Turun malli lähisuhde- ja perheväkivaltaan puuttumisessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Turun malli lähisuhde- ja perheväkivaltaan puuttumisessa"

Transkriptio

1 kuva Andrei Bildjuschkin Turun malli lähisuhde- ja perheväkivaltaan puuttumisessa Turun lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmä

2 Tiivistelmä 1. Johdanto ja työryhmä 2. Mitä väkivalta on Lähisuhdeväkivallan erityispiirteitä 2.1 Fyysinen väkivalta 2.2 Psyykkinen väkivalta 2.3 Seksuaalinen riisto 2.4 Taloudellinen väkivalta 2.5 Uskonnollinen väkivalta 2.6 Sosiaalinen eristäminen 2.7 Kemiallinen väkivalta 2.8 Rasistisen väkivallan erityispiirteitä Maahanmuuttajanaisiin parisuhteissa kohdistuvan väkivallan ilmenemismuotoja 2.10 Sukupuolen moninaisuuteen ja seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvä väkivalta ja syrjintä 3. Väkivallan yleisyys 3.1 Suomessa 3.2 Turussa 4. Laki 4.1 Rikoslaki 4.2 Lastensuojelulaki 4.3 Lähestymiskielto 4.4 Sovittelu 5. Trauma 5.1 Miksi on tärkeää puuttua 5.2 Puheeksi ottaminen 5.3 Työntekijöiden koulutus, esimerkki 6. Toimijoita Turussa 7. Pika-apu taulukot hallintokunnittain 7.1 Perusterveydenhuolto 7.2 Sosiaalitoimi 7.3. Neuvolatyö 7.4 Varhaiskasvatus 7.5 Opetustoimi 7.6 Nuorisotoimi 7.7 Seurakunta 7.8. Järjestöt Turun ensi- ja turvakoti Rikosuhripäivystys A- klinikka Turun Katkaisuasema Nuorten turvatalo Turun kriisikeskuksen toimintamalli lähisuhdeväkivalta tilanteissa 8. Lopuksi 2

3 Lähteet Liitteet Väkivaltateot Turussa, tilasto Lähisuhde palvelumuistio ja Seksuaaliväkivallan palvelumuistio Tiivistelmä Turun kaupungin lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmä on koonnut tämän yhteenvedon ohjaamaan ja helpottamaan kaupungissa toimivien kunnallisen- ja kolmannen sektorin työntekijöiden työtä lähisuhteissa tapahtuvan väkivallan ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset Tunnista, turvaa, toimi - vuonna Suosituksessa kuntia edellytetään luomaan malli lähisuhdeväkivaltaan puuttumiseksi. Turussa on laaja ja varsin kattava väkivallan ehkäisy- ja korjaavaa työtä tekevien toimijoiden verkosto. Verkosto on toiminut aktiivisesti yhteistyössä vuodesta 1998, jolloin Sosiaali- ja terveysministeriön valtakunnallisen hankkeen: Naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyprojekti ( ) aikana muodostettiin myös Länsi-Suomen lääniin oma työryhmänsä. Turun alueen toimijat ovat jatkaneet tiivistä yhteistyötään hankkeen päätyttyä. Työryhmä on koonnut Palvelumuistiot, jotka ovat olleet käytössä jo vuosia. Palvelumuistiot ovat liitteenä mallin lopussa, jotta niiden löytäminen helpottuu arjen työssä. Mallissa on koottu hyviä käytäntöjä sekä koulutuksesta että puuttumisesta kaikkien käytettäväksi ja oman työpaikan väkivallan ehkäisytyön aloittamiseksi. Tämän - Turun mallin lähisuhdeväkivaltaan puuttumisessa - ovat kirjoittaneet lähisuhdeväkivallan tiimoilla työtään tekevät henkilöt ja sen vuoksi julkaisu on hyvin käytännönläheinen ja sovellettavissa helposti omaan työhön väkivallattoman Turun hyväksi. Mallissa käydään lyhyesti läpi, mitä lähisuhdeväkivalta on ja kuinka yleistä se on Turussa. Malli antaa selkeän kuvan siitä, mitä asiakkaan tai potilaan kanssa tulee tehdä silloin, kun työssä tulee esille asiakkaaseen tai potilaaseen kohdistavaa väkivaltaa. Malli toimii työkaluna arjen työssä, ja siitä on nopeasti ja helposti löydettävissä ne tahot, joiden kanssa voi yhteistyössä auttaa asiakasta tai minne hänet ohjata. Väkivallan kohteena on tai sitä lähisuhteissaan todistamaan joutuu huomattava suuri joukko kaupunkilaisista. Väkivaltaisessa ilmapiirissä eläminen heikentää elämänlaatua ja laskee ihmisen hyvinvointia ja terveyttä. Myös sekä suorat että välilliset kustannukset ovat kaupungille huomattavat. Väkivalta onkin siksi kaikkien asia, eikä kukaan voi työtehtävissään olla siihen puuttumatta. Lastensuojelulain 25 velvoittaa yksiselitteisesti puuttumaan tilanteeseen, jossa työntekijä epäilee lapseen kohdistuvan kuritusväkivaltaa tai lapsen joutuvan elämään perheessä, jossa on väkivallan uhkaa. 3

4 1. Johdanto Vuosisatoja on vahvemman oikeus ollut, kurituksen ja kunnian nimissä, pahoinpidellä alempaansa; isännällä huonekuntaansa, emännällä lapsia ja palvelijoita, miehillä naisia ja opettajilla oppilaita. Vaikka lähisuhdeväkivalta on vanha asia, ei puhumisen tai puuttumisen perinnettä vielä ole. Väkivaltaa käytetään kaikissa sosiaaliluokissa ja kaikissa kulttuureissa. Väkivallan kohteeksi voi joutua kuka tahansa. Usein väkivalta lähisuhteessa tai perheessä on jatkuvasti pahenevaa. Väkivalta aiheuttaa häpeää ja sen vuoksi salailua ja vaikenemista kaikilla tahoilla. Väkivalta traumatisoi ja heikentää elämänlaatua kaikilla osapuolilla. Sekä väkivallan käyttäjä että sen kohde voivat huonosti. Lähisuhde- ja perheväkivallassa voivat sekä tekijöinä että kohteina olla nainen, mies tai lapsi. Tässä Turun toimintamallissa käytetään termiä lähisuhdeväkivalta, joka kattaa kaiken väkivallan lähisuhteissa, myös perheväkivallan, kuritusväkivallan ja seksuaalisen väkivallan. Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen on kaikkien asia. Vastuu väkivallan teosta on tekijällä, mutta väkivallan seurauksien laajuuden vuoksi kyse on yhteisön siis kaikkien asiasta. Väkivalta traumatisoi yksilöä, koko perhettä ja yhteisöä ja aiheuttaa huomattavia kustannuksia yhteiskunnalle. Lähisuhdeväkivaltaa kohtaan on yhteiskunnassa oltava nollatoleranssi. Kenenkään ei pidä joutua kasvamaan tai elämään peläten toista ihmistä. Jatkuva stressitila kuormittaa ihmistä ja lasten kohdalla vaikuttaa negatiivisesti heidän kasvuunsa ja kehitykseensä. Väkivallan puheeksi ottamiseen ja työhön sen vähentämiseksi pitää sitoutua niin päättäjien kuin kuntien ja valtion työntekijöidenkin. Puuttumisen tulee olla koordinoitua ja yksittäisen työntekijän tulee saada tukea työssään. Kaikilla hyvinvointitoimialan sekä sivistystoimen että nuorten ja vanhusten palveluiden ammattilaisilla tulee olla rohkeutta ottaa asia esille asiakaskontaktissa. Tarvitaan myös taitoa ohjata asiakas tarvittaessa oikean auttavan tahon puoleen. On tärkeää, että väkivallasta ja sen uhasta asiakkaiden elämässä puhutaan ja että se huomataan. Puuttuminen ja puhuminen pitää aina myös kirjata. Koko henkilökunnan kouluttaminen on välttämätöntä. Väkivallan ehkäisytyötä ei myöskään pitäisi kenenkään joutua tekemään ilman säännöllistä työnohjausta. Väkivallan ehkäisytyön ohjeistukseksi on julkaistu seuraavat oppaat ja selvitykset: o Naisiin kohdistuva väkivalta ja sen seulonta äitiys- ja lastenneuvolassa (STM Selvityksiä 2004:6) o Kenelle lyönnit kuuluvat (STM oppaita 2005:7) o Maahanmuuttajanaiset ja väkivalta. Opas sosiaali- ja terveysalan auttamistyöhön (STM Oppaita 2005:15) o Koko perhe kierteessä. Lähisuhdeväkivalta ja alkoholi (STM Selvityksiä 2007:27). o Tunnista, turvaa, toimi. Lähisuhde ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset (STM Julkaisuja 2008:9) o Naisiin kohdistuva väkivalta ja tasa-arvopolitiikka (STM Selvitys 2009) o Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma (STM Julkaisuja 2010:5) o Toimenpiteet lähisuhdeväkivaltaa kokeneille naisille (STM Raportteja 2012:11) Sosiaali- ja terveysministeriön valtakunnallisen lääneihin jalkautetun hankkeen: Naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyprojekti jälkeen työryhmän turkulaiset jäsenet kokivat tarpeelliseksi jatkaa säännöllistä tapaamista ja väkivalta-asian esillä pitämistä. Epävirallinen työryhmä toimi moniammatillisesti ja tapasi vuodesta 2002 alkaen neljästä kuuteen kertaan vuodessa. Lisää paikallisia kokemuksia ja työskentelymalleja kerättiin Sosiaali- ja terveysministeriön toisen 4

5 hankkeen Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen hankkeen aikana. Osa tässä toimintaohjelmassa esittävistä työskentelymalleista on ko. hankkeen aikana koottuja ja kirjattuja. Turun epävirallinen väkivallan ehkäisytyöryhmä sai virallisen valtuutuksen, kun kaupunginjohtaja Pukkinen asetti työryhmän viralliseksi kesällä Työryhmä kokoontuu neljä kertaa vuodessa. Työryhmän puheenjohtajana toimi Rikosuhripäivystyksen aluejohtaja Tiina Rantanen ja jäseniä on kaupungin eri hallintokunnista, järjestöistä, seurakunnasta ja poliisista. Puheenjohtajuutta työryhmässä on syksystä 2009 alkaen hoitanut Katriina Bildjuschkin kaupungin hyvinvointitoimialan Terveyden edistämisen yksiköstä. Turussa on vuodesta 2002 ollut koottuna palvelumuistiot lähisuhdeväkivallan (epävirallisen työryhmän toimesta) ja seksuaaliseen väkivallan (Tiina Rantasen toimesta) auttamistyön tueksi. Yhtenäistä mallia siitä, miten Turussa toimitaan lähisuhdeväkivaltaan puuttumisessa, ei ollut aiemmin koottu. Tämä malli päätettiin kirjoittaa, koska tiedetään, että lähisuhdeväkivaltaa voi vähentää ainoastaan siten, että väkivalta tunnistetaan, kaikki toimijat tekevät yhteistyötä ja päättäjät ovat sitoutuneita väkivallan vähentämistyöhön (STM 255:7). Turun malli lähisuhdeväkivaltaan puuttumisessa ohjeistuksen on koonnut väkivallan ehkäisytyöryhmän jäsenet: Katriina Bildjuschkin, Tiina Rantanen, Stephen Lord, Veikko Koiranen, Mirja Ylenius Lehtonen, Leena Lindholm, Susanna Ruokonen, Anne- Marie Rautiainen ja Satu Kiviperä. Eri toimijoiden omat taulukkomuotoiset ohjeistukset on koottu kyseisen työyhteisön työryhmän voimin. Tämä, vuoden 2013 malli, on Turun mallin kolmas päivitetty painos. Päivityksen on tehnyt Turun väkivallan ehkäisytyöryhmä. Muutokset voi ilmoittaa puheenjohtajalle 2. Mitä väkivalta on? Perhe- ja lähisuhdeväkivallassa on kyse käyttäytymismallista, jolle on ominaista kontrollin ja vallan käyttö suhteessa kumppaniin tai perheenjäseneen. Julki tulleen väkivallan tekijä on edelleen useammin mies kuin nainen. Väkivaltaa on monenlaista, fyysisen väkivallan lisäksi se voi ilmetä seksuaalisena, henkisenä tai taloudellisena väkivaltana tai olla toisen sosiaalista eristämistä. Usein lähisuhde- ja perheväkivallassa on piirteitä kaikista edellä mainituista. Naisten väkivaltaisesta käyttäytymisestä onkin alettu puhua yhä enemmän ja näyttääkin siltä, että määrällisiä eroja ei ole niin paljon kuin on ajateltu olevan. Käytetyn väkivallan luonne saattaa olla erilaista naisilla ja miehillä. (Törrönen 2009). Naisten käyttämä väkivalta voi olla enemmän epäsuoraa. On tärkeää, että lähisuhdeväkivallan tutkimus ja aiheen esillä pito julkisessa keskustelussa laajenee muuhunkin kuin miesten naisille tekemään väkivaltaan. Tekijä tai väkivallan uhri voi olla yhtä hyvin mies tai nainen, lapsi tai vanhempi. Tutkimuksia pitäisi kohdistaa myös samaa sukupuolta oleviin pareihin, trans- ja intersukupuolisiin ihmisiin, ikäihmisiin sekä aikuisten lasten vanhempiinsa kohdistamaan väkivaltaan. 5

6 Väkivalta on usein syklistä, väkivaltainen käytös usein pahenee ajan myötä ja väkivaltaiset teot kasaantuvat. Usein väkivallassa on myös nähtävissä kierre hyvien aikojen ja huonojen aikojen välillä. Hyvät ajat hidastavat asian puheeksi ottamista ja hyvien aikojen voimalla kestetään väkivallan pahenemisen aika. Väkivallan sykli: TEKIJÄ VÄHÄTTELEE JA PUOLUSTELEE KÄYTTÄYTYMISTÄÄN UHRI SYYTTÄÄ ITSEÄÄN RÄJÄHDYS HYÖKKÄYS TEKIJÄ PYYTÄÄ ANTEEKSI SE EI TAPAHDU ENÄÄ KOSKAAN JÄNNITYS KASVAA Väkivalta voi alkaa pikku hiljaa. Ensin teot ovat pieniä, eikä väkivallan kohde välttämättä edes itse huomaa, että tekijän käyttäytyminen on muuttunut. Kyse voi olla vinoilusta, piikittelystä, nolaamisesta julkisesti tai kulkemisen estämisestä. Väkivalta eskaloituu usein; vähän kerrassaan teot vahvistuvat ja raaistuvat. Välillä on parempia aikoja, mutta uuden väkivaltatilanteen tullessa teko voi olla edellistä kertaa raaempi. Lähisuhdeväkivallan erityispiirre on se, että pahaa tekee sama ihminen, josta uhri on riippuvainen ja tunnesuhteessa. Tilanne on erilainen, kun väkivalta tai sen uhka tulee läheisen ihmisen taholta kuin, jos tekijänä on tuntematon, vieras ihminen. Lähisuhdeväkivalta ilmapiirissä eläminen ja yhteys väkivallan tekijän kanssa jatkuvat usein jossakin määrin. Tunteet, tunneside ja riippuvuus tekijään aiheuttavat ristiriitaa ja hämmennystä. Kun väkivallan tekijä on omasta perheestä tai lähipiiristä se aiheuttaa häpeää. Perheessä voi olla myös sisäänpäin lämpiävä ilmapiiri, koska salaisuutta ja kulisseja yritetään pitää yllä. Lähisuhdeväkivallalle tyypillistä on myös jaksottaisuus, väkivallan uusiutuminen ja usein paheneminen. Lähisuhdeväkivallan muodot 2.1. Fyysinen väkivalta on väkivallan tunnistetuin muoto. Usein ajatellaan, että vain lyöminen tai fyysinen satuttaminen on väkivaltaa. Fyysistä väkivaltaa on lyöminen, potkiminen, kuristaminen, estäminen tai ihmisen vapauden riistäminen Psyykkinen väkivalta liittyy aina kaikkiin lähisuhdeväkivallan muotoihin. Psyykkinen väkivalta voi olla jatkuvaa sanallista väkivaltaa, mykkäkoulua, huutamista ja nimittelyä, tai sanatonta uhkaa. Se voi olla myös seurailemista, vainoamista, häirintää ja sanallista uhkailua. Henkisen väkivallan käyttöä on myös kokijalle kuuluvien esineiden ja tavaroiden tuhoaminen sekä julmuus hänen lemmikkieläimiään kohtaan. Myös lapsia voidaan käyttää henkisen väkivallan ja kontrolloinnin välineenä. Psyykkinen väkivalta murentaa uhrin uskoa ja luottamusta omaan itseensä, omaan ajattelu- ja käsityskykyynsä sekä kykyyn tunnistaa omia tunteitaan. Monia vallan ja kontrollin muotoja on vaikea havaita. Parisuhteessa niiden tunnistaminen saattaa kestää kauan, sillä tekijän väkivaltainen käyttäytyminen voi olla aluksi lähes huomaamatonta mani- 6

7 pulointia, kontrollointia ja kokijan elämän rajoittamista. Psyykkinen väkivalta alkaa usein huomaamattomasti. Väkivallan kohde alkaa esimerkiksi muuttaa arkipäivän tekemisiään tai pukeutumistaan toisen miellyttämiseksi. Hän voi rajoittaa ystävien ja sukulaisten tapaamisia, jottei toinen osoittaisi mieltään. Elinpiiri alkaa kaventua vähitellen. Pitkälle mennessään henkistä väkivaltaa harjoittava puoliso kontrolloi ja hallitsee toisen osapuolen kaikkia tekemisiä ja eristää hänet sosiaalisesti. Fyysisellä väkivallalla uhkailu ei ole hyväksyttävää parisuhteessa. Väkivallan pelkokin ahdistaa, lamauttaa ja masentaa. Monet väkivallan kohteeksi joutuvat kokevat parisuhdeväkivallassa pahimmaksi asiaksi pelossa elämisen ja uhkailun. Väkivaltakokemukset voivat johtaa siihen, että pelkkä uhkailu riittää puolison nöyryyttämiseen ja alistamiseen. Vaikka väkivalta siis loppuisi, alistaminen ja vallankäyttö eivät lopu. Psyykkisen väkivallan muotoja: o o o o o o saada kokija tuntemaan itsensä huonoksi nimittely ja alistaminen saada kokija/kokijan lähipiiri luulemaan, että hän on henkisesti häiriintynyt tekijä pelaa henkistä peliä vaihtelemalla lämpöä ja väkivaltaa tekijä kieltää ja vähättelee väkivaltaa tekijä syyttää kokijaa väkivallasta 2.3. Seksuaalinen riisto, seksuaalisuutta loukkaava väkivalta on pakottaminen seksuaalisiin tekoihin, esimerkiksi pornografian katseluun. Seksuaalista väkivaltaa on myös sukupuolielimiin kohdistuva pahoinpitely. Myös huorittelu, homottelu, halveksiminen, nöyryyttäminen ja toisen kehon halveksiminen on seksuaalista väkivaltaa. Raiskaus tarkoittaa rikoslain mukaan pakottamista sukupuoliyhteyteen uhkaamalla käyttää tai käyttämällä väkivaltaa Taloudellinen väkivalta on kiristäminen, kavaltaminen ja harhauttaminen sekä toisen rahankäytön kontrolloiminen. Taloudellista väkivaltaa on myös toisen rahankäytön tiukka seuraaminen ja vaatimus kaiken rahankäytön tarkasta raportoinnista toiselle Uskonnollinen väkivalta/ Hengellinen väkivalta on henkistä väkivaltaa, johon liittyy uskonnollinen ulottuvuus. Sen ilmenemismuotoja ovat pelottelu, käännyttäminen, syyllistäminen, eristäminen ja kontrollointi. Tarkoituksena on nujertaa toisen ihmisen elämänkatsomus, elämäntapa tai mielipide. Hengellistä väkivaltaa voi ilmetä niin vanhoissa uskonnoissa, perinteisten kirkkokuntien sisällä kuin uusissa uskonnollisissa liikkeissäkin. Riski joutua hengellisen väkivallan uhriksi on yleensä suurempi esimerkiksi fundamentalistisissa lahkoissa, joissa on voimakas karismaattinen johtaja. Hengellinen väkivalta voi olla osa uskonnollisen liikkeen toimintakulttuuria tai se voi ilmetä vain yksittäistapauksina. Hengellistä väkivaltaa voi olla myös perheissä. Vanhemmat saattavat estää lasten terveen uskonnollisen kehityksen ahdasmielisellä kasvatuksella, jolloin lapsen kyky saada aikuisena uskonnosta tukea elämälleen voi heikentyä. Terve uskonnollisuus tukee ihmisen hyvinvointia ja antaa elämäniloa, epäterve uskonnollisuus toimii päinvastaisesti. Epäterve uskonnollisuus saattaa aiheuttaa muun muassa mielenterveysongelmia, koska uskonnolla on yhteyttä ihmisen syvimpiin arvoihin ja identiteetin rakennusaineksiin 2.6. Sosiaalinen eristäminen on myös psyykkistä väkivaltaa. Eristäminen voi olla konkreettista rajoittamista, esimerkiksi ei jätetä toiselle riittävästi vaatteita tai kenkiä ulos menemistä varten tai 7

8 suljetaan toinen lukkojen taakse. Eristämistä on myös kontaktien pitämisen ystäviin tai perheeseen estäminen. Sosiaalista eristämistä on myös ihmisen jättäminen ryhmän ulkopuoliseksi, se että ei oteta mukaan porukoihin tai vaietaan, kun eristetty tulee paikalle. Koulu- ja työpaikkakiusaaminen voi olla myös sosiaalista eristämistä Kemiallinen väkivalta on lääkkeiden tai alkoholin käyttö toisen ihmisen huumaamiseksi. Kemiallista väkivaltaa on toisen nukuttaminen alkoholilla tai lääkkeillä tai tyrmäystippojen käyttö. Kemiallista väkivaltaa käytetään eniten lapsiin ja vanhuksiin Rasistinen valta, kontrolli ja lähisuhdeväkivalta maahanmuuttajat väkivallan kohteena. Lähisuhdeväkivallan luonteen mukaisesti riskiryhmään lähisuhdeväkivallan kokijoina kuuluvat ne Suomeen muuttavat, jotka ovat hyvin riippuvaisia puolisostaan tai yhteisöstään. Avioliiton perusteella Suomeen muuttavista ulkomaalaisista puolisoista enemmistö on naisia. Tilastollisesti maahanmuuttajanaiset kokevat perheväkivaltaa kolme kertaa useammin kuin valtaväestö. Myös suomalaisnaisen kanssa elävä maahanmuuttajamies voi marginaaliasemansa takia olla riskissä joutua väkivallan ja hyväksikäytön kohteeksi parisuhteessaan. Rasistinen väkivalta pitää sisällään valtakulttuuriin kuuluvan etuoikeuksien ja valta-aseman väärinkäyttöä. Maahanmuuttaja on heikommassa asemassa verraten suomalaiseen heikon kielitaidon ja tietämättömyyden vuoksi. Tällöin häntä on mahdollista hallita väärällä tiedolla. Avioliiton perusteella oleskeluluvan Suomeen saaneiden tilanne voi olla vaikea. Oleskelulupa on sidottu määräajaksi avioliittoon ennen kuin siitä tulee pysyvä. Mikäli henkilön tilanne on sellainen että hän ei halua tai voi palata kotimaahansa, hän jää helposti väkivaltaiseen suhteeseen uskaltamatta hakea apua. Viranomaisten neutraali ja normeihin perustuva toiminta saattaa joissakin tilanteissa kytkeytyä väkivallan käyttämiseen. Tämä koskee erityisesti tilanteita, joissa väkivallan uhriksi joutuneella maahanmuuttajalla on väliaikainen oleskelulupa ja väkivaltaisesti käyttäytyvä on Suomen kansalainen tai hänellä on pysyvä oleskelulupa. Avioliiton purkautuminen voi vaikuttaa oleskelulupapäätökseen. Tällä tavoin viranomaisille tehtävä eroilmoitus voi muuttua kontrollin ja vallankäytön välineeksi. Uhrin eristäminen ja estäminen saattavat saada erityisesti maahanmuuttajanaisten kohdalla äärimmäisiä muotoja. Turvakotien asiakkaana olleista maahanmuuttajanaisista osa on joutunut elämään vangittuna ja eristettynä pahoinpitelijänsä ehdoilla. Uhrit eivät ole päässeet pyytämään apua tai saaneet liikkua itsenäisesti. Eristyksissä pidetty uhri ei välttämättä ole tiennyt edes omaa osoitettaan. Jos kumppani on saman etnisen ryhmän edustaja, miehinen valta voi olla korostunutta kulttuuriin ja perinteisiin liittyvistä syistä. Vallan väärinkäyttö ilmenee naisten, ja usein myös tyttölasten, elämän kontrolloimisena säännöin ja rajoituksin, uhkauksia ja väkivaltaa käyttämällä. Naisiin kohdistuva väkivalta on kulttuurirajat ylittävä ilmiö. Maahanmuuttajanaisiin kohdistuvan väkivallan erityismuodot tulisi huomioida asiakastyössä. Erot liittyvät lähinnä maahanmuuttajanaisten haavoittuvaan asemaan uudessa maassa, heikkoon kielitaitoon ja yhteiskunnan tuntemukseen sekä tietämättömyyteen omista oikeuksista. Asiakastyössä on tärkeää tietää maahanmuuttajanaisiin kohdistuvan väkivallan erityismuotoja, joita on mahdollista huomioida asiakastyössä. Maahanmuuttajamiehiin parisuhteessa kohdistuvan rasistisen vallan, kontrollin ja väkivallan laajuudesta ja vaikutuksista ei ole paljonkaan tutkimustietoa ja sen tunnistamiseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota maahanmuuttajien terveyspalveluissa Maahanmuuttajanaisiin parisuhteissa kohdistuvan väkivallan ilmenemismuotoja 8

9 Fyysinen väkivalta ja väkivallalla uhkaaminen o fyysinen väkivalta eri muodoissaan o väkivallalla ja tappamisella uhkaaminen o itsemurhalla tai murha- itsemurhalla uhkaaminen Henkinen väkivalta o nimittely ja alistaminen ryssähuora o epätasa-arvoinen tai nöyryyttävä kohtelu o puutteellisen kielitaidon hyväksikäyttö o kontrolloiva käyttäytyminen o pelotteleminen o uhkaaminen avioerolla, esimerkiksi: jos haet apua, otan eron ja sinut karkotetaan o uhkaaminen lasten menetyksellä, esimerkiksi:: suomalainen saa aina huoltajuuden o eristäminen ja estäminen kodin ulkopuolisten sosiaalisten kontaktien estäminen (ystävät, tuttavat ja sukulaiset kotimaassa) kodin ulkopuolella liikkumisen rajoittaminen tai estäminen (vankina pitäminen tai telkeäminen ulos tai parvekkeelle) työhön tai koulutukseen osallistumisen estäminen aliarviointi, kieltäminen ja syyttäminen hae vaan apua, maahanmuuttajaa ei uskota sinua ei kuitenkaan ymmärretä kun et osaa kieltä olen pelastanut sinut huonoista olosuhteista ja sinun pitäisi olla kiitollinen Seksuaalinen väkivalta ja seksuaalisiin tekoihin pakottaminen o pakottaminen prostituutioon o seksiin pakottaminen vastoin naisen tahtoa o pakottaminen katsomaan pornografiaa tai pornografisiin kuvauksiin o ehkäisyn käytön estäminen Taloudellinen väkivalta ja kontrolli o naisella ei ole riittävästi rahaa käytössään, ei ehkä edes omaa pankkitiliä o mies käyttää itse perheen toimeentuloon tarkoitetut rahat, kuten lapsilisät o naisen koulutuksen ja työnsaannin estäminen o naisen hyväksikäyttö sopimusten teossa (vekseli, osamaksusopimukset) o naisen pakottaminen keräämään pulloja, myymään tupakkaa tai alkoholia Miehisten etuoikeuksien ja valta-aseman käyttäminen o naisen kohteleminen palvelijana o perinteisistä miehen ja naisen rooleista kiinni pitäminen, esimerkiksi vaatimalla naista pysymään kotona hoitamassa lapsia Uskonnollinen väkivalta o toisen uskonnollisuuden tai uskonnollisten tarpeiden halveksiminen ja pilkkaaminen o uskonnon harjoittamisen kieltäminen o uskonnollisilla säännöillä pelottelu, painostaminen ja kiristäminen o pakottaminen uskonnollisiin normeihin ja sääntöihin 2.10 Sukupuoleen ja seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvä väkivalta ja syrjintä Sukupuoli jaetaan tavallisimmin kahtiajakoisesti mieheksi tai naiseksi. Lasten ja nuorten kasvat- 9

10 tamisessa sukupuoleen sosiaalistaminen on keskeinen osa kasvatusta. Tavallista on ollut myös, että ajattelu on heteronormatiivista. Tiukat rajat ja toisen puolesta ajatteleminen on kuitenkin kestämätöntä, sillä sukupuolia on enemmän kuin kaksi. Myös seksuaalinen suuntautuminen on moninaisempaa kuin miehen ja naisen suhde. Sukupuoli tulee nähdä monen eri ulottuvuuden kautta; ihmisellä on biologisen ja anatomisen sukupuolen lisäksi myös sosiaalinen ja juridinen sukupuoli. Sukupuoli ei ole aina määriteltävissä yksiselitteisesti tai ihminen itse alkaa kokea oman sukupuolensa muuksi kuin mitä se on hänen syntymässään määritelty. Sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen terminologiaa Sukupuolinormatiivisuudella tarkoitetaan ajatusmallia, jossa lähtökohtaisesti ajatellaan sukupuolia voi olla vain kaksi: mies ja nainen ja, että ihminen elää hyvin samankaltaisesti muiden omaa sukupuoltaan edustavien ihmisten kanssa. Sukupuolisensitiivisessä ajattelussa muistetaan, että erot yksilöiden välillä on suuremmat kuin ryhmien välillä. Arjessa tulee aktiivisesti muistaa, että sukupuolia on monta ja auttaa ja mahdollistaa ihmistä löytämään oma tapansa tuoda esille oma sukupuolensa. Lapsen ja nuoren kehitystä tukee kuuluminen mahdollisimman tavalliseen ryhmään, joten moninaisuuden ja erialisuuden tukeminen vaatii miettimistä erikseen. Kasvaakseen lapsi ja nuori tarvitsee kasvatusta, myöskään kasvaminen moninaisuuteen tarvitsee tukea. o Sukupuoli Intersukupuolisella ihmisellä sukupuolielimet eivät ole yksiselitteisesti miehen tai naisen. Lapsi alkaa kasvaessaan kokea itsensä sukupuolen, joka tuntuu hänestä itsestään juuri hänelle sopivalta. Transsukupuolinen ihminen kokee kuuluvansa toiseen sukupuoleen, mihin hänen anatominen sukupuolensa viittaisi. Tarvittaessa kehoa voidaan korjata näyttämään siltä, mitä ihminen itse kokee. Transgender ei koe tarvetta määrittää itseään mieheksi tai naiseksi tai hänen haluaa jättäytyä kokonaan kategorisoinnin ulkopuolelle. Cis sukupuoli tarkoittaa sitä, että ihminen kokee sen sukupuolen, johon on syntynyt, itselleen sopivaksi. Transvestiitti on yleensä mies, joka kokee sukupuolensa olevan oikea ja sopiva mutta hänellä on ajoittain tarve ilmaista itseään toisen sukupuolen edustajana. o Seksuaalinen suuntautuminen Homolla ja lesbolla on kyky ihastua, kiintyä ja rakastua henkilöön, joka on samaa sukupuolta kuin hän itse Heterolla kyky ihastua, kiintyä ja rakastua henkilöön, joka on muuta sukupuolta kuin hän itse. Biseksuaalilla on kyky ihastua, kiintyä ja rakastua henkilöön tämän sukupuolesta riippumatta. Queer kyseenalaistaa jaottelun sukupuoleen ja seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvät normit. Queer voi olla myös identiteetti. o Sateenkaariperheet ovat perheitä, joissa perheen yhdellä tai useammalla vanhemmalla on lhbtiq- idetiteetti Sosiaali- ja terveysalalla, opetuksen ja kasvatuksen kentällä sekä kaikessa muussakin ihmistyössä ammattilaisten tulee toimia siten, että ihmisen oma koettu ja ilmentämä sukupuoli ja seksuaalisuus saa tulla näkyväksi. Sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuden tulee olla mahdollista palveluissa, eikä siitä saa aiheutua minkäänlaista syrjintää, häirintää tai väkivaltaa. 10

11 3. Lähisuhdeväkivallan yleisyys 3. 1 Väkivallan yleisyys Suomessa Suomea pidetään mediassa väkivaltaisena maana. Euroopan unionin vertailussa naisen riski tulla surmatuksi on Suomessa 11. korkein ja miehellä 7. korkein. Viime vuosien tapahtumat, kuten Myyrmanni, Jokela, Kauhajoki ja Espoo sekä perhesurmat ovat pitäneet tätä käsitystä näkyvästi esillä. Väkivallan kohteeksi joutumisen lisäksi myös sen näkeminen tai kuuleminen eli todistamaan joutuminen traumatisoi kokijansa. Väkivaltaisessa parisuhteessa elävät aikuiset vähättelevät väkivallan merkitystä lapsen elämässä sanomalla, ettei lapsi ole kuullut tai nähnyt mitään. Väkivaltaisissa perheissä elävät lapset kuitenkin kertovat peloistaan asiaa kysyttäessä. Lapset kertovat myös tienneensä väkivallasta. Aikuisten mukaan väkivalta on tapahtunut lasten ollessa poissa kotoa tai nukkumassa. Väkivallan näkemisellä ja kokemisella on pitkäkestoiset terveysvaikutukset koko elämään, esimerkiksi unen laatuun. Muun väkivallan tavoin myös perheessä tapahtuva väkivalta kasaantuu. Samoissa perheissä voi olla myös muita perheenjäsenten hyvinvointia heikentäviä asioita. Poliisin vuonna 2007 aikana tilastoimista väkivaltarikoksista oli perheväkivaltaa 12 %. Lapsiuhritutkimuksen (2008) mukaan tytöistä on 15 % ja pojista 20 % joutunut pahoinpitelyn uhriksi viimeisen vuoden aikana. Raskauden aika ja perhe Lähisuhde- ja perheväkivalta heikentää monen äitiysneuvolan asiakkaan ja hänen syntyneen tai syntymättömän lapsensa hyvinvointia ja terveyttä. Siksi kaikilla terveydenhuollon ammattilaisilla pitää olla kykyä ja halua nähdä väkivalta ja sen vaikutukset asiakkaiden terveydessä. Muita suuremmassa riskiryhmässä ovat hyvin nuoret raskaana olevat naiset ja pienten lasten äidit. Lähisuhdeväkivalta alkaa usein raskauden aikana. Silloin se on useimmiten fyysistä väkivaltaa. Pertun (2004) tekemässä tutkimuksessa nykyisessä parisuhteessaan oli väkivaltaa (fyysistä tai seksuaalista) kokenut 18 % (n = 183) vastaajista. Äitiysneuvolan asiakkaista olevista naisista 17 % ja lastenneuvolan asiakkaista 19 % on joutunut väkivallan uhriksi nykyisessä parisuhteessaan. Parisuhdekumppanin tekemä murha on toiseksi yleisin henkirikostyyppi maassamme (Salmi et al. 2009). Usein asiakkaat eivät itse miellä kumppaninsa käytöstä väkivaltaiseksi, vaan puhuvat kumppanin mustasukkaisuudesta tai alkoholiongelmasta ja sen mukanaan tuomasta käytöksestä. Väkivaltainen käyttäytyminen kulkee käsi kädessä masennuksen kanssa. Myös stressi lisää väkivaltaa lähisuhteissa. Lapsen synnyttyä perheväkivallasta on yhä vaikeampaa puhua, koska perhe saattaa lastensuojelun toimenpiteiden ja huoltajuuskiistojen pelossa salata asian. Naisen raskauden aikainen elämäntyyli voi vahingoittaa lasta jo sikiöaikana. Päihteiden käyttö tai välinpitämättömyys raskaudesta altistaa sikiön vakaville terveysriskeille ja ennen syntymää. Lapsen kohdistuva väkivalta äidin taholta voi alkaa siis jo sikiövaiheessa. Lapset ja nuoret Lapset traumatisoituvat aina perhe- ja lähisuhdeväkivallasta. Äidin haukkumista tai äitiin kohdistuvaa lievää väkivaltaa kuluneena vuonna kertoo yhdeksäsluokkalaisista tytöistä kuulleensa ja nähneensä joka neljäs (Ellonen et al ) Suomalaisten asenteet parisuhdeväkivaltaa kohtaan ovat tiukat, väkivaltaa ei hyväksytä. Lapsiin kohdistuva väkivalta on kuitenkin huomattavan laajasti hyväksyttyä. Reilu neljäsosaa aikuista hyväksyy lapsen ruumiillisen kurituksen eli kuritusväkivallan (Sariola, 2007). Keneen tahansa perheessä kohdistunutta väkivaltaa raportoi kuudesluokkalaisista tytöistä kolmannes ja pojista neljännes (Ellonen et al. 2008). Äärimmillään väkivallan seurauksen joku perheenjäsenistä kuolee. Suomessa surmattiin yksitoista alle 15 -vuotiasta lasta kesäkuun 11

12 2002 ja joulukuun 2003 välisenä aikana. Näistä lapsista kymmenen tappoi heidän oma äitinsä tai isänsä (Oikeusasiamies luku 2.) Kuritusväkivaltaa käyttävät äidit hieman useammin kuin isät. Perheväkivaltaa hävetään ja peitellään edelleen. Murrosikäisellä saattaakin jäädä epäselväksi se, mikä on oikein ja mikä on väärin suhteessa muihin ihmisiin. Väkivalta perheessä saa nuoren häpeämään perhettään, eikä nuori halua olla perheensä kanssa tai kotona. Myöskään ystävien kutsuminen omaan kotiin ei tunnu mahdolliselta. Nuori saattaa itse asettua jommankumman vanhemman puolelle tai häntä vaaditaan puolustamaan tai suojelemaan toista vanhempaa (Holmberg, 2000). Itsetunnoltaan heikko nuori saattaa hakea yhteisöllisyyttä toisten nuorten joukosta ja jää vaille aikuisten ohjausta. Myös omaa huonoa oloa saatetaan hoitaa päihteillä ja nuori ajautuu kierteeseen, josta hän ei itse kykene irrottautumaan. Itsemurha saattaa tuntua ainoalta mahdollisuudelta päästä pois huonosta tilanteesta (Holmberg, 2000.) Perheen merkitys nuoren kehitykselle Nuori sosiaalistuu ympäröivään yhteiskuntaan ensin perheensä ja myöhemmin laajenevan elinpiirinsä, esimerkiksi koulun vaikutuksessa. Perheessä lapsi oppii myös ihmisten välisen vuorovaikutuksen, sen säännöt ja mahdollisuudet. Aluksi aikuinen ohjaa lasta varsin yksisuuntaisesti ja lapsen ja nuoren kehityksen edetessä vuorovaikutus muuttuu keskustelevaksi ja neuvottelevaksi. Vuorovaikutus muuttuu, mutta lapsen ja toisaalta vanhemman asema säilyy (Nurmi et al.2006). Aikuisen läheisyys ja mahdollisuus luottaa aikuiseen tukevat nuoren tervettä kehitystä. Jokaisella lapsella ja nuorella tulisi olla oikeus hyvinvoivien aikuisten hoivaan ja ohjaukseen. Perheessä nuori opettelee aikuisen taitojaan. Perheeseen nuori myös palaa silloin, kun taidot eivät ole riittäneet ja jokin oma päätös tai teko on johtanut hänet vaikeuksiin. Hämmennys kuuluu nuoren elämään ja kehitykseen, mutta aikuisten ei pidä tarpeettomasti lisätä sitä omalla käytöksellään. Vanhuus Vanheneva ihminen tarvitsee usein hoitoa ja hoivaa. Vanhusta pahoinpitelee tavallisimmin oman perheenjäsen, joko puoliso, omaishoitaja, lapset tai lapsenlapset. Myös hoidon epääminen, liiallinen lääkitys tai huono perushoito on väkivaltaa vanhusta kohtaan. Väkivaltaisen käytöksen takana voi olla myös sairaus, joka muuttaa ihmisen käytöksen oudoksi ja aggressiiviseksi. Väkivaltaa voi käyttää myös vanhuksia hoitava hoitohenkilöstö, silloin väkivalta voi olla vanhuksen alistamista, loukkaamista, halventavaa puhetta, hoidon laiminlyöntiä tai liian rajuja ja kovakouraista hoitoa Väkivallan yleisyys Turussa esitetään erillisessä taulukossa väkivallan teot Turussa - liitteenä mallin lopussa. 12

13 4. Laki 4.1 Rikoslaki Lainsäädäntö suhtautuu täysin kielteisesti kaikenlaiseen toiseen kohdistuvaan väkivaltaan. Perustuslaissamme todetaan jokaisella olevan oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Rikoslain 21 luvussa määritellään lainvastaisten tekojen tunnusmerkistöt ja säädetään tarkemmin seuraamukset toista kohtaan tapahtuvasta väkivaltaisesta käyttäytymisestä. Lievä pahoinpitely rangaistaan vain sakolla ja toisessa ääripäässä tahallinen henkirikos eli murha elinkautisella vankeudella. Yleisimmät rikosnimikkeet lähisuhdeväkivaltarikoksissa ovat: o lievä pahoinpitely o pahoinpitely o törkeä pahoinpitely o vahingonteko o kotirauhan rikkominen o vapaudenriisto o laiton uhkaus o tappo tai murha Pahoinpitely on yleisin väkivaltarikos. Rikoslaissa määritellään sen tunnusmerkistö seuraavasti: Joka tekee toiselle ruumiillista väkivaltaa taikka tällaista väkivaltaa tekemättä vahingoittaa toisen terveyttä, aiheuttaa toiselle kipua tai saattaa toisen tiedottomaan tai muuhun vastaavaan tilaan, on tuomittava pahoinpitelystä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Yritys on rangaistava. Määritelmästä voidaan todeta, että toteuttamistapa voi olla mitä moninaisin, eikä siihen välttämättä tarvita konkreettista, fyysistä väkivaltaakaan. Pahoinpitelyksi ymmärretään helposti nyrkinisku leukaan, mutta pahoinpitelyä voi olla myös tarkoituksellinen henkinen väkivalta tai toisen sairastuttaminen muulla tavoin. Rikoslain 20 luvussa taas säädetään seksuaalirikoksista Seksuaalisuus sinänsä on olennainen osa elämää. Seksuaalisuuteen kohdistuvat loukkaukset aiheuttavat usein suuriakin vahinkoja. Rangaistussäännökset on laadittu seksuaalisen itsemääräämisoikeuden suojaamiseksi. Lähtökohtaisesti jokaisella on oikeus itse päättää seksuaalisesta käyttäytymisestään edellyttäen, ettei loukkaa toisen itsemääräämisoikeutta. Säännöksiä tarvitaan myös suojaamaan lapsia seksuaaliselta hyväksikäytöltä. Seksuaalinen väkivalta voi rikosnimikkeenä olla: o Törkeä raiskaus, vanhenemisaika 20 vuotta. o Raiskaus, vanhenemisaika 10 vuotta. o Sukupuoliyhteyteen pakottaminen, vanhenemisaika 10 vuotta. Asianomistajarikos. o Pakottaminen seksuaaliseen tekoon, vanhenemisaika 10 vuotta. Asianomistajarikos. o Seksuaalinen hyväksikäyttö, vanhenemisaika teosta riippuen 5-10 vuotta. Asianomistajarikos. o Törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, vanhenemisaika 20 vuotta. o Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, vanhenemisaika 10 vuotta. Asianomistaja on oikeutettu yleiseen oikeusapuun kaikissa seksuaalirikoksissa! 13

14 Raiskauksen rikoslain mukainen määritelmä: Joka pakottaa toisen sukupuoliyhteyteen käyttämällä henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai uhkaamalla käyttää sellaista väkivaltaa, on tuomittava raiskauksesta vankeuteen vähintään yhdeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi. Raiskauksesta tuomitaan myös se, joka saatettuaan toisen tiedottomaksi taikka pelkotilaan tai muuhun sellaiseen tilaan, jossa hän on kykenemätön puolustamaan itseään, käyttämällä puolustuskyvyttömyyttä hyväkseen on sukupuoliyhteydessä hänen kanssaan. Yritys on rangaistava. Kuten pahoinpitelyrikoksissa on seksuaalirikoksissakin tärkeää väkivallan jättämien jälkien dokumentointi tulevaa oikeusprosessia varten.. Seksuaalista väkivaltaa kokeneen on hyvä käydä aina lääkärissä. Tarvittaessa voi saada vaikka rikosuhripäivystyksestä tukihenkilön mukaansa. Poliisissa tällainen rikosasia annetaan mahdollisuuksien mukaan rikostutkijalle, joka parhaiten soveltuu asian hoitamaan. Uhri tarvitsee tukea ja apua oikeuksiensa turvaamisessa. Mahdollisuudet henkisen tukeen ja opastukseen esitellään tarkemmin toisaalla tässä oppaassa. Muistutettakoon kuitenkin jo tässä yhteydessäkin, että suoranaisten hoitokulujen lisäksi uhrilla on oikeus korvaukseen myös kokemansa kivun ja säryn johdosta. Rikoksentekijänkin mahdollisuuksista saada apua väkivaltaiseen käyttäytymisensä hallitsemisessa kerrotaan toisaalla tässä oppaassa. Suuri osa seksuaalirikoksista jää vieläkin piilorikollisuudeksi, sillä ilmoituskynnys raiskauksessa on korkea ja ilmoituksista vain osa johtaa syytetoimiin. Vuoden 1999 alusta voimaan tullut uusi seksuaalirikoksia koskeva laki helpotti uhrin asemaa. Syytteen nostamiseen ei enää tarvita rikoksen oletetun uhrin eli asianomistajan syyttämispyyntöä. Syyte raiskauksesta on nyt nostettava aina, kun siihen on todennäköisiä ja painavia syitä. Aikaisemmin monissa jutuissa uhrille maksettiin tai uhri painostettiin hiljaiseksi. Valtaosassa raiskaustapauksista tekijä ja uhri tuntevat toisensa entuudestaan, ja vain pienessä osassa on kyse teosta, jossa raiskaaja on käynyt täysin yllättäen tuntemattoman uhrin kimppuun. Väkivaltarikokset ovat siis lähtökohtaisesti aina virallisen syytteen alaisia tekoja. Mikä tarkoittaa että poliisin oikeutena ja velvollisuutena on aina tutkia tietoonsa tullut rikosepäily huolimatta uhrin mielipiteestä. Poikkeustapauksessa on kyse asianomistajarikoksesta, mikä taas tarkoittaa että uhri voi päättää vaatiiko hän rangaistusta syylliselle. Ellei hän rangaistusta vaadi jää, juttu silleen. Näin on esimerkiksi silloin kun viisitoista vuotta täyttäneeseen henkilöön kohdistuu vain lievä pahoinpitely tai väkivalta seksuaalirikoksessa on kokonaisuutena arvioiden ollut vähäistä pakottamista sukupuoliyhteyteen. Varsinais- Suomen sairaanhoitopiiri on tehnyt hoitopolun siitä, miten raiskattu ihminen hoidetaan sairaanhoitopiirin alueella. Hoitopolut löytyvät Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin sivuilta 14

15 4.2 Lastensuojelulaki ja lastensuojelu Lastensuojelulain keskeisten periaatteiden mukaisesti (LsL 4 ) lastensuojelun on edistettävä lapsen suotuisaa kehitystä ja hyvinvointia. Lastensuojelun on pyrittävä ehkäisemään lapsen ja perheen ongelmia sekä puuttumaan varhaisessa vaiheessa esiin tulleisiin ongelmiin. Lastensuojelulain 25 :n 1 momentissa on säädetty ilmoitusvelvollisuudesta. Ilmoitusvelvollisuus voidaan toteuttaa salassapitosäännösten estämättä myös yhdessä lapsen tai hänen vanhempansa kanssa tehtynä pyyntönä lastensuojelutarpeen arvioimiseksi edellyttäen, että: pyyntö tehdään viipymättä, ja että ilmoitusvelvollinen henkilö ilmoittaa lastensuojelu selvityspyynnön tekemiseen johtaneet syyt. Ilmoitusvelvollisuus on säädetty seuraaville henkilöille: Sosiaali- ja terveydenhuollon; opetustoimen; nuorisotoimen; poliisitoimen; rikosseuraamuslaitoksen; palo- ja pelastustoimen; sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajan; opetuksen tai koulutuksen järjestäjän; seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan; turvapaikan hakijoiden vastaanottotoimintaa harjoittavan yksikön; hätäkeskustoimintaa harjoittavan yksikön; taikka koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt tai vastaavissa tehtävissä toimeksiantosuhteessa tai itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivat henkilöt sekä kaikki terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia salassapitosäännösten estämättä viipymättä ilmoittamaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Ennen lapsen syntymää 25 :n 1 momentissa mainittujen henkilöiden on salassapitosäännösten estämättä tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus, jos on perusteltua syytä epäillä, että syntyvä lapsi tulee tarvitsemaan lastensuojelun tukitoimia välittömästi syntymänsä jälkeen. Myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu henkilö voi tehdä tällaisen ilmoituksen häntä mahdollisesti koskevien salassapitosäännösten estämättä. Turussa lastensuojeluilmoitus tehdään virka-aikana (klo ) sosiaalipäivystykseen numeroon Virka-ajan ulkopuolella ilmoitus tehdään Turun seudun sosiaalipäivystykseen numeroon 112. Erittäin akuuteissa, välitöntä toimimista vaativissa tilanteissa otetaan yhteyttä Lastensuojelun päivystykseen, joka toimii 24/7 periaatteella hätätapauksia varten. Vuoden 2012 alussa astui voimaan määräys, jonka mukaan lastensuojeluilmoituksen tekevä ilmoitusvelvollinen viranomainen on velvollinen tekemään myös rikosilmoituksen suoraan poliisille Lähestymiskielto Jos asiakkaasi tai potilaasi pelkää turvallisuutensa puolesta, hän voi hakea itsensä ja/tai lastensa suojaksi lähestymiskieltoa sille, joka häntä uhkaa. Lähestymiskielto tarkoittaa, että hengen, terveyden, vapauden tai rauhan suojaamiseksi voidaan jotakuta toista kieltää ottamasta lähestymiskieltoa hakevaan yhteyttä. Lähestymiskieltoa voi pyytää kuka tahansa, joka perustellusti tuntee itsensä toisen uhkaamaksi tai häiritsemäksi. 15

16 Tyypillisiä tapauksia, joissa lähestymiskieltoa voidaan käyttää, ovat entisen puolison tai asuinkumppanin uhkailu tai häirintä sekä tilanteet, joissa aikuinen lapsi pyrkii kiristämään iäkkäältä vanhemmaltaan rahaa tai pahoinpitelee häntä. Lähestymiskielto voidaan määrätä myös silloin, kun kiellolla suojattava ja kieltoon määrättävä henkilö asuvat samassa asunnossa. Myös syyttäjä-, poliisi- ja sosiaaliviranomainen voi hakea kiellon määräämistä, jos henkilö ei jostain syystä, pysty sitä itse tekemään. Perusmuotoiseen lähestymiskieltoon määrätty henkilö ei saa tavata suojattavaa henkilöä eikä muutenkaan ottaa häneen yhteyttä tai yrittää sitä. Suojattavaa henkilöä ei saa myöskään seurata tai tarkkailla. Laajennettu lähestymiskielto tarkoittaa myös kieltoa oleskella tietyllä alueella, esimerkiksi suojattavan henkilön vakituisen asunnon, loma-asunnon, työpaikan tai muun oikeuden ratkaisussa erikseen määrätyn paikan läheisyydessä. Perheen sisäiseen lähestymiskieltoon määrätyn henkilön on poistuttava yhteisestä asunnosta eikä hän saa palata sinne. Hän ei myöskään saa tavata eikä muutoin ottaa yhteyttä henkilöön, jota kiellolla suojataan. Kiellettyä on myös suojattavan henkilön seuraaminen ja tarkkailu. Myös perheen sisäinen lähestymiskielto voidaan määrätä laajennettuna koskemaan oleskelua tietyssä muussa paikassa, esimerkiksi yhteisen asunnon läheisyydessä. Miten lähestymiskieltoa haetaan? Lähestymiskieltoa haetaan käräjäoikeudelta, kirjallisesti tai suullisesti. Kieltoa haettaessa hakijan tulee kertoa minkälaisen uhan tai häirinnän kohteeksi hän on joutunut tai joutumassa, kenen taholta hän kokee uhkaa tai häirintää, hakijan käsitys häirinnän jatkumisesta tai rikoksen uhasta vastaisuudessa, onko asiassa todistajia tai todisteita On tärkeää, että hakija kirjaa tapahtumat muistiin välittömästi ja kerää lähestymiskieltohakemuksen tueksi kaikki mahdolliset todisteet sekä todistajien yhteystiedot. Mahdolliseen väkivaltaan, häirintään, uhkauksiin tai vapauteen kohdistuviin rikoksiin liittyen tehty rikosilmoitus tukee myös lähestymiskiellon hakemista. Mikäli näihin tilanteisiin liittyen poliisi on käynyt rikospaikalla, niistä kannattaa mainita myös hakemuksessa. Lähestymiskieltoasian käsittelyssä on merkitystä sillä miten huolellisesti hakemus on tehty. Hakija voi pyytää oikeusavustajalta tai Rikosuhripäivystyksestä apua hakemuksen tekemiseen. Hyviä kirjallisia todisteita ovat lääkärintodistukset kopiot sairauskertomuksesta sosiaaliviranomaisen kirjaukset turvakodin kirjaukset kirjeet sähköpostiviestit ja tekstiviestit kirjatut vastaanotetut puhelut ja soittoyritykset: lukumäärät, ajankohdat, sisällöt Jos lähestymiskiellon tarve on välitön, voi henkilö hakea väliaikaista lähestymiskieltoa. Se astuu voimaan välittömästi ja asia käsitellään perusteellisemmin käräjäoikeudessa lähipäivinä. Väliaikaisen lähestymiskiellon määräämistä voi pyytää poliisilta, syyttäjältä tai käräjäoikeudelta. Tavallisimmin sitä pyydetään poliisilta tai käräjäoikeudelta. Lähestymiskiellon sisältö Kiellolla ei estetä asiallisista syistä tapahtuvaa yhteydenottoa. Yhteydenotto on kiellosta huolimatta sallittu esimerkiksi yhteisen lapsen äkillisesti sairastuessa. Ennakoitavissa olevat tilanteet pitää ottaa huomioon jo lähestymiskieltoa koskevassa päätöksessä. Esimerkiksi lapsen tapaamiseen 16

17 liittyvät kohtaamiset tai omaisuuden osituksen vaatimat yhteydenotot voidaan määrätä järjestettäviksi sosiaaliviranomaisen välityksellä tai sivullisen läsnä ollessa. Perheen sisäisellä lähestymiskiellolla ei puututa osapuolten taloudellisiin velvollisuuksiin (esimerkiksi vuokran maksuun), asunnon omistus- tai vuokrasuhteisiin eikä koti-irtaimiston jakoon. Kiellon määräämisellä ei myöskään ole oikeudellisia vaikutuksia yhteisten lasten huoltoon, tapaamisoikeuteen eikä elatukseen. Lasten tapaamisten järjestämisestä tulee sopia erikseen. Koska velvoitus poistua omasta kodista merkitsee voimakkaampaa puuttumista henkilön oikeuksiin kuin tavallinen lähestymiskielto, perheen sisäisen lähestymiskiellon määräämisen edellytykset ovat tiukemmat kuin tavallisen lähestymiskiellon. Kielto voidaan määrätä ainoastaan henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan rikoksen tai sen uhan torjumiseksi, ei sen sijaan silloin, jos kyse on rauhaan kohdistuvasta rikoksesta tai häirinnästä. Lisäksi edellytetään korkeampaa todennäköisyyttä siitä, että jos lähestymiskieltoa ei määrätä, kieltoon määrättävä syyllistyisi edellä mainittuun rikokseen. Lähestymiskiellon kesto Lähestymiskielto on voimassa käräjäoikeuden määräämän ajan, enintään kuitenkin vuoden, mutta tarvittaessa kieltoa voidaan jatkaa. Jatko edellyttää sitä koskevan pyynnön esittämistä ja käsittelyä käräjäoikeudessa. Perheen sisäinen lähestymiskielto voidaan kuitenkin määrätä enintään kolmeksi kuukaudeksi. Voimassaolo harkitaan tapauskohtaisesti. Kielto voidaan tarvittaessa uudistaa enintään kolmeksi kuukaudeksi. Lähestymiskieltoasia käräjäoikeudessa Lähestymiskieltohakemus käsitellään käräjäoikeudessa kiireellisenä. Asia käsitellään rikosasian tavoin oikeudenkäynnissä, jossa käydään läpi asiassa esitetty selvitys sekä kuullaan molempia osapuolia ja todistajia. Kiellon määräämisen perusteina ovat olosuhteet, oma uhkakokemus sekä mahdollisten todistajien kertomukset. Painavana perusteena voidaan pitää tapahtunutta väkivallantekoa, mutta se ei ole edellytys kiellolle. Myös henkilön häiritseminen tai uhkailu esimerkiksi kotipiirissä, työpaikalla tai julkisilla paikoilla voi olla riittävä peruste lähestymiskiellon määräämiselle. Käräjäoikeus voi ratkaista lähestymiskieltoasian, vaikka kieltoon vaadittu kieltäytyisi tulemasta oikeuteen. Lähestymiskielto tulee voimaan heti, kun se on määrätty. Jos lähestymiskielto osoittautuu myöhemmin tarpeettomaksi, sen kumoamista pyydetään käräjäoikeudelta. Asianosaiset eivät voi keskenään sopia kiellon päättymisestä. Mitä lähestymiskiellon hakeminen maksaa Itse lähestymiskielto-oikeudenkäynneistä ei tule osapuolille kuluja. Yleensä molemmat osapuolet vastaavat omien avustajiensa palkkioista. Oikeusaputoimistosta saa selville, onko hakijalla mahdollisuutta saada oikeudenkäyntiavustaja valtion kustannuksella joko kokonaan tai osittain. Asiaan vaikuttavat tulot ja varallisuus, sekä kulloinenkin tilanne. Useimmat oikeusturvavakuutukset eivät korvaa avustajan kuluja lähestymiskieltoasiassa. Hakijan kannattaa tarkistaa omat vakuutusehdot omasta vakuutusyhtiöstään. Valtiokonttori ei myöskään korvaa avustajan kuluja lähestymiskieltoasiassa. Omalla kustannuksella hakija voi käyttää yksityisiä asianajajia tai muita lakimiehiä. Lähestymiskiellon hakemisesta ei kannata luopua, vaikka hakijalla ei olisikaan mahdollisuutta käyttää avustajan palveluja. Käytännössä lähestymiskieltoasiat käsitellään käräjäoikeudessa niin perusteellisesti, että voit selviytyä ilman avustajaakin. Lähestymiskiellon rikkominen Kaikki lähestymiskiellot merkitään erityiseen poliisin henkilörekisteriin. Jos uhkailu, häirintä tai muu sellainen jatkuu kiellon määräämisen jälkeen, kannattaa hakijan ilmoittaa tapahtuneesta poliisille. 17

18 Jos hakija joutuu hälyttämään poliisin välittömästi paikalle, kannattaa mainita määrätystä lähestymiskiellosta. Lähestymiskiellon rikkomisesta voidaan rangaista sakolla tai enintään yhdellä vuodella vankeutta. Kiellon rikkominen on virallisen syytteen alainen rikos, jolloin syyttäjällä on oikeus viedä asia oikeuteen. (Koivukangas 2007) Sovittelu Varsinais-Suomen sovittelutoimiston toiminta perustuu lakiin rikosten ja eräiden riita-asioiden sovittelusta. Päätoimisto on Turussa ja sivutoimipisteet Salossa, Loimaalla ja Uudessakaupungissa. Sovittelutoimistossa työskentelee johtava sovitteluohjaaja, 4 sovitteluohjaajaa ja kanslisti sekä lisäksi noin 80 koulutettua vapaaehtoista sovittelijaa. Lähisuhdeväkivaltaa sovittelee 15 erikseen tätä tehtävää varten koulutettua sovittelijaa. He ovat osallistuneet valtakunnalliseen lähisuhdeväkivaltasovittelijoille järjestettyyn koulutukseen. Lähisuhdeväkivaltasovittelut tehdään aina parityöskentelynä. parisuhdeväkivaltatapauksissa pyritään valitsemaan sovittelupariksi mies ja nainen, mutta tämä ei aina ole mahdollista miessovittelijoiden vähäisen määrän vuoksi. Sovittelulaissa määritellään, että lähisuhdeväkivalta voi tulla sovitteluun ainoastaan poliisin tai syyttäjän aloitteesta. Lähisuhdeväkivallan osapuolina voivat olla esimerkiksi avio- tai avopuolisot, sisarukset tai aikuinen lapsi sekä vanhempi. Sovittelu perustuu täysin osapuolten vapaaehtoisuuteen. Molempien osapuolten suostumus sovitteluun selvitetään sovittelun alussa. Sovittelu on osapuolille maksutonta. Sovittelu on myös luottamuksellista ja sovittelijoita sitoo vaitiolovelvollisuus. Sovittelun osapuoli voi keskeyttää sovittelun missä vaiheessa tahansa. Myös toimistolla tai sovittelijoilla on mahdollisuus keskeyttää sovittelu, mikäli tulee ilmi seikkoja, jonka perusteella sovittelua ei voida enää jatkaa. Tällaista voi olla esimerkiksi tapaukseen liittyvä uhkailu tai painostus. Kun osapuolten suostumus ja asian sovitteluun soveltuminen on selvitetty, tehdään päätös asian sovitteluun ottamisesta. Osapuolet saavat tämän kirjallisen päätöksen postissa kotiin. Sovitteluprosessin aikana sovittelijat tapaavat osapuolet ensin erikseen. Näiden erillistapaamisten jälkeen järjestetään mahdollinen yhteistapaaminen. Näissä tapaamisissa käydään läpi asioita, joita asiakas haluaa tuoda esille. Tapaamisten kuluessa voidaan tehdä myös palveluohjausta eri auttamistahojen piiriin. Yleensä prosessiin kuuluvat erillistapaamiset ja yksi yhteistapaaminen, mutta tarvittaessa tapaamisia voidaan järjestää enemmänkin. Mikäli osapuolet pääsevät asiassaan yhteisymmärrykseen, tehdään kirjallinen sopimus. Sopimuksessa osapuolet voivat sopia miten jatkossa toimitaan sekä mahdollisten rahakorvausten maksamisesta. Tämä sopimus toimitetaan osapuolten suostumuksella poliisille tai syyttäjälle, jotka sitten tekevät oman ratkaisunsa asiassa. Näin ollen sovittelun tulos ei estä asian käsittelyä käräjäoikeudessa. 18

19 5. Väkivallan aiheuttama psyykkinen trauma Väkivaltaisen teon kohteeksi joutumisesta seuraa yleensä välittömästi tai viiveellä (muutamasta päivästä jopa viikkoihin) akuutti traumareaktio, johon kuuluu: Käyttäytymisessä ilmenevät reaktiot: o kiihtyneisyys, yliaktiivisuus (motorinen levottomuus, itkeminen, vihamielinen käyttäytyminen) o konversio-oireet (psyykkisistä syistä johtuvia fyysisiä oireita, kuten äänen menetys, pahoinvointi, kivut, huimaus, sydämen tykytys, hengitysvaikeudet, ruokahaluttomuus, unettomuus) o lamaannus, apatia, passiivisuus, välinpitämättömyys o irrationaalinen käyttäytyminen (hihittely, naureskelu) o korostuneen rationaalinen toiminta, tunteiden poissulkeminen (uhri kertoo väkivallasta täysin rauhallisesti ja tunteettomasti) Tunnereaktiot ja ajattelu: o ahdistuneisuus, paniikki, sekavuus o itsekseen mutiseminen o muistikatkoja, muistinmenetys o vaikeus ajatella ja toimia selkeästi o vaikeus ottaa vastaan ja ymmärtää informaatiota o muuttunut ajan käsitys o tunnottomuus (tunteettomuus, ei lainkaan tunteita, jäätynyt pelko) o täydellinen lamaannus o masennus, arvottomuuden tunteet o häpeä, syyllisyys o tunne oman itsen äkillisestä muuttumisesta, itsen tunteminen vieraaksi, ruumiista irtaantumisen kokemukset, hallusinaatiot o ajan, paikan tajun hämärtyminen, epätodellisuuden tunne (tämä ei voi olla totta) Akuutti traumareaktio voi kestää muutamasta tunnista muutamaan vuorokauteen. Shokin vuoksi ihmisellä on yleensä alentunut kyky antaa ja ottaa vastaan informaatiota sekä muistaa tapahtumia. Väkivaltaisen elämäntilanteen pitkittyessä, ellei uhri ole saanut apua ja tukea itselleen, hän saattaa alkaa tuntea syveneviä avuttomuuden ja toivottomuuden tunteita, masennusta, epätoivoa, eristyneisyyttä, pelkoja, häpeää itseään ja tilannettaan kohtaan. Monet alkavat tuntea ajan mittaan myös vihan tunteita lapsiaan kohtaan, koska stressaava elämäntilanne vie lasten kanssa tarvittavat voimavarat. Vihan ja inhon tunteet voivat kohdistua myös väkivallan tekijään. Uhrilla voi olla tunne, ettei kelpaa enää mihinkään ja/tai kenellekään ja että väkivallan tekijä on oikeassa kaikessa, mitä hän sanoo uhrista. Kysymys on kuitenkin väkivallan aiheuttamasta traumasta ja uupumuksesta sekä väkivallan tekijän tavoitteesta pitää uhri alistettuna paikallaan. Kuitenkin monet naiset selviytyvät elämäntilanteessaan ulkonaisesti hyvin, he hoitavat kotitaloustyöt ja lapset ja saattavat käydä vielä töissäkin kodin ulkopuolella. Tilanne kuitenkin kuluttaa naisen voimavaroja ja voi johtaa henkiseen loppuun palamiseen ja uupumiseen. Sen vuoksi on tärkeää hakea apua mahdollisimman pian. Traumaperäinen stressireaktio / PTSD (Post Traumatic Stress Disorder) Traumaperäinen stressireaktio on lääketieteellinen diagnoosi tilalle, jossa uhri kärsii traumaattisten tapahtumien seurauksena vakavista, pitkittyneistä oireista. Voimakkaat hädän, avuttomuuden ja hengenvaaran kokemukset aiheuttavat muutoksia uhrin toimintakykyyn monella alueella: tunneelämän, älyllisten toimintojen, sosiaalisen elämän, käyttäytymisen, luonteenomaisten persoonalli- 19

20 suudenpiirteiden alueella sekä elämäntilanteessa ja/tai terveydentilassa. Toistuvat traumaattiset tapahtumat ja uhrin kokemukset siitä, ettei hän voi hallita eikä ennakoida tapahtumia, voivat ajan mittaan johtaa pysyviin vaurioihin ja muutoksiin uhrissa. PTSD oireet ovat vakavampia silloin, kun trauman aiheuttaja on toinen ihminen. Traumareaktiot eivät ole osoitus sairaudesta. Väkivallan aiheuttama trauma on rinnastettavissa emotionaaliseen vaurioon ja vahingoittumiseen. Traumareaktiot ovat terveitä yrityksiä sopeutua hengenvaaralliseen ja/tai oman hallintakyvyn ylittävään tilanteeseen. Emotionaaliset, ajatteluun liittyvät oireet: o pelot, pelokkuus/arkuus/jatkuva valppaana oleminen/säpsähdysreaktiot o kiinnostuksen puute, masennus o avuttomuuden tunteet, riippuvuuden tunteet, eristyneisyys o kiukkuisuus, vihanpurkaukset, kärsimättömyys (esim. lapsia kohtaan) o tunnetilojen nopea vaihtelu, ristiriitaiset tunteet (viha, syyllisyys) o sisäinen ja ulkoinen yksinäisyys, erilaisuuden tunne, stigma o tunne lopullisesta vahingoittumisesta ja tuhoutumisesta (ei tulevaisuutta) o ahdistuneisuus, loukussa olemisen tunne o kyvyttömyys nauttia, tunteettomuus o nukahtamis- ja univaikeudet, unettomuus, väkivaltaiset painajaiset o vahingoittamisen pelko (itsen, lasten, väkivallan tekijän) o alkoholin- ja/tai lääkkeiden väärinkäyttö/riippuvuus o itsemurha-ajatukset ja/tai yritykset o tunne-elämän loppuun palaminen/burnout o psyykkinen romahtaminen Käyttäytymiseen, persoonallisuuden piirteisiin liittyvät oireet: o ihmissuhteiden menetys o vähäinen sosiaalinen elämä tai ei lainkaan sosiaalista elämää (ei harrastuksia, aina kiire kotiin, kotiin menemisen pitkittäminen) o lamaantunut/alistuva käyttäytyminen o muuttaa päätöksiään, unohtaa sovittuja aikoja o vetäytyminen ja eristyneisyys o välttää tilanteita/paikkoja/keskustelua, jotka liittyvät traumaan o ei kykene keskittymään esim. TV:n katseluun, kirjojen lukemiseen o heikentyneet vanhempana olemisen taidot/lapsista huolehtiminen puutteellista tai väkivaltaa lapsia kohtaan/lasten heitteille jättäminen Somaattiset oireet ja sairaudet: o fyysiset oireet, joille ei löydy tutkimuksista huolimatta selitystä: kivut, säryt (pää, vatsa, nivelet) o kohonnut verenpaine o vatsahaava o ärtynyt paksusuoli o kuukautishäiriöt o rintakipu/kivut sydämen alueella/rytmihäiriöt/infarkti o hengitysvaikeudet/astmaattiset oireet/astma o syömishäiriöt: ruokahalun menetys, painon menetys/anorexia, bulimia; ylensyöminen/äärimmäinen lihavuus 20

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan

Lisätiedot

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Viranomaisten välinen yhteistyö 8.3.2013

Lisätiedot

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.) Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010 Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri 1.1. 31.12.2009 välisenä aikana Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystykseen

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava?

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Seksuaalisen väkivallan puheeksi ottaminen ja mitä sitten tapahtuu -koulutus 4.12.2013 Satu Hintikka Kaksi näkökulmaa päivän teemaan Video 1 Video 2 Mitä on seksuaalinen

Lisätiedot

Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla. Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola

Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla. Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola Toimintaympäristö 1.1.2014 Pirkanmaan ja Keski-Suomen poliisilaitoksista Sisä-Suomen

Lisätiedot

Väkivalta parisuhteessa

Väkivalta parisuhteessa Väkivalta parisuhteessa Heli Vaaranen Parisuhdekeskuksen johtaja Psykoterapeutti 16.1.2014 Heli Vaaranen Parisuhdeväkivallasta yleisesti Parisuhdeväkivallalla tarkoitetaan kumppanin tekemää henkistä, fyysistä

Lisätiedot

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä

Lisätiedot

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Suomen Ensihoitoalan Liitto ry Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Seksuaalisuus Seksuaalisuus on olennainen osa ihmisyyttä koko elämänsä ajan. Siihen kuuluvat seksuaalinen kehitys,

Lisätiedot

Saako uhri oikeutta?

Saako uhri oikeutta? Saako uhri oikeutta? Maarit Saukko Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Mielenterveysseura, Suomen Punainen Risti,Suomen Setlementtiliitto, Naisasialiitto

Lisätiedot

LAPSEN SUOJELU VIRANOMAISTEN VÄLISENÄ YHTEISTYÖNÄ

LAPSEN SUOJELU VIRANOMAISTEN VÄLISENÄ YHTEISTYÖNÄ LAPSEN SUOJELU VIRANOMAISTEN VÄLISENÄ YHTEISTYÖNÄ Erityisesti lastensuojeluilmoituksen näkökulmasta Lakimies Kati Saastamoinen Lakimies Kati Saastamoinen 1 LAPSEN ETU JA SEN HUOMIOIMINEN Kaikkien lasten

Lisätiedot

Väliinputoamisia vai välittävä verkosto?

Väliinputoamisia vai välittävä verkosto? Väliinputoamisia vai välittävä verkosto? VÄLITÄ! hankkeen aloitusseminaari 28.11.2012 Satu Hintikka Seksuaalinen väkivalta? Toisen pakottamista tai houkuttelemista vastoin tämän tahtoa tai parempaa ymmärrystä

Lisätiedot

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Erikoistutkija, Toimintakyky-yksikön päällikkö Minna-Liisa Luoma RAI-seminaari 30.9.2010 1 TÄHÄN KUVA Minna-Liisa Luoma

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET Jenni Weck-Näse LSL 25 C Ennen lapsen syntymää 25 :n 1 momentissa mainittujen henkilöiden on salassapitosäännösten estämättä tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus,

Lisätiedot

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

LASTENSUOJELUILMOITUKSEN ILMOITUSVELVOLLISUUDEN LAAJENEMINEN SEKÄ VALMISTUMASSA OLEVA ALUEELLINEN TOIMINTAOHJE

LASTENSUOJELUILMOITUKSEN ILMOITUSVELVOLLISUUDEN LAAJENEMINEN SEKÄ VALMISTUMASSA OLEVA ALUEELLINEN TOIMINTAOHJE LASTENSUOJELUILMOITUKSEN ILMOITUSVELVOLLISUUDEN LAAJENEMINEN SEKÄ VALMISTUMASSA OLEVA ALUEELLINEN TOIMINTAOHJE Johtava sosiaalityöntekijä Päivi Mykrä Alkuarviointi Lastensuojelupalvelut Lahti ILMOITUSVELVOLLISUUS

Lisätiedot

Perhe- ja lähisuhdeväkivalta ilmiönä ja sen vaikutukset eri osapuoliin

Perhe- ja lähisuhdeväkivalta ilmiönä ja sen vaikutukset eri osapuoliin Perhe- ja lähisuhdeväkivalta ilmiönä ja sen vaikutukset eri osapuoliin Miinan päivän kahvit 24.5.2013 Tampereen ensi- ja turvakotiyhdistyksessä Sari Laaksonen kehitysjohtaja Ensi- ja turvakotien liitto

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 1 RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN Tilastotietoa kriisi- ja juristipäivystyksen yhteydenotoista 1.1. 31.5.2009 välisenä aikana 1.1. 31.5.2009 välisenä

Lisätiedot

Asumisneuvonta- koulutustilaisuus 10.12.2013

Asumisneuvonta- koulutustilaisuus 10.12.2013 Asumisneuvonta- koulutustilaisuus 10.12.2013 Helsingin poliisilaitos Ennalta estävän toiminnan toimintalinja ennalta_estava_toimintalinja.helsinki@poliisi.fi Pentti Tarvonen ylikonstaapeli 040-5434291

Lisätiedot

Ammattiliitto Nousu ry

Ammattiliitto Nousu ry Ammattiliitto Nousu ry Nordeassa työpaikkakiusaamista ei hyväksytä Pankin ohjeiden mukaan työpaikkakiusaamiseen on puututtava heti, kun sitä ilmenee Jokaisella on velvollisuus puuttua kiusaamiseen ja epäasialliseen

Lisätiedot

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien -

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Amoral-hanke - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Kunniaan liittyvä väkivalta MÄÄRITELLÄÄN: henkilön fyysiseksi tai psyykkiseksi painostukseksi tilanteessa, jossa kyseistä

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(7) Sisällys Lastensuojeluasian vireilletulo...3 Arvio toimenpiteiden tarpeesta...4 Kiireelliset lastensuojelutoimenpiteet...4 Lastensuojelutarpeen selvitys...5 Avohuollon tukitoimet...5 Huostaanotto

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015. Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi.

Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015. Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi. Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015 Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi.fi Oulun poliisilaitos 750 työntekijää 16 poliisiasemaa pääpoliisiasema

Lisätiedot

www.lyomatonlinja.fi 09 276 6280 - Väkivallan katkaisu ohjelma miehille - Ennaltaehkäisev -Verkostotyö

www.lyomatonlinja.fi 09 276 6280 - Väkivallan katkaisu ohjelma miehille - Ennaltaehkäisev -Verkostotyö www.lyomatonlinja.fi 09 276 6280 - Väkivallan katkaisu ohjelma miehille - Ennaltaehkäisev isevä työ -Verkostotyö -Kokeilut Miehen Linja maahanmuuttajamiehille maahanmuuttajamiehille 09 www.lyomatonlinja.fi/miehenlinja.htm

Lisätiedot

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Riikka Taavetti facebook.com/hyvinvoivasateenkaarinuori Hyvinvoiva sateenkaarinuori -tutkimus - 2013: kyselytutkimus ja raportti - yli 2500 vastaajaa, yli

Lisätiedot

MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry.

MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry. MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry. 9.15 LÄHISUHDEVÄKIVALTA UHRIN TEKIJÄN, LAPSEN JA LÄHEISEN NÄKÖKULMASTA. VIOLA ry. 9.15 Pia Marttala 10 Tauko 10.15 Sirkku Mehtola 11 Kari Hallikainen

Lisätiedot

Opas lähisuhdeväkivallan rikosasioiden sovittelua harkitsevalle

Opas lähisuhdeväkivallan rikosasioiden sovittelua harkitsevalle Opas lähisuhdeväkivallan rikosasioiden sovittelua harkitsevalle Rikosasioiden sovittelu Rikosasioiden sovittelulla tarkoitetaan palvelua, jossa rikoksen asianosaisille järjestetään mahdollisuus kohdata

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla Neuvolapäivät 21.10.2015 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa.

Lisätiedot

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry Monika - Naiset moniarvoisen ja turvallisen yhteiskunnan puolesta Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille Monika Naiset liitto ry 1 Voimavarakeskus

Lisätiedot

Helena Molander LASTEN PERUSOIKEUDET ry, Varatuomari, oikeustieteen lisensiaatti, THL 7.10.2013

Helena Molander LASTEN PERUSOIKEUDET ry, Varatuomari, oikeustieteen lisensiaatti, THL 7.10.2013 Helena Molander LASTEN PERUSOIKEUDET ry, Varatuomari, oikeustieteen lisensiaatti, THL 7.10.2013 1. Lapsiprostituutio 2. Lapsiseksiturismi 3. Lapsipornografia 4. Lapsikauppa eli trafficking Lapsimorsiamet

Lisätiedot

SUOJELE LASTA. Lastensuojelulain 25 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen

SUOJELE LASTA. Lastensuojelulain 25 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen SUOJELE LASTA Lastensuojelulain 25 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen Mikä on ilmoitusvelvollisuus ja keitä se koskee? Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

UHKA- JA VÄKIVALTATILANTEET ENSIHOIDOSSA. Mari Rantanen Ensihoitaja Keski-Uudenmaan pelastuslaitos SPPL Työturvallisuusseminaari Espoo 15.4.

UHKA- JA VÄKIVALTATILANTEET ENSIHOIDOSSA. Mari Rantanen Ensihoitaja Keski-Uudenmaan pelastuslaitos SPPL Työturvallisuusseminaari Espoo 15.4. UHKA- JA VÄKIVALTATILANTEET ENSIHOIDOSSA Mari Rantanen Ensihoitaja Keski-Uudenmaan pelastuslaitos SPPL Työturvallisuusseminaari Espoo 15.4.2015 PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO www.pelastuslaitokset.fi

Lisätiedot

Välittämisen koodi. Hyvinvoiva lapsi ja nuori Johanna Sorvettula, hallintojohtaja, varatuomari. Johanna Sorvettula 1

Välittämisen koodi. Hyvinvoiva lapsi ja nuori Johanna Sorvettula, hallintojohtaja, varatuomari. Johanna Sorvettula 1 Välittämisen koodi Hyvinvoiva lapsi ja nuori, hallintojohtaja, varatuomari 1 Miten viranomaiset voivat tehdä lakiperusteista yhteistyötä ilman asiakkaan/potilaan suostumusta? Julkisuuslaki Viranomaisen

Lisätiedot

Yhteistyöllä eteenpäin. KASTE koulutus

Yhteistyöllä eteenpäin. KASTE koulutus Yhteistyöllä eteenpäin 24.9.2014 KASTE koulutus Kuka minä olen? vanhempi rikoskonstaapeli Mikko Halme vaativan rikostutkintaryhmän tutkija Rovaniemellä pääosin lapsiin kohdistuneet väkivalta ja seksuaalirikokset

Lisätiedot

Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset Tutkimus peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaiden kokemasta väkivallasta

Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset Tutkimus peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaiden kokemasta väkivallasta Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset Tutkimus peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaiden kokemasta väkivallasta Lasten hyvinvointitiedon II foorumi 6.10.2008 Noora Ellonen Poliisiammattikorkeakoulu Tutkimuksen

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

4 Seksuaalirikokset Heini Kainulainen & Päivi Honkatukia

4 Seksuaalirikokset Heini Kainulainen & Päivi Honkatukia II.4 Seksuaalirikokset 63 4 Seksuaalirikokset Heini Kainulainen & Päivi Honkatukia Seksuaalirikoksia koskevia rangaistussäännöksiä uudistettiin 1.1.1999 (L 563/1998) voimaan tulleella lailla. Rikoslain

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn

Lisätiedot

Ilmoitus oikeuksista

Ilmoitus oikeuksista Ilmoitus oikeuksista Tästä lehtisestä saat tärkeää tietoa oikeuksista, jotka sinulla on ollessasi Oikeuksilla tarkoitetaan tärkeitä vapauksia ja apua, jotka ovat lain mukaan saatavilla kaikille. Kun tiedät

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Toimintaohjeet kiusaamistilanteessa Jokainen aikuinen, joka näkee tilanteen, jossa joku oppilas on joutunut sanallisen tai

Lisätiedot

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset

Lisätiedot

Sukupuolen moninaisuuden huomioiminen nuorisotyössä työpaja 11.11.2014

Sukupuolen moninaisuuden huomioiminen nuorisotyössä työpaja 11.11.2014 Sukupuolen moninaisuuden huomioiminen nuorisotyössä työpaja 11.11.2014 PAIKALLA ON IHMISIÄ JOIDEN SUKUPUOLEN VOISI JOKU PÄÄTELLÄ PAIKALLA ON IHMISIÄ JOIDEN SUKUPUOLEN VOISI JOKU PÄÄTELLÄ Nimistä Ulkonäöstä

Lisätiedot

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia paivi.sinko@helsinki.fi Voimaan 1.1.2008 2

Lisätiedot

Lapsen oikeuksien sopimus/ Henkinen väkivalta Mirella Huttunen, Kotimaan vaikuttamistyön päällikkö

Lapsen oikeuksien sopimus/ Henkinen väkivalta Mirella Huttunen, Kotimaan vaikuttamistyön päällikkö Lapsen oikeuksien sopimus/ Henkinen väkivalta Mirella Huttunen, Kotimaan vaikuttamistyön päällikkö YK:n lapsen oikeuksien sopimus 19 artikla Sopimusvaltiot ryhtyvät kaikkiin asianmukaisiin lainsäädännöllisiin,

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ Koulutus työelämän asiantuntijoille 14.4.2015 Hallitussihteeri Projektipäällikkö Outi Viitamaa-Tervonen Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Terhi Tullkki 15.4.2015 Suomen

Lisätiedot

M I K A L I N D É N 16.10.2013 1

M I K A L I N D É N 16.10.2013 1 NUORTEN KOKEMA NETTIRIKOLLISUUS M I K A L I N D É N 16.10.2013 1 FAKTOJA IRC galleriaa käyttää kuukausittain 70% maamme 15-24 vuotiaista nuorista IRC galleriaan lisätään joka päivä noin 70 000 valokuvaa

Lisätiedot

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 ALUKSI Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä julkaisee suppean tilannekatsauksen ajalta 1.1.2015-30.6.2015. Katsauksessa

Lisätiedot

Henna Aarnio ja Pekka Härkönen

Henna Aarnio ja Pekka Härkönen Henna Aarnio ja Pekka Härkönen Väkivaltaa ei pääse pakoon lapsi väkivallan kohteena Väkivalta kotona, todistajaksi joutuminen Todellinen väkivalta ympäristössä, koulussa ja kadulla Viihdeväkivalta, mediaväkivalta,

Lisätiedot

Savonlinnan seudulla toimii 4 työryhmää, joiden tehtävänä ja tavoitteena on ennaltaehkäistä lähisuhdeväkivaltaa.

Savonlinnan seudulla toimii 4 työryhmää, joiden tehtävänä ja tavoitteena on ennaltaehkäistä lähisuhdeväkivaltaa. NAISIIN KOHDISTUVAN VÄKIVALLAN VASTAISTEN PALVELUT Savonlinnan seudulla toimii 4 työryhmää, joiden tehtävänä ja tavoitteena on ennaltaehkäistä lähisuhdeväkivaltaa. Väkivaltatyön vastuuryhmä koostuu Sosterin,

Lisätiedot

Päihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja

Päihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja Uudenmaan palvelualue Päihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja 1 A-klinikkasäätiön arvot Ihmisarvon kunnioittaminen Luottamuksellisuus Suvaitsevaisuus

Lisätiedot

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kartoituskyselyn tuloksia VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kyselyn toteutus Sähköinen lomake rasti ruutuun kysymyksiä

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivalta. Lähettäjä: Gävlen kunnan kunnanjohtotoimisto elokuussa 2014

Lähisuhdeväkivalta. Lähettäjä: Gävlen kunnan kunnanjohtotoimisto elokuussa 2014 Lähisuhdeväkivalta Lähettäjä: Gävlen kunnan kunnanjohtotoimisto elokuussa 2014 Tietoja paperilomakkeen täyttämisestä Kysymyksen jälkeen on merkitty tähti *, jos kyseessä on pakollinen kysymys, johon kaikkien

Lisätiedot

Vanhusten kaltoinkohtelu ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä

Vanhusten kaltoinkohtelu ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä Vanhusten kaltoinkohtelu ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä, palvelutalon johtaja, TtT-opiskelija heidi.sipilainen@hel.fi 20.9.2013 Esityksen sisältö Kaltoinkohtelun määrittely Kaltoinkohtelun ilmenemismuodot

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY 1. Sukupuoli nmlkj Nainen nmlkj Mies nmlkj Ei yksiselitteisesti määriteltävissä 2. Ikä nmlkj alle 31 vuotta nmlkj 31 40 vuotta nmlkj 41 0 vuotta nmlkj yli 0 vuotta 3.

Lisätiedot

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO VAINOAaKO HÄN SINUA EROSTA HUOLIMATTA? VARJO -hanke (2012-17) Eron jälkeisen väkivaltaisen vainon kohteena elävien perheiden turvallisuuden lisääminen ja vainoamisen ennaltaehkäisy. OULUN ENSI- JA TURVAKOTI

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus muistisairaan oikeuksista

Ajankohtaiskatsaus muistisairaan oikeuksista Ajankohtaiskatsaus muistisairaan oikeuksista Anna Mäki-Petäjä-Leinonen Perheoikeuden dosentti, tutkija Helsingin yliopisto Alustuksen rakenne Itsemääräämisoikeuslaki Sosiaalihuoltolaki Vanhuspalvelulaki

Lisätiedot

PUHEEKSIOTON TYÖKALUT LAHTI, 17.3.2015 TIINA SAVOLA, HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISKESKUS PALMENIA

PUHEEKSIOTON TYÖKALUT LAHTI, 17.3.2015 TIINA SAVOLA, HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISKESKUS PALMENIA PUHEEKSIOTON TYÖKALUT LAHTI, 17.3.2015 TIINA SAVOLA, HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISKESKUS PALMENIA OTA VÄKIVALTA PUHEEKSI KYSY KAIKILTA Mitä puhumattomuus viestii ihmiselle? Miten väkivallasta

Lisätiedot

Mielenterveys ja syrjintäkokemukset. Erikoistutkija Anu Castaneda, THL

Mielenterveys ja syrjintäkokemukset. Erikoistutkija Anu Castaneda, THL Mielenterveys ja syrjintäkokemukset Erikoistutkija Anu Castaneda, THL Syrjintä- ja väkivaltakokemukset: menetelmät Syrjinnän muoto Epäkohteliaampi kohtelu, epäkunnioittavampi kohtelu, nimittely tai sanallinen

Lisätiedot

VÄKIVALLANKÄYTTÖ PUHEEKSI. Työntekijän lomake

VÄKIVALLANKÄYTTÖ PUHEEKSI. Työntekijän lomake VÄKIVALLANKÄYTTÖ PUHEEKSI Työntekijän lomake Kaarlejärvi, Kaisto, Malinen ja Mällinen 2014 SISÄLLYS Puheeksiotto kannattaa! 3 Mitä on väkivalta? 3 10 + 1 neuvoa Väkivallankäyttö puheeksi -lomakkeen käyttöön

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Miten tunnistan perhe- ja lähisuhdeväkivallan?

Miten tunnistan perhe- ja lähisuhdeväkivallan? Miten tunnistan perhe- ja lähisuhdeväkivallan? Työterveyshoitajien koulutuspäivät, Mela Oulu 9.9.2014 Tampere 11.9.2014 Leena Marila-Penttinen Ensi- ja turvakotien liitto ry Sisältö 1. Taustaorganisaatio

Lisätiedot

Jos joudut rikoksen uhriksi

Jos joudut rikoksen uhriksi 1 / 5 28.1.2009 12:11 Jos joudut rikoksen uhriksi Etusivu Rikosasian käsittelyn vaiheet Korvaukset Tukipalvelut Perheväkivalta Lapsi rikoksen uhrina Lähestymiskielto Apua ja tukea Muut esitteet Jos joudut

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

LAPSEN PAHOINPITELYN JA SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN EPÄILYn SELVITTELY Lastensuojelu

LAPSEN PAHOINPITELYN JA SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN EPÄILYn SELVITTELY Lastensuojelu LAPSEN PAHOINPITELYN JA SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN EPÄILYn SELVITTELY Lastensuojelu Johtava sosiaalityöntekijä Päivi Mykrä Lapsiperhepalvelut, Lapsiperheiden tuki Lahti VIRANOMAISYHTEISTYÖ LAPSEN PAHOINPITELYN

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto... 15. Rikollisuuden selityksiä...23. Rikollisuuden muotoja...43. Esipuhe...11

Sisällys. Johdanto... 15. Rikollisuuden selityksiä...23. Rikollisuuden muotoja...43. Esipuhe...11 Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Mitä on rikollisuuden psykologia?... 15 Mikä on rikos?... 18 Rikollisuuden selityksiä...23 Rikollisuuden sosiologiaa pähkinänkuoressa...23 Psykologiset selitysmallit...28

Lisätiedot

" ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN" -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA

 ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA " ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN" -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA Valtakunnallinen turvallisuussuunnitteluseminaari, Espoo, 28-29.1.2015 Hautamäki Jari, toiminnanjohtaja Lyömätön

Lisätiedot

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 1/2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Nimi: Kuopion

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Moision koulu Ylöjärven kaupunki

Moision koulu Ylöjärven kaupunki Moision koulu Ylöjärven kaupunki Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja siihen puuttuminen kuuluvat kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. 1. KIUSAAMINEN, HÄIRINTÄ JA VÄKIVALTA Väkivalta,

Lisätiedot

Voidaanko perhesurmia ennustaa? Siskomaija Pirilä Kouluttaja, perheterapeutti Oulun kaupunki, hyvinvointipalvelut

Voidaanko perhesurmia ennustaa? Siskomaija Pirilä Kouluttaja, perheterapeutti Oulun kaupunki, hyvinvointipalvelut Voidaanko perhesurmia ennustaa? Siskomaija Pirilä Kouluttaja, perheterapeutti Oulun kaupunki, hyvinvointipalvelut Sisältö Mitä perheväkivalta on ja miten sen tunnistaa? Perhesurmien esiintyvyys ja yleisyys

Lisätiedot

Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta

Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta Päihdelääketieteen päivät 2013 Mika Lehtonen projektipäällikkö, SM, poliisiosasto 12.3.2013 Ampuma-aseet Suomessa noin 1,6 miljoonaa ampuma-asetta noin

Lisätiedot

23.9.2014 24.9.2014 1

23.9.2014 24.9.2014 1 23.9.2014 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ MUKANA 24.9.2014 1 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ POHJOIS - KARJALAN ALUEELLA TYÖRYHMÄT 1. Itä-Suomen AVIn sisäisen turvallisuuden työryhmä (Sto3) KAMU- KAIKKI MUKAAN TURVALLISUUSTYÖHÖN

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015 564/2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain

Lisätiedot

Seksi ja Seurustelu Sanasto

Seksi ja Seurustelu Sanasto Seksi ja Seurustelu Sanasto Sisältö Ystävyys ja seurustelu 3 Kehonosat 4 Seksuaalisuus 6 Seksi ja itsetyydytys 8 Turvallinen seksi ja ehkäisy 10 Seksuaalinen hyväksikäyttö 12 2 Ystävyys ja seurustelu Poikakaveri

Lisätiedot

Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015

Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015 Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015 Nina Vaaranen-Valkonen Asiantuntija, Lapset ja digitaalinen media Pelastakaa Lapset ry nina.vaaranen-valkonen@pelastakaalapset.fi

Lisätiedot

ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN

ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN .. ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh. 02954 63177)

Lisätiedot

Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa

Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa Maaret Kallio Erityisasiantuntija Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS), työnohjaaja Seksuaaliterveysklinikka, Väestöliitto Nuorten seksuaaliterveyden osaamiskeskus

Lisätiedot

MARAK työryhmä. Minna Piispa ja Jaana Kinnunen 1

MARAK työryhmä. Minna Piispa ja Jaana Kinnunen 1 MARAK työryhmä Minna Piispa ja Jaana Kinnunen 1 Mikä MARAK on? MARAK (moniammatillinen riskinarviointikokous) on työskentelymuoto, jolla pyritään auttamaan aikuisia vakavan parisuhdeväkivallan uhreja MARAK-

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Ihmiskaupan uhrin tunnistaminen

Ihmiskaupan uhrin tunnistaminen Ihmiskaupan uhrin tunnistaminen Kuka on ihmiskaupan uhri? Rikoslain määritelmä (RL 25:3 (a)). - Ihmiskaupan uhrina voidaan pitää sellaisen toiminnan kohdetta, missä sekä käytetyt keinot, tekotavat että

Lisätiedot

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Lahti 13.6.2013 18.6.2013 Helena Ewalds 1 Kansainväliset sopimukset ja suositukset YK laillisesti sitovia sopimuksia (CEDAW komitea)

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014. 1302/2014 Laki. lastensuojelulain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014. 1302/2014 Laki. lastensuojelulain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014 1302/2014 Laki lastensuojelulain muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan

Lisätiedot

Maahanmuuttajanaisiin kohdistuva väkivalta

Maahanmuuttajanaisiin kohdistuva väkivalta Poliisiosaston julkaisu 17 2003 Maahanmuuttajanaisiin kohdistuva väkivalta Poliisin tietoon tullut rikollisuus vuonna 2002 ISSN 1236-049X ISBN 951-734-620-4 SISÄASIAINMINISTERIÖ KUVAILULEHTI Julkaisun

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan määrästä ja kehityksestä viime vuosina

Lähisuhdeväkivallan määrästä ja kehityksestä viime vuosina Janne Kivivuori Tutkimusjohtaja OPTL Presidenttifoorumi 7.2.2 Lähisuhdeväkivallan määrästä ja kehityksestä viime vuosina Lähisuhdeväkivalta on vakava yhteiskunnallinen kysymys. Lähisuhdeväkivaltaan lasketaan

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot