Työkaluja ja tukea energiatehokkuuden edistämiseen Kotka 2025: Elinvoimainen kestävän kehityksen mallikaupunki

Transkriptio

1 Työkaluja ja tukea energiatehokkuuden edistämiseen Kotka 2025: Elinvoimainen kestävän kehityksen mallikaupunki Tomi Kiuru, Motiva

2 EU:n puhtaan energian paketti etenee nyt neuvottelutulokset energiatehokkuudesta ja hallintomallista TEM Tiedote EU:n jäsenvaltioiden pysyvistä edustajista koostuva Coreper-komitea hyväksyi neuvottelutulokset energiatehokkuusdirektiivin muutoksista ja hallintomalliasetuksesta. Jo keskiviikkona komitea hyväksyi neuvottelutuloksen uusiutuvan energian direktiivistä. Sopu kolmesta keskeisestä Puhtaan energian paketin esityksestä tarkoittaa, että EU:n vuoden 2030 päästövähennystavoitteiden saavuttamiselle on nyt sovittu keskeiset työkalut, Energian käytön tehostamiselle vähintään 32,5 prosentin tavoite vuoteen 2030 Energiatehokkuusdirektiivistä (EED) saavutetun kompromissin mukaan EU:n jäsenmaille asetetaan yhteinen, ei-sitova vähintään 32,5 prosentin energian käytön tehostamistavoite vuonna 2030 verrattuna perusskenaarion kehitykseen. Jäsenvaltioille asetetaan 0,8 % vuosittainen energiankäytön tehostamisvelvoite kaudella Hallintomalli antaa työkalut EU:n energia- ja ilmastotavoitteen seurantaan EU:n hallintomalliasetuksella luodaan uutta menettelyä energia- ja ilmastopolitiikkaan jäsenvaltioiden ja komission välille. Komissio muun muassa seuraisi jäsenvaltioiden itse määrittelemien uusiutuvan energian tavoitteiden edistymistä. Jäsenvaltiot ovat sitoutuneet EU:n yhteisen uusiutuvan energian vuoden 2030 tavoitteen saavuttamiseen. Hallintomalliasetuksessa ne sitoutuvat edistämään uusiutuvaa energian kansallisella kehityspolulla. Jäsenmaiden tulee edistää itse määrittelemiään kansallisia uusiutuvan energian tavoitteita, joissa pysymistä komissio tulee seuraamaan. Kehitystä kuvataan prosenttiluvuilla, joiden mukaisesti uusiutuvan energian määrää tulee lisätä vuoden 2020 tasosta kohti vuodelle 2030 sovittua vähintään 32 prosentin tavoitetta. Vuonna 2022 tämä prosentti on 18, vuonna 2025 se on 43 ja vuonna 2027 tavoitteesta tulee olla saavutettu jo 65 prosenttia.

3 Energiatehokkuuden parantaminen on merkittävin yksittäinen keino ilmastonmuutoksen ehkäisemisessä! Ja mikä parasta Taloudellisesti kannattavaa Investoinnin sisäinen korko helposti >> 15 % Tuottaa oheishyötyjä Energiatehokkuuden parantamisen kokonaishyödyt ovat jopa 2,5-kertaiset energiakustannussäästöihin verrattuna!

4 Lähde: IEA

5 Yritysten kokemat energiatehokkuuden oheishyödyt Asiakastyytyväisyys ja -kokemus Vastuullisuus ja maine Kilpailukyky ja kilpailuasema Päästöjen väheneminen Vaikutus osakkeen arvoon Lupaehtojen täyttäminen Pakkotoimien välttäminen Jäähdytyskuormien pieneneminen Sähkön huippukuormien pieneneminen Laitteiden/prosessin ohjattavuus ja säädettävyys Tilatehokkuus ja rakennusten arvon kasvaminen Huolto- ja korjaustarpeen väheneminen Tuotantolaitteiden arvon säilyminen ja käyttöiän piteneminen Tuotannon tasalaatuisuus Tuotantokatkosten väheneminen Työturvallisuus Työskentelyolosuhteiden paraneminen Melun Väheneminen Oppiminen ja työn Järkeistyminen Työmotivaation ja yhteisöllisyyden kasvu

6 Työkalut ja tuet kuntien ja yritysten energiatehokkuustyön edistämiseen

7 The picture can't be displayed. ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET

8 Energiatehokkuussopimukset Suomen ensisijainen valinta EED toimeenpanossa Energiatehokkuussopimukset ovat Suomessa ensisijainen keino täyttää EU:n tiukat energiatehokkuusvelvoitteet Energiatehokkuusdirektiivi (2012/27/EU) (EED) Tavoitteena olla keskeisessä roolissa EED toimeenpanossa myös vuoden 2020 jälkeen Vapaaehtoiset sopimukset ovat vaihtoehto uudelle kansalliselle lainsäädännölle tai muille uusille pakkokeinoille Rakentuu hyvälle yhteistyölle valtion, toimialojen, yritysten ja kuntien välillä Kaikilla sama tavoite ja suunta Suomea sitovien energiatehokkuusvelvoitteiden toimeenpano onnistuu vapaaehtoisin keinoin vain, jos sopimustoiminta on: kattavaa ja täyttää asetetut tavoitteet energiankäytön tehostumisesta

9

10 Energiatehokkuussopimukset ELINKEINOELÄMÄN ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUS TEOLLISUUS Energiavaltainen teollisuus l Elintarviketeollisuus l Kemianteollisuus Teknologiateollisuus l Puutuoteteollisuus l Yleinen teollisuus ENERGIA-ALA Energiantuotanto Energiapalvelut PALVELUALA Kaupan ala l Matkailu- ja ravintolapalvelut l Autoala l Yleinen palveluala KIINTEISTÖALAN ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUS KUNTA-ALAN ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUS HÖYLÄ IV ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUS TOIMITILAKIINTEISTÖT VUOKRA- ASUNTOYHTEISÖT KAUPUNGIT & KUNNAT KUNTAYHTYMÄT LÄMMITYSPOLTTONESTEIDEN JAKELU Öljylämmityskiinteistöt

11 Energiatehokkuussopimukset HYÖDYT LIITTYJÄLLE Energiankäytön tehostuminen muuttuu hyödylliseksi toimintatavaksi Tarkoituksenmukainen energiankäyttö on vastuullista Turhien energiakulujen karsinta lisää kannattavuutta ja tulosta Mahdollisuus hyödyntää valtion energiatukea energiatehokkuustoimiin Toiminnan ilmastokuorma vähenee Rakentaa ja vahvistaa myönteistä julkisuuskuvaa Liittyy luontevaksi osaksi johtamisjärjestelmiä Joustavampi ja mielekkäämpi vaihtoehto uudelle kansalliselle lainsäädännölle tai muille uusille pakkokeinoille

12 Energiatehokkuussopimukset ESIMERKKI TAVOITTEEN ASETTAMINEN ELINKEINOELÄMÄ* KUNTA-ALA KIINTEISTÖALA Ohjeellinen energiansäästötavoite sopimuskaudelle Sopimukseen liitettävä liittyjän viimeisin normaalivuotta edustava energiankäyttö yhteensä MWh 2. Välitavoite vuodelle 2020 vähintään 4 % = 40 MWh 3. Kokonaistavoite vuodelle 2025 vähintään 7,5 % = 75 MWh Ohjeellinen energiansäästötavoite kaudelle Sopimukseen liitettävä liittyjän viimeisin normaalivuotta edustava energiankäyttö yhteensä MWh 2. Välitavoite vuodelle 2020 vähintään 7 % = 70 MWh 3. Kokonaistavoite vuodelle 2025 vähintään 10,5 % = 105 MWh Energiankäytön ei edellytetä tavoitevuosina 2020 ja 2025 olevan sopimukseen liitettyä lähtötilannetta alhaisempi Tavoitteen toteuttamista seurattaessa hyväksytään seurantajärjestelmään raportoidut valitulla tavoitteen asettamiskaudella toteutetut toimenpiteet, joiden energiansäästövaikutus on edelleen voimassa tarkasteluvuonna ja jotka koskevat tavoitteen laskennan perusteena olevaa energiankäyttöä yhteensä

13 Energiatehokkuussopimukset LIITTYJÄ SITOUTUU JATKUVAAN PARANTAMISEEN Tavoitteena on sisällyttää energiatehokkuuden jatkuva parantaminen osaksi käytössä olevia tai käyttöön otettavia johtamisjärjestelmiä tai toimintasuunnitelmia Tavoitteiden saavuttamiseksi liittyjä sitoutuu: Toiminnan organisointiin ja suunnitteluun Energiankäytön tehostamismahdollisuuksien selvittämiseen Kustannustehokkaiden energiankäytön tehostamistoimenpiteiden toteuttamiseen Energiatehokkuuden huomioon ottamiseen suunnittelussa ja hankinnoissa Henkilökunnan koulutukseen ja energiatehokkuusasioiden viestintään Vuosittaiseen raportointiin Liittyjä pyrkii myös uuden energiatehokkaan teknologian käyttöönottoon ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseen. Jokainen liittyjä toteuttaa toimia omista lähtökohdistaan ja sitoutuu tekemään parhaansa tavoitteen saavuttamiseksi. Työ edellyttää johdon sitoutumista, pitkän aikavälin päämäärien ja tavoitteiden asettamista sekä niiden systemaattista toteuttamista ja seurantaa

14

15 ENERGIAKATSELMUKSET

16

17 Motiva-mallin energiakatselmus Motivan mallin mukainen energiakatselmus on TEM:n ohjeiden mukaan toteutettu kokonaisvaltainen selvitys kohteen energian käytöstä ja kaikista kannattavista säästömahdollisuuksista sekä uusiutuvien energialähteiden käyttömahdollisuuksista Kunnat, mikro- ja pk-yritykset voivat saada tukea 40 % TEM/Motivan ohjeiden mukaisesti suoritettuun katselmukseen. Energiatehokkuussopimukseen liittyneiden tuki on 50 %. Energiakatselmukset toteutetaan Motivan myöntämän vastuuhenkilöpätevyyden hankkineiden henkilöiden valvonnassa yhteistyössä kohteen omien ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Motiva vastaa katselmoijien koulutuksesta, markkinoinnista, laadunvarmistuksesta sekä katselmustoiminnan kehitystyöstä

18 Kunnat, mikro- ja pk-yritykset voivat saada tukea 40 % TEM/Motivan ohjeiden mukaisesti suoritettuun energiakatselmukseen. Energiatehokkuussopimukseen liittyneiden tuki on 50 %.

19 Katselmusmalleja eri tarpeisiin Kiinteistön energiakatselmus yleisimmin käytetty katselmusmalli, joka soveltuu tavanomaisella tai vaativalla tekniikalla varustetulle palvelurakennukselle. Teollisuuden energia-analyysi keskittyy tehdaspalvelujärjestelmien ja kiinteistötekniikan lisäksi tuotantoprosessin energiatehokkuuden parantamiseen. Teollisuuden 2-vaiheinen energiakatselmus ja -analyysimalli Kehitetty erityisesti pk-teollisuudelle UUSI! MUUT MALLIT: Energiakatsastus Kiinteistön käyttöönottokatselmus Kiinteistön seurantakatselmus Teollisuuden energiakatselmus Prosessiteollisuuden energia-analyysi Voimalaitoksen energia-analyysi Kaukolämpökatselmus

20

21 Uusiutuvan energian kuntakatselmus Uusiutuvan energian kuntakatselmus selvittää, kuinka sitä on järkevintä ja kannattavinta lisätä kunnassa. Kannattavuutta mitataan investoinnin takaisinmaksuajalla. Kuntakatselmuksessa selvitetään myös eniten päästöjä vähentävät keinot, jolloin kunnassa voidaan valita päästövähennysten kannalta oikeasti vaikuttavat investointikohteet. Kuntakatselmuksessa käydään systemaattisesti läpi kohteet, joissa uusiutuvaan energiaan siirtyminen olisi mahdollista. Lisäksi investoinnit voidaan aikatauluttaa, koska investointeja ei pystytä toteuttamaan kerralla. Raportti antaa siis hyödyllistä tietoa kuntapäättäjille investointipäätösten arvioimiseen ja valmisteluun. UUSI!

22 ENERGIATUKI Mihin voi saada energiatukea?

23 Työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2019 talousarvioehdotus: lisäpanostuksia innovaatiorahoitukseen TEM Tiedote... Panostukset energiatukeen edesauttavat ilmastotyötä ja kestävää kehitystä Energiatukivaltuudeksi ehdotetaan 80 miljoonaa euroa, joka on 25 miljoonaa enemmän kuin kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa. Kasvu perustuu kansalliseen energia- ja ilmastostrategiaan. Lisäpanostukset energiatukeen ovat yksi elementti Suomen kansallisten ja EU:ssa asetettujen energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Panostukset myös edistävät Suomen kansallista Agenda 2030 toimeenpanoa, erityisesti hiilineutraali ja resurssiviisas Suomi - tavoitteen saavuttamista, toteaa asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

24 Mihin energiatukea myönnetään? Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin investointi- ja selvityshankkeisiin, jotka edistävät: 1) uusiutuvan energian tuotantoa tai käyttöä 2) energiansäästöä tai energian tuotannon tai käytön tehostamista 3) muutoin energiajärjestelmän muuttumista vähähiiliseksi. Tukea ei myönnetä hankkeille, jotka on käynnistetty ennen tukipäätöstä. Lisäksi tukea voidaan myöntää aikaisintaan rahoituspäätöspäivästä alkaen aiheutuviin kustannuksiin. Tuella on oltava merkittävä vaikutus hankkeen käynnistämiseen.

25 Kenelle energiatukea myönnetään? Energiatukea voivat saada: kaiken kokoiset yritykset, mukaan lukien ammatin- ja liikkeenharjoittajat sekä toiminimet yhteisöt, kuten kunnat, seurakunnat ja säätiöt

26 Tuet selvityshankkeisiin Energiatuen osuus hyväksyttävistä kustannuksista selvityshankkeeseen voi olla enintään: energiatehokkuussopimuksiin liittyvät kuntasektorin, mikroyritysten ja pk-yritysten energiakatselmukset 50 % muut energiakatselmukset, -analyysit ja selvityshankkeet 40 % Tukea ei myönnetä katselmuksiin suurille yrityksille. Suureksi yritykseksi määritellään yritys tai konserni, jonka työntekijämäärä on yli 250 tai liikevaihto on yli 50 M ja tase yli 43 M. Määrittelyssä otetaan huomioon Suomessa rekisteröidyn konsernin tai yrityksen sekä sen Suomessa tai ulkomailla omistamien yritysten yhteenlasketut työntekijät, liikevaihdot ja taseet.

27 Tuet energiansäästö- ja energiatehokkuusinvestointeihin 2018 Energiansäästöä ja energiatehokkuutta edistävät investoinnit Tavanomainen teknologia: 20 % energiatehokkuussopimuksiin liittyneille yrityksille ja yhteisöille. 25 % kun edellä olevassa käytetään ESCO-palvelua. 15 % muille kuin energiatehokkuussopimuksiin liittyneille yrityksille ja yhteisöille, kun käytetään ESCO-palvelua. HUOM! Uutta teknologiaa sisältäville hankkeille myönnetään tapauskohtaisesti korotettua tukea (20 40 %) myös energiatehokkuussopimusten ulkopuolisille yrityksille ja kunnille.

28 Tuki uusiutuvan energian investoinneille 2018 Tavanomainen teknologia: Lämpöpumppuhankkeet 15 %* Aurinkosähköhankkeet 25 % Biokaasuhankkeet % Lämpökeskushankkeet (puupolttoaineet) % Aurinkolämpöhankkeet 20 % Pienvesivoimahankkeet % Kaatopaikkakaasuhankkeet % Pientuulivoimahankkeet % * pois lukien jäte- ja hukkalämmön hyötykäyttöön liittyvät hankkeet, joihin sovelletaan energiansäästöön liittyviä tukiprosentteja.

29 Mitä ei tueta? Rajoitukset tai tukea ei myönnetä (valikoidusti esitettynä): Tukea ei myönnetä valaistukseen liittyviin tavanomaisen teknologian hankkeisiin Tukea ei myönnetä rakennusten eristykseen, kylmäkalusteiden ja -laitteiden oviin tai kansiin tai muihin vastaaviin ratkaisuihin Tuettavien hankkeiden investointikustannusten on oltava vähintään euroa Tukea ei myönnetä lämmöntuotantohankkeille, jos hankkeen seurauksena siirrytään kaukolämmöstä erilliseen lämmöntuotantoon Lämpökeskusten osalta vaaditaan vähintään 70 % uusiutuvan energian osuutta polttoainekäytöstä Tukea ei myönnetä uudisrakennuskohteissa tehtäviin hankkeisiin (pois lukien uusi teknologia ja aurinkosähköhankkeet). Energiavarastoihin liittyviä hankkeita tuetaan ainoastaan, jos samalla investoidaan uusiutuvan energian tuotantokapasiteettiin tai energiatehokkuutta parantaviin koneisiin ja laitteisiin. Energiavarastoon liittyvien kustannusten enimmäismäärä hankkeessa on 50 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Polttoaineen jakeluun liittyvien hankkeiden osalta tukea voidaan myöntää ainoastaan tuotantolaitoshankkeiden yhteydessä. Tukea voidaan myöntää korkeintaan yhdelle tuotantolaitoksen välittömässä läheisyydessä sijaitsevalle jakeluasemalle. ESCO-palveluiden osalta edellytyksenä on vähintään 70 %:n säästötakuu ja todennettavien säästöjen osuus kokonaissäästöistä todentamisjakson aikana on vähintään 60 % euromääräisesti laskettuna Tuulivoima-, biokaasu-, puupolttoaine-, aurinko- ja aaltovoimalahankkeita voidaan tukea ainoastaan, jos hanke ei täytä uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta (1396/2010) annetun lain 9-11 :ssä säädettyjä syöttötariffijärjestelmän hyväksymisen edellytyksiä tai 30 :ssä säädettyjä tarjouskilpailuun osallistumisen edellytyksiä tai 33 :n 1 momentin 6 kohdan a alakohdassa tarkoitettua vuosituotantovelvoitetta. Jos hanke kuitenkin sisältää uutta teknologiaa, voidaan sille tällä perusteella myöntää energiatukea.

30 Energiatuen hakeminen Energiatukea haetaan Business Finlandin sähköisen asiointipalvelun kautta. Etenkin kaikissa investointihankkeissa on suositeltavaa olla yhteydessä Business Finlandin energiatukitiimiin jo varhaisessa vaiheessa. HUOM! Tukea ei myönnetä hankkeille, jotka on käynnistetty ennen tukipäätöstä. Lisäksi tukea voidaan myöntää aikaisintaan rahoituspäätöspäivästä alkaen aiheutuviin kustannuksiin. Energiakatselmuksen aloittamiseksi katsotaan sitovan tilauksen tekeminen. Investointi katsotaan aloitetun, kun sitä koskeva lopullinen ja sitova investointipäätös tai laitetilaus on tehty tai rakentaminen on aloitettu.

31