HANKE-ESITYKSET VUODEN 2017 MAAKUNNAN HANKELUETTELOON
|
|
- Ville Leppänen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 HANKE-ESITYKSET VUODEN 2017 MAAKUNNAN HANKELUETTELOON STRATEGISET KÄRKIHANKKEET 1. KUNTIEN TEOLLISUUSKESKITTYMIEN JA NIIDEN INFRASTRUKTUURIN VAHVISTAMINEN Lieksan Kevätniemen teollisuuskeskittymän kokonaisvaltainen kehittäminen Viher- Kevätniemihankkeena (tiestö, kunnallistekniikka, maa-alueiden jalostus), tavoitteena on tukea biojalostamon ja jatkojalostamon sekä bioterminaalin sijoittumista alueelle. Lisäksi tuetaan bioklusteriin sisältyvän muun yritystoiminnan sijoittumista keskitetyillä terminaali-, varastointi- ja jakelu- ja palvelujärjestelmillä LIEKSAN VIHERKEVÄTNIEMI HANKKEESEEN LIITTYVÄN BIOÖLJYJALOSTAMON JA JATKOJALOSTUKSEN SEKÄ BIOTERMINAALIN JA ALUEELLE SIJOITTUVAN MIKRO-JA PK- TEOLLISUUDEN TUEN TURVAAMINEN Pohjois-Karjalassa teollisuus on keskittynyt kuntien ja kuntayhtiöiden vahvoille teollisuusalueille, joiden vahvistamisessa kunnilla on edelleen keskeinen rooli. Näiden alueiden infrastruktuuria on kehitettävä teollisuusinvestointeja tukevalla tavalla (mm. teollisuusraiteet, syväsatamat, bioterminaalit, tietoliikenneyhteydet, teollisuuskiinteistöjen modifiointi, keskitetty energian tuotanto sekä logistiikka). Lieksan Kevätniemen teollisuuskeskittymän kokonaisvaltainen kehittäminen edistää biojalostamon ja jatkojalostustoiminnan etabloitumista, bioterminaalin rakentamista sekä näihin tukeutuvan bioklusteriyritysten sijoittumisen edistämistä alueelle. Lieksan kaupunki ja Lieksan Teollisuuskylä Oy tarvitsevat tuekseen julkista rahoitusta. Lieksan Teollisuuskylä Oy on valmistellut ViherKevätniemi -hankkeen, joka on kohdistettu bioklusterin vahvistamiseen Kevätniemessä mukaan luettuna siihen sidoksissa olevat toiminnot ko. maantieteellisen kohteen ulkopuolella. Valtion mukana oleminen tässä kehittämistyössä on välttämätöntä KANTATIE 73 KIERTOLIITTYMÄ JA KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄT LIEKSAN KEVÄTNIEMEN TEOLLISUUSALUEELLE Lieksan keskustan välittömässä läheisyydessä, n. 2 km etäisyydellä, sijaitsee kantatie 73 ja Kevätniemen maantien risteys. Risteyksestä on kulku Kevätniemen teollisuusalueelle ja raskaan kaupan alueelle. Green Fuel Nordic Oy suunnittelee alueelle bioöljyjalostamoa ja Lieksan Teollisuuskylä Oy bioterminaalia sekä ViherKevätniemi -hankkeen myötä muuta biotalouden tuotannollista ja sitä tukevaa toimintaa. Pohjois-Savon Ely-keskuksella on olemassa suunnitelma kantatie 73 ja Kevätniemen maantien risteyksen kiertoliittymästä. Suunnitelmassa ovat myös kevyenliikenteen väylät Kevätniemeen. Hanke on Lieksan kaupungin ja Lieksan Teollisuuskylä Oy:n yhteishanke.
2 Hankkeen rahoituksesta ja toteuttamisesta ovat neuvotelleet Pohjois-Savon Ely-keskus, Pohjois- Karjalan maakuntaliitto, Lieksan kaupunki sekä Lieksan Teollisuuskylä Oy KUNTIEN OMISTAMIEN ELINKEINOYHTIÖIDEN INVESTOINTITUEN PALAUTTAMINEN Yritystoiminnan kehittämisessä kunnilla on perinteisesti ollut suuri rooli. Kuntien omistamien tilayhtiöiden työllisyysperusteisen investointituen poistaminen valtion budjetista on ollut virhe. Tilanne on sama yritystuen myöntämisessä kuntien tilayhtiöille. Tällä hetkellä Suomen bkt ja vienti laskevat. Tämän takia kasvuyrityksille ja niiden tukiorganisaatioille, kuntien tila- ja kehittämisyhtiöille tarvitaan uusimuotoinen tukielementti, joka sisältää em. rahoitusinstrumentit ja mahdollistaa tehokkaan elinvoimapolitiikan KANTATIE 73 PERUSPARANTAMINEN VÄLILLÄ JOENSUU-ENO-AHVENINEN-LIEKSA-NURMES JA KANTATIE 73 LUOKITUKSEN MUUTTAMINEN VALTATIEKSI Kantatie 73 on suuressa rasituksessa välillä Joensuu-Eno-Uimaharju (Ahveninen)- Lieksa-Nurmes johtuen reitin varrella sijaitsevasta teollisuudesta. Kantatien varrella sijaitsevat Enocell Oy Uimaharjussa, Lieksan teollisuuskeskittymä erityisesti Kevätniemessä sekä Nurmeksen teollisuus. Teollisuuden lisäksi kantatie 73 rasittavat raskaat puutavara- ja sivutuotekuljetukset läpikulkuliikenteenä. Kantatie 73 on paikattu ja kesällä 2015 uusittu osittain välillä Ahveninen-Lieksa. Tämä ei kuitenkaan riitä, koska raskaan liikenteen ja erityisesti puutavarakuljetusten määrien voidaan arvioida kasvavan lähivuosina hyvin merkittävästi erityisesti Lieksan Kevätniemen teollisuusalueelle sekä pohjoisesta että etelästä. Lisäksi valmiin tuotannon määrät nousevat hyvin merkittävästi sen jälkeen, kun biojalostamo ja bioterminaali aloittavat täysitehoisen toimintansa. Samalla Kevätniemen sahausvolyymi nousee ja jatkojalostus alueella kasvaa. Kantatie 73 luokituksen nostaminen valtatieksi on täysin perusteltua. 2. MATKAILUN KEHITTÄMINEN 2.1. MATKAILUN KANSAINVÄLISTÄMINEN TEM:n seutukaupunkipilotti, joka keskittyi liikunta- ja urheilumatkailun kehittämiseen toteutettiin vuosina Hankkeessa kehitettiin yritysten, kolmannen sektorin ja julkisen sektorin yhteistyötä urheilu ja liikuntamatkailun yhteistuottamiseksi. Tavoitteena on luoda seutukaupungeille kansainvälisesti kilpailukykyinen malli urheilu ja liikuntamatkailun yhteistuottamiseen. Hankkeen jälkeen seutukaupungit ottavat käyttöön uusia, yhdessä oppimiansa urheilu ja liikuntamatkailun yhteistuottamisen malleja. Tämän hankkeen jatkona toteutetaan vuonna 2016 käynnistyvä, seutukaupunkien yhteinen, matkailutarjonnan kansainvälistämisen edistämiseen tähtäävä kolmivuotinen hanke. Hankkeen koordinoijana toimii Imatran kaupunki.
3 Lieksan kaupunki on hankkeessa mukana omalla osiollaan. Lieksan osiossa haetaan kansainvälisiä matkailualan investoijia, jotka olisivat halukkaita vahvistamaan ja monipuolistamaan Lieksan matkailutarjontaa. Matkailutarjonnan markkinointi kohdistuisi kunkin kansainvälisen investoijan kotimaan matkailijoihin. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton tuki on tärkeää Lieksan kaupungin osioiden toteuttamiseksi INARIN TILAPÄISEN RAJANYLITYSPAIKAN TURVAAMINEN Pohjois-Karjalan rajavartioston valvomalla alueella on Joensuun lentoaseman ja Niiralan kansainvälisen rajanylityspaikan lisäksi yksi toiminnassa oleva tilapäinen rajanylityspaikka Lieksan Inarissa. Tilapäiset rajanylityspaikat eivät ole yleiselle liikenteelle avoimia, vaan rajaalueiden yhteistyön ja muun taloudellisen toiminnan toteuttamista varten. Tilapäiset rajanylityspaikat ovat ensisijaisesti yritysten puutavaraliikenteen käytössä, joten ylityspaikoilla on teollisuudelle puunhuollollista merkitystä. Inarin tilapäinen rajanyrityspaikka on metsäteollisuuden näkökulmasta merkittävä. Vaikka rajanylityspaikan kautta saapunut puuvirta on laskenut tilapäisesti, mahdollistaa hyvä suomalaisvenäläinen yhteistyö puumääränkasvun suhteellisen nopeasti. Inarin ylityspaikan vahvistamisella on metsäteollisuuden vahva tuki. Huomioon ottaen sen, että tilapäisten rajanylityspaikkojen luonteeseen sisältyy raja-alueiden yhteistyö ja muun taloudellisen toiminnan toteuttaminen, on perusteltavissa kansallisten ja kansainvälisten matkailijaryhmien; pienbussit ja linja-autot, mukaan ottaminen Inarin rajanylitysliikenteeseen. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton on edelleen tuettava Inarin rajanylityspaikan säilymistä ja kehittämistä PIELISEN VESISTÖMATKAILUN KEHITTÄMINEN (LIIKENNE JA PALVELURAKENTEET) Pielinen valittiin vuonna 2011 Pohjois-Karjalan maakuntajärveksi. Pielistä ei ole kyetty elinkeinopolitiikan näkökulmasta hyödyntämään riittävästi. Keskeisiä syitä tähän ovat matkailua palvelevien rakenteiden puuttuminen ranta-alueilta ja se, että Pielisen matkailupalvelujen tuotteistamiseen ei ole panostettu riittävästi. Matkailun kehittämiseksi tulee panostaa sekä julkiseen rakentamiseen (väylät ja yleiset alueet) että yksityiseen rakentamiseen (kaupalliset palvelut). Valtion mukanaolo rahoituksessa on välttämätöntä. Kevään 2015 aikana valmistui selvitys Pielisen polttoainejakelun teknisistä vaihtoehdoista, sijoittumispaikoista ja toimintamalleista. Veneilijöitä ja muitakin käyttäjiä palveleva polttoainejakelu käynnistetään kesäkaudelle Lieksan kaupungin alueelle tulee kaksi jakelupistettä, toinen Kolin satamaan ja toinen Lieksan satamaan. Investointiin haetaan hankerahoitus ja jakelutoiminta hoidetaan yrittäjänvetoisena. Autolauttaliikenteen sujuvuuden kannalta sekä Lieksan satamassa että Kolin satamassa olevien laiturirakenteiden kunnossapito on turvattava. Myös Vuonislahden laivalaituri vaatii pikaista
4 kunnostamista. Lieksan satamassa autolauttalaiturin edustalla tulee tehdä pienehkö ruoppaus autolautan liikennöinnin sujuvuuden turvaamiseksi (ELY) KOLIN LIIKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN Kolia kehitetään Pohjois-Karjalan matkailustrategian mukaisesti, kansainvälisesti merkittävänä ympärivuotisena matkailukeskuksena. Kehittämisen perustuu kolmen alueen; Ukko Kolin, Kolin kylän ja Loma-Kolin, muodostamaan palvelukokonaisuuteen. Jotta alueen kehittyminen voi toteutua vision mukaisesti, tulee mainittujen kolmen alueen yhteyksien olla kunnossa. Sisäisen liikenteen lisäksi on varmistettava Kolin ulkoinen saavutettavuus maanteitse sekä liityntäyhteyksin juna- ja lentoliikenteeseen. Lisäksi tärkeää on turvata Pielisen yli Kolilta Lieksaan ulottuva yhteys ympäri vuoden. Kevyen liikenteen järjestelyt Kolilla kevyen liikenteen väylä on rakennettu ainoastaan Kolin kylän ja Jeron tiehaaran välille. Lisäksi maantien 504 kevyen liikenteen järjestelyt välillä Kolin kylä Purnuniementien liittymä on valmistunut. Kolin alueen palvelukokonaisuus ja ympäristövastuullinen kehittäminen edellyttävät, että alueiden välillä voi tulevaisuudessa liikennöidä kevyen liikenteen väyläverkostoa pitkin mm. kävellen ja pyörällä sekä rullasuksilla ja -luistimilla. Tarvittavan väyläinvestointikokonaisuuden toteuttaminen perusväylänpidon varojen kautta on nykyrahoitustasolla vaikeaa. Hankekokonaisuutta on vietävä eteenpäin matkailuelinkeinolle tärkeänä erillishankkeena. Tällä hetkellä Kolin kylältä on kevyenliikenteen väylä Jeron risteykseen. Se päättyy ennen kaikkein vaarallisinta osuutta, jyrkkää ja mutkaista tietä Ukko-Kolille. Kevyenliikenteenväylä Jero Ukko Koli on erityisen tärkeä juuri turvallisuuden takia. Nykyisellään pyöräilijät ja kävelijät käyttävät kapeaa maantien laitaa. Kevyen liikenteen väylästä on tehty havainnekuvat, mutta ei vielä tarkkaa kustannuslaskelmaa. Kevyenliikenteen väylä välille Jeron tiehaara UkkoKoli on toteutettava erillishankkeena (Kolin kylältä valaistus ja päällystys). Julkisen liikenteen varmistaminen Koli Joensuu kimppataksilla Saavutettavuus julkisin liikennevälinein on Matkailukohteen kilpailukyvylle välttämätöntä. Kolin matkailu on vahvasti yksityisautoilun varassa, mikä ei ole kestävän kehityksen mukaista ja rajoittaa matkailun kasvua. Kimppataksipalvelu on todettu toimivaksi ratkaisuksi Kolin ja Joensuun välillä. Järjestely palvelee sekä paikallisia asukkaita että matkailijoita. Kimppataksipalvelusta on tällä hetkellä ratkaisu vuoden 2015 loppuun saakka. Kimppataksipalvelun jatkuminen on turvattava. Pidemmällä aikavälillä tavoitteena on liiketaloudelliselta pohjalta toimiva liikenne, ilman julkista tukea.
5 2.5. PIELISEN VIRTAKUTUISTEN KALOJEN LUONTAISEN LISÄÄNTYMISEN EDISTÄMINEN Saimaan alueella esiintyneen järvilohen luontaiset lisääntymisalueet ovat olleet Ala-Koitajoessa ja Pielisjoessa. Pielisessä aikoinaan elänyt järvilohi lisääntyi Lieksanjoessa. Järvilohi on Pohjois-Karjalan maakuntakala. Sekä järvilohi että taimen ovat hyvin uhanalaisia lajeja. Järvilohi on nykyisin kokonaan emokalanviljelyn ja istutusten varassa. Emolohet pyydetään Pielisjoesta ja Lieksanjoesta. Järvilohen säilytysistutukset on keskitetty pääasiassa Pielisjokeen ja myös Lieksanjokeen. MMM järvilohistrategia, valtioneuvoston kalatiestrategia ovat olleet perusteena KHO:n vuonna 2013 tekemälle Ala-Koitajokea koskevalle päätökselle ja Pielisjoen voimalaitosten kalatalousmaksujen nostamista koskevalle päätökselle, jossa viljelyistutusten lisäksi otetaan kantaa luonnonmukaisen lisääntymisen tukemiseen. Pääministeri Juha Sipilän hallitus on nostanut vaeltavien ja uhanalaisten vaelluskalakantojen elvyttämisen hallituksen luontopolitiikan kärkeen. Lieksanjoen voimalaitosten yläpuolisia koskialueita (Käpy- ja Saarikoski) on viime vuosina kunnostettu virtakutuisten kalojen lisääntymis- ja poikastuotantoalueiksi. Lieksanjoen voimalaitosten yläpuolisilla osilla sijaitsevat myös matkailun kannalta tärkeät Ruunaan kosket sekä useat taimenelle soveltuvat sivuhaarat. Maa- ja metsätalousministeriö suuntaa kärkihankerahoitusta erityisesti yhteisrahoitteisesti toteuttaviin konkreettisiin ja nopeasti liikkeelle lähteviin hankkeisiin, joissa on vahva alueellinen sitoutuneisuus. Kärkihankerahoituksella halutaan vauhdittaa viime aikoina useissa vesistöissä virinnyttä hyvää yhteistyötä vaelluskalakantojen luonnonkierron palauttamiseksi. Valittavissa kohteissa edellytetään alueellisten kohdetahojen mukaan tuloa rahoitukseen. Valtion tuki olisi siten hankkeiden rahoituksesta vain osa ja sen tarkoituksena on sitouttaa yhteistyötahoja vähintäänkin samanlaisiin panostuksiin vaelluskalojen hyväksi. Kärkihankerahoista tuettavilla hankkeilla vahvistetaan erityisesti jokien vaelluskalakantojen luonnontuotantoa lisääntymisalueilla. Toimenpiteitä on tarkoitus suunnata uudenlaisiin teknisiin ratkaisuihin kalan kulun järjestämiseksi, kalanpoikasten kotiuttamisistutuksiin lisääntymisalueille sekä emokalojen ylisiirtomenetelmien ja poikasten alasvaellusratkaisujen kehittämiseen. Elvyttämishankkeita halutaan edistää erityisesti Kemi-, Ii- ja Kymijoen sekä Saimaan ja Pielisen vaelluskalakantojen turvaamiseksi. Vahvistuneet vaelluskalakannat parantavat kestävän kalastusmatkailun, vapaa-ajankalastuksen sekä kaupallisen kalastuksen toimintaedellytyksiä. Samalla edistetään luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä sekä jokivesien ja Itämeren hyvän ekologisen tilan saavuttamista. Hankkeen toteutumiseksi tarvitaan seuraavat toimenpiteet: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto rahoittaa esiselvitys- ja suunnitteluhankkeen, jonka tuloksena aikaan saadaan laajempi hanke seuraavien toimenpiteiden toteuttamiseksi. Lieksanjoen vanhaa uomaa on kehitettävä virtakutuisten kalojen luontaisena lisääntymisalueena. Pielisen altaaseen laskevien pienempien jokien hyödyntäminen virtakutuisten kalojen kutualueina on turvattava lisääntymisalueiden kunnostamisella ja pienten kalateiden rakentamisella.
6 Lieksankosken alapuolelle tulee rakentaa kiinteä kalojen kiinniottolaite, jolla mahdollistetaan järvilohen ja taimenen siirto voimalaitosten ohi niiden luontaisille kutualueille. Kiinniottamisen ja siirtämisen resurssit on turvattava. Luontaisilla lisääntymisalueilla kehittyneiden poikasten kulun järjestämiseksi Pieliseen, ohi Pankakosken ja Lieksankosken voimalaitosten, on kehitettävä ja toteutettava toimiva järjestelmä PIELISEN SÄÄNNÖSTELYN KEHITTÄMINEN Pielinen on Suomen neljänneksi suurin ja samalla Suomen suurin säännöstelemätön järvi. Pielinen valittiin Pohjois-Karjalan maakuntajärveksi syksyllä Pielisen valuma-alue Pielisjoen yläosalla Kaltimon voimalaitoksen kohdalla on lähes neliökilometriä. Valuma-alueesta 43 prosenttia sijaitsee Venäjän puolella. Suurimpia Pieliseen laskevia jokia ovat Lieksanjoki ja Koitajoki. Pielinen laskee Pielisjoen kautta Pyhäselkään ja alemmas Saimaaseen. Pielisjoen keskivirtaama on 240 kuutiota sekunnissa. Joessa sijaitsee kaksi voimalaitosta, Kaltimo ja Kuurna. Pielisen juoksutuksen kehittämishanke alkoi vuoden 2006 alussa. Hankkeen päätavoitteena on ollut erityisesti kaikkein alimpien kesä- ja syysaikaisten vedenkorkeuksien nostomahdollisuuksien selvittäminen. Hankkeen vetovastuu on Pohjois-Karjalan ELY-keskuksella. Vuodenvaihteessa 2013/2014 valmistui oikeudellinen selvitys, joka käsitteli ensi sijassa Kaltimon voimalaitosluvan muuttamisedellytyksiä. Selvitys liittyy Itä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen , jossa ELY-keskus velvoitettiin selvittämään, onko Pielisen korkeuteen mahdollista vaikuttaa muulla tavoin kuin tähän saakka käytäntönä olleella poikkeusmenettelyllä (vesilain ns. vaarantorjuntapykälän nojalla tapahtuva poikkeaminen). Vuonna 2014 valmistui säännöstelyselvitysten koontiraportti, jonka jälkeen osapuolet kokoontuivat neuvottelemaan Pielisen säännöstelyedellytyksistä. Yhteistä tahtotilaa jatkotoimista ja riittävää sitoutumista ympäristövaikutusten arvioinnin kustannusten kattamiseen yhteisvastuullisesti ei valitettavasti löytynyt. Pielisen säännöstelyä on edistettävä eri intressit yhteen sovittaen. Valtion on turvattava omalla rahoituksellaan mm. välttämättömän YVA-menettelyn rahoitus. Ennen säännöstelyn toteutusta on haettava ratkaisu, jolla kyetään estämään vedenkorkeuden kohtuuttoman suuret vaihtelut KOLIN LUONTOKESKUS UKON JA HOTELLIKIINTEISTÖN MAALÄMPÖRATKAISUT Nykyisellään Luontokeskus Ukon ja vieressä olevan hotellikiinteistön lämmitykseen käytetään ainoastaan öljyä. Tämä ei ole taloudellisesti ja ympäristön kannalta tarkoituksenmukaista. Molemmat kiinteistöt sijaitsevat vaaran laella ja kansallispuistossa. Parhaaksi ratkaisuksi on todettu maalämpö. Lämmönkeruujärjestelmä voidaan sijoittaa jo rakennetulle alueelle. Kiinteistöt omistaa Metsähallitus. Maalämpöön siirtyminen tukee Kolin matkailukeskuksen profiloitumista kestävän matkailun kansainvälisenä kohteena ja edistää Pohjois-Karjalan energiastrategian mukaisia tavoitteita kohti vähähiilisyyttä. Maalämpöputkisto voidaan sijoittaa tiestön ja pysäköintialueiden alle edellyttäen, että nämä alueet irrotetaan kansallispuiston maa-alueesta. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton toivotaan tukevan ja edistävän hanketta.
7 2.8. KOLIN REITISTÖJEN KEHITTÄMINEN Luontoon liittyvä harrastaminen on kasvattanut suosiotaan. Kolilla, kansallispuiston, ulkopuolella reitit eivät vastaa matkailijoiden tarpeisiin riittävällä tasolla ja voivat muodostua esteeksi matkailun kasvulle. Ensisijaisesti nykyisten latujen käyttö tulee turvata reittitoimituksin. Latupohjat vaativat lisäksi kunnostusta. Samalla laajennetaan pohjien käyttöä myös kesäharrastuksiin: patikointiin, juoksuun, maastopyöräilyyn ja ratsastukseen sekä mahdollisesti osittain mönkijäajeluun. Alueelta puuttuu myös mantereella oleva moottorikelkkaura, joka soveltuisi ohjelmapalveluyritysten käyttöön. Valaistun ladun elohopealamput tulee muuttaa ympäristöystävällisiin led-valoihin. Kolin reittien kunnostaminen, uusien reittien perustaminen sekä valojen muuttaminen toteutetaan hankkeena. 3. VALTION KESKITETTYJEN HALLINTOTEHTÄVIEN SIJOITTAMINEN POHJOIS-KARJALAAN Kansaneläkelaitoksen (KELA) Pohjois-Karjalan vakuutuspiirin ja Lieksan yhteyskeskuksen vahvistaminen uusilla tehtävillä (toimeentulotuki, asumistuki ja omaishoidontuki; puhelin-, internetja sähköposti-palvelu) KELAN PAIKASTA RIIPPUMATTOMAT TOIMINNOT Lieksassa Lieksan Teollisuuskylä Oy:n Rauhalan yrityskeskuksessa toimii KELAn yhteyskeskus, josta johdetaan KELAn viiden yhteyskeskuksen verkostoa. Erinomaisesti liikkeelle lähtenyt yhteyskeskus omaa kaikki edut laajentumiseen sekä tilojen että henkilöstön osalla. Laajennus voidaan toiminnallisesti toteuttaa Pohjois-Karjalan vakuutuspiirin etuuskäsittelytehtävien osalla sekä lisäksi toimeentulotuen, asumistuen ja omaishoidon tuen tehtävien siirrolla. Lisäksi valmistelussa ja toteutuksensa alussa oleva sote- uudistus tarjoaa todennäköisesti lisämahdollisuuksia toiminnan laajentumiselle YHTEISPALVELUPISTEIDEN LUOMINEN JA VALTION TUKI NIIDEN TOIMINTAAN Valtion paikallishallinnon palvelupisteitä on viime vuosina korvattu yhteispalveluilla. Pohjois- Karjalassa yhteispalvelupisteitä on 8 kpl ( ). Asiakaspalvelu 2014 hankkeen tavoitteena ovat täyden palvelun asiakaspalvelupisteet, joiden vastuuviranomaisiksi on suunniteltu kuntia. Siirtyminen viranomaisten yhteisiin palvelupisteisiin tapahtuu vaiheittain vuosina Kesällä 2014 Pohjois-Karjalan maakunta siirrettiin viimeiseen, vuoden 2019 vaiheeseen. Huomioon ottaen pitkät etäisyydet ja asiakaspalvelupisteiden nopea häviäminen on perusteltua että Pohjois- Karjala palautetaan vuoden 2017 aaltoon. Valtion on varattava yhteispalvelupisteiden perustamiseen, ylläpitoon ja eri viranomaisten toimintakulujen kattamiseen erillinen määräraha. Kustannusjaon perusteena tulee olla todelliset kustannukset. Yhteispalvelupisteiden perustamisen yhteydessä on myös perusteltua ottaa kokeiluna mukaan avoimen sektorin toimijat maksullisten palveluiden osalla. Lieksan kaupunki on valmis olemaan julkisen ja avoimen sektorin yhteisen alueellisen yhteispalvelupisteen kokeilukunta.
8 MUUT HANKE-ESITYKSET HALLINNONALOITTAIN 1. LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Henkilöliikenteen turvaaminen rataosuudella Joensuu Eno Uimaharju Lieksa Nurmes. Perusteena maamme laita-alueilla tapahtunut merkittävä linja-autoliikenteen tarjonnan vähentyminen sekä tavaraliikenteen toimintaedellytysten vahvistaminen samalla rataosuudella, perusteena; rataosuudella toimivan teollisuuden palvelu mm. Enocell Oy Uimaharju, Lieksan kansainvälisesti toimiva ja kasvava teollisuus, sekä Ylä-Karjalan teollisuus. Yhden toteutusmahdollisuuden tarjoaa ns. ruuhka Suomen liikenteen erottaminen kokonaisuudesta ja maan laita-alueiden liikenteen siirtäminen yhteiskunnan tuen piiriin. 2. KUNNALLISVERON JAKAMINEN KOTIKUNNAN JA VAPAA-AJANASUMISKUNNAN KESKEN Vapaa-ajan asuntojen määrä ja käyttö on jatkuvassa kasvussa. Kuntien näkökulmasta vapaa-ajan asuminen on tervetullutta, mutta asettaa vahvat vapaa-ajanasumisen kunnat myös velvoitteiden eteen. Tämä merkitsee mm. investointeja palvelutarjontaan ja kunnallistekniikkaan. Valtiovarainministeriön pitää selvittää verotuksellisen käytännön muuttamiseen siten, että vapaaajanasuntojen sijaintikunta saa osuuden vapaa-ajanasunnon omistajan kotikuntaansa maksamasta kunnallisverosta. Tämän verotuksellisen ratkaisun toteuttaminen on perusteltua kokeiluluonteisesti kunnissa, joissa on merkittävä määrä vapaa-ajanasutusta. Kuntatalouden näkökulmasta tämä verotuksellinen ratkaisu merkitsisi todellista valtion vastaantuloa. Lieksan kaupunki on halukas tässä asiassa kokeilukunnaksi. 3. MONIKERROSKAMPUSPILOTIT, SEUTUKAUPUNKIVERKOSTO Lukion, keskiasteen ammatillisen koulutuksen sekä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen sivupisteiden kehitystrendi on valtakunnallisesti selkeä. Yliopistojen sivupisteitä lopetetaan kiihtyvällä nopeudella ja ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja leikataan mikä johtaa keskittymiseen maakuntakeskuksiin. Sama on toteutunut ammatillisessa aikuiskoulutuksessa. Keskiasteen ammatillisen opetuksen pienet kampukset supistuvat, yhdistyvät ja poistuvat. Tämän seurauksena osaamispääoma seutukaupungeissa katoaa. TEM seutukaupunkipilotissa Pk-teollisuuden kilpailukyky ja kansainvälistyminen Lieksan Teollisuuskylä Oy on valmistellut monikerroskampusmallin. Tavoitteena on vahvistaa elinkeinoelämän osaamispääomaa nuorisoasteelta aikuiskoulutukseen ja kansainväliseen yliopistoopetukseen saakka. 4. HENKILÖLIIKENTEEN TURVAAMINEN VÄLILLÄ JOENSUU-LIEKSA-NURMES-KONTIOMÄKI Joensuu-Lieksa-Nurmes-Kontiomäki-rataosuuden sähköistäminen on entistä tarkoituksenmukaisempaa Nurmes-Kontiomäki välin peruskorjauksen valmistuttua. Sähköistäminen palvelee alueen teollisuuden tarpeita Enocell Oy:n sellutehtaan, Lieksan teollisuuskeskittymän ja Nurmeksen
9 sahan, kyllästämön ja taloteollisuuden osalla. Raidekuljetuksilla tavara siirtyy maamme vientisatamiin ja sähköistäminen palvelee myös Joensuun ratapihan ympäristöhaittojen vähentämistä. Sähköistäminen palvelee myös henkilöliikenteen kilpailukykyä. Joensuu-Nurmes välin kiskobussiyhteys palvelee seutukunnan asukkaita. Henkilöjunayhteyden uudelleen avaaminen Kontiomäelle mahdollistaisi liikenteen kytkeytymisen Savon rataan Kuopion suuntaan ja edelleen pohjoiseen Kajaanin ja Oulun suuntaan. 5. SEUTUKAUPUNKIPILOTTIEN JATKO TEM:n seutukaupunkipilotit päättyvät vuoden 2015 lopussa. Yhteistyössä TEM:n kanssa seutukaupungit valmistelevat kahta valtakunnallista pilottihanketta, toista rakennemuutospilotin perustalta ja toista Pk-pilotissa valmistellun osaamispääoman vahvistamisen perustalta. Näiden hankkeiden hallinnoijina tulevat olemaan Salon ja Ylivieskan kaupungit. Seutukaupunkipilotit ovat alueiden kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden kannalta merkittäviä avauksia, ja on tärkeää, että näille useita kuntia kokoaville malleille ja mukana olevien alueiden verkostoitumiselle luodaan kannustavat toimintaedellytykset jatkossakin. Seutukaupunkiverkoston valitsema työryhmä valmistelee TEM kärkihanketta alueiden uudistamisen teeman alle. 6. INNOVAATIOVÄYLÄTOIMINTAMALLI BIOTALOUDEN OSAAMISKESKITTYMILLE Pilottihankkeessa Pohjois-Karjalaan muodostetaan innovaatioväyläajatukseen perustuva toimintamalli, joka muodostuu keskuskaupunki Joensuun ja maakunnan vahvojen teollisten alueiden ympärille (Puhos, Lieksa, Uimaharju). Joensuun tutkimuksellinen osaaminen, koulutus ja kansainväliset verkostot yhdistettynä teolliseen osaamiseen muodostaa ainutlaatuisen kokonaisuuden metsäbiotalouden ympärille, mikä lisää alueiden kiinnostavuutta sijoittumispaikkana ja varmistaa uusien investointien syntymisen. Hankkeen tavoitteena on innovaatioväylästrategian luominen maakuntaan. Toimintamallissa Joensuun kaupunki tarjoaa esimerkiksi houkuttelevia ekologisen rakentamisen pilottimahdollisuuksia ja toisessa vaiheessa Puhoksen alueen teollinen tuotanto pystyy tarjoamaan tarvittavat ratkaisut yhdessä verkoston kanssa. Toimintamallin käynnistämisen mahdollistavat kehittämiskohteet ovat: - teollisen puurakentamisen tuotannollisen yritystoiminnan ja investointien varmistaminen Puhoksen alueelle sekä sitä tukevat rakenteet ja jatkojalostus - puunjalostukseen ja biotalouteen liittyvät terminaaliratkaisut Keski- ja Pielisen-Karjalassa - bioöljyn jatkojalostuksen kehitystoiminta ja uusien arvoverkkojen kehittäminen, - muut mahdolliset uudet biotalouteen ja bioenergiantuottamiseen liittyvät alueelliset ja hajautetut ratkaisut.
10 7. MATKAILUTARJONNAN KANSAINVÄLISTÄMINEN TEM:n seutukaupunkipilotti, joka keskittyi liikunta- ja terveysmatkailutarjonnan kehittämiseen kansainvälisten asiakasryhmien fokuksella, saa jatkokseen 2016 käynnistyvän seutukaupunkien yhteisen matkailutarjonnan kansainvälistämiseen fokusoidun kolmivuotisen hankkeen. Lieksan kaupunki on hankkeessa mukana omalla osiollaan. Lieksan osio kohdistuu kansainvälisten matkailualan investoijien saamiseen vahvistamaan Lieksan matkailutarjontaa, jonka markkinoinnillisena kohteena ovat investoijien kotimaiden kansainvälisesti matkailevat ihmiset. Tätä uutta v käynnistyvää seutukaupunkihanketta koordinoi Imatran kaupunki. Pohjois- Karjalan maakuntaliitolta odotetaan sekä tukea että rahoitusta hankkeen Lieksa osioon hakijana Lieksan kaupunki. 8. KALLIOKADUN JA TYÖPAJANKADUN YHDYSTIEN RAKENTAMINEN VIHERKEVÄTNIEMEN ALUEELLE Kalliokadun ja työpajan kadun yhdistäminen helpottamaan raskaan liikenteen liikennöintiä Viherkevätniemen alueelle tulee välttämättömäksi yritysinvestointien lähtiessä rakenteille ja investointien valmistuttua tuotantotoimintaan. Kantatie 73 ja Kevätniementien kiertoliittymän toteuttaminen merkitsee osittaista helpottumista liikenteelle. Kuitenkin tuotannollisen toiminnan hyvin merkittävä kasvu johtaa kuljetusten määrän voimakkaaseen kasvuun. Lieksan kaupunki ja Lieksan Teollisuuskylä Oy valmistelevat tiehankkeen suunnitelmaa ja sen toteuttamista varten kustannusarvion vuoden 2016 keväällä. 9. VIHREÄN LIEKSAN ASUINALUEET Lieksan kaupungin Rantalan ja Mähkön asuntoalueiden muuntaminen Vihreän Lieksan alueeksi. Hanke sisältää myös alueiden yhdistämisen kaupungin keskustaan kaarisillan ja kävelysillan saneerauksella ja uusinvestoinnilla. Hankkeen sisältö muodostuu: - Kiramon ranta-alue - kaarisilta - kaupungintalon alue (2 rakennusta) - ns. kehäkukkaristeyksen liike- j a palvelukeskukset Tämän kokonaisuuden kehittämissuunnitelman laatiminen sekä siihen perustuva toteutussuunnitelman laadinta. Rahoituksen hankinta ARA:lta ja mahdollisesti EIB:ltä. 10. LIEKSAN KAUPUNKI FISU VERKOSTOON Valtakunnallinen FISU verkosto perustettiin kesäkuun 2015 alussa ja ensimmäiset jäsenkunnat olivat Forssa, Jyväskylä, Lappeenranta ja Turku. Verkoston keskeinen ajatus on että resurssiviisaat ratkaisut luovat vahvempaa aluetaloutta.
11 Resurssiviisaus toimintamallissa kaupunki toimii mahdollistajana, joka johtaa koko paikallisen yhteisön kehittymistä kohti resurssiviisautta. Asukkaat, järjestöt, yritykset ja oppilaitokset pääsevät aktiivisesti osallistumaan kehitystyöhön. Toimintamallilla kaupungin eri toiminnot ja toimialat saadaan pelaamaan yhteen yhteisen päämäärän hyväksi. Toiminnan tavoitteena: - aluetalouden vahvistaminen - työllisyyden vahvistaminen - uusien liiketoimintamahdollisuuksien luominen yrityksille - asukkaiden hyvinvoinnin parantaminen - ympäristön tilan parantaminen Toimintamalli on kehitetty Sitran ja Jyväskylän kaupungin Kohti resurssiviisautta yhteistyöhankkeessa v:na FISU verkoston kuntien resurssiviisausyhteistyötä tukevan palvelukeskuksen toiminnasta vastaavat Suomen ympäristökeskus ja Motiva. Miksi Lieksa mukaan FISU verkostoon?: - pitkäaikaisen kehitystrendin kääntäminen - öljyvapaa maakunta tavoitteen toteuttaminen - yhteisön osaamisen vahvistaminen (ratkaiseva osa-alue) - yhteisön henkinen ja taloudellinen hyvinvointi vetovoimaksi (ei muualla kärkenä) 11. KUUDENNEN MAASEUTUPOLIITTISEN OHJELMAN HYÖDYNTÄMINEN Valtioneuvoston hyväksymä, v. 2014, kuudes maaseutupoliittinen ohjelma tarjoaa mahdollisuuden ns. pilottihankkeiden rakentamiseen yhteisön näkökulmasta sellaisilla osa-alueilla, joilla piloteilla on myös valtakunnallista merkitystä. Tällaisiin osa-alueisiin kuuluvat mm. elämänkaaren eri vaiheet ja mahdollistavat myös monipuolisen asumisen. Erityisesti ohjelmassa korostetaan vanhusten mahdollisuuksia asua turvallisesti kotona. Tähän liittyen korostetaan erilaisia hoitoratkaisuja ja monipuolisia liikkuvia, sähköisiä ja kotipalveluja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Maaseudulla tarvitaan erilaisia asumisvaihtoehtoja esimerkiksi yhteisöasumiseen soveltuvia kohteita, senioriasuntoja jne. Yhden mahdollisuuden tarjoaa myös iäkkäiden perhehoito. Tällä hetkellä Lieksan maaseutualueella on olemassa tähän tarkoitukseen soveltuvaa kiinteistökantaa. Tarkasteltaessa mahdollisuuksia ihmislähtöisesti korostuneeseen asemaan tulee ihmisen mahdollisuus elää mahdollisimman pitkään omassa elinympäristössään. Lieksan kaupunki on halukas valtakunnallisen pilotin toteuttajaksi yhteistyössä kolmannen sektorin ja yksityisen sektorin kanssa maaseudun erilaisten asumismuotojen ja niihin yhdistettävien palveluiden digitaaliset palvelut mukaan luettuina sisältävän palvelukokonaisuuden osalla. Loppukäyttäjä kohderyhmänä hankkeessa ovat eriasteisesti senioriteettia edustavat ihmiset.
12 Maantien 5071 (Tiensuuntie Vuonislahdentie) kunnostaminen välillä kantatie 73 risteys Vuonislahti. Tieosuus on vilkkaasti liikennöity. Tien vaikutuspiirissä on useita elinvoimaisia ja kehittyviä kyliä. Maantien vaikutuspiirissä olevat Pielisen ranta alueet ovat erittäin tiheästi rakennettua vapaa ajan asuntoaluetta. Hyvin toimiva, paljon käytetty ja tunnettu Karavaanarialue sijaitsee Vuonislahdessa. Jäätie Kolille kulkee Vuonislahden kylän kautta. Tieyhteydellä on suuri elinkeinopoliittinen, erityisesti matkailuelinkeinon kannalta, merkitys. Nyt maantien kunto on erittäin huono ja kunto huononee nopeasti. Maantielle on jouduttu asettamaan 60 km/tunti nopeusrajoitus. Aikanaan tien kunnostuksen yhteydessä osalle tieosuutta asennettiin asfaltiin teräsverkko, joka nyt on noussut pintaan muodostaen liikenneturvallisuusriskin. Kokonaisuutena tieosuus on erittäin kuoppainen ja päällyste rikkonainen. Paikoin on nähtävissä myös maantien rungon pettäneen. Tieosuus on peruskorjattava pikaisesti ensi vaiheessa Vuonislahteen saakka ja seuraavassa vaiheessa Läpikäytävän kautta kantatien 73 risteykseen asti.
HANKE-ESITYKSET VUODEN 2018 MAAKUNNAN HANKELUETTELOON
HANKE-ESITYKSET VUODEN 2018 MAAKUNNAN HANKELUETTELOON STRATEGISET KÄRKIHANKKEET 1. KUNTIEN TEOLLISUUSKESKITTYMIEN JA NIIDEN INFRASTRUKTUURIN VAHVISTAMINEN Lieksan Kevätniemen teollisuuskeskittymän kokonaisvaltainen
LisätiedotHANKE-ESITYKSET P-K MAAKUNTALIITON HANKELUETTELOON 2016. Tilapäisten rajanylityspaikkojen kehittämisedellytysten turvaaminen
HANKE-ESITYKSET P-K MAAKUNTALIITON HANKELUETTELOON 2016 Tilapäisten rajanylityspaikkojen kehittämisedellytysten turvaaminen Pohjois-Karjalan rajavartioston valvomalla alueella on Joensuun lentoaseman ja
LisätiedotYhteistyöllä vaelluskalakantoja elvyttämään
Yhteistyöllä vaelluskalakantoja elvyttämään Vaelluskalojen ylisiirtoseminaari 21.4.2016 25.4.2016 1 Laajaa yhteistyötä kala-asioissa Lapin ja Pohjois-Savon ELY-keskukset Maa- ja metsätalousministeriö Vaikutusalueiden
LisätiedotMetsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017
Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia
LisätiedotTulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien
LisätiedotKemijoki Oy Keskustelussa Ruunaan KA x x Pielisen KA Varmistunut x
Vuosi 2016 AJANKOHTA RAHOITUS LAJIT TOIMENPIDE TYYPPI ALKAA PÄÄTTYY KOHDE KOK.KUSTANNUS KÄRKIHANKE MUU LÄHDE TILANNE TOTEUTTAJAT JL TVI KUVAUS / VAIKUTTAVUUS / HUOMIOITA Valmistelu Koordinointi helmikuu
LisätiedotAjankohtaista POS-ELYstä
Ajankohtaista POS-ELYstä Tiemerkintäpäivät Kuopiossa 16.2.2017 Pohjois-Savon ELY-keskus / Airi Muhonen Sisältö Toimintaympäristö Itä-Suomen liikennestrategia Tienpidon rahoitus Tiehankkeet Pohjois-Savon
LisätiedotPohjois-Karjalan strategiset vaikuttamisen kärkihankkeet. Vaikuttamisen kärjet 2020 Pohjois-Karjala
Pohjois-Karjalan strategiset vaikuttamisen kärkihankkeet Vaikuttamisen kärjet 2020 Pohjois-Karjala 2019 Pohjois-Karjalan strategiset vaikuttamisen kärkihankkeet Elinvoimapolitiikka ja osaamisrakenteet
LisätiedotLuonnos liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta
Liikenne- ja viestintäministeriö Lausunto 1 (5) Lausuntopyyntönne 28.8.2018, LVM/1436/03/2018 Luonnos liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta
LisätiedotSAAVUTETTAVUUDEN PARANTAMINEN JA TÄRKEIMMÄT LIIKENNEHANKKEET POHJOIS-SAVO. Paula Qvick MKV
SAAVUTETTAVUUDEN PARANTAMINEN JA TÄRKEIMMÄT LIIKENNEHANKKEET POHJOIS-SAVO Paula Qvick MKV 15.5.2017 SAAVUTETTAVUUS MILLISEKUNTI JA ÄLYKÄS EKOSYSTEEMI OVAT KILPAILUETUJA Suoraa yhteyttä hyödyntävä Northern
LisätiedotKeski-Karjalan rakennemuutoksen kasvupaketti TIIVISTELMÄ
Keski-Karjalan rakennemuutoksen kasvupaketti TIIVISTELMÄ Stora Enson päätettyä sulkea Kiteen sahan valtioneuvostolle esitetään Keski-Karjalan nimeämistä äkillisen rakennemuutoksen alueeksi vuosille 2020-2022.
LisätiedotKansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto
Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012 Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Kalatiestrategian taustaa ( Vanhasen II) hallitusohjelmaan sisältynyt asia Hanketta valmisteli
LisätiedotPetri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus
Petri Keränen Pohjois-Savon ELY-keskus 30.10.2014 KESTÄVÄ KEHITYS KANNATTAVA JA KEHITTYVÄ YRITYSTOIMINTA TOIMIVA ALUERAKENNE ELYjen palvelut Yrityksille ja yhteisöille Osaava työvoima Maatalouden tuki
LisätiedotLUT JA SAIMIA RAKENNERAHASTO- JA MAASEUTUOHJELMAN TOTEUTTAJINA
LUT JA SAIMIA RAKENNERAHASTO- JA MAASEUTUOHJELMAN TOTEUTTAJINA 2014-2017 MYR teemakokous 12.3.2018 Satu Sikanen Aluekehitysjohtaja Etelä-Karjalan liitto Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta etunimi.sukunimi@ekarjala.fi
LisätiedotSEUTUKAUPUNKIMÄÄRITTELY PILOTIT
SEUTUKAUPUNKIMÄÄRITTELY PILOTIT SEUTUKAUPUNGIT OVAT VAHVOJA PERUSKUNTIA JA MUODOSTAVAT YHDESSÄ MAAKUNTAKESKUSTEN KANSSA SUOMEN TULEVAN KUNTARAKENTEEN RUNGON SATAKUNTALIITTO TKI FOORUMI 10.4.2014 PERTTI
LisätiedotMITÄ MAAKUNTAKAAVA 2040 TARKOITTAA MINULLE?
MITÄ MAAKUNTAKAAVA 2040 TARKOITTAA MINULLE? Liikenne Elinkeinolämä Palvelut Millä tavoin uusi maakuntakaava hyväksytyksi tultuaan vaikuttaa liikenneyhteyksiin, alueen palveluihin, elinvoimaisuuteen ja
LisätiedotInkoo 2020 18.6.2015
Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut
LisätiedotKehittyvä Ääneseutu 2020
Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen
LisätiedotPK-TEOLLISUUDEN UUDISTAMINEN JA KILPAILUKYKY pilotti
PK-TEOLLISUUDEN UUDISTAMINEN JA KILPAILUKYKY pilotti Sisältää teollisuutta palvelevan liiketoiminnan 10.10.2013 Seutukaupunki Seutukaupunkeja ovat kaupungit: 1. Jotka ovat seutukuntiensa tai talousalueensa
LisätiedotTRAFI sidosryhmätapaaminen
TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä
LisätiedotKalatalouspalvelut. 2. vaihe
Kalatalouspalvelut 2. vaihe Kuvattavat palvelut Kalavarojen hoito Kalojen elinympäristön tilan säilyttäminen ja parantaminen Kalatalousyritysten kehittämispalvelut Kalavarojen hoidon vaikuttavuustavoite:
LisätiedotHämeen liiton rahoitus
Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta
LisätiedotKansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho
Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 Valtioneuvoston periaatepäätös 16.10.
LisätiedotKärkihankkeet Lieksanjoella ja Pielisjoella
Kärkihankkeet Lieksanjoella ja Pielisjoella Niilo Valkonen Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018 12.6.2018, Oulu Esityksen sisältö: 1. Taustaa lyhyesti 2. Pielisjoen kärkihanke (Saimaan järvilohen
LisätiedotOKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017
OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2018 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotLänsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä
Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,
LisätiedotKirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta
Palvelutuotannon lautakunta 117 21.10.2015 Kunnanhallitus 345 02.11.2015 Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta 2016-2019 701/08.00.01/2015 Palvelutuotannon
LisätiedotKalatalousavustukset. Vedet kuntoon Keski-Suomessa tilaisuus Mari Nykänen Pohjois-Savon ELY-keskus/Järvi-Suomen kalatalouspalvelut
Kalatalousavustukset Vedet kuntoon Keski-Suomessa tilaisuus 29.5.2017 Mari Nykänen Pohjois-Savon ELY-keskus/Järvi-Suomen kalatalouspalvelut ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen hallinnoimat määrärahat,
LisätiedotPÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN
PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on
LisätiedotLiikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa
Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset
LisätiedotMaakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto
Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA
LisätiedotLUONTOPOLITIIKKAA LUOTTAMUKSELLA JA REILUIN KEINOIN
LUONTOPOLITIIKKAA LUOTTAMUKSELLA JA REILUIN KEINOIN Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttämisen toteutussuunnitelma Luonnos 13.11.2015 Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen hallituksen
LisätiedotTOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA
TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon
LisätiedotYRITYSRYHMÄT KEHITTÄMISVÄLINEENÄ
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 YRITYSRYHMÄT KEHITTÄMISVÄLINEENÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Yritysryhmähanketilaisuudet 9.10.2017 Hattula, Lepaan kartano 10.10.2017 Hollola, Hollolan
LisätiedotRakennettujen vesistöjen kunnostus ja hoito
Rakennettujen vesistöjen kunnostus ja hoito Vesistökunnostusverkoston seminaari 11.-12.6.2014 Iisalmi Jouni Tammi Luonnonvaraosasto Sisältö Rakennettujen vesistöjen hoidon kehittäminen yhteistyö kalaja
LisätiedotTyössä ympäristöalalla - oma tarinani
Työssä ympäristöalalla - oma tarinani Turun yliopiston työelämäpalvelut 4.4.2017 Ylitarkastaja Anna Laiho, ympäristönsuojeluyksikkö, Varsinais-Suomen ELY-keskus 5.4.2017 Toiminta-ajatus Elinkeino-, liikenne-
LisätiedotItäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa
Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Sujuva arki tärkeä osa alueen kilpailukykyä Työ- ja asiointimatkojen helppous Joukkoliikenteen
LisätiedotSalpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14
Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 29.1.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke on Länsi-Suomesta ja Tampereelta Lahden ja Kouvolan kautta Lappeenrantaan
LisätiedotRakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo
Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin
Lisätiedotseminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto
Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö
LisätiedotMAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma
MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...
LisätiedotYlä-Karjalan elinkeinoohjelmaluonnos
Ylä-Karjalan elinkeinoohjelmaluonnos 2018-2020 Tulevaisuustyöpaja 31.01.2017 ELINKEINO-OHJELMA 2018-2020 Suuntaa Valtimon ja Nurmeksen elinkeino- ja yritystoiminnan kehittämistä Toteuttaa Valtimon ja Nurmeksen
LisätiedotMaaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020
Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus
LisätiedotKiteen Puhokseen. KESKI-KARJALAN KEHITYSYHTIÖ OY
SIJ O I T U Kiteen Puhokseen KESKI-KARJALAN KEHITYSYHTIÖ OY www.keti.fi TEOLLISUUSTILOJA Lastulevytehtaan entiset tilat Puhoksessa: peruslevyhalli, viimeistelyhalli, MEL-halli, tuotevarastohalli, keskusvarasto,
LisätiedotKaupunkistrategia
Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020
LisätiedotMaakuntaohjelman
Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2010-2011 Hannu Korhonen Pääpainotukset: Liikenteellinen saavutettavuus Uusien elinkeinokärkien käynnistäminen Hyvinvointipalvelujen turvaaminen Osaavan työvoiman
LisätiedotKITEEN KAUPUNKI HANKKEET MAAKUNNAN HANKELUETTELOON/VALTION TA 2017 6.11.2015 1 (6)
1 (6) Kaikki Kiteen kaupungin esittämät hankkeet sisältyvät Kiteen kaupungin talousarvioon 2016 ja taloussuunnitelmaan 2016-2019 Näiden dokumenttien kautta osoitetaan omarahoitusosuudet esitettyihin hankkeisiin.
LisätiedotVakka-Suomen rakennemuutossuunnitelma 2004-2007 Kehittämistoimenpiteet Yritystoiminnan edellytysten tukeminen
Yritystoiminnan edellytysten tukeminen Seutukunta esittää sosiaali- ja terveysministeriölle: Äkillisen rakennemuutoksen alueilla toimivien yritysten työnantajamaksuja alennetaan Kainuun mallin mukaisesti.
LisätiedotKalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävät hankkeet
Momentti 30.40.31 Vesi- ja kalataloushankkeiden tukeminen Kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävät hankkeet Kuuleminen eduskunnan ympäristövaliokunnassa
LisätiedotTiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa
Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue
LisätiedotAlueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet
Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen
LisätiedotInnovaatioista kannattavaa liiketoimintaa
Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,
LisätiedotKehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali
Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus
LisätiedotMatkailun ajankohtaisia asioita
Matkailun ajankohtaisia asioita Salo 25.9.2018 Sanna Kyyrä TEM ja matkailu Vastaa matkailupolitiikan painotuksista ja koordinoi kehittämistyötä yhdessä muiden ministeriöiden ja alan toimijoiden kanssa
LisätiedotLaihia 1.9.2015 Matti Jaskari
Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari Leader YHYRES Leader-toiminta on Euroopan laajuinen verkosto. Suomessa 54 Leader-ryhmää, koko Euroopassa yli 3000. Leader YHYRES toiminta-alue: Isokyrö, Laihia, Vaasan Vähäkyrö
LisätiedotImatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta. Aki Keskinen 5.9.2012 www.kehy.fi
Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta Tervetuloa Imatralle! Imatra kartalla Helsinki 257 km Joensuu 197 km Jyväskylä 257 km Kotka 145 km Lappeenranta 37 km Oulu 528 km Rovaniemi 748 km Tampere 312 km
LisätiedotVISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa
MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,
LisätiedotPirkanmaan liiton EAKR haku mennessä
Pirkanmaan liiton EAKR haku 16.2.2015 mennessä EU-rahoitteisen hanketoiminnan hakuinfo Tiina Harala Yleistä Pirkanmaan liiton EAKR-hausta Haku päättyy 16.2.2015 Auki molemmat toimintalinjat ja periaatteessa
LisätiedotBiokaasua liikenteeseen. Hankesuunnitelma tiedonvälityshankkeelle
Hankesuunnitelma tiedonvälityshankkeelle Laadittu Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshankkeessa 14.8.2012 1. Tiivistelmä tiedonvälityshankkeen tarkoituksena on auttaa samaan aikaan Pohjois-
LisätiedotAlueiden kilpailukyky 2011
Valtakunnalliset sekä taustamuuttujakohtaiset tulokset 1 Kuinka paljon seuraavat tekijät vaikuttivat/vaikuttavat yrityksenne sijaintiin ja toimintaedellytyksiin alueella? Kaikki vastaajat, n=1280 Yritykselle
LisätiedotOKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017
OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2017 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus-
LisätiedotPainopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen
1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu
LisätiedotRakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja
Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta
LisätiedotYsitien kehittämisnäkymät Itä- Suomessa
Ysitien kehittämisnäkymät Itä- Suomessa Ysiväylän liikenneseminaari 6.5.2015 Kuopio Airi Muhonen, Pohjois-Savon ELY-keskus 7.5.2015 1 Lähde: Ruut Rissanen, Antti Rehunen, Hanna Kalenoja, Ossi Ahonen, Tommi
LisätiedotMitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen
Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä
LisätiedotKuntajohdon seminaari
Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat
LisätiedotLaadukasta kävely- ja pyöräilyinfrastruktuuria investointituen vauhdittamana Mitä tavoitellaan, miksi ja miten?
Laadukasta kävely- ja pyöräilyinfrastruktuuria investointituen vauhdittamana Mitä tavoitellaan, miksi ja miten? Liikenne ja maankäyttö 8.10.2019 Kati Hyvärinen Kestävän liikkumisen asiantuntija TAUSTAA
LisätiedotHEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)
HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) Metropolia, Hyto Tuula Mikkola Projektipäällikkö 28.2..2013 1 HEA pähkinän kuoressa Kesto 2.5 vuotta: 9/11 2/14 hankekokonaisuus, jossa
LisätiedotHALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS
HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS Suomen tulevaisuuden visio: Suomi 2025 yhdessä rakennettu Tilannekuva/SWOT Kestävä kasvu ja julkinen
LisätiedotMDI:n kuntakysely 2018 Raportti Ylä-Savon seutukunnan tuloksista
MDI:n kuntakysely 2018 Raportti Ylä-Savon seutukunnan tuloksista Kyselyn toteutus MDI toteutti marras-joulukuussa 2018 neljännen valtakunnallisen kuntakyselynsä, jolla kerättiin Manner-Suomen kuntien päättäjien
Lisätiedottavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo
KAUPUNKISUUNNITTELUN SEMINAARI VI 2012 - UUDEN OULUN TULEVAISUUDET? tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo PÄÄTAVOITTEET Hyvinvoivat ihmiset Elinvoimainen kaupunki Kestävä ja ekotehokas yhdyskuntarakenne
LisätiedotKehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA
Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Maarit Alikoski 15.9.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 15.92015 Kuva: Pasi Tarvainen 2015 Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelma 2013-2020 Laaja yhteys
LisätiedotMaakuntahallitus 32 14.03.2016
Maakuntahallitus 32 14.03.2016 Osallistuminen Smart & Clean -projektiin, edustajan nimeäminen sitä toteuttavan säätiön hallintoneuvostoon sekä valtion ja pääkaupunkiseudun välisen kasvusopimuksen 2016
LisätiedotPOVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely
POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely 24.2.2016 Antti Niemi POVERIA BIOMASSASTA Toteutusaika: 1.9.2015-30.6.2018 Budjetti: 798 645 Päärahoittaja: ELY-keskus Euroopan maaseuturahaston varoista Tavoite: Uusiutuvan
LisätiedotE18 Turun kehätie Kausela-Kirismäki Sujuvampi ja turvallisempi kehätie
E18 Turun kehätie Kausela-Kirismäki Sujuvampi ja turvallisempi kehätie 29.01.2019 E18 Turun kehätien parantamishankkeet 2 E18 Kirismäki-Kausela lyhyesti Turun kehätie (Kt 40) on osa E18 -tietä. Vilkkaasti
LisätiedotPuhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille 2014-2020 Sivu 12 1.10.2013 Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun
LisätiedotALOITE LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMISESTA TIELLÄ NRO 314 VÄLILLÄ KANAVATIEN RISTEYS- KOLAVANTIEN RISTEYS
ALOITE LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMISESTA TIELLÄ NRO 314 VÄLILLÄ KANAVATIEN RISTEYS- KOLAVANTIEN RISTEYS ASIKKALAN KUNTA KUNNAN VALTUUSTO Rusthollistie 2 17200 VÄÄKSY 28.9.2015 ALOITE: LIIKENNETURVALLISUUDEN
LisätiedotValkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017
Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 2 Strategiaperusta Visio: Kasvava Valkeakoski on puhtaasta luonnosta ja asiakaslähtöisistä palveluista tunnettu kaupunki asukkaiden ja yritysten
LisätiedotVihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous
Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia
LisätiedotPieksämäen kaupungin Strategia 2020
Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,
LisätiedotSalpausselän palveluvyöhyke
Salpausselän palveluvyöhyke 27.4.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Tampereen seudulta Lahden ja Kouvolan seuduille ulottuva vyöhyke Palveluja kehitetään kokonaisvaltaisesti eri tahojen
LisätiedotHallinnoijana Rajupusu Leader ry
Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Suomessa 7 kalatalousryhmää Kalatalousryhmät valittu syksyllä 2008 Suomen ryhmien julkinen rahoitus ohjelmakaudelle on noin 8 400 000 /EKTR, tl 4 Tavoitteena uusi toimintamalli:
LisätiedotLöydämme tiet huomiseen
Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan
LisätiedotKyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö
Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen
LisätiedotVesistökunnostuksen kansalliset rahoituslähteet. Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Vesistökunnostusverkoston seminaari 2016 Vesistökunnostuksen kansalliset rahoituslähteet Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kaakkois-Suomen ELY-keskus/Visa Niittyniemi 1 Kunnostustoiminnan
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen
Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat
LisätiedotHoukutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu
Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu Culminatum Innovation Oy Ltd Uudenmaan asumisen oske & Uudenmaan matkailun ja elämystuotannon oske Tuusulanjärvi Tuusulan vetovoiman rakentajana - tilaisuus
LisätiedotVesienhoidon rahoituslähteistä
Vesienhoidon rahoituslähteistä Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 8.2.2017 Arto Seppälä 13.2.2017 Valtion osallistumisesta vesistökunnostushankkeiden avustamiseen säädetään valtioneuvoston asetuksessa
LisätiedotAlue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa
Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,
LisätiedotMeriklusterin osaamispohjan kehittäminen
Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Havaintoja: Elinkeinopolitiikka ei näy kuvassa! Pitäisi olla keskeinen osa meripolitiikkaa. Tarve kansalliselle meripolitiikalle,
LisätiedotVauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta
Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Toimiva tuotanto-, varasto- ja toimistotila/teollisuustila osoitteessa Konetie 33, Oulu. E8 5,8 KM VALTATIE 20 2 MIN LENTOASEMA 16 KM OULUN KESKUSTA 8,5 KM
LisätiedotVaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen
Hallituksen kärkihanke LUONTOPOLITIIKKAA LUOTTAMUKSELLA JA REILUIN KEINOIN Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen Kalastuslakipäivät 1.- 2.12.2016, Helsinki Jouni Tammi MMM/ Luonnonvaraosasto
LisätiedotLiikennejärjestelmäsuunnitelma
Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran
LisätiedotProjektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net
Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen
LisätiedotKeski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017
Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan
LisätiedotPirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus
Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta Suomen
LisätiedotPirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus
Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta
LisätiedotEuregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu
Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue
LisätiedotKESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI
KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET
Lisätiedot