Syöpä. cancer.fi. Jesse Haavisto. elää syövän kanssa. Seurannan monta tehtävää Kolme neuvoa pitkään elämään Roosa on lokakuun väri 4/2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Syöpä. cancer.fi. Jesse Haavisto. elää syövän kanssa. Seurannan monta tehtävää Kolme neuvoa pitkään elämään Roosa on lokakuun väri 4/2010"

Transkriptio

1 Syöpä Seurannan monta tehtävää Kolme neuvoa pitkään elämään Roosa on lokakuun väri 4/2010 SYÖPÄJÄRJESTÖJEN AIKAKAUSLEHTI cancer.fi Jesse Haavisto elää syövän kanssa

2 Tässä numerossa 4/2010 s.24 s.6 s Elämän tärkeät tukipuut Jesse Haaviston vaivojen syyksi löytyi näköhermokasvain. Tuula Vainikainen Kun syöpä onkin pitkäaikaissairaus Pitkittyvää syöpää sairastava tarvitsee aivan uudenlaista tietoa. Satu Lipponen Seurannalla on monta tehtävää Seurannalla pyritään paitsi löytämään syövän uusiutuminen, myös havaitsemaan hoitojen aiheuttamat sivuvaikutukset. Matti Rautalahti Rajanveto on vaikeaa: Terve vai sairas Rajan vetämien terveyden ja sairauden välillä ei ole aina helppoa. Paula Mannonen Mikä tahansa päivä paitsi tänään Kroonistuva syöpä vaatii kantajaltaan kanttia. Satu Lipponen Veikko Sonninen toipui ruokatorvensyövästä Viisi vuotta sitten sairastettu syöpä on pysynyt poissa, mutta seuranta jatkuu. Eeva Mehto Kolme neuvoa miten elää pitempään Vältä tupakointia, liiku ja syö kasvispitoista ruokaa. Matti Rautalahti Rakkaudesta suomalaisiin naisiin Roosa nauha -kampanja jo kahdeksatta vuotta. Anu Kytölä Virpi, Jaakko ja Maarit kirjoittivat runon Tilaa runo kännykkään tuet rintasyöpätutkimusta! Anu Kytölä Tukihenkilö antaa tilaa Kenestä tahansa ei ole tukihenkilöksi. Juulia Lipponen Leimautumisen pelko elää yhä Eeva Levo ja Pirjo Heinikainen kertovat millaista tukihenkilötoiminta on pienellä paikkakunnalla. Juulia Lipponen Kenestä vuoden syöpälääkäri ja kuka on vuoden syöpäsairaanhoitaja? Syöpäsäätiö palkitsee kahden vuoden välein syöpälääkärin ja -hoitajan 5000 euron palkinnolla. Cancer.fi-sivusto palvelee entistä paremmin Uusilta verkkosivuilta asiat löytyvät helpommin. Maarit Rautio Lähde matkalle joulukuussa! Joulumatka Budapestiin ja joulumarkkinat Strasbourgissa ja Colmarissa. Joka numerossa Puheenvuoro Inhimillinen kosketus Toiminnanjohtaja Katriina Päivinen Pohjois-Karjalan Syöpäyhdistys Pääkirjoitus Milloin syövänhoito kannattaa lopettaa? Päivi Hietanen Kolumni Kiitollisia hetkiä Lassi Kurkijärvi 29 Ajassa

3 Syyskuu 2010 SyöpäCancer on Syöpäjärjestöjen julkaisema aikakauslehti. Ilmestyy viisi kertaa vuonna Painosmäärä on Tilaushinta 30 vuosikerralta. Jäsenille lehti on ilmainen. 40. vuosikerta ISSN Päätoimittaja: Päivi Hietanen Toimituspäällikkö: Satu Lipponen Toimitussihteeri: Anu Kytölä Pääkirjoitukset ja kolumnit: Harri Vertio Toimitus: Caj Haglund, Päivi Lähteenmäki, Hilkka Olkinuora, Päivi Pakarinen, Matti Rautalahti, Leena Rosenberg-Ryhänen, Risto Sankila Toimittajat: Jaana Ruuth, Maarit Rautio Lääketieteellinen toimittaja: Matti Rautalahti AD: Kirsi-Marja Puuras/Design Puuras Valokuvat: Risto Antikainen, Stefan Bremer, Mikko Harma, Teemu Jehkonen, Jouko Keski-Säntti, Kuvatoimisto Plugi, Pasi Leino, Juulia Lipponen, Eeva Mehto, Kati Molin, Jarmo Mustonen, Jarmo Määttä, Jussi Pernaa, Sanna Peurakoski, Barbro Wickström Toimitusneuvosto: Marja-Liisa Ala-Luopa Satakunnan Syöpäyhdistys, Riitta Korhonen Kymenlaakson Syöpäyhdistys, Kalevi Kiviniitty Pohjois-Suomen Syöpäyhdistys, Marja-Liisa Kotisaari Pirkanmaan Syöpäyhdistys, Leila Märkjärvi Saimaan Syöpäyhdistys, Auli Nevantaus Keski-Suomen Syöpäyhdistys, Kari Ojala Lounais-Suomen Syöpäyhdistys, Katariina Päivinen Pohjois-Karjalan Syöpäyhdistys, Leena Rosenberg-Ryhänen Suomen Syöpäpotilaat, Markku Suoranta Pohjanmaan Syöpäyhdistys, Leena Vasankari-Väyrynen SYLVA, Marjut Öster Etelä-Suomen Syöpäyhdistys Toimituksen osoite: Pieni Roobertinkatu 9, Helsinki Osoitteenmuutos tehdään omaan jäsenyhdistykseen, jonka yhteystiedot löytyvät lehden sivulta 31. Puhelin: Fax: Sähköposti: Internet: Repro: TS-Yhtymä Oy, Turku Paino: Hansaprint, Turku 2010 Tupakkalaki suojelee lasta Uuden, lokakuussa voimaantulevan tupakkalain tavoite on lopettaa tupakointi Suomessa. Suomi on ensimmäinen maa, jossa tupakoinnin loppuminen on kirjattu lain päämääräksi. Tupakkatuotteiden tarjontaa lasten arkielämässä rajoitetaan. Tupakkatuotteiden myyminen ja luovuttaminen alle 18-vuotiaalle kielletään kauppojen lisäksi myös yksityishenkilöiltä. Yhdenkin savukkeen myyminen tai askin hakeminen kaupasta alaikäiselle on tupakan myyntirikos, josta voidaan tuomita sakkoa tai enintään kuusi kuukautta vankeutta. Myös tupakan tarjoaminen ilmaiseksi alaikäiselle on lain mukaan kiellettyä, mutta ei rangaistavaa. Alle 18-vuotiailta kielletään tupakkatuotteiden maahantuonti ja hallussapito. Myös tuotteiden myyjän on oltava 18-vuotias. Nuuskan maahantuonti- ja myyntikielto koskee myös yksityishenkilöitä. Samoin nuuskan tilaaminen Internetin kautta kielletään. Nuuskaa saa tuoda omaan käyttöön enintään 30 kappaletta 50 gramman rasioita. Tupakointikieltoja laajennetaan ja tupakkatuotteita tai niiden tavaramerkkejä ei saa pitää myyntipaikoissa näkyvillä. Tupakkatuotteiden esilläpitoa koskeva kielto samoin kuin hotellihuoneiden tupakointirajoitukset tulevat voimaan vuoden 2012 alusta ja automaatit kielletään vuonna Mehevä punajuurilasagnette 4 isoa punajuurta 1 palsternakka 1 iso purjo 2 tl öljyä 0,5 tl suolaa 0,5 tl rouh. pippuria 1 rkl kuiv. timjamia 0,5 dl vehnäjauhoja 7 dl vettä 200 g sulatejuustoa 200 g kuviopastaa Pinnalle: 1-2 dl juustoraastetta tuoretta timjamia Kuori punajuuret ja palsternakka. Leikkaa juurekset ohuiksi suikaleiksi. Halkaise purjo, huuhtele ja leikkaa viipaleiksi. Kuumenna öljy pannussa ja kuullota kasviksia n. 10 min. Mausta ja sekoita jauhot kasviksiin. Lisää vesi ja sekoita, kunnes seos alkaa kiehua. Vähennä lämpötilaa ja keitä 3 min. välillä sekoittaen. Sulata juusto joukkoon. Levitä pasta uunivuokaan. Kaada päälle punajuurikastike. Sekoita aineksia kevyesti nostamalla. Ripottele pinnalle juustoraastetta. Kypsennä uunissa 175 asteessa 40 minuuttia. Anna ruoan vetäytyä 10 min. ennen tarjoamista. Ripottele pinnalle tuoretta timjamia. 3 Kuva: Jarmo Mustonen/ Plugi Kuva: Kotimaiset Kasvikset ry / Sanna Peurakoski

4 aajassa Kuva: Teemu Jehkonen / Plugi Kuin koira narun päässä Potilaat usein kertovat, kuinka tieto syövästä on aluksi kriisi. Kun hoidot alkavat, on keskityttävä omaan jaksamiseen. Hoitojen jälkeen on varauduttava seurantaan ja tietoon syövän mahdollisesta uusimisesta. Sitten monesti sairaus jää taka-alalle ja normaalielämä valtaa alaa. On myös murhenäytelmiä, joissa syöpä todetaan levinneenä ja tauti vie nopeasti mennessään, niin että ihmisestä jää jäljelle hänet tunteneiden kaipuu. Pitkäaikainen sairaus on erilainen. Mutta mitä jos syöpä tulee jäädäkseen hyvinkin pitkäksi aikaa? Se seuraa kuin koira narun päässä, kuten Jorma Palo omaa tautiaan kuvasi. Tämän numeron teemana on syöpä pitkäaikaissairautena. Asia koskettaa kaikkia suomalaisia. Suomen Syöpärekisterin kautta tiedämme, että syövän kokeneita on maassamme Joka vuosi tämä ihmisten määrä kasvaa. Jos sairastunut on lapsi tai nuori, pienten lasten isä tai äiti, koko perheen elämä mullistuu. Työikäiset syövän sairastaneet palaavat työpaikoilleen ja koko työyhteisö joutuu miettimään, miten sairauteen tulee suhtautua. Sukulaisten, ystävien, tuttavien ja työtovereiden lisäksi syöpä koskettaa myös potilaita hoitavia ja heidän kanssaan tekemisissä olevia ihmisiä. Sairaalassa henkilökunta voi olla kiireistä, mutta moni onnistuu välittämään myötäelämisen viestejä. Lääkäri valmistautuu kertomaan huonoja uutisia ja useimmat yrittävät tehdä sen parhaan kykynsä mukaan. Ihmiskohtalot jäävät mieleen. Syöpätutkijat tekevät työtään tavoitteenaan tuottaa potilaita hyödyttävää tietoa. Syöpäjärjestöissä neuvonta ja tukityö ovat keskeisessä osassa. Osa potilaista rupeaa vapaaehtoistyöhön. Syöpäjärjestöt on Suomen suurimpia kansanterveysjärjestöjä. Jäseniä on ja järjestön palveluksessa eri puolella Suomea liki 200 ihmistä. Kun joutuu kokemaan kovia, on mahdollista kutoa tukiverkko ympärille. Hyviä lukuhetkiä! Puheenvuoro Inhimillinen kosketus Satu Lipponen, toimituspäällikkö HILKKA OLKINUORA s.17 Jossain viisissäkymmenissä se tapahtuu. Vaikka elämä on entisellään, iltatuulen aistii jo. Horisontti, joka on kulkenut nöyrästi ja huomaamattomasti edellä, alkaakin tulla kohti. Vakava sairaus koskettaa ihmistä monin tavoin. Useimmiten sairastuneen ihmisen ensimmäisenä kysymyksenä on kuinka minun käy? Tervehdynkö sairaudestani tai kuinka läheiseni selviytyvät sairastumisestani? Syöpään sairastuu joka vuosi noin ihmistä, joista puolet paranee. Ne, jotka eivät parane täysin sairaudestaan elävät erilaisten hoitojen avulla heille normaalia elämää. Osa parantumattomasti sairaista ja heidän läheisistään valmistautuvat palliatiiviseen hoitoon. Saattohoidon tavoitteena on taata potilaalle turvallinen ja oireenmukainen hoito, jossa kunnioitetaan ihmisarvoa ja otetaan huomioon sekä potilas että läheiset. Turvallisen ilmapiirin luominen on olennainen asia. Saattohoitoa tekevä ammattihenkilöstö tarvitsee työnsä tukemiseksi koulutusta kuolevan potilaan hoitoon, läheisten kohtaamiseen ja tukemiseen. Tarvitaan myös hyvää työnjohtoa ja yhä enemmän vapaaehtoisia tukijoita saatettavan valmistautuessa viimeiselle matkalle. Pohjois-Karjalan Syöpäyhdistyksen tämän vuoden tärkein tehtävä on ollut kerätä varoja maakunnallisen saattohoidon kehittämiseksi. Tavoitteena on kehittää eri tahojen kanssa saattohoitoa mm. terveydenhuoltohenkilöstön koulutuksien, yleisöluentojen ja tukihenkilötyön keinoin. Koska saattohoito ei ole vielä virallisesti organisoitu, olisi hienoa, että syöpäjärjestöt pystyisivät vaikuttamaan tähän kehitystyöhön. Saattohoidossa vaaditaan perusammattitaidon lisäksi intuitiota, läsnäoloa sekä potilaan että omaisen kuuntelua. Näitä taitoja ja ominaisuuksia mm. Pohjois-Karjalan Syöpäyhdistys haluaa tukea ja kehittää, unohtamatta kuitenkaan inhimillistä kosketusta! Katriina Päivinen toiminnanjohtaja, Pohjois-Karjalan Syöpäyhdistys 4

5 Syyskuu 2010 Pääkirjoitus Kannen kuva: Pasi Leino Voita Syöpä-vyö! Kerro meille mielipiteesi. Mikä on lehden paras juttu? Anna palautetta lehden sisällöstä ja ulkoasusta sähköpostilla tai postikortilla osoitteeseen Syöpä-lehti, Pieni Roobertinkatu 9, Helsinki. Kaikkien mennessä vastanneiden kesken arvotaan viisi Syöpä-vyötä. Syöpä-Cancer -lehden numeron 3/2010 parhaaksi artikkeliksi valittiin kirjallisuusterapeutti Jussi Sutisen haastattelu nimellä Sanat jotta jaksaisimme. Syöpä-paidan voittivat Tuula Kariluoto Joensuusta, Raija Pieviläinen Jyväskylästä, Liisa Stranden Rääkkylästä, Erja Voutilainen Ylivieskasta ja Pekka Välitalo Oulusta. Kiitos palautteesta! Milloin syövänhoito kannattaa lopettaa? Pitkälle edennyttä syöpää sairastava potilas joutuu pohtimaan kipeää kysymystä, kuinka kauan jatkaa syöpälääkitystä. Potilaan sana painaa, vaikka lääkärin asiantuntemus on tärkeää. Hoito luo toivoa elinpäivien jatkumisesta ja sairauden oireiden lievittämisestä, mutta se sitoo sairaalakäynteihin ja kokeisiin. Hoidon sivuvaikutukset haittaavat arkea. Periaatteessa päätös on yksinkertainen. Lääkäri suosittelee lääkitystä jatkettavaksi niin kauan, kuin siitä on enemmän hyötyä kuin haittaa. Se, miten näitä punnitaan, onkin sitten paljon monimutkaisempaa. Kuvaukset ja laboratoriokokeet kertovat hoidon tehosta, mutta eivät läheskään aina ole yksiselitteisiä. Ne ovat vain osa tilannearviota. Tulokset eivät kerro elämän pituudesta eivätkä siitä, miten hoito vaikuttaa potilaan elämän laatuun, joka on vain hänen itsensä koettavissa. Halu jatkaa syöpälääkitystä viimeiseen saakka tai luopua siitä vähän aiemmin riippuu monista henkilökohtaisista seikoista. Uskaltautuuko sairas ajattelemaan kuolemaa? Onko hän voinut jotenkin valmistautua siihen, että elämä on lähestymässä päätepistettään? Tuntuuko ero rakkaista niin sietämättömältä, että sitä ei voi päästää mieleensä? Onko lapsella pian edessä ensimmäinen koulupäivä? Levinnyttä syöpää hoidettaessa hoito tehoaa usein aluksi hyvin. Lääke tappaa tai ainakin estää niiden solujen lisääntymistä, joiden toimintoja se onnistuu vaurioittamaan. Syöpäkasvain on kuitenkin hyvin ovela kehittämään sellaisia solukkoja, jotka pärjäävät vastustajalleen ja kykenevät lisääntymään hoidosta huolimatta. Kun ne alkavat kasvaa, on aika vaihtaa lääkitystä. Valitettavasti hoitojen mahdollisuus onnistua heikkenee kerta kerralta. Potilaasta ja lääkäristä riippuu, painottavatko he elämän viime kuukausien rauhoittamista haittavaikutuksilta ja sairaalakäynneiltä, vai puoltavatko viimeistä, riskejäkin sisältävää oljenkortta? Kokeiltavia hoitoja riittää nykyisin pitkään. Muistan nuoren pojan, joka sairasti pitkälle edennyttä syöpää. Lääkäri arvioi, että syöpähoidon jatkaminen vain lisäisi kärsimyksiä, sillä lääkitys ei näyttänyt enää tehoavan. Potilaasta ja hänen omaisistaan sen lopettaminen tuntui kuitenkin sietämättömältä ajatukselta. Vanhemmat eivät voineet ajatella, että heidän ainoa poikansa kuolisi. Se ei voinut olla mahdollista. Potilas ei itse halunnut keskustella tulevaisuudestaan. Miten voi luopua elämästä, kun se vasta on alkamassa? Poikaa hoitavat lääkäritkin olivat suruissaan. He suostuivat yrittämään, vaikka kokivat hoidon jatkamisen ristiriitaisena. Potilas kuoli solunsalpaajan aiheuttamaan verenvuotoon ambulanssissa matkalla sairaalaan. Häntä hoitaneet ihmiset tunsivat syyllisyyttä siitä, että poika menehtyi surkeissa olosuhteissa. He olisivat toivoneet pojan viime hetkiin rakkautta ja rauhaa. Mutta oliko tällainen kuolema tälle potilaalle ainoa mahdollinen? Hoito voi joskus merkitä toivoa, joka estää ihmistä romahtamasta henkisesti. Joskus sen hinta on kova. Kuva: Jouko Keski-Säntti Design Paola Suhonen Päivi Hietanen Dosentti, päätoimittaja

6 Uskonnosta, ympäristöopista ja urheilusta en erityisemmin tykkää. Kesällä, kun on hot-hot-hot, olisin mielelläni koko päivän järvessä.

7 Elämän tärkeät tukipuut Kun perheessä on kaksi pitkäaikaissairasta lasta, tulevaisuutta tarkastellaan eri mittareilla kuin muissa perheissä. Äiti Jaana Haaviston mukaan perheen hyvää arkea eletään silloin, kun kaikki sujuu ilman suurempia kommelluksia. Elämä on elettävä täytenä juuri tänään. Arkea täplittävät monet mukavat asiat. k 7 Teksti TUULA VAINIKAINEN Kuvat PASI LEINO Jesse Haaviston vaivojen syyksi löytyi näköhermokasvain. Kesäisenä aamupäivänä Jesse Haavisto, 11, katsoo Muumeja videolta pikkuveljensä Janin, 10, kanssa. Puolenpäivän tienoilla lähdetään tädin perheen luokse Raumalle. Tiedossa on yhdessäoloa serkkujen kanssa ja erilaisia ulkoilmapuuhia molemmille pojille, kuten ratsastusta, polskimista uima-altaassa, trampoliinihyppyjä, keinuja ja mopoikäisten poikien juttujakin. Jesse arvelee voivansa osallistua myös ruohonleikkuuseen. Tädin perhe on Downin oireyhtymää sairastavan Janin perhehoitopaikka, jossa ollaan välillä yökylässä. Nyt sinne mennään ihan vain sukuloimaan. Kun näköalat muuttuivat Jaana Haavisto kertoo kuinka heidän perheensä elämä sai uuden reitityksen loppukesästä Eräänä heinäkuun lopun lauantaina kävimme kaikkien kolmen lapseni kanssa terveyskeskuksen päivystyksessä huolia tuoneen yön jälkeen. Esikoistaan odottava 27-vuotias tyttäreni ei tuntenut vauvan liikkeitä. Janilla oli myös jotain vaivoja, mutta eniten olin huolissani esikouluikäisestä Jessestä, joka oli taas oksennellut aamuyöstä. Hän oli alkanut voida pahoin myös autossa ja päätä särki usein. Kesälomalle jäätyäni olin kiinnittänyt huomiota hänen oikean kätensä tärinään. Tiesin, ettei kaikki ollut kunnossa. Sanna-tyttären vauvalle löydettiin asianmukaiset sydänäänet ja Janin vaivoihin apu. Jessen asiat eivät sen sijaan olleet lainkaan kunnossa, vaan hänet passitettiin saman tien tutkimuksiin Satakunnan keskussairaalaan Poriin. Sieltä tie jatkui kohonneiden aivopaineiden vuoksi rivakasti ambulanssilla Turkuun. Turussa asennettiin nopeasti suntti tasamaan aivopaineita. Magneettikuvauksessa turvotuksen syy pystyttiin

8 Haavistojen ydinperheeseen kuuluvat Jessen, Janin ja Jaanan lisäksi myös Tarmo, joka jakaa arkea heidän kanssaan. Se syksy meni kuin usvassa, jotenkin vain mentiin eteenpäin. Ei siinä oikein osannut kysellä miksi kävi näin tai mitä oli tulossa. paikantamaan näköhermoon. Vaivojen nimeksi selvisi optikusgliooma (glioma opticum), hyvin harvinainen, näön menettämiseen johtava näköhermokasvain, joka leikattiin elokuun alkupuolella. Se syksy meni aivan kuin usvassa, jotenkin vain mentiin eteenpäin. Ei siinä oikein osannut kysellä miksi näin kävi tai mitä oli tulossa. Jotenkin vain yritti selvitä päivästä toiseen ja ymmärtää mitä tapahtuu. Jessen vasemmassa silmässä on parantumattomia näkökenttäpuutoksia, mikä rajoittaa hänen liikkumistaan. Ensimmäisen sairastamissyksyn lisäksi Jesseä on kasvaimen vuoksi leikattu 2006 ja marraskuussa 2009, sillä näköhermon alueelle tulee kystia, joita on tyhjennettävä leikkaamalla. Leikkauksiin on jouduttu myös napa- ja nivustyrän vuoksi. Ajan kanssa elämä tasaantui. Jaana Haavisto jäi kotiin hoitamaan poikia. Omaishoitajaksi ryhtyminen tuntui siinä tilanteessa parhaimmalta ratkaisulta. Molempien poikien arkeen kuului silloin 8 ja kuuluu edelleen monenlaisia kuljetuksia mm. terapioiden vuoksi, hoitopalavereja ja paperityötkin vievät oman aikansa. Nykyisin yliopistollisessa keskussairaalassa käydään puolivuosittain magneettikuvassa ja endokrinologian poliklinikalla ja viimeksi myös neurokirurgialla marraskuisen leikkauksen seurannan vuoksi. Vanhempien liitto päättyi avioeroon vuosi Jessen sairastumisen jälkeen. Tällä hetkellä isä asuu lähistöllä ja pojat viettävät hänen luonaan joka toisen viikonlopun. Parisen vuotta sitten Jaana Haavisto löysi rinnalleen uuden kumppanin, Tarmon, joka jakaa arkea heidän kanssaan ja on molemmille pojille hyvin tärkeä ihminen. Laajennettuun perheeseen kuuluvat myös Jaanan Sanna-tyttären kolmilapsisen perheen lisäksi Tarmon kolme lasta ja viisi lastenlasta. Harrastukset osa hyvää arkea Taksi hakee molemmat pojat aamuisin ja vie Janin Euran kirkonkylän harjaantumiskouluun. Jesse käy tällä hetkellä koulua Kauttualla Kännön erityiskoulun viidennellä luokalla. Jessen lempiaine on matematiikka, josta todistuksessa on hieno yhdeksän. Kokeista hän ei erityisemmin pidä, mutta tarjoilee käytännön laskuhaasteita kerto-, jako- ja yhteenlaskuin mielellään sekä perheelleen että itselleen. Toimittaja putoaa pelistä hyvin nopeasti kun nollat lisääntyvät, joten päätän pysytellä haastattelupuolella. Uskonnosta, ympäristöopista ja urheilusta en erityisemmin tykkää. Kesällä, kun on hot-hot-hot, olisin mielelläni koko päivän järvessä, kun olemme Pitkäjärvellä vaunulla. Siellä on mukava uida, sukeltaa ja hyppiä veteen, kertoo Jesse mieltymyksistään. Asuntovaunuilu on perheelle rakas yhteinen harrastus. Tänä kesänä vaunu on ollut kiinteästi Kokemäen Pitkäjärvellä, joskus ajellaan vähän kauemmaksikin. Uimaan Jesse oppi Eurassa erityislasten uimakoulussa, jossa käymme edelleen talvisin joka toinen viikonloppu. Jesse käy myös Raumalla näkövammaisten liikuntakerhossa, jonne Janikin pääsee mukaan. Se on hieno homma, taksi hakee pojat pihasta ja avustaja on mukana, kertoo Jaana Haavisto.

9 Poikien harrastukset ovat osa hyvää arkea, jonka tärkein elementti on yleensä se, että aamulla päästään huutamatta koulukuntoon ennen kuljetuksen saapumista. Jesse myöntää vekkulin näköisenä, ettei se ihan aina onnistu, sillä varsinkin juuri hän juuttuu helposti television ja videoiden äärelle. Silloin äidin täytyy hoputtaa. Jessen lempisarjoja löytyy kunnioitettava määrä, Prätkähiiret, Tehotytöt, Batman ja monta muuta. Hauskat kotivideot naurattavat joskus makeasti. Toy Storyn Butch Lightyearin tunnuslauseen vähän sinne päin muistanut toimittaja tulee nopeasti korjatuksi. Ei se noin mennyt, vaan näin Kohti ääretöntä ja sen yli. Jesse kyllä tuntee nämä jutut. Jesse väsyy helposti koulun hälinään ja kiipeää koulusta tultuaan mielellään lepäämään ja puuhailemaan omaan huoneeseensa yläkertaan. Siellä hän katsoo tv:tä ja pelailee. Piirtäminen on hänen mieliharrastuksiaan, samoin legoilla rakentaminen. Legoista syntyy hyvinkin pikkutarkkoja ja pienistä paloista koostuvia juttuja. Kookas hirviörobottien avaruusalus monine pienine yksityiskohtineen on kunnioitettava saavutus. Äidin elämän eväät Kun Jesse jää rakentamaan legoillaan yläkertaan, pohtii Jaana Haavisto elämäänsä äitinä. Tyttärellä on kolme pientä lasta, nuorin on nyt nelikuukautinen. Keskimmäisellä todettiin vuoden ikäisenä diabetes. Pojan sokeriarvoja täytyy mittailla öisinkin, eli hänelläkin on sairaus, joka ei koskaan parane. Tyttären kanssa olemme joskus pohdiskelleet miten näin monta osumaa tulee meidän kohdallemme. Mutta kukapa siihen osaisi vastata, joten ei kannata kyselläkään. Jani ei puhu, vaan kommunikoi viittomilla ja häntä on vahdittava koko ajan. Jessen taudilla ei ole kovin selvää ennustetta, koska näitä potilaita on Suomessa niin vähän. Siksi meillä ei suunnitella poikien tulevaisuutta niin kuin muissa perheissä, joissa pohditaan opiskelupaikkoja ja armeijan aloitusta. Elämme tätä elämää juuri nyt. Olen itse halunnut olla poikien kanssa niin paljon kuin mahdollista ja se tuntuu oikealta. Toisaalta olen oppinut myös luottamaan tukipuihini, joita kumppanin, omien vanhempieni ja sisareni lisäksi on mm. hoivapalvelun ihana Lissu, joka käy meillä keskiviikkoiltaisin ja voi joskus olla yötäkin. Jani käy kahtena iltapäivänä viikossa yksityisessä päivähoitopaikassa Heinäkertussa. Tyttären perheen kanssa tavataan viikoittain ja usein myös Tarmon lasten perheitä. Monesta asiasta olen osannut myös luopua koti on helposti vähän niin ja näin, eikä pihanhoitoon riitä aikaa ja voimia edes niiden muutaman tunnin aikana, kun pojat ovat koulussa. Silloin koetan hoitaa paperisotaa, jota meidän perheessä riittää. Tänä kesänä, kun pojat olivat kaksi viikkoa isänsä luona, pidimme yhteistä lomaa Tarmon kanssa, ihan kahdestaan. Silloin reissasimme vähän ilman lapsia tai lapsenlapsia, kertoo Jaana Haavisto. taudilla ei ole kovin Jessen selvää ennustetta, koska näitä potilaita on Suomessa niin vähän. Siksi meillä ei suunnitella tulevaisuutta niin kuin muissa perheissä. Optikusgliooma (Glioma Opticum): Harvinainen, yleensä hyvänlaatuiseksi tulkittava eli matalaasteinen kasvain näköhermon tai näköradaston alueella. Maailmalla noin 1% lasten aivokasvaimista on näitä näköradaston kasvaimia. Suomessa uusia diagnooseja tehdään noin 2-3 vuodessa, suurin osa ennen 10 vuoden ikää. Yli puolet optikusglioomista liittyy oireyhtymään nimeltä neurofibromatoosi. Kasvain voi olla oireeton sattumalöydös tai aiheuttaa muutoksia näön tarkkuudessa tai näkökentissä. Joskus silmässä voi olla liikehäiriö tai pullotusta, tai kasvain voi aiheuttaa häiriötä aivo-selkäydinnesteen kierrossa ja johtaa sitä kautta aamupäänsärkyyn ja oksenteluun. Kasvainta ei aina voida poistaa kokonaan ja saatetaan tarvita uusintaleikkauksia osittaisen näkökyvyn säilyttämiseksi tai muiden oireiden rauhoittamiseksi. Solunsalpaajahoitoa tai isommilla lapsilla paikallista sädehoitoa saatetaan tarvita mikäli jäännöskasvain suurenee. Hoidolla pyritään säästämään jäljellä olevaa näkökykyä tai helpottamaan muita haitallisia oireita jos leikkaushoito ei ole mahdollista. Eliniän ennuste on hyvä, mutta tauti kulkee kroonisena sairautena potilaan eliniän, ellei rajoittunutta kasvainta voida leikkauksella kokonaan poistaa. 9

10 Kun syöpä onkin pitkäaikaissairaus Syöpä on sairaus, jonka seuraamusten kanssa voi joutua elämään vuosikymmeniä. Se kuuluu osana yhä useamman suomalaisen vanhuuteen. Sekä nuorten potilaiden elämänlaatu aikuisuudessa että vanhenevien potilaiden hyvät hoidot ovat asioita, joita ei ennen voitu nkunnolla tutkia. Teksti SATU LIPPONEN Kuva PLUGI Neljä viidestä lapsesta, jotka nykyisin sairastuvat syöpään, selviää sairaudestaan. Vielä 1960-luvulla leukemialapset kuolivat sairauteensa. Lasten osuus vuosittain syöpään sairastuvista on pysynyt yllättävän vakiona, sillä sairastuneita on noin 150 vuodessa, sanoo Suomen Syöpärekisterin ylilääkäri Risto Sankila. Vuonna 2008 syöpään Suomessa sairastui ihmistä. Lapsena sairastunut kuljettaa syöpää mukanaan läpi elämän. Hoidot parantavat, mutta niiden seurauksena tulee usein pitkäaikaisia haittoja. Sädehoidolla voi olla vaikutusta myöhempään kasvuun. Säde- ja solunsalpaajahoidot vaikuttavat elimiin, kuten sydämeen. Syövän hoito heikentää myös elimistön puolustusmekanismia. Toisaalta syövän kokeneiden lasten aikuisuus ei välttämättä paljon poikkea valtavirrasta. Jokaisella on omat ongelmansa eikä sairaudetta säästy juuri kukaan. Olemme juuri luomassa valtavaa tietokantaa, jossa syöpään sairastunutta lasta verrataan terveeseen lapseen. Nämä pohjoismaiset aineistot voidaan yhdistää erilaisiin terveysrekistereiden. Aikanaan saamme nykyistä tarkemman kuvan siitä, millaisia terveyshaittoja lapsena sairastettu syöpä merkitsee. Sitten hoitoja suunnitellessa voidaan arvioida elinikäistä elämänlaatua, Risto Sankila sanoo. Vanhuus pitenee Miesten yleisin syöpä on eturauhassyöpä, joka liittyy ikääntymiseen. Mitä vanhempi mies, sitä suuremmalla todennäköisyydellä eturauhasen syöpä. Sairauden hidaskasvuinen muoto on erityisen ongelmallinen hoidon kannalta: hoidot voivat olla sairauteen nähden liian raskaita ja verottaa elämänlaatua. Toisaalta tieto syövästä on edelleen niin pysäyttävä, että moni haluaa tehohoidot varmuuden vuoksi. Myös naisten vanhuusvuosia varjostavat epävarmuudet. Rintasyöpä on hyvän ennusteen syöpä. Se saattaa kuitenkin uusia pitkienkin aikojen päästä. Ihosyövät tulevat usein vanhemmalla iällä, koska yksi riskitekijä on elinikäi- Miksi syöpä kroonistuu ja mitä se merkitsee? 1. Syöpälapset kasvavat aikuisiksi eivätkä menehdy tautiinsa. 2. Vanheneva väestö saa syöpiä, joiden ennuste on hyvä. 3. Levinnyt sairaus voidaan pitää kurissa hyvällä hoidolla. 4. Hyvä oireenmukainen hoito lisää elämänlaatua ja elinikää. 5. Hoitoväsymyksen ymmärtäminen ja henkisen tuen merkitys tärkeää. 6. Sairastamiseen liittyvän tiedon tarve kasvaa. 7. Laadukkaan neuvonnan ja vertaistuen kautta lisää apua. 8. Uusiutuneen syövän mahdollisimman varhainen toteaminen. 9. Eri hoitojen yhdistelmät ja kokonaan uudet, entistä yksilöllisemmät hoidot parantavat ennustetta. 10. Sairastaminen pienentää tuloja ja lisää menoja potilaiden talousahdinko voi yleistyä. 10

11 Lasten leukemiapotilaiden eloonjäännin kehitys Suomessa vuoden elossaololuku (%) Toteamisvuosijakso Suomen Syöpärekisteri nen altistus auringon ultraviolettisäteilylle. Tyvisolusyöpä on yleisin ihosyöpä, joita ilmaantuu yli tapausta. Hidaskasvuinen tyvisolusyöpä ei leviä, mutta diagnostiikka, hoito ja seuranta kuormittavat terveydenhuoltoa. Syöpätapauksia on yhä enemmän erityisesti vanhimmissa ikaluokissa. Samalla syövästä selvinneiden suomalaisten määrä nousee: syövän kokeneita on keskuudessamme jo yli Suomessa on lisääntyvästi jouduttu suunnittelemaan, miten vanhuuden syöpiä hoidetaan. Miten esim. lääkehoitoja vaikeuttava munuaisten vajaatoiminta, Alzheimerin tauti tai iäkkään yksinäisen vanhuksen asuminen vaikuttavat hoitolinjojen valintaan?, Risto Sankila pohtii. Epävarmuuden sieto ja taloudellinen rasitus Sairauden kokemus ja pitkäaikainen läsnäolo aiheuttavat epävarmuutta, jonka sietokyky on hyvin yksilöllinen. Hyvän ennusteen lisäksi huomio alkaa kiinnittyä toipumiseen: miten syöpäpotilas kuntoutuu? Miten työelämän kynnyksiä voidaan madaltaa? Kuinka kukkaro kestää sairauskulut? Ennen vanhaan sairauden leviäminen oli todella huono uutinen. Nyt, vaikka uutinen on edelleen huono, levinneen sairauden toteamisen jälkeen elinaikaa voi olla vuosia, jopa kymmeniä. Imusolmuke- ja verisyövissä kasvainta ei voida leikata. Niissä mm. lääkehoidot ovat tuoneet lisää elinvuosia ja uutta toivoa. Uudenlaisia tiedontarpeita Pitkittyvä sairaus merkitsee aivan uudenlaista tiedontarvetta. Esimerkiksi hoitoväsymyksen aikana pienikin ponnistus alkaa tuntua kohtuuttomalta. Syynä voi olla esimerkiksi hoitojen aiheuttama anemia, mutta myös masennus. Hoitoväsymyksestäkään ei muutama vuosikymmen sitten puhuttu lainkaan. Nyt Suomen Syöpäpotilaat ry. on tuottanut oppaan, jossa neuvotaan kuinka riittävä uni, hyvä ruokavalio, säännöllinen elämänrytmi, läheisten tuki ja monet muut hyvät keinot voivat olla avuksi itsensä ymmärtämiseen. Syöpäjärjestöjen yksi keskeisiä toimintamuotoja on neuvonta. Sen tarve kasvaa tulevaisuudessa edelleen, järjestöissä arvioidaan. Kaikkia syöpiä ei voida parantaa, mutta niiden kanssa voi joutua elämään Kun mitään en jaksa pitkään. - Suomen Syöpäpotilaat ry:n opas hoitoväsymyksestä ladattavissa verkosta osoitteesta opas-kunmitaanenjaksa.php 11

12 Joskus pitkäaikainenkin tarkkailu on tarpeen Seurannalla on monta tehtävää Seurannalla pyritään ensisijaisesti havaitsemaan hoidetun syövän uusiutuminen niin varhaisessa vaiheessa, että vaikuttavaan hoitoon on vielä mahdollisuuksia. Varhainen toteaminen antaa usein paremmat mahdollisuudet myös levinneenä todetun uusiutuman hoitoon. Teksti MATTI RAUTALAHTI Kuva PLUGI ssyöpähoitojen jälkeisenä aikana pyritään toteamaan syövän mahdollinen uusiutuminen mahdollisimman varhain. Toinen tärkeä tavoite on syövän hoitojen mahdollisesti aiheuttamien sivuvaikutusten havaitseminen ja hoito. Tällaisen seurannan kesto on yleensä enintään viisi vuotta, koska suurin osa uusimista tulee ensimmäisien vuosien aikana. Miten seurataan? Seurantakäyntien yhteydessä käydään läpi potilaan oireita ja tuntemuksia ja tehdään niihin tai esimerkiksi hoitoalueeseen liittyviä tutkimuksia katselemalla ja tunnustelemalla (kliininen tutkimus). Tarvittaessa voidaan käyttää erilaisia kuvantamistutkimuksia. Esimerkiksi rintasyövän jälkeisessä seurannassa käytetään mammografiaa ja ultraääntä. Myös magneettikuvausta ja tietokonetomografiaa voidaan joskus tarvita selvittämään muissa tutkimuksissa havaittuja löydöksiä. Näiden tutkimusten yhteydessä voidaan myös ottaa kudosnäytteitä epäilyttävistä muutoksista. Tieteellinen tutkimus on jo vuosikymmenien ajan pyrkinyt löytämään sellaisia verestä mitattavissa olevia aineita, joilla voitaisiin todeta syöpää. Tällaisia 12 merkkiaineita on aikojen saatossa löytynytkin, mutta kovinkaan monesta ei käytännössä ole hyötyä syövän varhaisessa toteamisessa tai uusiutumisen havaitsemisessa. Merkkiaineita voidaan käyttää esimerkiksi munasarja-, maksa-, eturauhasen ja paksu- ja peräsuolen syövän seurannassa. Toipuminen ja hoidon sivuvaikutukset Ensimmäisien kuukausien aikana hoitojen jälkeen seurataan hoidoista toipumisen edistymistä. Monesta muusta vakavasta sairaudesta poiketen paikallisissa syöpätaudeissa sairauden tunne ja oireet liittyvät hoitoihin. Ne rasittavat elimistöä monin tavoin ja niiden vaikutuksista toipuminen kestää yksilöllisesti useita kuukausia. Hoidot saattavat jättää myös pitkäaikaisia tai pysyviä muutoksia (avanteet, leikkausarvet, raajaamputaatiot), joiden korjaamista arvioidaan seurannan aikana. Monet syövän hoidon aiheuttamat sivuvaikutukset kehittyvät hitaasti, kuukausien ja vuosien aikana hoidon jälkeen. Esimerkiksi leikkaus- ja sädehoitoalueen kiristävä arpimuodostus voi alkaa vaivata vasta myöhemmin, hoidossa häiriintyneen imunestekierron aiheuttama raajojen lymfaturvotus voi tulla esiin vasta fyysisessä rasituksessa ja joidenkin syöpälääkkeiden aiheuttamat sydänvaivat korostuvat iän ja muiden sairauksien myötä. Monia sivuvaikutuksia pystytään hoitamaan paremmin, jos hoidot aloitetaan alkuvaiheessa, ennen pysyvien kudosmuutosten syntymistä. Pätkäelämää seurannasta toiseen Moni syöpäpotilas tuntee hoitojen päätyttyä jäävänsä tyhjän päälle eli ilman hänestä huolehtivaa tukiverkkoa. Seurantakäynnit jatkavat yhteydenpitoa syöpää hoitaneeseen sairaalaan, terveydenhuoltoon ja sen asiantuntijoihin. Parhaimmillaan ne mahdollistavat syövän sairastamisen herättämien tunnetilojen arvioinnin ja työstämisen tai ainakin ohjaamisen kuntouttaviin palveluihin. Seurantakäynnit ovat myös vaihtelevan suuruinen henkinen rasitus syöpäpotilaalle ja hänen läheisilleen. Moni kertoo varsinkin aluksi elävänsä pätkäelämää seurannasta toiseen. Jännitys kohoaa ennen käyntiä ja pelko uusista löydöksistä voi lamata. Vuosien kuluessa tämä onneksi laantuu ja käyntien lopulta päättyessä se on jo helpotus.

13 Haitatkin huomioitava Seurannassa käytetyistä tutkimusmenetelmistä voi myös olla terveydellistä haittaa. Kaikista röntgensäteisiin tai säteilyyn perustuvista tutkimuksista elimistö saa annoksen haitallista säteilyä. Tämän määrää on perusteltua yrittää pitää mahdollisimman vähäisenä, joten tutkimuksia ei kannata tehdä turhaan. Missä seurataan? Yleensä seuranta aloitetaan siinä sairaalassa, jossa syöpää on hoidettu. Seurannan tarve on yksilöllinen ja riippuu sairauden laadusta ja hoitojen laajuudesta. Yleensä alkuvaiheen jälkeen seurantakäynnit siirretään erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon, sillä lukuisissa tutkimuksissa tämän ei ole havaittu vaikuttavan ennusteeseen eli syövästä selviytymiseen. Joissakin sairaaloissa potilaille on järjestetty mahdollisuus ottaa yhteyttä puhelimitse oirepoliklinikkaan, josta tilanteen selvittely tarvittaessa jatkuu varsinaisella seurantakäynnillä. Solumuutoksia seurataan pitkään ilman aktiivista hoitoa. Mitä muuta seuranta voi olla? Syöpäseurannalla voidaan tarkoittaa myös muuta kuin hoidon jälkeistä tilanteen seurantaa. Joissakin syöpätaudeissa tunnetaan esiasteita, solumuutoksia, jotka voivat ajan myötä muuttua varsinaiseksi pahanlaatuiseksi syöväksi. Tällaisen muutoksen seuranta voi jatkua pitkään ilman aktiivista hoitoa. Paikallista, rauhallisesti käyttäytyvää eturauhasen syöpää voidaan seurata ja tehdä päätös hoitojen aloittamisesta vasta tilanteen muuttuessa. Jotkut syöpätaudit ovat luonteeltaan kroonisia (esimerkiksi tietyt lymfoomat ja myeloomat) ja vaativat siten jatkuvaa seurantaa ja tarvittaessa toistuvia hoitojaksoja. Syöpään sairastumisen vaara voi olla erityisen suuri esimerkiksi periytyneen geenivirheen tai tietyn altistuksen (esimerkiksi asbesti) takia. Tällaisia ihmisiä seurataan mahdollisen syövän toteamiseksi mahdollisimman varhain. 13

14 Rajanveto on vaikeaa: terve vai sairas mmaailman terveysjärjestön WHO:n mukaan terveys on täydellistä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Vaikka määritelmä kuvaa enemmän tavoitetta kuin todellisuutta, sen ansio on ollut ymmärtää terveys laajemmin kuin vain sairauden puuttumiseksi. Terveyttä voi tarkastella myös välineenä, jonka avulla ihminen tyydyttää tarpeitaan ja toiveitaan. Sairaus ei silloin ole este täysipainoiselle elämälle. Esimerkiksi käy hyvin professori Stephen Hawking, joka istuu pyörätuolissa ja viestii puhesyntetisaattorin avulla, ja joka on samalla luonut merkittävän tiedemiesuran. Terveyteen liittyvät käsitykset ovat aina sidoksissa aikaan ja kulttuuriin. Alkoholismi ja masennus käsitetään nykyisin sairauksiksi, kun niitä aikaisemmin pidettiin holtittomuutena ja alakulona. Tautiluokitusten ohella monet muut asiat lääkkeiden korvattavuudesta potilaiden oikeuksiin ovat viime kädessä päätöksenvaraisia kysymyksiä. Sairaus osana elämää 14 Terveys ja sairaus näyttävät pikaisesti katsottuna selviltä käsitteiltä, mutta mitä pidemmälle niitä tutkii, sitä hankalammaksi rajanveto käy. Teksti PAULA MANNONEN Syöpä on selvästi sairaus, mutta rajanveto ei siinäkään ole helppoa. Tauti on voinut kehittyä jopa kymmeniä vuosia ennen diagnoosia. Toisaalta vanhemmilla ihmisillä on usein solumuutoksia, jotka eivät vaadi hoitoa tai aiheuta oireita, professori Risto Johansson Kuopion yliopistollisen sairaalan syöpätautien klinikalta kuvaa määrittelyn vaikeutta. Johanssonin mielestä jokainen meistä haluaa ohjata omaa elämäänsä ja siksi terveyden ja sairauden merkityksen pohtiminen on tärkeää. On hyvä miettiä, mitä elämältä haluaa, ennen ja jälkeen syöpädiagnoosin. Sairaus voi johtaa tavoitteiden muuttumiseen tai jopa edellyttää sitä. Ylilääkäri Jaana Kaleva-Kerolan mukaan kriiseistä selviävät parhaiten ihmiset, jotka kykenevät ottamaan tapahtuneen osaksi omaa elämänhistoriaansa. Kun asiaa ei yritä kieltää tai unohtaa, terveen elämän jatkaminen on mahdollista, vaikka tauti jäisi krooniseksi, syöpäsairauksien poliklinikalla Kemissä työskentelevä Kaleva-Kerola sanoo. Hän korostaa, että sairaus ja sairauden kokemus eivät ole ollenkaan sama asia. Kontrollissa oleva oireeton syöpä on vain osa elämää. Lääketieteellisesti ihminen voi olla sairas mutta hän voi silti kokea itsensä terveeksi. Ei mikään rangaistus Syöpään sairastunut amerikkalainen kirjailija Susan Sontag totesi aikanaan, että sairauksiin liitetyt kielteiset vertauskuvat lisäävät potilaiden kärsimystä. Johansson allekirjoittaa väitteen. Mielikuvat syövästä eivät vastaa todellisuutta. Suurin osa potilaista palaa hoitojen jälkeen normaalielämään, kun taas jotkut lähes harmittomina pidetyt sairaudet vaativat jatkuvaa hoitoa. Sontag kritisoi erityisesti käsitystä, jonka mukaan syöpä olisi jonkinlainen rangaistus tunteiden tukahduttamisesta. Kaleva-Kerolan mukaan tutkimuksessa ei ole löydetty yhteyttä luonteen ja syövän esiintymisen välillä. Silti monet potilaat sanovat, että he ovat sairauden myötä pyrkineet muuttamaan suhtautumistaan elämään. Muutoksen pohjana on potilaan oma kokemus sairaudesta ja sen syistä, eikä silloin ole lainkaan merkittävää, onko käsitys jonkin teorian mukainen vai ei. Selviämisen kannalta olennaista on kyky nähdä tapahtuneessa menetyksen ohella myös mahdollisuus. On hyvä miettiä, mitä elämältä haluaa, ennen ja jälkeen syöpädiagnoosin. Luottamuskysymys Asioiden tärkeysjärjestyksen ohella syöpäpotilas joutuu harkitsemaan myös hoitoja. Kukaan ei päättele tyhjästä sitä, miten syöpää hoidetaan, vaan joku sen tiedon aina meille syöttää. Kyse on pohjimmiltaan luottamuksesta. Itse luotan tieteelliseen tutkimukseen, mutta joku toinen toimii enemmän tunteen perusteella. Kaleva-Kerolan mielestä olennaisinta hoidoissa on rehellisyys sairastunutta kohtaan, ja siinä vaihtoehtohoitojen antamat suuret lupaukset eivät kestä tarkastelua. Mitä tunteeseen tulee, se kuuluu hänestä koululääketieteeseen. Parhaimmillaan kyse on niin tieteellisestä tiedosta kuin taidosta ja herkkyydestä ymmärtää ihmisen kokonaisuutta, reaktiotapoja ja vastaanottamisen kykyä ja halua.

15 Mikä tahansa päivä paitsi tänään Kroonistuva syöpä vaatii kantajaltaan kanttia. Hermot ovat koetuksella ja kylmä pelko kouristaa sisintä, kun kontrolli lähenee. Ja juuri kun taudin unohtaa, se palaakin takaisin. Ehkä. Teksti llääkäri ja kirjailija Jorma Palo menehtyi 2006 melanoomaan sairastettuaan sitä 15 vuotta. Hän kirjoitti, että syöpä seuraa häntä kuin koira narun päässä: Ei ole kulunut päivääkään, ettei se olisi ollut mielessäni. Ja kun tarkastus lähestyy, kello hidastaa käyntiään ja ajatukset pysähtyvät. Jäädyn paikalleni. Ehkä minun pitäisi olla kuollut. Ihmiset ovat kertoneet lukemattomia tarinoita, kuinka nopeasti joku sukulainen tai tuttava menehtyi tähän sairauteen: joku eli kuusi kuukautta, joku kuusi vuotta. Joku oli julistettu terveeksi, mutta kymmenen vuoden kuluttua tauti iski jälleen. Aivoihin, valitettavasti. Mutta joku oli myös parantunut. En ymmärrä, mikä tämä juttu on SATU LIPPONEN Huomenna on mentävä (saan mennä!) taas työhön kahden kuukauden sairausloman jälkeen. Minut leikattiin sen aikana kuudennen ja seitsemännen kerran. En ymmärrä, mikä tämä juttu on, huusi kirurgini. Ilmeisesti minun pitäisi olla myös hänen käsityksensä mukaan kuollut. Ja melkein olinkin, kun taudin epäiltiin levinneen maksaan. Ei ollut. Epäilyn aiheutti liian hieno ultraäänilaite, joka ei erottanut suolenmutkaa etäpesäkkeestä. Tai röntgenlääkäri ei erottanut, kun kone tuotti liikaa löydöksiä. Tämän tapahtuman jälkeen Palo päättää kirjoittaa itsestään muistokirjoituksen. Palo kuvailee sairauden läsnäolon aiheuttamaa ahdistusta: Elämä päättyy joskus, mutta en halua, että se joskus on juuri tänään. Haluan siirtää päättymisen hamaan tulevaisuuteen, koska siellä on runsaasti sopivia päiviä, joista jokainen sopii olemaan se joskus. Mikä tahansa päivä käy, kunhan se ei ole tänään. Elämää etäpesäkkeiden varjossa Psykologian professori Kirsti Lagerspetz ( ) sairastui 46-vuotiaana rintasyöpään, joka hoidettiin leikkauksella. Hän kertoo, kuinka leikkauksen jälkeinen yö sairaalassa kuului hänen elämänsä onnellisimpiin muistoihin: Äkkiä tuntui kuin koko elämä olisi auennut, annettu minulle takaisin täynnä lukemattomia mahdollisuuksia. Lagerspetz ei tiennyt, että saisi elää vielä vuosia ja unohtaa koko syövän. Hän pelkäsi aluksi tarkastuksia ja selvitteli pelkojaan psykoterapiassa. Vähitellen syöpä haipui taka-alalle. Kymmenen vuoden kuluttua syöpä kuitenkin palasi, nyt keuhkoihin ja luustoon edenneenä. Alkujärkytyksen jälkeen Lagerspetz kuvaa, kuinka syöpälääkärin vastaanotolla ymmärsi, että tämäkään ei ole kuolemantuomio: vaikka tautia ei voi parantaa, sitä voidaan vähentää. Kun hoidot alkoivat, tuli uusia oivalluksia: Hyvä yleiskunnon säilyttäminen on tässä taudissa tärkeää. On oltava aika terve kestääkseen syövän. Tässä yhteydessä olen oppinut, miten häilyvä ja vaikeasti määritettävä on terveyden ja sairauden välinen raja. Silloin kun kuvit- telee olevansa terve, voi olla sairaampi kuin silloin kun tietää olevansa sairas. Iltatuulen viesti: nyt jos koskaan! Ikääntymisen liittyvä elämänviisaus on läheistä sukua niille tunnoille, joita kroonistuvaa syöpää sairastavat käyvät läpi. Pastori, toimittaja Hilkka Olkinuora on kuvannut osuvasti: Jossain viisissäkymmenissä se tapahtuu. Vaikka elämä on entisellään, iltatuulen aistii jo. Horisontti, joka on kulkenut nöyrästi ja huomaamattomasti edellä, alkaakin tulla kohti. Et laske niinkään menetettyjä vuosiasi kuin niitä, jotka ovat jäljellä. Mutta sen jälkeen kasvaa päätös: nyt jos koskaan vuosillani pitäisi olla sisältö ja merkitys ja saisi niissä olla vähän iloakin, kiitos, ja huolettomuutta. Vene, jonka purjeena on toivo Sirkka Garam on kirjoittanut omasta rintasyövästään osana koko perheen kokemusta. Hän toteaa, että vasta vertaisryhmässä hän konkreettisesti oivalsi, että hänen puolisonsa Károly Garam ei ole ainoa, jonka polku on taluttajana raskas. Oli 19 erilaista ihmistä: Meillä jokaisella oli yhteinen nimittäjä. Mutta jokaisella oma tarinansa, oma elämänhistoriansa. Mieli avautui kuuntelemaan ja ottamaan vastaan. Vain viisi päivää, mutta lähtiessämme tuntui, että veneeseemme oli tullut lisää matkustajia. Yksi on kokenut myrskyn vain tuulenvireenä, toinen rajuna pyörteenä, kolmas pelkää, että kohta taas myrskyää. Ja meillä on purjeenamme toivo. Jorma Palo: Uitettu rotta (WSOY 1997), Irvistyksiä (WSOY 2001) Kirsti Lagerspetz: Mitä tulee mieleen, psykologin esseitä (Tammi 2000 ) Hilkka Olkinuora: Parasta ikää (WSOY 2010) Sirkka Garam: Rintamalla. Syöpä, minä, me (Kirjapaja 2008) Selviytyjän matka-opas 5. painos (2009) 15

16 Veikko Sonninen toipui ruokatorvensyövästä vmutta seuranta jatkuu vielä. Veikko Sonninen sairastui ruokatorvensyöpään viisi vuotta sitten. Hoitojen jälkeen elämä on mallillaan, Veikko Sonnisen sairastumisesta on nyt kulunut viisi vuotta, ei taudista ole tietoakaan. Ainoana muistona jäi leikkauksessa muodostunut tyrä, joka ei onneksi vaivaa mitenkään. Kun tilastojen mukaan yksi kolmesta sairastuu syöpään, arpa osui Sonnisen kolmipäiseen sisaruskatraaseen kolminkertaisesti. Olisi luullut, että kyseessä olisi geneettisesti syöpäaltis perhe, mutta näillä syövillä ei ole katsottu olevan yhteyttä toisiinsa. Veikko Sonnisen 72-vuotias sisar on sairastanut imusolmukesyöpää jo toistakymmentä vuotta, mutta sairaus ei oireile millään lailla eikä rajoita sisaren elämää. Veli, kova tupakkamies, taas kuoli keuhkosyöpään vain 52-vuotiaana. Avoimuus auttaa Sairastuttuaan Sonninen halusi avoimesti kertoa syövästään, sillä se helpotti lähipiirin suhtautumista. Huomasin sairastuttuani, etteivät kaikki ihmiset uskalla kohdata vakavasti sairastunutta. Siksi päätin heti olla avoin ja raportoin ympäristölleni, miten kulloinkin voin. Veikko Sonninen kertoo olleensa huonovatsainen ihminen ihan lapsesta lähtien. Hänelle ovat tuttuja kaikki mahdolliset närästyslääkkeet, ja ennen kuin varsinaisia närästyslääkkeitä oli tarjolla. Minulla on vatsahaavakin ollut ties kuinka monta kertaa ja joskus 90-luvun Teksti ja kuva EEVA MEHTO lopussa kävin työterveysasemalla tähystyksessä. Lääkäri totesi, että koko mahalaukkuni on yhtä suurta haavaa ja ihmetteli, miten olen voinut tulla toimeen mahani kanssa. Vatsahaavat piti hoitaa nopeasti pois. Sonnisen tuttu lääkäri diagnosoi joitakin kuukausia myöhemmin mahasta helikobakteerin, jonka hävittämiseksi tuli syödä viikon aikana kolmen lääkkeen kuuri. Hoidon jälkeen oireet hävisivät, eikä minkäänlaisia vatsaoireita ilmennyt enää vuosikausiin. Saatoin juoda kahvia ja syödä mitä tahansa ja tätä onnea kesti peräti viisi vuotta. Keväällä 2005 vatsani alkoi taas oireilla, mutta nyt oireet olivat aivan uudenlaisia. Vaikka kolotus ei ollut sietämätön, se muuttui pitkään jatkuessaan häiritseväksi. Työterveyslääkäri tarjosi taas helikobakteerikuurit, mutta nyt lääkkeet eivät auttaneetkaan. Kesäloma alkoi ja lähdimme vaimon kanssa nostalgiamatkalle sukulaisiin. Normaalisti olisimme serkkupojan kanssa Iisalmessa istuneet yhden illan saunan terassilla ja juoneet kaljaa ja kirkastakin. Nyt ei edes alkoholi maistunut. Kuoleman odotusta Kipu oli jo niin kova, että heti kesäloman jälkeen Sonninen meni mahalaukun tähystykseen. Nyt puolessa välissä ruokatorvea oli syvä haava, joka parin viikon kuluttua tähystyksestä todettiin syöväksi. Kyllä se oli kuin olisi nuijalla päähän lyöty, kun lääkäri kertoi että minulla on pahanlaatuinen ruokatorven syöpä. Pari päivää toljottelin lamaantuneena ja odotin kuolemaa, kunnes alkushokki alkoi väistyä ja ajattelin, että varmaan tälle voidaan vielä jotain tehdä. Vuonna 2008 Suomessa ruokatorven syöpään sairastui 161 miestä ja 88 naista. SUOMEN SYÖPÄREKISTERI Marraskuun alussa Sonninen pääsi HUS:in syöpäklinikalle, jossa aloitettiin heti viisi viikkoa kestävä solunsalpaajaja sädehoito. Sonnisen toimittajavaimo Annika Ardin oli innokkaana Internetin käyttäjänä etsinyt verkosta kaikki ruokatorvensyövästä kertovat tiedot. Erikoinen ilmiö on, että maailmanlaajuisesti on olemassa kolme aluetta, jossa ruokatorven syöpä on erittäin yleinen. Pohjois-Kiinan Linxian-nimisellä alueella on tässä mielessä synkkä maailmanennätys, seuraavina ovat Pohjois-Iran ja Venäjän eräät alueet. Kun veriarvot säde- ja solunsalpaajahoidoista olivat parantuneet, Sonninen leikattiin tammikuussa Leikkaus kesti kahdeksan tuntia. Ruokatorvi poistettiin ja mahalaukku nostettiin ruokatorven tilalle. Leikkaava lääkäri kertoi, että haava oli jo syöpähoidossa täysin parantunut, eikä karrelle palaneesta limakalvosta ollut tietoakaan. 16

17 Veikko Sonninen sanoo saaneensa uuden elämän henkiin jäätyään. Kiitollinen potilas Leikkauksen jälkeen potilas toipui sairaalassa pari viikkoa. Sonninen kiittää kaikin puolin erinomaista sairaalaa. En voi kyllin kiittää Meilahden syöpätautiosastoa. Kuukauden kuluttua leikkauksesta söin jo normaalisti. Tosin kovin sokerisia ja nopeasti sokeriarvoa nostavia aterioita pyrin välttämään, annokset pidän pieninä ja yritän syödä säännöllisesti. Seuranta jatkuu yhä Ensimmäisinä vuosina syöpäkontrolleja oli kolme vuodessa ja nyt viiden vuoden jälkeen seuranta kerran vuodessa riittää. Veikko Sonninen sanoo saaneensa uuden elämän henkiin jäätyään. Ruokatorven syöpä on vakava tauti. Ennusteen mukaan muutama prosentti sairastuneista kuolee leikkauksen yhteydessä. Fyysisesti kovin huonokuntoisia potilaita ei voida leikata. Jos leikkaukseen ryhdytään, tilanne lienee nykyisellä hoidolla se, että viiden vuoden päästä sairauden toteamisesta joka kymmenes on edelleen elossa. Nyt osaan olla kiitollinen huonovatsaisuudestani, sillä omalla pitkällä kokemuksellani saatoin tunnistaa uudenlaiset oireet. Kuulin, että syöpäni oli juuri kasvamassa ruokatorven läpi, ja heti siinä ruokatorven takana ovat imusolmukkeet, joita pitkin syöpä olisi saattanut lähettää etäispesäkkeitä ympäri kehoa. Eläkkeellä elämä mallillaan Leikkauksen ja sairausloman jälkeen Veikko Sonninen yritti palata työhön. Työhön liittyi paljon kansainvälisiä tehtäviä, matkoja, aamuvarhaisia kokouksia sekä iltamyöhään jatkuvia illallisneuvotteluja. Vaativasta työstä ei pitkien pahoinvointikohtausten takia lopulta tullut mitään, joten Sonninen jäi eläkkeelle vuoden kuluttua leikkauksesta. Alkoi sen opettelu, että työura on nyt ohi. Ajauduin henkisesti aika huonoon kuntoon ja masennuin. Kävin sairauslomallani psykiatrilla ja pääsin ajan myötä masennuksesta. Vaimon kanssa olemme osanneet puhua asiasta. Nyt 60-vuotiaana olen jo tottunut eläkeläisen elämään. Tupakka pois Liikuntaa Sonninen ei ole harrastanut eikä harrasta vielä tänäkään päivänä. Sen sijaan sikarinpolton hän lopetti heti syöpädiagnoosin saatuaan ja savukkeidenpolton jo aiemmin. Olen ollut 40 vuotta heavy smoker ja se on ollut yksi hyvin suuri altistaja syövälle kuten alkoholikin. Sonninen ei tunnustaudu vertaisryhmäfriikiksi, vaikka leikkauksen jälkeinen vuosi masennuksineen olikin vaikea. Hän uskoo, että positiivinen elämänasenne vaikuttaa toipumiseen ja parantumiseen. Tärkeä on kuunnella itseään. Jälkeenpäin ajattelen, että tarvitsin tämän pysähtymistilan. Tavallaan nollasin koko tilanteen. Syöpäjärjestöt, potilasyhdistykset ja Internet tarjoavat mahdollisuuksia, joita kannattaa käyttää. Pitää vain etsiä itselle sopivaa apua ja tukea. Veikko Sonnisen suosittelemat linkit: 17

18 Kolme neuvoa miten elää pitempään Teksti MATTI RAUTALAHTI Kuvat JUSSI PERNAA, RISTO ANTIKAINEN, BARBRO WICKSTRÖM/PLUGI Älä käytä tupakkatuotteita Joka kolmas syöpäsairaus aiheutuu tupakasta, joka viidennessä sydänperäisessä kuolemassa tupakka on tärkein riskitekijä ja yhdeksän kymmenestä keuhkoahtaumapotilaasta on tupakoivia. Tupakan käyttö heikentää lisääntymisterveyttä ja aiheuttaa impotenssia. Tupakoimattomuus on merkittävin yksittäinen väestön terveyttä edistävä tekijä. Puolet pitempään tupakoineista kuolee tupakan aiheuttamiin sairauksiin. Siten tupakointi aiheuttaa vuosittain suoraan noin ennenaikaista kuolemaa Suomessa. Myös tupakansavulle altistuminen (ns. passiivinen tai pakkotupakointi) lisää sairastumis- ja kuolemanvaaraa. Suomessa kuolee vuosittain noin 250 tupakoimatonta henkilöä altistuttuaan tupakansavulle työssä tai vapaaaikana Ole fyysisesti aktiivinen Fyysisesti aktiivinen elämäntapa sisältää säännöllistä, päivittäistä liikkumista (arkiliikunta) ja rasittavampaa liikuntaa (kuntoliikunta ). Arkiliikunta tarkoittaa esimerkiksi päivittäisten matkojen kävelyä tai pyöräilyä, rappusten käyttöä hissin sijaan, piha- ja puutarhatöitä. Kuntoliikunnaksi jokainen voi löytää oman lajinsa (sauvakävely, juoksu, pyöräily, uinti, jne.), kunhan tekee sitä reippaasti noin 2,5 tuntia tai rasittavasti vähän yli tunnin viikossa. Lihaskuntoa ja liikehallintaa voi lisäksi kohentaa jumpassa, kuntopiireissä tai -salilla, miksei myös tanssilattialla! Sen lisäksi, että liikunnalla voi suoraan ehkäistä monia sairauksia ja vaivoja, se on keskeinen keino myös painonhallintaan. 3. Syö kasvispainotteista sekaruokaa Ruoka on hyvinvointimme perusta. Meillä on siihen oma, henkilökohtainen suhteemme, joka sisältää ajatuksia kunnon ruoasta, määrästä, ateria- rytmistä, herkuista, inhokeista ja nautinnoista. Ravintoon sisältyvät myös juomat, joista erityisesti alkoholijuomat eivät kuulu terveelliseen kokonaisuuteen. Tarvitsemme ruokaa energian ja elimistön hyvinvoinnin kannalta keskeisten, bioaktiivisten aineiden (esim. vitamiinit, kivennäisaineet) lähteenä. Kasviksia vihanneksia, hedelmiä, marjoja ja kokojyväviljatuotteita on vaikea syödä liikaa ja ne ovat terveellisen ruokavalion perusta. Kalaa kannattaa suosia ja siipikarjan lihaa punaisen lihan sijaan. Vähärasvaiset maitotuotteet ovat hyvä kalsiumin ja D-vitamiinin lähde. Suolaa ei kannatta käyttää ruoanlaitossa tai maustamisessa lainkaan, sillä saamme tarvitsemamme natriumin muista elintarvikkeista. Koostumuksen lisäksi ruokavalion toinen tärkeä ominaisuus on siitä syömällä saatu energiamäärä, joka pitäisi aina pitää suhteessa energian kulutukseen. Painonhallinnan yhtälössä ravinnon energia on tärkein ja liikunnalla kulutettavan energian määrä toiseksi tärkein muuteltavissa oleva tekijä.

19 [kurkijärvi] Kiitollisia hetkiä Kavereilleni se oli tavallinen maanantai-ilta viisi ja puoli vuotta sitten, mutta itse muistan sen koko loppuelämäni. Vaihdoin pelivarusteet päälle ja hölkkäsin pukukopista rappuset ylös. Astuin ensimmäistä kertaa yhdeksään kuukauteen sählykentälle. Kentällä odottaneet joukkuetoverit antoivat raikuvat taputukset ja sitten pelasimme tavalliset treenit. Olin palannut syöpähoidoista takaisin harrastuksen pariin, eikä silloin mikään olisi voinut tuntua yhtä hyvältä. Tuo tunne palaa yhä mieleen niinä aamuina, kun menen nykyisten työkavereideni kanssa sählyvuorolle. Käyn läpi samat ajatukset: kuinka sairaalassa pelkäsin, pääsisinkö vielä uudestaan juoksemaan, kuinka hoitojen jälkeen vietin pitkiä iltoja kuntosalilla polkemassa, ja lopulta miten onnekas olin, kun sinä maanantaina sain astua takaisin kentälle porukan kanssa pelaamaan. En ole uskonnollinen ihminen, mutta yritän muistaa olla kiitollinen tällaisista hetkistä. Parhaan ohjeen on antanut edesmennyt kirjailija Kurt Vonnegut. Hän kehottaa tekemään kuin setänsä Alex: kun olet onnellinen, huudahda, mutise tai ajattele: jos tämä ei ole mukavaa, en tiedä mikä olisi. Kesälomalla minut pysäytti amerikkalaisesta Salon.com-verkkolehdestä lukemani kolumni. Siinä psykologi Dan Shapiro kertoo hänkin yhdestä tavallisesta päivästä: hän kiistelee vaimonsa kanssa ajoreitistä ostamaan uusia keittiövälineitä hajonneen tilalle, murehtii tyttärensä hammasrautoja ja saa lopulta kuulla vaimonsa rintasyövästä. Shapiro kirjoittaa osuvasti siitä, kuinka vasta sillä hetkellä ymmärtää, että riitelemisen sijaan olisi pitänyt nauraa väärälle reittivalinnalle, olla harmistumatta hajonneiden keittiövälineiden edessä, ja kiittää mahdollisuudesta seistä hammaslääkärillä katsomassa oikomishoitojen hinnastoa. Mutta tietysti me kaikki olemme ihmisiä ja unohdamme sen, miten tarttua hetkeen. Loukkaamme lähimmäisiämme ja harmistumme pikkumaisista asioista. Emme ole kärsivällisiä, emmekä varsinkaan kiitollisia, kun myöhästymme bussista, etsimme kadonneita avaimia tai joku on väittelyssä typerästi eri mieltä. Se ei kuitenkaan estä meitä pyrkimästä vähän parempaan. Hoitojeni jälkeen vitsailin monesti, ettei syövästä juuri henkistynyt. Hiljalleen ymmärrän, että näin ei käynyt koska en itse sitä halunnut. Löytääkseen sairastamisesta sen antamat vahvuudet on myös hyväksyttävä ja kohdattava sen pelottavat puolet. Laajalle levinneestä kivessyövästä selvinnyt kilpapyöräilijä Lance Armstrong sanoo, että kukaan ei koskaan nujerra syöpää. Kaikkien ohjeiden noudattamisesta ja kovasta sisusta huolimatta ei voi tietää, miten hoidoissa lopulta käy. Eikä syöpää ikinä jätä taakseen: se säilyy osaksi elämää, vaikkei enää hoitoja tai kontrolleja olisikaan. Mutta miksi jättää taakseen tärkein, mitä minulle tapahtui? Mitä tahansa elämäni onkin nyt, on syövän seurausta, Armstrong sanoo. Itsekään en, edes kontrollikäyntien päättymisen jälkeen, voi unohtaa että saatan sairastua uudestaan milloin tahansa oli todennäköisyys sitten kuinka pieni tahansa. On opittava hyväksymään elämän sattumanvaraisuus. Näistä ajatuksista Armstrong kohosi voittamaan Tour de Francen. En ole yhtä kova urheilija kuin Armstrong, enkä yhtä taitava valitsemaan sanojani kuin Vonnegut, mutta itselleni samasta lähteestä kumpuaa kiitollisuus hyvistä hetkistä. Siksi jaksan sanoa: jos tämä ei ole mukavaa, en tiedä mikä olisi. Kuva: Jouko Keski-Säntti Lassi Kurkijärvi on 29-vuotias pelaaja, joka kehittää työkseen Internet-palveluja. Hän sairasti kuusi vuotta sitten Hodgkinin taudin.

20 Rakkaudesta suomalaisiin naisiin Jo kahdeksannen kerran lokakuu värjäytyy pinkkiin väriin. Jälleen muistutetaan rroosa nauha -kampanjaan voit ottaa mieleen rintasyöpätutkimuksen tärkeyttä ja potilaan tukemista. osaa monella tavalla ja missä päin Suomea tahansa. Luentokiertueelle lähtevät järjestön ylilääkärit Tiina Palva ja Matti Rautalahti. He saavat seurakseen kultakin kiertuepaikkakunnalta syöpälääkärin ja rintasyöpäpotilaan kertomaan ajankohtaisia syöpäasioita. Teksti ANU KYTÖLÄ Kuvat KATI MOLIN/PLUGI JA VALMISTAJAT Lokakuussa voit tehdä päätöksen ryhtyä lahjoittamaan tutkimukselle kuukausittain pienen summan tai ostaa kumppaneidemme tuotteita. Voit järjestää työpaikalla virtuaalisen lipaskeräyksen tai tehdä viiden euron tekstarilahjoituksen, josta kiitoksena sinulle lähetetään runo. Roosa nauha -kampanjassa on mukana suuri joukko yrityksiä. Yritykset lahjoittavat osan Roosa nauha -tuotteidensa tuotosta Syöpäsäätiölle. Järjestä lipaskeräys työpaikallasi pukeudutaan pinkkiin ja kerätään varoja rintasyöpätutkimukseen yrityksissä ja ystävien kesken. Työyhteisöt voivat luoda positiivista yhdessä tekemisen henkeä pukeutumalla pinkkiin keräyspäivänä ja laittamalla lippaita kiertämään. Järjestä Roosa nauha -lipaskeräys yrityksesi tiloissa tai jonain muuna sopivana ajankohtana. Perinteisten lippaiden lisäksi voit ladata kampanjasivuilta virtuaalisen keräyslippaan yrityksesi intranet-sivuille Virtuaalilippaaseen pääsee lahjoittamaan verkkopankin kautta. Lahjoitukset ohjautuvat suoraan Syöpäsäätiön tilille. Käy tutustumassa virtuaalilippaaseen tai tilaa keräyslippaita yritykseesi osoitteesta Lisätietoja lipaskeräyksestä antaa Asta Riihimäki, puh. (09) tai 20

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

Rintasyöpä ja sen ehkäisy. Jaana Kolin

Rintasyöpä ja sen ehkäisy. Jaana Kolin Rintasyöpä ja sen ehkäisy Jaana Kolin Syöpä sairautena Uusia syöpiä todetaan maassamme vuosittain noin 29.000 Miehillä ja naisilla syöpiä todetaan suurin piirtein yhtä paljon Vuoteen 2020 mennessä uusien

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016 Raskauden aikainen suun terveys Raskaus ja suun terveys Odottavan äidin suun terveys Raskaus, perhe ja suut Sikiön suun terveys Tupakointi Ravinto Hampaiden puhdistus Suun hoitotoimenpiteet raskausaikana

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Rintasyöpäpotilaan ohjaus

Rintasyöpäpotilaan ohjaus Rintasyöpäpotilaan ohjaus Lähete rintarauhaskirurgian yksikköön - mammografia,uä ja PNB oltava tehty - kuvat ja patologin vastaukset lähetteen mukaan! - potilaalle ilmoitettu diagnoosi - potilaalle rintasyöpähoitajan

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry ry Maakunnallinen kansanterveysjärjestö Perustettu vuonna 1956 Toiminta-alueena Keski-Suomen maakunta Jäseniä n. 6000 Paikallisosastoja maakunnissa Immu Isosaari 1 Henkilökunta

Lisätiedot

HIV. ja ikääntyminen

HIV. ja ikääntyminen HIV ja ikääntyminen LUKIJALLE Tämä esite tarjoaa lukijalleen tietoa ikääntymisen vaikutuksista elämään hiv-positiivisena. Esite on tehty yhteistyössä HUS:n Infektiosairauksien poliklinikan ja Hiv-tukikeskuksen

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä Opiskeluterveydenhuolto TERVEYSKYSELY Opiskelijalle Oppilaitos Opintolinja A YHTEYSTIEDOT 1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä 2. Osoite 3. Kotikunta 4. Puhelin 5. Lähin omainen Puh päivisin: B. TERVEYDENTILA

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi Nuoret ja tupakka Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi 16-18-vuotiaista suomalaisnuorista tupakkatuotteita käyttää päivittäin 17%. Tytöt ja pojat tupakoivat lähes yhtä paljon. Nuorten tupakoinnin yleisyys

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE?

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE? MIHIN MINÄ TÄSSÄ KUOLEN? MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEVALLE? Kristiina Tyynelä-Korhonen, LT, erikoislääkäri, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Syöpäkeskus, KYS 15.2.2016 2 PALLIATIIVISEN HOIDON JA

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä

Lisätiedot

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS HIV-potilaan hoitotyö K-SKS Valtakunnallinen HIVkoulutuspäivä 13.2.13 sh Ulla-Maarit Tiainen MITÄ KESKI-SUOMEN HIV -HOITOTYÖHÖN KUULUU TÄNÄÄN, n HIV-potilaita on hoidettu sisätautien pkl:lla 90-luvun alusta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Nimi Ikä Paino Pituus

Nimi Ikä Paino Pituus Nimi Ikä Paino Pituus Osoite Puhelin Sähköposti Arjen tottumukset Sisältääkö työsi fyysistä ponnistelua? A) Paljon B) Jonkin verran C) Hieman D) Ei ollenkaan Miten kuljet työmatkasi? A) Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Taustatietolomake. Yhteystiedot: MUUTA HUOMIOITAVAA: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI:

Taustatietolomake. Yhteystiedot: MUUTA HUOMIOITAVAA: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI: Taustatietolomake Yhteystiedot: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI: PITUUS/PAINO: MUUTA HUOMIOITAVAA: 1 Liikuntahistoria ❶ Arvioi yleinen liikunnan

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään 4event - vireämmän elämän puolesta vuodesta 2001 2 3 Löydä energinen ja vireä elämä Hyvinvointi ja energinen elämä ovat kaikkialla. Mutta ne pitää

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO

TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 21.4.2016 paivi.gronroos@tyks.fi Kommentaattorina Lisa Salonen terveydenedistämisen yhdyshenkilö Turun hyvinvointitoimiala

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

Ideoita aktiivisempaan ja terveempään elämäntapaan. www.lifestyleexpo.fi

Ideoita aktiivisempaan ja terveempään elämäntapaan. www.lifestyleexpo.fi Ideoita aktiivisempaan ja terveempään elämäntapaan. Ilma Raittiin ilman edut Edistää aivotoimintaa Vahvistaa vastustuskykyä Antaa enemmän vireyttä koko päivään Vähentää ahdistusta ja rauhoittaa mieltä

Lisätiedot

TUPAKOINTI ENNEN JA NYT

TUPAKOINTI ENNEN JA NYT 1 TUPAKOINTI ENNEN JA NYT Alla näkyvät viivadiagrammit kertovat tupakkaa kokeilleiden ja päivittäin tupakoivien osuudet 12 18-vuotiaista nuorista vuosina 1981 2015. Vastatkaa viivadiagrammeja tulkitsemalla

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu 21.9.2006 Tuomas Alasalmi konsernijohtaja Lähde: KEVA Lähde: KEVA 1 2 Elinajanodote vuosina 1980 ja 2000 Naiset Miehet 2000 1980 2000 1980 Ruotsi 77,4 72,8 Ranska

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

ASIAKASPALAUTE JYTA:n IKÄNEUVOLASTA 2015 75-vuotiaiden terveystarkastuksessa käyneiltä

ASIAKASPALAUTE JYTA:n IKÄNEUVOLASTA 2015 75-vuotiaiden terveystarkastuksessa käyneiltä ASIAKASPALAUTE JYTA:n IKÄNEUVOLASTA 2015 75-vuotiaiden terveystarkastuksessa käyneiltä Yhteenveto: Asiakaskysely tehtiin vuonna 2015 75 -vuotta täyttäneille, jotka kävivät Ikäneuvolan terveystarkastuksessa.

Lisätiedot

Omat rajat ja turvaohjeet

Omat rajat ja turvaohjeet Omat rajat ja turvaohjeet Jokaisella ihmisellä on oikeus omaan kehoonsa. Se tarkoittaa, että myös sinä päätät itse, kuka saa koskettaa sinua. Sinä saat myös päättää, mihin paikkoihin toinen ihminen saa

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet 2.1. Koripallovalmennuksen tukitoimet Kehittymisen pyhä kolmiyhteys HARJOITTELU KEHITYS Kuormitus-kolmion pinta-alan kasvua eli harjoittelun lisääntymistä

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Nuuskan myyminen on Suomessa laitonta

Nuuskan myyminen on Suomessa laitonta TOSITIETOA Nuuska Nuuskan myyminen on Suomessa laitonta Nuuska on haitallista. Tämän vuoksi nuuskan myyminen elinkeinotoiminnassa on laitonta Suomessa ja muualla Euroopan unionissa, Ruotsia lukuun ottamatta.

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUSETELI

HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUSETELI HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUSETELI Mikä on palveluseteli? Palveluseteli on rahallinen avustus kunnalta. Palvelusetelillä voi ostaa palveluita, jotka kunnan kuuluu järjestää asukkailleen. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Sata vuotta sitten tähän sairauteen kuoli Suomessa yksi ihminen tunnissa.

Sata vuotta sitten tähän sairauteen kuoli Suomessa yksi ihminen tunnissa. Sata vuotta sitten tähän sairauteen kuoli Suomessa yksi ihminen tunnissa. Ylilääkäri tutkii pikku potilasta, kertoo teksti kuvan takana. Iltasanomat 14.5.2016 Tuberkuloosi oli tappava sairaus, joka aiheutti

Lisätiedot

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi /

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi / RUOKAVALIO PERITONEAALI-DIALYYSIN AIKANA Ruokavalio on osa hoitoa Ruokavalio on osa hoitoa peritoneaali - dialyysihoidon aikana ja siihen osaan Sinä voit vaikuttaa eniten. Ruokavalion tavoitteena on ylläpitää

Lisätiedot

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri  Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Lapsen saattohoito Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi www.etene.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia sidonnaisuuksia lastentautien erikoislääkäri

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

FYYSINEN HYVINVOINTI 1. LIIKUNTA

FYYSINEN HYVINVOINTI 1. LIIKUNTA FYYSINEN HYVINVOINTI 1. LIIKUNTA Liikunnan hyödyt suurelta osin jo aktiivisesta arkiliikunnasta + esim. kävelystä lähes päivittäin Uusi suomalainen liikuntasuositus: 2,5 TUNTIA /VKO REIPASTA LIIKUNTAA

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE.

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. Terve ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa omaiselleen ja läheiselle henkilölle. Luovutus perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja voimakkaaseen haluun auttaa munuaissairasta

Lisätiedot

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku Päihdeilmiö-rastirata Tehtävien purku Rasti 1. Totta vai tarua päihteistä 1. Yli 90 % tupakoivista aikuisista on aloittanut tupakoinnin alaikäisenä. Totta. Lähes kaikki nykyisin tupakoivat aikuiset ovat

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä Raahen seudun hyvinvointi- kuntayhtymän aikuisneuvola 2004 alkaen 65 vuotta täyttävät 1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä miesten osuus noussut 40-49 % 10.12.2014 1 Millaisia ovat 65-vuotiaat?

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille TERVETULOA TOIMENPITEESEEN Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille Hyvä vanhempi Tämä opas on tarkoitettu Sinulle, kun lapsesi on tulossa kita- tai nielurisaleikkaukseen.

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa POTILAAN OPAS EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu likitaitteisuuden aiheuttama

Lisätiedot