Asianajaja Heidi Savia Asianajotoimisto JB Eversheds Oy Fabianinkatu 29 B, Helsinki Puh

Transkriptio

1 JB EVERSHEDS VAASAN HALLINTO- OIKEUDELLE Asia Valitus Etelä- Suomen aluehallintoviraston päätöksestä koskien vesijohdon ja paine- viemärin rakentamista mereen, päätösnumero 191/2014/2, ESAVI/161/04.09/2013 (LIITE 1). Valittaja / Hakija Sibbe vesihuolto- osuuskunta, Sipoo Asiamies ja prosessiosoite Asianajaja Heidi Savia Asianajotoimisto JB Eversheds Oy Fabianinkatu 29 B, Helsinki Puh heidi.savia@jbeversheds.com VAATIMUKSET Hakija vaatii, että Etelä- Suomen aluehallintoviraston hylkäävä päätös kumotaan ja haettu lupa vesijohdon ja paineviemärin rakentamiseksi mereen myönnetään. Helsinki Fabianinkatu 29 B FI Helsinki Finland Tel: Fax: Hämeenlinna Raatihuoneenkatu 7 B FI Hämeenlinna Finland Tel: Fax: Jyväskylä Puistokatu 21 FI Jyväskylä Finland Tel: Fax: Tampere Pyhäjärvenkatu 5 B FI Tampere Finland Tel: Fax: Turku World Trade Center Turku Veistämönaukio 1 3 (P.O. Box 313) FI Turku Finland Tel: Fax: Asianajotoimisto JB Eversheds Oy Attorneys JB Eversheds Ltd mail@jbeversheds.com firstname.lastname@jbeversheds.com Business ID: VAT number FI Place of domicile: Helsinki

2 2 (8) 1 PERUSTELUT 1.1 Tausta Sibbe vesihuolto- osuuskunta on pyytänyt vireille tulleella hakemuksella lupaa vesijohdon ja paineviemärin rakentamiseen mereen ja täydentänyt hakemusta myöhemmin sekä tehnyt samalla suunnitelmakarttaan (LIITE 2) vaaditut muutokset. Vesijohdon ja paineviemärin rakentaminen on suunniteltu Sipooseen Söderkullalan- detin saareen ja sen lähialueen saariin meren kautta. Etelä- Suomen aluehallintovirasto on yllämainitulla ratkaisullaan hylännyt lupahakemuksen myöhemmin esitetyin perustein. 1.2 Oikeudellinen arviointi Yleinen ja yksityinen hyöty tai haitta Vesilain 3 luvun 4 :ssä säädetään luvan myöntämisen edellytyksistä. Luvan myön- tämisen yleisten edellytysten mukaan lupa on myönnettävä, jos 1) hanke ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua; tai 2) hankkeesta yleisille tai yksityisille eduille saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin. Lupaa ei kuitenkaan saa myöntää, jos vesitaloushanke vaarantaa yleistä terveydentilaa tai turvallisuutta, aiheuttaa huomattavia vahingollisia muu- toksia ympäristön luonnonsuhteissa tai vesiluonnossa ja sen toiminnassa taikka suuresti huonontaa paikkakunnan asutus- tai elinkeino- oloja. Aluehallintoviraston päätöksen perusteluista ei ilmene, miten hanke loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Lain mukaan hankkeen olisi lisäksi loukattava etua sanottavasti, pelkkä loukkaaminen ei riitä. Toisaalta edellytyksissä lähdetään siitä, että jos yleisille tai yksityisille eduille saatava hyöty on huomattava verrattuna menetyksiin, on lupa myönnettävä.

3 3 (8) Jätevesien tehokas ohjaaminen ja käsittely ovat saaristoluonnon hyvinvoinnin kannalta tärkeimpiä rakentamisen vaatimuksia. Alueen nykyinen käytäntö, jonka mukaan talousvesi hankitaan kaivoista ja jätevesihuolto on järjestetty kuivakäymälöillä ja komposteilla, ei ole asianmukainen, sillä kallioisessa saaristossa vedet valuvat lo- pulta luonnollisia valumareittejä pitkin mereen eivätkä imeydy maaperään. Etelä- Suomen aluehallintoviraston hylkäävässä päätöksessä on todettu, että asukkail- le ei olisi riittävää hyötyä vesijohdon ja viemäriverkon rakentamisesta. Tätä näkemys- tä ei ole perusteltu millään tavalla. Sipoon kunta on omassa vesihuollon kehittämis- suunnitelmassaan (Vesihuollon kehittämissuunnitelma , luonnos ) tullut päinvastaiseen tulokseen ja useat alueen kiinteistönomistajat ovat mukana hankkeessa. Jo nyt suunnitteluvaiheessa mukaan on ilmoittautunut runsas 100 kotitaloutta. Useilla kiinteistöillä ei ole lainkaan mahdollisuutta saada makeaa ta- lousvettä kiinteistöltään, vaan kaikki juomavesi on tuotava mantereelta. Myöskään niillä kiinteistöillä, joilla on toimivat kaivot, kaivovesi ei tahdo riittää. Alueella on li- säksi noin 50 ympärivuotisessa asumiskäytössä olevaa kiinteistöä ja muun muassa Simsälön koulu, Helsingin seurakuntayhtymän vilkkaassa käytössä oleva leirikeskus, Sipoon seurakunnan leirintäsaari ja Söderkullalandetin leirintäalue, jolla on vuokrat- tavia mökkejä. Keskitetty vesihuolto ja jäteveden käsittely on tarkoituksenmukaista ja noudattaa kestävän kehityksen periaatteita. Talousveden ottaminen kaivosta ei ole kestävä ratkaisu varsinakaan ympärivuotisen asutuksen ja leirikeskusten kannalta ja suurelle osalle aluetta vesikäymälöiden rakentaminen on kaavassa sallittua, mutta jä- tevedet ja talousvedet eivät tule nykyisellä tavalla asianmukaisesti käsitellyiksi. Vie- märiverkkoon voidaan johtaa muitakin jätevesiä, kuin vesikäymälän jätevesiä. Ottaen huomioon, että alueella on runsaasti asutusta, on selvää, että pelkän talousveden- käytöstäkin syntyy käsittelyä vaativaa jätevettä (ns. harmaa jätevesi). Lupaa ei ole haettu vesikäymälöiden rakentamiseen eikä kiinteistöjen käyttötarkoituksen muut- tamiseen, vaan vesi- ja viemäriverkon rakentamiseen Suunnitellut vesijohto- ja viemäröintityöt ovat välttämättömiä alueen kiinteistöjen vesihuollon ja jätevesihuollon asianmukaiseksi järjestämiseksi, sillä saarissa on asutusta sekä ympärivuotisesti että osavuotisesti. Lisäksi alueella on seurakuntien leirikeskus ja leirintäalue. On ilmeistä, että hankkeesta yleisille ja yksityisille eduille saatava hyöty on merkittävä verrattuna siitä aiheutuviin menetyksiin.

4 4 (8) Kaavanmukaisuus Vesilain 3 luvun 5 :ssä säädetään, että lupa- asiaa ratkaistaessa on otettava huomioon asemakaava. Lisäksi on otettava huomioon, mitä maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään maakuntakaavan ja yleiskaavan oikeusvaikutuksista. Lupa- asiaa ratkaistaessa on siis katsottava, ettei lupa merkittävästi vaikeuta kaavan laatimista. Etelä- Suomen aluehallintoviraston hylkäävän päätöksen mukaan hakemus olisi Si- poon saariston ja rannikon voimaan tulleen osayleiskaavan vastainen sikäli, kun kaavassa kielletään vesikäymälöiden rakentaminen siinä tapauksessa, että kiin- teistö ei ole liitettävissä yleiseen vesijohto- ja viemäriverkostoon eikä kiinteistölle ole raskasta kalustoa kestävää tieyhteyttä. Sipoon saariston ja rannikon osayleiskaavan määräyksissä todetaan seuraavaa: Mikäli kiinteistö ei ole liitettävissä yleiseen vesijohto- ja viemäriverkkoon eikä kiinteistölle ole raskasta kalustoa kestävää tieyhteyttä, vesikäymälän asenta- minen on kielletty. Ennen rakentamista tulee esittää ratkaisu asianmukaisesta vesihuollon järjes- tämisestä. Rakennuspaikoilla rakennus on liitettävä yleiseen vesijohto- ja viemäriverk- koon, mikäli se on kohtuullisesti järjestettävissä. Hakemuksessa esitetyn selvityksen mukaisesti Söderkullalandetin saaren ja sen lä- hisaarten alue on mahdollista liittää vesijohto- ja viemäriverkkoon. Raskasta kalustoa kestävää tieverkkoa alueelle ei tietenkään voi rakentaa eikä määräys yleisestikään sovellu saariympäristöön, vaan on tältä osin tarkoitettu kaavan rannikkoalueille. Saa- ret ovat vaikeakulkuisia kalliosaaria ja huoltotoimenpiteet ja kaluston kuljettaminen on järjestetty vesireittejä pitkin, mikä on saaristossa yleistä. Tämänkin alueen lika- kaivojen tyhjennys tapahtuu lautalla kuljetettavalla loka- autolla. Vaatimus tien kestä- vyydestä tarkoittaa tilannetta, jossa jätevedet ohjataan maateitse kulkevalla loka- autolla tyhjennettävään säiliöön, mille ei ole tarvetta lupahakemuksen mukaisessa hankkeessa. Kaavamääräyksessä erityisesti kehotetaan liittämään rakennukset vesijohto- ja vie- märiverkkoon, kun se on kohtuullisesti järjestettävissä. Hakemuksen tarkoituksena onkin saada olemassa olevat rakennukset eli juuri tämän kaavamääräyksen tarkoit-

5 5 (8) tamat rakennuspaikoilla olevat rakennukset keskitetyn vesihuollon piiriin. Tällä kaa- vamääräyksellä pyritään suojelemaan luontoa kivikkoisissa saarissa, joissa toimivien imeytyskenttien rakentaminen on usein mahdotonta ja nimenomaisesti ohjataan keskitetyn vesi- ja viemäriverkoston rakentamiseen. Tämän vuoksi on vaikea ymmär- tää aluehallintoviraston päätöksessä esitettyä kehäpäätelmää: vesikäymälää ei saa rakentaa ilman vesi- ja viemäriverkkoa eikä vesi- ja viemäriverkkoa saa rakentaa, kun ei saa rakentaa vesikäymälää. Tämä tulkinta ei ole kaavan tarkoitus eikä hakemus vesi- ja viemäriverkon rakentamisesta ole kaavan vastainen. Aluehallintovirasto on päätöksessään viitannut myös osalla hakemusaluetta voimassa olevaan, yleiskaavaa vanhempaan Norrkullalandet- Söderkullalandetin rantakaavaan vuodelta 1994, jossa on kielletty vesikäymälöiden rakentaminen muille paitsi AO - alueille. Vesihuolto- osuuskunnan hakemus koskee kuitenkin vesijohdon ja paine- viemärin rakentamista mereen ei vesikäymälöiden rakentamista. Vesikäymälöiden rakentaminen Norrkullalandet- Söderkullalandetin kaavan alueella on jopa nimenomaisesti sallittu kaavan AO - alueilla, joten kaavaa laadittaessa on täytynyt olla tarkoituksena, että koko alue voidaan liittää vesi- ja viemäriverkostoon, sillä muuten käymälöiden rakentaminen olisi tietysti mahdotonta näille AO - alueille. On myös huomattava, että Norrkullalandet- Söderkullalandetin kaava koskee vain osaa vesihuolto- osuuskunnan alueesta eikä siksi ole kohtuullista, että tarpeellisen ja kohtuullisesti toteutettavissa olevan hankkeen lupa evätään yhden alueella voimassaolevan kaavan vuoksi. Merkittävää on, että Sipoon kunta ei näe estettä saarten liittämiseksi vesi- ja viemä- riverkkoon, vaan on erikseen painottanut sen tarpeellisuutta toteamalla, että hankkeen toteuttaminen ja luvan myöntäminen ovat keskeisiä kunnan vesihuollon kehit- tämisen kannalta. Hakemusalue on koko ajan ollut mukana Sipoon kunnan Vesihuol- lon kehittämissuunnitelmassa , joka tullaan käsittelemään kunnanval- tuustossa vielä tänä vuonna. Tältä osin viitataan myös Sipoon kunnan hallinto- oikeudelle erikseen lähettämään, päivättyyn lausuntoon. Vesiosuuskunnan hakemuksessa on nimenomaisesti esitetty suunnitelma verkoston rakentamisesta mereen ja myös lupaa on haettu rakentamiselle mereen. Verkoston rakentamiselle maalle haetaan erikseen luvat, joten sitä ei ole hakemuksessa käsitel- ty eikä olisi tullut käsitellä myöskään aluehallintoviraston päätöksessä.

6 6 (8) 1.3 Yhdenvertainen kohtelu Etelä- Suomen aluehallintovirasto on annetulla päätöksellään 80/2014/2 myöntänyt luvan vesi- ja viemärijohdon rakentamiselle mereen Kitön vesiosuuskun- nalle. Tapauksessa oli kyse viemärin ja vesijohdon rakentamisesta saarialueelle, jolla oli voimassa voimaan tullut Sipoon saariston ja rannikon osayleiskaava, jossa oli täsmälleen samat vesihuoltoa koskevat määräykset. Näiden määräysten ei katsottu estävän luvan myöntämistä. Ottaen huomioon, että mainittu päätös on teh- ty saman kaavan alueella lyhyen ajan sisällä, on se syytä ottaa huomioon luparatkai- sua tehdessä ja kohdella hakijoita yhdenvertaisesti 1.4 Hakemusvaiheessa esitetyt huomautukset Etelä- Suomen aluehallintovirasto on hylkäävässä päätöksessään todennut, että han- ketta ei olisi suunniteltu riittävässä yhteistyössä kiinteistöjen omistajien kanssa. Kui- tenkin ylivoimainen enemmistö alueen asukkaista ja kiinteistönomistajista on hankkeen kannalla. Hankealueella sijaitsee noin 600 kiinteistöä, joista noin 300 on asut- tua. Huomautuksia on tullut neljä, yhteensä viideltä kotitaloudelta. Saarissa olevista kiinteistöistä hankkeesta on jättänyt muistutuksen kaksi kiinteistöä, jotka ovat huo- mauttaneet putkien rantautumispaikasta. Huomautusten perusteella putket on siir- retty heidän toivomallaan tavalla toisille kiinteistöille. Mantereella olevat kiinteistönomistajat ovat vastustaneet putkien liitoskohtaa mantereella. Putkien liitoskohta mantereella on kuitenkin Sipoon kunnan vesihuolto- osuuskunnalle osoittama paikka eikä osuuskunta ole voinut siihen vaikuttaa. Liitos- kohta sijaitsee kunnan omistamalla alueella ja sinne on liitetty myös Katriholmen - saaren kunnallistekniikka. Liittymäpaikka on osoitettu kyseiseen kohtaan, koska siellä oleva kapasiteetti on järjestelmälle riittävä, toisin kuin huomauttajien esittämä vaih- toehto, Gumbostrandin alue. Osuuskunnalle Gumbostrand olisi lähempänä, mistä on pääteltävissä, että ratkaisu ei ole ollut osuuskunnan käsissä, vaan se on kunnallistek- niikasta johtuvat välttämättömyys. Muilta osin huomauttajien vaatimukset on huo- mioitu muutetussa suunnitelmassa. ELY- keskuksen, liikenneviraston sekä Sipoon kunnan rakennus- ja ympäristövaliokun- nan lausunnoissa esittämät hakijallekin hyödylliset huomiot on ratkaistu muuttamalla suunnitelmaa lausunnoissa esitetyin tavoin. Suunnitelma on nyt merkittäviltä osil- taan identtinen Kitön vesiosuuskunnan suunnitelman kanssa, jolle lupa on myönnet-

7 7 (8) ty. Tältä osin viitataan myös Sipoon kunnan hallinto- oikeudelle erikseen lähettä- mään, päivättyyn lausuntoon. 1.5 Lopuksi Aluehallintoviraston päätöksen perusteluissa ei ole esitetty sellaisia syitä, joiden vuoksi lupa voitaisiin jättää myöntämättä. 1.6 Aloituslupa Hakija pyytää Vaasan hallinto- oikeutta myöntämään hankkeelle aloitusluvan ennen päätöksen lainvoimaisuutta. 1.7 Lisäselvitys ja vastaselitys Pyydämme saada antaa vastaselityksen asiassa annettavista selityksistä ja mahdolli- sista lausunnoista ja varaamme mahdollisuuden toimittaa lisälausuntoja. Toimitamme liitteet erikseen, koska kartta on kooltaan suuri eikä sen toimittaminen sähköisesti ole järkevää. Helsingissä 1. päivänä joulukuuta 2014 SIBBE VESIHUOLTO- OSUUSKUNTA Laati Heidi Savia asianajaja, Helsinki [liiteluettelo seuraavalla sivulla]

8 8 (8) Liitteet - AVI:n päätös liitteineen - kartta hankealueesta ja johtoreitistä merellä - vesihuolto- osuuskunnan hakemus - vesihuolto- osuuskunnan hakemuksen täydennys