Tässä numerossa JULKAISIJA PAINOPAIKKA PAINOS JAKELU ILMESTYMINEN ISSN

Transkriptio

1 Tässä numerossa mm. Teknologiset innovaatiot Turku Agile Day 2011 IT-sopimuksista ja sopimusehdoista

2 Tässä numerossa VSTKY:n verkottumisseminaari Päätoimittajalta Teknologiset innovaatiot IT-sopimuksista ja sopimusehdoista Kehitä itsestäsi erinomainen neuvottelija Turku Agile Day Vastamäen kimurantit JULKAISIJA VARSINAIS-SUOMEN TIETOJENKÄSITTELYYHDISTYS RY Yhdistysrek.no Perustettu 1967 VSTKY ry, PL 111, Turku Internet... Puheenjohtaja...Erkki Innola Puhelin Päätoimittaja...Markus Auvo Puhelin Taitto...Markus Auvo ILMESTYMINEN Vätskäri ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Ilmestymiskuukaudet 2011: helmi-, huhti-, syys- ja marraskuu. PAINOPAIKKA Painotalo Painola Jousitie Piispanristi Puhelin *(02) PAINOS 1150 kpl. Erikois-/liitenumerot sovittavissa. JAKELU Jäsenkunta Yhteistyökumppanit Oppilaitokset ISSN

3 VSTKY:n verkottumisseminaari Runsaat viisi vuotta VSTKY:n johdolla aloitettiin Kasvua kalastamaan -verkostoitumishanke. Perustettiin useita alaryhmiä, jotka sitten kokoontuivatkin säännöllisen epäsäännöllisesti. Ryhmät eivät varsinaisesti lopettaneet toimintaansa, mutta ovat kuitenkin eläneet hiljaiseloa pari kolme viime vuotta. Kasvua kalastamaan -perintöä ovat ehkä eniten joita järjestetään syyskausi alkaa muuten ihan kohta, syyskuun loppupuolella, tervetuloa sinnekin! Nyt VSTKY jatkaa verkottumisperinteitä järjestämällä Verkottumisseminaarin Mauno Koivisto -keskuksessa keskiviikkona klo Seminaarin agenda on väljä ja kohtuullisen vapaamuotoinen. Alustajina toimivat Cisco Systems Finlandin toimitusjohtaja, Tietotekniikan liiton hallituksen puheenjohtaja Esa Korvenmaa sekä Microsoftin liiketoimintajohtaja Vesku Paananen. Tavoitteena on verkottumisen avulla saada uusia kontakteja sekä päästä muuttamaan sanat ja kontaktit teoiksi. Jo itse seminaarissa pystymme esittämään muutaman verkottumisesimerkin. Voit edustaa itseäsi, työnantajaasi tai vaikka molempia yhtäaikaa. Tuloksena voi olla uusi työnantaja, uusi asiakas omalle työnantajallesi, uusi rekrytoitu kollega tai tietoa markkinoista, kilpailijoista jne. Ennen kaikkea tavoitteena on tutustua uusiin ihmisiin ja lähteä määrätietoisesti etsimään yhteistyötä uusien tuttavuuksien ja keskusteluyhteyksien avulla. Saavu siis paikalle ja ota iso kasa käyntikortteja mukaan. Paikkoja on rajoitetusti, mukaan mahtuu 80 ensin ilmoittautunutta. Ilmoittautumislinkki tulee VSTKY:n weppisivuille noin kuukautta ennen tilaisuutta. Voit halutessasi ilmoittautua heti. Laita sähköpostia tai soita allekirjoittaneelle. Voit myös ilmiantaa kaverisi, jos näet, että hänen tulisi osallistua. Tilaisuus on maksuton ja kaikille avoin, voit siis ottaa kaverisi kollegasi mukaan, vaikka hän ei vielä olisikaan VSTKY:n jäsen. Sydämellisesti tervetuloa, tehdään Varsinais-Suomesta taas vähän parempi paikka ICT-ammattilaiselle. Erkki 3

4 Muutamia ajatuksia Päätoimittajalta Kirjoittaessani tätä ulkona sataa kaatamalla ja Helsingin Pukinmäki näyttää harmaan taivaan alla kirjaimellisesti varjoisat puolensa. Valmistaudun opintojeni jatkamiseen uudessa opinahjossani. Siitä on neljä kuukautta, kun paremman puoliskoni kanssa muutimme Turusta Helsinkiin. Kun muu kansa huhtikuun viimeisenä päivänä oli päässyt jo hyvään vauhtiin työväen juhlan vietossa, me vielä raahasimme maallista omaisuuttamme umpilavakuorma-autoon, joka tuli kaiken lisäksi palauttaa takaisin Turkuun seuraavana päivänä muuton päätyttyä. Miksi sitten muutimme pääkaupunkiseudulle? Varsinais-Suomen, pääasiassa Turun työtilanne antoi valitettavasti syyn lähteä tutkimaan, josko ruoho olisi vihreämpää aidan toisella puolella - tarkemmin sanottuna Kehä III:n sisäpuolella. Katseltuamme monista paikoista työpaikkatarjontaa, päädyimme siihen tulokseen, että jos haluamme töitä päästä tekemään, stadilla on merkittävästi enemmän tarjontaa. Sama piti kutinsa niin logistiikka- kuin ICT-alalla. Kun esimerkiksi linja-autolla köröttelee pitkin Länsiväylää Lauttasaaren suuntaan, nousee silmien eteen kunnioitusta herättävä, moderni rakennuskompleksi värikkäine valomainoksineen. Monet Turun yliopistossa tapaamani opiskelutoverit ovat myös eksyneet aikojen saatossa pääkaupunkiseudulle - vanhoista koulukavereista puhumattakaan. Kymmenisen vuotta sitten Turun ICT-voittokulku seurasi suhteellisen tarkkaan Nokian suuntaa. Nokian tilanne on ollut jo joitakin vuosia hieman erilainen, ja Turun ICT-osaaminen onkin joutunut navigoimaan omin neuvoin. Verkottuminen on nyt noussut arvoonsa. Mahtaako aurinko alkaa kuitenkin paistamaan risukasaan? Onhan Turulla melkoisesti ICT-osaamista, jolla kerskua. Korkeakoulutusta tarjotaan kolmen yliopiston ja yhden AMK:n voimin. Myös tutkimustoiminnassa löytyy. Turulla on Science Park, jonka yrityshautomopalveluista ulostautuu uusia yrityksiä, uusia työllistäjiä. Jaksan uskoa, että muuttovirta Turusta ulos saadaan vielä tyrehdytettyä, ellei peräti käännettyä sisäänpäin. Sitä odotellessa. 4

5 Teknologiset innovaatiot Teksti: Anne Koskinen-Kannisto Pekka Himasen innovaatioraportti Suomalainen Unelma vuodelta 2007 herättelee jo pelkän otsikkonsa perusteella tietynlaiseen mielikuvaan teknologisista innovaatioista ja niiden merkityksestä suomalaisen yhteiskunnan kehitykselle ja hyvinvoinnille. Jo Himasen alkusanoissa nousee vahvasti esille kuinka globaalissa murroksessa kohtalomme talouden ja hyvinvoinnin osalta on riippuvainen innovaatioissa onnistumisessa. Mitä tuo innovointi sitten on ja miten ihmeessä se näkyy meidän arjessamme? Teknologisista innovaatioista itselleni tulee mieleen kehitys peruskouluajoista, jolloin olin ensimmäisiä koko koulussa kenellä oli matkapuhelin, joka piti aina sammuttaa ennen tunteja kun puhelimessa ei ollut äänetön-ominaisuutta. Tänä päivänä sen sijaan saatan pyöräillessäni uuteen paikkaan navigoida itseni perille kännykän avulla. Puheohjaus kertoo kätevästi mihin suuntaan pitää seuraavaksi kääntyä, vaikkei karttaa pyöräillessä pystyisikään katsomaan. Lapsuudessani näköpuhelimista haaveilu oli utopiaa, ei sellaisia koskaan voisi olla. Ajallisesti katsottuna hyvin lyhyen ajan päästä, kymmenen vuoden sisällä saatiin matkapuhelimiin 3G-ominaisuudet ja videopuhelut. Näköpuhelin oli siis todellisuutta! Muita uskomattomia uudempia innovaatioita ovat mielestäni olleet 3D-tulostus ja itse itsensä parkkeeraava auto, joita kumpaakin hämmäs- telin kun sain kuulla niistä ensimmäisen kerran. Tuntuu ettei mikään ole enää mahdotonta. Tarvitsee vain uskaltaa haaveilla ja visioida jostakin teknologisesta mahdottomuudesta, jota se kenties olisi nykypäivänä, mutta jonain päivänä se tulee olemaan täyttä totta. Ammattikouluaikana muistan kun sulautettujen järjestelmien oppitunnilla visioimme uusia käyttösovelluksia ja kappas, viiden-kymmenen vuoden säteellä suurin osa silloin pohtimistamme ratkaisuista oli jo käytössä kuluttajamarkkinoille toteutetuissa sovellutuksissa. Nokia on tunnettu Suomen teknologisen innovaation kärkenä. Tämän vuoksi Nokian menestyksen ja epäonnistumisen muutoksissa myös suomalaisten identiteetti teknologisena osaaja-yhteiskuntana on vaihdellut. Nyt olisi aika tunnustaa että Nokia oli aikansa brändi, joka nosti Suomen teknologiaosaamisen maailmankartalle, mutta meistä löytyy myös potentiaalia uusiin pienempiin ja miksei suurempiinkin nokioihin kun vaan uskallamme heittäytyä innovointiin ja antaa luovuuden tapahtua. Uskon että me olemme suomalaisina liian arkoja panostamaan innovaatioihin ja luovuuteen. Olemme rakentaneet yhteiskuntaamme pala palalta perustuen raakaan työtekoon ja konkreettisiin asioihin. Nykyinen maailman talous ei vain enää salli ja tue kyseistä virtaviivaista etenemistä ja vanhoihin traditioihin tukeutumista, vaan tarvitaan luovuutta ja uskallusta heittäytyä 5

6 haaveiden ja visioiden vietäväksi ottaen uudenlaisia menetelmiä käyttöön. Taloudellinen epävarmuus ja monet muut tekijät ymmärrettävistä syistä rajoittavat innovaatioiden toteutumista, ja teknologista innovointia pitäisikin tukea valtakunnallisesti. Koska on selvää, ettei Suomi pienenä maana voi globaalissa markkinataloudessa kilpailla määrällä, tulisi meidän fokusoida osaamisemme sekä panoksemme laatuun ja innovaatioihin. Tätä tukemaan tarvitaan merkittävät innovaatiotuet, jotka kannustavat yrityksiä entistä enemmän innovaatioon. On kuitenkin ymmärrettävä, ettei innovoimista tapahdu pakosta eikä yhtäkkiä. Meidän tulisi muuttaa jo koulutusrakennetta peruskouluopetuksessa sisältämään innovaatio-opetusta ja ulottamaan se korkeakoulutukseen saakka, jolloin uudet sukupolvet kokevat meille uusien, rajoja rikkovien ajatusten ja tuotekehityksen luonnolliseksi osaksi omaa toimintaansa. Tavallisilta kuluttajilta, eri kohderyhmistäkin löytyy varmasti paljon ideoita ja ajatuksia siitä, mitä voisi olla toisin. Jo pelkästään omaa elinympäristöään tutkimalla voi helposti huomata kuinka teknologiset innovaatiot ovat tulleet osaksi jokapäiväistä arkea ja mitä uutta voisi kehittää, joka palvelisi kohderyhmäänsä: Paperisten bussiaikataulujen sijaan voit pysäkillä nähdä minuutilleen milloin seuraava bussisi tulee tai tarkistaa tilanteen kännykällä, voit maksaa ruokasi kännykällä tai varata ajan esim. lääkäriin sähköisestä ajanvarauksesta. Urheillessa voit hyödyntää sykemittaria ja paikannusta esim. lenkkeillessä saadaksesi sykkeen lisäksi tietää matkanopeuden, -keston, -pituuden, maantieteellisen reitin ym. Entäpä jos vastaavalla tavalla tulevaisuudessa esimerkiksi verenpainemittauksen tai alkometrin käytön lisäksi voisimme pikamittarilla tunnistaa vakavat sairaudet jo niiden alkuvaiheessa? Aurinkoenergialla toimivat laskimet eivät ole uusi keksintö, mutta entäpä jos saisit kännykän akun kestoa pidennettyä puhumalla ulkosalla? Eipä haittaisi laturin kotiin jääminen lomareissulla. Kodeista löytyy jo kännykällä päälle laitettavia saunoja ja itsestään imuroivia imureita mutta entäpä jos kotisi ilmoittaisi mitä postia olet saanut lomareissusi aikana, muistuttaisi mitä sieltä kaupasta pitikään ostaa kun jääkaappi on tyhjillään sekä tarkkailisi ja suorittaisi erilaisia kunnossapitoon liittyviä tarkastus- 6

7 toimintoja esimerkiksi kosteuteen tai ilmanvaihtoon liittyen? Suomea alettiin pitää teknologian edistysmaana Nokian läpimurron myötä, mutta ajat ovat muuttuneet ja samoin pitäisi meidän muuntautua vastaamaan uusiin tarpeisiin, joita ei ehkä ole vielä edes osattu tunnistaa: Me suomalaiset voisimme olla esimerkiksi ympäristöteknologian edelläkävijöitä ja kehittää energiaratkaisuja, joista muut vielä haaveilevat. Suomessa ja suomalaisessa osaamisessa on suuri potentiaali, joka pitäisi tietopääoman osalta saada hyödynnettyä oikein. Meidän tulee pohtia onko Suomen tulevaisuus viihteen ja vapaa-ajan teknologisissa sovellutuksissa, kenties terveyden- ja hyvinvoinnin innovaatioissa, ympäristöön panostavissa ekologisissa ratkaisuissa, rakentamisen kehityksessä, joissakin näistä tai mahdollisesti kaikissa näissä? Suomi on potentiaalia täynnä, osaaminen pitää vain saada valjastettua oikein. Aletaan yhdessä innovoida paremman tulevaisuuden puolesta. Mistä Sinä unelmoisit ja minkä Sinä haluaisit jonain päivänä olevan teknologisesti mahdollista? Yhdessä haaveillen ja innovoiden se saattaa jonain päivänä toteutua. Innovointi-terveisin, Anne Tuo mielipiteesi esille Jos jokin voisi mielestäsi olla toisin tai paremmin, kerro siitä. Mitä haluaisit jäsenenä tehdä? Mitä haluaisit jäsenenä oppia tai mistä haluaisit keskusteltavan? Ota yhteyttä koulutus- tai jäsentilaisuustoimikuntaan. Mitä mieltä olet Vätskäristä tai uusista www-sivuista? Tökkiikö jokin pahasti? Puuttuuko jotain? Ota yhteyttä tiedotustoimikuntaan. 7

8

9 IT-sopimuksista ja sopimusehdoista Teksti: Esa Alhoniemi Kuvat: Maija Isoluoma IT-tuotteet ovat usein ei-materiaalisia kuten vaikkapa räätälöityjä, uniikkeja ohjelmistoja tai abstrakteja monistettavia palveluita kuten pilvessä majaileva sähköpostilaatikko. Selkeiden ja kattavien sopimusten tekeminen on aina perusteltua, ja ehkä jopa korostuneen keskeinen asia IT-toimialalla, kun sen luonteenpiirteet ja historia otetaan huomioon. Lainopillista taustaa Kaikkien Suomessa solmittavien sopimusten lähtökohtana on oikeustoimilaki, joka soveltuu yleisesti varallisuusoikeudellisiin oikeustoimiin. Muut yksittäiseen sopimukseen vaikuttavat lait riippuvat sopimuksen kohteesta ja sisällöstä. Suomessa vallitseva sopimusvapauden periaate tarkoittaa sitä, että sopijat voivat vapaasti päättää sopimuksen sisällöstä, mutta lakia ei luonnollisestikaan voi rikkoa: pakottava lainsäädäntö eli siis se, josta ei voida poiketa sopimuksella asettaa rajoituksia sopimusvapaudelle. Sopimisesta Sopimusten neuvotteleminen on poikkitieteellistä toimintaa: se vaatii tyypillisesti kaupallista, teknistä ja juridista osaamista. Sopimuksen aikaansaaminen on aikaa vievä prosessi, jota toisinaan pyritään helpottamaan ja jouduttamaan käyttämällä apuna olemassa olevaa sapluunaa kuten yleisiä ehtoja ja/tai sopimusmalleja. Eli siis säästämään aikaa ja rahaa. Lopullinen sopimus on usein muokattu versio mallista, sillä malli harvoin soveltuu käytettäväksi sopimuksena sellaisenaan. Tai vaikka soveltuisikin, lopullisessa sopimuksessa täytyy vähintäänkin sopia niistä asioista, jotka malleissa on jätetty sovittaviksi tapauskohtaisesti. Sopimusneuvotteluissa neuvottelijat - tai heidän edustamansa tahot - yleensä pyrkivät maksimoimaan oman hyötynsä. Neuvottelutilanteeseen liittyy usein muun muassa tästä johtuvia jännitteitä ja tätä myötä väistämättä myös psykologinen aspekti. Näin ollen on hyvinkin luonnollista, että usein sopimuksesta neuvoteltaessa joudutaan käymään pitkiä neuvotteluja sekä tekemään puolin ja toisin kompromisseja. Hyväksyntä Sitova sopimus voidaan tehdä yhtä lailla suullisesti kuin kirjallisestikin, joskin edelliseen liittyvät näyttökysymykset voivat olla hyvinkin hankalia. Näin ollen kirjallinen muoto on selkein ja turvallisin: sopimus liitteineen paperille ja sopijaosapuolten allekirjoitukset alle. Kirjalliseksi katsotaan myös sähköpostitse tehty sopimus. Mikäli sopimus hyväksytään sähköpostilla, hyväksymisviestiin on hyvä sisäl- 9

10 Sami Laine esitelmöi sopimusmaailman kiemuroista ja yleisö kuuntelee lyttää koko sopimus, kaikkine liitteineen. Tällöin sopimus, liitteet ja hyväksyntä ovat yhdessä ja samassa (sähköisessä) dokumentissa. Aivan kuten paperilla oleva sopimus, sen liitteet ja allekirjoitukset ovat samassa nipussa. IT-sopimustyyppejä IT-alalla voidaan hahmottaa useita erilaisia sopimustyyppejä, jotka ovat luonnollisesta tarpeesta itsestään syntyneitä, eikä niille ole olemassa mitään virallista kategorisointia taikka normistoa. Salassapitosopimus suojaa yrityksen teknologiaa sekä yrityssalaisuuksia. Se kannattaa solmia ennen kuin yritys paljastaa mitään kriittistä tietoaan ulkopuolisille näiden kanssa asioidessaan. Usein on luontevaa liittää tällainen sopimus osaksi jotakin toista sopimusta. Lisenssisopimuksella sovitaan käyttöoikeudesta esimerkiksi ohjelmistoon, tavaramerkkiin tai patenttiin. Siinä mm. otetaan kantaa käyttöoikeuden rajaukseen (esim. maantieteellinen tai akateeminen/kaupallinen), oikeuksiin ja vastuisiin (kuten jatkokehitysoikeus), ajalliseen kestoon sekä korvauksen määräytymisperusteeseen (kertakorvaus tai rojaltikorvaus, joka perustuu vaikkapa käyttöaikaan tai lisenssien määrään). Tuotekehityssopimukset ja muut projektisopimukset liittyvät yksittäisen ohjelmiston kehittämiseen tai muuhun projektiluontoiseen työhön. Sen avulla sovitaan mitä toimitetaan, mitä kumpikin osapuoli tekee (vastuunjako), milloin toimitetaan (rajapyykit, aikataulut) sekä minkälaista hinnoittelumallia käytetään. Lisäksi usein sovitaan toimituksen hyväksymismenettelyistä, oikeuksista lopputulokseen ja muihin mahdollisiin tuotoksiin sekä takuusta ja vastuukysymyksistä. Ulkoistussopimuksissa yrityksen sisäinen toiminto siirretään ulos organisaatiosta jonkin muun tahon vastuulle. Keskeisiä sopimustyyppejä ovat liiketoimintakauppaa koskeva sopimus sekä palvelujen tuottamista koskeva palvelusopimus. Toisen sukupolven ulkoistamisjärjestelyt yleistyvät, sillä suuri osa IT-toiminnoista on yleensä jo ulkoistettu. Tämän tyyppisissä sopimuksissa tulee muistaa varautua palveluntoimittajan vaihtumiseen. Ylläpito- ja muut palvelusopimuksien piiriin kuuluvat perustietotekniikkapalvelut, sovelluspalvelut, käyttöpalvelut, hosting-palvelut, laitteiden asennus- ja huoltopalvelut, pilvipalvelut. Tietojärjestelmien ja ohjelmistojen toimitus- ja lisenssisopimuksiin liitetään myös yleensä ylläpitosopimus, jossa sovitaan toimitetun kohteen ylläpitoon liittyvistä toimittajan velvollisuuksista. Ylläpito- ja muihin palvelusopimuk- 10

11 siin on usein järkevää liittää palvelutasosopimus eli SLA (Service Level Agreement), joka sisältää palvelujen mitattavat laatuvaatimukset sekä niiden alittamisen taloudelliset ja toiminnalliset seuraukset. Se varmistaa, että palvelut toimivat sovitulla tavalla ja toimivat asiakkaan ohjauskeinona toimittajan suhteen. IT2010-sopimusehdot IT2010-sopimusehdot tarjoavat työkaluja helpottamaan sopimusten tekoa yritysten välisessä kaupassa IT-alalla. Niiden käyttö edellyttää käyttöoikeuden (vuosilisenssin) hankkimista. Eli siis edellä opitun perusteella: IT-sopimusehdot saa käyttöönsä solmimalla lisenssisopimuksen, jonka ajallinen kesto on yksi vuosi ja korvauksen määräytymisperuste on kertakorvaus. IT2010-ehdot korvaavat kokonaisuudessaan edeltäjänsä IT2000-ehdot. Muutokset ovat melko vähäisiä. Ehtoja on pyritty kehittämään edellisestä versiosta tavalla, joka vastaa aiempaa paremmin niin toimittajien kuin palveluita ostavien yritystenkin tarpeita. IT2010- ehtoja pidetään edeltäjänsä tapaan jossakin määrin toimittajaystävällisinä. IT2010-sopimusehtoihin pohjautuvat sopimukset IT2010-sopimusehtoihin pohjautuvassa sopimuksessa voidaan käyttää varsinaisen sopimuksen pohjana jotakin tarjolla olevista IT2010-sopimusrunkomalleista. Yleiset sopimusehdot (YSE) on tarkoitettu liitettäväksi kaikkiin IT2010-ehtojen mukaisiin sopimuksiin, minkä lisäksi sopimukseen tulee valita useista tarjolla olevista erityisehdoista kyseiseen toimitukseen parhaiten soveltuvat. Mikäli on tarpeen sopia palvelutasoista, voidaan apuna käyttää IT2010-palvelutasokuvausta. Näiden kaikkien lisäksi saatetaan tarvita muita lisäliitteitä kuten projektisuunnitelma, aikataulu, hinnasto, hyväksymismenettely, järjestelmäkuvaus, käyttöympäristön kuvaus tai koulutussuunnitelma. Lähtökohtaisesti IT2010-ehtoja käytettäessä noudatetaan seuraavaa soveltamisjärjestystä (vaikkakin osapuolet voivat halutessaan sopia toisin): 1) sopimusrunko 2) sopijapuolten laatimat liitteet 3) IT2010 -erityisehdot 4) IT2010 YSE eli yleiset sopimusehdot. Usein myös tehdään täydennyksiä, tarkennuksia tai poikkeamia IT2010-ehtoihin. Vedetäänpä yhteen Lopuksi lienee hyvä kerrata mistä hyvät (IT-) sopimukset on tehty. Yleisesti voidaan heti kärkeen todeta, että mitä tarkemmin ja yksiselitteisemmin kaikista asioista on sovittu, sen parempi. Ja sitten itse asiaan. Ensinnäkin tietysti määritellään mitä ostetaan: toimituksen ja/tai palvelujen sisällön määrittely ja siihen liittyvät ominaisuudet. Ja tietysti millä hinnalla ja maksuehdoilla. Toiseksi kiinnitetään toimituksen aikataulu (ja sovitaan mitä tapahtuu jos siihen tulee viivästyksiä) sekä sovitaan toimitus- ja hyväksymisehdoista. Tarkkana kannattaa myös olla takuuta ja tuotteen ja/tai palvelun virheitä ja niiden korjaamista koskevien ehtojen kanssa. Sekä näiden etäsukulaisen eli muutosehtojen kanssa. Niinikään tulee sopia salassapidosta, immateriaalioikeuksista, vastuuehdoista, vastuusta sopimusketjussa (jos sellainen on olemassa) sekä huomioida mahdollisesti useampien olemassa olevien sopimusten keskinäiset suhteet. 11

12 Viimeisenä muttei vähäisimpänä tulevat ennen sopimuksen tekemistä vaadittavat toimenpiteet. Sekä sopiminen siitä, miten ja millä ehdoin sopimus voidaan tarvittaessa päättää. Artikkelin sisältö pohjautuu asianajaja Sami Laineen ICT-talossa pitämään VSTKY:n koulutustilaisuuteen. Laine toimii teknologiajuridiikkaan erikoistuneena osakkaana Asianajotoimisto Krogeruksella. (1) Ks. esim. nlex.fi /fi /laki/ ajantasa/1929/ (2) Lisätietoja IT2010-ehdoista löydät esimerkiksi osoitteesta: ETSINTÄKUULUTUS!! Etsintäkuulutamme uusia aktiiveja eri toimikuntiimme. Oletko kiinnostunut esim. tuottamaan jäsenlehteämme tai osallistumaan nettisivujemme ylläpitämiseen? Oletko toisaalta hyvä ideamaakari ja haluaisit toteuttaa eri koulutustapahtumia tai jäsentilaisuuksia jäsenillemme? Voimme tarjota sinulle ainutlaatuisen ympäristön, paljon hauskoja hetkiä hyvässä seurassa sekä sopivasti tekemistä innostuksesi ja tilanteesi mukaan. 12

13 Kehitä itsestäsi erinomainen neuvottelija Teksti: Isa Järveläinen Työelämän monissa tilanteissa, niin päätöksenteossa kuin suunnittelussakin, korostetaan nykyään neuvottelevaa toimintatapaa. Harrastusryhmissä ja läheisten ihmisten kesken käydään monenlaisia arjen neuvotteluita. Neuvottelutaitoja kannattaa kehittää omaksi ja koko yhteisön iloksi ja hyödyksi. Miten erinomaiseksi neuvottelijaksi voi kehittyä? Hahmota viestijäkuvasi Hyvä neuvottelija analysoi itse ja toisten avulla viestijäkuvaansa ja kehittää saamiensa tietojen perustella itseään. Viestijäkuvan hahmottamiseksi kannattaa pohtia ensin itse, millaisena viestijänä uskoo toisten itseään pitävän ja miksi. Mikäli tuntuu, ettei ole hyvä viestijä, on hyödyllistä pohtia, mitä voi tehdä kuvan vahvistamiseksi ja nimetä muutama konkreettinen asia. Lisäksi tuttavapiirissä voi tehdä pienimuotoisen kyselyn ja katsoa, kuinka hyvin oma viestijäkuva vastaa muiden näkemyksiä. Jos tuloksissa on eroja, voi pohtia, miksi oma viestijäkuva eroaa muiden näkemyksistä. Henkilö, jolla on itsestään kuva hyvänä viestijänä, luottaa omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. Itsevarmuus auttaa tuloksiin pääsyssä. Vahvista itsevarmuuttasi Itsevarma neuvottelija on tyyni ja hereillä eikä hämäänny titteleistä tai statuksista. Hän on valmis argumentoimaan ja on rohkea vastakkain- asettelutilanteissa. Itsevarmuuden ehtona on vastuun ottaminen omista sanoista vastuunsa kantava henkilö on luotettava kumppani. Itsevarma neuvottelija pysyy kannassaan eikä turhaan vähättele ideoitaan konditionaalilla; voisimme ehkä, olisi kenties hyödyllistä Aitous ja suoruus ovat itsevarman neuvottelijan valtteja. Neuvottelutilanteessa kannattaa osoittaa ongelmat välittömästi. Ei ole hyväksi niellä hankalia ajatuksia ja tuntemuksia, sillä ongelmat kasvavat kun niitä ei käsitellä. Jos neuvottelijan aika kuluu sen miettimiseen, mitä toinen todella ajattelee, kannattaa kysyä suoraan, miltä toisesta tuntuu, eikä tulkita sanattomia viestejä tulkinnat ovat useimmiten vääriä. Itsevarma neuvottelija ei ota ongelmia henkilökohtaisesti. Jos neuvottelijaan kohdistetaan neuvottelun aikana kritiikkiä, on rakentavaa kysyä siihen syytä ja toiveita, miten pitäisi toimia. Tämä osoittaa yhteistyöhakuisuutta. Omaksu yhteistyöhakuinen viestijätyyli Yhteistyöhakuisuutta kutsutaan assertiivisuudeksi. Muita viestijätyylejä ovat kilpaileva (aggressiivinen) ja alistuva (passiivinen) tyyli. Käytännössä nämä sekoittuvat yksilöllisiksi tyyleiksi. Assertiivisen viestijätyylin pohjana ovat hyvä itsetuntemus ja realistinen viestijäkuva. Assertiiviset henkilöt esittävät mielipiteitään avoimesti, asiallisesti ja perustellen. He tuovat reilusti esille myös eriävät näkemyksensä ja yrittävät niin ikään ymmärtää muiden esille tuo- 13

14 mia kantoja. He haluavat ja osaavat tehdä yhteistyötä, jotta ryhmä lopulta saavuttaisi kaikkia osapuolia tyydyttävän tuloksen. Assertiivinen viestijä arvostaa tasavertaisesti sekä omaa itseään ja että ryhmän muita jäseniä neuvottelussa eikä sorru toisten tulkintaan pinnallisin perustein. Vältä toisten tulkitsemisen virheitä On tyypillistä havainnoida muista vain tiettyjä piirteitä ja käytöstä; usein toisten tarkkailussa keskitytään asioihin, jotka tukevat aikaisempia käsityksiä henkilöstä. Monet antavat ensivaikutelman vaikuttaa päätelmiinsä liikaa. Tutkimusten mukaan ensivaikutelma vieraasta ihmisestä muodostuu 40 sekunnissa. Ensivaikutelma ohjaa tulkintoja ja arvostuksia myös jatkossa, vaikka alle minuutin havainnoinnin perusteella toisen ajatuksia ja tavoitteita on mahdotonta ymmärtää. Ennakkoluulot toisia kohtaan syntyvät usein yleistyksistä: uusista tuttavuuksista tehdään päätelmiä aiempien, muista ihmisistä saatujen kokemusten tai henkilön ulkoisten piirteiden perusteella. Joistain henkilöistä saattaa syntyä epärealistisen hyviä tulkintoja, mutta tavallisempaa on tehdä yltiönegatiivisia tulkintoja toisista. Tyypillisiä ovat myös itsensä toteuttavat ennustukset; tuntuu hyvältä nähdä omien ajatusten pitävän paikkansa ja monet ovat innokkaita sanomaan toisista tiesin sen. Kehitä tunneilmaisuasi Usein yhteisymmärrykseen pääsy hankaloituu tai pitkittyy, koska tunteiden tasolla ihmiset eivät ymmärrä toisiaan tai ovat ristiriidassa. Neuvottelutilanteessa ovat aina mukana myös tunteet, ja niitä kannattaa hyödyntää toisen osapuolen aidossa kohtaamisessa. Tunneviestien käytöllä voi saavuttaa vahvan kosketuksen neuvottelukumppaniin. Tuntemukset kannattaa ilmaista täsmällisesti. Ole tarkka siitä, mitä sanot, ja kerro, mikä aiheuttaa reaktiosi. Painota puhettasi; luo katsekontakti, laske ääntä, puhu hitaasti ja käytä taukoja. Vältä syyllistämistä. Varmista, että toinen osapuoli ymmärtää sinut oikein. Anna toiselle tilaa ja mahdollisuus pohdintaan. Mahdollista toiselle myös kunniakas vetäytyminen. Varo tyrehdyttäviä fraaseja Tietynlaiset lauseet ennakoivat suurempia ongelmia tunne- ja asiatasoilla. Ne eivät ole itsessään ongelmallisia, mutta aiheuttavat viivettä ja ikäviä tuntemuksia neuvottelussa. Ehdottomuutta ja toisen tyrmäämistä viestittävät muun muassa ilmaukset tuo ei toimi tässä tapauksessa, olemme aina tehneet näin, olet erehtynyt, tämä ei ole sinun vastuullasi, kaikkihan tietävät, että ja menisitkö jo asiaan. Epäilyä ja väheksyntää ilmaisevat esimerkiksi varmaan hyvä teoriassa, mutta käytännössä, kuulostaa hyvältä, mutta, todellisuudessa, ja katsotaan ensin, miten asiat kehittyvät. Jos huomaat omassa tai toisen puheessa tällaisia yhteistyösuhteiden tulehtumiseen viittaavia lauseita, tilanne kannattaa rauhoittaa ja palata hyviin, jo sovittuihin asioihin. Käytä kysymystekniikoita Kysymysten avulla voidaan selvittää asiatietoja (milloin muutos astuu voimaan), kartoittaa mielipiteitä (miten suhtaudutte tähän uudistukseen), selventää (miten tämä on suunniteltu toteutettavaksi) ja varmistaa asiaa (onko samasta käytännöstä aiempia kokemuksia). Kysymykset toimivat neuvottelutaktisena keinona, koska niillä pystytään vaikuttamaan neuvottelun kulkuun hidastamalla tai tehostamalla keskustelua. Neuvottelija voi esimerkiksi hankkia itselleen lisäaikaa oman vastauksensa 14

15 miettimiseen esittämällä toiselle osapuolelle kysymyksen. Avoimilla ja laajoilla kysymyksillä neuvottelun vetäjä pystyy herättelemään keskustelua. Avoin kysymys voi olla esimerkiksi poikkeustai pulmakysymys, jotka estävät yleistämisen. (Kuinka usein/pitkään/miten/missä ongelmia on ilmennyt? Mitä teitte aiemmin toisin? Miten voisitte hyötyä aiemmista menettelyistä nyt?). Avoimia kysymyksiä ovat myös resurssikysymykset, joilla tunnistetaan vahvuudet ja kapasiteetti. (Mitä hyvää nykyisessä tilanteessa on? Minkä pitäisi säilyä ennallaan?) Suljetuilla ja tiukoilla kysymyksillä vetäjä taas auttaa ryhmää täsmentämään kantaansa. Prosenttikysymykset tuovat neuvotteluun tarkkuutta ja tehoa. (Kuinka vakuuttuneita olette tämän muutoksen tarpeellisuudesta asteikolla 1 100?) Hyväksyntäkysymykset muun muassa tarkistavat kantoja. (Oletko sinä tämän kannalla?) Haastavissa tilanteissa voi kokeilla erikoisiakin kysymystekniikoita, kuten ihmekysymyksiä, jotka perustuvat kuvitelmaan, että ongelmat ratkeavat ihmeen kautta. Niissä ei kysytä miten vaan entä sitten. Kysymykset vapauttavat rooleista ja vastuista ja auttavat innovoimaan uusia ideoita. Esimerkki ihmekysymyksestä voisi olla seuraava: Kuvitellaan, että haltijakummi ratkaisee ongelman yön aikana. Mikä on muuttunut seuraavana päivänä? Mitä ihmiset tekisivät jatkossa toisin? Ongelmaorientoituneet kysymykset eli worst case scenario -kysymykset tekevät osallistujat tietoisiksi omasta vastuustaan ongelman jatkumisessa. Esimerkki ongelmaorientoituneesta kysymyksestä on Mitä voisit tehdä, että saisit tilanteen/olosi vielä huonommaksi? Miten ongelmatilannetta voisi pitkittää? Vaikeissakin neuvottelutilanteissa on syytä muistaa, että neuvottelussa ei ole kyseessä riita vaan sujuvan yhteistyön parantaminen entisestään. Win win-tilanteen tavoittelu on vanhanaikaisten oppien mukaista ja lähes mahdotonta. Nykyään erinomainen neuvottelija ottaa vastapuolen näkökulman ja toiveet alusta saakka huomioon ja neuvottelutilanteen tavoitteen voikin kiteyttää sanoihin gain gain. Kirjoittaja on suomen kielen ja viestinnän kouluttaja ja äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori. Hänet tavoittaa sähköpostilla osoitteesta isa. jarvelainen@gmail.com. Lähteet: Coverdale Führung/Leadership Workbook V (2009). Coverdale Team management Deutscland GmbH. kirjoittajan käännös. /puheviestinta (luettu ). Helsingin yliopisto. /puheviestinta (luettu ). Jyväskylän yliopisto. (luettu ). Duodecim. 15

16 Turku Agile Day 2011 Teksti: Timo Korkalainen Kuvat: Marko Ylitolva Suomen toiseksi suurin ketterän ohjelmistokehityksen konferenssi Turku Agile Day keräsi tänäkin vuonna alan huippuosaajia ICT-talolle niin luennoimaan, vetämään työpajoja kuin myös kuuntelemaan mitä muilla oli sanottavanaan. Pääosin Digitin ja Asteriskin järjestämä tapahtuma on suuri voimannäyte opiskelijoiden voimasta toteuttaa muitakin kuin perinteisiä vesiputousmallista suuntaa ammentavia nesteiden kulutuskokoontumisia. Tämän oli viimein huomannut myös Turun kaupunki, joka lähti täksi vuodeksi mukaan yhteistyöhön audienssinsa muodossa. Opiskelijavetoisuuden tuomaa välitöntä ja turhista jäykistelyistä karsittua tunnelmaa kehuivatkin monet vieraista, todeten sen näin erottuvat monista muista alan konferensseista. Kaksipäiväinen tapahtuma alkoi keskiviikkona pienempiluontoisten työpajojen muodossa, joissa käsiteltiin aiheita regexistä ketterään testaukseen ja vanhan koodin uusiokäyttöön. Illalla sosialisoitiin epävirallisessa tapaamisessa Panimoravintola Koulussa, johon kiitettävän moni vieraista ja puhujista saapuikin viettämään aikaa. Seuraavana päivänä olivat vuorossa luennot, joiden sarjan aloitti Mike Suttonin ja Pierluigi Pugliesen Soft Skill Essentials for Software Craftsmen -otsikoitu pääluento. Tätä seurasivat kolmeen samanaikaiseen sarjaan jaettujen luentojen sarja, joiden jälkeen konferenssin sisältöosuus huipentui alan evankelistan Jurgen Appelon pääluentoon The Purpose of Leadership and Governance. Luentojen esitysmateriaali ja videotallenteet tulevat ajan kanssa löytymään tapahtuman kotisivuilta osoitteesta www. turkuagileday. fi, jossa niihin kannattaa ehdottomasti käydä tutustumassa. Konferenssin viimeisenä virallisena osuutena oli illallinen Forum Marinumin Daphnessa, jossa vieraita viihdytti lukuisten kiitospuheiden lisäksi Otaniemestä paikalle tilattu Helsinki Mobile Phone Orchestra. Epäviralliset jatkot sijoittuivat jälleen Koulun tiloihin, joista kaikkein hulluimmat puhujat jatkoivat vielä Vegasin huuruisille pikkutunneille. Alkuperäinen artikkeli on julkaistu Turun yliopiston IT-ainejärjestöjen yhteisessä ainejärjestölehdessä, FILE 02/

17 Seuraavassa jälleen hieman pohdiskeltavaa pitämään aivot virkeinä vaikka junamatkan aikana. Ongelmat on lähettänyt Jarmo Vastamäki. Vastaukset julkaistaan aina seuraavassa lehdessä. Ensin kuitenkin edellisessä lehdessä olleen tehtävän ratkaisut: 1. Murhamysteeri Siis jos vihje 1 on totta, silloin Repolainen on murhaaja. Karhukoplan jäsen näki hänet murhapaikalla. Siten 2 on valhetta eli kaikki muut paitsi Musta Pekka eivät olleet Ankkalinnassa murhan aikaan. Pohdiskele sitä voiko noin olla mahdollista vai löytyykö ristiriita. Jos 1 on valhetta, silloin Repolainen ei ole murhaaja. Karhukoplan jäsen ei nähnyt häntä murhapaikalla. Siten 2 on totta eli kaikki muut paitsi Musta Pekka olivat Ankkalinnassa murhan aikoihin. Siitä ratkaisu lähtee liikkeelle. Sitten voit miettiä mitä Sepe sanoi. Kuitenkin voidaan todeta, että murhaaja ja silminnäkijä löytyvät tarkemman silmäilyn jälkeen aivan tehtävän loppupuolelta Sillan ylitys Mummo, vaari, tyttö ja poika tulevat vanhalle sillalle. Silta on vanha ja heikko, puuttuu jopa lautoja. On syykuu, pimee ja sataa. Heillä on yksi taskulamppu mukana. Yli pitäisi päästä 60 minuutissa, koska helikopterikuljetus toisesta päästä lähtee silloin. Säännöt ylitykseen: Vanha silta kestää max. vain kaksi ihmistä kerralla. Taskulamppu on oltava jokaisella ylityksellä mukana. Mummon ylitys aika on 25min, Vaarin 20min, tytön 10min ja poika syyhkii yli 5 minuutissa. Järjestä sillan ylitys järjestys niin, että kaikki ehtivät sääntöjä noudattaen helikopteriin. 17

18 Kartano Kuusi perhettä asuu samassa talossa. Talossa on kaksi rappua ( A- ja B-rappu) ja kolme kerrosta. Perheet: Alenius, Holkeri, Sorsa, Stenbäck, Tarjanne, Väyrynen Lemmikkieläin: koira, kissa, kani, käärme, kultakala, kilpikonna Auto: Bemari, Ford, Mersu, Opel, Toyota, Volvo Fordia ajavan miehen vaimolla on allergia, jonka takia heillä ei saa olla kissaa, koiraa eikä kania. Kilpikonna, Aleniukset sekä perhe, jolla on Toyota, asuvat kaikki eri kerroksissa. Kilpikonna ei asu ylimmässä kerroksessa. Toyotalla ajava perhe ei asu A-rapussa. Kultakala kuuluu perheelle, jolla on Opel. Väyryset asuvat A-rapun kolmannessa kerroksessa. Väyrysillä ei ole kania. Holkerin koira asuu samassa rapussa, jossa asuu myös Volvon omistaja. Volvo-kuski asuu heti seuraavana Tarjanteen yläpuolella. Hän on siis Tarjanteen yläkerran naapuri. Mersu kuuluu perheelle, joka asuu kerrosta ylempänä kuin perhe, jolla on Ford, mutta eri rapussa. Kissa asuu alimmassa kerroksessa, mutta ei perheessä, jolla on Bemari. Kilpikonna ei asu Stenbäckeillä eikä Sorsilla. Sorsat asuvat joko alimmassa tai ylimmässä kerroksessa. a) Mikä perhe asuu missäkin kohtaa taloa? b) Mikä eläin kuuluu millekin perheelle? c) Mikä auto kuuluu millekin perheelle Puolueloikkarit Viisi poliitikkoa vaihtoi puoluetta. Jokainen puolue menetti jäsenen, mutta sai uuden tilalle. Henkilöt: Puolueet: Syy: Akseli, Irmeli, Amanda, Ursula, Uolevi Sosialistipuolue (SP), Itsenäisyyspuolue (ITS), Edistyksellisten ja Vapaamielisten Puolue (EVP), Porvareiden Puolue (PP), Talonpoikien Puolue (TP) luottamuspula, johtaja diktaattori, riita puoluejohdon kanssa, puolue oli liian vasemmalla, pyydettiin vaihtamaan puoluetta. 18

19 Irmeli loikkasi, koska hän piti puheenjohtajaa diktaattorina. Akseli loikkasi Itsenäisyyspuolueeseen. Syynä ei ollut riita puoluejohdon kanssa eikä liian vasemmistolainen politiikka. Amanda ei eronnut liian vasemmistolaisen politiikan vuoksi. Mies, joka erosi Itsenäisyyspuolueesta, riitaantui puoluejohdon kanssa. Ursula ei loikannut Sosialistipuolueeseen. Sosialistipuolueeseen ei loikattu TP:sta. EVP:n edustaja pyysi erästä ehdokasta puolueeseensa. Porvareiden Puolueesta loikattiin TP:een. EVP:sta ei loikattu Porvareiden Puolueeseen. TP:sta ei loikattu Porvareiden Puolueeseen. Luottamuspula oli syynä eroon Sosialistipuolueesta. Mistä puolueesta mihin kukin loikkasi ja mikä oli syynä loikkaukseen? Fobiat ja maniat Viisi henkilöä potee kukin kahta erilaista fobiaa ja yhtä maniaa. Nimi: Emilia, Helka, Paavo, Veikko, Väinö 1. fobia: agorafobia, erytrofobia, klaustrofobia, musofobia, triskaidekafobia 2. fobia: akrofobia, araknofobia, hydrofobia, nekrofobia, sitofobia Mania: kleptomania, monomania, narkomania, krysomania, pyromania Huumeriippuvuudesta kärsivä pelkää syömistä, mutta ei lukua 13. Punastumista suunnattomasti pelkäävä kammoksuu myös hämähäkkejä. Paavo ei pelkää hämähäkkejä. Emilia pelkää hiiriä. Paavolla on varastamisen himo. Veikko pelkää vettä, mutta uskaltaa liikkua bussilla n:o 13 ja uskaltaa käyttää hissiä. Veikko ei pode monomaniaa. Suljetun paikan kammosta kärsivä potee kullanhimoa, krysomaniaa. Hän ei ole Helka. a) Millaisia fobioita kukin sairastaa? b) MIllaista maniaa kukin sairastaa? Vastaukset paljastetaan seuraavassa numerossa. 19

20 itsmf Roadshow Vätsky järjestää yhteistyössä IT Service Management Finland ry:n kanssa itsmf Roadshow aamiaisseminaarin Turussa. Tule kuulemaan ajankohtaisia aiheita IT-palvelujohtamisesta sekä itsmf:n toiminnasta. Lisätiedot: /index.php?k=17596 Tutustuminen Merivoimiin Merivoimien Esikunta ja VSTKY tarjoavat katsauksen merivoimien johtamisjärjestelmäalan toimintaan MA klo 18 alkaen Heikkilän kasarmin auditoriossa (Rykmentintie 15, Turku). Ilmoittautumiset mennessä. Tilaisuuteen mahtuu max. 50 henkeä Lisätiedot ja ilmoittautuminen: /events/tutustuminen-merivoimiin