LOHJAN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 LOHJAN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Muutokset hyväksytty Sisällysluettelo: 1 JOHDANTO OPETUSSUUNNITELMIEN MERKITYS ESIOPETUS PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN ARVOPOHJA SIVISTYSTOIMEN ARVOT KÄSITYS IHMISESTÄ KÄSITYS TIEDOSTA KÄSITYS OPPIMISESTA OPETUSTOIMEN STRATEGIA TOIMINNAN SYSTEMAATTINEN ARVIOINTI OPPIVA ORGANISAATIO OPPIMISYMPÄRISTÖT JA TOIMINTAKULTTUURI KOULUJEN JA OPPILAITOSTEN PROFILOITUMINEN KIELIOHJELMA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI YLEINEN TUKI TEHOSTETTU TUKI ERITYINEN TUKI YKSILÖLLISET SUUNNITELMAT OPPIMISSUUNNITELMA HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT OPETUSJÄRJESTELYIHIN LIITTYVÄ TUKI OPETUSMENETELMÄT JA TYÖTAVAT TUKIOPETUS OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS ERITYISOPETUS OPPIAINEEN OPPIMÄÄRÄN YKSILÖLLISTÄMINEN JA OPETUKSESTA VAPAUTTAMINEN PIDENNETTY OPPIVELVOLLISUUS TOIMINTA-ALUEITTAIN OPISKELU OHJAUKSELLINEN JA MUU TUKI KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN TULKITSEMIS- JA AVUSTAJAPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN PERUSOPETUSTA TUKEVA MUU TOIMINTA OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN OPPILASHUOLTO TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELY, SALASSAPITO JA TIETOJEN LUOVUTTAMINEN

2 7 ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIIN KUULUVIEN OPETUS MAAHANMUUTTAJIEN OPETUS OPPILASARVIOINTI TIETOSTRATEGIA TAVOITTEET JA OPPISISÄLLÖT VUOSILUOKILLA AIHEKOKONAISUUDET OPETUSSUUNNITELMIEN PERUSTEISSA AINELYHENTEET ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS TOINEN KOTIMAINEN KIELI RUOTSI A-KIELENÄ RUOTSI B-KIELENÄ VIERAAT KIELET A-KIELI A1 ENGLANTI A2 SAKSA A2 RANSKA VALINNAINEN KIELI (B2-KIELI) B-SAKSA (8.-9.LK) B - RANSKA (8.- 9.LK) B-ESPANJA (8.-9.LK) MATEMATIIKKA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO BIOLOGIA JA MAANTIETO FYSIIKKA JA KEMIA USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO ORTODOKSINEN USKONTO HISTORIA YHTEISKUNTAOPPI TERVEYSTIETO ELÄMÄNKATSOMUSTIETO MUSIIKKI KUVATAIDE KÄSITYÖ LIIKUNTA KOTITALOUS VALINNAISET AINEET TIETOTEKNIIKKA OPPILAANOHJAUS

3 1 JOHDANTO 1.1 Opetussuunnitelmien merkitys Perusopetuksen opetusta säätelevät perusopetuslaki (628/1998), Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010, perusopetusasetus (852/1998) sekä Opetushallituksen vahvistama Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 (1/011/2004, ) ja Perusopetuksen opetussuunnitelman muutokset ja täydennökset 10/2010. Tämän Lohjan kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelman pohjana ovat edellä mainitut säädökset ja opetussuunnitelma on kokonaisuudessaan velvoittavana noudatettavaa normia. Opetushallitus päätti muuttaa ja täydentää Perusopetuksen opetussuunnitelmaperusteita. Määräys edellyttää perusopetuksen järjestäjiltä opetussuunnitelman muuttamista ja täydentämistä. Opetussuunnitelmaa on muutettu Oppimisen ja koulunkäynnin tuen, Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuotojen ja Oppilasarvioinnin osalta. Lisäksi opetussuunnitelmaan on tehty muutokset kieliohjelman A2-kielen osalta ja Vuosiluokkiin sitomattoman opetuksen osalta. Lohjalla uudistettu opetussuunnitelma otetaan käyttöön Lohjan kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma on koulukohtaisten opetussuunnitelmien pohjana täsmentäen valtakunnallisia perusteita. Opetussuunnitelman laatiminen on vaativa ja pitkäkestoinen prosessi. Opetussuunnitelmaa ja sen toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Opetussuunnitelma on sekä koulun että opettajan työn keskeinen asiakirja ja kehittämisen työväline. Opetussuunnitelman tavoitteena on rakentaa perusopetuksesta turvallinen, ehyt ja johdonmukainen kokonaisuus. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet luovat pohjan koko ikäluokan opetukselle. Opetussuunnitelman perusteet korostavat elämänhallintataitojen ja oppimaan oppimisen taitojen kehittämistä. Käsitys tiedosta ja oppimisesta on sellainen, ettei tietoa voi siirtää oppilaan mieleen, vaan oppilas rakentaa itse tiedon itselleen, ja oppiminen perustuu oppilaan omaan aktiivisuuteen. Tavoitteena on, että oppilaalle syntyy käsitys kouluoppimisen ja arkielämän välisestä yhteydestä. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena toimintana erilaisissa tilanteissa, opettajan ohjauksessa, sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja muiden oppilaiden kanssa. 3

4 1.2 Esiopetus Lapsella on oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna oikeus saada esiopetusta, jonka kunta on velvollinen järjestämään. Lohjalla sivistystoimi vastaa esiopetuksen järjestämisestä. Esiopetuksessa lapselle taataan tasavertaiset mahdollisuudet oppimiseen ja koulun aloittamiseen. Esiopetus ja perusopetus muodostavat lapsen kehityksen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. Lohjalla on laadittu Lohjan kaupungin esiopetuksen opetussuunnitelma, ja jokaisella esiopetusta antavalla alueella on oma esiopetuksen opetussuunnitelmansa, johon yksiköiden työsuunnitelmat pohjautuvat. 1.3 Perusopetuksen järjestäminen Perusopetuslain mukaan opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytystenmukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa ja opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskelu-ympäristöön.(1) Oppilaalla on lain mukaan oikeus työpäivinä saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Oppilaalla on myös oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto sekä laissa määritellyt opintososiaaliset edut ja palvelut.(2) Suomen perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella (3). Suomi on myös sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin, ohjelmiin ja julistuksiin, jotka edellyttävät opetuksen järjestämistä siten, että lasten ja nuorten oppiminen voidaan turvata yhteisessä koulussa. (4) Opetuksen, ohjauksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana on huolenpito hyvästä ja turvallisesta koulupäivästä. Koulutyö järjestetään siten, että oppilaan hyvinvoinnille, kehitykselle ja oppimiselle on mahdollisimman suotuisat edellytykset. Kouluyhteisön tulee olla turvallinen, ilmapiiriltään kunnioittava sekä ystävällinen. Oppimisympäristön turvallisuutta tai terveyttä vaarantaviin tekijöihin puututaan heti. Koulupäivän tulee rakenteellaan, sisällöillään ja toimintatavoillaan luoda mahdollisuudet rauhalliseen työskentelyyn ja asioihin syventymiseen, yhdessä oppimiseen ja tekemiseen sekä oppimisen ilon ja mielekkyyden kokemuksiin. 1 Perusopetuslaki (628/1998) 3 2 mom. (477/2003), 3 3 mom. ja 29 1 mom. 2 Perusopetuslaki 30 1 mom. (642/2010), 31 1 mom. ja 31 a 1 mom. (477/2003) 3 Suomen perustuslaki (731/1999) 6 2mom. 4 YK:n Yleissopimus lapsen oikeuksista 1989, Salamancan julistus (Salamanca Statement) 1994, Luxemburgin peruskirja (The Charter of Luxemburg) 1996 ja YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus

5 Perusopetus edistää kannustavaa vuorovaikutusta, yhteistyötä, yhteistä vastuunottoa ja osallisuutta. Erityistä huomiota kiinnitetään oppilaiden mahdollisuuksiin vaikuttaa omaan ja yhteiseen työskentelyyn sekä toimintaympäristöön. Osallisuuden kautta tuetaan oppimista, hyvinvointia sekä vastuulliseksi ihmiseksi ja yhteiskunnan jäseneksi kasvamista. Oppilasta tukeva yhteisöllinen koulu arvostaa oppilaiden, opettajien, muiden kouluyhteisön jäsenten ja asiantuntijoiden sekä perheiden merkitystä toiminnassaan. Koulu tekee yhteistyötä esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan, muiden perusopetusta antavien koulujen, jatko-opintoja tarjoavien oppilaitosten, sosiaali- ja terveystoimen sekä muiden lasten kasvua ja kehitystä tukevien toimijoiden kanssa. PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN LOHJALLA Oppilaalle on varattu paikka hänen lähikoulustaan tai aluelähikoulusta. Erityinen tuki järjestetään Lohjan kaupungissa ensisijaisesti alueellisen lähikouluperiaatteen mukaisesti. Aluelähikoululla tarkoitetaan koulua, jossa erityistä tukea voidaan tarjota oppilaalle lähikoulua laajemmin. Oppilas voi hakeutua myös muuhun kuin omaan lähikouluunsa tai aluelähikouluunsa, mikäli koulussa on tilaa. Oppilaaksi ottamisesta päättää koulun rehtori. Kunta voi opetuksen järjestämiseen liittyvästä perustellusta syystä vaihtaa oppilaan koulua. Esiopetusta annetaan sekä päivähoidon yhteydessä että koulun tiloissa. Lohjan peruskouluverkko jakautuu yläkoulujen mukaan neljään suomenkieliseen ja koko kaupungin kattavaan yhteen ruotsinkieliseen oppilasalueeseen. Yläkoulun oppilasalueen kaikki vuosiluokat esiopetuksesta yhdeksänteen luokkaan muodostavat opetussuunnitelmallisesti yhtenäisen peruskoulun. Oppilaalle tarjotaan turvallinen, terveellinen ja hänen henkistä kasvuaan tukeva oppimisympäristö. Lohja tarjoaa koulutuspalveluita myös lähikuntien oppilaille kuntien välisten sopimusten mukaan. 5

6 Lohjan kaupunki Tuntijako Aine yhteensä Äidinkieli A-kieli B-kieli Matematiikka Ympäristö- ja luonnontieto Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Terveystieto Uskonto/Elämänkatsomustieto Historia ja yhteiskuntaoppi Musiikki 4-0,5 0,5 0 Kuvataide Taide- ja taitoaineet Käsityö yhteensä 26h 4- yhteensä 18h yht. 56h Liikunta Kotitalous Oppilaanohjaus 0,5 0,5 1 2 Valinnaiset aineet Oppilaan vähimmäistuntimäärä Vapaaehtoinen A-kieli sisältyy valinnaisiin Koulujen painotuksiin 1 1 Oppilaan kokonaistuntimäärä A-kielen kanssa

7 Yhtenäinen opinpolku Yhtenäisen perusopetuksen tarkoituksena on luoda lapselle yhtenäinen opinpolku esiopetuksesta perusopetuksen loppuun saakka. Opinpolulla on kaksi nivelvaihetta, esiopetuksesta ensimmäiselle luokalle sekä kuudennelta seitsemännelle luokalle. Onnistuneet nivelvaiheet tukevat oppilasta ja auttavat tavoitteiden saavuttamisessa. Nivelvaiheet on kuvattu Taulukossa 1 ja 2. Toinen tärkeä tekijä yhtenäisen opinpolun rakentumisessa on opetussuunnitelman tavoitteiden ja sisältöjen niveltäminen siten, että ne muodostavat ehjän jatkumon. Esiopetuksesta kouluun Taulukko 1 Nivel esiopetuksesta perusopetukseen Esiopetusvuoden syksy: Kasvunkansio (sisältäen kopion varhaiskasvatussuunnitelmasta) siirtyy esikouluun Lapsen kehityksen havainnointi eri osa-alueilla (esiopetuksen oppimissuunnitelman pohjana) Kaikille lapsille luki- ja matematiikankartoitus Erityislastentarhanopettaja ja lastentarhanopettaja käyvät alkukartoituksen tulokset läpi Laaditaan lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma / tehostetun tuen oppimissuunnitelma/hojks. Alkukartoituksen tulokset liitetään oppimissuunnitelmaan. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan liitetään tarvittaessa lapsen sairauden hoitosuunnitelma tai S2 (suomi toisena kielenä)- suunnitelma Esiopetuksen asioita käsitellään OHR:ssä Tavoitteena on pedagogien keskustelu esiopetuksen ja koulun kolmiportaisen tuen muodoista esi- ja alkuopetuksen yhteistyön linjauksia nykyinen esiopetusryhmä ryhmänä alustava pohdinta lapsen tulevasta koulunaloituksesta ja jatkotoimenpiteistä vastuuhenkilö, toimijataho lastentarhanopettaja lastentarhanopettaja erityislastentarhanopettaja lastentarhanopettaja erityislastentarhanopettaja lastentarhanopettaja lapsi huoltajat esiopetuksen OHR muut tarvittavat asiantuntijat päiväkodin johtaja ilmoittaa lähikoulun rehtorille/rehtoreille tulevista koulun oppilaista rehtori varaa OHR-ajan esikoululaisten asioiden käsittelyyn. 7

8 Esiopetusvuoden kevät: Lasten kasvun ja oppimisen seuranta (havainnointilomake, kouluvalmiuden ryhmätehtävistö, osalle lapsista matematiikan ja luki-kartoitus) Kouluun ilmoittautuminen Psykologiset yksilötutkimukset tarvittaessa Tarvittaessa aloitetaan tehostettu tuki Tarkistetaan tarvittaessa lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Esiopetukset asioita käsitellään OHR:ssä Ryhmäkohtaiset palaverit Kolmikantakeskustelut yhdessä Lapsikohtaiset siirtopalaverit (tehostettu tuki tai erityinen tuki, S2) Kopio lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmasta tai HOJKSista liitteineen siirtyy luokanopettajalle kasvun kansiossa tulevien 1. luokkalaisten tutustuminen kouluun ja vanhempainilta vastuuhenkilö, toimijataho lastentarhanopettaja erityislastentarhanopettaja rehtori erityislastentarhanopettajat ja koulupsykologit/perheneuvolapsykologit lastentarhanopettaja ja erityislastentarhanopettaja huoltajat, esiopetuksen OHR päiväkodin johtaja ja rehtori luokanopettaja lastentarhanopettaja lastentarhanopettaja huoltajat lapsi erityislastentarhanopettaja lastentarhanopettaja huoltaja koulun edustaja mahdollisesti lasta tutkinut psykologi sekä lasta kuntouttavat tahot lastentarhanopettaja rehtori luokanopettaja 1. luokan syyslukukausi vastuuhenkilö, toimijataho 1. luokan vanhempainilta rehtori, luokanopettaja, erityisopettaja Erityisopettaja ja luokanopettaja kartoittavat lasten taitoja erityisopettajan seula, joka sisältää lukivalmiudet + matemaattiset valmiudet Erityisopettaja ja luokanopettaja käyvät alkukartoituksen tulokset läpi Aloituspalaveri huoltajan kanssa, palautetaan kotiin kasvunkansio Laaditaan tarvittaessa tehostetun tuen oppimissuunnitelma Oppilaiden oppimisen ja hyvinvoinnin seuranta sekä palaute esiopetukseen erityisopettaja, luokanopettaja erityisopettaja, luokanopettaja luokanopettaja erityisopettaja huoltajat oppilas tarvittaessa esiopetuksen edustaja luokanopettaja 8

9 Kuudennelta luokalta seitsemännelle luokalle Taulukko 2. Nivel kuudennelta luokalta seitsemännelle luokalle 6.lk syyslukukausi: toimijatahot koulujen OHR:t käsittelevät kaikki 6.-luokkalaiset ja käynnistävät tarvittavat toimenpiteet niitä tarvitseville erityisen tuen päätöksen tarkistaminen 6.lk kevätlukukausi: oppilastiedot lähettäviltä alakouluilta yläkouluille rehtori, koulujen oppilashuoltoryhmät ja luokanopettajat OHR, luokanopettajat, erityisluokanopettajat, huoltajat, oppilas rehtorit, toimistosihteeri ja opinto-ohjaajat kuudesluokkalaisten yksilöhaastattelut alakouluilla S2- ja erityisen tuen oppilaiden siirtopalaverit: erityisen tuen tarvetta ja tukitoimia koskevan tiedon siirto, huoltajien osallisuus lapsen koulunkäyntiin maaliskuussa alustava 7. lk:n ryhmitys alkaa yläkoulun (tuki)oppilaat vierailevat alakoulussa: koulun toiminnasta kertominen tutustuminen vastaanottavaan kouluun tarvittaessa yksilöllinen tutustuminen yläkouluun 6.lk vanhempainvartit + tiedonsiirtolomake tiedonsiirtokokoukset alakouluilta yläkouluille OHR-kokous, jossa siirretään tietoa tuleville luokanohjaajille vanhempainilta vastaanottavalla yläkoululla: siirtymävaiheessa tapahtuvista muutoksista ja toiminnasta tiedottaminen kesäkuussa 7.lk:t muodostetaan, lukujärjestykset laaditaan 7.lk syyslukukausi: koulun toiminnasta ja tarjolla olevasta tuesta tiedottaminen huoltajille ja oppilaille elo syyskuussa ryhmäyttämispäivä opetuksen järjestämiseen ja tukitoimien käynnistämiseen liittyvän tiedon siirto oppilaan koulunkäyntiin liittyville henkilöille luokkien ja oppilaiden hyvinvoinnin seuranta palaute alakoululle, yhtenäisen opinpolun kehittäminen kuraattori lähettävä opettaja/luokanvalvoja ja/tai erityisopettaja, oppilas, huoltajat, vastaanottava ja opettaja/luokanvalvoja ja/tai erityisopettaja yläkoulun rehtori/vararehtori/laajaalainen erityisopettaja/kuraattori/opo opot ja yläkoulun oppilaat, 6. lk:n oppilaat yläkoulun rehtorit, opot, luokanohjaajat alakoulun erityisopettaja, oppilas 6. lk opettajat ja huoltajat yläkoulun rehtori, OHR:t, luokanopettajat luokanohjaajat, kuraattori, psykologi, opo, erityisopettaja, terveydenhoitaja, mahdollisesti alakoulun edustaja yläkoulun rehtorit, OHR:t, luokanohjaajat rehtorit, opot rehtorit, luokanohjaajat, erityisopettajat luokanohjaajat, kuraattorit, nuorisotoimi/seurakunta OHR, luokanohjaajat, aineenopettajat, terveydenhoitaja, kuraattori, psykologi kuraattorit, luokanohjaajat, opinto-ohjaajat, erityisopettajat, luokanopettajat alueen rehtorit 9

10 vanhempainilta ja kolmikantakeskustelut: koulun toiminnasta ja tarjolla olevasta tuesta tiedottaminen, huoltajien osallisuus, huoltajien liittyminen kouluyhteisöön rehtori, luokanohjaajat, OHR:t, huoltajat Nivelvaihe perusopetuksesta toiselle asteelle Perusopetuksesta toiselle asteelle siirtyminen ja siihen liittyvä ohjaustoiminta ja Lohjan kaupungin koulutustakuujärjestelmä on kuvattu luvussa Vuosiluokkiin sitomaton opetus oppilaan oman opinto-ohjelman mukaan Opetus on Lohjan peruskouluissa järjestetty yleensä siten, että oppilaat etenevät opinnoissaan vuosiluokkiin jaetun oppimäärän mukaisesti. Perusopetuksessa on kuitenkin tilanteita, joissa tarvitaan toisenlaista tai suurempaa joustoa kuin mihin vuosiluokittainen järjestelmä antaa mahdollisuuden. Tätä joustoa tarjoaa perusopetusasetuksen 11 :n 3 momentin säännös. Asetuksen mukaan oppilas voi vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijaan edetä opinnoissa oman opinto-ohjelman mukaan. Tällaisen menettelyn edellytyksenä on, että siitä on päätetty koulun opetussuunnitelmassa. Lohjalla rehtori tekee vuosiluokkiin sitomattomasta opetuksesta päätöksen oppilashuoltoryhmän esityksestä ja huoltajan hakemuksesta. Järjestelyn taustalla on yksittäisen oppilaan opiskelun mahdollinen lisäajan tarve esimerkiksi oppimisvaikeuden tai sairauden takia. Oppilasarvioinnin pohjana on oppilaalle laadittava oppimissuunnitelma. Opinnoissa etenemistä arvioidaan yhdessä huoltajien kanssa vähintään kolme kertaa lukuvuoden aikana. Lukuvuoden päättyessä hän saa todistuksen hyväksytysti suorittamistaan opintokokonaisuuksista ja siirtyy seuraavalle luokalle jatkamaan opintojaan siitä, mihin ne edellisenä lukuvuonna jäivät. Oppilas noudattaa Lohjan opetuslautakunnan hyväksymää tuntijakoa. Vuosiluokkiin sitomaton alkuopetus voi toteutua osin esiopetuksessa oppilaan tarpeiden edellyttämällä tavalla. Tällöin oppilaalle tulee varata esiopetuspaikka. Oppimissuunnitelman/HOJKSin laatimisesta vastaa koulun opettaja/erityisopettaja yhteistyössä huoltajien sekä tarvittaessa esiopetuksen henkilöstön ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Lohjalla käytettävät opintokokonaisuudet oman opinto-ohjelman mukaan opiskelevalle oppilaalle vuosiluokkien 1. ja 2. oppimäärän osalta löytyvät kunkin oppiaineen lopusta. 10

11 2 KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN ARVOPOHJA 2.1 Sivistystoimen arvot Sivistys on kasvua vastuuseen ja inhimillisyyteen ja siihen kuuluu perustietojen- ja taitojen lisäksi lohjalaisen ja kansallisen kulttuuriperinnön merkityksen tunteminen ja ymmärtäminen. Tämä on pohjana monikulttuurisuuden ymmärtämiseen sekä oman maailmankuvan rakentamiseen ja laajentamiseen. Sivistykseen sisältyy myös kansainvälisten valmiuksien kehittäminen ja maailmankansalaisuuteen kasvaminen. Koulutuksen päämääränä on tarjota mahdollisuus laajan yleissivistyksen hankkimiseen ja ammatilliseen pätevyyteen. Koulutus antaa yksilölle välineitä toimia aktiivisena jäsenenä yhteiskunnassa ja työelämässä. Työyhteisöjen toiminnan perustana ovat Lohjan kaupungin sivistystoimen arvot: avoimuus, vastuullisuus, oikeudenmukaisuus, tuloksellisuus ja luovuus. Arvoperusta on yhteinen sivistystoimen lautakuntien kanssa. 2.2 Käsitys ihmisestä Kasvatus ja koulutus perustuvat ajatukseen jokaisen yhtäläisestä ihmisarvosta ja oikeuksista. Ihminen kykenee inhimilliseen kasvuun ja on siihen eettisesti velvollinen. Ihminen tekee valintoja ja kantaa niistä vastuun. Koulutuksen tehtävänä on edistää tasa-arvon toteutumista. Sen avulla selkiytetään arvoja ja pyritään vahvistamaan vastuullisuutta itsestä, toisista ja kaikkien yhteisestä hyvinvoinnista. Pyrkimyksenä on tukea ihmisen kehittymistä ehjään olemassaoloon nopeasti muuttuvassa maailmassa. 2.3 Käsitys tiedosta Tieto on osin muuttuvaa. Sen painoarvo on sidoksissa aikaan, paikkaan ja kulttuuriin. Koulutus herättää mielenkiinnon uusiutuvaa tietoa kohtaan sekä antaa välineitä sen hankkimiseen, soveltamiseen ja hyödyntämiseen. Tiedon arvoa ei ratkaise vain sen välitön hyödynnettävyys. Informaatiotulvasta tulee löytää oleellinen. Koulutuksen tehtävänä on ohjata kriittiseen ajatteluun tiedon etsimisessä, käsittelyssä ja tuottamisessa. 11

12 2.4 Käsitys oppimisesta Oppiminen on elinikäinen prosessi, joka perustuu aikaisemmin opitulle ja koetulle. Oppiminen tapahtuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa toisten ihmisten ja ympäröivän todellisuuden kanssa. Oppija on prosessissa aktiivinen toimija. Oppijaa motivoidaan ja ohjataan suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan omaa toimintaansa. Oppija löytää oman tapansa oppia sekä ymmärtää oppimansa syvällisesti. Tiedollisen, taidollisen ja sosiaalisen kasvun lisäksi oppimisprosessi tukee oppijan persoonallisuuden ja tunnetietämyksen kehittymistä. 3 OPETUSTOIMEN STRATEGIA Lohjan kaupungin strategiakirjan mukaisesti opetustoimen strategian tavoitteena on: edistää kuntalaisten hyvinvointia turvata oppilaille monipuoliset tiedot ja taidot jatko-opintoihin, työelämään ja itsenäiseen elämään siirtymiseksi edistää hyvän elämän mahdollisuuksia Lohjalla opetustoimen arvot avoimuuden, vastuullisuuden, oikeudenmukaisuuden, tuloksellisuuden ja luovuuden edistäminen opetustoimen toiminta-ajatus edistää oppimaan oppimista ja antaa hyvä kasvatus, tarpeelliset tiedot ja taidot turvallisessa ja kannustavassa oppimisympäristössä opetustoimen visio Lohjan opetustoimi tarjoaa laadukkaan, kaikille avoimen ja yhtenäisen oppimispolun 3.1 Toiminnan systemaattinen arviointi Lohjan opetustointa kehitetään kaupungin strategiaan kirjattujen periaatteiden mukaisesti. Kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävä strateginen suunnittelu ja jatkuva kehittäminen perustuvat opetustoimen strategiaan. Strateginen suunnittelu ja siihen liittyvä arviointityö on olennainen osa oppilaitosten toimintaa, johon johto ja henkilöstö osallistuvat organisaationsa laadun kehittämiseksi. 12

13 Opetustoimi arvioi strategiansa toteutumista opetustoimen arviointisuunnitelman mukaisesti mittaamalla palvelujen asiakaslähtöisyyttä ja vaikuttavuutta, toiminnan ja palvelujen järjestämistä, työyhteisön toimivuutta ja resurssien kohdentamista. Opetustoimessa käydään vuosittain arviointi- ja kehittämiskeskustelut henkilökunnan kanssa. Koulut ja oppilaitokset kirjaavat opetussuunnitelmiinsa kokonaisvaltaisen arvioinnin ja kehittämisen periaatteet sekä suorittavat säännöllisesti toiminnan itsearvioinnin. 3.2 Oppiva organisaatio Kaupungin opetustoimessa johtaminen perustuu kaikilla tasoilla oppivan organisaation periaatteisiin. Organisaatioissa kehitetään vuorovaikutteista johtamisjärjestelmää, jossa johdon ja henkilöstön osaamista tuetaan ja hyödynnetään. Toimiva organisaatio edellyttää vahvaa strategista johtamista ja jokaisen työyhteisön jäsenen aktiivista osallistumista työyhteisön toimintaan ja kehittämiseen. Vuorovaikutteinen johtaminen luo sellaisen toimintakulttuurin, joka edistää hyvää työilmapiiriä ja henkilöstön jaksamista. 3.3 Oppimisympäristöt ja toimintakulttuuri Oppimisympäristö koostuu psyykkisistä, fyysisistä ja sosiaalisista rakenteista. Hyvässä oppimisympäristössä vallitsee avoin, rohkaiseva, kiireetön, turvallinen ja myönteinen ilmapiiri. Se merkitsee myös tarkoituksenmukaisia opetustiloja ja ajanmukaisia välineitä. Hyvä oppimisympäristö tukee oppijan kasvua, oppimista ja terveyttä. Keskeistä on opettajan ja oppilaan välinen sekä oppilaiden keskinäinen vuorovaikutus. Opettajan tehtävänä on ohjata oppimista ja järjestää oppimistilanteita sekä oppilaille mahdollisuuksia onnistumisen kokemiseen. Avoin oppimisympäristö on verkostoitunut eri yhteistyötahojen kanssa. Se laajenee lähiympäristöstä vähitellen käsittämään koko maailman. Koulujen ja oppilaitosten toiminnassa hyödynnetään sisäistä verkostoa ja henkilöstön osaamista. Koulu avautuu yhteiskuntaan ja tarjoaa oppijalle samalla mahdollisuuden soveltaa tietojaan ja taitojaan. Koulut ja oppilaitokset kehittävät toimintakulttuuriaan ja ilmapiiriään hyvän oppimisympäristön luomiseksi Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuri vaikuttaa myös kaikkeen oppituntien ulkopuoliseen koulun toimintaan kuten juhliin, teemapäiviin sekä erilaisiin tapahtumiin. 3.4 Koulujen ja oppilaitosten profiloituminen Lohjan kouluja kehitetään tasapuolisesti. Kouluilla on mahdollisuus painottaa oppiaineita valtakunnallisesti päätetyn tuntijaon antaman liukuman rajoissa. Yläluokilla opetusta voidaan painottaa valinnaisainetarjonnan avulla. Pääsääntöisesti valinnaisaineilla syvennetään kaikille yhteisten oppiaineiden sisältöjä. 13

14 Koulujen toimintakulttuurit, koot ja oppimisympäristöt ovat erilaisia. Koulun omaleimaisuus on kirjattuna koulujen opetussuunnitelmissa. 4 KIELIOHJELMA Lohjan peruskoulujen kieltenopetuksessa pyritään tasavertaisuuteen ja valintojen monipuolisuuteen. A 1-kieli Kaikille oppilaille opetetaan A1-kielenä englannin kieltä, jonka opiskelu aloitetaan viimeistään 3. luokalta. Aikaisempaan aloittamiseen käytetään koulun painotuksiin tarkoitettua tuntiresurssia. A 2 - kieli A2-kieli jatkuu luokka-asteilla 7-9 joko ylimääräisenä oppiaineena tai yhtenä valinnaisaineena niillä oppilailla, jotka ovat aloittaneet A2-kielen opiskelun ennen lukuvuotta B 1 - kieli B1-kielenä kaikilla oppilailla on ruotsi, paitsi niillä, jotka opiskelevat ruotsia A2-kielenä. Ruotsin kielen opiskelu B1-kielenä aloitetaan 7. luokalla. B1 kielen tavoitteet on asetettu merkittävästi A-kieliä suppeammaksi. B 2 - kieli B2-kieli on 8. luokalta valinnaisaineena alkava kieli. B2-kielenä oppilailla on mahdollisuus opiskella saksaa, ranskaa, venäjää, espanjaa tai jotain muuta kieltä valinnaisainetarjonnan mukaan. B2-kielen opiskelun jatkomahdollisuudet lukiossa lukiossa ja muissa toisen asteen oppilaitoksissa selvitetään oppilaille ja heidän huoltajilleen. B 2 kielen tavoitteet ovat B 1 kieltä suppeammat. B 3 - kieli B3-kieli on lukiossa valinnaisaineena alkava saksa, ranska, venäjä, espanja tai jokin muu kieli. Lukiossa opetetaan yhteisinä kielinä toista kotimaista kieltä ja englannin kieltä sekä tarjotaan mahdollisuus jatkaa peruskoulussa aloitettujen valinnaisten A - ja B - kielten opiskelua. 14

15 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Luku 5 koostuu Perusopetuksen opetussuunnitelman perustetekstistä ja Lohjan omasta osuudesta. Tässä luvussa kuvataan oppimisen ja koulunkäynnin tuen keskeiset tavoitteet ja järjestäminen sekä tuen rakenne. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen tasot, yleinen, tehostettu ja erityinen tuki kuvataan luvuissa 5.1, 5.2 ja 5.3. Luvussa 6 esitetään tarkemmin eri tukimuodot ja niiden käyttö tuen eri tasoilla.. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. Oppimisen ja koulunkäynnin tukeminen merkitsee yhteisöllisiä ja oppimisympäristöön liittyviä ratkaisuja sekä oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Opetusta ja tukea suunniteltaessa on otettava huomioon, että tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen. Jokaisella oppilaalla tulee olla mahdollisuus omista lähtökohdistaan käsin onnistua oppimisessa, kehittyä oppijana sekä kasvaa ja sivistyä ihmisenä. Koulutyössä tulee ottaa huomioon monenlaiset oppijat ja oppimisen erilaiset lähtökohdat ja tavat sekä oppilaiden kulttuuritausta. Oppilaita kannustetaan aloitteellisuuteen ja vastuullisuuteen, tarjotaan haasteita kehittymiselle ja annetaan onnistumista edistävää ohjausta ja tukea. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen. On tarpeen havaita sekä oppilaaseen että kouluun ja toimintaympäristöön liittyvät tekijät. Opetukseen osallistuvalla on oikeus saada riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä (5). Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia, että oppilaan oikeus tukeen voi toteutua käytännössä, mm. määrittelemällä tuen tarpeen toteamiseen ja tuen toteuttamiseen liittyvät vastuut ja työnjako. Tuen tarpeen varhaiseksi havaitsemiseksi oppilaiden tarpeita tulee arvioida jatkuvasti ja aloittaa tuen antaminen riittävän varhain. Tämä ehkäisee ongelmien syvenemistä ja pitkäaikaisvaikutuksia. Tuen tarpeen arvioinnissa voidaan hyödyntää oppilaalle tehtyjen terveystarkastusten ja mahdollisten muiden arviointien tuloksia (6). Tuen oikea-aikaisuus sekä tuen oikea taso ja muoto ovat ratkaisevia oppimisen ja kehityksen turvaamiseksi. Oppilaan saaman tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukimuotoja käytetään sekä yksittäin että yhdessä toisiaan täydentävinä. Tukea annetaan niin kauan ja sen tasoisena kuin se on tarpeellista. 5 Perusopetuslaki 30 1 mom. (642/2010) 6 Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston asetus) (380/2009) 9 15

16 Koulun johdolla on vastuu tuen järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyvistä ratkaisuista ja niiden huomioon ottamisesta kaikilla vuosiluokilla ja kaikissa oppiaineissa. Pedagoginen asiantuntemus ja opettajien yhteistyö tuen tarpeen havaitsemisessa sekä tuen suunnittelussa ja toteuttamisessa on tärkeää. Tarvittaessa tuki suunnitellaan ja toteutetaan moniammatillisessa oppilashuoltotyössä. Huoltajalle ja oppilaalle tulee antaa tietoa tukitoimista sekä mahdollisuus esittää näkemyksensä tuen antamisesta. Tuki annetaan oppilaalle omassa koulussa erilaisin joustavin järjestelyin, ellei tuen antaminen välttämättä edellytä oppilaan siirtämistä toiseen opetusryhmään tai kouluun. Erityisesti huolehditaan tuen jatkumisesta lapsen siirtyessä päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta perusopetukseen sekä oppilaan siirtyessä perusopetuksesta toiselle asteelle tai perusopetuksessa koulusta toiseen. Tuki erityisissä tilanteissa Oppilas saattaa tarvita tukea erityisissä tilanteissa, kuten sairauden yhteydessä tai vaikeassa elämäntilanteessa. Opetusta voidaan järjestää tällöin mm. sairaalaopetuksena ja koulukodeissa. Sairaalan sijaintikunta on velvollinen järjestämään sairaalassa potilaana olevalle oppilaalle opetusta siinä määrin kuin se hänen terveytensä ja muut olosuhteet huomioon ottaen on mahdollista (7). Koulukotiin sijoitetun oppilaan opetuksesta vastaa koulukodissa toimiva koulu, jos koulukodilla on opetuksen järjestämislupa. Oppilaan kotikunnalla on velvollisuus kotikuntakorvauksen maksamiseen sairaalakoulussa ja koulukotiopetuksessa olevista lapsista ja nuorista (8). Muiden kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten opetuksesta vastaa oppilaan asuinkunta (9). Lastensuojelulain perusteella sijoitettujen osalta oppilaan kotikunnalle on säädetty velvollisuus maksaa kotikuntakorvaus (10). Kunta voi osoittaa oppilaan lähikouluksi sopimuksen mukaisesti oman kunnan koulun sijasta myös toisen kunnan koulun, sellaisen yksityisen yhteisön tai säätiön ylläpitämän koulun, jolla on opetuksen järjestämislupa, tai valtion koulun. Jos oppilas opiskelee sellaisessa yksityisen opetuksen järjestäjän opetuksessa tai valtion koulussa, jossa ei anneta erityistä tukea, opetuksen järjestäjän tulee ilmoittaa erityistä tukea tarvitsevasta oppilaastaan oppilaan asuinkunnalle. Oppilaan asuinkunta päättää erityisen tuen antamisesta ja osoittaa oppilaan sellaiseen kouluun tai muuhun soveltuvaan paikkaan, jossa erityistä tukea annetaan. (11) Näissäkin tapauksissa oppilaalla on oikeus kaikkeen perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden mukaiseen tukeen. Opetusta antava taho arvioi tuen tarpeen ja päättää tuesta edellä mainittujen normien mukaan. 7 Perusopetuslaki 4 3 mom. 8 Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009) 41 1, 2, ja 4 mom. 9 Perusopetuslaki 4 1 mom. (1288/1999) 10 Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 41 3 ja 4 mom. 11 Perusopetuslaki 17 5 mom. (642/2010) 16

17 5.1 Yleinen tuki Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä tulee ottaa huomioon kaikkien oppilaiden edellytykset ja tarpeet. Koulun toimintatapoja ja -kulttuuria kehitetään niin, että yhteistyötä ja yhdessä tapahtuvaa oppimista voidaan hyödyntää ja oppilaiden erilaisuus voidaan kohdata mahdollisimman hyvin. Välittäminen, huolenpito ja myönteinen ilmapiiri kouluyhteisössä edistävät oppilaan kehitystä ja tukevat hyvää oppimista. Opettajalla on vastuu opetusryhmän ja sen jokaisen oppilaan erilaisten lähtökohtien ja tarpeiden huomioonottamisesta opetuksessa. Yhteistyö huoltajien, toisten opettajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa edesauttaa tässä onnistumista. Opettajan tehtävänä on ohjata ryhmää toimimaan niin, että sen sisäinen vuorovaikutus edistää oppimista. Opettaja ohjaa oppilaita tunnistamaan omat voimavaransa, oppimiseen liittyvät vahvuutensa ja kehityshaasteensa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppilaan oppimisen valmiuksiin ja mahdollisuuteen ottaa vastuuta omasta opiskelusta, sen suunnittelusta, tavoitteenasettelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista. Oppilaiden itsetuntoa, opiskelumotivaatiota sekä oppimaan oppimisen taitoja vahvistetaan kaikissa opiskelutilanteissa ja oppiaineissa. Opetustyöhön sisältyy myös ohjauksellisia ja oppilashuollollisia tehtäviä. Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluu opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden yhteistyönä ja vuorovaikutuksessa oppilaan ja huoltajan kanssa. Oppimisessa ja koulunkäynnissä ilmeneviin tuen tarpeisiin vastataan opetusta eriyttämällä, opettajien yhteistyöllä ja opetusryhmiä joustavasti muuntelemalla. Yhdysluokkaopetuksessa näiden järjestelyjen merkitys korostuu. Koulu käyttää erityisesti tukiopetusta, sen lisäksi voidaan käyttää myös oppimissuunnitelmaa, osa-aikaista erityisopetusta tai avustajan työpanosta keinoina vastata opetusryhmän tai yksittäisten oppilaiden tuen tarpeisiin jo ennen tehostetun tuen vaiheeseen siirtymistä. Oppilaan hyvinvointiin ja oppimismotivaatioon voidaan vaikuttaa myös koulun kerhotoiminnan ja aamu- ja iltapäivätoiminnan avulla, mikäli opetuksenjärjestäjä niitä tarjoaa. Suunnittelemalla ne osaksi oppilaan päivää voidaan lisätä myös turvallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemuksia. 17

18 YLEINEN TUKI LOHJALLA Erityinen tuki HOJKS (erityisopettaja +) pedagoginen selvitys (moniammatillisesti) Yleinen tuki Tehostettu tuki osa-aikainen erityisopetus oppimissuunnitelma avustajapalvelut tukiopetus eriyttäminen oppilashuollolliset tukitoimet ohjaus- ja tukipalvelut elämänhallintataidot oppilaiden osallisuuden lisääminen oppilaanohjaus oppimissuunnitelma (luokanopettaja/-ohjaaja +) pedagoginen arvio (luokanopettaja/-ohjaaja +) Kaavio 1 Kolmiportainen tuki Lohjalla Yleinen tuki kuuluu kaikille oppilaille. Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. Oppilaille tarjotaan heille sopivaa opetusta. Oppimisen tukeminen on oppilaiden hyvinvointia lisäävää toimintaa, jonka suunnittelu ja toteuttaminen edellyttävät koko yhteisön suunnitelmallista yhteistyötä. Tukea voidaan toteuttaa erilaisin joustavin pedagogisin ratkaisuin, joita opettajat suunnittelevat tarvittaessa yhdessä. Yleisen tuen muotoja ovat esim. oppilaanohjaus oppilaiden osallisuuden lisääminen elämänhallintataitojen vahvistaminen ohjaus- ja tukipalvelut oppilashuollolliset tukitoimet eriyttäminen tukiopetus 18

19 avustajapalvelut oppimissuunnitelma osa-aikainen erityisopetus Yleisen tuen muotoina käytetään ensisijaisesti tummennetulla merkittyjä tukimuotoja. Arjen tilanteiden havainnointi ja Lohjalla yhteisesti sovitut havainnointimenetelmät ja seulat (ks. opetustoimen intranetissä oleva Palveluvalikko) ohjaavat tukimuotojen suunnittelua ja toteuttamista. Myös sujuva ja suunnitelmallinen tiedonsiirto nivelvaiheissa on tärkeää. Nivelvaiheet kuvattu luvussa 1.3 Perusopetuksen järjestäminen. Havainnoinnit, seulat, kokeet ja testit sekä tiedonsiirrossa saadut tiedot (huoltaja, edellinen yksikkö) lisäävät oppilastuntemusta ja toimivat tuen järjestämisen suunnittelun ja toteuttamisen pohjana. Huoltajaa tiedotetaan oppilaan opetusjärjestelyistä ja yleisen tuen muodoista. Kaikkien oppilaiden edistymistä seurataan opettajien tiimeissä tai erityisopettajan ja opettajan välisissä keskusteluissa. Oppilaiden tuen tarpeisiin tartutaan varhain. Kolmiportaisen tuen toimivuus pohjautuu laadukkaaseen perusopetukseen ja joustavien yleisen tuen muotojen kehittämiseen. Yksikön koon mukaan suunnitellut yhteistoiminnalliset toimintarakenteet mahdollistavat joustavien pedagogisten ratkaisujen suunnittelun ja toteuttamisen. 5.2 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti (12). Tehostettua tukea annetaan silloin, kun yleinen tuki ei riitä. Tehostettu tuki suunnitellaan yksittäistä oppilasta varten kokonaisuutena. Se on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Tehostetun tuen avulla tuetaan suunnitelmallisesti oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä ja tuen tehtävänä on ehkäistä ongelmien kasvamista, monimuotoistumista ja kasautumista. Tehostetun tuen aikana voidaan käyttää kaikkia perusopetuksen tukimuotoja, lukuun ottamatta erityisen tuen päätöksen perusteella annettavaa erityisopetusta, joka kuvataan luvussa 5.3. Tehostetun tuen vaiheessa oppiaineiden oppimääriä ei voida yksilöllistää. Sen sijaan osa-aikaisen erityisopetuksen, opintojen yksilöllisen ohjauksen ja joustavien opetusryhmien käytön sekä kodin kanssa tehtävän yhteistyön merkitys korostuu. Myös oppilashuollon osuutta oppilaan hyvinvoinnin edistäjänä ja ylläpitäjänä vahvistetaan. Tuki tulee järjestää laadultaan ja määrältään oppilaan kehitystason ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. On tärkeää huolehtia oppilaan mahdollisuuksista saada onnistumisen kokemuksia oppimisessa ja ryhmän jäsenenä sekä tukea oppilaan myönteistä käsitystä itsestään ja koulutyöstä. 12 Perusopetuslaki 16 a 1 mom. (642/2010) 19

20 Oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä tulee seurata ja arvioida säännöllisesti tehostetun tuen aikana. Mikäli oppilaan tilanteessa tapahtuu muutoksia, oppimissuunnitelma tarkistetaan vastaamaan oppilaan tuen tarvetta. Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon. Pedagogisessa arviossa kuvataan oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena oppilaan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea Oppilaan opettaja tai opettajat yhdessä laativat kirjallisen pedagogisen arvion. Tarvittaessa, ja etenkin silloin kun kyse on oppilaan hyvinvointiin ja kokonaiskehitykseen liittyvistä ongelmista, arvion laatimisessa käytetään myös muita asiantuntijoita. Yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa on tärkeää sekä tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. Pedagogisen arvion laatimisessa hyödynnetään oppilaalle jo mahdollisesti osana yleistä tukea laadittua oppimissuunnitelmaa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa oppilaan siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti oppilashuoltoryhmässä tai muulla tavalla järjestettävässä moniammatillisessa oppilashuoltotyössä siten kuin yksittäisen oppilaan asian käsittelystä säädetään (13). Tämän käsittelyn jälkeen oppilaalle annettava tehostettu tuki kirjataan oppilaalle laadittavaan oppimissuunnitelmaan. Oppimissuunnitelma käsitellään tarkemmin luvussa Perusopetuslaki 31 a 4 mom. (642/2010) 20

21 TEHOSTETTU TUKI LOHJALLA Oppilaalla on oikeus saada suunnitelmallista, monimuotoista ja/tai pitkäaikaista tehostettua tukea (Kaavio 1), jos yleinen tuki ei riitä oppilaan opinnoissa edistymiseen ja kehitykseen. Tehostetun tuen aloittaminen ja järjestäminen käsitellään moniammatillisesti oppilashuoltoryhmässä opettajan laatiman pedagogisen arvion pohjalta, jotta oppilaan tilanne ja tuen tarpeet pystyttäisiin arvioimaan mahdollisimman kattavasti. Oppilashuoltoryhmässä sovitaan oppilaan tehostetun tuen suunnittelu, seuranta, aikataulu ja arviointi. Luokanopettaja/luokanohjaaja laatii yhteistyössä muiden oppilasta opettavien opettajien kanssa oppilaasta pedagogisen arvion. Yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa on välttämätöntä sekä tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteutuksen kannalta. Pedagoginen arvio sisältää havainnointia oppilaan koulunkäynnistä, tietoja oppilaan oppimistuloksista, testien ja seulojen tuloksia sekä kuvauksen yhteistyöstä vanhempien ja luokan ulkopuolisten aikuisten kanssa. Pedagogisessa arviossa kiinnitetään huomio oppilaan oppimisen ohella opetukseen ja oppimisympäristöön. Oppilaan ja huoltajan kokemukset toimivista tukimuodoista otetaan huomioon tukimuotoja suunniteltaessa. Pedagogisen arvion käsittelyn jälkeen oppilaalle laaditaan tehostetun tuen suunnitelmalliseksi toteuttamiseksi oppimissuunnitelma. Tuki tulee järjestää laadultaan ja määrältään oppilaan kehitystason ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Tehostetun tuen tavoitteena on olemassa olevien opetuksellisten ja oppilashuollollisten tukimuotojen varhainen ja suunnitelmallinen käyttö. Tehostetun tuen avulla tuetaan oppimista ja kasvua sekä ehkäistään oppilaan oppimiseen, sosiaaliseen vuorovaikutukseen tai kehitykseen liittyvien ongelmien kasvamista, monimuotoistumista ja kasautumista. Tehostettu tuki rakentuu esi- ja perusopetuksen yleisille tukikäytänteille. Tehostetun tuen aikana tukimuotojen käyttöä tehostetaan lisäämällä tuen intensiteettiä, pienentämällä ryhmää, vaihtamalla opetusmenetelmää, tehostamalla edistymisen seurantaa, lisäämällä osa-aikaista erityisopetusta ja tiivistämällä yhteistyötä huoltajien kanssa. Myös oppilashuollon osuutta oppilaan yleisen hyvinvoinnin edistäjänä ja ylläpitäjänä vahvistetaan tehostetun tuen aikana. Tehostetun tuen vaiheessa ei oppiaineiden oppimääriä yksilöllistetä. Pedagogisen arvion ja oppimissuunnitelman tekemiseen liittyvät lomakkeet ja lisäohjeistuksia löytyy opetustoimen intranetistä Palveluvalikosta. 21

22 5.3 Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta sekä muista perusopetuksen tukimuodoista (14). Käytettävissä ovat perusopetuksen kaikki tukimuodot. Erityisen tuen tehtävänä on tarjota oppilaalle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista tukea niin, että oppilas voi suorittaa oppivelvollisuutensa ja saa pohjan opintojen jatkamiselle peruskoulun jälkeen. Oppilaan itsetuntoa ja opiskelumotivaatiota vahvistetaan ja häntä kannustetaan ottamaan edellytystensä puitteissa vastuuta opiskelustaan. Erityisen tuen antamiseksi opetuksen järjestäjän tulee tehdä kirjallinen päätös, jota tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä (15). Päätös tehdään hallintolain mukaisesti (16). Oppilaan oikeusturvan ja opetuksen järjestämisen kannalta merkittävät asiat päätetään erityistä tukea koskevassa päätöksessä. Erityisen tuen päätöksessä tulee päättää oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut tarvittavat palvelut sekä tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen (17). Oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisen tuen päätöstä. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista taikka esitai perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten (18). Jos erityisen tuen päätös tehdään perusopetuksen aikana ilman tehostetun tuen antamista, tulee sen perustua oppilaan tilanteen uudelleen arviointiin esimerkiksi onnettomuuden tai vakavan sairauden seurauksena. 14 Perusopetuslaki 17 1 mom. (642/2010) 15 Perusopetuslaki 17 2 mom. (642 /2010) 16 Hallintolaki (434/2003) 17 Perusopetuslaki 17 2 mom. (642/2010) 18 Perusopetuslaki 17 4 mom. (642/2010) 22

23 Pedagoginen selvitys erityistä tukea varten Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa sekä tehtävä oppilaasta pedagoginen selvitys (19). Pedagogisen selvityksen laatimista varten opetuksen järjestäjän päättämä toimielin, viranhaltija tai työntekijä hankkii oppilaan opetuksesta vastaavilta opettajilta selvityksen oppilaan oppimisen etenemisestä moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä, esimerkiksi oppilashuoltoryhmässä, tehdyn selvityksen oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta Selvitysten perusteella opetuksen järjestäjä tekee arvion oppilaan erityisen tuen tarpeesta. Näiden kahden selvityksen ja niiden pohjalta laaditun arvion muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan pedagogiseksi selvitykseksi. (20) Kirjallisessa pedagogisessa selvityksessä kuvataan oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena oppilaan saama tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksista oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea perusteltu arvio siitä, tarvitseeko oppilas yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän Tukijärjestelyt voivat sisältää mm. opetus- ja ohjaushenkilöstöön, oppilashuoltoon, avustajiin ja muihin tarvittaviin palveluihin, opetusmenetelmiin ja työtapoihin, opiskelumenetelmiin sekä materiaaleihin ja välineisiin liittyviä tekijöitä. Pedagogisen selvityksen lisäksi erityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi tulee tarvittaessa hankkia muita lausuntoja, kuten psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai vastaava sosiaalinen selvitys. Pedagogisen selvityksen laatimisessa hyödynnetään oppilaasta aiemmin laadittua pedagogista arviota ja oppilaan oppimissuunnitelmaa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Erityisen tuen tarpeellisuus tulee tarkistaa lain edellyttämissä vaiheissa sekä aina oppilaan tuen tarpeen muuttuessa. Tarkistamista varten oppilaasta tehdään uusi pedagoginen selvitys. Mikäli tarpeen todetaan jatkuvan, erityisen tuen jatkamisesta tehdään päätös. Mikäli katsotaan, että oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea, tulee tuen lopettamisesta tehdä päätös. Tällöin oppilas siirtyy saamaan tehostettua tukea. 19 Perusopetuslaki 17 3 mom. (642/2010) ja Hallintolaki 34, 35 ja Perusopetuslaki 17 3 mom. (642/2010) 23

24 ERITYINEN TUKI LOHJALLA Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen ja oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla (Kaavio 1). Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa sekä tehtävä oppilaasta pedagoginen selvitys. Se on moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä tehty selvitys oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta. Selvitysten perusteella opetuspäällikkö tekee päätöksen oppilaan erityisen tuen tarpeesta. Erityisen tuen ensisijaisena tavoitteena on tukea oppilaan opiskelua siten, että yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Jos oppilas ei tukitoimista huolimatta saavuta yleisen oppimäärän mukaisia tavoitteita, oppimäärä yksilöllistetään. Yksilöllistämisen saa yhdessäkin oppiaineessa tehdä vasta erityisen tuen päätöksen jälkeen. Päätöksen tekemiseen liittyvät menettelyt Erityisen tuen päätöstä varten laaditaan moniammatillisesti pedagoginen selvitys. Pedagoginen selvitys laaditaan kunnan yhteiselle lomakkeelle. Lomake sisältää opettajien laatiman pedagogisen osuuden, oppilashuollollisen osuuden sekä huoltajien ja oppilaan osuuden. Huoltajien kuuleminen vahvistetaan allekirjoituksin. Oppilaalle selvitetään häntä koskevat opetusjärjestelyt. Tarvittaessa hankitaan myös muita lausuntoja, kuten psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai vastaava sosiaalinen selvitys. Pedagogisen selvityksen pohjalta opetuspäällikkö tekee kirjallisen erityisen tuen päätöksen, johon liitetään valitusosoite. Erityisen tuen päätöksen tarpeellisuus tarkistetaan 2. vuosiluokan kevätlukukaudella sekä 6. vuosiluokan syyslukukaudella. Lisäksi erityisen tuen tarpeellisuus tulee tarkistaa aina oppilaan tuen tarpeen muuttuessa. Oppilaasta tehdään uusi pedagoginen selvitys, josta selviää erityisen tuen tarpeellisuus. Mikäli tarpeen todetaan jatkuvan, oppilaalle tehdään uusi erityisen tuen päätös. Tuen järjestämisen lopettamisesta tehdään hallintopäätös, jos oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea vaan siirtyy tehostetun tuen piiriin. Pedagoginen arvio, oppimissuunnitelma, pedagoginen selvitys ja henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) laaditaan kunnan yhteisille lomakkeille, jotka löytyvät opetustoimen intranetin Palveluvalikosta. Sieltä löytyy myös lisäohjeita pedagogisen selvityksen laatimiseen. 24