apua ajoissa sosiaalialan riippumaton ammattilehti Paras ja lastensuojelu Päivähoitoa lapselle kahdessa kunnassa? Päihdehoidon polku ikäihmisille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "apua ajoissa sosiaalialan riippumaton ammattilehti Paras ja lastensuojelu Päivähoitoa lapselle kahdessa kunnassa? Päihdehoidon polku ikäihmisille"

Transkriptio

1 1 sosiaalialan riippumaton ammattilehti Paras ja lastensuojelu Päivähoitoa lapselle kahdessa kunnassa? Päihdehoidon polku ikäihmisille Lappeenrannassa hoitoketju on kunnossa sakkopäiviä nolla Eroperheille apua ajoissa

2 Huoltaja-säätiö Sosiaaliturva-lehti on sosiaalialan riippumaton ammattilehti. Perustettu 1912, 94. vuosikerta. Ilmestyy 19 kertaa vuonna Julkaisija Huoltaja-säätiö. Huoltaja-säätiö on sosiaalihuollon vaikuttaja. Säätiö toimii pitkäjänteisesti kunnallisen sosiaalipolitiikan kehittämiseksi. Tavoitteena on vahvistaa sosiaalialan ammattilaisten sekä päättäjien osaamis- ja tietopohjaa. Isännistön puheenjohtaja Maija Perho varapuheenjohtaja Elli Aaltonen Hallitus Aulikki Kananoja, puheenjohtaja Alpo Komminaho, varapuheenjohtaja Päivi Ahonen Leena Niemi Erkki Torppa toiminnanjohtaja Ulla Salonen-Soulié puh. (09) talouspäällikkö Yrjö Saarinen puh. (09) Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki puh. (09) faksi (09) päätoimittaja Merja Moilanen puh. (09) toimitussihteeri Erja Saarinen puh. (09) toimitussihteeri Lea Suoninen-Erhiö puh. (09) Taitto Workshop Pälviä Oy Kannen kuva Raimo Lietsala Tilaukset ja osoitteenmuutokset puh. (09) faksi (09) Tilaushinnat euroa/vuosi, kestotilaus 47 euroa/vuosi, opiskelijatilaus 26 euroa/vuosi Sosiaaliturva-lehden irtonumerot myytävänä toimituksessa 4,20 euroa/kpl, yli 10 kappaleen tilauksista alennus 25 % Mediakortti osoitteessa Työpaikkailmoitukset puh. (09) faksi (09) Mainos- ja koulutusilmoitukset Julkaisu Bookers Oy/Sanna Laaksonen puh. (09) Kirjapaino Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN pääkirjoitus Yksinhuoltajuuden riskeistä on voitava puhua Heikki Hiilamo 4 5 ajankohtaiset tietoteknologia, uudet palvelurakenteet, järjestöt. sosiaaliasiamiehet. uutisia lyhyesti 6 laina ja palaute Sosiaalihuollon alasajoa vai järkevää hallinnon uudistamista? Tapio Räty Sosiaalityöntekijän työssä tarvitaan yliopistollisia sosiaalityön opintoja Jussi Salminen 8 14 KÄRKITEEMA Vanhemmat kaipaavat lapsen huoltopäätöksentekoon lisää tietoa ja tukea Leena Santala Vertaistuki kirkastaa erovanhemmuutta Minna Tarvainen Mitä pitäisi tehdä? Vanhemmat eivät pääse sopuun lasten tapaamisista seuraavassa numerossa 19/06 Kärkiteemana Palvelujen kilpailutus 18/06 15 vanhustyö Päihdehoidon polku ikäihmisille Kaarina Helenius näkökulma Kolumni Kati Peltola Jos minulta kysytään Anu Uhtio Kunnallisen sosiaalipolitiikan asiantuntijaryhmä: Paras-hankkeen tulee osoittaa suuntaa kohti laajaa hyvinvointivastuuta STM Paras-hankkeesta: Uudistuksella yhdenvertaiset palvelut kansalaisille lastensuojelu Paras ja lastensuojelu parasta lastensuojeluun! Tarja Heino, Tuula Kuoppala ja Salla Säkkinen 22 luottamushenkilö vastaa Marja-Liisa Vesterinen Lappeenrannan sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja 23 kirjat, tutkimukset juristin nurkkaus Päivähoitoa pitää järjestää lapsen tarpeen mukaan Tapio Räty Lakiuutisia Vireillä eduskunnassa oma ura Miten yksityiset palveluntuottajat pystyvät säilyttämään kilpailutuksessa palvelujen laadun? Mummon Turva Oy:n toimitusjohtaja Jorma Hartikaisen mukaan tarjouspyynnöissä pitäisi painottaa hintaa ja laatua yhtä paljon. Keski-Suomessa 30 kuntaa kilpailutti yhdessä sijaishuollon palvelut. Tarjouspyynntöjä käsitellyt Ansa Leinonen kertoo kokemuksista. 2 Sosiaaliturva 18/06

3 Pääkirjoitus 27. marraskuuta 2006 Yksinhuoltajuuden riskeistä on voitava puhua Lapsiasianvaltuutettu Maria Kaisa Aula mainitsi lokakuun alussa lasten ja nuorten hyvinvointi-foorumissa ohimennen yksinhuoltajuuteen liittyvistä riskeistä. Puheenvuoro herätti välittömästi tutun kritiikin: kyse on yksinhuoltajien syyllistämisestä ja ennakkoluulojen levittämisestä. Reaktio on käsittämätön ottaen huomioon jo pelkästään Aulan maininnan maltillisuuden. Melko tuoreessa ruotsalaistutkimuksessa seurattiin lähes miljoonaa ruotsalaista perhettä melkein vuosikymmenen ajan. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten kasvaminen yksinhuoltajaperheessä vaikuttaa lasten hyvinvointiin. kuva: Raimo Lietsala KANNESSA Eroperheet tarvitsevat tietoa ja tukea ajoissa. Näin voidaan ehkäistä vaikeita huoltajuus- ja tapaamisriitoja. Lapsille tärkeisiin kysymyksiin voidaan paneutua eroperheiden lasten omissa ryhmissä. Mitä pitäisi tehdä? -sarjassa eri alojen asiantuntijat kommentoivat vaikeaa erotilannetta. sivut 8 14 Tutkimuksen mukaan yksinhuoltajien lapsilla on kahden huoltajan perheiden lapsiin verrattuna kaksinkertainen riski sairastua masennukseen, yli kaksinkertainen itsemurhariski, kaksinkertainen alkoholiongelman riski, kolminkertainen, pojilla nelinkertainen huumeongelman riski ja kohonnut riski kuolla tai loukkaantua liikenneonnettomuudessa tai väkivallan uhrina. Tutkijan mukaan yksinhuoltajuuden riskejä selittävät muun muassa yksinhuoltajien taloudelliset vaikeudet sekä yksinhuoltajien vähäisempi läsnäolo lasten arjessa. Kotimainen tutkimus osoittaa, että yksinhuoltajuus on meillä erittäin vahvasti yhteydessä muun muassa köyhyyteen, toimeentulotuen saamiseen sekä lasten sijoittamiseen kodin ulkopuolelle. Tulokset ovat oikeastaan itsestään selviä. Keskimääräisesti kaksi ihmistä pärjäävät lasten huoltajina paremmin kuin yksi ihminen. Yksinhuoltajia koskevassa keskustelussa on tärkeä tehdä ero riskien ja seurausten välillä. Mikään tutkimus ei voi yksilötasolla selvittää, miten ero vaikuttaa esimerkiksi tietyn lapsen hyvinvointiin. Ihmisten valinnat ovat ainutkertaisia, eikä valitsematta jätettyjen vaihtoehtojen seurauksia voi tietää. Yksinhuoltajuuden riskeistä puhumisen tavoitteena on tuoda esille ne erityiset tarpeet, joita yksinhuoltajaperheillä on. Jos yksinhuoltajuuden riskeistä ei voi puhua, yksinhuoltajat jäävät vaille tarvitsemiaan tukia ja palveluita. Huoltaja-säätiön isännistön jäsen, kirkon diakonia- ja yhteiskuntatyön johtaja Heikki Hiilamo Jos yksinhuoltajuuden riskeistä ei voi puhua, yksinhuoltajat jäävät vaille tarvitsemiaan tukia ja palveluita. Lapissa palveluita kehitetään yhdessä asiakkaiden kanssa Sodankylässä sosiaalityöntekijät ja asiakkaat ovat pohtineet yhdessä muun muassa toimeentulotuen soveltamisohjeita. Leila Simonen yllättää joulunovellillaan Sosiaaliturva 19/06 postitetaan lukijoille 14. joulukuuta Siihen aiottujen työpaikka- ja koulutusilmoitusten on oltava toimituksessa viimeistään Ilmoitukset voi laittaa myös verkkosivuille Sosiaaliturva 18/06 3

4 ajankohtaiset TIETOTEKNOLOGIA Sosiaalialan osaamiskeskus Pikassoksen alueen sosiaalityöntekijöillä oli pari vuotta sitten käytössään virtuaalinen kumppanuusverkko Virkku. Sitä käytettiin eniten sosiaalityön ammatillisista peruskysymyksistä keskusteluun eikä niinkään asiakastilanteiden konsultointiin, johon siitä alun perin toivottiin apua, kertoo tuore arviointitutkimus. VUODEN 2007 TAPAHTUMAT Kuntoutussosiaalityöntekijä Pirjo Havukainen (vas.) Tampereen yliopistosairaalasta oli yksi verkkofoorumin aktiivisimmista osallistujista. Sinikka Forsman ja Anna Metteri Tampereen yliopistosta toimivat foorumin ohjaajina ja tekivät siitä keväällä julkaistavan arviointitutkimuksen. Virkku oli verkkoympäristössä toimiva vertaistuen, keskustelun ja konsultaation foorumi. Kollegiaalisen tuen ja konsultaation mahdollisuudet ovat vähäiset monissa sosiaalityön työpaikoissa, etenkin pienissä kunnissa. Tähän Virkun odotettiin tuovan helpotusta. Virkkuun kirjautui 62 sosiaalityöntekijää muun muassa kuntien sosiaalitoimistoista ja terveydenhuollosta Kanta-Hämeestä, Pirkanmaalta ja Satakunnasta. Osallistujista noin 10 prosenttia oli erittäin aktiivisia. Ajan puute oli tärkein syy valtaosan passiivisuuteen. Taustalla pilkotti kuitenkin muun muassa työn organisoinnin, ajanhallinnan ja johtamisen pulmia. Verkkofoorumin käyttöä varten ei ollut monilla työpaikoilla varattu työaikaa eikä sitä ollut jäsennetty osaksi omaa työskentelyä. Monet pitivät myös työstään kirjoittamista vaikeana. Osallistujille suurimmat hyödyt olivat yhteinen pohdinta kollegojen kanssa, ajankohtaisen tiedon jakaminen, kollegojen työhön tutustuminen sekä ideoiden saaminen ja mahdollisuuksien huomaaminen. Vaikka keskustelu Virkussa ei ollut kovin aktiivista ja se hiipui vähitellen, osallistujille jäi vankka usko verkkokonsultaation hyödyllisyyteen tulevaisuudessa. Virkku-hankkeen ja sen arvioinnin toteutti Tampereen yliopiston sosiaalityön ja sosiaalipolitiikan laitos. Hanke oli osa Stakesin toteuttamaa Sosiaalihuollon ekonsultaatiohanketta. Kokoamme Sosiaaliturvan toimituksessa lehden ensi vuoden ensimmäiseen numeroon luettelon vuoden 2007 teemapäivistä ja sosiaalialan merkittävistä tapahtumista, kuten valtakunnallisista seminaareista. Tapahtumien järjestäjinä voitte toimittaa tiedot tapahtumistanne luettelossa julkaistaviksi 13. joulukuuta mennessä. Luetteloon tarvitsemme tapahtuman nimen, sen vastuullisen järjestäjän, tapahtuma-ajankohdan ja -paikkakunnan. Toimitus päättää luettelossa julkaistavista tapahtumista. Tiedot sähköpostitse: lea.suoninen-erhio sosiaaliturva.fi kuva: Erja Saarinen UUDET PALVELURAKENTEET Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä ja Padasjoki alkavat ensi vuoden alusta tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelunsa yhteisenä liikelaitoksena. Kunnat kuuluvat Päijät-Hämeen läntiseen perusturvapiiriin. Piirissä erotetaan toisistaan palveluiden tilaaminen ja tuottaminen. Kunnat perustavat sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamista varten Hollolan kunnan organisaatioon kunnallisen liikelaitoksen, jonka nimi on Peruspalvelukeskus Oiva -liikelaitos.se aloittaa toimintansa ensi vuoden alusta. Kunnissa on yhteensä asukasta. Liikelaitokselle tulee oma johtokunta ja johtosääntö. Kunnallista liikelaitosta säätelevät samat säädökset kuin kuntaakin; esimerkiksi säädökset viranomaisen toiminnan julkisuudesta sekä muutoksenhausta. Palvelujen järjestämisvastuu säilyy peruskunnilla. Valtaosa perustason sosiaali- ja terveyspalveluista tilataan liikelaitokselta, mutta erikoissairaanhoito ja ympäristöterveydenhuolto Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymältä. Lasten päivähoito ei ole mukana perusturvapiirissä, vaan se siirtyy osaksi kuntien sivistystoimialaa. Kunnille perustetaan yhteinen, tilaajalautakuntana toimiva perusturvalautakunta. Siihen tulee ei-julkisia yksilöasioita varten jaos. Nykyiset kuntakohtaiset lautakunnat toimivat ainakin helmikuuhun 2007, jotta viranhaltijapäätösten muutostenhaut voi käsitellä se lautakunta, jonka alaisuudessa viranhaltija on päätöksensä tehnyt. Muiden kuntien ja Tiirismaan kansanterveystyön kuntayhtymän koko perustason sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö siirtyy vanhoina työntekijöinä Hollolan kunnan palvelukseen. Osa henkilöstöltä siirtyy perusturvapiiriin. Henkilöstöllä on viiden vuoden irtisanomissuoja. Sosiaali- ja terveyspiirin tavoitteena on turvata tutkimuksen, hoidon ja sosiaalitoimen palvelujen saatavuus. Tähän pyritään määrittämällä yhtenäiset perusteet palvelujen tuottamiselle, luomalla uusia toimintamalleja, poistamalla keinotekoiset rajat eri palvelujen väliltä, panostamalla avohoitoon ja kehittämällä potilaiden ja asiakkaiden vastuuta omasta ja läheistensä terveydestä ja hyvinvoinnista. Lisäksi tavoitellaan säästöjä palvelujen järjestämisessä omistajaohjausta vahvistamalla, hoito- ja palveluprosesseja uudistamalla, tuottavuutta parantamalla, päällekkäisiä toimintoja purkamalla ja huolehtimalla palvelujen järjestämiselle riittävästä väestöpohjasta ja yksikkökoosta. Lisätietoja 4 Sosiaaliturva 18/06

5 UUTISIA LYHYESTI JÄRJESTÖT Suomalaiset turvautuvat yhä useammin vertaistukeen, kertoo ensimmäinen sosiaali- ja terveysjärjestöjen tilaa kartoittava Järjestöbarometri. Vertaistoiminnan kysyntä on kasvanut 2000-luvulla, ja kasvaneeseen kysyntään ovat vastanneet etenkin sosiaali- ja terveysjärjestöjen paikallisyhdistykset. Valtakunnallisten järjestöjen johtajista joka neljäs arvioi, että vertaistoiminnan merkitys on 2000-luvulla aiempaa suurempi. Tähän on monia syitä. Ihmiset joutuvat kohtaamaan uusia elämäntilanteita yksin, sillä pirstoutuneessa yhteiskunnassa työ- ja ihmissuhteet ja asuinympäristöt vaihtuvat. Tietotulvan kasvaessa kokemustiedon arvo on noussut asiantuntijatiedon rinnalle. Vertaiskokemuksia etsitään myös sellaisissa elämäntilanteissa, joihin ei aiemmin haettu apua. Uusia vertaisryhmiä ovat esimerkiksi rikosten kohteeksi joutuneiden ryhmät. Mahdollisuus jakaa kokemuksia ehkäisee uusia ongelmia ja syrjäytymistä sekä vahvistaa selviytymiskykyä. Järjestöt tuottavat viidenneksen sosiaalipalveluista, esimerkiksi lähes kaikki yksityiset ensi- ja turvakotipalvelut ja valtaosan yksityisistä päihdepalveluista. Kuntien sosiaalijohdosta 83 prosenttia arvioi, SOSIAALIASIAMIEHET Keski-Pohjanmaalla sekä ammattikorkeakoulu että yksityinen yritys tarjoavat sosiaaliasiamiespalveluita kunnille. ettei kunnilla olisi valmiuksia tuottaa vastaavia palveluja itse. Viime vuosina yritysten osuus etenkin koti- ja asumispalveluista on kasvanut. Noin kolmasosa järjestöjohtajista puolestaan arvioi, että varsinaisen palvelutuotannon merkitys järjestöissä on 2000-luvulla vähentynyt. Järjestöt ovat yhä enemmän siirtymässä takaisin perinteiseen kansalaisjärjestötoimintaan tarjoamaan osallistumismahdollisuuksia kansalaisille ja vaikuttamaan erityisesti palvelujen laatuun ja saatavuuteen. Valtakunnallisten ja paikallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnasta, palveluista, rahoituksesta ja näkymistä kertova Järjestöbarometri ilmestyy jatkossa vuosittain. Sen tuottaa Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto. Suomessa on yli rekisteröityä sosiaali- ja terveysjärjestöä, joista suurin osa on valtakunnallisiin järjestöihin kuuluvia paikallisyhdistyksiä. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja täydennyskoulutusyksikkö Centria tarjoaa sosiaaliasiamiespalvelua Keski-Pohjanmaan maakunnalle. Sosiaaliasiamiehinä toimii kaksi ammattikorkeakouluopettajaa, joilla on myös pitkä kokemus sosiaalityöstä ja sosiaaliasiamiehenä toimimisesta. Lisäksi ammattikorkeakoulu tarjoaa työn tueksi tutkimusta ja kehittämistä. Kokkola teki syyskuussa ensimmäisenä kuntana sopimuksen ammattikorkeakoulun kanssa palveluiden ostamisesta. Kokkolan asiamiehen vastuualueeseen kuuluvat myös Kannus, Kruunupyy, Kälviä, Luoto ja Ullava. Keski-Pohjanmaalla voi hankkia sosiaaliasiamiespalveluita myös yksityiseltä yritykseltä Sote-Lexiltä, jota pyörittää Kokkolan entinen perusturvajohtaja Riitta Kanniainen. Poliisin ja sosiaalitoimen yhteistyötä kehittänyt rikosylikomisario Kalle Toivanen Mikkelin kihlakunnan poliisilaitokselta valittiin Vuoden poliisiksi. Toivanen on pitkään ja määrätietoisesti työskennellyt vakituisen sosiaalityöntekijän saamiseksi kihlakuntansa poliisilaitokseen sosiaalityöntekijä aloitti työnsä viime toukokuun alussa. Tampereen kaupungin Koukkuniemen vanhainkoti vietti marraskuun alussa 120-vuotisjuhlaa. Henkilöstövajauksen vuoksi julkisuudessa olleeseen vanhainkotiin palkattiin kesäkuussa 38 uutta työntekijää ja nyt haussa on 30 uutta lähihoitajaa. Syntymäpäivän kunniaksi Koukkuniemi sai lahjoituksena sata rollaattoria terveydenhuoltoalan yritys Oriolalta, joka käytti joulutervehdysrahat vanhainkodin hyväksi. Psykiatri ja perheterapeutti Hannu Säävälä on saanut ensimmäisen Vuoden Isä -palkinnon. Hän on ollut mukana perustamassa Suomen ensimmäistä isyysneuvolaa Ouluun ja hän on yksi Lapsi 2000 ry:n isyyspakkaukseen kuuluvan Isän Kirjan kirjoittajista. Säävälä on aloittanut Oulussa mieskaveri-toimintaa lapsille, hän on toiminut aktiivisesti miesryhmissä ja tehnyt vuosia väkivallan vastaista työtä. Säävälä on väitellyt tohtoriksi isä-poikasuhteesta. Hänellä on kaksi lasta. Vuoden Isän palkitsi sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen. Jatkossa palkinto jaetaan vuosittain isänpäivän tienoilla. Vantaan kaupunki on julkaissut oppaan romanikulttuurista. Romanilapsi kotona, päivähoidossa ja koulussa -opas on tarkoitettu avuksi vaikkapa päivähoidon ja koulun työntekijöille sekä sosiaalityöntekijöille, kun he työskentelevät romanilasten ja -vanhempien kanssa. Opas verkossa > Sosiaali- ja terveyspalvelut > Päivähoito Mäyräkoirasta sikspäkkiin -hanke on julkaissut opiskelijoille bileoppaan avuksi alkoholinkäytön itsehallintaan. Hanke on osa sosiaali- ja terveysministeriön alkoholiohjelmaa vuosille Siinä ovat toimijoina Suomen ylioppilaskuntien liitto, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö ja Elämäntapaliitto. Hankkeen verkkosivut ovat tutustumisen arvoiset. Kelan kotisivulla on uusi sähköinen palvelu työnantajille. Sen kautta työnantajat voivat sähköisesti ilmoittaa Kelalle palkkatietoja päivärahaetuuksia varten sekä hakea korvauksia vanhempainpäivärahan ajalta kertyneistä vuosilomakustannuksista. > Asiointi Sosiaaliturva 18/06 5

6 laina ja palaute Sosiaalihuollon alasajoa vai järkevää hallinnon uudistamista? SOSIAALIHUOLLON HALLINTO Kunnat voivat järjestää sosiaali- ja terveyspalvelujen hallinnon nykyistä vapaammin, jos hallituksen eduskunnalle antama esitys 235/2006 toteutuu. Hallituksen esitys 235/2006 Eduskunnalle Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi sosiaalihuoltolakia, kansanterveyslakia ja lasten päivähoidosta annettua lakia siten, että vastuu sosiaalihuollon ja kansanterveystyön toimeenpanoon kuuluvista tehtävistä huolehtimisesta voitaisiin jakaa yhdelle tai useammalle kunnan määräämälle monijäseniselle toimielimelle. Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1. päivänä tammikuuta Lakimies Tapio Räty On hyvin todennäköistä, ettei tällainen kokonaisvastuuta asiakkaasta hajauttava kehityssuunta turvaa ainakaan nykyistä paremmin asiakkaan oikeutta hyvään sosiaalihuoltoon. Sosiaalihuoltolain 6 :n mukaan sosiaalihuollon toimeenpanoon kuuluvista tehtävistä huolehtii kunnan määräämä monijäseninen toimielin. Sosiaalihuoltolaissa säädettyjen tehtävien lisäksi sen on huolehdittava niistä tehtävistä, jotka muissa laeissa säädetään sosiaalilautakunnan tehtäväksi. Toimielimen tehtävänä on myös edustaa kuntaa, valvoa sen oikeutta ja käyttää kunnan puhevaltaa sosiaalihuollon yksilöllistä toimeenpanoa koskevissa asioissa ja tehdä sen puolesta näissä asioissa sopimukset ja muut oikeustoimet (6 3 mom). Sosiaalihuoltolaissa on omaksuttu ns. jakamattomuuden periaate, jonka mukaan yksi toimielin kunnassa huolehtii sosiaalihuollon järjestämisestä ja toimeenpanosta. Erikseen on säädetty erilaisia kokeilulakeja, jotka ovat mahdollistaneet muun muassa päivähoidon, kotipalvelujen ja kotisairaanhoidon järjestämisen muun toimielimen alaisuudessa. Jakamattomuuden periaatteen on erilaisten sosiaalipalvelujen ja tukien järjestämisessä katsottu jo vuosikymmenten ajan turvaavan asiakkaalle parhaiten oikeuden laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon. Usein asiakkaalle järjestetään erilaisia sosiaalihuoltolain 17 :ssä tarkoitettuja palveluja ja tukitoimia. Ne muodostavat kokonaisuuden, jonka sisältämien palvelujen avulla saman katon alla toimivilla sosiaalihuollon ammatillisesti pätevillä työntekijöillä, yleensä sosiaalityöntekijöillä, on joustava mahdollisuus tehdä yhdessä sosiaalityötä asiakkaan tai hänen perheensä kanssa. Sosiaalityöntekijän tehtäviin kuuluu myös koordinoida sosiaalihuollon asiakaslain mukaisesti ulkopuolisen konsultaation tarvetta silmälläpitäen asiakkaan sosiaalihuoltoon liittyviä tarpeita. Edellä mainitut kokeilulait ovat mahdollistaneet poikkeamisen jakamattomuuden periaatteesta. Kotipalvelujen siirtäminen terveydenhuollon viranomaisten vastuulle on joissain tapauksissa aiheuttanut sen, että sosiaalityön osuus kotipalveluista on vähentynyt tai jopa poistunut kokonaan. Lapsiperheiden kotipalvelu on voinut vähentyä radikaalisti. Ottaen huomioon lastensuojelulain säännökset sekä erityisesti tulossa olevan lastensuojelulain kokonaisuudistuksen kunnissa tulisi erityisesti suunnata voimavaroja lapsille ja lapsiperheille järjestettäviin avohuollon tukitoimiin. Joissain kunnissa päivähoito on siirretty opetustoimen alaisuuteen, jolloin päivähoidon ja lastensuojelun tiivis yhteys on katkennut. Päivähoidosta on tullut osa lapselle järjestettyä opetusta. Kaikilta osin muutokset eivät ole olleet lapsen sosiaalipalvelujen tarpeen arvioinnin ja toteuttamisen eivätkä lapsen edun kannalta tyydyttäviä. Niin sosiaalityön kuin päivähoidonkin ammattihenkilöstöltä on tullut huolestuttavia viestejä tästä kehityksestä. Hallituksen esitys mahdollistaa sekä kansanterveystyön että sosiaalihuollon tehtävien pilkkomisen eri hallintokunnille. Sen tavoitteena on antaa kunnille nykyistä laajempi mahdollisuus päättää sosiaali- ja terveyspalvelujen hallinnon järjestämisestä kunnissa. Ehdotetut muutokset mahdollistaisivat sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnon ja toimeenpanovastuun jakamisen yhdelle tai useammalle monijäseniselle toimielimelle. Kuntien toimintavapauksien laajentaminen oman hallintonsa järjestämisessä on kannatettavaa. Vaarana kuitenkin on, että sosiaalihuollon asiakkaan tarpeista käsin tapahtuva sosiaalipalvelujen järjestäminen hämärtyy, kun hänen asioitaan ääritapauksessa voidaan hoitaa useamman eri toimielimen alaisten viranhaltijoiden päätöksin ja toimenpitein. On hyvin todennäköistä, ettei tällainen asiakkaasta kokonaisvastuuta hajauttava kehityssuunta turvaa ainakaan nykyistä paremmin asiakkaan oikeutta hyvään sosiaalihuoltoon. Tosin hallituksen esityksessä ei ole tätä arvioitu. Esimerkiksi sitä ei ole käsitelty, miten hyvän sosiaalihuollon edellyttämä yhteistyö ja tietojen luovutus ja saanti järjestettäisiin eri toimielinten ja työntekijöiden välillä. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa on eräänä huolenaiheena aivan oikein pidet- 6 Sosiaaliturva 18/06

7 ty sitä, miten voidaan varmistaa, ettei kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen liittyvää valtaa siirry ylikunnallisille yhteistyöorganisaatioille tai palvelujen yksityisille tuottajille niin paljon, etteivät peruskunnat enää kykene huolehtimaan asukkaidensa ja asiakkaidensa kokonaistarpeista lakien edellyttämällä tavalla. Nyt voi kysyä myös, miten on ajateltu hoitaa vastuu kunnan sosiaalitoimen tai sosiaalityön järjestämisestä, jos vastuuta hajautetaan usealle taholle ja kukin taho vastaa vain omista palveluistaan. Hämmästyttävää on, ettei julkista keskustelua asiasta ole liiemmin käyty. Kokeilulakien säätämisen aikaan kriittinen keskustelu oli laajaa niin ammattilehdissä kuin eduskunnassakin. Lainmuutosesityksellä on kuitenkin erityistä merkitystä koko suomalaisen sosiaalihuollon järjestelmän ja sosiaalityön ammatti-identiteetin tulevaisuudelle. On hyvin kyseenalaista, voidaanko sosiaalitoimea ja ennen kaikkea sosiaalityötä vastaisuudessa valtakunnan tasolla ja kunnissa kehittää ja toteuttaa asiakkaan edun turvaavalla tavalla, jos jakamattomuuden periaatteesta luovutaan. Ainakin saumattoman sosiaalihuollon järjestäminen ja siihen liittyvät yhteistyökysymykset kunnissa on välttämätöntä turvata lailla. Olisiko sittenkin viisasta turvautua tässäkin määräaikaiseen kokeilulakiin, jotta kokemusta hajautetun mallin toimivuudesta olisi riittävästi käytössä? SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KELPOISUUSEHDOT Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene on esittänyt, että sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuslakia muutettaisiin siten, että sosiaalityön kelpoisuuden voisi saada myös ylemmällä ammattikorkeakoulututkinnolla. Arenen varapuheenjohtaja Jorma Niemelä HS Haluamme aidon kompetenssivertailun erilaisten tutkintojen tuottaman pätevyyden ja työelämävalmiuksien välille. Perusturvajohtaja Jussi Salminen, Kokkola Sosiaalityöntekijöillä on oleellinen osa kunnallisen sosiaalipolitiikan luomisessa. Sosiaalityöntekijän työssä tarvitaan yliopistollisia sosiaalityön opintoja Perusturvajohtajana näen, että kuntien käytännön työssä sosiaalityöntekijän ammattiin tarvitaan nimenomaan ylempää korkeakoulututkintoa, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu pääaineopinnot tai sitä vastaavat yliopistolliset opinnot sosiaalityössä. Sosiaalityössä tarvitaan yhteiskunnallisten lainalaisuuksien tuntemusta, tunnistamista sekä tieteellisesti tuotettua tietoa, jota pitää pystyä analysoimaan ja suhteuttamaan käytännön sosiaalityöstä nouseviin ilmiöihin. Toisaalta kokemuksellista tietoa pitää pystyä käsitteellistämään. Pitää osata katsoa kokemuksesta nousevaa tietoainesta siinä yhteiskunnallisessa ja sosiaalipoliittisessa kontekstissa, jossa se esiintyy sekä vetämään niistä johtopäätöksiä työnsä kehittämisen pohjaksi. Yksilö- ja perhetyön lisäksi sosiaalityöntekijän tulee pystyä tekemään rakenteellista sosiaalityötä ja toimimaan sosiaalipoliittisessa kentässä ja verkostoissa vaikuttamassa hankkimansa ja analysoimansa tiedon pohjalta. Sosiaalityöntekijöillä onkin oleellinen osa kunnallisen sosiaalipolitiikan luomisessa. Kunnallinen sosiaalipolitiikka muodostuu paikallisten elinolojen, voimavarojen ja väestön piirteiden pohjalta. Sillä on oma tehtävänsä toisaalta asukkaiden hyvinvoinnin ja kunnan elinvoiman turvaajana ja toisaalta valtion tahdon toimeenpanijana. Parhaan mahdollisen pätevyyden ja korkeatasoisen osaamisen antaa yliopistossa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto. Sosiaaliturvan verkkosivujen kyselyssä puolet vastaajista kelpuuttaisi ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet sosiaalityöntekijöiksi. > Pikakyselyiden tulokset Sosiaaliturva 16/06 18/06 7

8 kärkiteema Leena Santala Vanhemmilla on hyvin vähän tietoa siitä, mistä lapseen liittyvistä asioista erossa pitäisi päättää ja miten tilanteessa tulisi toimia. Vanhemmat kaipaavat lapsen huoltopäätöksen tekoon lisää tietoa ja tukea Valtiot. maist. Leena Santala on Turun yliopiston Sosiaalipolitiikan laitoksen sosiaalityön assistentti. Kirjoitus perustuu hänen pro gradu -tutkimukseensa Kumpi luopuu lapsesta? Tutkimus lapsen huoltopäätöksenteosta vanhempien näkökulmasta (2006). Siinä selvitettiin, miten vanhemmat päättävät lapsensa huollosta, asumisesta ja tapaamisista aviotai avoeron yhteydessä. Tutkimus perustuu 14 huoltopäätöksen tehneen vanhemman haastatteluun. 8 Sosiaaliturva 18/06 Kun vanhemmat muuttavat toisistaan erilleen, he joutuvat ratkaisemaan, miten lapsen huolto, asuminen ja tapaamiset muualla asuvan vanhemman kanssa järjestetään. Vanhemmille ei ole itsestään selvää, mihin viranomaistahoon he voivat ottaa yhteyttä ja miten asioita pitäisi lähteä järjestelemään. Vaihtoehdoista tiedetään vähän Lapsen huoltoa koskevat asiat ovat vanhemmille vieraita. Lapsen elatus ja muut vanhemmuuteen kuuluvat tehtävät tulevat usein ensimmäistä kertaa näkyviksi vasta eron yhteydessä, kun vanhemmuuden jakaminen tulee ajankohtaiseksi. Lapsen huollon, asumisen ja tapaamisoikeuden ratkaisuvaihtoehdot ovat vanhemmille joskus hyvinkin tuntemattomia. Harva heistä tietää, mitä eri huoltomuodot tarkoittavat ja miten ne eroavat toisistaan. Vanhemmat etsivät tietoa internetistä ja kirjastosta. Niistä saatava tieto voi kuitenkin olla sisällöllisesti vaihtelevaa ja vaikeasti ymmärrettävää. Vanhemmat tekevät virallisen sopimuksen Usein vanhempien keskinäiset välit kiristyvät eron jälkeen. Tällöin he eivät onnistu keskustelemaan lapsen huoltosopimuksesta sopuisasti keskenään, vaan tarvitsevat ratkaisun löytämiseksi ulkopuolisen sovittelijan apua. Tutkimuksessani kävi ilmi, että myös silloin, kun vanhemmat olivat päässeet keskenään yhteisymmärrykseen eron jälkeisistä järjestelyistä, he halusivat vahvistaa päätöksen sosiaalitoimessa. He uskoivat, että kun säännöt oli yhteisesti allekirjoitettu, arki sujuisi eron jälkeen helpommin. Vanhemmat hakevat neuvoja perheen ulkopuolelta ja ovat halukkaita vahvistamaan sopimuksen vapaaehtoisesti. Eroauttamiseen tarvitaan erityisosaamista Vanhemmat ovat erotilanteessa tiedolle ja tuelle hyvin vastaanottavaisia. Silloin on otollinen aika edistää sosiaalityöllä vanhempien päätöksentekoa ja näin vähentää eron kielteisiä vaikutuksia perhe-elämään. Tämä edellyttää, että sosiaalitoimessa on tarjolla riittävästi eroauttamisen erityisosaamista. On tärkeää, että vanhemmille jää jo heti ensimmäisen yhteydenoton jälkeen positiivinen kuva sosiaalityöntekijästä. Kun vanhemmat tuntevat tulleensa kuulluksi ja saaneensa tarvitsemiaan neuvoja, he ottavat yhteyttä sosiaalityöntekijään uudelleenkin. Avun pyytäminen sosiaalityöntekijältä ei ole vanhemmille helppoa ja siksi on tärkeää, että vanhemmat kokevat yhteydenoton kannattaneen. Jos he pettyvät saamaansa palveluun, he yrittävät mieluummin pärjätä yksin kuin pyytää apua uudelleen. Kun vanhemmat tuntevat saaneensa ystävällistä palvelua, he eivät jää yksin kysymystensä kanssa. Pitkät jonot hidastavat päätöksentekoa Varsinkin suurissa kaupungeissa vanhempien päätöksentekoa hidastaa merkittävästi se, että he joutuvat jonottamaan sosiaalityöntekijälle pää- syä jopa useita kuukausia. Jonottamisen sijaan erotilanteen tuki- ja sovittelupalveluja tulisi olla saatavilla nopeasti, jotta niistä olisi hyötyä vanhemmille juuri silloin, kun he niitä eniten tarvitsevat. Sopimuksen puuttuessa vanhemmat sopivat järjestelyistä tilannekohtaisesti. Tämä synnyttää helposti erimielisyyksiä vanhempien välille ja heidän keskinäiset välinsä huononevat. Kun vanhemmat eivät pääse sovittelupalveluihin, päätöksenteko viivästyy ja vanhemmat riitaantuvat. Riitaisa arki ei ole lapsen edunmukainen. Lisää tukea perheen ulkopuolelta Sosiaalitoimen eroperheille tarkoitetut palvelut eivät aina vastaa perheiden tarpeisiin, mikä vaikeuttaa vanhempien huoltopäätöksentekoa. Vanhemmat kaipaavat neuvojen lisäksi ulkopuolista apua, jotta he pystyisivät pitämään eron tunnemyrskyt erillään huoltopäätöksenteosta. Eron mahdollisesti herättämät pettymyksen tuntemukset eivät saisi vaikuttaa siihen, miten vanhemmat jakavat lapsen huolto-, asumis- ja tapaamisvastuuta. Vaarana on, että erosta katkeroitunut haluaa kostaa ex-puolisolleen huoltopäätöksenteon yhteydessä. Sovittelussa olisikin ehdottoman tärkeää, että sovittelija suuntaisi vanhempien ajatukset siihen, että huoltopäätöstä tehdään ennen kaikkea lapsen näkökulmasta ja lapsen arkea ajatellen. Vanhemmat eivät saisi eron katkeruudessa ajautua päätöksenteossa kamppailemaan toisen voittamisesta.

9 Vanhemmat tarvitsevat erotilanteessa selkeitä toimintaohjeita Mihin viranomaiseen voi ottaa yhteyttä? Mistä saa henkilökohtaista neuvontaa sekä tarvittaessa apua ja tukea? Mistä asioista pitää sopia? Mitä lapsen huollon, asumisen ja tapaamisoikeuden ratkaisuvaihtoehtoja on olemassa? Lapset ja ero Lähes joka viides suomalaislapsi asuu erossa toisesta vanhemmastaan. Lapsella on oikeus molempiin vanhempiinsa eron jälkeen. Lapsen huolto- ja tapaamisoikeuslain mukaan vanhemmat saavat itse päättää eron jälkeisistä järjestelyistä. Vanhemmat voivat käyttää lainsäädännön tarjoamaa sopimusvapautta ja sopia lapsen huoltoon liittyvistä asioista keskenään keskinäisin neuvotteluin tai ulkopuolisella tuella, esimerkiksi sosiaalityöntekijän tai kunnan lastenvalvojan avulla. Kunnan lastenvalvoja tai tuomioistuin voi vahvistaa vanhempien keskinäisen sopimuksen lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta. Laki ei kuitenkaan edellytä sopimuksen vahvistamista, jos kyse on esimerkiksi lapsen asumisesta tai tapaamisoikeuksista. Elleivät vanhemmat tee huoltajuudesta erillistä sopimusta, heillä säilyy automaattisesti yhteishuoltajuus, jos molemmat vanhemmat ovat olleet lapsensa huoltajia. Jos lapsen asioista ei löydy sopua, vanhemmat voivat halutessaan hakea sovitteluapua päätöksentekoon sosiaalitoimesta. Jos vanhemmat eivät pääse sopuun, ratkaisua huoltopäätökseen haetaan tuomioistuimelta. Ns. huolto- tai tapaamisoikeusriita-asiassa käräjäoikeus voi pyytää sosiaalitointa tekemään selvityksen lapsen ja perheen olosuhteista. Oikeudenkäynnin aikana riitatapauksia voidaan myös sovitella tuomioistuimessa. Jos vanhemmat eivät noudata lapsen huoltoa, asumista tai tapaamisoikeutta koskevaa sopimusta tai niistä annettua päätöstä, tuomioistuin voi pyytää sosiaalitoimelta täytäntöönpanosovittelua. Yleensä sovittelun tarkoituksena on pyrkiä palauttamaan asianosaiset ruotuun vapaaehtoisesti. kuva: Raimo Lietsala Erityistukea riitaisiin tapauksiin Pitkittyneet ero- ja huoltoriidat ovat raskaita koko perheelle ja pahimmillaan sekä lapset että vanhemmat alkavat oireilla. Erityisesti riitaisissa erotilanteissa vanhemmat tarvitsevat tehostetusti sosiaalityön tarjoamaa psykososiaalista tukea ja sovitteluapua. Perhepalveluissa vanhemmille pitäisi korostaa, että molempien vanhemmuus jatkuu parisuhteen muutoksista huolimatta, vaikka tilanne olisikin riitaisa. Vanhempien kyky yhteistyöhön on lapsen eduksi ja siksi perhepalveluissa tulisi pyrkiä yhteistyökyvyn vahvistamiseen. Eron jälkeinen vanhemmuus toteutuu koko perheen kannalta sitä joustavammin, mitä sopuisammin vanhemmat pystyvät keskustelemaan keskenään lapsen asioista. Onko isillä halukkuutta lähi-isiksi? On tärkeää, että sosiaalityöntekijä korostaa molempien vanhempien tasavertaisia mahdollisuuksia osallistua sekä lapsen huoltopäätöksentekoon että eron jälkeiseen arkeen. Yleiseksi käytännöksi on muodostunut, että lapset jäävät eron jälkeen asumaan äidin kanssa ja tapaavat isää säännöllisin väliajoin. Tällöin isän asema eron jälkeisessä arjessa on heikko. Äitikeskeistä vanhemmuutta ei ole suuresti vastustettu. Kun keskustellaan lähi-isien vähäisestä määrästä, on hyvä pohtia, onko isillä todellista halukkuutta toimia nykyistä useammin lähivanhempana. Erotilanteessa harva isä lähtee aktiivisesti hakemaan lähi-isyyttä ja harva äiti on vapaaehtoinen etä-äitiyteen. Suuntaa äitien ja isien tasavertaisemmasta osallistumisesta eron jälkeiseen vanhemmuuteen on kuitenkin nähtävissä siinä, että vuorotteluasuminen on otettu joissakin perheissä eron jälkeiseksi asumis- ja tapaamisjärjestelyksi. Vaihtoehtoisia muotoja äitikeskeiselle vanhemmuudelle on siis tarjolla. Eri asia on sitten se, ovatko vanhemmat niistä tietoisia, pitävätkö vanhemmat niitä käytännössä mahdollisina ja kannustetaanko vanhempia niiden toteuttamiseen. Sosiaalityöntekijöihin ollaan tyytymättömiä ja tyytyväisiä Vanhempien tyytyväisyys sosiaalityöntekijöihin riippuu sekä palvelujen saatavuudesta että huoltosopimuksen sisällöstä. Palveluihin jonottamaan joutuneet tai sopimuksen sisältöön tyytymättömät vanhemmat kokevat yleensä saaneensa huonoja ja epäoikeudenmukaisia palveluja. Pitkä jonotusaika ei ole hyvä lähtökohta sovittelulle, koska vastaanotolle vihdoin päästessään vanhemmat ovat jo ehtineet pettyä palveluun. Usein vanhempi on tyytymätön pitkään jonotusaikaan tai huoltopäätökseen eikä niinkään itse sosiaalityöntekijään. Vanhempi kritisoi sosiaalityöntekijää, koska kokee hänen vaikuttaneen ei-toivottuun lopputulokseen olemalla osana päätöksentekoa. Kun vanhemmat saavat kohtuullisen nopeasti tarvitsemaansa apua ja ovat tyytyväisiä sopimukseen, he ovat todennäköisesti tyytyväisiä myös saamaansa palveluun. Sosiaalityöllä voidaan edistää ja tukea vanhempien päätöksentekoa eron jälkeisen arjen järjestämisessä, mutta päätöksenteon onnistuminen on kuitenkin ennen kaikkea kiinni vanhemmista itsestään. Sosiaaliturva 18/06 9

10 kärkiteema Minna Tarvainen Parhaimmassa tapauksessa vanhemmuus vahvistuu eron jälkeen lapsen elämässä, sanoo Heikki Koiso-Kanttila Erovanhempien tukikeskus Neuvosta. Vertaistuki kirkastaa erovanhemmuutta Eroauttamisessa on mietitty liian vähän sitä, minkälainen eroprosessi on luonteeltaan. Yhteiskunnan tarjoama apu on ollut enimmäkseen sosiaalitoimen antamaa neuvontaa ja lain edellyttämää sopimusten neuvottelua sekä niiden vahvistamista, kuvaa projektijohtaja Heikki Koiso-Kanttila. Tukea tarjotaan usein vasta silloin, kun expuolisot jo junnaavat syvällä keskinäisissä kahnauksissaan. Erovanhempien tukikeskus Neuvo Helsingin Laivurinkadulla tarjoaa apua eromyrskyyn joutuneelle jo eron varhaisessa vaiheessa. Lastensuojelun Keskusliiton luotsaaman keskuksen esitteessä komeilee pelastusrenkaan kuva: palveluilla pyritään suojelemaan erityisesti vanhemmuutta ja lasta. Lapselle suurin riski erossa on, että vanhemmuus vähenee, Koiso-Kanttila muistuttaa. Tuen avulla useimmat isät ja äidit kykenevät yhteistyöhön lapsensa parhaaksi riidoistaan huolimatta. Vanhemmuus voi jopa lisääntyä, jos vanhempia tuetaan. Lapsen elämästä sivussa ollut vanhempi voi löytää itselleen eron jälkeen aiempaa tärkeämmän ja läheisemmän roolin. Silloin erosta koituu myös jotain hyvää. kuva: Lea Suomine-Erhiö Tarvitaanko eron varhaisvaiheessa perinteistä avioeroasiantuntijuutta? Riittääkö terve järki ja lähimmäisen tuki auttamaan vanhempia tasapainon löytämisessä? Projektijohtaja Heikki Koiso-Kanttila, Erovanhempien tukikeskus Neuvo Vertaistuki selättää tiedon Eroneuvo-tilaisuuteen voi tulla hakemaan tietoa, kun pohtii eroa tai kun postiluukusta on juuri tipahtanut puolison jättämä erohakemus. Onpa sieltä etsinyt vastauksia sellainenkin, jonka avioliitto on päättynyt jo vuosikymmeniä sitten. Myös uusi puoliso tai omaiset ovat tervetulleita. Tiedon rinnalla tai oikeastaan sen ohi menee eron alkuvaiheessa kuitenkin toisten ihmisten kohtaaminen, Koiso-Kanttila sanoo. Tieto ei tavoita kuulijaa, jos mielessä vilisevät huolet ja pelot omasta selviytymisestä. Niistä on päästävä ensin puhumaan. Suurimpana kysymyksenä vielä projektivaihetta elävässä keskuksessa onkin selvittää vertaistuen mahdollisuudet. Vapaaehtoisten kanssa vapaudutaan Ammattilaisten rinnalla Neuvossa toimii vapaaehtoisia. He ovat omasta erostaan selvinneitä vanhempia, jotka antavat osallistujille toivonkipinän jo omalla esimerkillään.vapaaehtoiset ovat mukana Eroneuvo-tilaisuuksissa, joissa he ohjaavat pienryhmäkeskusteluja. 10 Sosiaaliturva 18/06

11 Vapaaehtoisilta puuttuu viranomaisleima, mistä on Koiso-Kanttilan mukaan etua. Kun ryhmissä ihmiset saavat puhua nimettöminä ja luottamuksellisesti, keskustelu kipeistäkin asioista on lähtenyt nopeasti liikkeelle. Tilanteeseen ei liity kokemuksia tai mielikuvia aiemmista asiakkuuksista.vertaistukijat eivät edellytä, että osallistujien pitäisi puhua jollakin tietyllä tavalla. Hyvää palautetta on tullut myös siitä, että ryhmässä kukaan ei sano, mitä pitäisi tehdä. Tuki tulee muilta ryhmäläisiltä. Vanhemman neuvo sen sijaan on ammattilaisten ohjaama vertaisryhmä niille, jotka haluavat pohtia eron vaikutuksia vanhemmuuteen perusteellisemmin. Kun oma kriisi hellittää, lasten tilanne alkaa huolestuttaa monia. Yhteishuoltajuuden järjestelyt ovat saattaneet karahtaa kiville. Ryhmissä paneudutaan erovanhempien väliseen vuorovaikutukseen kahdeksan te lan aikana. Asiakkaiden houkuttelu yhteistyötä Erovanhempien lisäksi Neuvossa on vieraillut perheneuvoloiden, päiväkotien, koulujen ja kirkon perheasiainkeskuksen työntekijöitä sekä lastenvalvojia. Tulevatko tänne asiakkaiksi niin sanotut oikeat ihmiset vai vain ne, jotka selviytyisivät muutenkin? Miten saada palveluihin vanhemmat, joilla on riski joutua huoltoriitoihin? Tässä yhteistyö muiden kanssa on tärkeää, Koiso-Kanttila sanoo. Myös yhteistyö eroperheitä auttavien järjestöjen ja virastojen välillä kaipaa tiivistämistä, jotta mahdollisimman moni saisi tarvitsemansa tuen. Kaikillehan ryhmämuotoinen apu ei edes sovi. Lähipiiri vertaisryhmän tilalle Tulevaisuutta pohtiessaan Koiso-Kanttila tähyää vertaistuen suuntaan: Tarvitaanko eron varhaisvaiheessa perinteistä avioeroasiantuntijuutta? Riittääkö terve järki ja lähimmäisen tuki auttamaan vanhempia tasapainon löytämisessä? Kun vertaistuelle saadaan luotua lujat ja toimivat rakenteet, ammattilaiset voivat keskittyä kriisiytyneiden erotilanteiden selvittelyyn. Koiso-Kanttila jatkaa pohtimalla, täytyykö vertaistuen edes olla järjestettyä vai olisiko aika modernisoida koko perhekulttuuri. Erot ovat sentään olleet yleisiä jo pari vuosikymmentä. Meillä on normit, miten pitää toimia perhettä perustettaessa. Vastaavia malleja kaivattaisiin myös erotilanteisiin. Silloin läheiset voisivat sanoa: Niin, te olette eronneet, mutta ei sinulla ole oikeutta tehdä noin lapsellesi ja entiselle puolisollesi. Et voi heittää ex-puolisoasi pihalle lastesi elämästä. Lisätietoja Lea Suoninen-Erhiö Eroperheiden lapsille apua vertaisryhmästä Lapset kokevat erossa eri asiat vaikeiksi kuin aikuiset. Heille tärkeisiin kysymyksiin paneudutaan eroperheiden lasten vertaisryhmissä. Miten ammattilainen voi käsitellä lapsen kanssa vanhempien eroa? Jyväskyläläinen lasten ja nuorten psykologi Sirkku Niemelä on miettinyt kysymystä jo pitkään. Viimeiset kaksi vuotta hän on kehittänyt erolasten ryhmätoimintaa, ohjannut lapsiryhmiä sekä kouluttanut lasten eroryhmien vetäjiä Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton Taikuri-projektissa. Vanhempien erotessa lapsilta odotetaan usein liian aikuismaista ihmissuhteiden käsittelyä. Miten löytää se kieli, jota lapset ymmärtävät. Tämä oli peruskysymys, kun aloin kehittää eroperheiden lasten auttamista. Niemelä kertoo, että osalle lapsista hankalista asioista ääneen puhuminen on jo sinällään vaikeaa. Eräskin 6-vuotias lapsi sanoi, että mä en uskalla kysyä ja ne ei halua vastata. On ollut aika hämmentävää huomata, kuinka epävarmoja lapset ovat vanhempiensa eron syistä. Lapsi tarvitsee syyn siihen, miksi vanhemmat eroavat. Jos vanhemmat eivät sitä hänelle suoraan kerro, lapsi keksii usein syitä itse ja syyttää erosta helposti itseään. Kaikkia asioita lapsi ei voi, eikä hänen tarvitsekaan ymmärtää. Lasta täytyy suojella eron raadollisuudelta. Perusasiat eron syistä riittävät. Psykologian lisensiaatti Sirkku Niemelän opillinen tausta on kehityspsykologia. Hän sanoo uskovansa lapsen auttamisessa yksinkertaisuuden voimaan. On löydettävä niin kuva: Lea Suoninen-Erhiö On ollut aika hämmentävää huomata, kuinka epävarmoja lapset ovat vanhempiensa eron syistä, psykologi Sirkku Niemelä kertoo. yksinkertaiset sanat ja välineet, että hankalatkin asiat tulevat kielen merkitsemiksi. Mitä suorempaa ja selvempää vuorovaikutus lapsen kanssa on, sitä parempi. Pahaan oloon auttaa selkiinnyttävä puhe. Lapsille riittää asioista useimmiten tunteiden päävärit, olennaisimmat asiat; luokittelu iloiseen ja surulliseen, hyvään ja huonoon, isoon ja pieneen ne ovat tunteiden päävärejä. Niemelän mukaan lapsille toisten eron kohdanneiden lasten kanssa yhdessä työskentely on luonteva tapa prosessoida asioita ja käsitellä tunteita. Lapset kokevat erossa eri asiat ongelmiksi kuin aikuiset. Ryhmissä lapset kysyvät toisiltaan mieltään askarruttavia kysymyksiä: Oliko sun molemmat vanhemmat kevätjuhlassa vierekkäin? Kun sä kerroit kavereille, et sun vanhemmat eros, niin kysykö ne pahoja kysymyksiä? Mihin se lähti se, kuka muutti pois? Miten eka joulu meni? Lasten eroryhmät on tarkoitettu noin 8 12-vuotiaille tytöille ja pojille. Ryhmässä harjoitellaan huolista puhumista erilaisten välineiden ja leikkien avulla. Samalla harjoitellaan sitä, ettei aina tarvitse olla huolissaan elämässä on myös paljon sitä tavallista arkea, vanhempien erosta huolimatta, Niemelä summaa. Lisätietoja Taikuri-projektista Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton sivuilla Sosiaaliturva 18/06 11

12 kärkiteema Sarjassa eri alojen asiantuntijat kommentoivat vaikeita asiakastapauksia. Sarja aloitettiin numerossa 11/06. Mitä pitäisi tehdä? kuva: Futureimagebank Vanhemmat ovat eronneet sopuisasti. Lapset asuvat äitinsä kanssa, mutta ovat tavanneet koko ajan isäänsä. Kaikki on hyvin, kunnes isä löytää uuden naisystävän. 12 Sosiaaliturva 18/06 Vanhemmat Maija (34 v.) ja Aaron (38 v.) ovat asuneet erillään vajaat kaksi vuotta avoliiton päättymisen jälkeen. Lapset Liisa (10 v.) ja Kalle (5 v.) ovat tavanneet isäänsä ja tapaamiset ovat sujuneet hyvin. Vaikka Maija ja Aaron ovat asuneet erillään, he ovat edelleen seurustelleet. Heidän välinsä ovat olleet lämpimät. Parisuhde päättyy äkillisesti, kun äiti saa lasten kautta tietää miehen seurustelusta. Aaron on alkanut seurustella äidin parhaan ystävän Kirsin kanssa. Lasten tapaamisista syntyy riita vanhempien välille. Maija ei anna Aaronin tavata lapsia eikä varsinkaan viedä heitä kotiinsa, jossa nykyinen seurustelukumppani Kirsi on yhdessä miehen kanssa viikonloppuisin. Aaron soittaa lastenvalvojalle varatakseen vastaanottoajan, koska hän ei ole saanut tavata lapsiaan 1,5 kuukauteen. Lastenvalvoja hankkii työparikseen sosiaalityöntekijän. He käyvät tilanteen läpi ja päätyvät siihen, että vanhempien on syytä tulla yhdessä keskustelemaan. Lastenvalvoja sopii Aaronin kanssa siitä, että vanhemmat tulevat yhteistapaamiseen. Aaron pyytää lastenvalvojaa olemaan yhteydessä Maijaan, koska tämä ei vastaa hänen puheluihinsa. Koska lastenvalvoja ei tavoita Maijaa puhelimitse, hän laittaa tälle kirjeellä tiedon varatusta ajasta lasten tapaamissopimusasiassa. Se on viiden viikon kuluttua. Maija soittaa muutamaa päivää ennen sitä. Hän syyttää entistä miestään seurustelun salailusta ja siitä, että nykyinen tyttöystävä oli ollut mukana yhdessä lasten tapaamisessa hänen tietämättään. Maija ei suostu yhteistapaamiseen Aaronin kanssa. Sovitaan, että hän tulee tapaamiseen yksin ja yhteinen tapaaminen järjestetään myöhemmin. Lastenvalvoja ja sosiaalityöntekijä tapaavat isää. Mies ei hyväksy sitä, että Maija vaatii häntä tapaamaan lapsiaan ilman Kirsiä. Hän kertoo viettävänsä vapaa-aikansa Kirsin kanssa. Mies on yrittänyt soittaa lapsille, mutta äiti on kieltänyt heitä puhumasta isälle. Työntekijät kertovat Aaronille, että he tapaavat myös Maijaa yksin ennen yhteistä tapaamista. Maija kertoo toimistossa pettymyksestään mieheen. Hän syyttää miestä siitä, että tämä on ollut avoliiton aikana paljon pois kotoa ja hän on ollut lapsista vastuussa. Miksi isän pitäisi nyt saada olla lasten kanssa? Äidin mielestä lapset eivät edes halua tavata isää, jos Kirsi tulee mukaan. Hän sanoo uuden suhteen tulevan aivan liian äkkiä lapsille. Työntekijät varaavat yhteisen ajan vanhemmille ja velvoittavat Maijaa tulemaan tapaamiseen lasten isän kanssa. Maijan kanssa puhutaan myös siitä, voisiko hän hakea itselleen apua, koska hän on selvästi kriisissä parisuhteen päättymisen vuoksi. Työntekijät tuovat esiin sen, että vanhempana toimiminen on kyettävä pitämään erillään parisuhdeasioista. Molemmat vanhemmat ovat vihdoin tapaamisneuvottelussa. Paikalla on lastenvalvoja ja sosiaalityöntekijä. Aaron alkaa kertoa, että ei ole saanut tavata lapsia, ja Maija puhuu päälle. Lastenvalvoja yrittää jakaa puheenvuoroja, mutta Maijan on vaikea pysyä hiljaa sitä aikaa, kun Aaron puhuu. Maija on katkera ja raivoissaan miehelle. Yhdessä yritetään etsiä ratkaisua. Maijan puheessa vilahtaa, että hän voisi suostua siihen, että lapset menevät vierailulle mummolaan Aaronin äidin luo, jonne Aaron voisi mennä heitä tapaamaan. Työntekijät sopivat vanhempien kanssa tästä tapaamisesta. Siitä ei tehdä kirjallista sopimusta, vaan lastenvalvoja kirjaa sovitut yksityiskohdat muistiinpanoihin. Tämän suullisesti sovitun isän ja lasten tapaamisajankohdan jälkeen päätetään tavata toimistolla uudelleen. Seuraavalla tapaamisella vanhempien kanssa käydään läpi isän ja lasten tapaamista. Se on sujunut hyvin. Vanhempien välit ovat edelleen kireät eikä Maija suostu antamaan lapsia viikonlopputapaamisiin. Hän vaatii valvottuja tapaamisia miehen äidin luona tai tapaamispaikassa. Aaron pitää Maijan vaatimusta kohtuuttomana eikä keskustelussa päästä eteenpäin. Lastenvalvoja ehdottaa Maijalle käyntiä perheasiainsovittelijan luona. Maija ei näe siihen mitään tarvetta. Työntekijät toteavat, että he eivät voi auttaa enempää, koska vanhempien kesken ei löydy ratkaisua. Miehelle kerrotaan, että hän voi hakea tapaamisoikeutta tuomioistuimesta. Leena Luoto on Helsingin kaupungin lastenvalvoja. Hän on laatinut tapauskuvauksen tyypillisestä lastenvalvojan kohtaamasta vanhempien erotilanteesta, jossa vanhemmat eivät pääse sopuun lasten tapaamisista.

13 Pirjo Vanhempia kannattaisi motivoida edelleen etsimään kompromisseja kuva: Panu Pälviä Vanhempien riitaisessa erotilanteessa on tärkeää huomioida lasten yksilölliset tarpeet ja vahvistaa yhteistyövanhemmuutta. Työmallimme keskeisiä toimintaperiaatteita ovat muun muassa nopea ajansaanti, neuvotteleva työote ja moniammatillinen tiimityöskentely, jossa sekä äidille että isälle ja lapsille on tarvittaessa oma sovittelija. Pyrimme tasapuoliseen, kompromisseja ja kolmansia vaihtoehtoja ja tunnetukea tarjoavaan palveluun. Tapauskuvauksessa tuntuu toimivalta työskentely työparina sekä se, että molempia vanhempia pyritään aktiivisesti saamaan mukaan yhteistyöhön. Jumiutuneessa tilanteessa onnistutaan pääsemään eteenpäin löytämällä pieni, konkreettinen kompromissiratkaisu vanhempien välille isä saa tavata lapsensa mummolassa. Hyödylliseltä näyttää myös vanhemmuus- ja puolisosuhteiden erillisyyden korostaminen. Hyvältä joskin Lipiäinen, psykologi, perheterapeutti Päivi Mäntylä-Karppinen, PsL, psykoterapian erikoispsykologi Tuula Sani, sosiaalityöntekijä, perheterapeutti Päijät-Hämeen perheneuvolan perheasiainsovittelijat Päijät-Hämeen perheneuvolan perheasiainsovittelijat ovat kehittäneet lapsikeskeisen perheasiainsovittelumallin. Heidän tapauskuvauksen kommentointinsa perustuu tähän työmalliin. ennenaikaiselta tuntuu myös ajatus tarjota äidille oma kanava hänen pettymystensä käsittelemiseksi. Mietimme myös vaihtoehtoisia toimintamalleja, kuten sitä, että isälle olisi tarjottu sovitteluvaihtoehtoa jo hänen ottaessaan puhelimitse ensimmäistä kertaa yhteyttä. Sovittelutyöskentely toimii parhaiten, kun eroon liittyvät konfliktit ovat akuutteja, eikä vanhempien vastakkainasettelu ole vielä lukinnut tilannetta. Entä olisiko äitiä ehkä ollut helpompi tavoittaa, jos isä olisi informoinut häntä yhteydenotostaan sosiaalitoimeen ja tiedottanut, että sieltä ollaan äitiin puhelimitse yhteydessä ja yhteyttä ottaisi mahdollisesti eri työntekijä, jonka kanssa isä on puhunut? Joka tapauksessa neuvotteluprosessissa on tärkeää varmistaa, että osapuolet lähtevät liikkeelle yhtä aikaa. Erillisissä puheluissa vanhemmille voitaisiin neuvotella kummankin kannalta olennaisista asioista ja esimerkiksi tarpeesta jakautua lyhyeen erilliskeskusteluun ennen yhteistä neuvottelua. Kun molemmat vanhemmat saataisiin vakuuttuneeksi siitä, että he ovat tulleet tasaveroisina kuulluiksi, yhteiskeskustelun jännittyneisyys todennäköisesti helpottuisi. Tämä auttaisi uusien vaihtoehtojen ja kompromissien löytämistä. Yhteiskeskustelun vastakkainasettelua ja huomion suuntaamista vanhemmuusrooleihin voisi helpottaa myös keskittyminen kummankin lapsen, Liisan ja Kallen, tarpeisiin ja toiveisiin muuttuneessa tilanteessa. Tarvittaessa työntekijä voi auttaa vanhempia asiantuntijapuheenvuoroilla valottaen tilannetta lasten näkökulmasta tai kertomalla muiden perheiden onnistuneista ratkaisumalleista. Vanhempien on tärkeää myös huomata ne toimivat ja myönteiset ratkaisut, joita he ovat jo lastensa kannalta tehneet. Ristiriitatilanteissa työntekijällä tulee olla keskustelussa aktiivinen työote. Hänen on hyvä huolehtia istunnon rakentavasta kulusta, kuten vuoropuhelun toimivuudesta rajaamalla ja jakamalla selkeästi puheenvuoroja, pitämällä taukoja sekä tarjoamalla erilliskeskusteluja istunnon kuluessa. Vanhempien keskusteluja olisi kannattanut jatkaa aloitetulla reitillä samalla kokoonpanolla, koska jo nyt oli orastavia merkkejä sopimusten löytämisestä; olihan lasten ja isän tapaaminen mummolassa onnistunut. Vanhempia kannattaisi motivoida edelleen etsimään uusia kompromisseja ja kokeilemaan pieniä arkisia uudelleenjärjestelyjä. Näitä kokemuksia voi taas yhdessä tarkastella seuraavissa keskusteluissa. Vanhempien olisi tärkeää saada tunnustusta erityisesti siitä, että he ovat onnistuneet helpottamaan lasten tilannetta ja toimimaan vanhempina yhteistyössä. Jos edellytyksiä uudelle yhteiskeskustelulle ei näistä toimista huolimatta löytyisi, vanhemmille voisi tarjota erilliskeskustelua oman työntekijänsä kanssa maaperän tunnustelemiseksi uuden yhteiskeskustelun pohjaksi. Sovittelijan eli työntekijän osa on kulkea vanhempien rinnalla, luoda heille vaihtoehtoja ja uskoa tulevaisuuteen sekä kannatella heitä pitkäjänteisesti, kun muutostilanne nostaa pintaan vaikeat tunteet. Sosiaaliturva 18/06 13

14 Tunnetason kriisi Maijan ja Aaronin suhde on jatkunut seurusteluna eron jälkeen. Suhde on ollut erosta huolimatta toimiva ja mahdollistanut osittain vanhojen, tuttujen kuvioiden jatkumisen. Lopullisen eron väistämättömyys tulee eteen, kun miehellä on uusi naisystävä, Kirsi. Maija on pettynyt entiseen mieheensä ja loukkaantunut ystävättärelleen, jonka kokee vieneen it- Marian Tuomi, Turun kaupungin lastenvalvoja Esitietojen perusteella ei perusteita valvottuihin tapaamisiin Tapauskuvauksessa lasten tapaamisongelmat vaikuttavat tavanomaisilta sikäli, että äidin kielteinen suhtautuminen provosoitui isän uudesta seurustelusuhteesta. Äiti on yhä kiinni parisuhteessa, mutta tiedot isän puolelta puuttuvat. Kyse näyttää olevan pikemminkin myöhentyneestä eroprosessoinnista ja äidin moraalisesta moitteesta kuin tapaamisoikeuden muutosriidasta. Kun lisäksi hienovarainen pieteetti seurustelukumppanin debyytissä on unohtunut, sovitteluun näyttäisi olevan tarvetta. Kun kuvauksesta ei ilmene, onko tapaamisista Maija Auvinen, oikeustiet. tri, varatuomari, Tampere koskaan vahvistettu sopimusta, oletan vanhempien toimineen keskinäisen sopimuksen varassa. Lastenvalvojan työskentely tapaamisten selvittämiseksi on käynnistynyt melko hitaasti. Jos lastenvalvojan ja isän mahdollisen asianajajan ponnistelujen jälkeen äiti yhä vaatisi oikeudessa tapaamisten määräämistä valvotuiksi taikka isä puolestaan tapaamisia ilman valvontaa, riita saisi oikeudellisen muodon. Vaatimusten ja vastauksen perusteet kartoitettaisiin valmisteluistunnossa ja vanhemmille tarjottaisiin virallisfoorumi tunteiden tuuletukseen. Parisuhde- ja moraalikysymyksiä ei oikeudessa juuri käsiteltäisi. Istunnossa esiteltäisiin tapaamisoikeus lapsen perusoikeutena ja muistutettaisiin, että tapaamiset olivat jo pitkään sujuneet ongelmitta. Kun huolta lasten hyvinvoinnista ja tapaamisturvallisuudesta ei olisi nähtävissä, vanhemmille perusteltaisiin oikeuskäytännöllä, ettei esitietojen perusteella ole perusteita valvottuihin tapaamisiin. Tämä viesti saattaisi mennä perille, sillä osa vanhemmista hyväksyy oikeuden puheen arvovaltaisemmaksi kuin sovittelijoiden ja eroauttajien. Tilanteen rauhoittamiseksi saatettaisiin oikeudessakin ehkä päästä samantyyppiseen lyhytaikaiseen väliaikais- tai kokeilusopimukseen, jollaista sosiaalitoimen ehdotuksesta oli kokeiltu. Sellaista säännöstä ei ole, jonka perusteella tuomioistuin voisi velvoittaa vanhemmat avioliittolain mukaiseen perheasioiden sovitteluun tai muuhun erilliseen sovitteluun. Pikkulapsia tuomioistuimessa tuskin kuultaisiin. Jos sopuun ei päästäisi eikä asiaa heti ratkaistaisi, tuomioistuin pyytäisi sosiaalitoimelta selvityksen. Pyynnössä se voisi esittää yksilöityjä kysymyksiä. Selvitys olisi luonteeltaan olosuhdeselvitys, jossa selostettaisiin myös lasten kokemukset, tarpeet ja toiveet. Aika ja tilanteen prosessointi ehkä pehmittäisivät vanhempien asenteita. Oikeudessa ratkaisu tehtäisiin kokonaistodistelun varassa. seltään miehen. Jos erossa on jätetty hoitamatta päättyneen parisuhteen menetykset ja tunteet suru, pettymys ja viha, niillä on taipumus siirtyä muihin asioihin, kuten lasten tapaamisiin. Tapaamisongelmat ovat tavallisia, mutta vaikeita ja vanhempia hätäännyttäviä asioita. Mitä varhaisemmin apua pystytään antamaan ja näin puuttumaan vanhempien eron kriisiytymiseen, sitä paremmin lasten pahoinvointia voidaan ehkäistä. Apua hakevien vanhempien pitäisi päästä tapaamaan työntekijöitä mahdollisimman nopeasti. Tämä saattaisi estää juuttumisen tunnetason kriisiin. Jos asiakas on erityisen hätääntynyt tai muutoin suuressa kriisissä, työntekijän on selvitettävä perheen hätää. Samalla hänen pitää asettaa rajoja kaaoksessa olevan asiakkaan vaatimalle huomiolle. Liiallinen huolehtiminen viestittää asiakkaalle, ettei hän selviä yksin. Sopiva määrä ahdistusta auttaa asiakasta, koska silloin hän pohtii asioitaan ja ratkaisujaan. Lasten huolto- ja tapaamissopimusten teko riitaisissa tilanteissa vie aikaa ja vaatii työntekijältä paljon. Työntekijään kohdistuva paine helpottaa, jos mukana on työpari, jonka kanssa perheen asioista voi keskustella neuvottelun ulkopuolella. Osa vanhemmista saa helpotusta jo siitä, että heidät otetaan vakavasti ja heitä ymmärretään. Työntekijät voivat auttaa vanhempia olemaan kosketuksissa omiin tunteisiinsa. Tunteiden tunnistaminen on tärkeää, jottei olisi niiden vietävänä. Alussa voidaan tavata vanhempia erikseen. Henkilökohtainen aika saattaa auttaa vanhempaa puhumaan tunteistaan, ja näin tuoda hänelle helpotusta. Vanhempia voidaan auttaa rauhoittumaan kyselemällä perheen asioista. Kun työntekijä saa ymmärrystä perheen tilanteeseen, hän voi tehdä asiassa päätelmiä ja mahdollisesti löytää jonkin keinon, jolla auttaa perhettä. Esimerkkitapauksessa vanhemmat eivät päässeet sopuun. Aina työntekijät eivät onnistu auttamaan riitaisessa tilanteessa. Joskus lastenvalvojien tai erosovittelijoiden on vain todettava oma avuttomuutensa tilanteessa, jossa vanhemmat näyttävät uhraavan lapsensa omien ongelmiensa takia. 14 Sosiaaliturva 18/06

15 vanhustyö Kaarina Helenius Nykyiset päihdepalvelut on suunniteltu työikäisille eivätkä ne sellaisinaan sovellu ikäihmisille. Olen suunnitellut heille oman hoitopolun, jossa otetaan huomioon ikäihmisten tarpeet. Päihdehoidon polku ikäihmisille Päihdehoitopolun alussa vanhuspalvelun sosiaaliohjaajalle tulee tieto päihdeongelmaisesta henkilöstä, ja hän lähtee kotikäynnille. Kotikäynnillä lähityöntekijät kartoittavat henkilön päihteiden käytön määrän ja keston fyysisen ja psyykkisen tilan hoitoon saattamisen kiireellisyyden oman halukkuuden avun saantiin ja mahdolliseen hoitoon saattamiseen ravinnon saannin asuinolot kaveripiirin, juomaporukan osuuden ja mahdollisen taloudellisen hyväksikäytön yhteydet omaisiin ja tukea antaviin ystäviin. Päihdeongelmaisten kanssa työskenteleviä lähityöntekijöitä tulisi esimerkiksi Helsingissä jokaisella alueella olla vähintään kaksi, jolloin he voivat tarvittaessa tehdä myös parityötä. Sosiaaliohjaaja voi harkintansa mukaan kutsua ambulanssin tilata A-klinikan arvioivan sairaanhoitajan kotikäynnille kutsua paikalle SOS-auton ottaa yhteyttä virka-aikana mielenterveyspäivystykseen tai psykiatrian poliklinikoiden neuvontapalveluun. Sosiaaliohjaaja voi myös ottaa asiakkaan itse palveluohjauksen piiriin ja tukea häntä. Yhdessä he tutustuvat alueella toimiviin päiväpaikkoihin ja vertaisryhmiin ja selvittelevät asiakkaan asioita. On arvioitu, että vuonna 2015 on 1,4 miljoona yli 60 vuotiasta, joista viisi prosenttia eli on päihdeongelmaisia. Ikäihmisten päihteiden käyttö lisää heidän somaattisia ja psyykkisiä ongelmiaan kuten ruokahaluttomuutta, univaikeuksia, verenpainetta, sydämen toimintahäiriöitä, muistihäiriöitä sekä yleistä ahdistuneisuutta. Lääkkeiden ja alkoholin yhteisvaikutus aiheuttaa ennenaikaisia kuolemia. Päihteitä käyttävät ikäihmiset ovat lisääntyvä joukko sairaaloiden päivystyksessä. Tilastoihin ja ikäihmisten päihdehaittoihin ja -hoitoon voi tutustua osoitteessa Kaarina Helenius on Helsingin sosiaaliviraston pohjoisen sosiaali- ja lähityön vanhusvastuun vs. sosiaalityöntekijä. Hän on suunnitellut yli 65- vuotiaille oman päihdehoitopolun. Hän esitteli polkunsa Pääkaupunkiseudun Osaamiskeskuksen Soccan koulutustilaisuudessa Ilkeät ongelmat vanhussosiaalityössä Ikääntyneiden päihdehoidosta ei suoriudu mikään sektori yksin, vaan tarvitaan koko hoitoketjun vahvaa yhteistyötä. Kehittämässäni päihdehoidon polussa on uutuutena A-klinikalta tuleva apu eli arvioiva sairaanhoitaja. Sosiaaliohjaaja tai kotihoidon työntekijä voi tilata hänet kotikäynnille ja toimia sairaanhoitajan työparina kotikäynnillä. Samainen hoitopolku soveltuu myös kotihoidon päihdeasiakkaille. Arvioiva sairaanhoitaja liikkuu autolla tekee yhteistyötä sosiaaliohjaajien ja kenttähenkilökunnan kanssa arviointitilanteissa tekee ammatillista seulontaa tarkistaa asiakkaan yleistilan lähettää asiakkaan saamillaan valtuuksillaan katkolle tai hankkii hänelle jokin hoitopaikan. Katkaisuhoitoa ikäihmisille Useimmiten ensimmäiseksi tarvitaan katkaisuhoitojakso, jotta asiakkaan kanssa voidaan aloittaa kotona yhteistyö. Katkaisuhoitojakso olisi hyvä olla pari päivää pitempi ikäihmisille kuin työikäisille. Hoidossa pitäisi olla mahdollisuus lääkärin valvomaan sairaanhoitoon ja seurantaan. Hoitoympäristön pitäisi olla esteetön liikkumiseen apuvälineiden varassa. Helsingin sosiaaliviraston pohjoisella alueella on Malmin sairaalassa ollut neljä miespaikkaa varattuna katkaisuhoitoon, mutta ne on lakkautettu. Kotiutus yhteistyössä sosiaaliohjaajan kanssa Katkaisuhoidon aikana arvioidaan asiakkaan kotona selviytymistä. Mikäli asiakas ei ole kotiutuskuntoinen, hoitoa jatketaan esimerkiksi vanhainkodissa tai vastaavassa parisen viikkoa. Hoitoon sisällytetään yksilö- ja ryhmäkeskusteluja. Kotiutus pitää tehdä yhteistyössä sosiaaliohjaajan kanssa. Hoitojakson aikana on tehty jo tiiviisti yhteistyötä. Yhteistyöhön liitetään mahdollisesti neuvottelu, jossa kartoitetaan moniammatillisesti palveluohjauksen tukemisen alueet. Kotiutettaessa sosiaaliohjaaja on vastaanottamassa asiakastaan. Vanhuspalvelun sosiaaliohjaajat ovat kertoneet, että yksikin tyhjä päivä kotona hoitojakson jälkeen saattaa viedä pohjan koko hoidolta ja asiakas liukuu tuttuun elämisenmalliin. Joskus juovat kaverit ehtivät asiakkaan luo ennen sosiaaliohjaajaa, jos hänellä ei ole tietoa kotiutuksen tarkasta ajankohdasta. Sosiaaliohjaaja hoitaa palveluohjauksen Sosiaaliohjaajan työskentelymallina on palveluohjaus, jonka raamit on suunniteltu jo hoitojaksolla. Sosiaaliohjaaja tukee asiakasta elämänhallintaan ja pyrkii asiakkaan kanssa rakentamaan raittiutta tukevia verkostoja. Hän rakentaa asiakkaan kanssa ammattillista ja omaisten tukiverkostoa ja ohjaa asiakasta vertaistyhmiin, päivätoimintaan tai muuhun alueella valmiina olevaan toimintaan. Hän voi mennä muutaman kerran asiakkaan kanssa näihin paikkoihin tai saattaa hänet niihin. Hän ohjaa myös asiakasta kodinhoidollisissa toimissa ja asioiden selvittelyissä. Aluksi tuki on tiivistä, mutta pikkuhiljaa ohjaaja vähentää käyntejään. Sosiaaliturva 18/06 15

16 näkökulma jos minulta kysytään kolumni Hyvää kilpailukykyä Ruotsin Elinkeinoelämän johtaja vaati Pohjola-Norden-yhdistysten seminaarissa Pohjoismaita keskittymään siihen, että yritykset voivat hyvin. Sammon Björn Wahlroos kertoi taas kerran: Yritysten tehtävä on luoda arvoa omistajilleen. Ei ole muita tehtäviä. (HS ). Herrat olivat kokoontuneet pohtimaan pohjoismaisen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn yhteensovittamista. Lehtijutusta ei kuitenkaan noussut esiin vaatimus keskittyä siihen, että ihmiset voivat hyvin. Ei sekään, että valtion ja kuntien tehtävä on luoda arvoa omistajilleen. Tai se, että valtion ja kuntien asia on ohjata ja valvoa yrityksiä. Kati Peltola on 65-vuotias kansalaisaktiivi, entinen sosiaalikeskuksen johtaja. Hyvinvointi syntyy kuitenkin siitä, että yritykset tuottavat kuluttajille hyviä palveluja ja tavaroita, turvaavat työntekijöilleen kunnolliset palkat ja työolot, huolehtivat luonnon ja yhteiskunnan hyvinvoinnista ja käyttäytyvät kaikin puolin nätisti ja sivistyneesti. Mitä enemmän yritykset kasaavat hyötyä vain omistajilleen, sitä vähemmän hyötyjä riittää muille. Luulisin, että seminaarissa puhuttiin muistakin kuin omistajien hyödyistä. Raimo Sailas oli ainakin vaatinut toimintaa heti ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Otetaanpa esimerkiksi Fortum, jonka osakkeiden enemmistö on Suomen valtion eli suomalaisten yhteisomistuksessa. Fortum kerää voittoja johtajiensa ja suomalaisten lisäksi vähemmistöomistajina oleville ulkomaalaisillekin ja toimii myös muissa maissa. Mitenkäs Fortum keskittyy Wahlroosin määräämään ainoaan tehtäväänsä eli arvon luomiseen meille omistajilleen? Jos ilmastonmuutosta voi hillitä energian säästämisellä ja energiatuotannon muutoksilla, Fortumin ja muiden energiantuottajien pitäisi keskittyä näihin asioihin. Energian hintaa on myös nostettava, jos sen käyttöä halutaan vähentää. Hyvinvointivaltiossa hintapolitiikan pitää kuitenkin suosia välttämätöntä pienkäyttöä ja rajoittaa suurkäyttöä. Siis toimia päinvastoin kuin nyt. Valtio voisi rahoittaa ilmastoa turmelevan energiatuotannon ja suurkulutuksen haittaveroilla pienituloisten ihmisten tuloveron alennusta ja hyvinvointipalvelujen työpaikkoja. Haittaveroilla rahoitettu hyvinvoinnin kasvu vähentäisi sekä sosiaalista pahoinvointia että myös pahoinvoinnin kustannuksia. Tästä syntyisi hyvä kierre. Kun haittavero tuottaisi haluttua tulosta eli vähentäisi energiahaittoja, sen tuotto alenisi. Sillä aikaansaatu yleinen hyvinvoinnin ja hyvää tuottavien työpaikkojen lisäys olisi kuitenkin jo vahvistanut niitä hyvinvointivaltion perustuksia, joiden varassa Pohjoismaat ovat nytkin maailman valtioista kilpailukykyisimpiä. Anu Uhtio on Adoptioperheet ry:n toiminnanjohtaja ja adoptoidun ja biologisen lapsen äiti. PARAS-HANKE Kunnallisen sosiaalipolitiikan asiantuntijaryhmä: Paras-hankkeen tulee osoittaa suuntaa kohti laajaa hyvinvointivastuuta 16 Sosiaaliturva 18/06

17 Palstalla sosiaalipalveluiden käyttäjät kertovat ajatuksiaan sosiaalipalveluista. Miten sosiaalitoimi palvelee adoptiota haluavia perheitä? Adoptioneuvontaa antavat kuntien sosiaalityöntekijät ja Pelastakaa Lapset ry. Kunnissa ei useimmiten ole neuvontaan erikseen työntekijää, vaan sitä hoidetaan tavallisesti lastensuojelun ohessa. Yleensä työntekijän muut työt ovat kiireellisempiä ja sosiaalitoimi on muutenkin aliresursoitu; siksi adoptioneuvontaan on pitkät jonotusajat, jopa 1,5 vuotta. Tietämäni mukaan sosiaalityöntekijät kuitenkin pitävät adoptioneuvonnasta. Se on positiivista työtä verrattuna heidän muihin tehtäviinsä. Pienissä kunnissa työntekijöillä ei useinkaan ole adoptioista erityisosaamista, koska asiakkaita tulee melko harvoin. Ulkomailta adoptoidaan noin 300 lasta vuodessa. Kotimaan vierasadoptioita on vuodessa. Koulutuksiin ei ole aikaa tai rahaa. Asiakkaat saattavat saada neuvonnasta puutteellista tietoa, jota he täydentävät valmennuskursseilla. Niitä ei pitkien etäisyyksien maassa kuitenkaan pystytä tuomaan lähelle kaikkia adoptiota haluavia. Netti ja lisääntyvässä määrin julkaistavat kirjat ovat helpottaneet tiedonsaantia. Monesti ihmiset tietävät adoptiosta enemmän kuin heitä neuvova työntekijä. Toki asiantuntija pystyy arvioimaan vanhemmuuden edellytyksiä ja se on hänen tärkeä tehtävänsä. Viime vuosina on kehitetty adoptiokuraattoritoimintaa. Kaksi kuraattoria neuvoo ja tukee adoptioperheiden lisäksi sekä lasta odottavia vanhempia että heidän kanssaan työskenteleviä ammattilaisia. Entä adoptioperheitä? Monet vanhemmat kaipaisivat tukea myös adoption vahvistamisen jälkeen. Vertaistuki vastaa osin tuen tarpeisiin. Esimerkiksi adoption jälkeen voi masentua. Adoptio ei ole lapsettomuuden hoitokeino, vaan biologisen lapsettomuuden käsittelemiselle voi olla tarvetta myös lapsen jo saavuttua perheeseen. Pitkän prosessin mukanaan tuomat odotukset sekä itselle vanhempana että lapselle voivat olla epärealistisia. Yhä enemmän näistä vaikeistakin tunteista on alettu puhua. Joillain lapsilla tulee eteen niin hankalia ongelmia, että lastensuojelun apuakin tarvitaan. Adoptioperheet ovat uusi ja toistaiseksi pieni asiakasryhmä ja siksi auttamiskeinojen löytäminen voi vaatia pohdintaa. Kaikessa työskentelyssä on äärimmäisen tärkeää olla erottamatta perheenjäseniä toisistaan lapset ovat jo ainakin kertaalleen tulleet hylätyiksi. Adoptioperheet ry yhdessä muiden adoptiotoimijoiden kanssa järjestää tästä asiasta ensi helmikuussa seminaarin sosiaalialan ammattilaisille. Miten vanhempia kohdellaan? Ensimmäistä lasta adoptoidessa neuvonta kestää vähintään puoli vuotta, mutta yleensä vuoden verran. Sosiaalityöntekijällä ja vanhemmilla on keskimäärin 6 8 tapaamista. Kansainvälistä adoptiota varten sosiaalityöntekijä tekee laajan kotiselvityksen, joka on adoptioprosessin tärkein dokumentti. Sitä tarvitaan, kun haetaan adoptiolupaa kansainvälisten lapseksiottamisasioiden lautakunnalta ja kun asioidaan lapsen syntymämaan kanssa. Useimmat ihmiset jännittävät adoptioneuvontaa ja kotiselvityksen tekemistä. Se on yleensä ensimmäinen pitkä prosessi, jossa he ovat arvioinnin kohteena vieläpä hyvin henkilökohtaisista asioista. Tilanne on ristiriitainen toisaalta vanhempia neuvotaan, mutta samalla heitä myös arvioidaan. Vanhemmiksi haluaville adoptio on niin tärkeä asia, että he eivät ehkä uskalla valittaa epäasiallisesta kohtelusta. Monet haluavat myöhemmin adoptoida lisää lapsia. Tämäkin hillitsee kielteistä palautetta. Miten adoptioperheiden asemaa pitäisi parantaa? Neuvontaan tarvittaisiin resursseja, jotta ihmiset eivät joutuisi odottamaan lasta vuosikausia. Monilla yhteen adoptioprosessiin menee 3 4 vuotta. Tätä on usein edeltänyt pitkä harkinta, ryhtyäkö yrittämään adoptiota. Pitkä odotus stressaa tulevia vanhempia ja voi aiheuttaa sen, että sisarukset lapselle jäävät saamatta. Elokuun alusta tuli voimaan uudistus, jonka mukaan adoptiovanhemmat saavat lapsen iästä riippumatta olla hoitovapaalla kunnes lapsi on ollut perheessä kaksi vuotta tai aloittaa koulun. Kotihoidontukea tälle ajalle saa kuitenkin vasta ensi huhtikuun alusta. Vuoden alusta adoptioperheiden vanhempainvapaaseen tulee 20 lisäpäivää, mikä kasvattaa vapaan 200 päivään. Biologisilla vanhemmilla kausi on 263 päivää. Tämä on nurinkurista, kun ajatellaan adoptiolasten taustaa ja tarvitsevuutta. Vuoden alusta biologisten äitien äitiyspäivärahaprosentti palkasta nousee 90:een, mutta adoptioäitien ei. Adoptioperheitä pitäisi kohdella samoin kuin muitakin perheitä. Suomalaiseen lastensuojelun palettiin pitäisi saada lastensuojelullinen adoptio. Tämän olisi pitänyt olla lastensuojelulakiesityksessä. Joillekin lapsille adoptio olisi heidän etunsa mukainen. Paras-hanke keskittyy palvelurakenteiden uudistamiseen. Huoltaja-säätiön Kunnallisen sosiaalipolitiikan asiantuntijaryhmän mielestä pelkästään palveluorientoitunut uudistus toteuttaa kunnan perustehtävää huonosti. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat vain yksi keino varmistaa väestön hyvinvointi. Kunnilla on palveluiden järjestämisen lisäksi laaja vastuu kuntalaisten hyvinvoinnista. Se toteutuu kunnan eri toimintojen kokonaisuudessa ja yhteistyössä kolmannen sektorin, yksityisten palvelutuottajien ja valtion alue- ja paikallisviranomaisten kanssa. Kunta- ja palvelurakennetta uudistettaessa on varottava, ettei palveluiden tuottamista irroteta paikallisen hyvinvointipolitiikan toteuttamisesta. Kannanotto verkossa Sosiaali- ja terveysministeriö Paras-hankkeesta: Uudistuksella yhdenvertaiset palvelut kansalaisille Sosiaali- ja terveysministeriön tärkein tavoite kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa on sosiaalisten perusoikeuksien varmistaminen ja edistäminen. Väestön terveys ja hyvinvointi sekä laadukkaat palvelut tulee turvata asuinpaikasta riippumatta. Uudistuksen lähtökohta sosiaali- ja terveydenhuollossa on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä väestöpohjan ja yhteistyön vahvistaminen palvelujen järjestämisessä. Vaikka rakenteita muutetaan ja palvelujen järjestämispohjaa laajennetaan, ei palveluita ole tarkoitus keskittää, vaan turvata edelleen lähipalvelut. Ministeriön mielestä sosiaalihuolto ja perusterveydenhuolto tulee järjestää eheänä kokonaisuutena. Tavoitteet saavutetaan, kun kuntarakennetta ja rahoituspohjaa vahvistetaan, kuntien yhteistyötä tiivistetään sekä palvelurakennetta ja palveluverkon kattavuutta järkeistetään. Lisäksi toimintatapoja on uudistettava. Sosiaali- ja terveysministeriön Paras-tiedote Sosiaaliturva 18/06 17

18 lastensuojelu Tarja Heino, Tuula Kuoppala & Salla Säkkinen Paras-hankkeesta tietävät kaikki kuntapäättäjät, mutta mitä heidän pitäisi tietää lastensuojelun edellyttämästä palvelurakenteesta? Paras ja lastensuojelu parasta lastensuojeluun! Suuri osa lapsista voi hyvin, mutta ero pahoinvoiviin lapsiin on jyrkentynyt, kuilu kasvanut. Jo Mikä lapsiamme uhkaa? -raportti vuodelta 2001 kertoi, että lapsiperheiden arkea raamittavat tekijät olivat 1990-luvulla entistä ankarampia. Tuloerot olivat kasvaneet, lapsiperheiden toimeentulo heikentynyt, asumiskulut kasvaneet ja lasten osuus köyhyysrajan alapuolella elävistä ihmisistä lisääntynyt. Kehitys ei ole vaihtanut suuntaa 2000-luvulla. Lapsiperheiden tulonsiirrot ovat kohdelleet huonosti yksinhuoltajaperheitä, ja erityisesti monilapsisia yksinhuoltajaperheitä. Lasten määrä toimeentulotukea saaneissa yksinhuoltajien perheissä ei ole vähentynyt, vaikka toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien määrä ja myös lasten määrä toimeentulotukea saaneissa kahden huoltajan perheissä on selvästi vähentynyt. Lasten määrä on jopa lisääntynyt monilapsisissa toimeentulotukea saaneissa yksinhuoltajaperheissä. Toimeentulotukea saaneissa lapsiperheissä oli lasta vuonna 2004, ja heistä noin joka toinen asui yhden aikuisen perheessä. Vuonna 2005 oli lastensuojelun avohuollon asiakkaana jo lasta ja nuorta, 5,4 prosenttia alle 18-vuotiaista. Kasvun on nähty kertovan lasten pahoinvoinnin lisääntymistä. Toisaalta, yhä useampi lapsi on päässyt hyvinvointipalvelujen piiriin! Stakesissa selvitettiin kasvun syitä. Päädyttiin useisiin selityksiin. Kysymys näyttää olevan monenlaisista laskuva: Futureimagebank 18 Sosiaaliturva 18/06

19 ten ja perheiden vaikeuksista ja niiden näkymisestä lasten pahoinvointina. Työkäytännöt ovat muuttuneet ja yhteistyö lisääntynyt. Avohuollon asiakkuus on myös yhä pitkäaikaisempaa. Tilannetta selittävät myös erilaiset tilaston keruuseen ja tekniikkaan liittyvät seikat. Lapset eriarvoisessa asemassa eri puolilla maata Kuntien väliset erot ovat huomattavia: lastensuojelun avohuollon asiakkaana olevien lasten suhteellinen määrä vaihtelee 0,1 prosentista 14,7 prosenttiin. Alueellinen eriarvoistuminen ja palvelujen kirjo on lisääntynyt. Lapset ovat saatavan avun suhteen eriarvoisia maan eri osissa. Lastensuojelun avohuollon asiakasmäärät vaihtelevat maakuntien välillä. Keski-Suomessa on avohuollossa runsaasti lapsia ja nuoria. Pohjanmaalla tilastoitua asiakkuutta on vähemmän. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen ja huostaanotettujen lasten määrissä on myös suuria alueellisia eroja, ja ne ovat olleet melko pysyviä. Pohjanmaalla on vähiten sijoitettuja lapsia; väestöön suhteutettuna vain noin 0,4 prosenttia, kun Uudellamaalla vastaava osuus on 1,4 prosenttia. Etelä-Karjalassa ja Päijät-Hämeessä on myös varsin korkeat sijoitusluvut. Myös perhehoidon järjestämisessä, sijaisperheiden saatavuudessa ja käytössä on suuria alueellisia eroja. Kuntakohtaisesti perhehoidon käyttö vaihtelee 5 90 prosenttiin ja alueellisesti, maakunnittain tai maakuntaa pienemmillä alueilla prosenttiin. Uudellamaalla ja Etelä-Karjalassa lasten sijoituspaikka on useammin laitos kuin perhe, kun taas pohjanmaalainen käytäntö on ollut päinvastainen. Tilastojen ja tutkimuksen perusteella ei voi sanoa, missä määrin erot heijastavat kulttuurisia ja toimintakäytäntöjen eroja ja mikä osuus sijaispalvelujen rakenteella ja tarjonnalla on vaihteluun. Tuskin eroja kuitenkaan voidaan selittää lasten tarpeella sillä, Avohuolto ei voi toimia pelkästään sosiaalityön varassa. Lapset ja perheet tarvitsevat muitakin palveluja päivähoidosta erityisopetukseen, terapioista harrastuksiin. Tarja Heino, erikoistutkija, valtiotieteiden tohtori, Stakes Salla Säkkinen, kehittämispäällikkö, valtiotieteiden maisteri, Stakes Tuula Kuoppala, suunnittelija, sosiaalipolitiikan opiskelija, Stakes että pohjanmaalaisten lasten tarpeisiin vastaa parhaiten perhehoito ja vaikkapa pääkaupunkiseudun lasten tarpeisiin laitoshoito. Avohuolto jäänyt sosiaalityön varaan Avohuolto on jäänyt paljolti sosiaalityöntekijöille ja sosiaalityön sekä tilastoissa näkymättömän perhetyön varaan. Tilanteen vakavuus tulee näkyviin kun muistaa, että keskimäärin joka kolmas lastensuojelun sosiaalityöntelijä on sijainen tai epäpätevä. Paikalliset vaihtelut ovat suuria on kuntia, joissa ei ole virkaan saatu ainuttakaan pätevää sosiaalityöntekijää ja on työyhteisöjä, joissa vaihtuvuus on pientä. Avohuolto ei voi toimia pelkästään sosiaalityön varassa. Lapset ja perheet tarvitsevat muitakin palveluja päivähoidosta erityisopetukseen, terapioista harrastuksiin. Avohuollon tukitoimista pahimmin on kärsinyt lapsiperheiden kodinhoitoapu. Se on vähentynyt jatkuvasti luvun alusta lähtien.vuonna 1990 apua sai lapsiperhettä, mutta vuonna 2005 enää perhettä. Yksityiset lasten- ja kodinhoitopalvelut ovat kalliita eikä kunnallista kodinhoitoapua riitä eri tavoin avuttomien ja uupuneiden vanhempien tarpeeseen. Kuitenkin erilaisissa vaikeuksissa olevat vanhemmat tarvitsisivat apua juuri arjen pyörittämiseen. Tukihenkilöiden käyttö vähentynyt Vapaaehtoisten auttajien kuten tukihenkilöiden saatavuus ja käyttö on myös vähentynyt. Esimerkiksi pelkästään Tampereella tukihenkilöä tai tukiperhettä jonotti vuoden 2005 lopussa 101 lasta eli noin 13 prosenttia asiakaslapsista. Osin tilanne johtuu siitä, ettei kunnilla ole ollut riittäviä voimavaroja rekrytoida ja kouluttaa tukihenkilöitä. On kuntia, joissa tukihenkilöitä ei käytetä lainkaan eikä edes seurata tarvitsijoiden määrää. Tukihenkilö- ja tukiperhepalveluista ei enää myöskään kerätä valtakunnallista tietoa. Kunta- ja palvelurakenneuudistus ja uudistuva lastensuojelulaki vaikuttavat lastensuojelun palveluja tehtävärakenteeseen ja toivottavasti myös päinvastoin lasten tarpeet vaikuttaisivat palvelurakenteeseen. Paras-hanke edellyttää kunnilta suunnitelmia uudistuksen toimeenpanosta mennessä. Kuntien tulee muodostaa yhteistoiminta-alueita asukkaan väestöpohjalle, kun taas laajaa väestöpohjaa edellyttäviä palveluja varten maa jaetaan erikoissairaanhoitolain 7 :ssä tarkoitettuihin kuntayhtymiin, johon jokaisen kunnan tulee kuulua. Kunta voi antaa kuntayhtymälle myös muita tehtäviä, kuten perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvät sosiaalipalvelut sekä laajaa väestöpohjaa edellyttävät seutu- tai aluetasolla tuotettavat sosiaalihuollon palvelut. Kun keskustellaan kuntayhtymälle annettavista palveluista, on syytä koota sekä tehdyt selvitykset että lastensuojelun paikalliset voimat. Paras-suunnitelmaa muotoiltaessa voi jättää tilaa prosessille, jossa tuotetaan uuden lastensuojelulain edellyttämä lastensuojelusuunnitelma. Ehkäpä nyt olisi saumaa keskittyä etsimään ja luomaan myös toisia tapoja koordinoida ja johtaa monitoimijaista ja monen hallintokunnan toimintoihin sijoittuvaa verkostoa, joka tosiasiassa muodostaa lastensuojelun palvelurakenteen. Terveyspiirin kuntayhtymään sijoittuvista lastensuojelun erityispalveluista ei juuri ole kokemuksia, mutta sitä enemmän on pelkoja ja uhkakuvia. Osmo Soininvaara on eduskuntakeskustelussa jopa esittänyt huostaanottojen valmistelun siirtämistä terveyspiiriin. Monivuotisessa VEP Verkostoituvat erityispalvelut -hankkeessa tehtiin varsin laajaa ja perusteellista selvitystyötä, jonka mukaan palvelurakenteita ei tulevaisuudessakaan pitäisi muodostaa yhden mallin mukaisiksi. Tärkeintä on, että isoa ja parasta luotaessa herkistytään kuulemaan heikkoja ääniä ja etenemään vuoropuhelujen tiellä: onko se mitä tavoitellaan myös parasta lapselle? Sosiaaliturva 18/06 19

20 Kertooko kiireellisten huostaanottojen lisääntyminen tilanteiden kärjistymisestä, varhaisen tuen puutteesta vai sosiaalityöntekijöiden työtaakasta ja resurssivajeesta avohuollossa? Kiireelliset toimet lisääntyneet huolestuttavasti Kodin ulkopuolella vuoden aikana sijoitettuna olleiden lasten ja nuorten määrä on lisääntynyt viime vuosina. Vuonna 2005 oli sijoitettuna jo yli lasta ja nuorta. Heistä 60 prosenttia, yli lasta ja nuorta oli huostaanotettuna. Lapsista 19 prosenttia on ollut vuoden aikana vastoin omaa ja/tai huoltajansa tahtoa huostaanotettuna. Muutostrendit tulevat paremmin esiin, kun tarkastellaan kokonaislukujen sijasta uusia sijoituksia. Uusien huostaanottojen määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Etenkin kiireellisten huostaanottojen osuus on lisääntynyt huolestuttavasti. Peräti 40 prosenttia huostaanotoista alkaa kiireellisenä, mutta sijoitukset avohuollon tukitoimena ovat edelleen silti yleisimpiä. Kertooko kiireellisten huostaanottojen lisääntyminen tilanteiden kärjistymisestä, varhaisen tuen puutteesta vai sosiaalityöntekijöiden työtaakasta ja resurssivajeesta avohuollossa? Joka toinen huostaanotettu on jo murrosiässä Yhä useampi huostaanotto tehdään pikkulapsi-iän jälkeen. Kun kymmenen vuotta sitten ensimmäistä kertaa huostaanotetuista lapsista 40 prosenttia oli alle kouluikäisiä, vuonna 2005 enää 28 prosenttia. Sen sijaan 12 vuotta täyttäneiden osuus on kymmenessä vuodessa kasvanut, ja nyt jo joka toinen huostaanotettu lapsi on täyttänyt 12 vuotta. Tiedon keruuta kehitetään Lastensuojelun avohuollon tilastotiedot kerätään valtaosassa kuntia edelleen käsityönä. Kunnissa ei ole tietojärjestelmiä, joista tilastotiedot saataisiin luotettavasti. Kunnat haluavat kehittää lastensuojelun avohuollon asiakkuutta kuvaavien tietojen sisältöä. Koska lastensuojelua ei ole olemassa yhtenä yhtenäisenä järjestelmänä, kuntien ja seutukuntien välinen vertailu perustuu lähinnä kuvaukseen ja selittämiseen. Jotta vertailuja voitaisiin tehdä, virallista, mutta myös paikallista ja kokemuksellista tietoa pitäisi koota samoin kriteerein. Tarvitaan uusia tapoja tuottaa tietoa. Sitä voitaisiin kerätä useammasta näkökulmasta. Tiedot pitäisi saada suoraan asiakastietojärjestelmästä. Stakesissa toimii LASU2005-työryhmä, joka uudistaa lastensuojelun tilastointia. Työssä huomioidaan tulevan, uuden lastensuojelulain muutokset. Työryhmä on ehdottanut vuosittaisen tilastonkeruun lisäksi erillisselvitysten tekemistä määrävuosin. Lastensuojelun seurantaa pilotoidaan Pirkanmaan, Kanta- Hämeen ja Satakunnan sosiaalialan osaamiskeskus Pikassoksen alueella. Tänä vuonna on selvitetty lastensuojelun kuvausjärjestelmää yhteistyössä Tampereen, Porin, Hämeenlinnan ja Tampereen seutukunnan kanssa. Selvitys on aloitettu uusista avohuollon asiakkaista. Kuvausjärjestelmän tulisi palvella asiakkuusprosessien seurantaa ja sitä kautta käytännön lastensuojelutyötä, prosessin ohjausta eli johtamista, toiminnan arviointia ja strategista ja poliittista johtamista kunnassa ja seutukunnassa. Hankkeeseen osallistuvat myös Pikassos, Tampereen yliopiston sosiaalityön laitos tutkijoineen sekä Stakesista lastensuojelun, tilastoinnin ja asiakastietojärjestelmän asiantuntijoita. Tarkoittaako tämä, että pieniä lapsia pyritään kuntouttamaan avohuollossa yhdessä vanhempiensa kanssa niin kauan, että huostaanoton tekeminen on siirtynyt, ja se näkyy nyt tilastoissa? Kun nuorten sijoituksissa rajoitustoimia ei voi käyttää ilman että lapsi on otettu huostaan, näkyykö tämä murrosikäisten huostaanottotilastoissa? Kertooko murrosikäisten nuorten huostaanottojen lisääntyminen siitä, että nuorille tarkoitetut avohuollon palvelut ovat ohentuneet tai puuttuvat kokonaan? Mitä kuntien sosiaalitoimella on tarjota nuorille? Kysymystä selvitetään lastensuojelun valtakunnallisessa kehittämishankkeessa. Huostaanotot ovat yleensä pitkäaikaisia, mutta huostaanotto voidaan myös lakkauttaa ennen kuin lapsi täyttää 18 vuotta. Näin tapahtui noin viidelle prosentille huostaanotetuista lapsista, 450 lapselle vuonna Yhä enemmän lapsia laitoksissa Sijaishuollon muodot ovat muuttuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Perhehoitoon sijoitettujen lasten määrä kasvoi vuoteen 2002 asti ja on sen jälkeen vähentynyt. Vuonna 2005 oli sijaisperheisiin sijoitettuna lasta ja nuorta. Yhä enemmän lapsia ja nuoria on ollut sijoitettuna perheryhmäkoteihin, ammatillisiin perhekoteihin tai perheenomaisiin laitoksiin, lasta vuonna Myös laitoshoidossa on viime vuosina ollut yhä enemmän lapsia, vuonna 2005 melkein lasta ja nuorta. Sijaishuoltomarkkinat kasvavat Lastensuojelun sijaishuollosta yksityiset palveluntuottajat hoitavat jo 68 prosenttia. Järjestöt tuottavat näistä lastensuojelulaitosten ja perhekotien hoitopäivistä 23 ja yritykset 45 prosenttia. Julkinen puoli tuottaa jäljelle jääneet 32 prosenttia. Vuonna 2005 oli julkisen vallan ylläpitämiä laitoksia 113 ja niiden lisäk- 20 Sosiaaliturva 18/06

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Oikeudellinen huolto = huoltomuoto vanhempien eron jälkeen

Oikeudellinen huolto = huoltomuoto vanhempien eron jälkeen YHTEISHUOLTO VAI YKSINHUOLTO? Huollon monet merkitykset - arkihuolto - oikeudellinen huolto - edunvalvonta Oikeudellinen huolto = huoltomuoto vanhempien eron jälkeen Huoltomuoto vanhempien asuessa erillään

Lisätiedot

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 11/2005 Tast 20.5.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä Miksi me puhumme täät äällä? Aune, 53 Oma pieni perhe, 1 lapsi Suuri syntymäperhe, 13 lasta Vanhainkodin

Lisätiedot

osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso

osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso Sosiaalipalvelut, mitä ja millä osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso "sote uudistuksessa on kyse siitä kuinka nopeasti sinne omalle terveyskeskuslääkärille

Lisätiedot

MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA

MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA JUSSI PULLI KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ ENSI- JA TURVAKOTIEN LIITTO / NEUVOKESKUS EROFOORUMI 21.11.2012 Jos klikkaa internetistä (Google) olen eroamassa?

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Sinikka Forsman & Anna Metteri Tutkimus tutuksi -tapaaminen Hki 3.11.2006 Hankkeen tausta Seudullisen yhteistyön ja kollektiivisen asiantuntijuuden kehittämisen

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA

KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA Valtakunnalliset sijaishuollon päivät 4. - 6. 10. 2011 Vaasa Aikuisten vastuuta vai kilpailutettua palvelutavaraa YM Aulikki Kananoja TARKASTELUN LÄHTÖKOHTA Lapsen

Lisätiedot

Mies, ero ja käytännön asiat

Mies, ero ja käytännön asiat Mies, ero ja käytännön asiat Kari Vilkko Erosta Elossa toiminta 3.4.2014 Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Sisältö ennen eroa: mitä voin tehdä

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa?

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa? Väestöliiton järjestämä seminaari 6.6.2008 Vertaistoiminnan kehittäjä, psykologi Virpi Lahtiharju: Miten lapsi voisi näkyä perheasioiden sovittelussa? Lapsi on sovittelussa mukana puheen ja mielikuvien

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Varjosta valoon seminaari 20-9-12

Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Mitä ovat perheneuvolapalvelut Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava kasvatus-ja perheneuvonnan järjestämisestä. Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaan kasvatus-ja

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA. www.isätlastenasialla.fi

LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA. www.isätlastenasialla.fi LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA Isät lasten asialla ry Isät lasten asialla on yhdistys, joka koostuu joukosta eronneita vanhempia, isovanhempia, siskoja ja veljiä. Jäseniä yhdistää lapsen osittainen tai kokonaan

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin

Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin Lapsilähtöisyys rikosseuraamusalalla Mikkeli 19.11.2015 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelut paivi.sinko@helsinki.fi

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori Lasten huoltajuudesta eron jälkeen Osmo Kontula Tutkimusprofessori Osmo Kontula 16.5.214 Tutkimuksen aineisto Vuonna 25 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm % Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset 726

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 2 1 Toiminta- ajatus 2 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen vastuualueen toiminta- ajatuksena on järjestää kunnan asukkaille palveluja tarpeen mukaan sekä ylläpitää

Lisätiedot

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton

Lisätiedot

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Pirjo Kotkamo psyk.esh., psykoterapeutti, TtM-opiskelija Esityksen sisältö I Isä-hankkeen

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaaliasiamiehen selvitys Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaalialan osaamiskeskus Verson Sosiaaliasiamiehet sosiaaliasiamiestoiminta VTM Ritva Liukonen ja YTM Anne Korpelainen Toimipisteet Lahti:

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ 1 MITÄ PERHETYÖ ON? Perhetyön tarkoituksena on tukea perheiden omaa selviytymistä erilaisissa elämäntilanteissa ja ennaltaehkäistä perheiden ongelmatilanteita.

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 ALUKSI Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä julkaisee suppean tilannekatsauksen ajalta 1.1.2015-30.6.2015. Katsauksessa

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1 MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja

Lisätiedot

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin?

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 26.9.2014

Lisätiedot

ERO JA VANHEMMUUS. Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013

ERO JA VANHEMMUUS. Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013 ERO JA VANHEMMUUS Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013 A V I O E R O Avioero tuo syyllisyydentäyteinen ja traumaattinen sana. Mistä siinä oikeastaan on kyse? Avioerossa tulevat

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

I luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 3 1 Johtosäännön soveltaminen... 3 2 Toiminta-ajatus... 3

I luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 3 1 Johtosäännön soveltaminen... 3 2 Toiminta-ajatus... 3 VIRTAIN KAUPUNKI PERUSTURVALAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 2 I luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 3 1 Johtosäännön soveltaminen... 3 2 Toiminta-ajatus... 3 II luku PERUSTURVALAUTAKUNTA 3 3 Tehtäväalueet... 3 4 Perusturvalautakunnan

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

Eroauttamisen kehittäminen Vantaalla Erofoorumi 3.11.2015

Eroauttamisen kehittäminen Vantaalla Erofoorumi 3.11.2015 Eroauttamisen kehittäminen Vantaalla Erofoorumi 3.11.2015 Vantaan sosiaali- ja terveystoimi Perhepalvelut Perheneuvolatoiminnan päällikkö Mirja Varis Taustaa Vantaalla avioliittolain mukaista perheasioiden

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12. Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.2008 JÄRJESTÖBAROMETRI Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA PERUSTURVATOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA PERUSTURVATOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA PERUSTURVATOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Nakkilan kunta Voimaantulo 1.1.2013 1. Luku... 1 YLEISET MÄÄRÄYKSET... 1 1 Soveltamisala... 1 2 Perusturvatoimen tehtävät... 1 2. Luku... 1 PERUSTURVATOIMEN

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

6 Toimielin, luottamushenkilö ja viranhaltija voi päättää sille johtosäännöllä siirretyn toimivallan siirtämisestä alaiselleen viranomaiselle.

6 Toimielin, luottamushenkilö ja viranhaltija voi päättää sille johtosäännöllä siirretyn toimivallan siirtämisestä alaiselleen viranomaiselle. 1 Nurmeksen kaupunki Luettelo Kaupunginkanslia 13.3.2014 TOIMIVALLAN SIIRTÄMINEN Hallintosääntö: 6 Toimielin, luottamushenkilö ja viranhaltija voi päättää sille johtosäännöllä siirretyn toimivallan siirtämisestä

Lisätiedot

Kuntaliiton arviointi oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta kunnissa Yhteenveto Kuntaliiton arvioinnista

Kuntaliiton arviointi oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta kunnissa Yhteenveto Kuntaliiton arvioinnista Kuntaliiton arviointi oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta kunnissa Yhteenveto Kuntaliiton arvioinnista Suomen Kuntaliitto Yhteenveto lain asettamien palvelujen tuottamisesta ja toimeenpanosta

Lisätiedot

Lastensuojelun kehityssuuntia

Lastensuojelun kehityssuuntia Lastensuojelun kehityssuuntia Valtakunnalliset neuvolapäivät 21.-22.10.2014 Neuvotteleva virkamies Marjo Lavikainen Lastensuojelun laatusuositus Julkaistiin toukokuussa 2014 yhdessä Suomen Kuntaliiton

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 10.9.15 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT Aika 10.9.2015 klo 13-15 Paikka Läsnä Psykiatrian klinikka, kirjasto Pekka Kauppinen, pj, Jyta Pirjo Matikainen,

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Integroidut palvelut nuorille vai vaikuttava palvelusysteemi?

Integroidut palvelut nuorille vai vaikuttava palvelusysteemi? Integroidut palvelut nuorille vai vaikuttava palvelusysteemi? Soile Kuitunen, valt.tri, toimitusjohtaja 5.3.2015 1 Nuoret -50 000 koulutuksen ja työn ulkopuolella, ilman perusasteen jälkeistä koulutusta.

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan

Lisätiedot

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Eron jälkeinen isyys Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa hyvinvointityötä

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI SOSIAALIJOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 52. Voimaan: 1.1.2015 I LUKU

SUONENJOEN KAUPUNKI SOSIAALIJOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 52. Voimaan: 1.1.2015 I LUKU 1 SUONENJOEN KAUPUNKI SOSIAALIJOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 52 Voimaan: 1.1.2015 I LUKU SOVELTAMISALA 1 Suonenjoen kaupungin sosiaalihuollon järjestämisessä noudatetaan, mitä on

Lisätiedot

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin?

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin? Perheneuvola lapsiperheen tukena Mitä ja milloin? Sosiaalihuoltolain velvoittamaa toimintaa Kunnilla on Sosiaalihuoltolain mukaan velvollisuus järjestää kasvatus- ja perheneuvontaa asukkailleen. Kasvatus-

Lisätiedot

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista

Lisätiedot

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät Lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijatyöryhmä Keski- Suomessa Toimintakertomus 2008 Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät 1.1.2008 voimaan tulleen Lastensuojelulain

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2009 Julkaistu Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 2009 N:o 391 396. Laki. N:o 391

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2009 Julkaistu Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 2009 N:o 391 396. Laki. N:o 391 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2009 Julkaistu Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 2009 N:o 391 396 SISÄLLYS N:o Sivu 391 Laki rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain 9 :n muuttamisesta... 3429 392 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Professori Pirjo Markkola Tutkijatohtori Kirsi-Maria Hytönen Jyväskylän yliopisto, historian ja etnologian laitos Valtakunnalliset

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolaki Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen haaste vai mahdollisuus Seinäjoki 4.9.2014

Sosiaalihuoltolaki Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen haaste vai mahdollisuus Seinäjoki 4.9.2014 Sosiaalihuoltolaki Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen haaste vai mahdollisuus Seinäjoki 4.9.2014 Järjestön ja julkisen dialogi uudistuvassa sosiaalihuollossa Marita Ruohonen Valtuuston varapj, SOSTE

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet

Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, www.vasso.fi Tapio Häyhtiö 15.1.2015 Vasso kehittäjäorganisaationa 11 lakisääteistä alueellista

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 30.9.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintaa koordinoi johtoryhmä, jonka nimeää apulaiskaupunginjohtaja.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintaa koordinoi johtoryhmä, jonka nimeää apulaiskaupunginjohtaja. Vanhus- ja vammaispalvelujen vastuualue vastaa - seuraavien sosiaalihuoltolain 17. :ssä tarkoitettujen palvelujen järjestämisestä vanhuksille ja vammaisille: omaishoidon tuki, kotipalvelut, sosiaalityö,

Lisätiedot