1 VARSINAIS-SUOMEN RESERVIUPSEERI- JA RESERVILÄISPIIRIN LEHTI

Transkriptio

1 PARIVARTIO No: 1 VARSINAIS-SUOMEN RESERVIUPSEERI- JA RESERVILÄISPIIRIN LEHTI 51. vuosikerta Uusi toiminnanjohtaja aikoo näkyä kentällä s. 3 Oripään reservialiupseereihin tullaan suoraan intistä s. 4 Puolustusvoimien säästökuuri ei koettele Varsinais-Suomea s. 6 Piirien yhdistysten toimihenkilöt s KOTU esittäytyy s. 14 Pellit pläjähtelivät Roukkulin radalla s. 18 Maanpuolustusjärjestöjen pohdittava rakennemuutosta s. 17 Piirien kilpakausi alkoi lumisissa merkeissä s

2 2 PARIVARTIO 2012 Maanpuolustustahto puntarissa Uuden puheenjohtajan ominaisuudessa haluan ensimmäiseksi kiittää edellistä puheenjohtajaa Mikko Halkilahtea menneestä kolmivuotiskaudesta. Piirin toiminta sai kaivatun piristysruiskeen Mikon toimesta. Toivotan Mikolle myös onnea ja menestystä RUL:n varapuheenjohtajan toimessa ja MPK:n hallituksen jäsenenä. Muutama vuosi sitten äimistelin Parivartion pääkirjoituksessa reserviläisten suurta lykkäyshalukkuutta kertausharjoituskäskyn kolahtaessa postilaatikosta. Tulevina vuosina se ei enää tule olemaan ongelma, sillä käskyjähän tulee tänä vuonna ja lähivuosina todellakin vain harvoille ja valituille puolustusvoimien säästöohjelman takia. Valitettava tosiasia on kuitenkin se, että säästöjen kannalta kertausharjoitusmäärien radikaali pudottaminen 90 prosentilla ei tuo edes yhden prosentin säästöjä koko puolustusbudjettiin nähden, joten vaaditut säästöt puolustusmenoissa tuntuvat olevan vain huono tekosyy. Juuri julkistettu suunnitelma puolustusvoimauudistuksesta pienentää reserviä lähes kolmanneksella, joten uudistuksen jälkeen yhä harvemmalla meistä on sodan ajan sijoitus. Uudistuksen mukainen reserviläisten vuosittainen kertausharjoituttaminen tulisi myös olla 2,5-kertainen suunniteltuun nähden, jotta jokainen sijoitettu reserviläinen osallistuisi kertausharjoitukseen edes kerran viidessä vuodessa. Nyt koetellaan meidän reserviläisten maanpuolustustahtoa oikein olan takaa. Olemmeko me reserviläiset valmiita laittamaan itsemme likoon tämän yhteiskunnan puolesta näin rauhan aikana, vaikka puolustusvoimien ylimmän hallinnon ja puolustusministeriön mielestä reservin koulutuksella ei näytä olevan merkitystä? Tutkimusten mukaanhan me väitämme olevamme siihen valmiita sodankin aikana vaikka lopputulos olisi epävarma. Meillä reserviläisillä on nyt näytön paikka. Reserviläisjärjestöjen oman koulutusorganisaation, MPK:n rahoitus ei onneksemme ole ainakaan kuluvana vuonna kokenut samanlaista romahdusta kuin puolustusvoimien järjestämiin kertausharjoituksiin käytettävä rahoitus. MPK järjestää sotilaallisten valmiusten ylläpitoon sopivia kursseja ympäri Suomea niin myös täällä Varsinais-Suomessa. Näistä kursseista löytyy varmasti kaikkien aselajien ja ikäryhmien edustajille sekä kaikille sotilasarvoille sopivia kursseja. Käyttäkäämme tätä mahdollisuutta nyt hyväksemme ja näyttäkäämme, että meissä reserviläisissä on todella sitä tahtoa ja kykyä, jota väitämme meissä olevan. Osallistukaamme siis MPK:n kursseille tulevina vuosina vähintään siinä määrin, että käskettyjen kertausharjoituspäivien vaje tulee sillä katettua eikä ylittäminenkään ole paheksuttavaa. Ilmoittautumaan, mars mars! Suomen Reserviupseeriliitto ei ole jäämässä tuleen makaamaan vaan on antanut kaikille piireille tehtäväksi valita oman piirin alueelta joukon erityisesti reserviupseereille sopivia MPK:n kursseja ja kannustaa oman piirin jäseniä osallistumaan näille kursseille. Tästä kerrotaan tarkemmin toisaalla tässä lehdessä. Sodan ajan vahvuuden pienentyessä mieheen ja naiseen, sodan ajan sijoitus varsinkin yli 35-vuotiailla tulee olemaan ennemminkin poikkeus kuin sääntö. Kaikkia kynnelle kykeneviä ja halukkaita tarvitaan sillä kuten viime vuosien myrskyt ovat osoittaneet, tämä yhteiskunta on hyvin haavoittuvainen ihan näin syvän rauhankin aikana. Yhteiskunta ei ole vielä valmis turvallisuudenkaan osalta. Meillä on vielä tekemistä kaikkien turvallisuuden parantamiseksi poikkeuksellisissa rauhan ajan tilanteissa. Jos me siihen pystymme, valmiutemme selviämään myös poikkeusoloissa ja siinä pahimmassa vaihtoehdossa on myös parempi. MPK:n piiripäällikkö Mauri Ikosen tavoin uskon, että se pienentää omalta osaltaan sen pahimman vaihtoehdon todennäköisyyttä. Anssi Heikkilä reservin kapteeni Reserviupseeripiirin puheenjohtaja Uusissa saappaissa uusiin haasteisiin Miten aiot kehittää Parivartiota, kyseltiin ja udeltiin heti alkajaisiksi uudelta päätoimittajalta. Vastaan kohteliaasti, että mitäs nyt hyvässä kunnossa olevaa lehteä kehittelemään, jatketaan samaan malliin. Jonkin ajan kuluttua ymmärsin ja vakuutuin, että niinhän se asia onkin. Lehti on hyvässä kunnossa ja sen tekijät miellyttäviä ja osaavia sekä valmistusprosessi on toimiva. Eipä sitä tarvitse kehittää. Enää ei siis turhaa kohteliaisuutta, vaan voin lausua samat sanat objektiivisen tarkastelun perusteella. Kiitos kaikille lehden tekijöille, sen tukijoille ja kirjoittajille. Jotakin pitää tehdä, jotta uuden päätoimittajan tulo näkyisi. Aluksi teemme ainakin joitakin muutoksia. Reserviä, siis meitä lukijoita, varten on luotu koulutusjärjestelmä, Maanpuolustuskoulutus. MPK tuleekin saamaan lehdessämme entistä enemmän tilaa ja siihen liittyvät jutut tullaan kokoamaan samalle aukeamalle. Aseille, ampumatarvikkeille ja ampumaharrastukselle luodaan oma teemasivu. Vastaava sivu tehdään urheiluharrastuksille. Yhdistysten tapahtumakuvaukset kootaan samalle aukeamalle ja niissä pyritään ottamaan esille uusien harrastajien näkökulma eli miten tulin mukaan tai miten pääsin mukaan. Varusmiesten elämästä kertovia juttuja pyritään saamaan vuoroin Porin Prikaatista ja vuoroin Saaristomeren Meripuolustusalueelta. Oman työni aktiivisuus ja osallistumisen määrä näkyvät lukijoille parhaiten jutuista ja valokuvista. Toiminnanjohtajan työn aloitan mielelläni. Kehittämisen ykkösasiaksi aion ottaa työpöydälleni viestinnän kehittämisen. Tämä tarkoittaa mm. piirien kotisivujen ylläpitovastuun siirtämistä piiritoimistolle, kuukausitiedotteiden käyttöönottoa molemmille piireille sekä projektia, jonka tavoite on yksinkertainen; kaikilla piirien yhdistyksillä on kotisivut vuoden loppuun mennessä. Toinen keskeinen asia työpöydälläni tulee olemaan byrokratiatalkoot. Tällä saralla on aina jotain tehtävissä. Vuoden alun iloisimpana asiana pidän jo viime vuonna aloitettua asehankintaprojektia, johon saadaan tämän kevään aikana vauhtia ja toivommekin. että projektin tuomat uudet aseet ovat käytössämme jo tulevana kesänä. Samalla näyttää siltä, että olemme saamassa jälleen pitkän tauon jälkeen ampumavuoron Pansion varuskunnasta. Niistä myöhemmin. Meillä on mielenkiintoisia aikoja edessä. Mitä ns. puolustusvoimauudistus vaikuttaa yhdistyksiemme toimintaan Varsinais-Suomessa, entä paljon puhuttu kertausharjoitusten raju vähentäminen ja entä miten aselaki lopulta vaikuttaa, puhumattakaan kuntauudistuksesta. Näyttää siltä, että vapaaehtoinen maanpuolustustyö tulee olemaan jatkossa entistä tärkeämpää ja samalla täynnä uusia mahdollisuuksia. Toivon, että tulisitte mukaan lehtemme tekemiseen ja osallistuisitte lukijakyselyymme. Sakari Kinnarinen toiminnanjohtaja reserviupseeri- ja reserviläispiirit Hengenravintoa Ratkaisujen vaikeus Aika ajoittain tuntuu siltä, että elämme merkittäviä aikoja. Voimme pysähtyä muistelemaan menneitä tapahtumia tai pohtimaan tulevia. Tärkeintä kuitenkin lienee, mitä juuri tällä hetkellä teemme. Menneitten tapahtumien merkitystä voi arvioida ja niihin osallistuneiden suorituksia puntaroida. Paljon vaikeampaa on päätellä, miten juuri nyt pitäisi menetellä, jotta toimisi oikein. Viime sunnuntaina, tammisunnuntaina, muistelimme itsenäisyytemme syntyä ja sen vaatimia tekoja. Tätä kirjoittaessani valmistaudumme valitsemaan tasavallallemme presidenttiä. Monet ovat jo ratkaisunsa tehneet ja äänensä antaneetkin. Tätä lukiessamme tiedämme jo myöskin, mikä oli lopputulos. Itsenäisyytemme synty oli pitkän kehityksen tulos. Kustaa III aikana 1700-luvun lopulla käydyn sodan aikana upseerien keskuudessa syntynyt Anjalan liitto oli eräänlainen merkkipaalu Suomessa nousevalle itsenäisyysajattelulle. Upseerit kapinoivat kuningasta vastaan pitäen käynnissä olevaa sotaa turhana ja oikeudettomana. Maaperä oli valmis irtautumiselle Ruotsista, mikä sitten tapahtui Suomen sodan päätteeksi Muodostui lähes itsenäinen Suomen suuriruhtinaskunta, joka alkoi kehittyä sekä henkisesti, että taloudellisesti. Venäjän politiikka Suomea kohtaan muuttui kuitenkin vähitellen sortavammaksi ja itsenäisyyspyrkimykset Suomessa voimistuivat. Syntyi kapinahenki Venäjää vastaan, mutta valitettavasti myös hallitusta vastaan. Kapinan aikaan, kuten ennen vanhaan tavattiin sanoa, tarvittiin rohkeita tekoja, jotta vapaussota saatiin onnelliseen päätökseen. Nyt teemme yhtä tulevaisuuden kannalta merkittävää päätöstä presidenttiä valitessamme. Vaikka presidentin valtaa on vähennettykin, on hänellä kuitenkin merkittävä vaikutus valtiolaivamme purjehdukseen ja henkeen, joka kansassamme vallitsee. Vaikeina aikoina on kansamme kääntynyt Jumalan puoleen pyytäen, että hän ohjaisi kulkuamme. Rukouksemme on kuultu, koska kehityksemme on ollut suotuisaa. Osaammeko myös näinä hyvinä aikoina pyytää häneltä turvallista ohjausta? Suomenlinnan suunnittelija ja rakennustöiden johtaja Augustin Ehrensvärd kirjoitutti Suomenlinnan Kuninkaanportin päälle muistutuksen: Jälkimaailma, seiso täällä omalla pohjallasi, äläkä luota vieraaseen apuun. Se on viisas ohje vielä tänäänkin. Oma yhteinen työ on kansakunnan menestyksen avain. Sen menestyksen pohja on ikiaikojen Jumala ja häneen voimme turvata. Olemme menestyneet vaikeina aikoina, rukouksia unohtamatta. Miksi keskellä hyvinvointia tuntuu niin vaikealta toimia oikein? Vaikeina aikoina kykenemme huolehtimaan toisistamme. Hyvinäkään aikoina ei veljeä saa jättää. Antti Yli-Paunu tieinsinööri evp kapteeni res PARIVARTIO Rykmentintie 15, TURKU, matkapuh , sähköposti Päätoimittaja Sakari Kinnarinen Toimituspäällikkö Teemu P. Peltola Julkaisija Reserviupseeripiiri ry Reserviläispiiri ry Toimitusneuvosto Kari Nummila Tapio Peltomäki Seppo Posio Veikko Valtonen Pankki Turun Seudun Osuuspankki Pääkonttori Jäsenistömme on ostokykyistä ja useita ammattialoja edustavaa. Lehden painos 5400 kpl Seuraava numero ilmestyy Aineisto toimitukseen

3 2012 PARIVARTIO 3 Toiminnanjohtaja Sakari Kinnarinen aikoo näkyä ja kuulua yhdistyskentällä Uusi mies piirien ruoriin Teemu P. Peltola Heikkilän kasarmialueella Turussa sijaitseva piirien toimisto sai vuoden alusta uuden päällysmiehen, kun Sakari Kinnarinen tarttui Markku Tervahartialan hänelle jättämään ruoriin. Tervahartiala ehti olla toiminnanjohtajana kolme vuotta. Kinnarinen asennoituu vuoden määräaikaiseen pestiin myönteisesti. Määräaikaisuus tuntuu aivan järkevältä tämän tyyppisessä tehtävässä. Se antaa molemmin puolin aikaa harkita jatkon mielekkyyttä. Pelkällä työn tekemisellä ei pärjää, vaan tarvitaan myös omaa harrastusta, osallistumista ja iloa. Näinhän toiminnanjohtaja on myös aikaisemmin palkattu, Kinnarinen sanoo. Toiminnanjohtaja kehuu edeltäjänsä jättäneen hänelle hyväkuntoisen kentän ja varsinkin hyvän ja mallikkaan Parivartion, jolla on myös talous kunnossa. Pitää kuitenkin muistaa, että kentän hyvyys lepää yhdistysten ja piirien käsissä. Toiminnanjohtajan toimintaa pitää arvioida tästä näkökulmasta. Reserviläistoiminta on 55-vuotiaalle evp-upseerille tuttua ennestään. Hän lähti ensi töikseen tutustumaan yhdistyksiin niiden tilaisuuksia ja tapahtumia kiertämällä. Erityisesti yhdistysten viestintää on kehitettävä. Toivon, että kaikilla yhdistyksillä on omat kotisivut vuoden loppuun mennessä. Vakiomuotoisten kuukausitiedotteiden lähetykset on jo aloitettu. Paras viestinnän keino on oma osallistuminen yhdistysten, liittojen ja muiden maapuolustusjärjestöjen toimintaan. Verkostoituminen on tärkeää, hän sanoo. Myös piirien ja MPK:n yhteistyössä on Kinnarisen mukaan kehitettävää. Minusta MPK on meidän koulutusjärjestelmämme, jota tulisi hyödyntää mahdollisimman paljon. Yhteisiä säveliä on löydettävissä. Ideoita vaikka muille jakaa Toiminnanjohtaja Kinnarinen haluaa Sakari Kinnarinen (vas.) tarttuu innolla toiminnanjohtajan tehtäviin. Salon Reserviupseerien Anssi Heikkilä aloitti niin ikään vuoden alussa reserviupseeripiirin puheenjohtajana. keventää piirien byrokratiaa, etenkin sitä työtä, jonka yhdistykset kokevat turhaksi. Ideoista ei ole pulaa. Voisiko piirihallitusten kokoa keventää? Entä voisiko toimintakilpailun raskasta laskentaa keventää? Voisiko kilpailusarjoja vähentää ja miten saada aikaan kilpailukalenteri, jossa olisi mahdollisimman vähän päällekkäisyyksiä MPK:n tapahtumien kanssa? Olisiko joillain paikkakunnilla mahdollista yhdistää pieniä yhdistyksiä, entinen rannikkotykistöupseeri pudottelee. Parivartion suhteen Kinnarinen haluaisi pohtia, voisiko lehdellä olla laajempi omistuspohja, erillinen ilmoitusmyyjä tai jopa erillinen päätoimittaja. Minulla on aitoa uteliaisuutta selvittää asioita. Se on merkkinä motivaatiosta. Sakari Kinnarinen seuraa mielenkiinnolla tässäkin lehden numerossa käyntiin ryöpsähtänyttä keskustelua maanpuolustusliittojen yhteistoiminnasta ja jopa yhdistämisestä. Tärkeämpää on kuitenkin pohtia halua ja tarvetta harrastaa reserviläistoimintaa. Mitä enemmän puolustusvoimat supistavat toimintaansa, sitä merkittävämmäksi koen reserviläistoiminnan. Kinnarinen näkee, että reserviläistoiminnalla on tilausta myös tulevaisuudessa. Se edellyttää hänen mukaansa entistä tiiviimpää yhteistyötä muun muassa MPK:n kanssa. Jossakin määrin on havaittavissa reviiriajattelua. Mikä estäisi meitä täällä maakunnassakin järjestämästä seminaareja, joiden teemana olisi oma toiminta ja sen tulevaisuus? Jätettäisiin puolustusvoimien toiminnan arviointi vähemmälle. Maanpuolustushenki pitää kiireisenä Sakari Kinnarinen sanoo olevansa maanpuolustusmies luita ja ytimiä myöten. Maanpuolustushenki merkitsee minulle kotia, syntymää, perhettä, lapsia, lapsenlapsia, arkista aherrusta ja ympärillä olevaa yhteisöä, kotimaata ja omaa uskoa. Olen kai aika tavallinen suomalainen maanpuolustaja, hän linjaa. Hän tunnustaa, että kaikki liikenevä aika kuluu perheen ja maanpuolustusjärjestöjen asioissa, vaikka hän ei toiminnanjohtajana olisikaan. Jos pitää valita olenko kiinnostunut historiasta vai tulevaisuudesta, vastaan tulevaisuudesta. Maanpuolustuksen tulevaisuudesta. Kinnarinen aikoo tehdä kasvonsa tutuksi kentällä. Hän kiertelee yhdistysten eri tapahtumia ja kevätkokouksia minkä ehtii. Pikemminkin pelkään, miten ehdin hoitaa pakolliset hallinnolliset tehtävät kun veri vetää kentälle, toiminnan mies puntaroi. Simo Sakari Kinnarinen Syntynyt: Helsingissä Sotilasarvo: Komentaja, rannikkotykistöupseeri, valm -79 Rannikkotykistökoulusta. Siviilikoulutus: Varanotaari. Sotilasura: Kouluttajana Vaasan Rannikkopatteristossa ja Hangon Rannikkopatteristossa mm. Russarön linnakkeella. Kuuskajaskarin linnakkeen päällikkö, esikuntatehtäviä Heikkilässä. Gyltössä patteristoupseeri ja Hangossa patteristoupseeri ja joukkoyksikön komentaja. Henkilöstöpäällikkö puolustusvoimien Materiaalilaitoksessa. Projektitehtäviä Kuljetusvarikolla Nokialla ja Puolustusvoimien Materiaalilaitoksessa Tampereella. Reserviin Siviiliura: Projektitehtävä Millog Oy:ssä, joka liittyi yhden liiketoimintayksikön lakkauttamiseen. Mukana Tampereella työelämän osaamisen verkostossa. V-S reservipiirien toiminnanjohtaja alkaen. Perhe: Vaimo Turun kaupungin johtavana ylihammaslääkärinä ja kolme tytärtä omilla teillään. Molemmat vanhemmat rintamatunnuksineen jo poisnukkuneet. Asuu Sirkkalassa Kellonsoittajankadun vanhassa historiallisessa Kivilinnassa. Harrastukset: Maanpuolustustyö, maanpuolustustyö ja maanpuolustustyö. Kun vielä oppisi keilaamisen ja pääsisi kunnolla kalaan merelle. Reserviupseerit liikkeelle Anssi Heikkilä RUL:n tavoitteena on, että vuonna 2012 jokainen reserviupseeri suorittaa vähintään yhden ampumasuorituksen (min. 10 laukausta), käyttää RESUL:n sähköistä kuntokorttia aktiivisesti ja osallistuu vähintään yhteen kertausharjoitukseen, MPK:n kurssille tai RUL:n toimintapäivään. Kertausharjoituskäskyjä on turha odotella lähivuosina, joten nyt on otettava lusikka kauniisti omaan käteen ja huolehdittava reserviupseerien tietojen ja taitojen ylläpidosta itse, esimerkiksi MPK:n kursseilla. Tässä jutussa kerrotaan erityisesti reserviupseereille sopivista MPK:n kursseista, jotka järjestetään vuonna 2012 Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Tämän lehden ilmestymisen jälkeen ensimmäinen ja loistava tilaisuus kehittää omia sotilastaitojaan ja fyysistä kuntoa on Wihtorin pienjotos Loimaalla perjantaina illalla. Jotos kestää vain muutaman tunnin ja varusteiksi riittävät säänmukaiset ulkoiluvarusteet (ml. sukset jos lunta on paljon) ja taskulamppu tai muu valaisuväline muutamaksi tunniksi. Aikaa ei mitata, joten kisassa pärjää ilman suurta fyysistä ponnistusta. Jotos sopii siis ihan jokaiselle reserviupseerille. Kysy omasta yhdistyksestäsi, onko heiltä lähdössä partiota tai ilmoittaudu rohkeasti itse. Partioita kootaan myös kisapaikalla. Ilmoittaudu viimeistään 9.3. mennessä! Reserviupseerien tärkeimpiin taitoihin kuuluvat johtaminen ja kouluttaminen. Omaa reserviläisjohtajuutta voi kehittää Turussa ja Raasissa järjestettävällä Reserviläisjohtaja 1 -kurssilla maaliskuussa (la-su ja la 31.3.) Jos tämä aika ei sovi, samankaltainen kurssi järjestetään myös Tykistöprikaatissa Niinisalossa lokakuussa (la-su ). Tiedusteluoppia ja pimeätoimintaa SA-joukon perustamisen jälkeen ja jo perustamisen aikana jokaisen johtajan ensimmäisiä tehtäviä on oman joukon koulutuksen käynnistäminen. Omia koulutustaitojaan voi kehittää Raasissa huhtikuussa (la-su ) järjestettävällä Kouluttamisen peruskurssilla. Kurssilla käydään läpi opettamisen perusteet ja opetustilanteen valmistelu sekä MPK:n toimintamalli ja -ajatus koulutusorganisaationa. SA-joukon johtajan tulee hallita kaikki joukkonsa käytössä olevat varusteet ja toimintatavat. Joukkueen/ryhmän puolustus- ja hyökkäystaistelun perusteita voi kerrata Joukkueen taistelu kurssilla Säkylässä syksyllä (pe-su ). Tällä kurssilla voi jopa oppia jotain uuttakin, sillä kurssilla on käytössä KASI-taistelusimulaattori. Nykyaikaisen tekniikan tuomista mahdollisuuksista huolimatta tai ehkä juuri siitä syystä, jokaisen taistelijan miehistöstä upseereihin tulee tietää, miten pimeässä toimitaan. Pimeätoiminta -kurssilla Raasissa (la-su ) opetetaan ja harjoitellaan alueen valvontaa, valaisua, tulitoimintaa ja valojen käyttöä pimeässä. Kaikkien joukkojen tulee pystyä tiedustelemaan oma tonttinsa ilman erityisten tiedustelujoukkojen apua. Jalkaväen tiedustelukurssilla Säkylässä (lasu ) harjoitellaan liikkumista vihollisten hallussa olevalla alueella ja opetetaan kohteentiedustelussa käytettävät menetelmät. Marssiminen kannattaa aina Jokaisen sotilasjohtajan tulee pystyä tekemään järkeviä, toteuttamiskelpoisia ja eettisesti kestäviä päätöksiä suuren fyysisen rasituksen ja psyykkisen paineen alaisena. Se on mahdollista vain, jos on fyysisesti hyvässä kunnossa. Suomi Mies Seikkailee kiertue on Turussa Heikkilän kasarmilla lauantaina 5.5. Päivän aikana voi testata kuntoaan erilaisilla helpoilla kuntotesteillä ja saada tietoa ja vinkkejä oman kunnon kohottamiseen monilla huippuasiantuntijoiden luennoilla. Omaa kuntoaan voi testata ja kehittää hieman vaativammalla tavalla Maskun marssilla Raasissa lauantaina Matka on valinnan mukaan joko 15km tai 30km. Reitti kulkee hiekkateitä ja polkuja pitkin. Kuka tahansa terve ihminen pystyy suoriutumaan tällaisesta matkasta ilman harjoitteluakin, mutta matkanteko on hieman miellyttävämpää, jos on totuttanut jalkojaan sopivissa kengissä pidempiin kävelyreissuihin jo ennen marssia. Maskun marssi ei ole kilpailu eikä joukkuesuoritus vaan sen voi suorittaa ihan omassa tahdissa. Edellä mainitut kurssit ovat vain pieni osa kaikista Lounais-Suomessa järjestettävistä kursseista. Osa näistä kursseista on maksullisia (20 euroa/ päivä) sisältäen ruokailut ja vakuutuksen. Tarkista kurssikohtaiset lisätiedot ja etsi lisää itsellesi sopivia kursseja osoitteesta Jotkut yhdistykset tukevat jäseniensä osallistumista MPK:n kursseille maksamalla osan kurssimaksusta tai koko partiokohtaisen maksun. Tarkista asia omasta yhdistyksestäsi. Kursseille ilmoittautuminen tapahtuu myös MPK:n järjestelmässä. Koulutukseen mars!

4 4 PARIVARTIO 2012 Viron yhteyshenkilöt vaihtuivat Piirien yhteistoiminta Pärnun reserviläisjärjestöjen ja Kaitseliiton kanssa jatkuu tänäkin vuonna entiseen tapaan. Pitkään ja ansiokkaasti reserviläispiirin viroyhteyshenkilönä toiminut Harri Nurmi luovutti tehtävät piirin puheenjohtajalle Osmo Suomiselle. ja Reserviupseeripiirin yhteyshenkilönä aloitti Ole Bergen Paraisten Reserviupseeriyhdistyksestä. Molemmat osallistuvat Viron itsenäisyyspäivän tilaisuuksiin Pärnussa 24. helmikuuta. Mimmi Suomalainen Reserviläisliitolla koulutuspäivä Turussa Reserviläisliitto järjestää koulutuspäivän Turussa 31. maaliskuuta. Yhdistysjohdon koulutustilaisuuden tavoitteena on antaa erityisesti yhdistyksen uusille luottamushenkilöille perustietämys Reserviläisliiton toiminnasta ja palveluista. Lisäksi käydään läpi yhteistoiminnan periaatteita Puolustusvoiminen kanssa. Tilaisuudessa käydään läpi myös kokouskäytäntöjä, yhdistyslakia ja vapaaehtoistoiminnan perusteita. Juhani Kääriäinen reserviin maaliskuussa Sotilasläänin komentaja kenraalimajuri Juhani Kääriäinen siirtyy reserviin 1.3. lukien. Piirien puheenjohtajat kävivät tervehtimässä kenraalia Hämeenlinnassa perjantaina pidetyssä tilaisuudessa. Kenraali sai varsinaissuomalaisilta muistoksi molempien piirien standaarit. Kenraali Kääriäinen on ollut myös Parivartion tukirenkaan suojelija. Kiitoksena tästä työstä hänelle luovutettiin reserviupseeripiirin juhlapuukko joulukuussa 2011 tukirenkaan joululounaalla. Uutena Länsi-Suomen Sotilasläänin komentajana aloittaa kenraalimajuri Pertti Salminen. Maanpuolustusyhdistys 40 vuotta Yhdistyksen juhlat pidettiin Turun VPK:n talolla 31. tammikuuta. Paikalle oli tullut 200 yhdistyksen jäsentä ja kutsuvierasta. Tilaisuudessa julkistettiin yhdistyksen historiateos, jolle teoksen kirjoittaja Tuomo Hirvonen on antanut osuvan nimen; Varautumista ja vastuunkantoa maakunnan hyväksi. Yhdistyksessä on noin 400 maakunnallisen maanpuolustuskurssin käynyttä jäsentä ja joitakin kymmeniä valtakunnallisen kurssin käynyttä jäsentä. Uusin maakunnallisen kurssi pidettiin Turussa tämän vuoden tammikuussa. Yhdistyksen puheenjohtajana on asianajaja Pauliina Haijanen. Seppeleenlaskijoina lähes yhdistyksen perustamisesta asti toiminnassa mukana ollut Teuvo Simula ja Heidi Liinoja. Suomen lippua kantaa Jukka-Pekka Koivisto ja yhdistyksen lippua Mikko Kulmanen. Kari Korpela ja Anssi Isotalo liittyivät yhdistykseen heti intin jälkeen Puoli vuosisataa täyteen Oripäässä Suvi Lähteenmäki Oripään reservialiupseerit ry juhli vuosipäiväänsä 21. tammikuuta. Jumalanpalveluksen ja seppeleenlaskun myötä kulki marssirivistö kirkolta juhlapaikalle Seurojentalo Suojalaan siniristilipun ja viisi vuotta sitten vihityn yhdistyksen lipun vanavedessä. Tervehdyspuheessaan yhdistyksen varapuheenjohtaja Matti Kulmanen kertoi yhdistyksen edelleen noudattelevan suurelta osin samoja tavoitteita kuin vuonna 1962, jolloin 13 reservialiupseeria päätti perustaa yhdistyksen ylläpitämään oripääläisten reserviläisten maanpuolustustaitoja ja hyvinvointia. Juhlapuheessaan piirin uusi toiminnanjohtaja Sakari Kinnarinen totesi maanpuolustustahdon kumpuavan historian oppikirjojen sijaan kotikasvatuksesta. Tämän hän on huomannut omakohtaisesti kolmen tyttären isänä. Nuorimman tyttären kiinnostus maanpuolustukseen heräsi heidän yhdessä kierrellessä eri paikkakuntien sankarihautojen ristejä laskien. koulutus- ja tukiyksikön päällikkö Mauri Ikonen herätteli kuulijoita kehittämään ratkaisuja mahdollisia yhteiskunnan häiriöitä, kuten tapaninpäivän myrskyä, vastaan. Yhteistä kaikille puhujille oli kuitenkin huoli reserviläistoiminnan resurssien riittämisestä säästötoimenpiteiden myötä. Puolustusvoimien tervehdykseen juhlaan tuonut komentaja Kari Mäkinen aluetoimistosta totesikin, että säästötoimet kohdistuvat rajusti juuri Puolustusvoimiin, sillä se on poliitikoille helppo kohde. Sotilas tekee, mitä käsketään. Minna Nenonen innosti nuoria toimintaan Lähes yhdistyksen perustamisesta asti toiminnassa mukana ollut Teuvo Simula muisteli, ettei yhdistyksen toimintaa ole aina katsottu hyvällä. On ollut aikoja, jolloin selän takana kyräiltiin, että uutta suojeluskuntaako ollaan perustamassa, kun yhdistyksen jäsenet ylläpitivät ampumataitojaan. Välillä toiminta hiipuikin vuosiksi. Vuosituhannen vaihteessa puheenjohtajaksi saatiin juuri varusmiespalveluksensa päättänyt Minna Nenonen, joka sai monen muunkin nuoren innostumaan reserviläistoiminnasta. Samoihin aikoihin toteutettiin myös sääntömuutos, minkä myötä mukana voi olla niin upseereita, miehistön jäseniä kuin varusmiespalveluksen suorittamattomia naisiakin. Yhdistyksen nimi kuitenkin pysyi ennallaan. Viidenkymmenen vuoden jälkeen jäseniä yhdistyksessä on 77. Mukana toiminnassa on isiä ja poikia, äitejä ja tyttäriä, jopa kokonaisia perheitä. Vuosittain oripääläiset järjestävät mm. ampumahiihtokilpailuja, oman pienoisjotoksen ja kenttähartauden. Vuonna 2011 yhdistykselle hankittiin aseita liiton projektituen avustuksella. Yhtenä suurimpana koitoksena järjestettiin Oripäässä vuonna 2007 Reserviläisliiton valtakunnallinen talvijotos, mikä keräsi mukaan järjestelyihin lähes koko pienen kunnan. Oripääläiset ovat innolla olleet mukana myös tukemassa naapurikuntia jotosjärjestelyissä. Juhlan musiikillisesta puolesta vastasi Oripään kirkkokuoro sekä Porilaissoittokunta. Päätössanat lausui kunnanjohtaja Marja Tuohimaa, joka lopuksi haastoikin reserviläiset osallistumaan sankoin joukoin kunnan tarjoamiin liikuntatapahtumiin. Jotostelu kiinnostaa Loimaan Virttaalla asunut Kari Korpela liittyi yhdistykseen vuonna Korpela kotiutui Porin Prikaatin panssaritorjuntakomppaniasta ja jo viikon sisällä liittyi mukaan toimintaan. Ystäväpiirini koostui pääasiassa oripääläisistä ikätovereista, joten luonnollinen suunta oli Oripään Reservialiupseerit. Sittemmin Korpela on myös muuttanut asumaan Oripäähän. Hän toivoi yhdistykseltä yhteistä tekemistä sekä erätaitojensa ylläpitoa. Yhteishenki yhdistyksessä on Korpelan mukaan hyvä ja kaikki puhaltavat yhteen hiileen. Hän on saanut myös vaimonsa Tarun mukaan toimintaan. Tykkään erityisesti jotostella sekä erätoiminnasta. Sellaista toimintaa kaipaan myös lisää, Korpela toteaa. Anssi Isotalo liittyi yhdistykseen vuonna Hän kotiutui alkuvuonna Porin Prikaatin pioneerikomppaniasta ja oli kuullut toiminnasta tuttaviltaan. Halusin ylläpitää varusmiespalveluksessa saamiani oppeja. Ainakin kaveripiirissäni on kiinnostusta reserviläistoimintaan ja uskon että nuorista löytyy maanpuolustustahtoa, Isotalo sanoo. Korpelan tavoin myös Isotalo tykkää jotoksista. Molempia myös huolestuttavat Puolustusvoimien säästöt, sillä toiveena on, että reserviläistoiminnasta ei tingitä ja kyettäisiin ylläpitämään maanpuolustustaidot nykyisellään ja kehittämään niitä tulevaisuudessakin. Reserviläisyhdistykseen liittyminen oli Kari Korpelalle (vas.) ja Anssi Isotalolle varusmiespalveluksen päätyttyä itsestään selvää.

5 2012 PARIVARTIO 5 Mietteitä MPK:sta MPK turvaamassa yhteiskunnan avaintoimintoja Yhteiskunnan turvallisuusstrategia antaa pohjaa varautumisen suunnittelulle yhteiskunnassamme. Kunnan rooli on merkittävä suunniteltaessa avaintoimintojen turvaamista. Se johtuu siitä, että Suomi on jaettu kuntiin. Kunta on yksi merkittävimmistä osapuolista, tapahtuu maassamme sitten mitä tahansa. Käymme parhaillaan keskustelua kuntarakenteesta, mutta ovatko perusteet selvillä. Ratkaisua ongelmaan ei löydetä tunnepohjalta. On arvioitava, miten turvaamme yhteiskunnan avaintoiminnot. Mitkä avaintoimintoja uhkaavat? Häiriötekijät on kirjattu Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan. Arvioimme, että vain kaksi kolmesta kunnasta selviää tehtävistään vuonna Kuntien resurssit eivät riitä. Tehostamme, ulkoistamme ja leikkaamme sitä vauhtia, että yhteiskunta ei toimi tulevaisuudessa. Minkä takia? Sen takia, että emme ole selvittäneet, mitkä kaikki asiat vaikuttavat avaintoimintoihimme ja miten ne ovat sidoksissa toisiinsa. Miten me sitten tulevaisuudessa selviämme? Esitän, että aloitamme uuden ajattelun. Lähtökohtana voisi olla, että Lounais-Suomi on Euroopan turvallisin alue ja Varsinais- Suomi Euroopan turvallisin maakunta. Siinä mallissa kunta ottaa johtavan roolin, kokoaa oman organisaationsa ja kertoo vision: Pyrimme turvaamaan avaintoimintomme mahdollisimman hyvin ja olemme Euroopan turvallisin kunta vuonna Huomaa - ei puhuta tehokkuudesta, eikä poikkeusoloista, vaan avaintoiminnoista tässä ja nyt. Tapani antoi viranomaisille opetuksen Yhteiskunnan häiriötekijöiden vaikutukset avaintoimintoihin arvioidaan. Otamme talouselämän, viranomaiset, seurakunnan ja kolmannen sektorin mukaan arviointiin, koska yhteiskunnan arvioimat (Yhteiskunnan turvallisuusstrategia) häiriöt vaikuttavat myös niiden toimintoihin. Arvioimme myös, mitä yksityinen kansalainen voi tehdä, miten hän voi osaamisellaan vaikuttaa yhteiseen menestykseemme. Tästä on hyvänä esimerkkinä Tapanin myrsky. Fortum sai yhteydenottoa. Jos viranomaistiedote olisi annettu 23.12, jolloin tuleva myrsky tiedettiin, ja jos viisi miljoonaa kansalaista olisi koulutettu toimimaan tilanteessa oikein, olivat säästöt olleet mittavia. Yhteiskunta olisi ratkaissut ennalta tunnistetun luonnonilmiön vaikutukset ilman paniikkia. Vakka-Suomessa oli noin taloutta ilman sähköä 4 vuorokautta. Arvioin, että pienoismaakunnassa suli pakastinta, yksikköhinta 500 euroa. Yhteenlaskettu summa on 5 miljoonaa. Pelastettuna se olisi merkinnyt mahtavaa piristeruisketta seutukunnan talouselämälle. Arjen kriiseihin myös varauduttava Toisaalta, maassa on Turun Sanomien mukaan yli syrjäytynyttä nuorta ja luku kasvaa joka päivä. Voitaisiinko tässä yhteisöllisyydellä saavuttaa tuloksia? Miten kolmatta sektoria voitaisiin käyttää hyväksi? Voisiko kasvava eläkeläisten joukko olla myös mukana? Meillä on eri arvioiden mukaan yli 65-vuotiasta eläkeläistä. Mikäli saamme heidät jatkamaan elämäänsä henkisesti ja fyysisesti aktiivisina, he elävät vuotta kotona, ilman laitoshoitoa. Se merkitsee, että voimme leikata 10 prosenttia nykyisistä laitospaikoista. Miten eläkeläisten panosta voitaisiin käyttää työikäisten jaksamisen tukena? Edellä kuvattujen toimien säästöillä voimme antaa tukea enemmän eläkeläisten toimintaan, mutta myös hoitoon. Miten Lounais-Suomen maanpuolustuspiiri on mukana talkoissa? Me koulutamme entistä enemmän kansalaisia ja organisaatioita sekä sotilas- että siviilipuolella. Meillä on mahdollisuus myös toimia kolmannen sektorin kokoavana voimana yhteiskunnan tarpeisiin. Yhteiskunnan, jolla ei ole varaa ylläpitää organisaatiota odottamassa Tapanin myrskyä tai muuta vakavaa häiriötä. Tästä seuraa uusia haasteita jäsenjärjestöillemme. Varautuminen arjen häiriötilanteisiin on yhtä tärkeää kuin varautuminen mahdolliseen ulkopuoliseen painostukseen tai maahan tunkeutumiseen. Voimavarat löytyvät kuin itsestään: Nuori ikäpolvi satsaa ulkoiseen uhkaan, ja me kypsässä iässä olijat sisäisen turvallisuuden haasteisiin. Mauri Ikonen piiripäällikkö Turun Upseerikerho tilausravintola/juhlapalvelu Saat K-Plussa-etuja yli 3000 ostopaikasta. K-Plussa on Suomen monipuolisin kanta-asiakasjärjestelmä. Kaivokatu 12, TURKU turun.upseerikerho@turunupseerikerho.fi Ei erillistä tilavuokraa, erinomainen ruoka. Häät, perhejuhlat, kokoukset, yritysjuhlat, karonkat. Juhlapalvelustamme myös herkut kotiin, työpaikalle, illanviettoihin. Turuntie 8 Puh Salo fax sähköposti: tuomo.erkkola@ salonhmlkeskus.inet.fi Handelsbankenissa tutkitusti Suomen tyytyväisimmät pankkiasiakkaat, Epsi Rating Olli-Pekka Lindell Vesa Mattila Pentti Laiho asianajaja, varatuomari asianajaja varatuomari Brahenkatu 9 A 9, Turku Puh. (02) Fax (02) aatsto@lindell.inet.fi SILIKONITUOTTEET MUOTONAUHAT MUOTTITUOTTEET SILIKONILETKUT NESTESILIKONITUOTTEET (SLR) HEXAMER OY Pakurlantie 6, Turku, puh , fax

6 6 PARIVARTIO 2012 Lukijakyselylle lisäaikaa Parivartio-lehden lukijakyselyn vastausaikaa jatketaan huhtikuun alkuun saakka. Vastausten perusteella mietitään tulevaisuuden sisältöpainotuksia. Kysely on internet-pohjainen ja siihen johdattavat linkki löytyy sekä reserviupseeripiirin että reserviläispiirin kotisivuilta. Kysely on monivalintamuotoinen ja vastaaminen sujuu nopeasti. Tulokset julkistetaan vuoden 2012 toisessa numerossa. Vastanneiden kesken arvotaan kolme maanpuolustushenkistä palkintoa. Turvallisuustieteellinen yhdistys esitelmöi Turvallisuustieteellinen yhdistys toimii Turussa ja järjestää mielenkiintoisia esitelmätilaisuuksia, jotka ovat avoimia kaikille turvallisuuspolitiikasta kiinnostuneille. Maaliskuussa dosentti Risto Volanen esitelmöi aiheesta Yhteiskunnan valmius kohdata yllättävät tilanteet. Esitelmä pidetään Heikkilän sotilaskodissa 13.3 klo alkaen. Prikaatikenraali Lauri Kiianlinna esitelmöi Turun Osuuspankin tiloissa 18.4 klo aiheesta Venäjän nykytila. Esitelmistä tarkemmin Turun Sanomien TS-liitteen kiltapalstalla. Kiltapiiri jälleen Kenraalitien marssilla Kiltapiiri järjestää jokavuotisen Kenraalitien marssin jälleen lauantaina Turun Kakskerrassa. Tilaisuuden suojelijana on kreivitär Karin Ehrnrooth. Lähtö ja maalialue sijaitsee Harjattulan opistolla. Marssiin kuuluu eri pituisia matkoja, jotka kävellään omaan tahtiin, ensiapu, mehurastit, lounas ja saunomismahdollisuus. Vuonna 2011 lähettäjänä oli mallimaailmastakin tunnettu Lola Wallinkoski. Turun ilmatorjunta juhli perinnepäiviään Lauantaina täyttyi Heikkilän sotilaskodin sali Turun ilmatorjunnan perinteitä vaalivista naisista ja miehistä. Sotilaskodissa vietettiin Turun ilmatorjunnan perinnepäivää sekä ilmatorjunta Turussa 75 vuotta -juhlatilaisuutta. Tilaisuuden esiintyjinä olivat ylijohtaja Rauno Saari, eversti Ahti Lappi, everstiluutnantti Tuukka Alhonen sekä everstit Heikki Bergqvist ja Hannu Pohjanpalo. Upeista musiikkiesityksistä vastasi reserviläiskvintetti. Ilmatorjuntajuhlassa palkittiin 15 Turun ilmatorjunnan hyväksi toiminutta henkilöä. Ilmatorjunnan perinteitä vaalivalle sotilaskodille luovutettiin ilmatorjuntakonekivääri Sergein hylsy, johon oli kiinnitetty joukko-osaston tunnus. Onnistuneen juhlan järjestelyistä vastasi Turun Ilmatorjuntakilta. Maan toiseksi vanhin reserviupseeriyhdistys juhli Salossa Tapio Turunen Asiantuntijalta Olemme viime aikoina eri medioista saaneet kuulla paljonkin pulustusvoimien ratkaisumallista miten maamme uskottava puolustus hoidetaan vuonna 2015, kun puolustusmäärärahoja on supistettu 10 % nykyisestä tasosta. Tehtävä on haastava, koska ilman muutoksia nykyisten henkilöstö- ja materiaalihankintamenojen kasvuvauhdin osalta puolustusbudjettia tulisi pikemminkin lisätä tulevaisuudessa 10 prosenttia. On selvää, että suuria leikkauksia tarvitaan ja tässä mittasuhteessa myös merkittävät uudelleenorganisoinnit tulevat kysymykseen. Kipeimmin supistukset tuntuvat tietysti paikkakunnilla, joissa varuskuntia lakkautetaan. osalta voimme tässä yhteydessä huokaista helpotuksesta, sillä jotkut yksiköt saattavat vanhin ja Suomen toiseksi vanhin reserviupseeriyhdistys Salon Seudun Reserviupseerit ry viettää maaliskuussa 85-vuotisjuhliaan. Yhdistys perustettiin Salon suojeluskuntatalolla (nykyinen Sininen talo). Kerhon toiminta on ollut viime vuosina erittäin aktiivista, monipuolista ja menestyksellistä. Olemme voittaneet piirin kokonaiskilpailun useana vuotena peräkkäin. Tämän lisäksi Salon Seudun Reserviupseerit on voittanut RUL:n toimintakilpailun neljänä peräkkäisenä vuotena ja oli näin ollen mainittuina vuosina Suomen aktiivisin reserviupseerikerho. Voittokulku alkoi Mikko Halkilahden puheenjohtajakautena ja on jatkunut kolmena viime vuotena Tor-Erik Lindqvistin ollessa puheenjohtajana, kertoo yhdistyksen nykyinen puheenjohtaja Markku Mäkinen. Koulutustoiminta ja esitelmätilaisuudet ovat aina olleet yhdistyksen keskeisiä toimintamuotoja. Korkeatasoisia esitelmiä pidetään yleensä kuusi vuoden aikana. Esitelmät ovat kiinnostaneet yleisöä aina pääkaupunkiseutua myöden. Esitelmöitsijät ovat oman alansa huippuja ja lähivuosilta voisi mainita muun muassa eversti Sampo Ahton, lippueamiraali Georgij Alafuzoffin, Björn Wahlroosin sekä lukuisan joukon muita oman alansa erityisasiantuntijoita, toteaa koulutustoimikunnan puheenjohtaja Ari Leino. 85-vuotisjuhlavuoden kunniaksi järjestetään kolmiosainen esitelmäsarja Suomen sotien ratkaisutaisteluista. Esitelmäsarjan lisäksi kevään kruunaa puolustusministeri Stefan Wallinin 12. huhtikuuta pitämä erittäin mielenkiintoinen esitelmä puolustushallinnon ajankohtaisista asioista, Leino jatkaa. Toimintaa huipulta ruohonjuuritasolle Puolustusvoimauudistus ei tuo huolta Varsinais-Suomeen uudistuksen myötä jopa kasvaa (tai sitten vain puolustusvoimien henkilöstön tehtävät lisääntyvät). Varsinais- Suomen Aluetoimiston päällikön, komentaja Kari Mäkisen yhteistyöjärjestöille pitämässään tiedotustilaisuudessa, jossa mukana oli myös Saaristomeren Meripuolustusalueen komentaja, kommodori Timo Ståhlhammar, saatiin kuulla että Pansion tukikohta ja Aluetoimisto tulevat säilymään Turussa, kuten myös tietysti Merivoimien Esikunta. SMmepa muuttuu laivastojoukkoosastoksi ja Aluetoimiston kontolle siirtyy lisäksi Satakunta. Laivaston soittokunta jatkaa Merivoimien soittokuntana, jolloin soittajamäärä kasvaa, mutta toisaalta soittokuntien kokonaismäärän vähetessä yli puolella, myös soittokeikat jäljelle jääville soittokunnille lisääntyvät. Valkoisia lappuja yhä harvemmalle Mikä merkitys puolustusvoimauudistuksella on sitten tulevaisuudessa meidän reserviläistoiminnalle Varsinais-Suomessa vai onko sitä lainkaan, koska puolustusvoimien toiminta ei täällä radikaalisti muutu? Yhdistystoiminta perustuu alueellamme pääosin järjestö-, reserviläisurheilu- ja ammunta- sekä koulutustoimintaan. Lisäksi reserviläisistä yksilöinä, riippumatta onko yhdistyksissä jäsenenä, noin joka kolmannella on sijoitus puolustusvoimien sodanajan organisaatiossa. En näe, että tulevaisuudessa perusreserviläistoiminta tulee muuttumaan tai vaikeutumaan puolustusvoimauudistuksen myötä täällä Varsinais-Suomessa. Mahdollisuudet tukeutua PV:n ampumaratoihin tai harjoitusalueisiin kilpailujen osalta, soittokunnan saamiseen juhlatilaisuuksiin tai PV:n henkilöstön paikallaoloon yhdistysten tilaisuuksissa esitelmien tai juhlapuheiden pitäjinä, ovat edelleen hyvät. Toisaalta kysyjiä saattaa tulla kauempaakin, joten eri tapahtumien järjestelyjen osalta kannattaa varmasti olla ajoissa. Puolustusvoimien sodanajan joukko tulee pienenemään sotilaasta sotilaaseen. Prosentuaalinen tiputus on noin 35 % eli aika merkittävä luku. Kertausharjoitukset vähenevät päivästä päivään. Tämä on noin 38 % tiputus. Toisaalta uudistuksessa puolustusvoimat lupaa parantaa kertausharjoitusten laatua. Sodanajan joukkojen pieneneminen on varmasti asia, joka osalle reserviläisistä tulee näkymään harjoitusten loppumisena. Uudistuksen jälkeen vain noin joka neljännellä reserviläisellä on SA-sijoitus. Tästä johtuen yhä harvempi meistä tulee saamaan ylennyksiä lippujuhla- tai itsenäisyyspäivänä. Omaehtoinen taitojen kehittäminen korostuu Arto Tuominen Salon Seudun Reserviupseerit pitää lipun korkealla myös 85-vuotiaana. Eturivissä Tero Helle (vas.), Antti Vuoristo ja Eetu Fresenius. Mikko Halkilahti Komentaja Kari Mäkinen (oik.) ja kommodori Timo Ståhlhammar esitelmöivät reserviläisaktiiveille Puolustusvoimauudistuksen vaikutuksista helmikuussa Heikkilän kasarmilla. Urheilu- ja ampumatoiminta on aina ollut Salossa erittäin aktiivista. Menestystä on tullut rutkasti sekä piirin että myös SM-tasolta. Turren kuntokierros on liikuttanut väkeä jo parin vuoden ajan ja jäsenistö täyttää RESUL:in kuntokorttia aktiivisesti. Salolaiset ovat myös olleet aktiivisesti mukana kilpailujen järjestämisessä. Piirien kilpailujen lisäksi yhdistys on järjestänyt mm. RUL:n ampumamestaruuskilpailut ja RESUL:n maastokilpailut. Salon Seudun Reserviupseereilla on kattava edustus piirin ja liiton eri elimissä. Yhdistyksellä on edustus piirin ja RUL:n puheenjohtajistossa, liittovaltuustossa sekä liiton neuvottelukunnassa. Jäsenmäärä on tällä hetkellä 361. Salon Seudun Reserviupseerit ry:n puheenjohtajana on Markku Mäkinen. Salon Seudun Reserviupseerit juhlivat 85-vuotistaivaltaan lauantaina 17. maaliskuuta Sinisessä talossa pidettävällä juhlavuosikokouksella. Kokouksen jälkeen ovat vuorossa palkitsemiset, esitelmätilaisuus sekä juhlakahvit. Puolustusvoimauudistus nostattaa paljon synkkiä pilviä maanpuolustuskentän ympärille, mutta toisaalta se saattaa myös avata mahdollisuuksia aktiivisille toimijoille. Tuleviin paikallisjoukkoihin kohdentuu todennäköisesti PV:n esityksessä ollut lupaus reserviläisten osaamisen ja vapaaehtoisuuden paremmasta hyödyntämisestä. Tulevaisuudessa omien taitojen kehittäminen ja vapaaehtoinen toiminta antavat edellytykset reserviläisten sijoittumiselle paikallisjoukkoihin, joissa entistä haasteellisemmat ja vastuullisemmat tehtävät kohdistuvat reserviläisiin. Lisäksi MPK:n rooli joukkojen koulutusorganisaationa tulee kasvamaan ja antamaan varmasti kaikille halukkaille tehtäviä toimia maanpuolustuksen saralla niin sotilas- kuin siviilipuolen poikkeusoloihin varautumisessa. Mikko Halkilahti puheenjohtaja emeritus Reserviupseeripiiri

7 2012 PARIVARTIO 7 Ajankohtaista aluetoimistosta Puolustuvoimauudistus lisää vastuuta Talven selkä on pikkuhiljaa taipumassa kevättä kohden. Viikoittain valon määrä lisääntyy lähes 40 minuuttia. On hienoa ajatella kevättä ja tulevaa kesää. Se on lähempänä kuin juuri nyt uskommekaan. Aluetoimistossa vuosi on alkanut tavanomaista vähän vilkkaammin. Alkuvuotta ovat sävyttäneet Alueellinen Maanpuolustuskurssi ja toimiston muutto tilapäisiin tiloihin viikolla 6. Meidät löytää nykyään Heikkilästä rakennus 20:n alakerrasta (Heikkilään tullessa ensimmäinen punatiilinen rakennus). Näillä näkymin tulemme toimimaan näissä tiloissa tämän vuoden marraskuuhun asti. Aluetoimiston henkilöstössä on tapahtunut ja on tapahtumassa tänä vuonna useita muutoksia. Evl Aki Mustonen, jonka te kaikki olette oppineet tuntemaan tarmokkaana operatiivisen sektorin johtajana, on helmikuun alusta alkaen siirtynyt Porin Prikaatiin Pioneeripataljoonan komentajaksi. Haluan tässä julkisesti kiittää Akia tarmokkaasta työstä Aluetoimiston hyväksi. Hänen johdollaan Aluetoimiston harjoituksista astuttiin taas kerran roima askel eteenpäin. On vain harmi, että hyvin alkanut harjoitusten kehittäminen hidastuu puolustusvoimien säästötoimenpiteiden johdosta. Maj Marko Haikkola on ottanut operatiivisen sektorin johtajan tehtävät vastuulleen toukokuun alkuun asti. Operatiivisen sektorin johtajaksi on määrätty toukokuun alusta lukien majuri Timo Alamutka, joka siirtyy tähän tehtävään Porin Prikaatista. Huhtikuun alusta uudeksi alueupseeriksi on määrätty Jääkäriprikaatista kapteeni Joni Nurmi. Hän siis ottaa vastuulleen kapteeni Matti Kuokkasen tehtävät ja tulee olemaan teidän yhteyshenkilönne aluetoimistossa. Kuokkasen Matti on toukokuun puolivälissä palaamassa Ugandasta Bihangasta takaisin Suomeen ja hän aloittaa uudessa tehtävässä operatiivisella sektorilla lomien pitämisen jälkeen. Aluetoimiston henkilöstö on siis vaihtumassa, mutta ilahduttavaa tässä on se, että olemme Sotilasläänin myötävaikutuksella kyenneet pitämään puolemme ja pitämään henkilöstövahvuutemme hyvällä tasolla. Tämä mahdollistaa sen, että kykenemme täyttämään tehtävämme ja palvelemaan asevelvollisia parhaalla mahdollisella tavalla. Aluetoimistojakin lakkautetaan Viime viikolla julkistettiin puolustusvoimien ratkaisumalli puolustusvoimien uudistamiseksi vuodesta 2013 alkaen. Edellisestä suuresta muutoksesta on kulunut vasta vajaa neljä vuotta kun taas organisaatioita joudutaan mylläämään. Edellisessä muutoksessa perustettiin uudet aluetoimistot alueellisiksi johtoportaiksi. Vuoden 2014 loppuun mennessä osa nykyisistä aluetoimistoista lakkautetaan ja niiden tehtävät siirretään jäljelle jääville aluetoimistoille. Tässä uudistuksessa Porin Prikaatin yhteydessä oleva Satakunnan aluetoimisto tullaan lakkauttamaan ja mitä suurimmalla todennäköisyydellä sen tehtävät tullaan siirtämään aluetoimistolle. Samassa yhteydessä nyt aluetoimiston johtoportaana oleva Länsi-Suomen Sotilaslääni tullaan lakkauttamaan. aluetoimisto tullaan yhdessä Vaasassa olevan Pohjanmaan aluetoimiston kanssa liittämään Porin Prikaatiin. Porin Prikaatin nykyinen rooli ja tehtävä tulee muuttumaan Prikaatin ottaessa myös aluevastuun koko länsirannikosta. Aluetoimiston tehtävät ja rooli tässä uudistuksessa tulee säilymään vastuualueen ja asevelvollisten määrän vain kasvaessa. Puolustusvoima uudistuksen keskeisenä ajatuksena on ollut säilyttää yleinen asevelvollisuus ja alueellisen puolustuksen periaate. On luonnollista että aluetoimistot ovat siellä missä pääosa asevelvollisista on ja missä suurin osa maanpuolustusjärjestöistä toimii. Kotu entistä tiiviimmin sodanajan yksiköksi Puolustusvoimauudistuksen yhteydessä tullaan alueellista puolustusta kehittämään muodostamalla uusia paikallispuolustuspataljoonia. Nykyisen alueellisen puolustuksen periaatteen mukaisesti joukot jaetaan operatiivisiin ja alueellisiin joukkoihin. Uudessa ratkaisussa joukot tullaan siis jakamaan operatiivisiin, alueellisiin ja paikallispuolustusjoukkoihin. Nämä pataljoonat tullaan muodostamaan osittain nykyisistä torjunta- vartio, sotilaspoliisi, maakuntakomppanioista ja muista tukiyksiköistä. Maanpuolustuskoululutusyhdistykseen kuuluva koulutus- ja tukiyksikkö (KOTU) tullaan liittämään entistä tiiviimmin puolustusvoimien sodanajan yksiköihin. Varsinais-Suomessa kehitettyä ja hyväksi koettua mallia koulutus- ja tukiyksikön käytöstä puolustusvoimien sodanajan joukkojen kouluttamiseen tullaan siis jatkamaan. Jatkossakin reserviläisillä on siis hyvät mahdollisuudet osallistua maanpuolustuksen eri tason tehtäviin ja pätevöityä niissä omien kykyjen ja mahdollisuuksiensa mukaisesti. Vierivä kivi ei sammaloidu. Eipä totisesti, sillä muutosvauhti on ollut hurjaa ja se tulee jatkumaan edelleen. Puolustusvoimat on muuttumassa mutta puolustuksen periaate yleinen asevelvollisuus ja alueellinen puolustus tulevat säilymään. Hyvää alkavaa hiihtolomakautta ja nurkan takana kurkkivaa kevättä. Kari Mäkinen aluetoimiston päällikkö LAADUKASTA ASUMISTA, HYVIN VARUSTELLUISSA ASUNNOISSA Etsitkö pitkäaikaista vuokra-asuntoa? LAADUKASTAASUMISTA, HYVIN VARUSTELLUISSA ASUNNOISSA Suomen Laatuasunnot Oy:llä on yhdessätoista kunnassa tarjolla yhteensä n laadukasta asuntoa, mm. kerros-, pien- ja rivitalovaihtoehtoja. Asuntokohteemme sijaitsevat Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Järvenpäässä, Lahdessa, Tampereella, Turussa, Piikkiössä, Naantalissa, Ylöjärvellä ja Kaarinassa. Hyvin varustellut Laatuasunnot sijaitsevat keskeisellä paikalla, palveluiden läheisyydessä jokaisessa asunnossa oma sauna omatoimiremontteja tuetaan mahdollisuus toimia aktiivisessa asukastoimikunnassa sisäinen asunnon vaihto mahdollista sopimukset toistaiseksi voimassaolevia, joten emme vaadi vuoden määräaikaista sitoutumista Soita ja kysy lisää! Suomen Laatuasunnot Oy, PL 908, Turku Puh. (02) , Avoinna ma pe klo Yhdistää maailman kotiin. Suomen suosituin säästöhenkivakuutus Selekta-sijoitus on helppo tapa säästää ja sijoittaa niin suuria kuin pieniäkin summia. Meillä voit valita, sijoitatko vakuutussäästösi sijoitussidonnaisena rahastoihin, takuusäästöihin tai näiden yhdistelmään. Tunti kanssamme voi olla elämäsi kannattavin sijoitus. Soita ja varaa aika Asiakaspalvelusta (pvm/mpm) ma pe Nordea Pankki Suomi Oyj VIRTASEN 4 ÖLJYN LAATUMAALI MAALI, JOKA OSUU PUUN YTIMEEN Perinteinen, luonnonöljypohjainen Virtasen 4 Öljyn Laatumaali imeytyy syvälle puun sisään. Siksi se ei lohkeile irti vaativissakaan olosuhteissa. Vaadi sinäkin talomaaliksesi öljymaalien napakymppi, Virtasen 4 Öljyn Laatumaali*! Jälleenmyyjien yhteystiedot: nordea.fi Teemme sen mahdolliseksi A TESTIVOITTAJALAATUA* *Testivoittaja, TM-Rakennusmaailma 6/2008 ja 6/2011 Virtasen Maalitehdas, Työkuja 5, Parainen (02) VIRTASEN maalitehdas Selekta-vakuutukset myöntää Nordea Henkivakuutus Suomi Oy, joka myy Selekta-vakuutuksia asiamiehenään toimivan Nordea Pankki Suomi Oyj:n konttoreiden kautta.

8 8 PARIVARTIO 2012 Wolf H. Halstin elämä, osa 9 Näpertelyä pääesikunnassa Kalervo U. Kukkula Sotakorkeakoulun jälkeen kapteeni Wolf Hagman (myöh. Halsti) määrättiin yleisesikuntaan järjestelytoimiston toimistoupseeriksi. Tuon toimiyksikön vastuulla olivat puolustusvoimien sodanaikaisten yksikköjen henkilöstö- ja materiaalimäärävahvuudet ja liikekannallepanosuunnitelmat; ne ovat kaikkien armeijoiden salaisinta aineistoa ja niitä kohtaan vakoilijat tuntevat suurinta mielenkiintoa. Tässä tehtävässään Hagman joutui työtovereineen suunnittelemaan niin sanotut supistetut materiaalimäärävahvuudet parhaan taitonsa ja ymmärryksensä mukaan. Tästä työstä Hagman toteaa: Tuloksena oli että vain taisteleviin kuuluvat eivätkä hekään kaikki saivat Suomi-äidiltään univormun, kaikki muut jäivät sen varaan mitä olivat ottaneet ylleen saapuessaan palvelukseen. Tuloksena oli toisin sanoen legendaarinen sota-asu: malli Cajander sen pääministerin mukaan, joka aikanaan joutui kutsumaan miehet kokoon maataan puolustamaan. Minä en todellakaan kuulu hänen ihailijoihinsa, mutta oikeudenmukaisuuden nimessä on sanottava, että pilkka osui väärään nilkkaan. Oikea nimitys olisi ollut malli hallitus tai malli eduskunta, taikka jos halusi olla oikein häijy malli haihattelijat. Mielestäni on terveellistä että joku kerran kertoo missä järjestyksessä poliitikot päättävät äänestäjiensä hengestä ja terveydestä samalla kun viikonloppuisin niin innokkaasti julistavat pirteissä ja työväentaloilla suurta palvelualttiuttaan ja asiallisuuttaan. Asiallisuus on kaukana kun poliittisia tosiasioita otetaan toiminnan ohjenuoraksi. Meidän tapauksessammehan asioiden kulku oli sellainen, että ensin tehtiin kansasta puolustusmäärärahojen vastustajia, sitten tehtiin idioottimaisia päätöksiä tämän mielialan perusteella ja lopuksi lähetettiin miehet siihen sotaan jonka tulematta jäämisen nimessä oli pantu kiihotus käyntiin. Sotaleikkiä leikkisotilailla Kapteeni Hagman joutui virkansa puolesta toimimaan myös erilaisten poliittisten toimikuntien sihteerinä. Tässä tehtävässä hän joutui hankauksiin esimiehensä eversti Grandelin kanssa, joka moitti häntä poliitikkoja kohtaan osoittamasta epäkunnioittavasta asenteesta. Eversti oli vakaasti sitä mieltä, että politiikka on sellaista, että on tyydyttävä siihen mitä saadaan irti. Hagman puolestaan piti sekä epärehellisenä että epäviisaana sitä, että vaietaan todellisesta tarpeesta. Sitten tehdään jokin mielivaltainen kokonaisohjelma ja uskotellaan, että kun se on toteutettu, asiat ovat kunnossa. Häntä harmitti, että sama mentaliteetti oli vallinnut sotakorkeakoulussakin. Sielläkin oli operoitu joukoilla, joita todellisuudessa ei ole olemassa. Tuskinpa niitä tulisi olemaan koko elinaikananikaan sikäli kuin nyt tekeillä olevista ohjelmista voitiin päätellä. Eikö sekin ole itsepetosta? Kun jopa yleisesikuntaupseerioppilaat johdetaan tällä tavalla harhaan ja leikkimään olemattomilla suureilla, niin eikö silloin kaikki ole poissa tolaltaan?, Hagman huudahtaa! Seurauksena sanailusta oli, että Hagmanin toimikuntasihteerin tehtävät loppuivat ja hän joutui toimistossa enää vain muokkaamaan ja painattamaan noita vihaamiaan supistettuja materiaalimäärävahvuuksia. Sinänsä järjestelytoimiston työ oli yksitoikkoista näpertelyä pikkuasioiden kimpussa, vanhan Brunsviga-laskukoneen pyörittämistä aamusta iltaan määrävahvuuksia laskettaessa, vahvuuskirjojen painatuksen kuolettavan yksitoikkoista valvontaa, sivujen kokoamista, kirjojen tarkistamista ja niittaamista, pakkaamista ja sinetöimistä. Tehtyään tuollaista pikku konttoristin ja posteljoonin hommaa vuoden päivät Hagman sai palkkioksi yleisesikuntaupseerin arvonimen. Hän teetti housuihinsa tilanteen edellyttämät leveät sinipunaiset sivunauhat ja osti komeat olkanauhat. Huvittuneena hän muisteli saksalaisten kenttäupseerien sanaleikkiä: Mitä yhteistä on haikaralla ja yleisesikuntaupseerilla? Vastaus: Molemmilla on punaiset kintut. Entä millä tavalla he eroavat toisistaan? Vastaus: Haikara löytää Euroopasta Niilin lähteille ilman karttaa ja kompassia, mutta yleisesikuntaupseeri ei löydä minnekään vaikka olisi molemmat käytettävissä. Niinpä Hagman harmissaan huokaa: Varsinaisen virkani puolesta olin tulossa tästä eläväksi todistuskappaleeksi. Kokonaiseen vuoteen en ollut kertaakaan käynyt maastossa. Kansanvalistaja intoa täynnä Kahden vuoden henkisen kuihtumisen jälkeen, kuten kapteeni Wolf H. Halsti, joksi hän oli sukunimensä muuttanut, uudet tehtävät sanan mukaisesti odottivat toteuttajaansa. Niistä mainittakoon vain muutama. Hän toimi mm. taktiikan apulaisopettajana sotakorkeakoulussa, taktiikan opettajana sotilashallinnollisessa koulussa, päällikkönä puolustusministeriön liikuntakasvatus- ja valistustoimistossa sekä sotamarsalkka Mannerheimin sivutoimisen adjutantin viransijaisena, kun majuri Björkman oli komennettu moniksi kuukausiksi Saksaan saamaan panssarioppia. Noina aikoina Halsti sai tavan takaa luennointikutsuja erilaisten maanpuolustusyhteisöjen tilaisuuksiin. Tämä selittyy siitä, että hän oli käsitellyt kirjoituksissaan omia ulko- ja turvallisuuspoliittisia näkemyksiään, kuten hän kirjoittaa:...hyvien opettajieni johdolla kiteytynyt kohti ehdotonta puolueettomuutta ja puolustuksellisuutta, provokaatioiden välttämistä ja kansa keräämistä itsenäisyyden puolustamisen aatteen ympärille. Soveltaen aikaisemmin kirjoittamaansa kansalaistiedon opetusohjelmaansa hän laati perusteellisen valistusopetuksen-ohjelmaehdotuksen perusteluineen ja lähetti sen upseeriliiton vuoden 1935 kirjoituskilpailuun. Se voitti kilvan. Kustannusosakeyhtiö Yleisesikuntakapteeni Wolf H. Halsti (ent. Hagman) talvisodan kynnyksellä. Otavan ehdotuksesta hän kirjoitti asevelvollisille tarkoitetun Isänmaan historia Suomen maanpuolustajia varten, jonka valmistuttua se otettiin vuonna 1936 koulutusosaston käyttöön. Valistustyön johtajana hän laati kirjan pohjalta yksityiskohtaisen oppituntiohjelman sovellutusohjeineen. Suotta Halsti ei ollut tyytyväinen työhönsä: Kun ajattelin, että vastedes puhuisin kolmellekymmenelletuhannelle nuorelle suomalaiselle tähdellistä asiaa joka vuosi, sydämeni kääntyi syrjälleen. Hän oli myös eräs Suomen sotaväki teoksen kirjoittajista. Halstin tuon ajan pääteos on kuitenkin juuri ennen talvisodan puhkeamista kirjoitettu Suomen puolustaminen. Jonka näköispainoksen Otava julkaisi Kirjan takakansitekstissä professori Martti Turtola luonnehtii 70-vuotiaan kirjan sanomaa tämänkin päivän lukijalle ajankohtaiseksi. Sotatekniikan suunnattomasta kehityksestä huolimatta Halstin arviot puolustustahdosta, geopolitiikasta ja suurvaltasuhteista ovat säilyneet hämmästyttävän tuoreina. Teoksen merkittävyyden vuoksi sen selostaminen jatkuu juttusarjan seuraavassa osassa. Lähde: Wolf H. Halsti Mies elää aikaansa. Muistelmat I (Otava 1973) Vapaussodalla varmistettiin Suomen itsenäisyys Jouko Fossi Vaikkakin vapaussodan aloittivat laihialaiset 27.tammikuuta 1918 klo 17:n paikkeilla, yleinen käsitys kuitenkin on, että sen aloittivat Matti Ukko Laurilan lapualaiset suojeluskuntajoukot keskiyöllä klo Konkreettisesti se alkoi siten, että kaukaiset sukulaiseni Ville ja Jussi Lybeck ja Solmu Lapinjoki mainittuun aikaan katkaisivat tärkeimmät venäläisten puhelinlinjat. Ensimmäiset kaksi aseistettua venäläistä vangitsi maanviljelyslyseolainen Lauri Noppari (Lapuan historia II.osa) jo klo 3.18 voitiin Mannerheimin päämajaan ilmoittaa, että kaikki venäläiset Lapualla olivat antautuneet. Myöhemmät tapahtumat ovatkin sitten valtakunnan yleisesti tunnettua historiaa. Näiden tapahtumien perinteiden vaalimiseksi vietettiin Vapaussodan Perinneyhdistyksen järjestämää tammisunnuntain juhlaa Hamburger Börsin Jugend-salissa klo ja Turun Reserviupseerien järjestämää Tammisunnuntai-juhlaa klo Suomalaisella Pohjalla. Viihdepuolen ohjelmasta vastasivat Börsissä Mieskuoro Laulavat Mestarit ja Pohjalla Mieskuoro Laulun Ystävät sekä musiikkiesityksistä Turun Laivaston soittokunta. Molemmissa tilaisuuksissa oli runsaasti osanottajia. Börsin tilaisuuden avasi yhdistyksen puheenjohtaja varatuomari, majuri Timo Mäki, joka tervetuliaispuheessaan kertasi näitä itsenäisyyshistoriamme alkuvaiheita mainiten kapinan alkuunpanijaksi Trotskin 25.1.punaisten johdolle lähettämän sähkeen, joka loppuu: Anastakaa valta. Vangitkaa hallitus. Samana päivänä senaatti nimesi suojeluskunnat hallituksen joukoiksi. Mäki viittasi myös Claes Olssonin ohjaamaan elokuvaan Näsilinnan taistelu, jonka ensi ilta on maaliskuussa. Se kertoo Melinin komppanian ryntäyksestä Tammerkosken yli läpi punaisten puolustajien ryhmityksen. Hän kertoi myös yhdistyksen toimista saada Saariston Vapaajoukon koulutuksesta ja aseistamisesta kertova muistolaatta Ahvenanmaan Vårdön kuntaan. Nämä vapauttivat Turun kaupungin kapinallisten hallusta. Asia on kuitenkin kohdannut vastustusta seurakunnan taholta sijoituspaikan osalta. Sodalla monta nimeä Börsin tilaisuuden varsinainen mielenkiinto kohdistui eittämättä juhlapuhujaan, joka oli puolustusvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja ja Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian dosentti, FT, luutnantti Jussi Niinistö. Hän keskittyi tarkastelemaan vuoden 1918:n tapahtumista käytössä olevia nimiä. Se tapahtui kapinan aikaan on monen vielä muistama toteamus. Kapina, luokkasota, kansalaissota, veljessota, sisällissota, vapaussota, itsenäisyyssota olivat sodasta käytettyjä nimiä riippuen siitä millä vuosikymmenellä elettiin. Itse kukin muodostaa näistä oman mielikuvansa. Niinistön mukaan vapaussota-nimitys oli käytössä laillisen hallituksen puolella alusta alkaen ja siihenhän juuri valkoisen ydinjoukon muodostaneet aktivistit ja jääkärit olivat vuosia valmistautuneet. Venäläiset pois maasta, eivät he anarkiaa tai muuta sotaa halunneet. Vapaussodalla varmistettiin Suomen valtiollinen itsenäisyys ja kansanvaltainen valtiomuoto. Vastuu sodasta oli Niinistön mukaan silloisen sosialidemokraattisen puolueen johdolla, vaikka SDP:llä vuoden 1917 syksyn vaaleihin saakka oli sekä eduskunnassa että senaatissa enemmistö. Ilman vapaussotaa Suomi olisi ollut neuvostotasavalta Itä- Karjalan, Ukrainan, Georgian ja monen muun tavoin. Meilläkin kaiveltaisiin nyt Leninin ja Stalinin hirmutöiden hautausmaita. Kaikilla on vielä hyvässä muistissa, kuinka valtiovallalla oli keväällä 2008 huomattavia vaikeuksia suhtautua vapaussodan 90v:n muistamiseen. Toisin oli v.1993, jolloin tasavallan presidentti Mauno Koivisto oli paikalla osoittaen valtiovallan arvostuksen itsenäisyyden ja kansanvallan pelastaneille miehille ja naisille. Itsenäisyyden satavuotisjuhliin on enää kuusi vuotta. Valtiovalta onkin asettanut toimikunnan Martti Häikiö, Laura Kolbe, Erkki Tuomioja ja Auni-Mrja Vilavaara valmistelemaan juhlia, totesi Niinistö lopuksi. Talous kukoisti sodan molemmin puolin Suomalaisella Pohjalla tervetuliaissanat lausui Turun Reserviupseerien puheenjohtaja, yliluutnantti Tommi Isoniemi ja juhlapuheen piti emeritusprofessori Paavo Okko. Okko totesi Suomen aluetalouden kukoistaneen Venäjänvallan aikana, kun Pietari veti Itä-Suomesta kauppatavaraa ja upseereilla ja virkamiehillä oli laajan valtakunnan mahdollisuudet. Oli oma valuutta ja tullit. Suomen teollisuutta luotiin 1800-luvulla ja tuotteita mm. 95 prosenttia paperintuotannosta vietiin Pietariin. Tsaarinvaltaa tuettiin tavallaan suomalaiselle paperille painettujen sanomalehtien kautta. Kaikki alkoi mennä huonompaan suuntaan, kun bolshevikit alkoivat kapinoida. Keväällä 1918 maassa oli suoranainen nälänhätä. Vuoden 1918 jälkeen Suomenkin talous olisi romahtanut useiksi vuosikymmeniksi Neuvostoliiton tapaan, ellemme olisi itsenäistyneet. Vienti suuntautui länteen ja markka oli sidoksissa puntaan. Molemmat tilaisuudet olivat varsin vaikuttavia, mutta kuten muissakin historiallisissa maanpuolustusaiheisissa juhlissa, osanottajat tahtovat olla enimmäkseen vanhemmanpuoleisia.

9 2012 PARIVARTIO 9 Kirja-arvostelu Mannerheim tunsi myös autot Kaikkien aikojen suurin suomalainen Carl Gustaf Mannerheim oli tosi mies, joka ihaili kauniita naisia, piti hyvistä hevosista ja nautti maittavasta ruoasta. Harva tietänee, että marski oli innostunut myös autoista. Häntä kiinnostivat kuinkas muuten - aikansa kalleimmat ja tyylikkäimmät ajopelit. Hän ehti elämänsä aikana omistaa peräti toistakymmentä laatuautoa. Osa niistä on entisöity ja säilytetty jälkipolville. Tiedot käyvät ilmi Cingiz Safiullan tuoreesta kirjasta Mannerheim ja kulkuneuvot, jonka on julkaissut helsinkiläinen Kustantaja Laaksonen. Autojen tekniikasta ja niiden entisöinnistä kiinnostunut Safiulla kuuluu Suomen tataariyhteisöön, joka lienee mallikelpoisimmin Suomeen kotoutunut vähemmistö. Todisteena siitä on Cingiz Safiulla itse, joka etnisestä taustastaan huolimatta osoittaa kunnioittavaa kiinnostusta Suomen marsalkka Mannerheimia kohtaan. Tekijä näyttää omanneen salapoliisin taitoja jäljittäessään yksityiskohtia marskin omistamista ja hänen virkakäytössä olleista ajopeleistä. Valtionhoitajakaudella ratsuväenkenraali Mannerheimia kuljetettiin vuoden 1915 mallisella Rolls-Roycella. Sillä tehtiin pitkiä virkamatkoja sen aikaisilla sorateillä lumettomina kuukausina. K. J. Ståhlbergin voitettua kesän 1919 presidentinvaalit Mannerheimista tuli siviilikansalainen, joka oleskeli paljon Keski-Euroopassa ja Isossa- Britanniassa. Ensimmäisen omistusautonsa hän rekisteröi nimiinsä vuonna 1923 Sveitsissä. Kyseessä oli Mercedes-Benz 10/35 hp. Ensimmäinen Suomessa rekisteröity Mannerheimin auto oli ranskalainen Avions Voisin M1. Se edusti oman aikansa eurooppalaista huipputekniikkaa. Tämän ainoan Suomen rekisteriin kuuluneen kaunottaren marski omisti vuodesta 1926 aina 1940-luvulle saakka. Auton pitäminen ei tuohon aikaan ollut köyhän miehen harrastus. Avionskin jouduttiin ajamaan määräaikaishuoltoihin valmistajan tehtaalle Ranskaan. Maastureita Aatulta Ehkä tunnetuimmat marskin autoista ovat kolme Steyr-maasturia, jotka Adolf Hitler antoi hänelle henkilökohtaisena lahjana Ne rekisteröitiin 75 vuotta täyttäneen Mannerheimin nimiin, mutta tämä luovutti ne päämajan ylimmän päällystön käyttöön koko jatkosodan ajaksi. Syksyllä 1944 saksalaisvalmisteiset autot joutuivat omistajansa epäsuosioon. Luovuttuaan presidentin virasta 1946 marski pyrki hankkiutumaan eroon niistä, mutta hänen perunkirjoituksensa omaisuusluettelosta löytyy vielä yksi Steyr 1500 A/02. Autoa miellyttävämpi matkustusväline Mannerheimille oli juna, jollainen oli koottu nimenomaan ylipäällikön vaatimuksia vastaavaksi. Esikuntajunan perusrunko käsitti neljä neliakselista ja kolme kaksiakselista vaunua. Virkavaunuun oli sijoitettu salonki, työhuone ja neljä makuuhyttiä. Junan kokoonpanoon kuului myös ravintolavaunu, jossa supermaistaja marski nautti matka-ateriat. Safiullan mukaan Mannerheim teki vuosien 1939 ja 1946 välillä salonkivaunussaan 107 matkaa. Niistä kertyi lähes kilometriä. Kirjassa kerrotaan myös marsalkan hevosista sekä lentokoneista ja laivoista, jotka liittyvät hänen elämäänsä, mutta kenties onnistunein osio teoksessa on laaja selvitys Mannerheimin 75-vuotispäivän tapahtumista Kaukopäässä. Tästä aiheesta on kirjoitettu paljon palturia. On väitetty, että Hitlerin kone vältti viime tingassa törmäämisen tehtaan piippuun. Sitten on ilmoittautunut erilaisia silminnäkijöitä ja sankaritekojen tekijöitä, jotka omien väittämiensä mukaan sammuttivat Hitlerin tuleen syttyneen lentokoneen, hoitivat hänen puheensa äänitykset ja toimittivat uutisraportit julkiselle sanalle. Jotkut ovat satuilleet, miten he Imatralla, Tainionkoskella ja Immolassa tiesivät muka führerin vierailusta ja osasivat heti paheksua sitä. Safiullan kirjassa Hitlerin ainoaksi jäänyt sodan aikainen valtiovierailu Hitler esittelee lahjoittamiaan maastureita Suomen marsalkka Mannerheimille on kerrottu perusteellisesti ja uskottavasti. Todellisuudessa Hitlerin kone ei ollut vaarassa törmätä savupiippuun. Jarrurummun kuumenemisesta aiheutuneet liekit näyttivät toki hurjilta, mutta suomalaiset hoitivat sammutuksen korkean vieraan edes huomaamatta tapahtumaa. Monet marskin syntymäpäiväjuhlista sepitteitä sorvanneet tarinaniskijät on voitu helposti todeta jälki-ilmoittautujiksi, kun heidän nimeään ei olekaan löytynyt päämajan alkuperäisistä nimiluetteloista. Hitlerin vierailusta tiesivät etukäteen vain Risto Ryti ja Mannerheim sekä ye-päällikkö, päämajan komentopäällikkö ja komendantti. Maailmalle siitä kerrottiin vasta sitten, kun führerin kone oli jo laskeutunut Rastenburgin kentälle. Juhlapaikka Immolassa tuli ilmi vasta kuukausien päästä. Safiullan kirja on paikka paikoin hyppelehtivä ja sekava. Tekstissä vilahtelee huolimattomuusvirheitä. Nimiä on kirjoitettu väärin ja henkilöissä erehdytty. Mutta niiden vastapainoksi aihe itsessään on huippumielenkiintoinen. Se selventää lukijan mielikuvaa suurimmasta suomalaisesta, jota kansa rakastaa. Kirjan kuvitus on onnistunutta, värikuvien kohdalla suorastaan loistava. Tuomo Hirvonen Pienistä iloista suuriin uutisiin Tämäkin lehti on painettu Salossa SERTIFIOITU YRITYS SERTIFIOITU YRITYS Turun alueen johtavasta sisustustarvikeliikkeestä: maalit tapetit lattianpäällysteet keraamiset laatat liimat työkalut ja tarvikkeet Hotelli Aquarius tukee reserviläistenkin toimintaa A-oikeudet ravintola Meritähti (300 h) drinkkibaari Nemo (max 90 h) kesällä terassiravintola yökerho Bandi Club (110 h) yökerho Mermaid (120 h) kokoustiloja 7 kpl hengelle orkesterimusiikkia Palvelemme Teitä ympärivuotisesti Kysy edullisia hintojamme Asiantuntijat lähelläsi ANINKAISTEN TAPETTI JA VÄRI OY Pläkkikaupunginkatu 25, Turku Puh. (02) , KULLERVONTIE 11 B UUSIKAUPUNKI PUH FAX Läntinen Rantakatu TURKU puh

10 10 PARIVARTIO 2012 Piirien yhdistysten toimihenkilöt vuonna 2012 Reserviupseeripiiri ry Teht Nimi Osoite Postin.ro Puhelin Sähköposti Työvaliokunta Puhjoht Anssi Heikkilä Oravanmarjantie Naantali anssi.heikkila@dnainternet.net I-vpj Tor-Erik Lindqvist Haukkukatu Salo tor-erik.lindqvist@salo.fi II-vpj Seppo Posio Vanha Tampereentie Ilmarinen posio@netti.fi Ptyjäs Mikko Poikkimäki Vistantie Paimio mpoikkim@gmail.com Siht Juha-Pekka Voipio Sairashuonk.11B Turku jp.voipio@gmail.com Alastaron Reserviupseerit Puhj Jyrki Makimattila Mälläistentie Alastaro tuula.makimattila@pp.inet.fi Siht Petri Aaltonen Lepistöntie Alastaro petri.aaltonen@pp.inet.fi Kosken Reserviupseerit Martti Mäkitalo Kranintie Koski TL martti.makitalo@koski.fi Siht Jyrki Ylenius Erottajantie 272 A Marttila jyrki.ylenius@marttila.fi Kyrön Seudun Reserviupseerit Puhj Jukka Huhtala Paattistentie Paattinen jukka.huhtala@turkuenergia.fi Siht Jussi Hurri Joenperäntie Kyrö jussi.hurri@turkuamk.fi Laitilan Reserviupseerit Puhj Eero Kuisma Kaivolantie Laitila eero.kuisma@terveyskoti.fi Siht Jouko Pistemaa Karvarinkuja 6 A Laitila jouko.pistemaa@lailanet.fi Liedon Reserviupseerit Puhj Seppo Posio Vanha Tampereentie Ilmarinen posio@netti.fi Siht Johannes Kossila Kärpijoentie Lieto johannes.kossila@suomi24.fi Loimaan Rerviupseerit Puhj Martti Koskinen Niittupellontie Loimaa martti.koskinen@pp1.inet.fi Siht Jouko Rinne Melliläntie Mellilä jouko.rinne@pp.inet.fi Mynämäen Seudun Reserviupseerikerho Puhj Juha Kallunen Yläneentie Mynämäki juha.kallunen@metsakeskus.fi Siht Antti Keskitalo Ahviontie Mietoinen anttijkeskitalo@gmail.com Naantalin Reserviupseerit Puhj Juho Nieminen Kielokuja 2 B Naantali juho.nieminen@muumimaailma.fi Siht Mikko Saarni Tasalankatu 1 C Raisio kullervo68@gmail.com Nousiaisten Seudun Reserviupseerit Puhj Jaakko Rantasalo Muljantie Nousiainen jk.rantajab@gmail.com Siht Jaakko Rautio Monnoistentie Lemu rautio.jaakko@gmail.com Paimion Reserviupseerit Puhj Mikko Poikkimäki Vistantie Paimio misapo@utu.fi Siht Jorma Hanhiala Lautelantie Paimio hanhiala@gmail.com Pargas Reservofficerare Puhj Jorma Ake Grankullankatu 1 A Pargas jorma.ake@parnet.fi Siht Tony Lönnbäck Norrskogsvägen Pargas tony.lonnback@gmail.com Perniön-Särkisalon Reserviupseerit Puhj Mika Korkki Suokulmantie Perniö mika.korkki@ely-keskus.fi Siht Hannu Mikkola Savikulmantie Perniö h.mikkola@me.com Piikkiön-Kaarinan Reserviupseerit Puhj Osmo Eerola Urheilutie 8 B Kuusisto pkresups@luukku.com Siht Ilkka Lehmus Diskarlantie Piikkiö ilkka.lehmus@tapiola.fi Raision Reserviupseerit Puhj Erkki Lehmus Siltavoudinkatu 1 as Raiso erkki.lehmus@luukku.com Mikko Hautala Pormestarink 2 D Turku mikko.t.hautala@nokia.com Salon Seudun Reserviupseerit Puhj Markku Mäkinen Törnintie 8 A Halikko markku.makinen@salo.salonseutu.fi Siht Tapio Turunen Vankkurikatu Salo tapio.turunen@salo.fi Someron Reserviupseerikerho Puhj Aki Laurila Morontie Somerniemi aki.laurila@fingrid.fi Siht Tero Pirttilä Vanha Torrontie Somero tero.pirttila@sposti.net Taivassalon-Kustavin Reserviupseerit Puh Heikki Hannula Rouhuntie Taivassalo pedacomix@gmail.com Siht Seppo Hellsten Koivutie Taivassalo seppo.hellsten@if.fi Turun Reservimeriupseerit Puhj Heikki Laiho Linnank. 11 A Turku heikki.laiho@heikkilaiho.fi Siht Jukka Knaapi Yliopistonkatu Turku jukka.knaapi@tuloskiinteistot.fi Turun Reserviupseerit Puhj Tommi Isoniemi Pulpettikuja 6 A Turku tommi.isoniemi71@gmail.com Siht Juha-Pekka Voipio Sairashuonk.11B Turku jp.voipio@gmail.com Vakka-Suomen Reserviupseerit Puhj Matti Ankelo Sopulitie U:ki matti.ankelo@uusikaupunki.fi Siht Pekka Virolainen Mäyhälänk. 8b as U:ki pekka.virolainen@valmet-automotive.com Vehmaan-Lokalahden Reserviupseerit Puhj Timo Toivonen Y-tie 1793B Lokalahti timonex@uusikaupunki.fi Siht Tommi Järvinen Varapääntie Lokalahti tommi.jarvinen@karawatski.fi Åbolans Res.Off. Föreningen Puhj Wilhelm Berlin Sirkkalagatan 28 A Åbo wilhelm.berlin@gmail.com siht Casper Wrede Kurjenkatu 6 A Piispanristi Reserviläispiiri ry Teht Nimi Osoite Postin.ro Puhelin Sähköposti Työvaliokunta Puhj Osmo Suominen Tupatie 1 as Piikkiö ojs@luukku.com I vpj Jari Ukkonen Nuuskalantie Mynämäki jari.ukkonen@lemminkainen.fi II vpj Marko Mikkonen Kotolankatu 2 A Loimaa marko.mikkonen@vallox.com Ptyjäs Olli Peltonen Nostoväenk. 15 A Turku olli.peltonen@gmail.com Ptyjäs Tarja Sulo Juolukkatie , U:ki tarja.sulo@uusikaupunki.fi

11 2012 PARIVARTIO 11 Alastaron Reserviläiset Puhj Jouko Tirri Kojonperäntie Kojonkulma Siht Markku Pulliainen Loimijoentie Loimaa Halikon Reserviläiset Puhj Mauri Hanhisalo Päivölänkuja Halikko As hanhisalomauri@gmail.com Siht Reino Heikkilä Salituntie 2 B b Halikko reino.heikkila@halikko.salonseutu.fi Kaarinan-Piikkiön Reserviläiset Puhj Pauli Hyytiäinen Hakakaari Piikkiö pauli.hyytiainen@kolumbus.fi Siht Teppo Järvelä teppo_j@hotmail.com Kosken Reserviläiset Puhj Pekka Kanasuo Kranintie 105 B Koski Tl pekka.kanasuo@koskenseo.fi Siht Jussi Mikkola Salontie 486 A Koski Tl jussi.mikkola@lehtirannantila.fi Kustavin-Taivassalon Reserviläiset Puhj Mika Ranta Uudenkaupungint Taivassalo mika.ranta@taivassalo.fi Siht Aarni Suinila Kustavintie Taivassalo Laitilan Reservinaliupseerit Puhj Kai Sainio Niementie Laitila kai.sainio@lailanet.fi Siht Raimo Syrjälä Sytkorventie 7 D Laitila raimo.syrjala@lailanet.fi Liedon Reserviläiset Varapj Hannu Jälkö Vahdontie Rusko hannu.jalko@suomi24.fi Siht Teppo Lehtonen Jukolantie Lieto teppo.lehtonen@op.fi Loimaan Seudun Reserviläiset Puhj Marko Silvander Vanha Hämeent Loimaa marko.silvander@domus.fi Siht Vesa Virtanen Tahvontie Loimaa vesa.virtanen@ppn.inet.fi Louhisaaren Reserviläiset Puhj Reijo Hilpinen Kurittulantie Masku reijo.hilpinen@dnainternet.net Sih Päivi Keskitalo Auttistentie Askainen paivi.keskitalo@cargotec.fi Mynämäen Seudun Reserviläiset Puhj Jari Ukkonen Nuuskalantie Mynämäki jari.ukkonen@lemminkainen.fi Siht Viljo Lehtinen Mynämäentie Vinkkilä vikke.lehtinen@cramo.com Naantalin Reservinaliupseerit Puhj John Aaltonen Lintulankj. 2 a B Naantali john.aaltonen@kolumbus.fi Siht Juha Ovaska Väinöläntie Naantali juha.ovaska@naantali.fi Nousiaisten Seudun Reserviläiset Puhj Heikki Hellevaara Nummentie Nousiainen heikki.hellevaara@elisanet.fi Siht Ari Peltonen Paistanojantie Nousiainen ari.peltonen@k-market.com Oripään Reservialiupseerit Puhj Minna Nenonen Kantatie Oripää minna.nenonen@alastarogolf.fi Siht Suvi Lähteenmäki Kustaantie 16 a Oripää suvi.lahteenmaki@hotmail.com Paimion Seudun Reserviläiset Puhj Matti Mäkelä Mustanväljäntie Paimio mattirik@gmail.com Pargas Reservister- Paraisten Reserviläiset Puhj Peter Fredriksson Biskopsgatan Parainen info@scandimarin.fi Siht John Laurén Pjukalavägen Parainen john.lauren@alandsbanken.fi Perniön-Särkisalon Reserviläiset Puhj Tomi Lindman Kyynämäentie Perniö tomilindman@hotmail.com Siht Sami Karppinen Kuusipuuntie Perniö sami.h.karppinen@nokia.com Pöytyän Seudun Reserviläiset Puhj Kaleva Vähä-Parta Manttaalintie 3 B Riihikoski kaleva.vaha-parta@netti.fi Siht Tero Mäntylä Manttaalintie 17A Riihikoski tero.a.mantyla@gmail.com Raision Reserviläiset Puhj Henri Jaatinen Lautamiehenk. 1H Raisio henri.jaatinen@navirex.fi siht Mika Suovanen Tontinkatu Raisio mika.suovanen@dnainternet.net Salon Seudun Reserviläiset Puhj Jani Laaksonen Hakametsäntie Salo janilaaksonen@yahoo.com Siht Paul Mäkelä Hirvenkatu 4 B Salo paul.makela@ovi.com Someron Reservinaliupseerit Puhj Heikki Anttila Murronkulmant Häntälä hessuanttila@gmail.com Turun Reservialiupseerit - Turun Reserviläiset Puhj Pekka Tuominen Laivateollisuudenk 28B Turku pekka.tuominen@nokia.com Siht Petteri Niemi Työnjohtajank. 14as Turku j_p_niemi@hotmail.com Uudenkaupungin Reserviläiset Puhj Marko Oinas Sorsakuja 17A Uusikaup oikku-10@suomi24.fi Siht Mauri Pietilä Sannontie Uusikaup mauri.pietila@uusikaupunki.fi Vahdon Reserviläiset Puhj Ilkka Sundqvist Kalervonkuja Vahto ilkkasundqvist@hotmail.com Siht Markku Vahtera Kautrannantie Vahto markku.vahtera@pp.inet.fi Vehmaan-Lokalahden Reserviläiset Puhj Rauno Varjonen Emmauksenk. 7 E Turku ratuva@utu.fi Siht Seppo Lehto Kirkonkyläntie Vehmaa seppo.lehto@utu.fi Maanpuolustusnaisten Liiton Piiri ry Puhj Tarja Sulo Juolukkatie , U:ki tarja.sulo@uusikaupunki.fi Siht Anna-Mari Elonen Karhuojanpolku Littoinen annamari.elonen@gmail.com Toimikunnat 2012 Parivartio-lehden toimitusneuvosto Sakari Kinnarinen (pj) Kari Nummila Loimaan Seudun Res Veikko Valtonen Turun Ru Tapio Peltomäki Turun Ru Seppo Posio Liedon Ru Piirien yhteinen Hengellinen toimikunta Heikki Arikka, Raision Ru Pentti Järvinen Salon Seudun Res Olavi Nummela Turun Res-au Res Pertti Ruotsalo Raision Ru Antti Yli-Paunu, Turun Ru Ismo Seivästö Ampumatoimikunta Ru-piiri Markus Pitkänen (pj) Turun Ru Timo Haapaniemi Turun Ru Kari Niinivuo Kosken Ru Esa Savioja Turun Ru Jyrki Ylenius Kosken Ru Ampumatoimikunta Res-piiri Pekka Tuominen (pj) Turun Res-au- Res Jarmo Engblom Paimion Seudun Res Jouko Fleming Turun Res-au Res Reino Heikkilä Halikon Res-au Raimo Novari Paimion Seudun Res Pekka Nummelin Mynämäen Seudun Res Tarmo Rinne Turun Res-au Res Matti Teperi Alastaron Res Urheilutoimikunta Tero Heinilä Kyrön Seudun Ru Mikko Knuuti Turun Ru Erkki Laine (pj) Salon Seudun Ru Rauno Vuori Salon Seudun Ru Pentti Hirvonen Kaarinan-Piikkiön Res Juha-Pekka Nieminen Alastaron Res Timo Ojala Alastaron Res Markus Salo Alastaron Res Mauri Sinnelä Salon Seudun Res

12 12 PARIVARTIO 2012 Musiikki ja veteraaniperintö yhdistävät Turun sotaveteraanisoittajia Sakari Kinnarinen Turun sotaveteraanisoittajien kolmekymmenpäinen soittajajoukko piti harjoituksiaan Turun Pläkkikaupungissa Rauplan Oy:n teollisuushallissa tammisunnuntain aattona. Paikalla olivat orkesterin johtajan, kapellimestari Esa Johanssonin johdolla lähes kaikki soittajat sekä kevään kiertueen solistit Tuija Saura ja Jari Koivisto. Tunnelma oli tiivis ja iloinen. Orkesteri on perustettu vuonna 1992 ja siinä oli alkujaan vain sotaveteraaneja. Nyt heitä on enää kolme ja vain yksi heistä on vielä mukana aktiivisena soittajana. Soittajien puheenjohtajan Markus Hekkilän mukaan suosituimpia soittoteemoja ovat sota-ajan laulut. Se on osa veteraanien perintöä ja niistä lauluista hekin aikanaan saivat voimaa ja toivoa. Hekkilä toivoo samalla joukkoon lisää soittajia, jotta Vaimot kuntoilevien upseerien vieraina Kalervo U. Kukkula Turun Upseerikerholla vietettiin 21. lokakuuta harvinaislaatuinen tilaisuus. Turun Reserviupseerit ry:n kuntoiluosastolaiset olivat kutsuneet vaimonsa kuulemaan muun ohjelman lomassa minne heidän puolisonsa ovat vuosikymmenten mittaan maanantai-iltaisin ja torstaiiltapäivisin lähteneet ja mitä he ovat noina aikoina oikein puuhastelleet. Vaimot saivat perusteellisen selvityksen siitä, mitä reserviupseerius toisaalta ja puolisoiden kuntoiluharrastus toisaalta ovat ja sisällään pitävät. Illanvieton ideoijan diplomiinsinööri, yliluutnantti Mikael Molanderin kukitettua rouvat ruusuilla tervetulleiksi, kuntoilu-upseeri koulunjohtaja, kapteeni Kalervo U. Kukkula kertoili reserviupseeriudesta perinne säilyisi. Mukaan pääsee, kun osaa soittaa, tuntee nuotit ja arvostaa sotaveteraanien perintöä ja arvomaailmaa. Soittajien sihteeri Tuomo Paasi kuvaa orkesterin henkeä hienosti. Kuten amatöörien kohdalla usein tapahtuu, tätäkin joukkoa on joskus vaikea saada lavalle, mutta kun se sinne menee, heitä on vaikea saada sieltä pois!. Orkesteri koostuu harrastelijoista, mikä on yksi sen hyvän hengen salaisuus ja vahvuuksista Kiertue tulossa kautta aikojen. Historiallisella pitkittäisleikkauksella hän teki selkoa Cincinnatuksen (458 ekr) antamasta esimerkistä ja preussilaisen kenraali von Scharnhorstin (1813) perustamasta upseerikokelaiden koulutuslaitoksen ajoista sekä oman maamme reserviupseereiden vaiheista. Kuntoiluharrastuksen nimenä on ollut aikojen mittaan kuntopiiri, kuntourheiluosasto, kuntoosasto tai nykyinen kuntoiluosasto, toiminta on kuitenkin noudattanut vuosikymmenestä toiseen vakiintuneita muotoja: maanantai-iltaisin jumpataan ja pelataan lentopalloa, torstai-iltapäivisin harrastetaan omaehtoista liikuntaa, uidaan ja saunotaan. Kevät- ja syystoimintakausien päättymistä juhlistetaan isänmaallishenkisellä tilaisuudella. Upseerikerhon maittavan Turun Sotaveteraanisoittajat kuuluvat alaosastona Turun Sotaveteraaniyhdistykseen ja sillä on vuosittain esiintymistä. Tänä vuonna on tulossa lisäksi konserttikiertue Varsinais-Suomessa. Sen tuotto halutaan kokonaisuudessaan antaa sotaveteraanien hyväksi. Soittajat esiintyvät mielellään maanpuolustusväelle. Soittajat eivät saa palkkioita, mutta orkesteri perii kohtuulliset korvaukset, joilla peitetään kuljetuskustannuksia, nuottien hankintaa ja muita vastaavia menoja. iltapalan jälkeen rehtori, luutnantti Osmo Kuosa kertoi TRU:n perinnetoimikunnasta toivottaen mm. kaikki läsnäolijat tervetulleiksi sytyttämään itsenäisyyspäivänä perinteikkäät kynttilät sankarivainajien haudoille. Turun Sotaveteraanisoittajat tavoittaa parhaiten seuraavista osoitteista: Yhteislaulujen jälkeen kutsuttujen kiitokset esitti sairaanhoidonopettaja, sotilaskotisisar rouva Riitta Valkonen toivoen Sakari Kinnarinen Sotaveteraanisoittajat kokoontuivat soittoleirille harjoittelemaan pieneen teollisuushalliin. Normaalisti orkesteri harjoittelee Nummenmäellä hyvissä tiloissa. Kuvassa eturivissä viidentenä vasemmalta orkesterin sielu, Director musices, sotaveteraani Lars Erkkilä. tai Kuntourheiluosasto tarkisti turkulaisten Kotamajan Kalervo U. Kukkula Tihuuttavaa syysilmaa uhmaten Turun Reserviupseerit ry:n kuntourheiluosaston nelihenkinen partio teki 29. Partioon kuuluivat inskom Veijo Vesterinen (vas.), ltn Lasse Sainio, maj Stig Röberg ja kapt Kalervo U. Kukkula. Turun Upseerikerholla kerrottiin rouville, mistä reserviupseeriudesta alun alkaen on kysymys. syyskuuta Ruskolla sijaitsevalle yhdistyksen Kotamajalle tarkistusmatkan. Majan kunto ja ympäristö todettiin moitteettomaksi. Retkeä voidaan luonnehtia taannoisen koululaisen ainekirjoituksen tavoin seuraavasti: Teimme polkupyöräretken. Perille päästyämme söimme eväät. Sitten lähdimme kotiin. Meillä oli hauskaa. samanlaisen tilaisuuden järjestämistä vastaisuudessakin. Kalervo U. Kukkula

13 PARIVARTIO Muistokirjoitus Sateenkaaren tuolla puolen - viihdemusiikin helmiä Pekka Uolevi Koskinen ( ) Marraskuun lopulla saimme suruviestin, että Pekka U. Koskinen oli kuollut. Pekka oli 88-vuotias, syntynyt Turussa Hän tuli ylioppilaaksi Turun Suomalaisesta Yhteiskoulusta 1945, suoritti ylemmän oikeustutkinnon Helsingin Yliopistossa 1950 ja sai varatuomarin arvon Vuodesta 1951 hän työskenteli Turun Hovioikeudessa, nimitettiin hovioikeuden neuvokseksi 1967 ja vuodesta 1976 hän toimi jaoston puheenjohtajana vuoteen 1992, jolloin hän jäi eläkkeelle. Jo koulupoikana hän joutui rintamalle useiksi vuosiksi. Pahimmat hetket hän koki kesällä 1944 ollessaan tykistön tulenjohdossa Äyräpään sillanpääasemassa rauniokirkon mäellä Vuoksen rannassa iltapäivällä tapahtui irtautuminen Äyräpäästä veneellä Vuoksen yli Vuosalmeen. Rantautumisen jälkeen hän haavoittui kranaatin sirpaleesta kyynärpäähän. Pekka avioitui 1951 hammaslääkäri MaijaLiisa Nikanderin kanssa. Heillä on kaksi tytärtä, Leeni Marjatta, s.1952 ja Marja Kristiina, s Pekan harrastuksia olivat kuntourheilu, tunturivaellus, kalastus etenkin mökillään Kustavissa, hiihto ja kirjallisuus. Kun Turun Reserviupseerit ry:hyn 1960-luvulla perustettiin kuntopiiri, oli Pekka alusta lähtien ahkerasti mukana. Seuraavalla vuosikymmenellä toiminta vakiintui kaksi kertaa viikossa tapahtuvaksi, maanantai-iltaisin kuntovoimistelua ja torstai-iltapäivisin kävelyä uintia ja saunomista, johon liittyi saunomisen jälkeen yhdessäoloa uimahallin takkatuvassa. Pekka oli aina innolla mukana, hän oli poissa ainoastaan erityisistä syistä. Hän osallistui aktiivisesti keskusteluihin, jotka käsittelivät yleensä erilaisia ajankohtaisia asioita. Vuoden 2011 keväällä hän oli vielä usein mukana saunalla, vaikka ei enää Turun Sotaveteraanisoittajien konserttikiertue VarsinaisSuomessa kevättalvella Laulusolisteina Tuija Saura ja Jari Koivisto Kapellimestari Esa Johansson Konserttipaikkakunnat: osallistunut voimisteluihin. Kun 1980-luvun alussa perustettiin Kynttilä Sankarihaudoille -rahasto, toimi Pekka tämän rahaston tunnollisena tilintarkastajana vuoteen 2009 asti. Pekka oli sotilasarvoltaan luutnantti. Hänelle on myönnetty Suomen Leijonan komentajamerkkki, Talvisodan ja Jatkosodan muistomitali, valtion virka-ansiomerkki 30 vuoden palveluksesta, vapaudenristi 4, Suomen Reserviupseeriliiton pronssinen ja hopeinen ansiomerkki, Sotainvalidien Veljesliiton kultainen ansiomerkki ja suuri ansiomerkki. Me jäämme omaisten kanssa kaipaamaan Pekkaa. Hän elää kuitenkin muistoissamme rehtinä, toimeliaana ja tunnollisena ystävänä. Valitse vastuullinen kumppani VMP tarjoaa näkemystä ja luottamuksellista kumppanuutta sinun yrityksesi henkilöstötarpeiden kokonaisvaltaista ymmärtämistä ja vastuullista tuottavuuden edistämistä. Lue lisää osoitteessa vmp.fi tai mobi.vmp.fi VMP Group Turku, Maariankatu 6 b Puh Kalanti, Urheilutalo klo Nousiainen, Kalliopohja klo Loimaa, Heimolinna klo Salo, Teatteri Kiva klo Naantali, Kristoffer-sali klo Turku, VPK:n talo klo Masku, Maskutalo klo Turun Sotaveteraanisoittajat on maan vanhin ja suurin veteraanimusiikkiperinnettä vaaliva orkesteri. Konserttien tuotto sotaveteraanien hyväksi. Aarre Auranen KOTIKENTTÄETU Turusta suoraan: Kotimaan kohteisiin Ulkomaan kohteisiin Lomalennoille Toimivat ja nopeat matkustajaja rahtilennot suoraan Turusta maailmalle Turun Lentoasemalta lentäen maailmalle AUTOKAUPAN BONUSPAIKAT RAISIOSSA JA TURUSSA

14 14 PARIVARTIO 2012 Asiaa KOTU-yksiköstä MPK:n koulutus- ja tukiyksikkö (KO- TU) on saavuttanut vuoden 2011 aikana valtakunnan tasolla erinomaiset koulutustulokset niin kurssien kuin koulutettavien määrän osalta. Valtakunnassa ei tällä hetkellä löydy vastaavalla tasolla toimivaa organisaatiota. Tätä kirjoitusta laatiessamme toivomme, että tulokset näkyisivät myös rahoituksessa. Toimintamme koulutusorganisaatiossa on saavuttanut tason, jonka ylläpitäminen ei ole haaste vaan mahdollisuus. Sitoutuneiden toimijoiden määrä on ylittänyt 300 henkilön rajan ja kouluttajien määrä on n. 150 henkilöä. Aluetoimiston ohjeistamana KOTU-yksikkömme on saanut merkittäviä koulutustehtäviä niin sotilaallisten kurssien organisoinnissa kuin kouluttajien ammattitaidon ulosmittaamisessa. Tämän johdosta on perusteltua, että yhteistoiminta sotilasalueen reserviläisjoukkojen kanssa kasvaa merkittävästi ja näin ollen yhä enemmän tukeudumme harjoituksissa perustamiskeskuksien perustamiskykyyn. Tällä tavoin voidaan taata myös heidän ammattitaitonsa. Yksi meidän keskeisistä tehtävistämme on kouluttaa torjuntakomppanian henkilöstöä. Yhteiskunnan elintärkeitä tehtäviä on suojata alueemme keskeisten alueiden ja laitoksien toimintakyky niin sotilaallisen uhan kuin muun häiriön aikana. Kuten olemme viime aikoina havainneet, häiriö voi syntyä jo pelkästään luonnon voimalla. Tapani-myrskystä syntyi uusi kurssi Tämän johdosta MPK on erinomainen koulutusorganisaatio tuottamaan yhteiskunnalle myös normaali ja poikkeusolojen koulutusta varautumisen ja turvallisuuden alalla eli vartukoulutusta. Tavoitteena on turvallisuushakuinen, valistunut sekä eri turvallisuustilanteiden hallintaan kykenevä kansalainen. Painopiste on kansalaisen KOTU:n vapaaehtoiset kouluttajat pääsevät nykyisin kouluttamaan myös puolustusvoimien sodanajan joukkoja. toiminnassa ja se painottuu ennaltaehkäisyyn, ongelmien tunnistamiseen ja riskien arviointiin. Tällaisesta koulutuksesta olemme saaneet esimerkkejä mm. Vakka-Suomen voiman tilaaman raivauskurssin onnistumisesta. Vakka-Suomen KOTU-osasto organisoi kyseisen kurssin viime syksynä ja yllättäen Tapani-myrskyn jälkeen kurssin käyneet henkilöt voitiin lähettää raivaamaan myrskyn aiheuttamia vahinkoja voimayhtiön johdossa. Kun mukaan otamme kyvyn koordinoida kolmannen sektorin toimijoita kuntien, yritysten ja viranomaisten tilannekuvan muodostamisessa, tarjoamme myös kansalaisille mahdollisuuden käyttää ammattitaitoaan koko yhteiskunnan hyväksi. Kun nämä organisaatiot muodostetaan kunta ja kyläkohtaisesti, löytyy joukosta ammattitaitoa ja paikallistuntemusta jne. MPK tarvitsee ehkä juuri sinua Organisaatiomme toimii sinä aktiivinen reserviläinen tai nainen, joka haluat kehittää omia taitojasi, lähde mukaan toimintaamme! Meillä on tarjota mielekästä tekemistä kaiken ikäisille, sukupuolesta ja iästä riippumatta. KOTUyksikössä tulemme jatkossa keskittymään kahteen keskeiseen osa-alueeseen. Sotilaallinen koulutus tulee jatkossa keskittymään pääosin SA-KOTU yksikköön ja muu toiminta keskittyy KOTU:n Vartu-koulutukseen. Sinä aktiivinen reserviläinen joka olet kiinnostunut omien taitojesi kehittämisestä ja haluat kouluttaa reserviläisiä, sinulle voi avautua mahdollisuus sijoittautua SA KOTU:un. Olet iältäsi alle viisikymppinen ja suorittanut aikanasi varusmiespalvelun hyvin. Edelleen sinulla täytyy olla voimassa oleva sitoumus Lounais-Suomen MPK:ssa. SA KOTU:n sitoutuvan henkilön tulee olla käynyt KOTUyksikön koulutuksen perus- ja jatkokurssin. Yksikkömme pitää kaikkien kouluttajien ammattitaitoa yllä ja yksikköömme sitoutunut henkilö on velvollinen olemaan kaksi kertaa vuodessa kouluttajana ja vähintään yhden kerran vuodessa oman osaamisalueen kurssilla. Sinä joka olet kiinnostunut arjen turvallisuuden, varautumiseen ja muun vastaavanlaisen koulutustoiminnan koulutustehtävistä, sinulle avautunee mahdollisuus osallistua KOTU toimintaan. Olet ammattitaitoinen, mutta iältäsi ylittänyt puolustusvoimien asettaman ikärajan, älä jättäydy pois toiminnasta vaan suuntaa aktiivisuutesi uusin haasteisiin. Koulutusorganisaatiomme toimii KOTU työjärjestyksen mukaisesti ja toimijoiden tule osallistua kouluttamisen peruskurssille ja taitojen karttuessa kouluttamisen jatkokurssille. Näiden kurssien käyminen on edellytyksenä henkilönä jotta hän voi toimia KOTU:ssa. Vuoden 2012 kurssit ovat samanaikaisesti Raasissa Kurssille otetaan seuraavasti koulutettavia henkilöitä: Peruskurssille 25 henkilöä ja jatkokurssille 30 henkilöä. Paikat jaetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Kimmo Iljin, komentajakapteeni res., KOTU-yksikön varapäällikkö. Markku Laine, everstiluutnantti evp., V-S MPK:n koulutuspäällikkö (SA KOTU). Erkki Lehmus, majuri evp., V-S MPK:n koulutuspäällikkö (KOTU Vartu).

15 2012 PARIVARTIO 15 Suomen turvallisin kaupunki vuonna 2015 Otsikko voi kuulostaa rohkealta, mutta tällä työnimellä alkaa Uudessakaupungissa tänä keväänä projekti, jonka tavoite on otsikon mukainen. Uusikaupunki haluaa olla yksi edelläkävijöistä tälläkin alalla. Idea projektista syntyi jo kesällä 2010, jolloin rajut myrskyt tekivät tuhojaan. Onneksemme Vakka-Suomi säästyi silloin, mutta säästyykö aina? Tapanina saimme jo tuta luonnonvoimista. Sähköt katkeilivat ja merivesi nousi. Mitä teemme, jos esimerkiksi sähköt katkeavat kaupungista pidemmäksi ajaksi? Varavoimakoneita ei ole kuin nimeksi. Viime syksyn varautumisharjoitus osoitti sen. Viime vuoden joulukuussa amiraali evp. Bo Österlund ja Muurlan entinen kunnanjohtaja Mauri Hermunen esittelivät kaupunginhallitukselle kehittämänsä yhteiskunnan turvallisuusstrategian. Strategian mukaan kunnan tulee varautua kaikkien toimialojen jatkuvuuteen. Näihin varautuminen on kuntajohdon vastuulla. Valmiudet on kehitettävä etukäteen kuntalaisten turvaksi. Turvaoppia lukiolaisille Edellä on kerrottu lyhyesti strategian sisältö. Käytännössä se tarkoittaa, että Uudenkaupungin toimiva- ja poliittinen johto koulutetaan eri tilanteisiin. Kevään aikana Österlund ja Hermunen pitävät 15 tunnin luentosarjan perusteista ja varautumisasioista. Kouluttajien opastuksella koulutettavat laativat varautumistehtävät, niille perusteelliset suunnitelmat ja toteuttajat. Kuntajohdon koulutuksen lisäksi turvallisuuskoulutusta tullaan toteuttamaan kouluissa. MPK vastaa tästä toiminnasta. Uudenkaupungin ja Laitilan lukioissa alkaa elokuussa turvakurssi, johon oppilaat voivat ilmoittautua samoin kuin mille tahansa muulle kurssille. Turvakurssin pituus on 38 oppituntia. Ala- ja yläkouluissa toteutetaan erillisiä turvallisuuteen liittyviä tapahtumia ja ohjausta yhdessä viranomaisten ja MPK:n kanssa. Tarkoitus on toteuttaa mm. ensiapukoulutusta. Koululaisten ohjelman lopullinen suunnittelu alkaa koulutoimen, rehtorien ja MPK:n kanssa. Projekti kehittyy ja elää koko ajan tarpeen mukaan. Koulutus sekä valistus jatkuvat luonnollisesti kouluissa koko ajan. Heikki Wala Uudenkaupungin kaupunginhallituksen puheenjohtaja, MPK:n Uudenkaupungin paikallispäällikkö Parhaat ratkaisut kokonaisvaltaiseen asiakassaatavien hallintaan Parhaat ratkaisut kokonaisvaltaiseen asiakassaatavien hallintaan MPK:n kurssit MPK - kurssinumero Tapahtuman nimi Tapahtuman aika Siviilikoulutuksen suunnittelu,turku : : Siviilikoulutuksen suunnittelu, Vakka-Suomi : : Turvallisuuskurssi Arjen turvallisuus : : Sotilaskotityön peruskurssi : : Siviilikoulutuksen suunnittelu, Loimaa : : Siviilikoulutuksen suunnittelu, Salo : : Siviilikoulutuksen suunnittelu, Länsi-Turunmaa : : Sissitoiminta : : VSMAAKK:n ammunta ja asekäsittely : : Wihtorin pienjotos (30v juhlajotos) : : Luontomuonakurssi : : Reserviläisjohtaja : : Loimaan KOTU-os:n koulutus : : VSMAAKK:n Taistelutekniikkaharjoitus : : VSMAAKK:n ammunta ja asekäsittely : : Kouluttamisen peruskurssi : : Kouluttamisen jatkokurssi : : Vakka-Suomen pitkän matkan kivääriammuntapäivä : : VSMAAKK:n fyysisen kunnon testaus : : Hätäensiapukurssi : : SRA-kurssi : : Etsintäkoirien harjoitusleiri : : Raasin Malja ampumakilpailu : : VSMAAKK:n Taistelutekniikkaharjoitus : : Laitosetsintäkurssi : : Kenttälääkintä : : Maahanmuuttajan turvakurssi Salo : : SuomiMies seikkailee : : VIRVE-kurssi : : VSMAAKK:n ammunta ja asekäsittely : : Etsintäkurssi Salo : : Nuorten maastotoiminta : : Kehitysvammaisten turvakurssi Loimaa : : VSMAAKK:n Taistelutekniikkaharjoitus : : PERK:n toimintapäivä : : VSMAAKK:n operatiivinen harjoitus : : PERK:n toimintapäivä : :00 Puhelin info@lindorff.fi Puhelin info@lindorff.fi Meillä on sinulle ilmainen neuvo Keskitä pankkipalvelusi meille. Saat nettipankin maksutta, kun pankkiasiointisi on vähintään 5000 euroa. Lisätietoja saat konttoreistamme tai osoitteesta Kaarina Lieto Loimaa Naantali Oripää Paimio Raisio Turku Logistiikkapalveluja Turun satamassa TurkuSteve Varastokatu 1, FI Turku info@turkusteve.com +358 (0) Turun Reserviupseerit ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään keskiviikkona kello alkaen Heikkilän kasarmilla Auditoriotalon Jarkka-salissa. Kahvitarjoilu kello alkaen Auditoritalon aulassa. Tervetuloa! Hallitus MPK:n meripuolustuspiiri järjestää Turvaa vesillä kansimieskurssin 4. 6.toukokuuta Turussa. Kurssi on ns. vapaaehtoisen meripuolustuksen aloituskurssi. Kurssille osallistuminen ei edellytä varusmiespalvelusta Merivoimissa, mutta edellyttää reipasta merihenkisyyttä. Kurssi toteutetaan HELMI-harjoituksen aikana, johon osallistuu useita merellisiä toimijoita ja aluksia. Kurssin toteuttaa Meripuolustuspiirin Saaristomeren Pohjanlahden koulutusalue. Koulutusaluksena on m/s Pirkanmaa. Kurssin johtajana on Timo Valli (timo.valli(at)tut.fi / ).

16 16 PARIVARTIO 2012 Kaarinan-Piikkiön Reserviläiset Piikkiön-Kaarinan Reservinupseerit sääntömääräiset kevätkokoukset Liedon Vanhalinnassa keskiviikkona klo alkaen. Aluksi tutustuminen asenäyttelyyn ja kahvit. Hallitukset Kaarinan-Piikkiön Reserviläiset Piikkiön-Kaarinan Reservinupseerit Loimaan Reserviupseerit ry. Loimaan Seudun Reserviläiset ry. KEVÄTKOKOUS Loimaalla Ankkuripaikassa torstaina 19. huhtikuuta klo Kokouksen jälkeen esitelmä. Johtokunnat klo KOKOUSKUTSU Raision Reserviupseerit ry:n ja Raision Reserviläiset ry:n SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KEVÄTKOKOUKSET pidetään tiistaina kello alkaen Raision kaupungintalon valtuustosalissa (Nallinkatu 2, RAISIO). Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Ennen kokouksien alkua Raision kaupunginjohtaja Ari Korhonen kertoo aiheesta Raisio nyt ja tulevaisuudessa. Raision Reserviupseerit ry Raision Reserviläiset ry Reserviläispiiri ry:n piirihallituksen kokous tiistaina kello (kokouskahvit klo alkaen) Heikkilän Sotilaskodissa Turussa. Kokouksessa valmistellaan piirin kevätkokouksen asiat. Kaikki hallituksen jäsenet mukaan! Puheenjohtaja Reserviläispiiri ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään tiistaina kello Heikkilän kasarmin luokkarakennuksessa. Kokouksessa käsitellään piirin sääntöjen kevätkokoukselle määräämät asiat. Kokouksessa palkitaan vuonna 2011 menestyneet yhdistykset ja henkilöt. Tilaisuuden alussa kokousesitelmä. Kokouskahvit tarjotaan kello alkaen. Piirihallitus Alastaron Reserviupseerit ry Alastaron Reserviläiset ry Sääntömääräinen kevätkokous Pidetään klo.18:00 Huovinrinteen Toimiupseerikerholla. Esitelmä Lähtö Alastaron keskustasta 17:15 Ilmoittautumiset la.3.03 mennessä, Heikki Pelli puh Johtokunnat Reserviupseeri ry:n piirihallituksen kokous tiistaina kello (kokouskahvit klo 17,30 alkaen) Heikkilän kasarmin luokkarakennuksessa Turussa. Kokouksessa valmistellaan piirin kevätkokouksen asiat. Kaikki hallituksen jäsenet mukaan! Puheenjohtaja Reserviupseeripiiri ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään tiistaina kello Heikkilän kasarmin luokkarakennuksessa. Kokouksessa käsitellään piirin sääntöjen kevätkokoukselle määräämät asiat. Kokouksessa palkitaan vuonna 2011 menestyneet yhdistykset ja henkilöt. Tilaisuuden alussa kokousesitelmä. Kokouskahvit tarjotaan kello alkaen. Piirihallitus Salon Seudun Reserviläiset ry. sääntömääräinen kevätkokous Salon lukiolla torstaina klo 17:00. Esillä sääntömääräiset asiat. Johtokunta SRA-ammunnan PM12 Laitilan Reservialiupseerit järjestää V-S piirimestaruus SRA-kilpailun Laitilassa. Kisa on samalla V-S piirin 2. SM-katsastuskisa. Kisapaikkana MS Kaikun ampumarata Laitilan Suontakana. Rastit: Kilpailussa ammutaan yhteensä viisi rastia: kiväärillä n.45 lks, pistoolilla n.18 lks ja haulikolla n.18 lks (haulikolla käytetään vain haulipatruunoita, suurin sallittu haulikoko 3,0mm). Maksimi ampumaetäisyys n.100 m. Rastikuvaukset julkaistaan 2 vko ennen kilpailua osoitteessa: reservilaisliitto.fi/liitto/piirit_ja_yhdistykset/sivustot/laitilan_ reservialiupseerit Aikataulu: Kilpailu alkaa sunnuntaina klo 8.00 ilmoittautumisella ja asetarkastuksella. Kilpailijapuhuttelu on klo 8.30 ja ampuminen alkaa klo Maksut: Kilpailun osallistumismaksu on 20 Eur joka maksetaan etukäteen, mennessä. Laitilan res au tilille: FI Kilpailuilmoittautuminen on voimassa vasta osallistumismaksun suorittamisen jälkeen. Vakuutusturva: Kilpailuun osallistuvilla on oltava SRAampujan kortti, sekä vakuutusturva (joko ResUL:n ampumaturva tai SAL:n kilpailulisenssiin sisältyvä vakuutus), joiden voimassaolo on esitettävä kilpailupaikalla ilmoittautumisen yhteydessä. Muuta: Toimitsijakilpailu ammutaan lauantaina Toimitsijoita tarvitaan -> kerro ilmoittautumisen yhteydessä, jos haluat mukaan kilpailuorganisaatioon. Ilmoittautumiset: mennessä osoitteeseen: raimo. syrjala@lailanet.fi. Ilmoittautuessa mainittava nimi, sarja, sot. arvo, syntymäaika, yhdistys, SRA-id, mahd. ryhmätoive. Palkinnot H20,D20,H,D,H50,D50+ joukkueet H/D Lisätiedot: kilpailun joht. Harri Suominen / Laitilan Resau ratamest. Tomi Mustonen / Laitilan Resups tekninen asiantuntija Markus Pitkänen TERVETULOA! Salon Seudun Reserviupseerien esitelmät keväällä 2012 Vuonna 2012 tulee kuluneeksi 95 vuotta Suomen itsenäistymisestä ja 85 vuotta Salon Seudun Reserviupseerit ry:n perustamisesta. Juhlavuoden kunniaksi Salon Seudun Reserviupseerien koulutustoimikunta järjestää esitelmäsarjan sotavuosien kriittisistä hetkistä. Kevään esitelmät huipentuvat huhtikuussa puolustusministeri Stefan Wallinin vierailuun. Sotiemme ratkaisutaistelut esitelmäsarja Esitelmät pitää sotahistorioitsija, everstiluutnantti evp. Ari Raunio. Esitelmäpäivät ja -aiheet ovat seuraavat: Torstai 9. helmikuuta 2012 klo 18: Talvisodan merkittävimmät taistelut Torstai 1. maaliskuuta 2012 klo 18: Jatkosodan hyökkäysvaiheen merkittävimmät taistelut Torstai 22. maaliskuuta 2012 klo 18: Jatkosodan merkittävimmät torjuntataistelut Puolustusministeri Stefan Wallinin esitelmä Torstaina 12. huhtikuuta 2012 klo 19: Puolustushallinnon ajankohtaiset asiat Esitelmätilaisuudet pidetään Salon lukion isossa auditoriossa, Kaherinkatu 2, Salo. Tervetuloa esitelmätilaisuuksiin! Salon Seudun Reserviupseerit ry:n kevätvuosikokous pidetään 85-vuotisjuhlakokouksena Sinisessä talossa lauantaina kello Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Kokouksen jälkeen palkitsemiset, esitelmä ja kahvitarjoilu. Pukeutumisohjeena on tumma puku tai paraatipuku ja kunniamerkit. Sinisen talon osoite on Rummunlyöjänkatu 2, Salo. TERVETULOA! KILPAILUKUTSU Reserviupseeri- ja Reserviläispiirien TAITOKILPAILU järjestetään Pansiossa, Turussa lauantaina Ohjelma Kello 9.30 ilmoittautuminen Laivaston kerholla, Puosuntie 12 Kello kilpailun lähtö Kello palkintojenjako Sarjat ja joukkueet Joukkuekilpailu. Kilpailu käydään 3-miehisin joukkuein. Yhteinen sarja upseereille ja reserviläisille. Varustus: Kelinmukainen. Luonnossa liikkumiseen sopiva. Lisäksi kynä ja kompassi. Ilmoittautumiset Joukkueittain sähköpostilla viimeistään osoitteella mikko.knuuti@turku.fi Ilmoittautumisen yhteydessä mainittava joukkueen kaikkien jäsenten nimet sekä henkilötunnukset. Jälki-ilmoittautumiset ja joukkuemuutokset eivät ole mahdollisia. Kilpailussa liikutaan osin puolustusvoimien alueella. Osallistumismaksut 25 / joukkue. Maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä Turun Reserviupseerit ry:n tilille. Tilinumero: Nordea Lisätietoja kohtaan: Partion nimi / Taitokilpailu Lisätiedot: Kilpailun johtaja: Pekka Tuominen, Tiedottaja: Mikko Knuuti, Tervetuloa! Turun Reserviupseerit ry Turun reservialiupseerit-reserviläiset ry Hallitus KILPAILUKUTSU Reserviupseeri- ja Reserviläispiirien RUUTIASEKILPAILUT Pistooli- ja pienoiskiväärilajeissa pidetään Kupittaan urheiluhallin ampumaradalla Kilpailuohjelma Lauantai pienoispistooli ls pika-ammunta 3 x 20 ls Sunnuntai pienoiskivääri 60 ls Erien alkamisajat ilmoitetaan eräluettelossa Sarjat ja joukkueet Kilpailussa noudatetaan SAL:n kilpailusääntöjä. Henkilökohtainen kilpailu on yhteinen upseereille ja reserviläisille sarjoissa: E, H20, D20, H, D, H50, D50, H60, H70. Joukkuekilpailu käydään 3-miehisin joukkuein. Joukkuetulokseen lasketaan yhdistyksen kolmen parhaan kilpailijan tulos. Ilmoittautumiset Yhdistyksittäin kirjallisesti perillä viimeistään osoitteella Pekka Tuominen, Laivateollisuudenkatu 28 B 44, Turku tai pekka.tuominen@nokia.com Osallistumismaksut Henkilökohtaisessa kilpailussa 17 / ampuja / laji peritään yhdistyksittäin kilpailupaikan kansliassa ennakkoilmoittautumi sen mukaisesti. Eräluettelo lähetetään pyydettäessä yhdistyksen nimeämälle yhteyshenkilölle. Tervetuloa! Turun Reserviupseerit ry Turun reservialiupseerit-reserviläiset ry

17 2012 PARIVARTIO 17 Arvokkaimmista kunniamerkeistä voi tehdä irrotettavat Näin voidaan mitalit erottaa toisistaan. Kunniamerkit kiinnitetään 50 millimetriä taskun yläpuolelle. Juhani Pulkkinen Mielipide Joskus tulee tilaisuuksia, jolloin reserviläinenkin pukeutuu juhlapukuun m/87 tai messipukuun m/30. On kunnia-asia, että kannamme silloin kunniamerkkejä oikein. Juhlapuvussa voidaan kantaa pienoiskunniamerkkejä tai suurista kunniamerkeistä kolmea. Kunniamerkit kiinnitetään takin rintakäänteeseen 20 mm käänteen yläreunasta. Kunniamerkkejä ei kiinnitetä juhlapuvun m/87 tai messitakin m/30 rintaan. Ennen sotilasvirkaan nimitetty voi käyttää juhlapukuna takkia m/58 tai m/51. Tällöin kunniamerkkejä Kunniamerkit ompelupalvelu, nauhojen kiinnittäminen ja uusiminen K o r u m y y n t i Kultainen Norsu kannetaan samalla tavalla kuin paraatipuvussa. Ne kiinnitetään 50 mm taskun yläpuolelle. Kunniamerkkien kantamisesta on lisäksi säädetty, että virallisten kunniamerkkien lisäksi sotilaspuvussa voidaan kantaa muun isänmaallisen toiminnan ansioristejä ja -mitaleja. Tähän luetteloon sisältyy mm Reserviupseeriliiton ansiomitalit ja Reserviläisliiton ansioristit ja mitalit. Kunniamerkit ompelupalvelu, nauhojen kiinnittäminen ja uusiminen Kunniamerkit Arvosepät ompelupalvelu, ompelupalvelu, Pirkko Mäki-Rekola nauhojen kiinnittäminen ja uusiminen ja uusiminen Kunniamerkit K o r u m y y n t i nauhojen kiinnittäminen Kultainen Norsu K o r u m y y n t i Kultainen Norsu Humalistonkatu K o r7a u m y y n t i TURKU info@kultaseppaturku.fi Kultainen Norsu Määräyksissä on myös kattava luettelo niistä mitaleista joista voidaan kantaa kerrallaan vain yhtä. Tähän luetteloon sisältyy mm. eri kiltaristit ja Reserviläispiirien ansiomitalit. Mikäli henkilöllä on useita tässä luettelossa mainittuja mitaleja niin on etiketin mukaista kantaa sitä jonka tilaisuudesta on kyse. Ongelmana on ollut, että miten kunniamerkit saadaan soveltumaan sekä juhlapuvussa että paraatipuvussa kannettavaksi. Piirin toimistonhoitaja kävi keskustelemassa ongelmasta kultaseppä Pirkko Mäki-Rekolan kanssa korumyynti Kultaisessa Norsussa Turun Humalistonkadulla. Tähän löytyi ratkaisu, tehdään kolmesta arvokkaimmasta kunniamerkistä Arvosepät irrotettavat. Myös viimeinen ansiomitali voidaan tehdä samalla tekniikalla vaihdettavaksi. Pirkko Mäki-Re Humalistonkatu 7a Arvosepät Pirkko Mäki-Rekola TURKU info@kultaseppatur Humalistonkatu 7a TURKU Arvosepät Pirkko Mäki-Rekola Humalistonkatu 7a info@kultaseppaturku.fi TURKU info@kultaseppaturku.fi Maanpuolustusjärjestöissä tarvittaisiin rakenneuudistuksia Olemme siirtyneet hyvin hitaan kasvun vuosikymmenelle. Lähivuosina kasvua ei tule lainkaan. Kulut nousevat kaikkialla mutta tulot eivät nouse tai jopa laskevat. Yksityiset organisaatiot sopeuttavat kulunsa koko ajan saavutettavissa oleviin tuloihin. Myös Puolustusvoimamme on joutunut tilanteeseen, jossa kulujen supistaminen ei enää riitä, vaan joudutaan puolustusvoimarakenneuudistukseen. Tämä antaa maanpuolustusjärjestöille myös haasteita. Puolustusvoimat tullee osoittamaan järjestöille lisää tehtäviä, mutta ei taloudellista tukea. Järjestökenttämme on hyvin pirstaleinen. Neuvotteluvoimamme hajoaa tästä syystä. Varainhankinnan osalta olemme saaneet aikaan keskitetyn organisaation. Varainhankintaa hoitaa Maanpuolustuksen Tuki ry, jossa keskeiset maanpuolustusjärjestöt ovat mukana. Taloudellista tukea antavat valtakunnalliset organisaatiot ovat tyytyväisiä organisaatiorakenteeseen. Maanpuolustuskoulutus ry on julkisyhteisö. Siinä on edustettuna 13 maanpuolustusjärjestöä. Tämä on hyvä saavutus kaikkien osapuolten kannalta. Siitä huolimatta valtion budjetissa pienennettiin määrärahoja MPK:lle. Myös järjestöpuolella pitäisi saada aikaan keskitettyä voimaa. Sitä odottanee myös puolustushallinto. Mielestäni RUL, RES ja MPKL voisivat näyttää esimerkkiä perustamalla yhteisen keskusliiton, jotta pystyisimme tehokkaammin ajamaan asioitamme isänmaamme parhaaksi. Asia pitäisi ainakin tutkia. Mitkä olisivat keskusliiton edut ja haitat? Tiedän, että tähän asti keskustelua keskusliiton perustamisesta ei ole haluttu käydä. Nyt on kuitenkin aika katsoa eteenpäin. Arto Arvonen majuri res, kauppaneuvos Maanpuolustusjärjestöjen yhteen pakottaminen olisi tuhoisaa Keskustelunavauksia reserviläis- ja maanpuolustusjärjestöjen yhdistymisestä nousee esille aika ajoin. Taustoiltaan asian esille ottaneet ovat pääosin henkilöitä, jotka ovat kokonaan vapaaehtoistoiminnan ulkopuolella tai joilla on toki maanpuolustusharrastusta, mutta kokemus on syntynyt keskeisten reserviläisjärjestöjen ulkopuolelta. Uskallan väittää, että tiedän, mistä kirjoitan. Olen toiminut viisi vuotta paikallisen reserviupseeriyhdistyksen hallituksen jäsenenä, viisi vuotta reserviupseeripiirin puheenjohtajistossa, josta kaksi vuotta piirin puheenjohtajana sekä seitsemän vuotta Reserviupseeriliiton puheenjohtajistossa, josta kuusi vuotta liiton puheenjohtajana. Keskeisiksi toimijoiksi luen reserviläisjärjestöt Suomen Reserviupseeriliitto ry ja Reserviläisliitto - Reservin Aliupseerien Liitto ry sekä maanpuolustusjärjestöt Maanpuolustuskiltojen liitto ry ja Naisten Valmiusliitto ry. Suomi on yhdistysten luvattu maa. Vapaaehtoisjärjestölle on erinomaisen tärkeää miettiä taustaryhmäänsä ja sen tarpeita. Onko edelleenkin olemassa se tarve ja fokus, minkä vuoksi yhdistys on aikanaan perustettu? Suomen Reserviupseeriliiton v perustaneiden yhdistysten avainhenkilöillä oli selkeä koulutustaustaan ja sodan ajan tehtävään pohjautuva identiteetti, joka pohja on edelleenkin kestävä. Tapani Sarvanto kirjoittaa Helsingin Reservin Sanomissa 1/2012, ettei tällaista koulutustaustaista ajattelua ole työ- ja yrityselämässä. Olen 90 henkilöä työllistävän yrityskokonaisuuden omistaja-yrittäjä. Iso osa henkilökunnastani kuuluu toki Toimihenkilöliitto ERTO:on, mutta sen lisäksi suuri osa heistä on jäsenenä oman koulutuksensa mukaisessa liitossa (Ekonomiliitto, Lakimiesliitto, Tradenomiliitto, Merkonomiliitto). Analogisesti ajatellen sapuolella minun työnantajani on puolustusvoimat ja koulutustaustaani perustuva viiteryhmäni on Reserviupseeriliitto. Tämä ei ole mitenkään ristiriidassa sen kanssa, että samoissa sodan ajan joukoissa toimii erilaisella koulutustaustalla olevia henkilöitä. Näin on myös yrityksissä ja julkisen sektorin organisaatioissa. On sinänsä erikoista, että Tapani Sarvanto tuo eriarvoisuusaspektin esille. Hän itse edustaa Kokonaismaanpuolustus ry -nimistä yhdistystä, joka on akateemisen loppututkinnon tai muun ylemmän tutkinnon suorittaneiden reserviläisten maanpuolustusyhdistys. Millä tavalla akateeminen loppututkinto liittyy reserviläisyyteen? Yhdistymistä tai uuden katto-organisaation perustamista vaativat tahot viittaavat tehokkuusvaatimukseen. Mitähän he sillä tarkoittavat? Pääosa vapaaehtoisesta reserviläis- ja maanpuolustustyöstä on meidän siviilien toimintaa, emmekä saa siitä luonnollisestikaan mitään korvausta. Miten vapaaehtoisten panosta voidaan tehostaa? Vain kourallisella Suomen reserviupseeri- ja reserviläisyhdistyksistä on osa-aikainen palkattu työntekijä, pääosalla reserviupseeri- ja reserviläispiirejä on jo tällä hetkellä yhteinen osa-aikainen toiminnanjohtaja, reserviupseeri- ja reserviläisliittojen toimistoissa on yhteensä kuusi palkattua toimihenkilöä. Yhdistysten ja piirien yhdestä osa-aikaisesta on hankala vähentää ilman, että toiminta merkittävästi kärsii. Liittojen kuuden henkilön työntekijäjoukko on huomattavan pieni hoitamaan yhteensä yli jäsenen asioita, verrataanpa sitä mihin tahansa valtakunnallisen järjestön keskusjohtoon. Yhdistymistä vaativat viittaavat puolustushallinnon tarpeeseen löytää yksi puhelinnumero koko reserville. Itse en kuuden Reserviupseeriliiton puheenjohtajavuoteni aikana törmännyt tilanteeseen, jossa puolustusvoimien tai puolustusministeriön keskeisillä henkilöillä olisi ollut epäselvyyttä, keneen kannattaa missäkin asiassa olla yhteydessä tai kuka heihin oli yhteydessä. Toivottavasti näin on myös nykyisin. Jos valtionhallinnon puolella on tästä epäselvyyttä, on järjestöjen syytä katsoa peiliin, tarkentaa toimintansa fokusta ja palauttaa mieliin, mihin se oman jäsenjoukon identiteetti perustuikaan. Viimeisten vuosien aikana eduskuntakin on eri lakeja valmistellessaan pyytänyt keskeisiltä järjestöiltä joko kirjallisia tai suullisia lausuntoja. Tarkoituksenmukaisuutta noudattaen lausunnot ovat olleet joko yhteisiä tai kunkin järjestön omia. Useamman tahon samansuuntaisella kannanotolla on selkeästi enemmän voimaa kuin yhden isomman toimijan kohdalla olisi. Oivallinen esimerkki keskeisten järjestöjen yksituumaisuudesta on Reserviupseeriliiton ja Reserviläisliitto Reservin aliupseerien liiton kannanotot kertausharjoitusten alasajosta. Tiedämme, että suomalaisten yhdistysten kaikkein aktiivisin joukko on yhdistyksen hallitus lisättynä muutamalla aktiivilla. Olisi erinomaisen vahingollista, jos vaikkapa Reserviupseeriliiton ja Reserviläisliiton yhteensä lähes 700 paikallisyhdistystä jollain mahtikäskyllä pakotettaisiin yhdistymään. Olen vakuuttunut siitä, että nopealla aikataululla aktiivitoimijoiden lukumäärä puolittuisi. Suuria haaveilemasta en kiellä, mutta käytännön realismi kannattaisi yhdistymisajatuksia esittävien säilyttää. Kansalaisjärjestöjä ei edes pidä yrittää käskeä. Päinvastoin, niitä pitäisi vaalia ja tukea. Tapio Peltomäki majuri (res) toimitusjohtaja, kauppatieteiden maisteri Turku

18 18 PARIVARTIO 2012 Sakari Kinnarinen Konkari, Jorma Eskola, oli hyvin varustautunut pistooliampumahiihtoonsa. Yhdistysten kilpailuvuosi alkoi Oripään pistooliampumahiihdoilla. Kilpailukauden lähtölaukaukset ammuttiin Oripäässä Piirien toimintavuosi alkoi lumisissa merkeissä Sakari Kinnarinen Oripään Kangastuvan urheilukeskus oli pistooliampumahiihdon mestaruuskilpailujen näyttämönä vuoden ensimmäisissä piirikilpailuissa Kilpailun järjestelyvastuu kuului Oripään Reservialiupseereille. Kangastuvan urheilukeskus on kunnan omistama alue, jossa on kolmen kilometrin valaistu hiihtolatu ja ampumapaikka sekä huoltorakennus. Korkeuseroa ladulla on yli 20 metriä ja se soveltuu myös siksi hyvin perinteiseen ampumahiihtoon Oripäässä annettiin lätkille kyytiä. sekä pistooliampumahiihtoon. Tulevat piirin ampumahiihdot järjestetään samassa paikassa. Mukana henkilökohtaisessa kilpailussa oli noin 30 kilpailijaa. Sen sijaan toisena päivänä järjestetyssä joukkuekilpailussa oli vain viisi joukkuetta. Lajin suosio on yhä enemmän vanhempien ja harvojen harrastajien varassa. Voi olla, että syynä tähän on uudistunut käsiaseiden lupamenettely, toteaa kilpailujen järjestelyvastuussa ollut Reijo Stenius. Harrastus ei näytä yleistyvän myöskään siksi, että lajin kilpailuja ei ole kovin paljoa tarjolla, Stenius jatkaa. Yleensä mukana on ollut noin kymmenen joukkuetta. Oripään kilpailut saivat erittäin myönteisen arvion kilpailijoiden keskuudessa. Rata ja ampumarata olivat hyvässä kunnossa ja kaiken lisäksi sää oli mitä parhain, vaikka pakkasta olikin reippaasti. Ilma-asemestaruus ratkottiin Turun Kupittaalla Ilma-asemestaruudesta kilpailtiin Kupittaalla lauantaina 4.helmikuuta. Tapahtuma on ollut jo pitkään suosittu ja oli sitä myös tällä kertaa. Mukana oli noin 70 kilpailijaa. Kupittaan hallin ampumarata on kooltaan riittävän suuri ja sen ansiosta tämän kokoiset kilpailut voidaan toteuttaa joutuisasti jopa kahdessa erässä. Kilpailun johtajan Pekka Tuomisen mukaan suosituimmat sarjat näyttävät yhä enemmän painottuvan sarjoihin H 50 ja H 60. Nuoria kilpailijoita joukossa on erittäin vähän. Kilpailun luonne on myös muuttunut vuosien saatossa sellaiseksi, että ammutaan oma kilpailusarja ja lähdetään pois, toteaa Tuominen. Harva malttaa jäädä juttelemaan ja odottamaan palkintojen jakoa. Ymmärrettävää kiireisiltä tämän päivän kilpailijoilta, joilla näyttää olevan jatkuvasti menoa jonnekin. Ilma-asekilpailut tulevat säilyttämään suosionsa jatkossakin. Pistoolipläjäys Mynämäen Roukkulissa Kilpailussa on kyse Mynämäen Reserviläisten ja reserviläisampujien yhteisestä kaksipäiväisestä SRA-kilpailusta. Kilpailu järjestetään vuosittain Mynämäen Roukkulin ampumaradalla. Tämän vuoden kilpailu järjestettiin kaksipäiväisenä viikonlopputapahtumana Osallistujia oli yhteensä 58 ampujaa. Roukkulin Pistoolipläjäyksellä on viiden vuoden mittainen historia. Nimi tulee Mynämäen Roukkulin ampumaradan nimestä. Nimen loppuosa oli aluksi pelkkä vitsi. Kilpailu sijoitettiin alkuvuoteen siksi, että yhä kasvavalle SRA-ammunnan harrastajille ei ole sopivia kilpailuja talvisaikaan. Pitänee kuitenkin harkita vuoden 2013 kisakalenteria laadittaessa, ettei kahta pistooliampumakilpailua ole samana viikonloppuna. Kilpailun johtajan Markus Pitkäsen mielestä huoli on turha, koska SRA-ampujien joukossa ei ole pistooliampumahiihtoa harrastavia. Kilpailu koostuu seitsemästä SRA-rastista. Osallistujia olisi tullut enemmänkin, mutta radan rakenteet ja päivän lyhyys eivät kestä suurempaa kilpailijamäärää. Molempina päivinä kilpailuun voidaan ottaa noin 30 ampujaa. Pitkänen toivoo ymmärrystä sille, että jälleen jäi noin kaksikymmentä ampujaa kilpailun ulkopuolelle. Talveen mahtuisi mainiosti toinenkin samanlainen tapahtuma. Roukkulin kilpailun kolmen kärki 1 Tengström Turkka Taivassalon-Kustavin RU Avo, 2 Vuorela Tero Mynämäen res Avo, 3 Halkio Jarkko Alastaron res Avo, Piirien talvimestaruuskilpailut Perttelin Inkereellä Tilaisuus alkoi lipun nostolla ja avajaispuhuttelulla hienossa hiihtokelissä Perttelin Kajalan urheilukentällä. Kilpailupäivä oli lauantai Kilpailun osatehtävät olivat hiihto, ammunta ja yksi tehtävärasti. Järjestelyvastuu oli Salon Seudun Reserviupseereilla. Kilpailun järjestäminen edellyttää runsaasti toimitsijoita ja ennakkovalmisteluja. Vaikka kilpailijoita oli vain 14, oli päivä onnistunut ja kilpailijat tyytyväisiä. -Kyllä tähänkin tapahtumaan pitäisi jollain tavalla saada nuoria enemmän, kertoo kilpailun johtaja Erkki Laine ja jatkaa ihmettelemällä myös sitä, miksi Maanpuolustuskoulutuksen tapahtumia sattuu niin usein samaan aikaan omien tapahtumiemme kanssa. On selvää, että nuoremmat osallistuvat mieluummin MPK:n tapahtumaan, josta voi saada mahdollisesti myös korvaavia khvuorokausia. Yleensä tähän meidän tapahtumaamme osallistuu kilpailijaa. Ehkä osallistujia oli nyt vähemmän, koska aktiiviset salolaiset olivat järjestelypuolella, Laine tuumaili. Talvimestaruuskilpailujen kanssa samaan aikaan pidettiin myös Reserviurheiluliiton Talvijotos Niinisalossa.

19 2012 PARIVARTIO 19 Tulostaulu Reservipiirien talvikilpailu Salossa RES H 1) kers Markku Pulliainen Alastaron reserviläiset 1:41:16 RES H40 1) kers Lasse Varjonen Alastaron reserviläiset 1:00:04, 2) kers Mika Kilpeläinen Alastaron reserviläiset 1:11:40 RES H50 1) alik Tapio Vuolle Alastaron reserviläiset 1:32:42 UPS H50 1) kapt Jukka Hänninen Pargas reservofficerare 52:58 RES H60 1) kers Heikki Rantanen Alastaron reserviläiset 1:25:02, 2) kers Markku Onnela Alastaron reserviläiset 1:28:33 UPS H60 1) kapt Tuomo Kuopio Kyrön seudun reserviupseerit 1:04:19, 2) ylil Veikko Pitkänen Kyrön seudun reserviupseerit 1:26:41, 3) kapt Jussi Laaksonen Kyrön seudun reserviupseerit 1:49:04 RES H70 1) ylik Heikki Pelli Alastaron reserviläiset 56:07, 2) vääp Ahti Isosomppi Alastaron reserviläiset 1:06:31 UPS H70 1) kapt Jouko Hyyrynen Kyrön seudun reserviupseerit 2:02:10 Reserviläiset H-H40 1) Alastaron reserviläiset 3:53:00 (kers Lasse Varjonen, kers Mika Kilpeläinen, kers Markku Pulliainen) Reserviläiset H50-H70 1) Alastaron reserviläiset 3:27:40 (ylik Heikki Pelli, vääp Ahti Isosomppi, kers Heikki Rantanen) Ilma-asemestaruus Turussa Ilmapistooli RES D: 1) Silver Elina Turun reservialiupseerit-reserviläiset 360 H: 1 kers Nousiainen Jaakko Salon seudun reserviläiset 363, 2) alik Flemming Jouko Turun reservialiupseerit-reserviläiset 359, 3) alik Kuukasjärvi Jiri Turun reservialiupseerit-reserviläiset 355, 4) alik Lassila Janne Mynämäen Seudun Reserviläiset 353, 5) tkm Forsman Tony Turun reservialiupseeritreserviläiset 352, 6) ylik Pekola Harri Turun reservialiupseeritreserviläiset 342, 7) alik Tuominen Pekka Turun reservialiupseerit-reserviläiset 320, 8) alik Peltonen Ari Nousiaisten seudun reserviläiset 305 H50: 1) alik Rapo Jouni Turun reservialiupseerit-reserviläiset 356, 2) stm Vilja Jarkko Turun reservialiupseerit-reserviläiset 348, 3) ylivääp Hilpinen Reijo Louhisaaren reserviläiset 338, 4) alik Mäntysalo Ismo Laitilan reservinaliupseerit 335 H60 : 1) ylik Kaitila Tapio Laitilan reservinaliupseerit 367 2) alik Syrjälä Erkki Turun reservialiupseerit-reserviläiset 348(4x) 3) kers Wallden Kurt Turun reservialiupseerit-reserviläiset 348(2x) 4) stm Junttila Seppo Turun reservialiupseeritreserviläiset 348(1x) 5) korpr Ratsula Veikko Kaarina-Piikkiön reserviläiset 346(3x) 6) stm Kähkönen Pekka Turun reservialiupseerit-reserviläiset 346(2x) 7) alik Koskinen Antti Turun reservialiupseerit-reserviläiset 344 8) kers Tähtinen Esko Laitilan reservinaliupseerit 339 9) ylik Nieminen Oiva Salon Seudun reserviläiset ry ) alik Martèlius Martti Mynämäen Seudun Reserviläiset 334(6x) 11) stm Lindberg Jukka Naantalin Reservinaliupseerit 334(3x) 12) stm Arvonen Ismo Uudenkaupungin reserviläiset ) kers Kotilainen Hannu Kaarinan-Piikkiön Reserviläiset 290 H70: 1) ylik Lassila Seppo Mynämäen Seudun Reserviläiset 342 2) ylik Kurronen Aulis Naantalin Reservinaliupseerit 336 3) kers Hinberg Keijo Naantalin Reservinaliupseerit 334 Ilmakivääri RES H: 1) korpr Leppänen Taneli Mynämäen seudun reserviläiset 383, 2) jääk Lakkisto Sauli Mynämäen seudun reserviläiset 378, 3) vääp Lehtovirta Arto Halikon Reserviläiset ry 360 H50: 1) alik Ratamo Ilkka Halikon reserviläiset 380, 2) sotmest Nevala Kari Paimion seudun reserviläiset 378, 3) vääp Haklin Markku Halikon reserviläiset 371, 4) kers Nummelin Pekka Mynämäen Seudun Reserviläiset 368 H60: 1) alik Ranne Heikki Paimion seudun reserviläiset 380, 2) alik Rinnola Matti Mynämäen Seudun Reserviläiset 376, 3) ylik Röppänen Jorma Mynämäen Seudun Reserviläiset 369, 4) alik Engblom Jarmo Paimion seudun reserviläiset 355, 5) kers Ståhl Juha Uudenkaupungin reserviläiset 352 H70: 1) alik Virtanen Tapio Laitilan reservinaliupseerit 347, 2) kers Korjus Veli Turun reservialiupseerit-reserviläiset 345, 3) kers Silanto Olli Paimion seudun reserviläiset 318 Ilmapistooli RU H: 1) vänr Helenius Tuomas Salon seudun reserviupseerit 370, 2) ltn Mäkiranta Antti Salon seudun reserviupseerit 362, 3) ylil Hurri Jussi Kyrön Seudun Reserviupseerit 327 H50: 1) ylil Ylenius Jyrki Kosken Tl reserviupseerit 345, 2) kapt Tammi Markku Kyrön Seudun Reserviupseerit 339 H60: 1) kapt Kuopio Tuomo Kyrön Seudun Reserviupseerit 354, 2) ylil Niinivuo Kari Kosken Tl reserviupseerit 346, 3) kapt Virolainen Juhani Kosken Tl reserviupseerit 338, 4) kapt Tuominen Lassi Kosken Tl reserviupseerit 333, 5 )ylil Ahokas Seppo Salon seudun Reserviupseerit 294 H70: 1) kaptltn Mäkinen Seppo Turun reserviupseerit 366, 2) ylil Arvela Matti Turun reserviupseerit 348, 3) ylil Kateisto Jaakko Piikkiön-Kaarinan reserviupseerit 317 Ilmakivääri RU H: 1) kaptltn Kulmala Tapio Salon seudun Reserviupseerit 377, 2) vänr Jääskeläinen Harri Salon seudun Reserviupseerit 366, 3) ylil Hurri Jussi Kyrön Seudun Reserviupseerit 282 H50: 1) kapt Tammi Markku Kyrön Seudun Reserviupseerit 296 H60: 1) ltn Koski Jorma Salon seudun Reserviupseerit 360, 2 )ylil Ahokas Seppo Salon seudun Reserviupseerit 358, 3) maj Piispanen Uolevi Salon seudun Reserviupseerit 342, 4) kapt Kuopio Tuomo Kyrön Seudun Reserviupseerit 318 H70: 1) ylil Ihattula Mauri Vakka-Suomen Reserviupseerit 319(8x), 2) ylil Ruohonen Jussi Salon seudun Reserviupseerit 319(3X) Joukkueet RES Ilmapistooli 1) Turun reservialiupseeritreserviläiset I 1075 (Silver, Flemming, Rapo) 2) Turun reservialiupseerit- reserviläiset II 1055 (Kuukasjärvi, Forsman, Syrjälä) 3) Turun reservialiupseerit- reserviläiset III 1044 (Junttila, Vilja, Wallden) 4) Laitilan reservinaliupseerit 1041 (Kaitila, Tähtinen, Mäntysalo) 5) Turun reservialiupseerit- reserviläiset IV 1032 (Kähkönen, Pekola, Koskinen) 6) Mynämäen Seudun Reserviläiset 1029 (Lassila, Martèlius, Lassila) 7 Naantalin Reservinaliupseerit 1004 (Himberg, Kurronen, Lindberg) Ilmakivääri 1) Mynämäen Seudun Reserviläiset 1137 (Leppänen, Rinnola, Lakkisto) 2) Paimion seudun reserviläiset 1113 (Ranne, Nevala, Engblom) 3) Halikon reserviläiset 1111 (Ratamo, Haklin, Lehtovirta) Joukkueet RU Ilmapistooli 1) Kosken Tl reserviupseerit 1029 (Niinivuo, Virolainen, Ylenius) 2) Salon seudun reserviupseerit 1026 (Helenius, Ahokas, Mäkiranta) 3) Kyrön Seudun Reserviupseerit 1020 (Hurri, Kuopio, Tammi) Ilmakivääri 1) Salon seudun Reserviupseerit 1103 (Kulmala, Jääskeläinen, Koski) 2) Salon seudun Reserviupseerit II 1019 (Ahokas, Piispanen, Ruohonen) 3 Kyrön Seudun Reserviupseerit 896 (Hurri, Kuopio, Tammi) Roukkulin pistooli-sra 5 Mynämäellä parasta 1 Tengström Turkka Taivassalon-Kustavin RU Avo, 2 Vuorela Tero Mynämäen res Avo, 3 Halkio Jarkko Alastaron res Avo, 4 Saar Antti Pöytyän res Avo, 5 Kuisma Eetu Mynämäen res Avo, 6 Pitkänen Markus VS-RAK Avo, 7 Westberg Björn TuKoRes Avo, 8 Uusitalo Mikko VS-RAK Avo, 9 Seikola Juho Mynämäen res Avo, 10 Raulisto Jussi VS-RAK Avo, 11 Aura Santeri VS-RAK Avo, 12 Vahtera Teemu TuKoRes Avo, 13 Elomäki Janne Turun RU Avo, 14 Niemi Tino VS-RAK Avo, 15 Kaijanen Marko Mynämäen res Avo, 16 Kurikka Jari Turun RU Avo, 17 Rinne Tarmo Turun res 50Avo, 18 Viitala Petri Euran RU Avo, 19 Junkkala Henri Someron ampumaseura Avo, 20 Kotilainen Mika Turun RU Avo, 21 Anttila Risto Turun res 50Avo, 22 Leskinen Juha Mynämäen res Avo, 23 Soltin Jari Turun res Avo, 24 Mäntylä Tero Pöytyän res Avo, 25 Nordman Mika Turun res Avo Tulostaululla julkaistavat kilpailutulokset tulee lähettää Parivartioon tekstimuotoisena luettelona kilpasarjoittain (sijoitus, kilpailijan/joukkueen nimi, aika/ pisteet jne). Tiedostosta tulee ilmetä kilpailun nimi, ajankohta ja paikka. Omatekoisia Excel- tai pdf-taulukoita ei käsitellä eikä julkaista. MUOTINÄYTÖS Keskiviikkona KLO Heikkilän kasarmin Sotilaskodissa Rykmentintie 15, Turku arpajaiset sisäänpääsymaksu 10 sisältää munkkikahvin Tilaisuuden lippumyynnin- ja arpajaisten tuoton kohde Sotiemme Veteraanit-keräys Naisten Valmiusliitto ry, Turun ja Porin alueneuvottelukunta Saha- ja höylätavarat Kestopuut Harkot, teräkset ja laastit Maalaustarvikkeet Sisustustarvikkeet Kuljetus- ja sahauspalvelu Rakennuslevyt, eristeet Rantatöyryntie 31, Lieto puh , fax Avoinna ark. 8 17, la 9 13 RESERVILÄISJOHTAJA I Tule mukaan oppimaan / kertamaan johtamisen taitoja Turkuun. Koulutus on tarkoitettu ja suunnattu johtamisesta kiinnostuneille aktiivireserviläisille, PV:n henkilökunnalle ja kaikille reservinjohtamisesta kiinnostuneille henkilöille. Tarjomme Sinulle mahdollisuuden kehittyä joukon johtajana, syväjohtamista painottaen. Koulutus toteutetaan Turussa, 23. ja , sekä käytäntöön soveltavana maasto-osuutena Yläneen Raasissa Kurssilaiset laativat / päivittävät omat kehityssuunnitelmansa ja johtajakansionsa koulutuksen aikana ja laativat ryhmätyönä palautelomakkeen, omaan tulevaan koulutuskäyttöönsä. Ilmoittadu viipymättä koulutukseen MPK:n tietojärjestelmän kautta, Lisätietoja koulutuksesta saat Turun MPK:n toimistosta tai koulutuksen johtajalta: Yrjö-Antti Helenius, yrjoantti.helenius@gmail.com, puh

20 20 PARIVARTIO 2012 Merkkipäivät MAALISKUU 93 VUOTTA vääpeli Reino Laiho Laitila 92 VUOTTA kapteeni Jaakko Säteri Ilmarinen 91 VUOTTA yliluutnantti Bengt Forss Parainen 85 VUOTTA alikersantti Risto Lietepohja Salo Bonusta pankkiasioinnista. Testaa omat bonuksesi osoitteessa op.fi /bonus Etua elämään. OP-Pohjolasta. 80 VUOTTA 2.3. sotilasmestari Eino Närvä Lokalahti vänrikki Vilho Leppälehto Vinkkilä yliluutnantti Timo Jalava Turku 75 VUOTTA 7.3. yliluutnantti Kalevi Kettinen Turku kersantti Matti Rauta Turku yliluutnantti Jaakko Kateisto Kaarina 70 VUOTTA 6.3. kersantti Pentti Syrjälä Masku 7.3. majuri Juha Kaarlonen Perniö As 7.3. yliluutnantti Veikko Tuomola Paimio luutnantti Kalevi Saarela Perniö yliluutnantti Ilkka Wikström Särkisalo kapteeni Aimo Torp Raisio sotilasmestari Olavi Toivola Littoinen yliluutnantti Bo Åkerholm Parainen kapteeni Raimo Vahtera Naantali 60 VUOTTA 1.3. kapteeni Paul Louhi Raisio 1.3. vänrikki Samuli Ryökäs Riihikoski 7.3. yliluutnantti Aimo Sainio Salo kersantti Markku Tuusvuori Naantali korpraali Reino Viitanen Haveri kersantti Seppo Kylämetsä Metsämaa vänrikki Risto Raiko Tampere 50 VUOTTA 9.3. alikersantti Jouko Viitanen Perniö ylikersantti Esko Väihkönen Piikkiö ylivääpeli Jukka Soon Piikkiö alikersantti Lauri Widenius Salo alikersantti Harri Tuominen Turku luutnantti Jari Sairanen Lieto A S I A N A J O T O I M I S T O H E L S I N K I O U L U T U R K U w w w. a s t r e a. f i Lounais-Suomen OSUUSPANKKI PAIMIO ihmisläheistä palvelua PAIKALLISOSUUSPANKIT Kosken Osuuspankki Kyrön Seudun Osuuspankki Liedon Osuuspankki Piikkiön Osuuspankki Vaskion Osuuspankki HUHTIKUU 96 VUOTTA 9.4. ylikersantti Väinö Tuomela Salo 95 VUOTTA 4.4. kenraaliluutnantti Erkki Setälä Turku 8.4. luutnantti Väinö Nurmi Turku 94 VUOTTA kapteeni Simo Korte Tarvasjoki ALASTARON OSUUSPANKKI LOIMAAN SEUDUN OSUUSPANKKI MELLILÄN SEUDUN OSUUSPANKKI METSÄMAAN OSUUSPANKKI NIINIJOEN OSUUSPANKKI VAKUUTUSYHTIÖ, JOLLA ON SEKÄ JUURET ETTÄ JALAT MAASSA VUOTTA yliluutnantti Pekka Kivipuro Turku 91 VUOTTA everstiluutnantti Leo Wanamo Turku Vahva yhteistyökumppani kaikissa talousasioissa TERVETULOA JUTTELEMAAN IHAN KASVOTUSTEN. 80 VUOTTA 8.4. yliluutnantti Jaakko Puro Turku 75 VUOTTA 1.4. kapteeniluutnantti Eero Sandell Turku 2.4. luutnantti Tuomo Virtanen Turku 8.4. majuri Jarmo Suomala Turku luutnantti Ilkka H Valde Ilmarinen luutnantti Timo Parvinen Turku 70 VUOTTA 2.4. kersantti Veikko Jokinen Salo 7.4. majuri Erkki Mauno Turku 8.4. alikersantti Keijo Hurtta Laitila yliluutnantti Hannu Nurminen Salo everstiluutnantti Jaakko Ylitalo Naantali TILIKESKUS-YHTIÖT KIRJANPITO-, VEROTUS- ja PALKANLASKENTAPALVELUT Turku Kaarina Raisio Puh / Tapio Peltomäki MUUTOKSET JÄSENTIETOIHIN Jäseniä pyydetään tekemään kaikki jäsentietoja koskevat muutokset suoraan omaan liittoonsa osoitteella Maanpuolustusyhtiö MPY Oy Jäsenrekisteri Döbelninkatu 2, HELSINKI sähköposti: toimisto@maanpuolustusyhtio.fi Tietojen muutoksen voi tehdä myös liittojen internet-kotisivuilla. Yhdistyksiin voi liittyä myös liittojen internet-kotisivujen välityksellä. 60 VUOTTA 8.4. vääpeli Tapio Nurmi Ylönkylä matruusi Olavi Engbom Perniö As kersantti Heikki Anttila Alastaro alikersantti Jorma Nurmi Laitila matruusi Pertti Veräjänkorva Askainen ylikersantti Olli Tuomola Kyrö 50 VUOTTA 1.4. kapteeni Pasi Vuorio Laitila 9.4. alikersantti Kari Mäkelä Uusikaupunki Marja-Leena Laakso Kruusila tykkimies Juha Ryynänen Turku V-S:n RESERVI- UPSEERIPIIRI RY V-S RESERVILÄIS- PIIRI RY Toiminnanjohtaja Sakari Kinnarinen vsres@co.inet.fi TOIMISTO Rykmentintie TURKU Juhani Pulkkinen sähköposti vsres.toimisto@co.inet.fi KOTISIVUT RUL:n TOIMISTO Puh Res:n TOIMISTO Puh RESERVILÄISURHEILULIITTO Puh Osoite kaikilla: Döbelninkatu 2, Helsinki TURUN RESERVILÄISET RY Rykmentintie 15, TURKU Pj Pekka Tuominen Puh TURUN RESERVIUPSEERIT RY Rykmentintie 15, Turku Sähköposti: toimisto@turunreserviupseerit.fi Sihteeri Juha-Pekka Voipio puh Sähköposti: juha-pekka.voipio@adlight.fi Sivunvalmistus: SSS / Lehtipalvelu Painopaikka: Salon Lehtitehdas 2012