiset terapeutit, psykologit ja muut asiantuntijat. Eri liitot ja järjestöt järjestävät myös leirejä, teemapäiviä ja koulupäiviä, joissa opettaja saa tukea luokkatyöskentelyyn erilaisten oppijoiden kanssa. 15

16 TUEN JÄRJESTÄMINEN Joustavat opetusryhmät Joustavilla ryhmittelyillä tarkoitetaan ryhmänmuodostusta, työ- ja toimintatapoja, joissa otetaan huomioon oppilaan yksilölliset oppimis- ja kehitystarpeet. Ensisijaisesti pyritään tukemaan oppilaan opiskelua hänen omassa oppimisympäristössään siten, että opetussuunnitelman tavoitteet saavutetaan. Oppilaita voidaan jakaa ryhmiin oppimisvalmiuksien, oppimistyylin, kiinnostuksen kohteiden, tuen tarpeen tai muun opetuksen tarpeen mukaan. Ryhmiä voidaan muodostaa yli luokka-asterajojen. Joustavien ryhmien toimiminen edellyttää yhteissuunnittelua opettajien kesken, lukujärjestyksen soveltuvuutta ja opettajien ja johdon sitoutumista järjestelyihin. Joustavien ryhmien avulla voidaan säännöstellä ryhmäkokoja (esimerkiksi kaksi opettajaa opettaa suurempia ryhmiä jotta saadaan yksi pienryhmä, tai luokka jaetaan esimerkiksi laaja-alaisen erityisopettajan kanssa kahteen osaan jolloin saadaan kaksi pienryhmää, erityisluokka ja yleisopetuksen luokka voi toimia yhdessä ym.) Kokkolassa eri kouluilla on erilaisia toteutustapoja oppilaiden joustavista ryhmittelystä. Samanaikaisopetus Samanaikaisopetuksella tarkoitetaan opetustilannetta, jossa kaksi tai useampia opettajia työskentelee samassa opetustilanteessa yhteisten oppilaiden kanssa. Samanaikaisopetusta voivat vetää yhdessä luokanopettaja, aineenopettaja, erityisopettaja tai kuka vain vapaana oleva opettaja. Mahdollisesti yhteisen opetustuokion jälkeen osa oppilaista voi siirtyä työskentelemään myös toiseen tilaan. Samanaikaisopetuksen etuina on mahdollisuus kollegiaaliseen jakamiseen, vertaistuen saaminen työparilta ja kahden tai useamman aikuisen vahvuuksien hyödyntäminen. Samanaikaisopetuksessa opettajat oppivat samalla toisiltaan erilaisia pedagogisia toimintatapoja. Lisäksi opettajat saavat vaihtelua työnkuvaansa. Myös oppimisvaikeuksien ja käyttäytymisen havainnointi onnistuu hyvin oppilaan omassa oppimisympäristössä. Tiimiopettajuus Tiimi voidaan määritellä pieneksi ryhmäksi opettajia, joilla on toisiaan täydentäviä taitoja ja jotka ovat sitoutuneet yhteiseen tehtävään. Usein tällaisen tiimin koululla muodostavat esimerkiksi samaa vuosiluokkaa tai ainetta opettavat opettajat. Tiimi tarjoaa puitteet luovalle oppimiselle kun opettaja voi peilata omia kykyjään ja ajattelumallejaan yhdessä toisten kanssa 16

17 vuorovaikutuksen ja yhteistyön avulla. Tiimityö tarjoaa opettajalle tukea koulun muutostilanteissa ja mahdollistaa yhdessä suunnittelemisen ja vertaistuen saamisen erilaisissa koulun tilanteissa. Oppilaan tuen rakentamisessa ja kehittämisessä tiimityö on todella tärkeää. Koulun kerhot Olisi toivottavaa, että kouluilla toimisi kerhoja yhteistyössä koulun kanssa. Näin myös kerhotoiminnalla voitaisiin tukea lapsen oppimista ja yleistä kehitystä. Aamu- ja iltapäiväkerhot Perusopetuslain mukainen koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta on tarkoitettu 1. ja 2. vuosiluokan oppilaille sekä muiden vuosiluokkien erityisen tuen oppilaille. Kerhojen tavoitteena on tukea kodin ja koulun kasvatustyötä, sekä lapsen tunne-elämän kehitystä ja eettistä kasvua. Aamu- ja iltapäiväkerhot tarjoavat lapsille monipuoliset mahdollisuudet osallistua ohjattuun toimintaan. Joustava perusopetus Joustava perusopetus toimii vastauksena huoleen, joka kohdistuu niihin oppilaisiin, jotka ovat vaarassa jäädä ilman päästötodistusta ja usein myös toisen asteen opiskelupaikkaa. Ryhmään hakeudutaan siltä pohjalta, että heidän katsotaan hyötyvän toimintamallista. Jokaiselle oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. Ryhmän opetus järjestetään osaksi lähiopetuksena ja osaksi työpaikoilla. Muita oppimisympäristöjä voivat olla esimerkiksi leirikoulut, luonto, muut koulut ja oppilaitokset, liikuntatoimi ja kulttuurilaitokset. Yksilöllisin järjestelyin huolehditaan myös oppilaanohjauksesta, jolla tuetaan toisen asteen opintoihin sijoittumista. 17

18 OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLTO Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa ja tässä käsikirjassa käytetään oppilas- ja opiskelijahuoltolain käsitteistön sijasta perusopetuksen opiskeluhuollosta nimitystä oppilashuolto, opiskelijasta käsitettä oppilas ja oppilaitoksesta nimitystä koulu. Koulutuksen järjestäjään viitataan käsitteellä opetuksen järjestäjä. Opiskeluhuolto on toimintaa, jonka avulla tuetaan yhteisöllistä ja yksilöllistä hyvinvointia sekä terveellisen ja turvallisen oppimisympäristön syntymistä, edistetään mielenterveyttä ja ehkäistään syrjäytymistä sekä edistetään hyvinvointia. Opiskeluhuollon avulla tuetaan oppimista sekä tunnistetaan, lievennetään ja ehkäistään mahdollisimman varhain oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia ja opiskeluun liittyviä muita ongelmia. Opiskelijalla on oikeus saada maksutta sellainen opiskeluhuolto, jota opetukseen tai koulutukseen osallistuminen edellyttää. Opetuksen järjestäjä asettaa oppilashuollon ohjausryhmän ja koulukohtaiset oppilashuoltoryhmät. Yksittäistä oppilasta koskevat asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä. Jokaisella kolmella ryhmällä on omat tehtävät ja niiden perusteella määräytyvä kokoonpano. Kaikki oppilashuoltoryhmät ovat monialaisia, mikä tarkoittaa että ryhmässä on opetushenkilöstön lisäksi kouluterveydenhuoltoa sekä psykologi- ja kuraattoripalveluja edustavia jäseniä sen mukaan kuin käsiteltävä asia edellyttää. Oppilashuollon tavoitteet, tehtävät ja toteuttamisen periaatteet muodostavat esiopetuksesta toisen asteen koulutukseen ulottuvan jatkumon. 18

19 19

20 Yhteisöllinen oppilashuolto Oppilaitoksen henkilökunnalla on ensisijainen vastuu oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista. Yhteisöllistä opiskeluhuoltoa toteuttavat kaikki opiskeluhuollon toimijat. Oppilashuolto on tärkeä osa perusopetuksen toimintakulttuuria. Yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä seurataan, arvioidaan ja kehitetään kouluyhteisön ja oppilasryhmien hyvinvointia. Lisäksi huolehditaan kouluympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta ja esteettömyydestä. Yhteisöllisten toimintatapojen kehittämisessä tehdään yhteistyötä oppilaiden, huoltajien sekä muiden lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Oppilaiden ja huoltajien osallisuus ja kuulluksi tuleminen on yhteisöllisessä oppilashuollossa tärkeää ja hyvinvointia vahvistavaa. Osallisuutta lisäävät toimintatavat edesauttavat myös ongelmien ennalta ehkäisyä, niiden varhaista tunnistamista ja tarvittavan tuen järjestämistä. Yhteisöllisellä oppilashuollolla edistetään kouluyhteisön hyvinvointia ja kouluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta. Kouluyhteisöllä on yhtenäiset toimintatavat eri oppimisympäristöissä tapahtuvaa opetusta ja välitunteja varten. Opiskeluhuollon ohjausryhmä Kokkolassa toimii yksi opiskeluhuollon ohjausryhmä, joka vastaa opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Tämän ryhmän vetäjänä toimii vastaava kuraattori. Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä vastaa koulun oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Kokkolassa tätä monialaista ryhmää johtaa rehtori. Oppilashuoltoryhmä voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita. Ryhmän keskeinen tehtävä on yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen oppilashuollon toteuttaminen ja kehittäminen. Ryhmä kokoontuu tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kolme kertaa lukuvuodessa. Esiopetuksen oppilashuolto toteutetaan tiiviissä yhteistyössä koulujen oppilashuollon kanssa. Koulukohtaisissa oppilashuoltoryhmissä on edustaja esiopetuksesta. Osallistuja nimetään yhteistyössä koulun oppilashuoltoryhmän puheenjohtajan ja esiopetusyksikköjen henkilöstön kanssa. 20

21 Perusopetuksen koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän kokoonpanoon kuuluvat rehtori, joka toimii puheenjohtajana, erityisopettaja, kuraattori, terveydenhoitaja. Yläkouluilla ryhmään kuuluu myös oppilaanohjaaja ja alakouluilla esiopetuksen edustaja. Tarvittaessa mukana voi olla myös oppilaiden, huoltajien tai oppilashuollon yhteistyötahojen edustajia. Lukion opiskelijahuoltoryhmän kokoonpanoon kuuluvat rehtori joka toimii puheenjohtajana, erityisopettaja, oppilaanohjaaja, kuraattori ja terveydenhoitaja. Tarvittaessa mukana voi olla myös opiskelijoiden, huoltajien tai opiskeluhuollon yhteistyötahojen edustajia. Koulun oppilashuoltoryhmän toimiminen tukee oppilaan fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia. Se saavutetaan parhaiten ennaltaehkäisevällä työllä luomalla koulun arkityöskentely, toimintaympäristö ja toimintakulttuuri hyvinvointia tuottaviksi. Ryhmässä voidaan myös keskustella ajankohtaisista asioista tai jakaa kokemuksia koulutuksista. Erilaisten kyselyiden tekeminen ja käsittely tukee koulun oppilashuoltotyötä. Kokouksista tehdään muistio. Kirjaamiskäytänteestä koulu päättää itse. Koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma Koulun oppilashuoltoryhmän tehtäviin kuuluu koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman laatiminen osana koulun lukuvuosisuunnitelmaa, ja se tarkistetaan lukuvuosittain. Suunnitelma tehdään yhteistyössä koulun henkilöstön, oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Oppilashuoltosuunnitelma voi olla kahden tai useamman koulun yhteinen. Paikallista oppilashuoltotyötä ohjaavat suunnitelmat: lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma kuntakohtainen opetussuunnitelma koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma Oppilashuoltosuunnitelmaan on kirjattava: Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut Oppilashuoltosuunnitelmaan kirjataan, kuinka paljon koululla on käytössään koulukuraattorin, -terveydenhoitajan, -psykologin tai muiden oppilashuollollisten yhteistyötahojen palveluita. Tähän kirjataan myös koulun oppilashuoltoryhmän kokoontumiskerrat ja kokoonpano. Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan yhteisöllisen oppilashuollon kokonaisuus, josta ilmenee yhteisöllisen oppilashuollon järjestäminen ja sen toimintatavat kouluyhteisön ja ympäristön terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. 21

22 Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaalle annettavia kouluterveydenhuollon palveluja, oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä yksittäistä oppilasta koskevaa monialaista oppilashuoltoa. Yksittäisen oppilaan tuen tarpeen selvittämisestä vastaa asiantuntijaryhmä. Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä oppilaiden ja huoltajien kanssa. Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan oppilashuollon toimintatavat oppilaiden ja huoltajien osallisuuden edistämiseksi sekä yhteistyön järjestämiseksi. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan toimenpiteet suunnitelman toteuttamiseksi ja seuraamiseksi. Näitä ovat seurannasta vastuussa oleva taho koulussa, seurattavat asiat ja käytettävät menetelmät tietojen kokoamiseksi sekä seurannan aikataulu. Oppilashuoltotyötä tulee arvioida vuosittain (omavalvonta). Yksilökohtainen oppilashuolto Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaalle annettavia kouluterveydenhuollon palveluja, oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä yksittäistä oppilasta koskevaa monialaista oppilashuoltoa. Oppilashuolto kuuluu kaikille koulussa työskenteleville ja henkilökunnalla on velvollisuus ohjata opiskelija hakemaan tarvitsemiaan opiskeluhuollon etuuksia ja palveluja. Oppilashuoltotyössä otetaan huomioon lapsen edun ensisijaisuus. Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa. Yksilökohtaisen oppilashuollon tavoitteena on seurata ja edistää oppilaan kokonaisvaltaista kehitystä, terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Tärkeätä on myös varhaisen tuen turvaaminen ja ongelmien ehkäisy. Oppilaiden yksilölliset edellytykset, voimavarat ja tarpeet otetaan huomioon sekä oppilashuollon tuen rakentamisessa että koulun arjessa. Asiantuntijaryhmä kootaan yksittäisen oppilaan, oppilasryhmän tai tarvittaessa koko perheen tuen tarpeen selvittämiseksi ja oppilashuollon palvelujen järjestämiseksi. Ryhmän kokoaa se opetushenkilöstön tai oppilashuollon palveluiden edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu. Ryhmän monialainen kokoonpano perustuu tapauskohtaiseen harkintaan ja käsiteltävään asiaan. Ryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön joka kirjoittaa oppilashuoltokertomuksen kirjaamisjärjestelmään. Kokkolassa kirjaamisoikeus on laajaalaisilla erityisopettajilla, oppilaanohjaajilla, koulukuraattoreilla, koulupsykologeilla ja kouluterveydenhoitajilla. Asiantuntijaryhmän kirjaamiset olisi hyvä antaa oppilaalle/huoltajille kirjallisessa muodossa. Näin hekin pystyvät paremmin osallistumaan tilanteen seuraamiseen. 22

23 Asiantuntijoiden nimeäminen ryhmän jäseniksi tapahtuu oppilaan tai huoltajan suostumuksella. Muiden yhteistyötahojen tai oppilaan läheisten osallistuminen ryhmän työskentelyyn edellyttää asianomaisen tai hänen huoltajansa kirjallista suostumusta. Kokkolassa on käytössä tähän tarkoitukseen oma lupalomake. Ryhmän jäsenillä on lisäksi oikeus pyytää neuvoa oppilaan asiassa tarpeellisiksi katsomiltaan asiantuntijoilta. Koulun arjessa tapahtuva eri ammattiryhmiin kuuluvien työntekijöiden keskinäinen konsultaatio säilyy tärkeänä työmenetelmänä ja on hyvä erottaa asiantuntijaryhmän toiminnasta. Varhainen puuttuminen ja tuki Varhaisen puuttumisen tavoitteena on edistää lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ja ehkäistä syrjäytymistä. Varhainen puuttuminen koulussa tarkoittaa sitä, että työntekijän huoli oppilaasta otetaan esiin ja ryhdytään vuoropuheluun niiden henkilöiden kanssa, joita asia koskee. Varhaisen puuttumisen peruslähtökohta on, että mitä aikaisemmin huoliin ja ongelmiin tartutaan, sitä helpompi ne on ratkaista. Varhaisen puuttumisen tarkoitus on löytää oppilaiden tilanteisiin tuki mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja näin estää ongelmien kärjistyminen sekä ajautuminen usein kalliiseen korjaavaan työhön. Avoin ja vuorovaikutteinen ilmapiiri koulussa tukee varhaisen puuttumisen onnistumista. Mitä matalampi kynnys opettajilla on puhua huolistaan koulun arjessa sitä varhaisemmin asioihin päästään puuttumaan. Huoli herää Kun joku koulun tai oppilashuollon työntekijöistä havaitsee huolen, ottaa hän sen ensin puheeksi oppilaan kanssa. Tilanteen vaatimusten mukaan asia otetaan puheeksi myös huoltajan kanssa. Painavasta syystä oppilas voi kieltää yhteydenoton huoltajaansa. * Määriteltäessä oppilaan kykyä päättää oman etunsa toteutumista ja tarvitsemastaan oppilashuollollisesta tuesta, tulee ottaa huomioon tapauskohtaisesti oppilaan psykososiaalinen kypsyys ja asian luonne. Arvion tekee kuraattori, kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi tai koululääkäri** Oppilas ohjataan tarvittaessa ottamaan yhteyttä kouluterveydenhoitajaan, koulukuraattoriin tai koulupsykologiin. 23

24 Opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä pyynnön saapumisesta. Kiireellisissä tapauksissa keskustelu tulee järjestää samana tai seuraavana päivänä. Jos huoli on monisyinen ja tilanne niin vaatii, kootaan oppilaan, huoltajan ja huolen havainneen yhteisellä päätöksellä monialainen asiantuntijaryhmä etsimään tilanteeseen ratkaisua.*** Asiantuntijaryhmä valitsee keskuudestaan vastuuhenkilön, joka vastaa prosessin etenemisestä ja kirjaamisesta opiskeluhuollon kertomukseen. Opiskeluhuollon kertomukseen kirjataan opiskeluhuoltolain 20 mainitut sisällöt. Ryhmän jäsenillä on oikeus pyytää neuvoa opiskelijan asiassa muilta asiantuntijoilta. Ryhmän jäsenillä on oikeus välittää salassa pidettäviä tietoja lain (621/1992) 12 sallimissa puitteissa. Oppilaan tai huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella asian käsittelyyn voi osallistua tarvittavia oppilashuollon yhteistyötahoja tai oppilaan läheisiä. * Huoltajalla ei ole oikeutta kieltää lastaan käyttämästä oppilashuollon palveluja. **Alaikäinen ja muu vajaavaltainen voi, ottaen huomioon hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muut henkilökohtaiset ominaisuutensa sekä asian laatu, painavasta syystä kieltää huoltajaansa tai muuta laillista edustajansa osallistumasta itseään koskevan opiskeluhuoltoasian käsittelyyn sekä antamasta itseään koskevia salassa pidettäviä opiskeluhuollon tietoja huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalleen, jollei se ole selvästi hänen etunsa vastaista (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 18 ). *** Asian käsittely yksittäisen oppilaan tueksi koottavassa asiantuntijaryhmässä ja ryhmän kokoonpano perustuu oppilaan tai tarvittaessa huoltajan suostumukseen. Poissaolot huolenaiheena Huoltajien velvollisuus on ilmoittaa koululle oppilaan poissaolosta välittömästi. Luokanopettaja/luokanvalvoja seuraa päivittäin oppilaittensa poissaoloja ja on ensisijaisesti vastuussa poissaolojen selvittämisestä. Poissaoloihin on tartuttava mahdollisimman nopeasti. Kun oppilaalla on luvattomia poissaoloja tai muita poissaoloja kertyy, on luokanopettajan/luokanvalvojan keskusteltava oppilaan kanssa ja oltava yhteydessä kotiin viipymättä. Opettaja voi konsultoida koulun oppilashuollon henkilöstöä. Tarvittaessa sovitaan koulun tarjoamista tukitoimista. Poissaolojen jatkuessa kootaan asiantuntijaryhmä selvittämään tilannetta ja tukemaan oppilasta ja perhettä. 24

25 OPISKELUHUOLTOTYÖTÄ TEKEVIEN TYÖKUVAUKSET Koulupsykologi Koulupsykologi on kouluyhteisössä lapsen ja nuoren kehityksen sekä vuorovaikutuksen asiantuntija osana muuta oppilashuoltoa. Työssä painottuu hyvinvointia edistävä, ongelmia ennaltaehkäisevä ja konsultatiivinen työote. Koulupsykologin työn keskeisenä tavoitteena on lapsen ja nuoren oppimisen ja koulunkäynnin tukeminen. Työhön voi sisältyä tukikeskusteluja oppilaan kanssa, luokka- ja ryhmätasoisia työmuotoja sekä oppimisvalmiuksien/ -vaikeuksien arviointia ja tukitoimien suunnittelua. Yhteistyötä tehdään aina tapauskohtaisesti oppilaan huoltajien, koulun henkilöstön ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Koulupsykologin työ perustuu luottamuksellisuuteen ja vaitiolovelvollisuuteen. Yhteydenotto koulupsykologiin tapahtuu yleensä oppilaan itsensä, hänen huoltajiensa, opettajien tai muiden oppilashuollon toimijoiden toimesta. Kouluterveydenhoitaja Terveydenhoitajan tehtävänä on toimia kouluyhteisön terveyden edistämisen ja hoitotyön asiantuntijana. Terveydenhoitaja seuraa oppilaiden kasvua ja kehitystä, selvittelee oppilaiden kanssa heidän ongelmiaan, tukee oppilaita ja heidän vanhempiaan/ huoltajiaan. Hän vastaa oppilaiden vuosittaisista terveystarkastuksista, oppilaskohtaisesta yhteistyöstä mm. vanhempien, opettajien ja kuraattorien kanssa. Ohjaa oppilaan tarvittaessa lääkärin tai muiden asiantuntijoiden jatkotutkimuksiin. Terveydenhoitaja toimii koollekutsujana kolmen vuoden välein tehtävissä oppilaitoskohtaisissa terveydellisten olojen valvontatarkastuksissa. Koululääkäri Lääkäri vastaa lääketieteellisenä asiantuntijana koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta ja edistää oppilaan terveyttä yhteistyössä vanhempien/ huoltajien ja kouluyhteisön aikuisten kanssa. Yhteistyössä terveydenhoitajan kanssa hän tekee sekä asetuksen mukaiset laajat terveystarkastukset että kutsuntaterveystarkastukset ja osallistuu mahdollisuuksien mukaan oppilaitoksen terveydellisten olojen valvontatarkastukseen. Hän vastaa koulutyöhön ja opiskeluun liittyvistä lääkärinlausunnoista ja tuo tarvittaessa lääketieteellisen asiantuntemuksensa oppilashuoltoryhmään. Lääkäri on terveydenhoitajan tukena ja konsultoitavissa sovitun mukaisesti. Sairaanhoito ei kuulu kouluterveydenhuoltoon. 25

26 Koulukuraattori Koulukuraattori toimii sosiaalityön asiantuntijana kouluyhteisössä. Koulukuraattorityössä pyritään asiakkaiden tilanteita jäsentämällä lisäämään heidän voimavarojaan ja etsimään myönteisiä ratkaisuja. Koulukuraattorin tehtävänä on edistää koulu- ja opiskeluyhteisön hyvinvointia sekä yhteistyötä opiskelijoiden perheiden ja muiden läheisten kanssa sekä tukea oppilaiden oppimista ja hyvinvointia sekä sosiaalisia ja psyykkisiä valmiuksia. Koulukuraattori osallistuu koulussa yksilöllisen ja yhteisöllisen oppilashuollon toteuttamiseen. Vastaava kuraattori Vastaava kuraattori vastaa opiskeluhuollon palvelujen koordinoinnista. Hän hallinnoi, koordinoi ja kehittää opiskeluhuollon ennaltaehkäisevää palvelukokonaisuutta yhdessä sivistyspalvelujen toimijoiden ja monialaisen oppilashuollon verkoston kanssa. Vastaava kuraattori johtaa opiskeluhuollon ohjausryhmää ja valmistelee opiskeluhuoltoon liittyviä asioita. Työhön kuuluu myös opiskeluhuollon palveluiden laadun arviointi lautakunnan vahvistamien periaatteiden mukaisesti. Vastaava kuraattori johtaa opiskeluhuoltotiimiä, kehittää ja arvioi yhdessä opiskeluhuoltotiimin kanssa kuraattori- ja psykologin palveluiden laatua ja tuottavuutta sekä antaa ammatillista tukea oppilashuollon työntekijöille. Vastaavan kuraattorin palvelut ovat kaikkien koulujen käytettävissä. 26

27 VAITIOLOVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISTEN VÄLINEN TIEDONSIIRTO Viranomaisen palveluksessa olevalla henkilöllä ei ole lupaa antaa vaitiolovelvollisuuden piirissä olevia tietoja eteenpäin. Edellä mainittuihin henkilöihin koulussa kuuluvat opetushenkilökunta, kouluterveydenhuollon väki, koulukuraattori, koulupsykologi ja koulun muu henkilökunta. Esimerkiksi opettaja, koulupsykologi tai koulukuraattori tai kuka tahansa opettajanhuoneessa ei voi välittää salassa pidettäviä tietoja yksittäisestä oppilaasta. Vaitiolovelvollisuus koskee myös johtokuntaa. Huolimatta vaitiolovelvollisuudesta koulun toimijoilla on oikeus antaa tarpeellista tietoa toisilleen. Näihin tietoihin kuuluvat välttämättömät opetuksen järjestämiseen kuuluvat tiedot. Joskus koulu on velvollinen antamaan tietoja eteenpäin vaitiolovelvollisuudesta huolimatta. Näin toimitaan esimerkiksi lastensuojelun välittömän tarpeen ilmetessä. Koululla ja oppilashuollon jäsenistöllä on usein ohjauksessaan työharjoittelijoita. Työskennellessään koululla harjoittelijan tulee täyttää vaitiolovelvollisuuslomake. Harjoittelun ohjaajan tulee huolehtia tästä. Harjoittelijalle jää kopio lomakkeesta ja alkuperäinen arkistoidaan koululle mappiin. Oppilashuollon asiakirjapyynnöt Oppilashuollon asiakirjapyyntöjä tulee kouluille eri viranomaisilta sekä yksittäisiltä asiakkailta ja heidän huoltajiltaan. Asiakirjapyynnöt tulee aina tehdä kirjallisena. Pyynnöstä tulee käydä ilmi perusteet tiedon saamiseksi ja lakipykälä minkä nojalla tietoa pyydetään. Kokkolassa opiskeluhuoltokertomukseen ja koulukuraattoripalveluihin liittyvät asiakirjapyynnöt osoitetaan vastaavalle kuraattorille, kouluterveydenhuoltoon liittyvät pyynnöt johtavalle lääkärille ja koulupsykologipalveluihin liittyvät pyynnöt koulupsykologille. 27

28 Todistaminen oikeusprosessissa ja oppilasta koskevien tietojen antaminen Oikeudessa todistaminen on kansalaisvelvollisuus. Opettaja voi saada pyynnön tulla todistamaan oikeusprosessissa työnsä puolesta. Pyyntö todistamisesta toimitetaan aina kirjallisen haasteen muodossa. Ennen haasteen vastaanottamista ei tule, eikä tarvitse tehdä mitään. Haasteen saavuttua, tulee työntekijän olla yhteydessä yksikkönsä esimieheen ja varmistaa todistamiseen liittyviä asioita. Esimies voi tarpeen vaatiessa olla yhteydessä kaupungin lakimieheen. Opettajalta saatetaan pyytää myös erilaisia kannanottoja ja mielipiteitä mahdollisissa oppilaita tai perheitä koskevissa riitatilanteissa esim. huoltajuuskiistat, oppilaan huostaanotto, sijoitus. Näiden tietojen antamisessa tulee noudattaa äärimmäistä harkintaa ja huomioida viranhaltijan salassapitoa ja vaitiolovelvollisuutta koskevat säädökset. 28

29 LASTENSUOJELU Lastensuojelulain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Laissa määritellään lastensuojelu laajasti: lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen liittyvillä toimilla ehkäistään varsinaisen lastensuojelun tarvetta ja ehkäisevällä lastensuojelulla tarjotaan apua ja tukea riittävän varhain, jolloin ehkäistään ongelmien syntymistä tai pahenemista. Tärkeä tehtävä ehkäisevän työn toteuttamisessa on neuvolalla, päivähoidolla ja koululla. Lapsen oikeuksia ei voida turvata yksin lastensuojelulain keinoin, vaan sen toteuttaminen edellyttää myös muuta lainsäädäntöä ja muita viranomaisia sekä laajemmin on myös koko yhteiskuntaa koskeva tehtävä. Lapsen oikeuksista on säädetty erikseen Suomen perustuslaissa sekä Suomea sitovissa Euroopan ihmisoikeussopimuksessa ja YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksessa. Niissä velvoitetaan lapsen edun asettamiseen etusijalle kaikessa viranomaistoiminnassa. Virka-aikana lastensuojeluilmoitukset tehdään Kokkolan lastensuojelun päivystyspuhelin numeroon Puhelun lisäksi ilmoituksen voi lähettää kirjallisena. Ennen ilmoituksen tekemistä ilmoittajan tulee kuitenkin kertoa siitä huoltajille. Lastensuojeluilmoituksen saavuttua arvioidaan välittömästi tarvitseeko perhe välitöntä tukea. Ensimmäiseen neuvotteluun perheen kanssa pyydetään yleensä ilmoittajataho mukaan. Lapsella on oikeus erityiseen suojeluun. Jos vanhemmat eivät jostain syystä kykene huolehtimaan kasvatustehtävästään, julkisen vallan velvollisuus on puuttua tilanteeseen. Aina on kuitenkin noudatettava niin sanotun lievimmän riittävän toimenpiteen periaatetta: on valittava se toimenpide, jolla vähiten puututaan perheen ja lapsen itsemääräämisoikeuteen. Toimenpiteitä mietittäessä on myös arvioitava, mikä tukitoimi tai apu parhaiten vastaa lapsen tai perheen yksilöllisiin tarpeisiin. Velvollisuus ilmoittaa poliisille Lastensuojelulain ilmoitusvelvollisuuden mukaan sekä lastensuojeluviranomaisilla että lastensuojelulain 25 1 momentissa tarkoitetuilla henkilöillä, joihin koulun työntekijät kuuluvat, on velvollisuus tehdä salassapitosäännösten estämättä ilmoitus poliisille, kun heillä on tehtävässään tietoon tulleiden seikkojen perusteella syytä epäillä lapseen kohdistunutta seksuaalirikosta. 29

30 MUUTA Luokan kertaaminen Oppilas, joka on saanut vuosiluokan oppimäärään kuuluvissa oppiaineissa vähintään välttäviä tietoja ja taitoja osoittavan numeron tai sanallisen arvioin, siirtyy seuraavalle vuosiluokalle. Oppilaalle, jonka vuosiluokan suoritus jossakin aineessa on hylätty, tulee varata mahdollisuus opetukseen osallistumatta osoittaa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedot ja taidot. Mahdollisuus voidaan antaa lukuvuoden koulutyön aikana tai koulutyön päätyttyä. Tässä ns. erillisessä kokeessa oppilaan osaamista voidaan selvittää monipuolisesti erilaisin suullisin ja kirjallisin sekä tarvittaessa myös muin näytöin, jotta oppilaalla on mahdollisuus osoittaa osaamisensa. Perusopetusasetuksen mukaan oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hän ei ole opintojen aikana eikä erillisessä kokeessa suorittanut vuosiluokan opintoja hyväksytysti. Hylätyistä arvosanoista huolimatta oppilas voi siis siirtyä seuraavalle luokalle, mikäli näin päätetään. Päätöksen edellytyksenä on, että oppilaan arvioidaan kykenevän selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti. Oppilas voidaan jättää luokalle, vaikka hänellä ei olisi hylättyjä suorituksia, jos sitä pidetään oppilaan yleisen koulumenestyksen vuoksi tarkoituksenmukaisena. Oppilaalla saattaa esimerkiksi olla useista oppiaineista välttäviä arvosanoja ja hänen perustietojaan ja -taitojaan sekä oppimisvalmiuksiaan on syytä vahvistaa ennen ylemmälle luokalle siirtymistä. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten oppilaiden oppimisen tuki Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset oppilaat ovat oikeutettuja samoihin tukitoimenpiteisiin ja oppilashuollon palveluihin kuin pääväestöön kuuluvat oppilaat. Oppilaiden erilaiset lähtökohdat (maahanmuuton syyt, koulutausta, vanhempien koulutustausta, maassaoloaika) pitää ottaa huomioon tukitoimenpiteitä suunniteltaessa. Oppilaiden suomen kielen oppimiselle sekä kulttuuriselle kotoutumiselle pitää antaa aikaa. Oman äidinkielen kehittyminen ja säilyttäminen on tärkeää oppilaan tasapainoiselle kehitykselle. Kodin- ja koulun yhteistyö on tärkeää tukitoimenpiteitä suunniteltaessa. Tulkkauspalvelujen käyttö on usein tarpeen tuen ja oppilashuollon palveluita suunniteltaessa yhteistyössä vanhempien kanssa. 30