merimies Merimies-Unioni vuotta Igen samarbetsförhandlingar på Birka s. 32 Luottamusmies huolissaan: Mikä on Siljan linja henkilöstöönsä? s.

Transkriptio

1 Suomen Merimies-Unioni SM-U ry merimies Finlands Sjömans-Union FS-U rf Luottamusmies huolissaan: Mikä on Siljan linja henkilöstöönsä? s. 5 Igen samarbetsförhandlingar på Birka s. 32 Merimies-Unioni 90 vuotta Korjausmies kuoli Gabriellalla s. 3 Superkatter utanför Silja s. 32

2 PÄÄKIRJOTUS Vanhoja brändejä ja uutta toivoa Siljan uuden omistajan Tallinkin johto aloitti maan median mukaan räväkästi hyljelaivaston johtamisen. Siljan tuotemerkki on muotoutunut monien vuosien saatossa tyylikkääksi, hienoksi, jopa kalliina pidetyksi, mutta sen brändi on ollut hyvä ja vedonnut asiakkaisiin. Yrityksen johto on koettu työntekijöiden taholta hillityksi, hieman hienostelevaksi ja osin etäiseksi. Kuullun kertomuksen mukaan Tallinkin johto uudisti kertaheitolla johdon linjan ja risteilytyylin. On tosin totta, että myös takavuosina risteilyt olivat riehakkaita, mutta ajan myötä ne ovat siistiytyneet huomattavasti. Asiakaspalvelijat ovat saaneet aina kuulla kaikenlaista, ja potkuja on jaettu asiakkaiden toimesta vähän väliä, mikäli asiat eivät ole menneet niin kuin asiakas on kuvitellut ja halunnut. Yrityksen johto on myös saattanut välillä vähän pomotella, mutta vastaavaa Tallinkin johdon esittämää showta ei ole aiemmilta vuosilta muistissani. Koska tapaus tapahtui ruotsalaisella aluksella, ei Merimies- Unioni voi ryhtyä neuvomaan, kuinka pitää tehdä. Selvää kuitenkin on, että asiakaspalvelijoiden koskemattomuus on aina turvattava ja sen on oltava ehdoton. Merimies-Unionin oma brändi on myös muodostunut pitkän ajan kuluessa, yhdeksänkymmenen vuoden aikana. Brändistä ollaan monta mieltä (riippuu siitä keneltä kysytään), mutta Merimies-Unioni kyllä tunnetaan aivan kuten Siljakin. Useimpien mielestä Unioni on tiukka jäsentensä edunvalvoja, joidenkin jäsenten mielestä taas liiankin lepsu. Merimies-Unioni on ollut kuitenkin tarkka tuotemerkistään. Aikanaan, sotien jälkeen, töpänneitä jäseniä saatettiin Merimies-Unionin häpäisemisestä jopa erottaa liiton jäsenyydestä. Siihen aikaan se tarkoitti, että samalla loppui myös seilaaminen. Nyttemmin on käynyt selville, että Siljan nimenä ei enää olekaan enää Silja, vaan uusi nimi on Tallink/Silja, ja se onkin ilmeisesti eri tuote. Säilyykö Siljan ja sen työntekijöiden vuosien työnä rakennettu hyvä brändi? Aika näyttää, ja toivotaan parasta. Kuluneena vuonna 2006 on merenkulussa tapahtunut jälleen monenlaista. Aluksia ja yhtiöitä on myyty sekä ulosliputuksia tehty. Syksyllä saimme onneksi maan hallituksen puolelta myönteistä tietoa Suomen merenkulkupolitiikasta. Hallitus on jo antanut esityksen matkustaja-aluksille maksettavan tuen muutoksesta. Tukea lisätään niin, että se kattaa kokonaisuudessaan erilaiset lakisääteiset työvoiman sivukustannukset. Laki vastaa tällöin Ruotsissa sovellettavaa nettopalkkausta. Laki tulee voimaan lähtien. Samalla hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta antoi lausuman, jonka mukaan Hallitus seuraa varustamojen verotuksessa erityisesti lähialueella tapahtuvaa kehitystä ja ryhtyy tilanteen vaatiessa toimenpiteisiin, joilla verotuksen osalta edellytykset varustamotoiminnan harjoittamiseen Suomen lipun alla turvataan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että seurataan mitä Ruotsissa tehdään tonnistoveron suhteen. Saatujen tietojen perusteella Ruotsissa tehdään päätöksiä tonnistoverosta aikaisintaan ensi maaliskuussa. Tämä tarkoittaa sitä, että toimet jäävät myös Suomessa uudelle hallitukselle. Tätä ennen käydään eduskuntavaalit, joten päätöksiä Suomen tonnistoverotuksesta joudutaan odottamaan tulevan hallituksen ohjelmaan asti. Joulun lähestyessä ja vuoden loppuessa haluan esittää kiitokseni kaikille jäsenille ja Merimies-Unionin henkilökunnalle kuluneesta vuodesta. Ensi vuosi tuo tullessaan paljon uutta, mikä meillä on jo tiedossa. Ensi keväänä järjestetään eduskuntavaalit, ja sen jälkeen alkaa uuden hallituksen muodostaminen sekä työehtosopimuskierros. Muutoksia tapahtunee myös Merimies-Unionin käytännön työssä. Niistä tarkemmin myöhemmin. Monelle merimiehelle joulu on arkista työtä, mutta toivon kaikille jäsenillemme ja heidän läheisillensä joulurauhaa sekä turvallista tulevaa vuotta. Pekka Teräväinen liittosihteeri Jäänmurtopalvelujen hankinnasta selvitys Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut selvitysmiehen arvioimaan, miten jäänmurtopalvelujen hankintamenettelyä voidaan tehostaa. Selvityksen tarkoituksena on löytää kansantalouden kannalta edullisin tapa jäänmurtopalvelujen hankkimiseksi. Selvitysmiehenä aloittaa Jukka Laaksovirta, joka aiemmin on toiminut Finnlinesin varatoimitusjohtajana. Hän tekee arvion nykyisestä hankintakäytännöstä ja sopimusrakenteen kehittämisestä. Tarkoituksena on muun muassa löytää keinoja, joilla saadaan irti hyöty jäänmurtopalvelujen avaamisesta kilpailulle. Laaksovirran selvitystyö ottaa kantaa muun muassa jäänmurtopalvelujen kilpailuttamisen ajankohtaan, sopimuksen kestoon sekä siihen, millaiset sopimukset kannustaisivat alan toimijoita tekemään investointeja lisäkapasiteettiin. Selvityksessä tarkastellaan myös sitä, miten suuri merkitys jäänmurtajien käyttöasteella on jäänmurron kokonaiskustannuksiin. Jäänmurtopalvelujen tilaaminen ja tuottaminen erotettiin toisistaan vuonna 2004, jolloin toteutettiin Merenkulkulaitoksen laaja uudistus. Uudistuksessa perustettiin Varustamoliikelaitos Finstaship, jonka yhdeksi tehtäväksi tuli jäänmurtopalvelujen tuottaminen. Merimiesten katselmointi siirtyy historiaan Merimiesten katselmoinnista aiotaan luopua ja työsopimusten sisältövaatimuksia tarkentaa ensi vuonna. Hallitus esittää muutoksia merimieslakiin sekä uutta lakia laivaväen luetteloinnista. Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on luopua muun lainsäädännön kehittymisen myötä vanhentuneeksi käyneistä merimieskatselmus- ja kurinvalvontajärjestelmästä. Merimieskatselmuslaki ehdotetaan kumottavaksi. Merimieskatselmus ei ole enää täyttänyt järjestelmälle asetettuja vaatimuksia. Katselmuksesta on aiheutunut varustamoille vuosittain euron kustannukset, jotka säästyvät, kun katselmusjärjestelmästä luovutaan. Merimiesten kurinpitolautakuntaa koskevat säännökset ovat olleet voimassa olevan perustuslain vastaisia. Kumottavien säädösten tilalle ehdotetaan säädettäväksi laki laivaväen luetteloinnista. Laissa säädettäisiin aluksen päällikön velvollisuudesta huolehtia laivaväkiluettelosta. Lisäksi laissa säädettäisiin laivanisännän velvollisuudesta tehdä palveluksessaan olevien merimiesten meripalveluaikoja koskevia ilmoituksia Merenkulkulaitoksen ylläpitämään merimiesluetteloon. Uudella luettelointilailla turvataan laivaväen palvelussuhteita koskevien rekisterien luotettavuus sekä varmistetaan laivaväen yksityisyyden suojan toteutuminen. Uuden lain tavoitteena on saattaa laivaväen luettelointia koskevat säännökset vastaamaan henkilötietolainsäädännön asettamia vaatimuksia. Myös merimieslakiin ehdotettavat muutokset liittyvät merimieskatselmusjärjestelmästä luopumiseen. Merimieslain työsopimuksen tekemistä koskevassa säännöksessä säädettäisiin kattavasti niistä asioista, joista työsopimuksessa on sovittava. Lisäksi säädettäisiin luottamusmiehen oikeudesta saada edustamiaan työntekijöitä koskevat tiedot vastaavista asioista. Työsopimuksen sisältöä koskevat säännökset siirrettäisiin asetuksesta lakiin. Lisäksi luottamusmiesten tiedonsaantioikeuksia ehdotetaan laajennettaviksi. Esitykset lähetettiin eduskuntakäsittelyyn lokakuussa. Ehdotettujen lakien on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2007 alussa. Myös katselmusmiesten tehtävät lakkautettaisiin vuoden 2007 alussa. 2

3 Birkalla taas yt-neuvottelut Birka Linen pääluottamusmies Kenneth Bondas joutui koviin yt-neuvotteluihin jo toisen kerran tänä vuonna. - Työntekijät ovat pettyneitä, sillä juuri vuoden alussa käytiin edelliset yt-neuvottelut. Kun Birka Princess myytiin, noin 150 ihmistä menetti työpaikkansa, sanoo Birka Linen pääluottamusmies Kenneth Bondas. Varustamo on kiristyneeseen kilpailutilanteeseen vedoten vaatinut 2,5 3 miljoonan euron säästöjä vuositasolla. Julkisuuteen annettujen tietojen mukaan säästöistä noin 60 prosenttia kohdistuisi maahenkilöstöön Maarianhaminassa ja Tukholmassa, loput 40 prosenttia koskisivat merihenkilöstöä. Birkan rahtipuolta Birka Cargoa säästöohjelma ei koske. Päin vastoin sinne tulee uusi alus Baltic Excellent, joka on entinen Norcliff. Merimies-Unioni on neuvotellut sopimuksen tähän laivaan, joka purjehtii Suomen lipun alla. Säästöt koskevat siis vasta pari vuotta liikenteessä ollutta luksusristeilijä Birka Paradisea. Säästöohjelman on tarkoitus astua voimaan ensi vuoden alussa. Kenneth Bondas on harmissaan varustamon joululahjasta uskollisille työntekijöilleen. Birka Linen alukset Paradise risteilee talviaikaan Tukholmasta Maarianhaminaan, ja alusta on Ruotsissa markkinoitu luksuksella. Näin ei kuitenkaan ole löytynyt riittävästi asiakaskuntaa, ja johdon virheet maksaa työntekijä. Uhattuina ovat ensisijaisesti hyttisiivoojien työpaikat, joita on vielä tällä hetkellä 58. Varustamo on suunnitellut 30 siivoojan irtisanomista, ja heidät on määrä korvata maasiivojilla Tukholmassa laivan ollessa satamassa kaksi tuntia. Maasiivoojien pitäisi siivota noin 700 hyttiä puolessatoista tunnissa, lakanoiden vaihto mukaan lukien. Kenneth Bondas on täysin tietoinen varustamon taloudellisesta tilanteesta, eikä hän yllättynyt säästövaatimuksista. Unionin peruslähtökohtana on, että viimeksi taloon tulleet lähtevät ensimmäisinä pois irtisanomistilanteissa. Mutta muitakin seikkoja on huomioitava, kuten esimerkiksi se, onko työntekijöillä alaikäisiä lapsia huollettavanaan. Birka Linen pääkonttori sijaitsee Maarianhaminassa Ahvenanmaalla. Varustamon hallussa on matkustajalaiva Birka Paradise sekä seuraavat rahtilaivat: Birka Carrier, Birka Exporter, Birka Express, Birka Shipper, Birka Trader, Birka Transporter ja uusin hankinta Baltic Excellent. AJP Konekorjausmies kuoli työtapaturmassa Vikingin Gabriellalla Konekorjausmies Esko Raula menehtyi työtapaturmassa Viking Linen Gabriellalla sattuneessa työtapaturmassa sunnuntaina 12. marraskuuta. Raumalla asunut Esko oli syntynyt Eskoa jäivät kaipaamaan avovaimo ja 13- ja 11-vuotiaat lapset. Punaisilla laivoilla Esko työskenteli parisenkymmentä vuotta, ennen Gabriellaa hän oli Rosellassa. Merimies-Unionin jäseneksi Esko liittyi vuonna Tapahtumien kulku Gabriella lähti sunnuntaina klo Helsingistä kohti Tukholmaa. Jonkin aikaa lähdön jälkeen konehuoneessa havaittiin, että pääkoneiden väliin tulee ylhäältä vettä. Alhaalta konehuoneesta lähti sähkömestari ylös korsteenikuiluun tarkastamaan vuodon syytä. Hän löysi konekorjausmiehen ahtaassa tilassa lyyhistyneenä kaiteen päältä. Konepäällikkö oli soittanut välittömästi päällikölle, että vauhtia tulee hiljentää, ja pelastusoperaatiot aloitettiin. Konekorjausmiestä kuilusta menivät pelastamaan sähkömestari Christian Holmberg ja järjestysmies Patrick Lindroos. Sairaanhoitaja oli myös hälytetty konehuoneeseen antamaan ensiapua. Ensiapu ei kuitenkaan tuottanut tulosta. Tapaturman uhri oli saanut päälleen kuumaa höyryä ja vettä. Ilmeisesti hän oli yrittänyt pakoon työkohteesta, joka oli korsteenikuilussa 8. kannella. Hänet löydettiin alemmalta tasolta. Työkohde, jossa konekorjausmies oli aiemmin päivällä aluksen ollessa satamassa myös työskennellyt, oli pakokaasukattilan höyryputken palje (pitkän höyryputken laajenemisvara, jossa on laipat pulttikiinnityksellä). Pakokaasukattilassa vesi lämmitetään erittäin kuumaksi höyryksi aluksen pääkoneiden kuumilla pakokaasuilla eli koneiden pakokaasujen lämpöä otetaan näin talteen. Työkohde on ahdas paikka, ja siinä mahtuu työskentelemään vain yksi henkilö. Konepäällikkö kertoi, että ohjeistus on, että siinä kohteessa ei saa tehdä työtä ajon aikana. Päiväkonemestari jakaa työt työpäivinä. Ilpo Minkkinen toimitsija Taso jolla korjausmies työskenteli. Valvomo 3

4 Tallinnan liikenteen Super Henkilöstölle on ilmoitettu, että mikään ei muutu. Epävarmuutta on silti ilmassa. Silja Line toi nopeat pika-alukset Tallinnan liikenteeseen suuren kohun saattelemana vuonna Vasta Siljan suomalaisten alusten tukilakkojen jälkeen Sea Containers -varustamon edustajat suostuivat sopimaan Merimies- Unionin kanssa myös virolaisen taloushenkilökunnan palkoista. Kun Tallink kesäkuussa osti Siljan, liikenteessä olleet Superseacat Three (SSC3) ja Four (SSC4) eivät kuuluneet kauppaan. Alukset jäivät vanhalle omistajalleen Sea Containersille, joka on nyt velkasaneerauksessa. Kansi- ja konemiehistö on pääosin suomalaista, myös suomalaisilla sopimuksilla työskenteleviä virolaisia on joukossa. Osa on Siljan vanhaa henkilökuntaa, joka SSC3: Joustavat systeemit Rune Pada Superseacat-kolmosen pursimiehellä Rune Padalla oli haastatteluhetkellä edessä työtovereiden järjestämät 50-vuotisjuhlat, joiden ainakin piti olla yllätys elokuun viimeisenä päivänä. Sankari itse suunnitteli juhlivansa työn merkeissä, sillä kahden viikon mittaisen vuorottelun työjakso osui merkkipäivälle. Olen ollut täällä alusta asti. Talvisin olen ollut pari kuukautta Silja Europalla, sillä olen Siljan vakituisia työntekijöitä. Meillä on joustavat systeemit, ja niitä voi vaihtaa tarvittaessa, Rune kiittelee. Merille vuonna 1974 Vaasan pohjoispuolella Mustasaaren saariston Köklotissa asuva Rune on aloittanut meriuransa Vaasan liikenteessä vuonna 1974, poissa laivahommista hän on ollut vain armeija-ajan. Yli kolmenkymmenen vuoden mittaiseen työntekoon mahtuu viisi, kuusi sairaslomaa, muuten on töitä paiskittu katkeamatta. Aloitin vanhan systeemin mukaan eli minun pitäisi päästä eläkkeelle 55-vuotiaana. Toivottavasti se pitää. Kesä on Runen mukaan ollut kiireinen, sillä niin matkustajia kuin autojakin on liikkunut Suomenlahden yli tiuhaan tahtiin. Hänestä tuntuu, että liikennemäärät kasvavat koko ajan. Henkilökunnalle on ilmoitettu, ettei mikään muutu, vaikka Siljan hylkeitä ei aluksen kyljessä enää näykään. Epäilyjä ja epävarmuutta työntekijöiden keskuudessa on silti havaittavissa. Ensi vuonna voi olla uudet tuulet, Rune hymähtää. Merimies-Unionin suhteen koko ikänsä merillä olleella konkarilla ei ole sen suurempia toivomuksia. Tähän asti kaikki on pelannut melko hyvin. Apua on saatu, kun sitä on tarvittu. Kaikenlaisesta työstä hyötyä Laivan takabaarissa odottavat janoisia asiakkaita aamukahdeksan lähdöllä Helsingistä Raimo Hiis ja Kadi Mesi. Raimo on ollut täällä töissä kolme ja Kadi kaksi vuotta. Kadi opiskelee psykologiaa Tallinnan yliopistossa. Mistä tahansa työstä on hyötyä alan opiskelussa, pääsiäisenä valmistuva nuori nainen sanoo. Kadi toivoo, että hän pääsisi valmistuttuaan henkilöstöhallintoon erikoistuneeseen yritykseen. Vaihtoehtona laivatyölle olisi ollut harjoittelu alan yrityksessä. Mutta täällä tienaa paremmin. Harjoittelusta ei saa Raimo Hiis ja Kadi Mesi SSC4:n työntekijät: Muutoksia varmaan tulee Seacontainers hoitaa nyt aluksia. On sanottu, että muutoksia ei tule ainakaan vielä. Mutta muutoksia on varmasti tulossa, yksi Superseacat-nelosen työntekijä pohtii. Ilmapiiri työntekijöiden kesken tuntuu hyvältä. Työt hoidetaan ammattitaidolla ja ystävällisesti, aivan kuten kolmoskissallakin. Tunnelma on kuitenkin odottava. Ammattikalastaja vaihtaa hommia Matruusi Mikko Heikkilä tuumaa, että kun ajot loppuvat, hän menee muualle töihin. Hän on neljättä vuottaan näillä aluksilla. Mikko on toiselta ammatiltaan kalastaja, sillä hän on valmistunut kalatalousoppilaitoksesta vuonna Mikko paiski töitä troolareilla vuodet Pohjois-Itämerellä, Selkämerellä ja Suomenlahdella. äasiassa silakkaa ja kilohailia. Kun kalastus ja saaliit alkoivat hiipua, Mikko meni Kotkaan merialan koulutukseen neljä vuotta sitten. Troolareihin verrattuna työskentely kissoilla on Mikon mielestä säännöllisempää. Täällä on säännölliset työajat. En ole onneksi ollut vielä työttömänä, 33-vuotias kansimies kertoo. Merimies-Unionin toimintaan Mikko sanoo olevansa tyytyväinen, sillä liitto on hoitanut asioita, kun laivalta on oltu yhteydessä. Nyt ajetaan jo syksyn aikataulujen mukaan, jolloin Mikko pääsee Helsingissä yöksi kotiin. Viihdyn laivalla ja vapaalla Myös matruusi Topi Hollanti on neljättä kautta töissä superkissoilla. 32-vuotias Topi kertoo asuneensa kolmekymmentä vuotta Helsingissä ja muuttaneensa sitten vaihtelun vuoksi Ouluun. Se on ihan mukava kaupunki ja kahden viikon vuorottelu sopii oikein hyvin. Tämä työ tuntuu päivä päivältä paremmalta ja viihdyn laivalla ja viihdyn vapaalla. Meidän huoliin on Unionissa paneuduttu ihan asiallisesti, Topi kiittelee. Huhtikuun alussa esikoisensa saanut Topi kertoo, että hän on tehnyt elämänsä aikana vaikka mitä töitä: päiväkodista rakennustyömaalle. Koulunsa Topi on käynyt Kotkassa. Perämiesopinnot ovat karvan verran kesken nyt Topi hakee niihin vauhtia työelämästä. Siljan vakiväkeä Bergöstä Vaasan seudulta kotoisin oleva pursimies David Nybacka kuuluu Siljan vakikalustoon. Kissoilla hän on ollut alusta alkaen eli kuudes vuosi on meneillään. Talvikaudeksi työtä on löytynyt Silja Europalta. Myös moottorimies Göran Lindström on Siljan vakituisia. Merelle hän lähti ensimmäisen kerran töihin vuonna 1967, laiva oli Lundqvistin ms Margareta. Maarianhaminasta kotoisin oleva Göran kertoo, että alus ajoi Itämerellä, Kanadaan ja vähän joka puolella. Olin kymmenisen vuotta merellä, jäälaivoissa enimmäkseen. Sitten aloitin matkustajalautoilla 76. Näihin on jo tottunut, sillä olen täällä kuudetta vuotta. Aluksi kyllä tuntui hämärältä, hotelliasumiset sun muut, Göran tuumaa. Sesonkityöntekijä Sähkömies Tuomas Sillanpää sanoo olevansa sesonkityöntekijä, sillä hän on vielä osittain koulussa. Urjalassa asuva 24- vuotias nuori mies opiskelee alaa Raumalla. Mä tykkään ihan olla täällä, työ on vaihtelevaa. Ei merellä rikastumaan pääse, mutta ne vapaat on ihan hyvät. Jatkosta ei vielä ole mitään tietoa, sanoo muun muassa Borella ja erilaisilla pikkupaateilla aikaisemmin puolikkaana työskennellyt Tuomas. 4

5 kissat pois Siljalta jatkaa aluksilla purjehduskauden loppuun. Cateringhenkilökunta on virolaista, ja heistä suuri osa on Suomen Merimies-Unionin jäseniä. Näitä isoiksi kissoiksi nimitettyjä laivoja on tarkoitus kohentaa talven aikana. Sea Containers Finland Oy:n toimitusjohtaja Ari-Pekka Soini on lehtihaastattelussa ilmoittanut, että kissojen palveluhenkilökunta on jatkossakin virolaista ja kansi- ja konehenkilökunta suomalaista. Laivat purjehtivat Soinin mukaan myös jatkossa Italian lipun alla. Alusten kotisatama on La Spezia, ja kippari on italialainen. Nämä haastattelut tehtiin jo elokuussa, mutta toimittajan sairastumisen vuoksi ne julkaistaan vasta joulukuun Merimies-lehdessä. Aino Juppala-Paasikallio juurikaan palkkaa. Sivutoiminen merimies Kansimies Miikka Forsberg on kissalla kolmatta kesäänsä, talvet hän on ajanut takseja ja veneitä. Raumalla opiskelleella Miikalla on konemestarin kirjat. Täällä olen ollut toukokuun alusta ja olen niin pitkälle kuin ajoa jatkuu. Miikka asuu Helsingissä ja on tyytyväinen, että saa asua kotona. Hän naurahtaa olevansa vain sivutoiminen merimies, sillä hän työskentelee myös maissa. Lähinnä olen ollut töissä pikkupaateissa Helsingin alueella. Välillä olen ollut työttömänäkin. Kaikissa pääkaupunkiseudun pienaluksissa on pari sataa merialan työpaikkaa, Miikka tietää. Opiskelija Pärnusta Myymälän kassassa istuva Kelli Kangzo on kolmatta kautta töissä näillä laivoilla. Ensimmäisenä vuonna hän työskenteli vain kesän, nyt hän on töissä myös kevään ja syksyn. Opiskelen hotelli- ja turismialaa Pärnussa. Tarkoitus on valmistua vuonna Olen aina ollut kiinnostunut alasta, viittä kieltä puhuva Kelli kertoo. Hänen isänsä on merimies ja tämä on suositellut alaa tyttärelleen. Kelli kertoo, että hän pitää tästä työstä. AJP Anneken Meerits ja Kärt Raimla Tukea Viron merimiesliitolle Miikan rinnalla työskentelee matruusi Timo Peltokangas. Hän toivoo, että Merimies- Unioni tukisi jollain tavoin Viron merimiesten ammattiliiton toimintaa. Virolaisille työntekijöille on usein vähän epäselvää, mistä ammattiyhdistystoiminnassa on kyse, Timo toteaa. Monilla virolaisilla ovat muistossa neukkuajat. Ay-toimintaa pidetään politiikkana, eikä mielletä, että kyse on työntekijöiden etujen ajamisesta ja palkka- ja työehtosopimusten tekemisestä ja niiden noudattamisen valvonnasta. Kelli Kangzo Göran Lindström ja Tuomas Sillanpää Työskentely helpottunut Kolmoskissan myymälässä työskentelevät Anneken Meerits ja Kärt Raimla. Kauppa käy heidän mukaansa hyvin, ja ennakkotilaukset ovat suosittuja. Kun asiakas tilaa haluamansa juomat ja muutkin tuotteet ja maksaa ne etukäteen, ostokset ovat noudettavissa Helsingin satamassa juuri ennen tulliin menoa. Nyt kun Suomi ja Viro ovat molemmat EU-maita, työskentely on helpottunut. Ei ole tullirajoituksia ja monet maat käyttävät euroja. Meillä on paljon ulkomaalaisia ryhmiä, tytöt kertovat. AJP Siljan pääluottamusmies Leif Drockila toivoo uuden johdon jatkavan avointa yhteydenpitoa henkilökunnan edustajien kanssa. Siljan pääluottamusmies huolissaan Muuttuuko henkilöstöpolitiikka Tallinkin aikana? Siljan avainkysymys on, että nykyisestä pätevästä henkilökunnasta pidetään kiinni. Siljan pääluottamusmies Leif Drockila on marraskuun alkupäivinä huolestunut mies. Siljan pitkäaikainen toimitusjohtaja, Tallinkin yrityskauppojen jälkeenkin firmaa johtanut Antti Pankakoski lähtee pois varustamosta. Hänen aikanaan suhteet Merimies-Unioniin ja pääluottamusmieheen ovat olleet asialliset, keskusteluyhteys on aina ollut kunnossa. Samaan aikaan media Suomessa ja Ruotsissa herkuttelee jutuilla Tallinkin johdon öykkäröinnistä Silja Symphonyllä 24. lokakuuta. Laiva purjehtii Ruotsin lipun alla, ja Ruotsin merimiesliitto on uhannut viedä asian oikeuteen, sillä julkisuudessa on väitetty erään Tallikin edustajan käyneen humalassa käsiksi baarimestariin. Ruotsalaiset sanovat, että Ruotsissa tällaista käytöstä työpaikoilla on viimeksi nähty 20- ja 30-luvuilla. Olimme normaalijuovuksissa, kommentoi Tallinkin johtoon kuuluva Siljan uusi toimitusjohtaja Keijo Mehtonen Ilta-Sanomissa. Mehtonen myöntää myös käsikähmän, joka aiheutui baarin sulkemisesta ja siitä, ettei pomoille suostuttu järjestämään erityiskohtelua. Lyöjästä on Mehtosen mukaan monta eri näkemystä. Keijo Mehtonen on ilmoittanut, että asia käsitellään yhtiön sisällä, ja että varustamo selvittää johtajiensa käytöksen. Merimies-Unionin puheenjohtaja Simo Zitting on saanut asiasta nimettömän kirjeen Silja Symphonylta. Zittingin mukaan asia ei kuulu Suomen Merimies- Unionille, koska Symphonyn henkilökunta kuuluu Ruotsin Seko-Sjöfolk-ammattiliittoon. Pätevä, hyvä henkilökunta Leif Drockila näkee Siljan avainkysymyksenä, että nykyisestä pätevästä, hyvästä henkilökunnasta pidetään kiinni ja että sitä on tulossa laivoille myös tulevaisuudessa. Siljan brändi on viime tutkimusten mukaan romahtanut, ja nykyjulkisuudessa tahraantunutta kuvaa on vaikea muuttaa pitkälläkään aikavälillä. Paha kello kuuluu aina kauas. Maissa työskentelevien toimihenkilöiden laajamittaiset irtisanomiset ytneuvottelujen jälkeen eivät kuvaa ainakaan kirkasta. Olen huolestunut siitä, muuttuuko johdon linja suhteessa ayliikkeeseen. Pankakosken kanssa luottamukselliset suhteet syntyivät heti, kun hän astui remmiin vuonna On sääli, jos suora keskusteluyhteys johdon kanssa ilman väliportaita ei jatku, vajaata tuhatta Siljalla työskentelevää suomalaista merimiestä edustava Drockila sanoo. Kesästä karmeita kokemuksia Pääluottamusmies kertoo, että henkilökunta otti tyynesti vastaan tiedon siitä, että Silja Line myytiin Tallinkille kesän alussa. Työntekijöitä pitkään vaivannut epätietoisuus päättyi. Kesäkausi oli kuitenkin työnteon kannalta aikaisempaa rankempi, koska henkilökunnan rekrytointi laivoille ei pelannut toivotulla tavalla. Drockilan mukaan taloudellinen tulos kesän osalta olisi ollut vielä parempi, jos toimintoja ei olisi usein täytynyt supistaa työntekijöiden puuttumisen vuoksi. Peräänkuulutan vastuunkantajaa. Menetimme monta hyvää vikaeeraajaa, kun laivoilla ei saanut rekrytoida väkeä. Näen Siljan menestymisen yhtenä suurimpana riskitekijänä sen, ettei laivoille saada hyvää henkilökuntaa, Leif Drockila varoittaa. AJP 5

6 Juhlien pääpöydässä istuivat Risto Elonen (vas.), Juhani Salmela, Esa Vilkuna, Lauri Lyly ja Simo Zitting. Valtiovallan kädenojennus pisti Zittingin juhlapuheen uusiksi Hienot uutiset yllättivät 90-vuotisjuhlat Yllättävä myötätuuli siivitti merenkulkijoiden merkkipäivää. Suomen Merimies-Unionin väki kokoontui keskellä raikkainta syksyä Pääpostin juhlahuoneistoon juhlistamaan liiton 90-vuotista taivalta. Merkkivuosi käännettiin rauhallisissa merkeissä, koska mihinkään suurempaan ilotulitukseen ei nähty järjestelyvaiheessa syytä. Merenkulusta on tullut sen verran paljon huonoja uutisia viime aikoina. Mutta juhlissa oli suu messingillä. Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma oli juuri lausunut oikein televisiossa, että merenkulun tukiaiset otetaan sittenkin vielä esiin uuteen tarkasteluun. Tällä pyritään siihen, että alituiset ulosliputusuutiset saataisiin vaimenemaan. Merimiesten sosiaalimaksut palautettaisiin sataprosenttisesti varustamoille ja kenties muutakin hyvää on tulossa. Tämä tieto oli siis tullut tuoreeltaan liiton hallituksen ja valtuuston kokoukseen ja heti perään juhlivalle unioniväelle. Ei ihme, että juhlatunnelma lämpeni. Tosin kaikki vakuuttivat toisilleen, että ei nuolaista ennen kuin tipahtaa. Töitä jatkossakin Näin se on merenkulussa kuin tuuliviirissä. Joskus tuulee tuolta, toisinaan juuri toisesta suunnasta. Juuri kun pelättiin pahinta, saimmekin valtiovallalta hyviä uutisia. Suomen lipun alla purjehditaan vielä tulevaisuudessakin, kertoi puheenjohtaja Simo Zitting puheessaan juhlakansalle. Tervetullut linjanmuutos oli aiheuttanut sen, että Zittingin valmiiksi kirjoitettu puhe oli heitetty paperinkeräykseen, ja hän puhui vapaasti sydämen kyllyydestä. Jatkamme työn merkeissä ja toivomme parasta. Ikuinen haaveemme on, että merenkulkijoilla on töitä jatkossakin ja heidän työpaikoistaan pidetään huolta, Zitting sanoi. Vieraita kuljetusliitoista Syntymäpäiväjuhlan kunniavieraina oli joukko SAK:n kuljetusalan ammattiliittojen nokkamiehiä ja muita arvovieraita. Paikalla olivat mm. Auto-ja kuljetusalan työntekijäliiton puheenjohtaja Timo Räty ja liittosihteeri Juhani Salmela, Veturimiesliiton puheenjohtaja Risto Elonen, Posti- ja logistiikka-alan unionin Esa Vilkuna, Suomen Konepäällystöliiton puheenjohtaja Leif Wikström ja SAK:n johtaja Lauri Lyly. Toivomme, että yhteistyö jatkuu hyvänä. Se on entistä tärkeämpää nyt, kun maailma muuttuu ja tilanteet muuttuvat. Myös yhteistyön muotojen on muututtava ja syvennyttävä, Zitting korosti puheessaan. Yhteinen lehti suunnitteilla Samaa sujuvaa yhteistyötä Simo Zitting toivoi merenkulkuliittojen kesken. Paikalla olleet Konepäällystöliiton ja Laivanpäällystöliiton edustajat olivat samaa mieltä. Merenkulkujärjestöjen on löydettävä yhä uusia yhteistyön muotoja. Yksi idea tähän suuntaan on yhteinen lehtihanke, jossa olisivat mukana SM-U, Laivanpäällystöliitto, Konepäällystöliitto ja Merimiespalvelu. Toivon että tällaisista hankkeista löytyy toiminnallemme jotain uutta ja hienoa, Zitting totesi. Pisteeksi iin päälle luovutettiin Erkki Ukkoselle SAK:n juhlamitali pitkästä ja monipuolisesta työstä merellä ja merenkulkijoiden hyväksi. Kaikki olivat samaa mieltä: mitali meni oikealle miehelle. Hilkka Kotkamaa Konepäällystöliitto satavuotias Päivä Unionin jälkeen juhli Suomen Konepäällystöliitto 100-vuotisjuhliaan. Siellä selvisi, millaisessa myllerryksessä konehuoneen tekniikka on ollut, kun laivat ovat siirtyneet aluksi tuulesta höyrykoneisiin, höyrykattiloista ensin hitaisiin ja sitten nopeisiin dieseleihin. Juhlassa olivat läsnä kaikki merialan ammattiliitot, varustamoliitot, varustamojen edustajat sekä Pohjoismaiden konepäällystöliittojen yhteistyöjärjestön edustaja. 6

7 AIMO MYRÄKKÄ Aimon perinteinen joulutarina Silja Linen pääluottamusmies Leif Drockila ja Birka Linen pääluottamusmies Kenneth Bondas skoolaavat 90-vuotiaalle ammattiliitolleen. Merimieskirkon pääsihteerin Sakari Lehmuskallion ottavat vastaan Pekka Teräväinen ja Simo Zitting. Merimieseläkekassan toimistopäällikkö Marina Paulaharju juttelee SMUry:n entisen puheenjohtajan Per-Erik Nelinin kanssa. Illan hehkein pari: Jatta Moilanen ja Tapio Nurminen. Jo taas joutuu joulu. Aimo on kirjoitellut perinteisiä joulusatuja nimenomaan semmoisia, kun ei niissä ole koskaan ole päätä eikä häntää ollut, eivätkä ne ole olleet edes tottakaan. Vaan jospa tulisi tästä totta. Hullumpiakin on tapahtunut. Hii-o-Hoi! Tuumaa Aimo. Voisikohan näin tapahtua? Tässä Aimo Myräkän joulukertomus: Suomen merenkulku oli mennyt kauan alaspäin. Oli liputettu laivoja muihin maihin ja annettu lähtöpasseja merimiehille sekä varustamojen työntekijöille. Olikohan Suomeen viittaava Finnlineskin muuttumassa GrillLines-yhtiöksi? Monia oli niitä purtiloita, joista olivat suomenkieliset merimiehet kaikonneet. Olipa jopa naapuri etelämpänä saanut kokea, kuinka jopa vielä halvempi, vielä eteläisempi merimies vei työpaikat alta. Suomalaisen kauppalaivaston kriisi oli totta. Mukavuuslippulaivat toivat maahan kahvia, reilun kaupan banaaneja sekä elektroniikkaa kaukaa merten takaa. Harva oli se laiva, jonka perässä siniristilippu enää liehui. Aluksia tuli Liberiasta, Kyprokselta, Panamalta ja Moldoviasta. Kaikista ei edes tiennyt, mistä ne olivat kotoisin. Kunto oli kyseenalainen, ja ruoste punasi monen pintaa. Palkkoja ei oltu maksettu aikoihin, ja kiinalaiset kokit tekivät messissä hiiripurilaisia. Isoja varustamoja oli myyty, paljon oli luvattu ja vähän pidetty. Joidenkin yritysten yllä leijui konkurssiuhka, joillain oli velkaa enemmän kuin tiesivätkään. Suomenlahti ja Itämeri kärsivät hapenpuutteesta. Jäänsärkijät oli myyty Islamabadiin. Merikin myrskysi tavallista useammin, ja nähtiinpä Rauman tienoilla kuuden lonkeron six-pack-tursaita sekä Vaasassa rantaan ajautui ryhävalas. Hii-o-hoi mikä tilanne! Suomen valtion päämiehet eivät olleet vieläkään havahtuneet tilanteen vakavuuteen vaan jaarittelivat edelleen siitä, pitäisikö antaa myydä nuuskaa Maarianhaminasta lähtevillä laivoilla vai ei. Ei katsottu olevan tarpeellista tukea valtion merenkulkua niin, että se olisi pysynyt hengissä. Tämä oli uskomatonta, sillä merenkulku on äärimmäisen tärkeää Suomelle. Silloin tapahtui Joulun Ihme! Suomen oma joulupukki Rovaniemellä oli täysin voimaton, mutta Pyhä Nikolaus, joka on merimiesten ja varkaiden (!?) suojeluspyhimys sekä esikuva joulupukille ulkonäkönsä vuoksi, havahtui. Jotain siis piti tehdä. Pyhä Nikolaus ryhtyi toimeen. Hän singahti taikavoimallaan Suomeen ja alkoi kuumeisen työn. hän oli vuokrannut Tattarisuolta erään konkurssiin menneen peltiseppäfirman kaarihallin, jossa ryhtyi valmistamaan erikoisia joulumerimakeisia! Valmiit karamellit hän laittoi pusseihin, joita tulikin melko monta. Näissä konvehdeissa oli vahva taika! Mutta niin piti ollakin, jos mieli jotain saada aikaiseksi. Saatuaan riittävän määrän namusia valmiiksi hän vei ne vaivihkaa tunnettujen poliitikkojen luo, ujuttaen niitä lahjakääröjen alle huomaamattomasti. Jopa tasavallan presidenttikin sai ihan erikoismakeisia! Jouluaattona sitten puuron jälkeen maisteltiin karamelleja, joiden alkuperää ei tiedetty, mutta joita kehuttiin hyviksi. Presidentti ja kaikki ministerit niitä söivät, paitsi yleisministeri Liisa Hyshys, joka antoi namit lapsilleen. Hii-o-Hoi! Jopa oli joulupäivänä outo olo kaikilla. Omantunnon ääni kaikui pääkopassa, tuli mietittyä, mitä oli luvattu, ja mitä ei oltu pidetty. Monen ministerin aivoissa vilahteli kauheita tulevaisuudennäkyviä siitä, miten Suomen käy ilman merenkulkua. Kaikki erikoismerimakeisia syöneet saivat samoja oireita, ja yleisministerin poikakin tunnontuskissaan kertoi äidilleen vieneensä salaa tämän lompakosta kympin setelin. Kovimmat tuntemukset sai itse Presidentti. Hän oli saanut ekstravahvoja makeisia. Kansakunnan johtajat olivat kauhuissaan. Jotain oli tehtävä, ennen kuin oli liian myöhäistä. Presidentti kutsuikin eduskunnan sekä ministerit kokoon heti uudenvuoden jälkeen, jota ei oltu tunnontuskissa muistettu juhlia ensinkään. Kansakunnan edustajat revittiin töihin kesken talvilomaa poikkeuspäätöksellä, ja istunto alkoi. Nopeudella, joka vastasi Suomen ennätystä, runnottiin läpi laki, jossa kaikki tukipaketit päätettiin laittaa käytäntöön heti. Suomi eväsi satamiinsa pääsyn mukavuuslippulaivoilta, ja erilaisia veroja sekä tulleja määrättiin vierasperäisille aluksille. Suomalaisten laivojen miehistöt kaksinkertaistettiin turvallisuussyistä, ja hallitus sääti lain, jossa ajettiin läpi EU:sta välittämättä tax-free-myynnin jatkuminen, joka ylsi jopa Helsingin Kauppatorilta lähteviin risteilymoottoriveneisiin, mikäli ne kävivät kääntymässä Harmajan toisella puolella. Suomen merenkulku suorastaan pamahti uuteen nousuun, ja aiemmin irtisanottuja merihenkilöitä palkattiin jälleen töihin, mutta suuremmalla palkalla kuin ennen. Jopa Suomenlahtikin tyyntyi kesken pahimman talvimyrskyn ikään kuin kunnioittaakseen tätä uutta tilannetta. Kun kaikki oli ohi, havahtuivat ministerit ja muut, koska karamellien vaikutus oli lakannut. He olivat hieman ihmeissään siitä, mitä oli tultu tehtyä, mutta koska kaikki olikin mennyt ihan hyvin, he onnittelivat itseään tehdystä hyvästä työstä. Joku pohti vielä viikkoja jälkeenpäin, että miksiköhän tämä kaikki meni juuri näin, ja miksei sitä tehty jo kauan sitten. Mutta yhtä kaikki. Suomen merenkulku oli taas siinä, missä sen pitikin. Kaikki olivat onnellisia. Joskus paljon, paljon myöhemmin saattaa joku pohtia, että kukahan ne erikoisen hyvät makeiset oikein lähetti? Vaan onko sillä väliä joulun ihme oli tapahtunut. Varoitus: Tämä ei ole välttämättä totta Sanoo jouluterveisin Aimo Myräkkä 7

8 Unionin yhdeksän vuosikymmentä Suomen Merimies- Unionin matka 2000-luvulle on kulkenut usein myrskyisillä vesillä. Merimiesten ammattiliitolle ei ole lainkaan väheksyttävä saavutus ehtiä 90 vuoden ikään. Ammatillisen järjestäytymisen käynnistyessä laivatyöntekijät eivät esiintyneet soihdunkantajina. Tämä johtui pitkälti siitä, että avoin työstä kieltäytyminen saatettiin vielä 1800-luvulla monissa kauppalaivastoissa tulkita kapinaksi, josta rangaistiin ruoskimalla tai jopa hirttämällä. Karkaaminen oli olennaisesti helpompi vaikkei suinkaan vaaraton keino tavoitella parempia työehtoja. Monet suomalaiset teollisuusliitot täyttävät tänä vuonna jo sata vuotta, ja ensi vuonna tulee kuluneeksi vuosisata maamme ammattiliittojen ensimmäisen keskusjärjestön perustamisesta. Huomattavasti vähemmän aikaa on vierähtänyt siitä, kun ammattiyhdistysliike sai tunnustetun eturyhmän aseman Suomessa. Lukuisat tutkijat ja veteraanit nimeävät sellaisen vakiintumisen virstanpylvääksi maaliskuussa 1968 solmitun ensimmäisen Liinamaa-sopimuksen. Siitä alkaneella tulopolitiikan kaudella sovittiin työnantajien, palkansaajien ja julkisen vallan kesken suurista talous- ja yhteiskuntapoliittisista ratkaisuista. Sosiaalietuja palkankorotusten sijaan Ammattiliittojen odotettiin tinkivän talouden vakauttamiseksi palkankorotusvaatimuksistaan, kun palkansaajille taattiin hyvitykseksi entistä parempia sosiaalisia etuja. Suomen Merimies-Unioni ilmoitti kyllä tukevansa vakauttamista mutta ei liittynyt Liinamaan sopimukseen. Unioni ei katsonut tarvitsevansa uudenlaista tunnustusta asemalleen eikä Liinamaan sopimukseen kuulunutta sosiaalipakettia, sillä liitto oli jo hankkinut omin avuin vastaavat edut jäsenilleen. Merimies-Unioni ei ole Suomen ammattiliitoista vanhin, se ei ole koskaan ollut niistä suurin, mutta tuolloin sitä voitiin perustellusti luonnehtia niistä vahvimmaksi. Merimies-Unionin poikkeuksellinen menestys perustui menetelmiin, joita kutsun vällärismiksi. Liiton pitkäaikainen puheenjohtaja Niilo Välläri oli nuorena miehenä oleskellut Yhdysvalloissa ja tutustunut siellä syndikalismiksi nimettyyn ammattiyhdistysliikkeen suuntaukseen. Tällä perustein Välläriä usein nimiteltiin syndikalistiksi, kun itse asiassa tahdottiin vain sanoa, että hän oli niin työnantajien kuin valtiovallankin näkökulmasta harmillisen menestyksekäs ammattiyhdistysjohtaja. Vällärin varsinainen Amerikan-tuliainen oli kuitenkin se tietämys, jonka hän oli hankkinut sikäläisten ammattikuntaliittojen edunvalvontakeinoista. Talous haltuun vallankumouksella Timo Soukola Syndikalismin mukaan palkkatyöläisten pitää muodostamiensa ammattiliittojen avulla ensin toteuttaa sosialistinen vallankumous ja sen jälkeen johtaa taloutta. Syndikalistiseen liikkeeseen kelpaavat kaikki palkkatyöläiset ammattitaitoon katsomatta. Ammattikuntaliitot taas ottavat jäsenyyteensä vain ammattityöntekijöitä, joille pyritään hankkimaan mahdollisimman hyvät olot markkinatalouden vallitessa. Työehtosopimukset ja suljetun työpaikan järjestelmä on havaittu tehokkaiksi välineiksi ammattitaitoisten työläisten etuja valvottaessa. Syndikalistit puolestaan eivät hyväksy sellaisia keinoja, koska he epäilevät niiden latistavan liikkeen taistelutahdon ja asettavan jäsenet eriarvoiseen asemaan. Suomen Merimies-Unioni asetti vielä 1930-luvulla päämääräkseen kapitalismin kumoamisen. Tosin tällaista sanottiin enää joissakin juhlapuheissa. Jatkosodan jälkeen Suomessa koettiin jyrkkä poliittinen käänne, jonka ansiosta ammattiyhdistysliike sai aiempia paljon laajemmat toimintaedellytykset. Ulkomaanliikenteen merimiehille avautui poikkeuksellisen suotuisa tilanne, koska merenkulku piti ehdottomasti saada käyntiin. Välläri käytti tilaisuuden hyväksi ja hankki Unionin jäsenille ensin yksinoikeuden ulkomaanliikenteen laivapaikkoihin, sitten vapautuksen palkkasäännöstelystä ja monia muita tärkeitä etuja. Sosialismin kaipuu hiipui Kun voitiin edetä askel kerrallaan, ei enää tarvittu suurta päämäärää. Sosialismin kaipuu katosi Unionin johdon liturgisistakin lausunnoista. Välläri halusi ja osasi varjella Suomen kauppamerenkulun kannattavuutta. Hän tavoitteli ammattitaitoisille laivatyöntekijöille mahdollisimman edullisia oloja 8

9 kapitalistisessa yhteiskunnassa ja taloudellisesti menestyvien varustamojen palveluksessa. Merimiesten olojen kohentamisen maksumieheksi joutuikin usein valtio eikä työnantaja. Vällärin johtama liitto harjoitti erittäin epäsolidaarista palkkapolitiikkaa. Merimies-Unioni ei piitannut siitä, millainen ansiokehitys oli järjestäytymättömillä työntekijöillä tai muiden ammattiliittojen jäsenillä. Unioni ajoi ennen kaikkea merenkulun vakinaisten ja ammattitaitoisten työntekijöiden, siis alan työläisaristokratian, etuja ja niitä sitten erinomaisen tarmokkaasti. Vällärismi oli taitavasti Suomen oloihin sovellettua trade unionismia, ammattitaitoisten työntekijöiden kylmäveristä, joskus jopa häikäilemätöntä edunvalvontaa. Niilo Vällärin kuoltua Merimies-Unioni jatkoi suuren johtajansa linjalla, joka vei voittoihin aina 1980-luvun alkuun saakka. Vällärismi menestyi työn ja pääoman etujen tasapainottamiseen pyrkivässä sekataloudessa. Markkinavoimien taltuttamiseksi pääoma pidettiin kahlittuna, mikä tarkoitti merenkulussa suomalaisten omistamien laivojen sitomista Suomen rekisteriin. Markkinavoimat tarttuivat ruoriin Länsi-Euroopassa toisen maailmansodan jälkeen yleisesti ja menestyksekkäästi sovellettu sekatalous ei 1970-luvulla enää tuottanut entisiä tuloksia. Keynesiläisestä talouspolitiikasta siirryttiin monissa maissa monetarismiin, johon kuului luottamus vapaiden markkinoiden itsekorjautuvuuteen. Rahoitusjärjestelmän säännöstely purettiin Suomessakin 1980-luvulla. Merenkulku oli Suomessa ensimmäisiä aloja, joilla palkansaajat tulivat tuntemaan vapautettujen markkinavoimien mahdin. Ulosliputusten käynnistyttyä suomalaisia merimiehiä uhkasi joutuminen korvatuksi halpatyövoimalla, jonka käyttöä heidän liittonsa oli kaikin keinoin yrittänyt vastustaa vuosikymmenien ajan. Suomen Merimies-Unioni on viimeksi kuluneen neljännesvuosisadan ajan käynyt puolustustaistelua kansainvälisten pääoman- ja työvoimansiirtojen vapautta hyödyntävää kauppamerenkulun uutta järjestystä vastaan. Unioni ei ole selviytynyt tappioitta, mutta liitto on säilyttänyt toimintakykynsä ja huomattava osa sen jäsenistä työpaikkansa. Timo Soukola Kirjoitus on tiivistelmä Suomen Merimies-Unionin 90-vuotisjuhlassa pidetystä esitelmästä. Per-Erik Nelin muistelee aikaansa SMU:ssa Vuorottelu teki merimiehistä täysivaltaisia kansalaisia Unionin entinen puheenjohtaja päätyi ammattiyhdistystehtäviin muusikkouran kautta. Per-Erik Nelin lähti merille luvun alussa oman alansa keikkamuusikoksi. Hänen ensimmäinen laivansa oli höyryalus Bore, joka kulki Turusta Tukholmaan. Myöhemmin muusikon työt veivät Nelinin väljemmille vesille Siljan palvelukseen. Siihen aikaan ei ollut vuorotteluvapaasysteemiä, joten työssä oltiin 26 päivää, ja vapaata oli neljä päivää. Helsingin ja Tukholman välillä oli osalla laivahenkilökunnasta mahdollisuus jopa viettää päivisin aikaa maissa. Nelinille erityisen mieluisa oli Silja Finlandian reitti Helsingistä Travemündeen, koska siinä matkanteko oli sekä matkustajille että laivaväelle leppoisampaa. Musiikki vei ay-liikkeeseen Per-Erik Nelinille on ammattiyhdistystoiminta ollut aina lähellä sydäntä. Nuorena muusikkona hän tajusi monien muiden muusikoiden tavoin, että ilman työehtosopimuksia ja liiton tukea muusikot olivat agenttien armoilla. Minimipalkkaa ei ollut eikä työajoista minkäänlaista säätelyä. Nuoret muusikot oivalsivat tilanteen ja he päättivät lähteä kysymään apua SAK:sta. Mukana olivat mm. Byysingin veljekset sekä Jussi Raittinen ja muutama muu muusikko. SAK:ssa heidät otti vastaan Niilo Hämäläinen ja SAK:n lakimies Paavo J. Paavola. Päätettiin, että ravintolamuusikot menevät Hotelli- ja ravintolahenkilökunnan liittoon, laivamuusikot Merimies-Unioniin ja muut Tekeriin. Nämä muodostivat siellä omat muusikko-osastonsa. Näiden lisäksi muusikot tekivät yhteistyötä yli liittorajojen. EU ja lama toivat murroksen Muusikon työ oli pitkän päälle rasittavaa, joten Per Erik Nelin ei kieltäytynyt kun Lasse Heinonen SMU:sta pyysi vuonna 1979 häntä toimitsijaksi ensin Ouluun ja sittemmin Helsinkiin. Pääkonttorilla Martti Karlsson siirtyi Mepan toiminnanjohtajaksi, ja Nelin valittiin hänen tilalleen koulutus- ja järjestösihteeriksi. Vuodesta 1984 työt jatkuivat liittosihteerin tittelillä 8 vuotta, kunnes vuonna 1992 Per Erik Nelin valittiin Merimies-Unionin puheenjohtajaksi. Sekin pesti kesti 8 vuotta. Tullessani Merimies-Unioniin töihin alkoi merenkulkijoiden elämässä suuri murros. Sen aiheutti päätös, jolla heille ryhdyttiin hankkimaan uutta palkkajärjes- Unionin 90-vuotisjuhlilla Per-Erik Nelin muisteli uraansa merenkulun parissa muusikkona, ay-aktiivina, koulutussihteerinä, liittosihteerinä ja puheenjohtajana. telmää ja sen myötä vuorottelujärjestelmää. Merimiehistä tuli kuin keitä tahansa ihmisiä, joilla oli mahdollisuus osallistua esimerkiksi yhteiskunnallisiin asioihin, Nelin muistelee. Yksi yhteen -vuorottelu mahdollisti osallistumisen Voi sanoa, että vasta 80-luvun alussa, Anttilan aikaan, oli merenkulkijoillekin mahdollista osallistua yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Palkkauudistus aiheutti aikoinaan kinaa jäsenistön keskuudessa, mutta 1/1-vuorottelusysteemi on osoittautunut onnistuneeksi. Sitä ennen merellä tehtiin pitkiä työrupeamia eikä säännöllisiä vapaita ollut. Se tarkoitti että merimiehet olivat aika lailla irti yhteiskunnasta ja politiikasta. Koska asioita ei voinut seurata säännöllisesti, ne eivät myöskään kiinnostaneet heitä, Nelin kertoo. Kansainvälisyys itsestäänselvyys Nelinin puheenjohtajuuskauteen osui monia merenkulkijoitakin syvästi koskettavia asioita. Päällimmäisenä tulee mieleen Suomen liittyminen EU:hun ja maata koetellut talouslama. Suomalaiset merenkulkijat pääsivät EU:n piiriin jo ennen maan liittymistä yhteisöön Euroopan ammattiliittojen yhteisjärjestön jäsenenä. Jo sitä ennen oli merimiesten ay-toiminta ollut varsin kansainvälistä. Edellinen liittosihteeri Robert Herdin istui pitkään YK:n merenkulkujärjestön IMOn tehtävässä, jota Nelin jatkoi hänen jälkeensä. Turvallisuusmääräykset on jo vuosikymmenet määritelty IMOssa, koska turvallisuusrakenteiden on oltava mahdollisimman yhtenäiset kaikilla maailman merillä. Euroopan edustaja maailmalla Suomi on ollut jo pitkään aktiivinen maailmanlaajuisessa ay-kattojärjestössä ITF:ssä. Järjestön hallituksessa ja työvaliokunnassa Per-Erik Nelin oli ensimmäinen suomalaisjäsen. Perinteisen tavan mukaan työvaliokunnassa on jäsen kustakin maanosasta. Näin Nelin sai edustaa koko Eurooppaa. ITF: n pääkonttori on Lontoossa. Pidän ITF-aikaani varsin antoisana. Sain nähdä järjestön toimintaa ja päätöksien syntyä sisältä päin. Silloin keskusteltiin vilkkaasti miehistön ja päällystön suhteellisesta palkkaosuudesta sekä mukavuuslippuasioista. Miehistön palkkoja pohdimme epävirallisessa työryhmässä, jossa oli mukana jäsenet Australiasta, Uudesta-Seelannista, USA: sta Tanskasta, Suomesta ja Englannista. Sain tänä aikana ystäviä ympäri maailmaa ja kokoukset pidettiin vuorotelleen kunkin jäsenen kotimaassa. Yhteistyössä voimaa Per-Erik Nelin kuuluu merenkulun ammattiliittojen yhteistyön lämpimiin kannattajiin. On selvää, että yhteistyö on tärkeää. Työehtosopimuksia hoidettiin tuolloin pitkälti kimpassa. Yhdessä istuttiin myös liikenneministeriön merenkulun neuvottelukannassa sekä merimiesasian neuvottelukunnassa. Myös IMOssa olemme yhdessä sopineet, kuka hoitaa mitäkin alakomiteaa. Konepäällystöliitto hoiti palotorjuntapuolta, Laivanpäällystöliitto vastasi navigointijärjestelmistä ja Unioni keskittyi koulutus- ja pätevyyskysymyksiin. Merenkulun tukiaiset jäljessä Suomea kohdannut lama koetteli maan taloutta, myös merenkulkua, Nelin kertaa. Pääomien yhtäkkinen vapauttaminen vaikutti vähitellen merenkulkuelinkeinoon. Ongelmat iskivät pahasti oikeastaan vasta kun jäin eläkkeelle 2000-luvulla, mutta ulosliputusaallon juuret ovat jo 90-luvulla. EU:ssa sovittiin merenkulun tukiaisista. Jotkut maat ottivat heti tuet käyttöön maksimaalisesti. Suomi ei tehnyt niin, koska meillä katsottiin ettei elinkeinoelämää pitäisi tukea valtion varoin. Se tarkoitti, että Suomen lippu tuli kalliiksi suhteessa muihin maihin. Per-Erik Nelin jäi virallisesti eläkkeelle Viimeisinä aikoina hän oli lähinnä ITF:n hallituksen ja työvaliokunnan jäsenien tehtävissä. Hilkka Kotkamaa 9

10 Helsingin Hakaniemessä, Paasitornin perinteikäs ravintola tarjosi juhlavat puitteet osaston synttärivieraille. Etelä-Suomen osastolle ojennettiin peräti 11 SAK:n kunniamerkkiä. 20-vuotias Etelä-Suomen osasto juhli ja puhui asiaa Merimies-Unionin Etelä-Suomen osasto juhli rennoissa tunnelmissa 20-vuotista olemassaoloaan Helsingissä. Toiminnan arjestakin oli puhetta, vaikka oli juhlan aika. Juhlamieleen antoi hienot puitteet Paasitornin perinteikäs ravintola. Tunnelman takasivat juhlavieraiden lahjat, juhlapuhe, osaston aktiivien saamat kunnianosoitukset, oivalliset tarjoilut ja lopun riemut takasivat Martti Metsäkedon tanssiorkesteri. Juhlavieraiden vastaanottajia olivat Etelä-Suomen osaston puheenjohtaja Helena Nikkinen ja Silja Linen erityistyösuojeluvaltuutettu Markku Knuutinen. He ovat olleet Etelä-Suomen osaston kärkikaksikko pitkään. Nikkinen on ollut puheenjohtajana 14 vuotta ja Knuutinen sihteerinä 12 vuotta. Kiire tullut laivoihin Markku Knuutinen on ollut alalla 31 vuotta ja huomannut työelämän muutoksen. Useimmat tämän hetken työsuojeluongelmat liittyvät lisääntyneeseen kiireeseen. Työtä tehdään kiihtyvällä vauhdilla, ja samalla ihmiset ikääntyvät. Muuten laivat työpaikkoina koetaan hyviksi ja työ mieluisaksi. Knuutisen mukaan työnteon vauhti johtuu pääasiassa siitä, että työtehtävät matkustajalaivoilla ovat monipuolistuneet. Teemme töitä uivissa hotelleissa. Ennen teimme kahvilaa ja voileipäpöytää, nyt meillä on alacartea ja suuri määrä muuta tarjontaa. Työmäärä on lisääntynyt myös siksi että matkustajia on enemmän. Luottamustoimien etu ja anti on se, että saa asioita hoidettua ja näkee työnsä tulokset. Käden taitajista suuri pula Muuten Markku Knuutinen kehuu työpaikkaansa ja osaston toimintaa. Ihmissuhteet sujuvat hyvin työkavereiden ja esimiesten suhteen. Ongelmat hoidetaan nopeasti eikä niitä kerätä kokouksiin. Knuutinen toivoisi, että jatkossa laivojen määräaikaisia työsuhteita ruvettaisiin vakinaistamaan. Tähän asti paikat on täytetty niillä henkilöillä, jotka ovat menettäneet työnsä varustamon muiden laivojen ulosliputusten takia. Vakinaistamisen avulla voisimme nuorentaa laivojen henkilöstöä. Nykyään keski-ikä on 50 vuotta. Varsinkin käyttömiehistöstä on tulossa suuri pula, koska väki jää muutaman vuoden sisällä joukolla eläkkeelle. Jos nyt nuori ryhtyy meriammattiin, hänellä on valoisa tulevaisuus. Työtä riittää ja erityisesti kädentaitoja tarvitaan. Jo nyt on pulaa esimerkiksi kone- ja kansikorjausmiehistä. Kenties meidän tulisi jalkautua kouluihin ja kertoa meriammateista ja niiden hyvästä tulevaisuudesta, Knuutinen selittää. Perustajajäsen Nurminen jäämässä eläkkeelle Tapio Nurminen on ollut jäänmurtajien pääluottamusmies vuodesta Hän on nähnyt Merenkulkulaitoksen alaisuudessa olleiden vuosien ajan, joka nyt tuntuu kovin tasaiselta. Muutos on tapahtunut liikelaitos Finstashipin tultua jäänmurtajien isännäksi kolme vuotta sitten. Olemme eläneet ylimenokautta ja uskon, että taloudelliset paineet ovat melkoisessa kasvussa. Tapio Nurminen muistelee, kun hänet valittiin Etelä-Suomen osaston perustavassa kokouksessa osaston ensimmäiseksi sihteeriksi. Aika on ollut antoisaa. Pieni haikeus äänessä Nurminen kertoo jättävänsä niin työnsä kuin luottamustehtävänsä, kun hän siirtyy vuoden vaihteessa eläkkeelle. Luottamustehtäväni jätän hyvällä mielellä, koska olen löytänyt töilleni seuraajat. Haasteet odottavat jäänmurtajia Nurminen on työskennellyt rinta rinnan jäänmurtajien pääluottamusmiehenä häntä seuraavan Rauno Mukan kanssa vuoden verran. Olemme saaneet käydä läpi kaiken perusteellisesti. Olisi todella tylsää jättää tehtävät jollekin ja sanoa, että näkemiin, tuossa ovat avaimet ja tietokone. Mukka on toiminut monitoimimurtaja Nordican laivaluottamusmiehenä 1998:sta asti. Nyt hän on ollut Nurmisen pätevässä opissa. Olen oppinut paljon viime vuosinen myllerryksessä. Tiedän, että luottamustehtäväni on uusien haasteiden edessä. Edessä on paljon töitä ja opiskeltavaa. Rauno Mukka oli aluksi epäileväinen pääluottamusmiehen pestistä, mutta hän uskoo kasvavansa tehtävään. Sekä työkaverit että työnantaja ovat tukeneet häntä päätöksessä. Tehtävän myötä hän siirtyy jm Urhoon. Nurminen on luvannut pitää puhelimen auki, Mukka sanoo luottavaisena. Merimies-Unionin Etelä-Suomen osaston 20-vuotisena toiminta-aikana sillä on ollut kolme puheenjohtajaa: Raimo Kettu, Unto Hakanen ja Helena Nikkinen. Hilkka Kotkamaa teksti ja kuvat Markku Knuutinen on Etelä-Suomen osaston sihteeri ja Silja Linen erityistyösuojeluvaltuutettu. Hän lupaa merenkulkuammatin valinneille valoisaa tulevaisuutta. Jäänmurtajien pääluottamusmies Nurminen Tapio on jäämässä eläkkeelle ja jättämässä tehtäviään seuraajalleen Rauno Mukalle. Kumpikin suhtautuu vaihtoon luottavaisin mielin. 10

11 Silja Serenade nostaa hyökkäystään kohti Translandian maalia Jalkapallon mestaruuskisat: Silja Serenade jatkoi voittokulkuaan Laivajoukkeiden jalkapallon Suomen-mestaruuksista taisteltiin syyskuun alussa Salossa. Kahdeksan joukkuetta saapui taistelemaan mestaruudesta kauniissa syysauringossa. Mestaruuden vei taas Silja Serenade. MEPAn järjestämän turnauksen pelit pelattiin Salon urheilukeskuksessa, jonka tekonurmi tarjosikin pelaajille loistavat olosuhteet, kun lämpötilakin oli yli 20 astetta. Kahdesta alkulohkosta menivät välieriin Isabella, Global Freighter, Silja Serenade ja Amorella. Runsasmaalisemman välierän käänsi lopulta edukseen Global Freighter, vaikka Isabella johtikin peliä jo 2-1. Rakkaiden vihollisten, Amorellan ja Serenaden, kohtaamisissa ei ollut vuosiin kovin montaa maalia nähty, eikä tässäkään ottelussa poikettu kaavasta. Tiukan matsin vei Serenade rankkarimaalilla 1-0. Pronssipelissä Viking Linen sisäisen mestaruuden ja samalla SM-pronssin vei Isabella selvin 4-1 numeroin. Mestaruuden vei taas kerran Silja Serenade, joka kukisti loppuottelussa koko turnauksen vähillä miehillä pelanneen ja jo hieman väsyneen Global Freighterin. Pelien jälkeen MEPA tarjosi saunan ja maittavat sapuskat läheisellä golf-klubilla. Mukavan turnauksen aikana nähtiin taas paljon entisiä työkavereita ja vanhoja tuttuja. Se näytteleekin näissä turnauksissa lähes yhtä suurta roolia kuin urheilullinen puoli- ainakin joillekkin. Laivajoukkueiden Jalkapalloturnaus Salo Lohko A Amorella - Silja Europa 6-0 Amorella - Global Freighter 1-1 Amorella - Roslagen 3-0 Roslagen - Silja Europa 3-0 Roslagen - Global Freighter 0-6 Silja Europa - Global Freighter 0-7 Lohko B Silja Serenade - Mariella 6-0 Silja Serenade - Translandia 5-1 Silja Serenade - Isabella 0-0 Mariella - Translandia 2-1 Mariella - Isabella 0-4 Isabella - Translandia 2-0 Välierät: Isabella - Global Freighter 2-4 Silja Serenade - Amorella 1-0 Sijoitusottelut: Silja Europa - Translandia 5-6 Mariella - Roslagen 1-2 Pronssipeli: Isabella - Amorella 4-1 Finaali: Silja Serenade - Global Freighter 5-1 Tsempparit: Global Freighter - Pasi Andersson Silja Serenade - Tomi Rämä Isabella - Kim Lindström Amorella - Minna Kesäläinen Mariella - Jalo Syrjälä Roslagen - Regina Bondesson Translandia - Marko Komeri Silja Europa - Mika Myllärinen Loppusijoitukset: 1. Silja Serenade 2. Global Freighter 3. Isabella 4. Amorella 5. Mariella 6. Roslagen 7. Translandia 8. Silja Europa MAAILMAN MERILTÄ Maailman vaarallisin satama Bangladeshin pääsatamasta Chittagongista on tullut maailman vaarallisin satama, rikoksista meriliikenteessä raportoiva IMB päättelee. Vajaassa kymmenessä kuukaudessa Chittagongin edustalla rosvot ovat hyökänneet 41 alukselle. Hyökkääjät ovat saalistaneet ankkurissa olleiden laivojen tavaraa. Chittagongin satamassa vierailee vuosittain noin rahtialusta. IMB:n mukaan maailman mitassa merirosvojen hyökkäysten määrä on laskenut. Trendi johtuu tehostetusta valvonnasta muun muassa Malakansalmessa ja Somalian rannikon läheisyydessä. Myös Bangladesh on lisännyt joukkojaan merirosvojen torjunnassa, mutta Bangladeshin rannikkovartioston huono varustetaso on pitänyt työn tulokset vaatimattomina. IMB rekisteröi tammi-syyskuussa yhteensä 174 merirosvousiskua, mikä merkitsi vuodessa lähes viidenneksen laskua. Hyökkäyksissä sai surmansa 6 henkilöä, 20 miehistön jäsentä kidnapattiin ja 163 henkilöä pidettiin panttivankina. IMB ylläpitää merirosvoiskujen maailmankarttaa osoitteessa Kiinasta tukea ILO:n linjalle Kiinassa merkittävä osa varustamoista pitää hyvänä Kansainvälisen työjärjestön ILO:n merimiesten oikeuksien sopimusta. Tuoreen selvityksen mukaan 71 prosenttia alusten omistajien yhdistyksen jäsenistä uskoo, että sopimus auttaa henkilökunnan värväämisessä merenkulun tehtäviin. Sen ehtona kuitenkin on, että sopimus johtaa merimiesten työolojen ja hyvinvoinnin paranemiseen. Viidennes kiinalaisomistajista arvioi, että ILO:n sopimuksen ansiosta merimiesten laatutaso nousee huomattavasti. Vähäisempää myönteistä kehitystä pitää todennäköisenä kolme neljäsosaa kiinalaisista alusten omistajista. Lähes kaikki omistajat korostavat, että ILO:n sopimus asettaa lisää velvollisuuksia myös merimiehille, jotka on sen vuoksi perehdytettävä tarkoin sopimuksen sisältämiin uutuuksiin. ILO:n uusi merimiesten oikeuksien sopimus tulee voimaan sen jälkeen, kun sen on ratifioinut 30 ILO:n jäsenvaltiota, jotka edustavat vähintään 33 prosenttia maailman kauppalaivaston tonnistosta. EU yhtenäistäisi matkustajien vakuutusturvan Euroopan komissio pyrkii yhtenäistämään varustamoille pakollisen matkustajien vakuutusturvan. Hanke koskee sekä merireittejä että sisävesiliikennettä. Vakuutusturvaksi suunnitellaan noin euroa matkustajaa kohti. Äskettäin EU-puheenjohtajamaan Suomen vetämässä kokouksessa kuitenkin ilmeni, että jäsenmaiden käsitykset ovat yhä kaukana toisistaan. Erimielisyydet koskevat muun muassa terrori-iskuihin sovellettavia määräyksiä ja sisävesiliikenteeseen sovellettavien siirtymäaikojen pituutta. Myös EU:n aiemmat yritykset yhtenäistää laivaliikenteen matkustajien vakuutusturvaa ovat edenneet tahmeasti. Niin sanotun Ateenan sopimuksen on ratifioinut vain viisi jäsenmaata. Esikuvana laivaliikenteen matkustajien vakuutusturvan yhtenäistämishankkeessa on lentoliikenteessä toteutettu järjestely. Merimieshengen mukainen kättely pelin jälkeen. Mallia näyttävät Isabella ja Amorella Kimmo Kallunki on vuoden 2006 merimiesurheilija Oheisen jutun kirjoittanut Kimmo Kallunki on valittu vuoden 2006 merimiesurheilijaksi. Merimiespalvelutoimisto Mepa valitsee joka vuosi luovutettavan kiertopalkinnon saajan. Kimmo Kallunki työskentelee tarjoilijana Viking Linen Amorellalla. Hän on useiden vuosien ajan osallistunut Mepan järjestämiin yksilö- ja joukkuelajien kilpailuihin. Kimmo on toiminut pelaavana valmentajana ja joukkueenjohtajana Amorellan jalkapallo-, jääkiekko- ja salibandyjoukkueissa sekä aktivoinut merenkulkijoita kaikkeen liikuntaan. Toimimalla yhteistyössä eri tahojen kanssa Kimmo on luonut edellytyksiä laivayhteisön harraste- ja urheilutoiminnalle, mikä on ollut tärkeä työssä hyvinvointia lisäävä tekijä. Merimies-lehti onnittelee lämpimästi vakituisesti lehteä avustavaa Kimmoa. Fesco rynnii Venäjän konttiliikenteessä Venäjän konttiliikenteen johtava yritys Fesco aikoo lähivuosina investoida satoja miljoonia euroja asemansa vahvistamiseen Venäjän markkinoilla. Suunnitelmaan sisältyy eteneminen laiva-juna-kuljetuksissa ja konttien tehokkaan ovelta-ovelletoimitusverkoston luominen. Tänä vuonna Fesco on käyttänyt 500 miljoonaa euroa hankintoihin konttiterminaaleissa ja rautateillä. Venäjän satamien kautta kuljetetaan noin kaksi miljoonaa konttia vuodessa. Määrän ennustetaan moninkertaistuvan vuoteen 2010 mennessä. Fescon tavoitteena on hallita puolet Venäjän satamien konttiliikenteestä. Koonnut Juhani Artto 11

12 Työhyvinvoinnin parantaminen merkitsee parhaimmillaan laaja-alaista työolojen ja yksilön hyvinvoinnin edistämistä. Työhyvinvoinnin portaista askeleet hyvään arkeen Ihmisen perustarpeet muistettava myös työelämässä Ihmisen hyvinvoinnin perustarpeiden tulisi täyttyä sekä työssä että vapaaajalla. Miksi ihmiset työelämässä kärsivät stressistä, tuki- ja liikuntaelinsairauksista sekä altistuvat tapaturmille eivätkä pysty kehittymään ja luomaan uutta? Vastaus voi hyvinkin löytyä ihmisen perustarpeisiin liittyvistä puutteista, arvioi Työturvallisuuskeskuksen palvelualojen asiamies Päivi Rauramo. Työ voi Rauramon mukaan parhaimmillaan olla keskeinen hyvinvoinnin ja innostuksen lähde, mutta pahimmillaan se kuluttaa loppuun ihmisen voimavarat ja terveyden. Oleellista on, missä määrin työ vastaa ihmisen edellytyksiä ja taipumuksia. Voiko ihminen toteuttaa itseään ja perimmäisiä pyrkimyksiään työssään? Onko työ itse kullekin sopivasti kuormittavaa ja haasteellista? Onko työ turvallista ja terveellistä, entä elintavat, Rauramo pohtii. Ei siis ole aivan yhdentekevää, millä mielellä työtä teemme, miten meitä työpaikalla kohdellaan, kuinka työ meitä kuormittaa ja millaisia kehittymismahdollisuuksia työ tarjoaa. Työ, työympäristö ja ihmissuhteet työssä ovat oleellinen osa kokonaisvaltaista hyvinvointia. Toisaalta myös vapaa-aika elintapoineen ja ihmissuhteineen vaikuttaa työssä jaksamiseen. Valitettavan monella työpaikalla kuitenkin voidaan huonosti. Onhan melkoinen paradoksi, että samalla, kun Suomi on noussut maailman huipulle kilpailukyvyssä ja koulutuksen tasossa, psyykelääkkeiden käyttö on moninkertaistunut ja alkoholin, huumeiden ja lääkkeiden väärinkäyttö sekä niihin liittyvät ongelmat yleistyneet. Pidetäänkö jaksamista yllä keinotekoisesti?, Rauramo ihmetteli. Mielenterveysongelmat sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat edelleen yleisimmät työkyvyttömyyden ja sairauspoissaolojen syyt, mutta Suomessa sattuu myös valitettavan paljon tapaturmia, kaikkiaan noin miljoona vuosittain. 80 prosenttia niistä on vapaa-ajan tapaturmia, jotka aiheuttavat enemmän poissaoloja ja kustannuksia työpaikoilla kuin varsinaiset työtapaturmat. Tiedetään, että stressi, unihäiriöt ja väsymys altistavat tapaturmille, joten jaksamisongelmat heijastuvat myös fyysiseen turvallisuuteen, Rauramo sanoo. Muutos turvallisesti hallintaan Työhyvinvoinnin edistäminen on parhaimmillaan laaja-alaista työn, työolojen, työyhteisön ja yksilön työkyvyn ja hyvinvoinnin edistämistä sekä muutoksen turvallista hallintaa. Se edellyttää asenteiden, arvojen, tietojen ja taitojen uudistamista ja kehittämistä, Rauramo sanoo. Henkilöstön hyvinvoinnin on todettu olevan myönteisesti yhteydessä myös organisaatioiden taloudelliseen menestymiseen. Muuttuvassa yhteiskunnassa ja työelämässä on hyvä muistaa, että ihminen itsessään psykofysiologisena olentona muuttuu varsin hitaasti. Perustarpeet pysyvät ennallaan. Siksi onkin hyvä arvioida, miten nykytyöelämässä ihmisen hyvinvoinnin perusedellytykset toteutuvat, Rauramo mietti. Yksilön hyvinvoinnin edellytyksenä on, että nämä tarpeet tyydyttyvät työssä ja elämässä. Myönteiset vaikutukset heijastuvat koko organisaatioon. Rauramon esittelemä Työhyvinvoinnin portaat -työhyvinvointimalli on käytännönläheinen väline työhyvinvoinnin kokonaisvaltaiseen, kestävään kehittämiseen. Se perustuu Abraham Maslowin tarvehierarkiateoriaan, jonka muodostavat ihmisen perustarpeet sekä turvallisuuden, yhteenkuuluvuuden, arvostuksen ja itsensä toteuttamisen tarpeet. Työhyvinvointi on arkipäivän toimintaa Päämääränä on organisaation kehittäminen niin, että työhyvinvointi nähdään työpaikalla osana jokapäiväistä toimintaa ja johtamista. Työhyvinvoinnin tuloksellinen edistäminen edellyttää työpaikan eri tahojen aitoa luovaa yhteistyötä ja työkulttuuria, joka perustuu luottamukseen työntekijän ja työnantajan välillä. Työpaikan henkilöstö muodostuu ainutlaatuisista yksilöistä, joiden ammattitaito, osaaminen ja luovuus pääsevät täyteen kukoistukseensa ainoastaan hyvässä, erilaisuutta arvostavassa yhteisössä, Rauramo painottaa. Työhyvinvoinnin portaat -työhyvinvointimallin on kehittänyt Päivi Rauramo yhteistyössä Kuopion yliopiston professorin Veikko Louhevaaran kanssa. Mallissa edetään psyko-fysiologisten perustarpeiden pohjalta kohti turvallisuuden tarvetta, liittymisen tarvetta, arvostuksen tarvetta ja itsensä toteuttamisen tarvetta. LAKINURKKA Puolisoiden eurot jonoon ja puoliksi? Aviopuolisoiden varallisuus jaetaan osituksessa puoliksi, ellei ole säädettyä perustetta poiketa puolittamisen periaatteesta. Ennen avioliittoa ja avioliiton aikana puolisot voivat sopia avioehtosopimuksella, ettei osa tai kaikki toisen tai kummankaan puolison omaisuutta ole jaon piirissä. Jos avioehtosopimus on jäänyt tekemättä, kohtuuton ositus voidaan välttää yhteisymmärryksen ansiosta sopimalla tai osituksen sovittelun avulla. Myös harkitsematon avioehto voi johtaa kohtuuttomaan lopputulokseen tai puolisoiden olosuhteet ovat voineet muuttua ajan kuluessa. Avioliittolaki mahdollistaa poikkeamisen avioliittolain mukaisesta puolisoiden omaisuuden puolittamisperiaatteesta tilanteissa, jolloin normaalien ositussäännösten soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen. Esimerkiksi silloin, kun avioliitto kestää lyhyen aikaa ja vähemmän omistava puoliso saisi osituksessa perusteetonta taloudellista etua, enemmän omistava puoliso voi vaatia sovittelua. Jos puolestaan avioliitto on kestänyt kauan ja toinen puoliso ei saisi avioehtosopimuksen mukaan omaisuutta, hän voi vaatia sovittelua. Puolisoilla yhteinen talous Pääsääntö on edelleen se, että avio-oikeus oikeuttaa saamaan tasinkoa toiselta puolisolta niin, että puolittamisperiaate toteutuu. Mikäli toinen puolisoista vaatii sovittelua, se mahdollistaa puolisoiden taloudellisen toiminnan arvioimisen avioliiton aikana. Avioliittolain mukaan puolisot muodostavat yhteisen talouden eli elättävät perhettään kykynsä mukaan. Yhteiselämän loppuessa varallisuus jaetaan puoliksi, jollei muuta ole sovittu tai kyetä näyttämään puolisoiden erilainen panostus talouteen. Sovitteluvaatimus esitetään pesänjakajalle ja sitä voidaan vaatia myös osituksen moitekanteella tuomioistuimessa. Avioliiton aikana sovitteluvaatimusta ei voi esittää. Jos toinen puolisoista kokee, että hänen kohdallaan ositus johtaisi kohtuuttomuuteen, on syytä kääntyä asianajajan puoleen ja pyytää pesänjakajan määräämistä. Sovittelu on mahdollinen myös puolison kuoleman ja avioeron jälkeisessä osituksessa. Tosin lesken oikeus olla luovuttamatta tasinkoa ensiksi kuolleen puolison perillisille ja lesken perintöoikeus rajoittavat niiden tapausten määrää, joissa osituksen sovittelu voi tulla kyseeseen. Kuolleen puolison perillisten hyväksi sovittelu voi tapahtua vain silloin, kun eloonjäänyt puoliso saisi osituksessa perusteettomasti taloudellista etua. Tuloerot ei peruste sovittelulle Osituksen sovitteluvaatimuksia tehdään usein pitkänkin avioliiton purkauduttua. Oikeuskäytäntöä on kertynyt runsaasti. Sovitteluvaatimus voi kohdistua tiettyyn omaisuuteen kuten perintönä ja lahjana saatuun varallisuuteen eli ns. marginaaliomaisuuteen. Yritysomaisuuteen kohdistuu usein sovitteluvaatimus. Perusteina ovat omaisuuden tulo osituksen piiriin avioliiton ulkopuolelta tai toinen puolisoista on yksin hankkinut omaisuuden kuten yritysvarallisuuden. Sovitteluvaatimus voidaan esittää myös arvomääräisenä. Perusteina sovitteluvaatimuksen hyväksymiseen ovat aina puolisoiden toiminta yhteisen talouden hyväksi ja soviteltavaksi vaadit- tavan omaisuuden laatu. Mikäli puolisoiden ansiotulot poikkeavat huomattavasti toisistaan, se ei ole peruste sovitteluvaatimuksen hyväksymiseen. Mikäli toinen puolisoista on laiminlyönyt osallistua perheen yhteisiin kustannuksiin, on syytä vaatia sovittelua. Outi Maunula asianajaja Asianajotoimisto Bützow Oy 12

13 Maallikosta ei enää tilintarkastajaksi Eduskunta on alkanut käsitellä uutta tilintarkastuslakia. Lakiesitys vapauttaisi pienemmät taloudelliset toimijat kuten pienet ammattiosasto kokonaan velvollisuudesta tehdä tilintarkastus, jollei niiden säännöissä toisin sanota. Tällä hetkellä kaikkien yhdistysten kuten ammattiosastojen säännöissä on maininta tilintarkastuksesta, koska yhdistyslaki on niin määrännyt. Sitäkin on tarkoitus muuttaa, mutta yhdistysten on itse muutettava sääntönsä. Tilintarkastajaksi ei myöskään enää kelpaisi kuka tahansa ammattiosaston jäsen, vaan ainoastaan tutkinnon suorittanut KHT- tai HTMtilintarkastaja. Nämä perivät melko korkeat palkkiot työstään. Työväen urheiluliiton TUL:n pääsihteeri Esko Ranto onkin vaatinut lakiesityksen korjaamista. Hänen mukaansa yhdistysrekisteri tukkeutuisi vuosikausiksi, jos niiden on pakko muuttaa sääntöjään. Yhdistyksiä on rekisterissä kaikkiaan Rannon mukaan monet pienet yhdistykset, kuten urheiluseurat, joutuisivat silti nykyesityksen mukaan valitsemaan kalliin ammattitilintarkastajan. Ne saavat usein julkisia avustuksia, joiden ehtona on tilintarkastuksen suorittaminen. Tällaiseen ei Rannon mielestä riitä yhdistysten rahat eikä tilintarkastajien määrä. Hänen mielestään yhdistyksille pitäisikin sallia maallikkotilintarkastajien käyttö. Ammattitilintarkastajan joutuisi lakiesityksen mukaan aina valitsemaan sellainen ammattiosasto, jonka talous ylittää kaksi asetetuista kolmesta ehdosta: taseen loppusumma on yli euroa, liikevaihto tai vastaava tuotto on yli euroa ja palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä. Eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtajan Jouko Skinnarin (sd)mukaan valiokunta käy tämänkin puolen asiasta läpi. Tarvittaessa hallituksen esitystä muutetaan, jos valiokunnan enemmistö yhdessä hallituksen kanssa päättää niin menetellä. Sitä varten eduskunta on olemassa. Eduskunnan on tarkoitus käsitellä lakiesitys vuoden loppuun mennessä. O hoi, uusi merikirja näkyvissä! Meriromaani Gibraltarin kiertäjät kertoo tarinan nuoresta messipojasta, merimiehistä ja vanhasta Nordströmin m/t Ingasta vuodelta Kirja on kappale suomalaista merenkulun historiaa, aikaa joka elää enää vain muistoissamme. Kirja on nidottu, A5 kokoinen ja se sisältää 174 sivua. Hinta 17,50 postikuluineen. Kirjaa voi tilata: Harri Hietala Tiilitie 4 D Oulu puh harri.hietala@harrylife.net kotisivu: 13

14 Vuoden 2007 luottamusmieskoulutus Suomen Merimies-Unioni SM-U ry järjestää luottamusmiehiksi valituille omaa luottamusmieskoulutusta. Kurssit on tarkoitettu kaikille luottamusmiestehtävissä oleville. Kursseille haetaan ammattiyhdistysliikkeen kurssihakemuslomakkeella. Lomakkeita saat luottamusmiehiltä tai Merimies- Unionin toimistoista. Lisätietoja kursseista ja muusta koulutuksesta antaa liittosihteeri Pekka Teräväinen. Finlands Sjömans- Union FS-U ordnar särskild förtroendemannautbildning åt de som valts till förtroendemän. Kurserna är till för alla som sysslar med förtroendemannauppgifter. Kursansökningen görs på fackföreningsrörelsens kursansökningsblankett. Ansökningsblanketter får du av förtroendemän eller från Sjömans- Unionen kontorer. Vidare uppgifter om förbundets utbildningsverksamhet ges av Pekka Teräväinen eller Henrik Lagerberg som ansvarar för den svenskspåriga utbildingen. Merimies-Unionin Luottamusmieskurssit vuonna 2007 Sjömans-Unionens Förtroendemannautbldning år 2007 Luottamusmiesten peruskurssi Luottamusmiesten täydennyskurssi Luottamusmiesten jatkokurssi 1. jakso Luottamusmiesten jatkokurssi 2. jakso Grundkurs för fötroendemän Luottamusmiesten täydennyskurssi Kompletteringskurs för förtroendemän Lomaliiton lomat vuodelle 2007 Suomen Merimies-Unioni SM-U RY on varannut haettavaksi Lomaliitolta lomia RAY:n tuella vuodelle 2007 Virkistysloma kaikenikäisille Kylpylä Hotelli Keurusselkä Liikuntaa sisältävä ja ulkona oman kunnon mukaan esim. allasjumppaa, kuntosaliopastusta ja metsävaellusta. Tehdään retki Keuruulle (erillismaksu). Omavastuu puolihoidolla 155 /aikuinen, 30 /lapsi 6-14 v Hakuaika päättyy Loma lapsiperheille Kylpylä Hotelli Keurusselkä Lomalla leikitään ja pelataan yhdessä koko perhe, etsitään aarretta, valokuvasuunnistetaan ja askarrellaan. Lapsille on myös omaa ohjelmaa. Hyvä uimaranta lapsille. Omavastuu puolihoidolla 170 /aikuinen, 30 /lapsi 6-14v Hakuaika päättyy Liikunta/Terveet elämäntavat Loma Hotelli Ylläs Saaga Lomalla liikutaan yhdessä ulkona tunturissa, jumpataan altaassa, osallistutaan kuntosaliohjaukseen, pelataan ja osallistutaan tietoiskuun. Omavastuu puolihoidolla 110 /aikuinen, 30 /lapsi 6-14v Hakuaika päättyy Lisätietoja ja hakukaavakkeista saa Suomen Merimies-Unionin Helsingin toimistolta, Arja Merikalliolta p tai arja.merikallio@smury.fi. (Hakukaavakkeet palautetaan Arja Merikalliolle SMU:n Helsingin toimistoon os. PL 249, Helsinki) Työolot kuntoon Afrikan kukkaviljelmillä Suomalainen ammattiyhdistysliike ryhtyy tukemaan työolojen kohentamista afrikkalaisilla kukkaviljelmillä. Loppuvuodesta käynnistyvän koulutushankkeen koordinaattorina on ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASK. Kuudessa Afrikan maassa toteutettava ohjelma kouluttaa kukkaplantaasien työntekijöitä ja ay-aktiiveja työympäristön ja työolojen valvontaan, kemikaalien käyttöön ja niiltä suojautumiseen sekä palkkaus- ja sopimuskysymysten hoitamiseen. SASKin aiemmin teettämän selvityksen mukaan vientiin tuottavilla kehitysmaiden kukkatiloilla rikotaan edelleen yleisesti työntekijöitten perusoikeuksia sekä minimipalkka- ja työsuojelumääräyksiä. Leikkokukkien viljely lähinnä Euroopan markkinoille lisääntyy Afrikan maissa nopeasti. Se työllistää jo satojatuhansia työntekijöitä, etupäässä nuoria naisia, ja tuottaa köyhille maille kipeästi kaivattuja vientituloja. Niiden hintana ovat lisääntyvät ympäristöriskit ja sosiaaliset ongelmat, joihin pyritään puuttumaan tehostetulla valvonnalla ja sertifioinneilla. Afrikan plantaaseilla kasvaneita kukkia tuodaan myös Suomeen. Suomalaisten tukeman koulutusohjelman on määrä käynnistyä kuluvan vuoden lopulla Tansaniassa. Se kattaa jatkossa myös Etiopiassa, Keniassa, Ugandassa, Sambiassa, Zimbabwessa ja Etelä-Afrikassa toimivia kukkaplantaaseja. Myöhemmin hanketta on määrä laajentaa Etelä-Amerikkaan Ecuadoriin, josta tuodaan Suomeen mm. ylioppilasruusuja. Kukkahankkeen kustannukset katetaan ulkoministeriön kehitysyhteistyötuella sekä mukana olevien suomalaisten liittojen omalla panoksella. Väylävirastojen yhdistäminen kypsä selvitettäväksi Kansliapäällikkö Harri Pursiainen esittää, että väylävirastojen yhdistämistä alettaisiin selvittää. Uuteen virastoon yhdistettäisiin Tiehallinto, Merenkulkulaitos ja Ratahallintokeskus. Pursiainen ei pidä uuden viraston perustamista kuitenkaan ongelmattomana. Varsinkin Merenkulkulaitoksella on tehtäviä, joita muilla ei ole ja jotka eivät uuteen väylävirastoon sovi. Tämä kysymys on ratkaistava ennen yhdistämisselvityksen aloittamista. Ehdoksi uuden väyläviraston perustamiselle Pursiainen asettaa sen, että uudistuksen kriittiset kysymykset ratkaistaan onnistuneesti. Kaikkien väylämuotojen vaatiman erikoisosaamisen tulee säilyä myös uudessa virastossa. Eri liikennemuotojen turvallisuustehtävät on organisoitava niin, ettei liikenteen turvallisuus kärsi. Lisäksi viraston yhteiskunnallinen ohjaus on varmistettava. Merenkulkulaitoksen tehtävät poikkeavat muista nykyisistä virastoista. Ennen selvityksen käynnistämistä liikenne- ja viestintäministeriön tulee linjata kantansa siihen, eriytetäänkö laitoksen väylätuotanto uuteen liikelaitokseen. Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen katsoo, että Merenkulkulaitoksen toimintamalli on ehdottomasti ratkaistava ennen jatkotoimia. Arvio Merenkulkulaitoksen sisäisen tuotannon uudelleenjärjestelyistä valmistuu Huovisen mukaan huhtikuussa Huovinen pitää tärkeänä, että nykyisten virastojen henkilöstölle varataan tilaisuus osallistua uuden väyläviraston perustamisen selvittämiseen. 14

15 Genève-koulu ay-liikkeen henkilökunnalle ja aktiiveille Pohjoismainen Genève-koulu järjestetään jälleen YK:n työjärjestön ILOn konferenssin aikana kesäkuussa Koulussa opiskellaan pohjoismaisen ay-väen kanssa työelämän kansainvälistymistä. Genève-koulussa on kolme vaihetta. ILO-teemoihin perehdytään esikurssilla Ruotsissa Opiskeluun valmistaudutaan etäopiskelujaksolla työn ohessa huhti- ja toukokuun aikana. Pääkurssi järjestetään ILOn konferenssin yhteydessä Genèvessä, Sveitsissä Genève-koulu on tarkoitettu työelämässä oleville ay-aktiiveille ja ammattiliittojen työntekijöille. Edellytyksenä on työelämän ja aykentän tuntemus sekä kohtuullinen Kom med på fackets skola i Genève Den nordiska Genèveskolan ordnas igen i samband med FN:s arbetsorganisation ILO:s konferens i juni Kom med och studera arbetslivets internationalisering tillsammans med nordiskt fackföreningsfolk, skaffa dig information och nya verktyg för ditt jobb och förtroendeuppdrag. Skolan fungerar i tre perioder. Introduktion i ILO:s teman ges vid en förkurs i Sverige den Under april-maj förbereder du dig för kursen genom att studera på distans. Huvudkursen hålls i Genève i Schweiz den Genèveskolan är avsedd för dem som är fackligt aktiva i arbetslivet samt för förbundsanställda. Du bör känna till arbetslivet och det fackliga fältet samt ha nöjaktiga kunskaper i svenska och engelska. ruotsin ja englannin kielen taito. Osallistumismaksu Genèvekouluun on Ruotsin kruunua (noin 2700 euroa). Hakuaika päättyy Hakuohjeet ja -lomakkeet ja muuta lisätietoa löytyy Työväen Sivistysliiton Internet-palvelusta osoitteesta Deltagaravgiften är svenska kronor (ca 2700 euro). Ansökan sänds till Arbetarnas Bildningsförbund ABF, Broholmsgatan 4, Helsingfors före den 10 januari Mer information ger ABF/ Merja Leskinen, tfn , merja.leskinen@tsl.fi. För information och ansökningsblanketten se också Merimies-Unionissa teknisenä toimitsijana ja sitä ennen teknisenä sihteerinä pitkään työskennellyt Henna Soininen-Stojanov on siirtynyt oman yrityksen palvelukseen. Puheenjohtaja Simo Zitting ja työtoverit muistivat Hennaa kiitoksin, lahjoin ja kukkasin. Henna Soininen-Stojanov lämnade Sjömans-Unionen efter en lång anställning först som teknisk sekreterare och sedan som teknisk ombudsman för att i stället arbeta i eget företag. Ordförande Simo Zitting och arbetskamraterna avtackade Henna med gåvor och blommor. SAK:n kulttuuriapurahat 2007 SAK kulttuurirahasto julistaa vuoden 2007 apurahat haettaviksi. Apurahoja voivat hakea kaikki SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen yksityiset jäsenet tai harrastajaryhmät. Tulostettava hakulomake löytyy SAK:n tai KSR:n osoitteista tai Hakemus toimitetaan mennessä osoitteeseen Suomen Merimies- Unioni/Pekka Teräväinen, PL 249, Helsinki. Häneltä saa myös lisätietoja Vuoden 2007 alusta SAK: n kulttuurirahasto toimii Kansan Sivistysrahaston yhteydessä erikoisrahastona. Jos hakijan ammattiliitolla on oma rahasto KSR:ssä käsitellään hakemus myös sen apurahoja jaettaessa ilman eri hakemusta. Apurahojen saajien nimet julkaistaan SAK:n kotisivuilla viimeistään ( sekä ilmestyvässä Palkkatyöläisessä ja ilmestyvässä Löntagarenissa. Päätös apurahasta ilmoitetaan saajalle myös henkilökohtaisesti. SAK:ssa lisätietoja antavat Pirjo Vainio puh (pirjo.vainio@sak.fi) ja Hannu Rosengrén puh Silja Europan laivaluottamusmies Juha Salo on saanut Merimies-Unionin kultamerkin oltuaan 25 vuotta liiton jäsenenä. Puheenjohtaja Simo Zitting luovutti merkin Unionin hallituksen kokouksen yhteydessä. Silja Europas fartygsförtroendeman Juha Salo fick ta emot Sjömans-Unionens guldmärke för 25 års medlemskap i förbundet. Ordförande Simo Zitting överräckte märket i samband med Unionens styrelsemöte. FFC:s kulturstipendier 2007 FFC:s kulturstipendier kan sökas av medlemmar och fria grupper inom facket. Ansökan uppgörs på tvåspråkig blankett, som kan skrivas ut via länkarna nedan: Ansökan till FFC:s kulturfond (pdf) Ansökan till FFC: s kulturfond (Word) Ansökan sänds senast till Finlands Sjöman-Union FS-U rf/pekka Teräväinen, BOX 249,00121 Helsingfors. Tilläggsuppgifter Från början av år 2007 är FFC:s kulturfond en specialfond inom Folkets Kulturfond. Om sökandes fackförbund har en egen fond inom Folkets Kulturfond behandlas ansökan också vid fördelningen av dess stipendier utan skild ansökan. Fördelningen av kulturstipendierna kungörs 19 mars 2007 på FFC:s webbplats samt i nr 3 av FFC:s tidningar Löntagaren (29.3) och Palkkatyöläinen (4.4). Samtliga sökande får också ett personligt meddelande. Tilläggsuppgifter ges av Pirjo Vainio, tfn , och Hannu Rosengrén, tfn Pyhäinpäivänä 4. marrraskuuta kunnioitettiin merellä kuolleiden muistoa. Merenkulkijoiden muistomerkille Helsingin Eiran rantaan kokoontui merenkulkujärjestöjen edustajia. Suomen Merimies-Unionia tilaisuudessa edustivat toimitsijat Satu Silta ja Ilpo Minkkinen. Muistotilaisuudessa nähtiin myös 11 vapaaehtoisen meripelastusaluksen paraati, jota seurasi paikan päällä pari sataa katsojaa. På Alla helgons dag, den 4 november, hedrades minnet av sjöfarare som omkommit på havet. Företrädare för sjöfararorganisationerna samlades vid Sjöfartens minnemärke vid Eirastranden i Helsingfors. Finlands Sjömans-Union representerades vid minnesstunden av ombudsmännen Satu Silta och Ilpo Minkkinen. Den frivilliga sjöräddningens samtidiga parad av elva båtar sågs av ett par hundra åskådare på platsen. 15

16 Toivotamme Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta kaikille laivoissa ja maissa oleville jäsenillemme ja ystävillemme. Samalla kiitämme kuluneesta vuodesta kaikkia yhteistyökumppaneitamme. Suomen Merimies-Unionin hallitus Suomen Merimies-Unionin henkilökunta Suomen Merimies-Unionin työttömyyskassa Vi önskar våra medlemmar och vänner både på fartygen och i land en God Jul och ett Gott Nytt År. Samtidigt tackar vi alla samarbetskumpaner för det gångna året. Finland Sjömans-Unions styrelse Finlans Sjömans-Unions personal Finlands Sjömans-Unions arbetslöshetskassa 16

17 Amsterdam M/T Futura Aalto, J Anttonen, H Hallikainen, A Harmonen, A Heinimäki, K Heino, S Hotanen, T Hämelä, J Hämäläinen, A Itkonen, R Jaatinen, M Järvinen, V Karhu, L Karppinen, S Kimari, S Laine, J Lantela, T Löytökorpi, M Mahkonen, A-M Mastosalo, T Nyman, J Pursiainen, H Pykäläinen, S Päivinen, A Rintamäki, E Rundberg, J Saarela, P Salmi, J Sinkko, N Suominen, H Toiminen, T Tokola, E Verta, T M/S Najaden Aalto Tauno Aarnio Oskari Ahro Juha Harju Lauri Helenius Antti Janek Väisä Jansson Veikko Kaskinen Pekka Kosonen Pekka Lundsröm Thomas Mörsky Seppo Nieminen Tuula Nummi Jouko Rautiainen Hannu Ruokolainen Markku Salonen Lassi Solasto Pirjo Tonis Uuk Ögård Kalle Bilbao M/S Birka Carrier Barck Tomas Blåberg Anders Eckerman Bertil Edvinsson Olle Erickson Fredrik Fagerlund Basse Flink Mikael Fröberg Magnus Gustafsson Richard Hietala Hannu Jansson Bo-Erik Jansson Micke Jansson Roland Järvinen Kari Kasemets Toomas Lindeman Carl-Gustav Lindroos Niklas Nordström Kim Nygård Bertel Räihä Nicklas Söderström Håkan Talvia Tom West Rainer Wetterstrand Calle von Bonsdorff Henrik Dakar Kristina Regina Andersson Tiina Antikainen Tiina Fahler Rose-M Forsman Tanja Heikka Teemu Helin E-J Hirvonen Katja Honkasalo Veikko Akseli Huusman Tuula Hyttinen Juha Iivonen Olli Jalonen Markku Jäntti Tero Kaikkonen Aku Kallioinen Reijo Kari Jouni Kaukinen Heikki Keinonen Mikko Kipinoinen Miia Kokkonen Veli Korhonen Marko Koskinen Juho Kröger Mari Kylmänen Teemu Köngäs Kaija Laitinen Jari Laitinen Tuija Laurell Ilkka Lehtonen Tuija Lesell Ari Lunkka Sanna Luotio Riku Lysy Mannonen Tarja Mikkola Kimmo Naumanen Pekka Naumanen Tuomo Niemi Nina Nordman Johan Nurmio Kaija Ovaska Minna Peltoniemi Kirsi Petäys Arto Poutanen Eija Purhonen Tiina Raninen Tanja Repo Henna-Maria Riipinen Anska Rokkivaari Ruokostenpohja Tiina Salmivala Kimmo Savolainen Kati Sorsa Katju Suvanta Pirkko Särmö Minna Tasala Teuvo Tinza ja Sasu Toropainen Kari Tähtinen Katja Ulli Brive Welander Niki Verho Liisa Virtanen Niina Vitikainen Ahti Eckerö M/S Eckerö Andersson Jan-Håkan Andersson Mikael Andersson Ulla-may Asplund Catrin Beckman Bodil Bergman Björn Bergman Nicklas Berlin Tomas Bertell Johan Björk Marlene Blomqvist Ann-Charlotte Blomqvist Joakim Blomqvist Johnny Boman Jan-Ove Brandt Åsa Carlsson Pia Carlsson Sven-Bertil Danielsson Jan Danielsson Kjell Demnati Aziuoz Edström Christer Ekebom Jan-Erik Eklund Tommy Engblom Jan Eriksson Daniela Eriksson Jan Eriksson Lars Friis Thomas Granfors Malin Greiff Pierre Gustafsson Hans-Erik Gustafsson Yvonne Heidenberg Tom Henriksson Henrik Henriksson Ingvar Holmberg Leif Hägg Tomas Häggblom Johan Holm Jenny Jansson Göran Jansson Jan Jansson Robin Jaskolski Kamil Johansson Birgitta Johansson Frida Johansson Minna Johansson Regina Jokiniemi Birgitta Jonasson Kjell Josefsson Mårten Karlsson Anna Karlsson Dan Karlsson Johan Karlsson Lucas Karlsson Nils Karlman Rickard Karlström Folke Kristola Marika Kronman Gunilla Kjellman Bengt Larsson Johan Larsson Tommy Laurila Marja-Liisa Lehtinen Kim Lehtinen Roger Lindblad Robert Lindeman Stig-Göran Linden Peter Lindholm Jan Lindholm Pamela Lund Stefan Lundberg Markus Långs Patrik Ingerström Camilla Malmberg Monika Markkanen Tarja Mattsson Kaj Mattsson Dennis Maukkonen Jessica Mickelsson Ingmar Nilsson Martin Nordberg Stefan Nordberg Joakim Nordlund Christian Nordström Lars Norgren-Blomsterlund Lena Nurmi Jukka Nyberg Jan Nynäs Birgitta Ohlsson Carita Pettersson Jonas Piskonen Johanna Qvarnström Robert Rasmus Hanna Rosenberg Conny Rosenberg Siv Rothberg Marie Rönnblad Mikael Sagulin Rosita Salminen Joni Saloranta Björn Sandberg Billy Sandberg Peter Sandell Anders Selander Erik Silventoinen Eino Sinkkonen Jenna Sjöberg Ben Sjöberg Torolf Sjögren Henrik Slotte Matias Slotte Solveig Snellman Jaani Sourander Kerstin Stenros Mika Store Staffan Storsjö Sem Sunden Anne Sundman Inger Sundman Peter Sviberg Ulf Söderlund Malin Söderlund Robert Takala Aulikki Teir Jonas Troberg Stig Troberg Roland Uhlenius Kaj Vaikmaa Maie Vallenius Pirjo Valli Heli Vesterlund Heljä Wiklund Anna Wiklund Lucas Westmark Ulf-Peter Westmark Andreas Vuori Jari Ågren Katarina Åkerblom Charlotta Österman Daniel Granvik F/F Viken Andersson Jörgen Elenius Gunnar Winqvist Ove Virtanen Bertel Göteborg M/T Neste Anttalainen Pilvi Corell Tarja Ekegren Tom Grönblom Jari Honkonen Heimo Hynönen Pekka Härkönen Jari Klang Mikko Knuutila Visa Laurikainen Sami Laurila Jussi Lehto Jukka Leppä Jani Leppälä Teemu Lindblad Vesa Luostarinen Tino Mikkola Tuumas Mikkonen Timo Nyberg Carl-Gustav Nylander Antti Nylund Kari Näsi Pekka Peltoheimo Markku Perkola Juha Rintamäki Reijo Salokangas Pekka Sandberg Tuomas Vainio Juha Vaske Jukka Vesen Markku Westerlund Mikko El Ferrol (telakka) Espanja M/T Jurmo Heinonen Tapio Huolman Auvo Inkinen Harri Kivistö Toivo Kukkavuori Juha Kuronen Pirkko Kähäri Matti J Lehtiö Lasse Mantere Pekka Miinalainen Janne Mulli Armas Mustola Tero Mäki Keijo Peuna Anna-Liisa Peuna Jorma Porkka Eero Praskovits Vadim Raninen Matti Rantala Pentti Riekkinen Piia Rismala Esa Saavalainen Matti Salminen Tarmo Salo Martti Silver Anne Tammi Jari J Tarvainen Reijo Tiippana Hans Vahanto Mikko Wasenius Jori-Otto 17

18 Virtanen Ari Österholm Hilkka Europort M/S Norking Degerholm Ismo Grönlund Elina perheineen Hahtamo Matti Kaunonen Ismo Laakso Timo Laaksonen Vellu Leo Jorma Leskinen Petteri Liljendahl-Malmikoski Jaana Luhtanen Jura Melos Raul Nieminen Satu Parkkinen S-P Peltonen Mikko Perälä Esa Pylvänäinen Rami Salmela Reino Vanhala Ari Vidberg Pertti Virta Ari Hamburg Smaragden Granholm Nina Haane Arto Hietala Esa Hyttinen Mauri Jylhä Jarmo Järvinen Maukka Laaksonen Bengt Lautsala Jouko Lindström Niclas Lähde Kalle Silvennoinen Juha Sorvari Reino Sundman Björn Tolvanen Tapio Valkonen Jukka Yli-Valkama Kim sekä pari nimetöntä puolimatruusia Hanko T/B Ajax / Hector Bender Björn Grundström Roope Lastunen Tom Lindholm Rune Loikas Ossi Ott Ivo Saarinen Tomi Sundström Calle Söderholm Lille Tennström Ove Helsinki M/S Finnhansa Aarreniemi Petri Ahvenainen Marjo Brax Henrik Elijoki Markku Hakala Mikko Heikkilä Sami Heiskari Seppo Hämäläinen Petri Immonen Matti Karhuvaara Tapani Kauppinen Raimo Knaup Peter Laitinen Jorma Lajunen Pentti Linnanen Heikki Luoto Jani Merisuo Tuomas Miettinen Seppo Mäkinen Jouni Natunen Kari Nikander Olavi Niskanen Ossi Noopila Jukka Pietilä Jari Reunanen Esa Rimpilä Pentti Salminen Jussi Salonius Henry Sankari Ulla Seligson Niclas Siiskonen Satu Simola Jarmo Sköld Tarmo Sunell Henrik Tapio Erja Toivio Jari Tolonen Hannu Vesterinen Tiia Pentti Jouko Leinikka Heikki M/S Finnmaid Alatalo Heli Barck Patrik Elf Kari Forsblom Stefan Haavisto Virpi Harald Kati Hoikkala Hannu Huhtinen Markku Huuki Jouni Immonen Jukka Jalonen Ismo Jungell Nina Kajaus Reijo Kallio Marjut Kantola Joni Kekäle Kaisa Keskinen Petri Kettunen Lilli Koivunen Teuvo Korhonen Nina Koskenranta Pekka Kostiainen Kimmo Kotilehto Sebastian Kunttu Marita Laakspohja Mikko Lehikoinen Toni Lehtola Pekka Leino Risto Leppänen Esa Liljeqvist Jouni Lindfors Marianne Lindroos Vesselka Lindström Stina Luoto Eija Majuri Jami Manninen Kalle Mattila Outi Mehto Pekka Mäkipörhölä Kaija Määttänen Janne Pitkänen Juha Puiseva Juha Putus Tapani Ruoskanen Elli Rännäli Tarja Saarenmaa Kari Saarinen Juha-Pekka Saarinen Jukka Santala Seppo Siitonen Timo Sjöblom Mikael Sunell Elina Suomalainen Heikki Suominen Juha Tahko Kari Toivonen Simo Toivonen Veijo Wahlqvist Mikko Valtanen Asko Vehmas Susanna M/S Finnoak Holmberg Niklas Junnilainen Jussi Kinnari Mari Kulju Eero Lautaoja Turo Mattsson Robert Nylund Mauri Orjala Marianne Puhakka Jari Rantala Riku Saarvio Jouko Savolainen Lea Sikiö Kari Sipola Sanna Österlund Christian M/S Gabriella Ahlgren Minna Aho Maaret Ahokangas Jouni Ahvenainen Sami Ala-Ukko Enni Alm Stefan Amberg Tanja Andersson Carola Andersson Conny Andersson Pete Andersson Ulli Aschan Magnus Berg Anders Bergström Kim Biskop Stig Bittait Zenita Björklund Mikko Blomqvist Martin Blomqvist Sari Bäckström Erik Candelin Pekka Clewer Marko Degerth Martti Ekegren Bengt Eklund Fredrik Eklund Sinttu Elonen Seija Enberg Måns Enros Alf Eriksson Jan Fallström Anders Flink Seppo Fogde Camilla Fokin Marianna Forsbom Harri Forsström Per-Erik Friman Kirsi Fröberg Henrik Gehör Aila Granell Kenneth Granlund Harriet Grönholm Marko Grönmark Henrik Gustafsson Kjell Göransson Lennart Haakana Jamppe Haapasalo Maija Hakkarainen Tarja Hakolampi Timo Hampus Lotta Hakulin Elisabeth Hangasluoma Pekka Hannukkainen Hinni Hannula Paula Harmaajärvi Jari Hatt Greger Heino Viivi Heinonen Sinikka Helin K-P Hellbom Kent Helminen Hanneke Helosuo Ulla Henriksson Bernt Henriksson Johan Hintsanen Satu Holmberg Håkan Holmqvist Kenneth Hurten Maj-Britt Huukkala Eeva Hyttinen Milla Hyytinen Risto Häggström John Häkkinen Marja-Leena Hämäläinen Merja Hästö Tomi Hönnilä Jari Iman Harry Immonen Jukka Immonen Martti Jalo Seija Johansson Jens Johansson Olli Jokela Leena Jokinen Jorma Jokinen Kirsti Jokinen Kirsti Järvenpää Tarja Järvinen Satu Kaakkomäki Jyrki Kajala Kari Kallio Teija Karasti Kalevi Karlamaa Kari Karleman Teija Karlsson Ann-Christine Karlsson Per-Alf Karlsson Ronny Karlsson Sören Kartemo Leena Kausela Oili Kavander Jörgen Keskinen Mika Kettunen Jyri Kettunen Seijo Kilpi Liisa Kirkkomäki Anja Kivelä Niina Koitto Eija Koivunen Ari Kontola Markku Kontulainen Marja Korhonen Janne Kortesalo Timo Koskela Jari Koskinen Beatrice Koskinen Jarmo Koskinen Maija Koskinen Sami Koskinen Sirpa Kostamo Timo Kostiainen Åbo Kronman Peter Kujala Piki Kukkonen Pave Kulmajärvi Kai Kupiainen Sanna Kurronen Oili Kurronen Oili Kuusisto Kari Kuutti Kaisa Laaksolahti Jari Laaksonen Jan Lagergrantz Tomas Lang Tony Lehniö Aila Leikas Paula Leino Kirsi Lempinen Aini Leppälä Marjo Leppänen Päivi Lindell Ole Lindelöf Pia Lindholm Diana Lindholm Stefan Lindqvist Mayvor Lindqvist Regina Lindroos Lale Lindroos Patrik Lindström Jan Lindström Lea Lindström Ole Lindström Ralf Lintukallio Mervi Lipponen Harri Loisa Veli-Markku Lundberg Lars Luokkanen-Linden Tuula Lyyra Tuija Lähteenmäki Maarit Läpikivi Marja Löfgren Kaisa Maatraiva Maarit Malm Anna Manell Merja Marttila Tarja Mattsson Ann-Marie Mattsson Karl Mattsson Raija Mäenpää Markku Mäenpää Pasi Mäkinen Paula Mäkinen Siisa Nieminen Tebu Niinimäki Juhani Nordberg Jan-Erik Nordlin Anu Norrgård Jens Nyberg Mirja Nygård Roger Nyholm Henrik Nylund Lars Nyrönen Tarmo Ojanen Svea Ojanen Svea Oksanen Kristina Outinen Tapani Paakkanen Abu Pankinaho Satu Parni Tuija Pehkonen Anne Peljo Maini Pelmola Janne Peltola E-B Peltola Jenni Peltomäki Päivi Peltomäki Päivi Peltonen Lana Pesonen Hessu Pesonen Jani Pesonen Jouko Pirttijoki Heikki Pitkänen Christina Plahn Kristina Polo Aila Prusi Jari Pulkkanen Ismo Pulkkinen Totti Puotila Jari Puranen Vesa Puuri Martti Pöyli Antti Ranta Merja Rantanen Minna Rantanen Reima Rauanmaa Päivi Rehn Sven Reinvall Helena Riipinen Toivo Roos Annika Rosenqvist Mikael Roslöf Päivi Rosqvist Rabbe Rostedt Harry Rovas Matti Ruishalme Tero Ryynänen Toni Räsänen Minna Saarelainen Katja Saari Vode Saarnikko Tommy Saikkonen Teemu Sallinen Risto Sallinen Sue Sallomy Tina Salminen Heikki Salonen Henric Salonen Jari Salonen Jussi Salonen Sirkka Salovuori Pasi Sandberg Jan Sandholm Richie Sandvall Björn Santala Timo Sarkkio Zorro Schmidt Andrea Sepassi Farideh Seppänen Antti Siekkeli Päivi Sikanen Vesa Silvennoinen Ari Sipiläinen Marja-Liisa Sjöberg Ann-Britt Sjöberg Sven Sjölund Christer Sjölund Gösta Sjöman Irmeli Sorvali Anssi Stenroos Jouko Stormblad Mats Strengell Lauri Stumpf Manfred Ståhl Janne Sundberg Bengt Sundell Reino Sundström Stefan Sundström Uuti Suominen Raimo Suominen Thomas Svahnström Annette Söderlund Riitta Tauriainen Heidi Teir Agneta Toivanen Jorma Toivanen Jukka Toivonen Riitta Tossavainen Arto Tujunen Teija Turunen Turbo Törnroos Börje Ukkonen Tiina Ulfvens Mauritz Ulmanen Nina Uusitalo Jukka Uusitalo Päivi Wahlroos Lars-Johan Vahtera Jussi Vainio Arja Vainio Jaana Wenström Johan Vesala Eija Westin Henkka Westin Henrik Wickholm Dan Viento Aila Viholainen Tuula Wikström Anders Virtanen Merja Volanen Mikko Vuorela Heinz Vuorijärvi-Eronen A Vuorio Juha-Pekka Vähäsilta Jari Wärnström John Ylä-Kujala Hannele Äijö Hannele Österlund Annika 18

19 J/M Kontio Anttila Jari Aro Eeva Elo Terhi Gröndahl Kelpo Hartikainen Marjo Helenius Marja-Liisa Itkonen Ari Keskinen Raimo Kiuru Harri Koskela Reijo Kuparinen Matti Kurki Jukka Laitila Jari Lavikainen Esa Luoma Markku Malmi Esko Pajari Timo Reunanen Antti Salminen Jukka Salo Jukka Salonen Harry Tarkkanen Jarmo Tuominen Kari Turunen Seppo Turunen Arto M/S Mariella Aaltola Juha Aaltonen Kirsi Aaltonen Leena Ahlsved Janne Ahlsved Monica Ahola Eila Alajoki Tiina Alaspaa Juice Alihanka Jaakko Aminoff Malin Andberg Marco Aren Ilse Aura Martti Auranen Johanna Auvinen Marko Backman Taimi Berglund Bo Bernhard Jerzy Biskop Eeva Biskop Eva Björk Ari Björklund Bengt Björkman Peter Carlsson Lena Ceder Lars Dahlström Stefan Drude Tuula Ekroth John Enckell Stephan Engblom Kimmo Englund Owe Engström Tina Erholtz Terttu Eriksson Dan Eriksson Johan Eriksson Kenneth Eriksson Pia-Helen Eriksson Ulf Erkkilä Petri Erola Tuula Fager Matti Fagerström Magnus Finneman Kent Frank Hans Fröberg Bengt Granfelt Carola Granholm Markus Granrot Niklas Grear Jutta Gripenberg Kaj Gröhn Anne Grönholm Dennis Grönlund Anita Gustafsson Kjell Gustafsson Martti Gustaws Kurt Gustavsson Johan Göransson Marina Hagberg Lars Hagström Erkki Hakala Juha Halonen Kimmo Hartikainen Sanna Heikkilä Juha Heino Carina Heinolainen Mihkel Heinonen Anssi Heinonen Heli Heiskanen Kari Hellens von Harald Hellman Ralf Hellström Lars Hellström Tauno Hilden Eija Hilden Tarja Hiltunen Päivi Hirvelä Esa Holm Jan Holm Katri Holm Raul Holm Riitta Holmqvist Bengt Holmqvist Ulla Holmström Marie Honkala Maarit Hummelin Anne-Maj Hurskainen Heikki Huuska Mai-Leena Hype n Arto Hytönen Heli Hyvärinen Kati Hård af Segerstad Wilhelm Hämäläinen Salli Höglund Nina Iivonen Maria Ikkala Tuija Ilonen Irma Ingberg-Selenius Eija Ingelin Peter Isaksson Kim Isberg Jessica Iskanus Leena Isoherranen Matti Jaakkola Riitta Jaatinen Mervi Jansson Daisy Jerkkola Heidi Jernmark Anders Johansson Jan Anders Johansson Jan Emanuel Johansson Leila Jokela Arja Jokela Ilmo Josefsson Alexje Julin-Qvarnström Lisen Juncarol Bettina Juutilainen Jarmo Järvinen Carl-Anders Järvinen Kristiina Kainulainen Helina Kaitanen Oskari Kallio Altti Kallio Kimmo Kamppi Minna Kanervavuori Peik Kantonen Sirpa Kaplin Heli Karhapää Marko Karlsson Börje Karlsson Katri Karlsson Maila Katz Ben Kauppi Mikko Kekäläinen Harri Keränen Heikki Keränen Seppo Ketola Pirjo Kiiski Thea Killsträm Antti Kiviharju Hilkka Kivilompolo Paul Koikkalainen Aila Koikkalainen Esa Koivisto Eija Korhonen Anna Korpela Tuula Korpelainen Riitta Korpi Kalervo Korrström Maire Korvenmäki Pirjo Koskimaa Eija Koskinen Markku Kriikku Leila Kronström Kenneth Kuittinen Heikki Kukkonen Lea Kulmala Markku Kuorikoski Marja- Riitta Kuronen Lotta Kurte n Marika Kuusiaho Ari Kyykkänen Mauri Kähärä Maikki Kääriäinen Pia Kölhi Juha Laakso Irene Laakso Jukka Laaksonen Sirkka Lahtinen Anne Lahtinen Marjo-Riitta Laiho Ulla-Maija Laine Tuomas Lakula Anne Lampi Kaija Latvakoski Marja-Leena Laukkanen Merja Launonen Sari Lauren Sirpa Laurila Esa Leander Stig Lehtinen Jukka Lehtinen Ville Lehto Mikko Lehtonen Conny Lehtonen Niklas Lehtonen Tero Lehtonen Tomi Leimu Kirsti Leionen Ari Liimatainen Sami Lindblom Berndt Lindell Marja-Leena Lindroos Kai Lindström Per-Erik Loikkanen Leena Lokka Ari Lundberg Thomas Lundelin Tellervo Lundeqvist Krista Lundström Niina Lustig Tuula Lähdevuori Tiina Lämsä Maria Majava Sari Malmborg Eva Manninen Merja Marteala Pauli Matikka Soili Mattsson Leif Meinander Karin Melen Ingmar Merenkukka Rauno Meronen Seija Metso Mika Mrozowski Witold Myllys Sinikka Mård Pia-Maarit Mäkilä Kari Mäkilä Tuulikki Mäkinen Tomi Mälkiä Anna-Liisa Mänttäri Tuija Nakari Timo Nevanko Jukka Nieminen Tarja Nikula Maija Nisula Arja Nordberg Eeva Nortdling Max Nordlund Bror Nordman Kaj Nordqvist Nils Nuolioja Leena Nurmi Carl Nyberg Heidi Nyberg Tove Nyman Gunnel Nyman Mårten Nyroos Jens Ojala Markus Ojala Mika Okker Anne Oksanen Jyri Oksanen Taisto Pakisjärvi Maritsa Pakisjärvi Raila Palmroos Krister Parantainen Jari Partanen Kaija Pasanen Pirkko Paukkuri Pentti Pellikka Raimo Peltola Tapio Pernell Stig Pesonen Aira Peterdi Zoltan Petroff Mikko Pettersson Inger Pettersson Tommy Pietarinen Pirjo Pilke Thomas Poikala Ala Porvari Leena Purho Timo Pyy Markus Rajala Jouni Rannisto Harri Rantalainen Mika Rantamäki Maija-Liisa Rautakoski Hanna- Riikka Rautavaara Lilja Rehn Christer Riihelä Topi Riihimäki Kai Rinne Kid-Erik Roberts Dan Rosenblad Eija Rosenius Henry Rosenlöf B Ann-Mari Rouhiainen Arto Ruotsalainen Jaana Ruzza Alexander Räisänen Katja Rämä Mika Röblom Kenneth Saarinen Juha Salmi Janne Salminen Irja Salminen Jukka Salminen Tuija Sandberg Johan Sandell Herbert Santala Antti Santanen Jari Savolainen Tero Schreck Arne Sedig Harri Sevon Tuula Siik Juha Siitonen Ari Sile n Pirkko Sillanpää Sini Silvan Hely Sirviö Vuokko Sjöblom John Sjöblom-Saarinen Rosita Sjölund Björn Smedman Margit Sommarström Matts Sparre Pirjo Strand Erik Stubb Peter Ståhl Bodil Suihkonen Marja Sundberg Per Sundman Karl Suominen Markku Suonpään Hanna Suvanto Jari-Matti Syrjälä Eila Syrjälä Jalo Syrjälä Kari Tannerkari Jukka Tarkiainen Jutta Tarvainen Mirja Taurovaara Irma Tervahauta Liisa Tolonen Juha Toomik Andrus Träskelin Hans Tuominen Merja Tuorila Airi Tuuri Jatta Uimonen Mia Uusihannu Tuomo Uusitalo Ari Uyutan Marjo-Riitta Vaalikivi-Lindholm Pia Vahtera Juhani Vaini Ilpo Vainioranta Susanna Valkeapää Ulla Valtonen Anne Weckström Katarina West Ralf Wickholm Leif Widell Harriet Wihlman Gunnel Viljanen-Batalha Kristina Vuorela Ari Vuorinen Tuula Välkki Minna Xiang Bin Ye Hanzhen Ylijoki Johannes Åkerberg Vesa Åkerfelt Rolf Äijälä Kaija Äijö Mari Österlund Robert M/S Nordlandia Aaltonen (Räihä) Satu Abrahamsson Rainer Aho Seppo Ahrner Jan Aitalaakso Pia Alm Tellervo Andersson Johan Andersson Mikael Asplund Maria Auervirta Vesa Auraskari Raili Auvinen Mikko Backlund Jukka Berg Harri Berg Robert Birn Bjarne Björklund Kaj Blomqvist-Seffer Yvonne Brunnsberg Asko Byman Dan Duljepo Katja Ekblom Ralf Eklund Niklas Ekström Tom Ekström Axel Engström Paul Erkman Erik-Valter Erävaara Roni Falenius Niclas Fedorczyk Johanna Finneman Kaj Flinck Hannele Forsberg Andreas Gammals Leif Genc Namik Germanov Birgitta Granlund Soile Groth Marja-Liisa Grönholm Kristina Gustafsson Hans Haikkola Suvi Harjanne Maria Havula Ville Heimala Jussi Heinolainen Mihkel Helne Stella Herala Kirsi Hernesniemi Jaakko Hietamäki Jarmo Hokka Antti Hurme Marko-Tapio Hyvärinen Mikko Ikonen Marjut Ikonen Heli Immonen Tiina Ingman Sören Jalonen Katja Jespars Mikael Johansson Gerry Johansson Toni Jokinen Timo Junttila Pirita Jäppinen Tiina Karlsson Kim Karme Tom Kemppi Margit Kemppi Markku Kilpeläinen Mervi Klingenberg Hanna Kohtamäki Anu Koivisto Mika Kokkonen Raimo Kontunen Olli-Pekka Koponen Pirjo Koski Tommi Kröger-Hyödynmaa Marja Liisa Kuhlberg Ole Kuivanen Lemming Kumpulainen Voitto Kuusisto Reea Kuutti Joni Kuutti Jouni Kuzmina Tatjana Kärkäinen Utu Käyhkö Aira Lagerroos Marianne Laine Anne Laine Jarkko Laivo Risto Lamminen Tomi 19

20 Lappalainen Marko Larva Merja Laszka Tim Lehmus Tommi Lehto Paula Lehtonen Merja Lehtonen Antti Leino Lari Leinonen Tuula Lemmetyinen Miika Leppänen Lauri Leppänen Linda Liljefors Danny Lindborg Harri Lindquist Mikael Lindström Mats Luhtasaari Jaana Lundberg Michaela Lundén Anna-Maria Lönnqvist Beatrice Magnusson Kenneth Maja Hannu Malin Kirsti Malmström Staffan Mannerström Johan Mars Virva-Leena Massinen Antti Mattila Mira Merenheimo Anneli Michelsson Gustav Moberg Jan Moilanen Markku Multanen Eila Myllyaho Satu Nikko Aki Niskanen Päivi Nordström Roger Nygård Richard Nylund Kristoffer Nymander Timo Olin Laura Ollikkala Tapio Palomäki Sami Panula Erkki Parkkinen Heidi Pegonen Maria Pella Leo Pellä Paul Pellä Kristjan Pero Bo-Christer Pilke Kristina Polviander Peter Prusti Esa Pärnapuu Kristel Raatikainen Tommi Raivio Jaana Rantakallio Erkko Rantonen Sirpa Rehnberg Johan Retti Thomas Riivari Kimmo Rundelin Jukka Saarikumpu Eeva-Liisa Saavalainen Erkki Sahlberg Henry Salmela Julia Salvik Tarvo Sandell Kim Sandström Juha Petteri Sandström Jim Sarso Kim Sartola Lea Sen (Mattila) Anni Siekkinen Petri Siivola Riitta Sillanpää Jaana Simola Pirjo Simola Marja Sipari Marja Sirainen Hanne Sjöblom Roger Sjöholm Johannes Sjöstrand Tom Sommer Merike Sorsa Lilli-Mari Strömberg Robert Ståhlberg Peter Sundberg Leila Svanberg Aki Svanberg Riitta Svanberg Mikael Sviberg Folke Syrjä Juho Särkijärvi Mikko Taipale Ville Taittonen Pirjo Taskinen Kalevi Tikka Mika Torn Eiki Tuhkanen Eve Tuhkanen Soile Tuuha Seppo Tuuha Seppo Wahlberg Juha Vallin Riikka Vanhanen Paulus Wass Nils-Erik Weckman Mikael Veijanen Kirsi Westerholm Tomas Widjeskog Matias Virtanen Hannu Virtanen Raija-Leena Väistö Pia Österlund Håkan J/M Otso Happonen Tapio Helenius Eija Honkala Marjatta Laiho Matti Lehto Pekka Lindberg Kim Lindroos Pertti Mikkonen Aarto Mäkipää Erkki Niskanen Sirkka Peuraniemi Arvo Ritvanen Pekka Ruohomaa Kari Salminen Kari Porin Karhu / Poseidon Blåfield Seppo Kaartinen Tuomas Kautonen Seppo Lindroos Juha Luotokari Sauli Nurmi Matti Tarhanen Paavo Toivonen Jouni Trast Veikko Tuukkanen Tuure M/S Rosella Aalto Mikko Aaltonen Ari Ablotia Zourab Aikio Matti Alen Patrik Antikainen Ira Antikainen Kimmo Arifulla Akif Arusoo Kristi Asikainen Sami Auvinen Anu-Katarina Axelsson Sune Billing Sven Biorac Nicolas Björklund Frank Båge Bert Bärlund Toni Carlsson Ulf Degerth Frank Eerola Iiro Eerola Jorma Elo Mika Engblom Axel Engholm Alf-Göran Ersala Terhi Esselström Donald Falk Peter Forsström Patrik Forsström Toni Fröberg Torsten Grenman Lars Grönholm Jonny Gunko Anastasia Gynther Sami Haakana Heikki Haamer Tiia Haapola Seija Hagman Tero Hakamäki Arja Hakanen Carl Hakkarainen Tarja Hammarberg Jan Heinonen Pasi Helminen Unto Henriksson Stefan Holm Ken-Peter Holmberg Böge Holmström Karl-Henrik Holmström Kjell Holmström Stefan Hupanen Marianne Hyttilä-Hirvelä Pirkko Häggman Ritva Hämäläinen Nadja Hämäläinen Sari Härmä Anniina Hätönen Miika Ikonen Bertel Ikonen Matti-Juhana Ikonen Päivi Ilmarinen Henry Immonen Esa Inkiläinen Jouni Iso-Mustajärvi Kauko Jalonen Erja Janson Daniel Jansson Karl Jansson Ulf Johansson Emil Johansson Heikki Johansson Lars-Gunnar Johansson Sverker Johansson Tage Johansson Tove Järvinen Timo Jäälinna Kristiina Jääskeläinen Hanna Kailari Mirva Kaitera Tanja Kajander Jan Kalbipek Rosita Kalenius Kenneth Kallela Samu Kallio Arttu Karlsson Niklas Karonsuo Markku Kask Toomas Kauramäki Pasi Kaurila Jouko Kautto Teemu Keto Kati Kielo Olli-Ilari Killström Marjut Koistinen Jouni Koivisto Anna Koivisto Janette Kokkonen Päivi Korpi Marja-Liisa Koskinen Ari Kujala Antti Kujala Maria Kuutok Juta-Jana Latukka Sinikka Lehtimäki Annukka Lehtinen Jani Lehtinen Petri Lehtinen Risto Lehtonen Mikko Lehtonen Raili Lehtonen Timo Leskinen Jenni Limnell Kimmo Lindevall Tero Lindholm Dan Lindholm Roger Liski Minna Louhivuori Tomi Lundberg Dan Luotonen Janne Luotonen Tero Lönnqvist Kim Lönnqvist Linda Manns Johanna Mars Ulla-Maija Martin Janne Mattila Tarja Maunula Raisa Metsälä Elina Moisanen Maila Monen Mika Mäkelä Anne-Mari Mäkinen Carl-Fredrik Mäkinen Mika Männistö Hannu Nieminen Mia Niittyvuopio Ola Nikander Tony Nilsson Lotta Nopanen Noora Nygård Benny Nykänen Niklas Nyman Roger Nyman Vesa Ojamäki Irma Ollenberg Kimmo Paakkinen Tuomas Pajanen Risto Palander Peter Paukkuri Hanna Pettersson Disa Piira Jussi Poikala Kai Polkko Anne Puruskainen Marko Pylvänäinen Tuula Pyykkönen Jarkko Randelin Annika Rantanen Suvi Rantanen Timo Rauhala, Jari Rautio Janne Repo Jyrki Riikonen Raija Rinneranta Kauko Roschier-Holmberg Sebastian Rosengren Erja Rämö Sauli Saari Heikki Salminen Olli Salo Toni Salonen Taija Saloranta Sanna Sandqvist Kaj Savander Johanna Simastel Ruth Sjöholm Leena Sjölund Jonas Sjölund Kim Sjöström Peter Strandvall Johan Ståhl Paul Sundberg Osmo Sundell Bertil Suominen Anssi Suominen Kim Suppala Salla Suvanto Nina Söderblom Leif Takala Arja Talvitie Taru Thurén Esa Thölix Johan Tiihonen Juho Tiits Hardi Tikkanen Ari Tikkanen Tuukka Tilander Kirsti Timofejev Aleksandr Tuhkanen Paula Tuomela Timo Tuominen Anne Tuukkanen Tommi Törnblom Kjell Törnqvist Kenneth Ukkola Jari Vaahtera Anna Wainio Ville Vanne Marjo Vatanen Mika Vedman Jenni Vennerström Tage Ventura Paolo Wickström Johan Viento Aila Viitala Tarja Wilen Eevaliina Virko Sari Vitikainen Kari Vuorela Mikko Vuorinen Raimo Vuoristo Mikko Äikäs Ville Öhman Henrik Öhman Rabbe Östergård Greger M/S Silja Serenade Aalto Jaana Aaltonen Helena Aaltonen Veli-Matti Aarnio Seppo Agge Martti Ahlskog Kurt Ahmakari Pekka Aho Jari Aho Mila Ahonen Arja Ahonen Markku Ahonen Tuija Airaksinen Tarja Airo Juha Alanko Leena Alanne Mika Almqvist Robin Aminoff Anu Andersson Lars Anttila Jukka Arvela Kim Arvonen Kimmo Asikainen Jaana Auvinen Markku Back Niklas BacklundKurt Bergfors Isa-Mia Berglund Ralf Bister Taina Björke Clas-Göran Björklund Harry Björkman Pirjo Björkqvist Monica Blomqvist Ann Borgenström Vesa Bres Pirjo Bäck Olav Bäcklund Marina Böös Satu Castro Jorge Cederholm-Groop Marianne Ceder-Litmanen Carina Christersson Eva Dahlberg Maria de Jong-Karvonen Carina Drockila Leif Ekebom Kaj Eklund Kjell Eklund Maaret Ekroos Peter Elo Henrik Eloranta Satu Engblom Bengt Engren Veikko Eronen Mika Fagerström Kai Forsberg Annette Forss Henna Forss Raimo Forsström Jan Frank Paul Friman Heidi Granlund Saini Granroth Gunilla Grekula Mikko Gästgivars Robert Haapameri Jari Haarala Mauri Hakala Hannu Hakala Kaarina Hakala Mika Hakala Satu Haneborg-Lühr Aira Hanhivaara Maria Hannikainen Päivi Hasselgren Pia Hatunen Miira Hautamäki Terttu Hedström-Kaski Sonja Heikkilä Jari Heikkinen Riitta Heino Auli Heinonen Jarkko Heiskala Jukka Heiskanen Jouko Hellberg Gunnar Hellman Taina Helokangas Pirjo Helovirta Arja Henriksson Paula Henttinen Jukka Herrala Timo Hietajärvi Oili Hiltunen Eeva 20