Espoon väestöennuste
|
|
- Erkki Siitonen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 RAPORTTEJA ESPOOSTA 2/2006 Espoon väestöennuste Teija Jokiranta ESPOON KAUPUNKI KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSRYHMÄ Esbo stads utvecklings och utrednings grupp City of Espoo Research and Development 2006 Espoon väestöennuste
3 ESPOON KAUPUNKI KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSRYHMÄ KUVAILULEHTI Tekijä(t) Jokiranta, Teija Nimi Espoon väestöennuste Julkaisija (Virasto tai laitos) Espoon kaupunki, kehittämis- ja tutkimusryhmä Julkaisusarjan nimike Raportteja Espoosta ISSN-numero Tiivistelmä ISBN-numero - Julkaisuaika 2006 Osanumero 2/ 2006 Kieli suomi Sivumäärä, liitteet 208 s. ja 12 liitettä Tässä raportissa on esitetty Espoon väestön ennustettu alueittainen kehitys vuodesta 2006 vuoteen 2016 saakka. Raportissa esitetyt luvut vuoden 2006 Espoon väestöstä ovat todellisia asukasmääriä ja vuosien asukasluvut ovat ennustettuja. Espoon väestö alkoi voimakkaasti kasvaa vasta 1950-luvulla, jolloin Tapiolan rakentaminen alkoi. Kasvu on jatkunut aina näihin päiviin asti. Voimakkaimmin väestö kasvoi 1970-luvulla, jolloin keskimääräinen väestönlisäys oli vuosittain noin asukasta, eli 3,9. Väestönkasvu oli 1980-luvulla keskimäärin noin asukasta, eli 2,6 vuodessa ja 1990-luvulla keskimäärin asukasta, eli 2,0. Väestönkasvu on vuosina 2000 ja 2001 ollut lähes asukasta, eli 1,9, mutta vuonna 2002 yllättävän korkea, lähes 4 800, eli 2,2. Väestönkasvu hidastui selvästi vuonna 2003, jolloin Espoo sai uusia asukkaita vain noin 2 600, eli 1,2. Mutta vuonna 2004 Espoon väestönkasvu nousi noin asukkaaseen ja oli 1,4. Vuonna 2005 Espoon väestönkasvu edelleen kohosi 1,9 :iin ja oli asukasta. Espoon uusi väestöennuste perustuu maltilliselle kasvulle. Espoon väestö on ennusteen mukaan , jolloin Espoon väestönkasvu vuodenvaihteesta 2005/2006 ennustekauden loppuun vuodenvaihteeseen 2015/2016 on yhteensä noin asukasta, eli keskimäärin asukasta, mikä on noin 1,4, vuodessa. Koko kaupungin tasolla vuoden 2006 kasvun oletetaan olevan 1,6. Vuosina kasvu laskisi 1,5 :iin ja vuodesta 2009 laskisi sen alle. Ennusteessa vuosien väestönkasvu on asukasta, vuonna se laskee asukkaaseen ja vuodesta 2011 lähtien väestönkasvu on asukasta vuodessa. Ennusteen väestönkasvusta noin on syntyvyyden enemmyyttä, eli luonnollista väestönkasvua. Syntyvyyden enemmyys on Espoossa vuositasolla suhteellisen vakaa. Muu osa väestönkasvusta on muuttovoittoa. Väestö kasvaa kaikilla suuralueilla. Vanha-Espoo ja Suur-Leppävaara kasvavat eniten noin asukkaalla. Suur- Matinkylä kasvaa yli 5 000, Suur-Espoonlahti lähes 4 500, Suur-Kauklahti lähes asukkaalla. Pohjois-Espoo kasvaa noin asukkaalla. Myös Suur-Tapiolan oletetaan kasvavan 800 asukkaalla. Asuntorakentaminen jatkuu vuoteen 2012 saakka noin asunnon vuosivauhtia, mutta vuoden 2012 jälkeen vuosituotanto laskee alle asuntoon. Asuntorakentamisen painopistealueita (tilastollisia pienalueita), jonne ennustekaudella valmistuu yli asuntoa, ovat Suurpelto, Uusmäki, Kauklahti, Saunaniemi, Friisilä ja Kirkkojärvi. Väestöennusteen laadinnan taustalla vaikuttavat myös pääkaupunkiseudun kasvu ja yleiset taloudelliset näkymät. Seudun työpaikkojen kasvu lisää muuttoliikettä seudulle. Yritysten sijoittuminen ja niiden kasvu, työpaikkakehitys ja väestökehitys ovat kiinteästi sidoksissa toisiinsa. Taloudellisen kasvun arvioidaan jatkuvan normaalina. Kasvuun sisältyy myös aina epävarmuustekijöitä. Väestöennuste on kaupungin seuraavien vuosien talouden ja toiminnan suunnittelun keskeinen asiakirja. Asiasanat väestöennuste, väestö, Espoo, kaupunki, kunta, pääkaupunkiseutu Jakelu ja myynti Espoon kaupunki Kehittämis- ja tutkimusryhmä puh. (09) PL 12 fax (09) ESPOON KAUPUNKI tieto@espoo.fi Espoon väestöennuste
4 ESBO STAD STATISTIK OCH UTREDNING PRESENTATION Författare Jokiranta, Teija Namn Espoon väestöennuste (Befolkningsprognos för Esbo ) Utgivare (Verk eller inrättning) Esbo stad, utvecklings- och utredningsgruppen Publikationsserie Raportteja Espoosta ISSN-nummer Sammandrag ISBN-nummer - Tid 2006 Nummer 2/ 2006 Språk finska Sidantal, bilagor 208 s. och 12 bilagor I rapporten presenteras befolkningsutvecklingen i Esbo efter område från år 2006 till år Siffrorna för invånarantalet år 2006 är faktiska siffror medan siffrorna för åren är prognoser. Befolkningen i Esbo började öka kraftigt på 1950-talet, då byggandet av Hagalund inleddes. Ökningen har fortgått till våra dagar. Allra störst var befolkningstillväxten på 1970-talet, då befolkningsökningen årligen uppgick till ca personer, dvs. 3,9 procent. På 1980-talet var den årliga befolkningstillväxten i medeltal ca personer, dvs. 2,6 procent, och på 1990-talet i medeltal invånare, dvs. 2 procent. Åren 2000 och 2001 var tillväxten nästan invånare, dvs. 1,9 procent, och ökade år 2002 överraskande till nästan personer, dvs. 2,2 procent. Befolkningstillväxten saktade tydligt av år 2003, då antalet nya invånare i Esbo stannade vid 2 600, dvs. 1,2 procent. Men år 2004 ökade antalet nya invånare igen till ca 3 200, vilket innebär en ökning om 1,4 procent. År 2005 ökade befolkningen ytterligare till 1,9 procent, dvs invånare. Den nya befolkningsprognosen för Esbo bygger på en behärskad tillväxt. Enligt prognosen kommer befolkningen i Esbo att uppgå till personer, varvid befolkningstillväxten i Esbo från årsskiftet 2005/2006 till prognosperiodens slut, årsskiftet 2015/2016 uppgår till sammanlagt ca personer, dvs. i medeltal personer årligen vilket motsvarar 1,4 procent per år. I fråga om hela staden beräknas tillväxten år 2006 uppgå till 1,6 procent. Åren beräknas tillväxten minska till 1,5 procent och från år 2009 sjunka under detta tal. I prognosen uppgår befolkningstillväxten åren till invånare, åren till invånare och från år 2011 framåt till invånare per år. Av befolkningstillväxten enligt prognosen är ca nativitetsöverskott, dvs. en naturlig befolkningsökning. I Esbo är nativitetsöverskottet på årsnivå relativt konstant. Resten av befolkningsökningen består av inflyttningsöverskott. Befolkningen ökar i alla Esbos storområden. Ökningen är störst i Gamla Esbo och Stor-Alberga, ca invånare. I Stor-Mattby är ökningen över 5 000, i Stor-Esboviken nästan 4 500, i Stor-Köklax nästan invånare. I Norra Esbo är ökningen ca invånare. Också befolkningen i Stor-Hagalund beräknas öka med 800 personer. Bostadsbyggandet fortsätter fram till år 2012 med ca bostäder per år, men efter år 2012 sjunker årsproduktionen under bostäder. Prioriterade områden inom byggverksamheten (statistiska småområden), där det under prognosperioden färdigställs mer än bostäder, är Storåkern, Nybacka, Köklax, Bastunäset, Frisans och Kyrkträsk. Befolkningsprognosen påverkas ytterligare av bakgrundsfaktorer som huvudstadsregionens tillväxt och de allmänna ekonomiska utsikterna. Ett ökat antal arbetsplatser i regionen ökar inflyttningen. Etableringen av företag samt deras tillväxt, arbetsplatsutvecklingen och befolkningsutvecklingen är intimt förbundna med varandra. Den ekonomiska tillväxten beräknas fortgå normalt. I tillväxten ingår alltid ett visst mått av osäkerhetsfaktorer. Befolkningsprognosen är ett centralt dokument vid planeringen av de följande årens verksamhet och ekonomi. Stickord befolkningsprognos, befolkning, Esbo, stad, kommun, huvudstadsregionen Distribution och försäljning Esbo stad Utveckling och utredning tfn (09) PB 12 fax (09) Esbo e-post tieto@espoo.fi Espoon väestöennuste
5 4 ESIPUHE Espoon kaupunki on tehnyt omia väestösuunnitteita 1960-luvulta lähtien jo kauppalana ollessaan. Vuonna 1970 tilastotoimessa alettiin laatia alueittaisia ikäjakaumalaskelmia. Ensimmäinen väestöennuste tehtiin vuonna 1975 yhdelletoista seuraavalle vuodelle. Nyt julkaistava väestöennuste on tehty kymmenelle vuodelle ja se on laadittu valtiot. tri Seppo Laakson Kaupunkitutkimus TA Oy:stä tekemällä SAS-pohjaisella väestöennustesovelluksella, joka otettiin käyttöön Espoossa vuonna 1995 ja joka on käytössä myös Helsingissä. Väestöennuste on kaupungin seuraavien vuosien talouden ja toiminnan suunnittelun keskeinen asiakirja. Toimialat käyttävät ennustetta oman toimintansa suunnittelussa. Edellinen huhtikuussa 2005 valmistunut ennuste ennusti vuoden 2006 alun väestömäärän kohtalaisen hyvin - eroa oli 904 asukasta, eli 0,4 - koko Espoon väestöstä. Alle kouluikäisten määrä oli ennusteessa 260 lasta pienempi kuin toteutunut ja 75 vuotta täyttäneitä oli 10 asukasta toteutunutta vähemmän. Vuoden 2005 väestönkasvuun, asukasta, nähden ero ei ollut merkittävä. Vuonna 2005 maan sisäinen muuttoliike elpyi merkittävästi. Espoo sai muuttovoittoa muista kunnista hieman yli asukasta edellisen vuoden yli 800 asukkaan sijaan. Uudessa ennusteessa Espoon väkiluku on asukasta, jolloin kasvua vuodesta 2006 on lähes asukasta. Espoon väestöennuste on tehty kaupunginvaltuuston päättämän Espoon yleiskaavan väestömitoituksen mukaisesti. Sen mukaan Espoossa on asukasta vuonna Päätökset länsimetron rakentamisesta eivät vielä vaikuta laadittuun ennusteeseen. Ennusteeseen sisältyy ympäristön ja teknisten palvelujen toimialan asuntopolitiikka ja -rahoitusyksiköstä saadut asuntotuotantotiedot. Kaavoitus- ja rakentamispäätöksiin sekä yleiseen taloudelliseen kehitykseen perustuvat koko Espoon väestöluvut vuoteen 2016 saakka on arvioitu yhdessä kaupunkisuunnittelukeskuksen yleiskaava- ja asuntopolitiikka ja rahoitus yksiköiden kanssa. Ennustamisessa käytetään Seppo Laakson Kaupunkitutkimus TA Oy:stä tekemää koko kaupungin ennustetta vuodelta Tätä Espoon ja Helsingin seudun väestöennustetta on käytetty koko Espoon väestön ikäjakauman arvioinnissa. Lähtökohtana on myös ollut, että syntyneiden enemmyys on noin asukasta vuosittain ja että Espoossa valmistuu vuosittain noin uutta asuntoa. Uudessa ennusteessa vuoden 2006 alun väestötiedot ovat Tilastokeskuksen Väestötietopalvelusta ja ne poikkeavat hieman aiemmin käytetyistä väestötiedoista (ks. liite 12). Uutena alueena ennusteessa on Suurpelto, pienalue 332. Ennuste on käytettävissä Excel-tiedostona Espoon kaupungin yhteiskäytössä olevalla L-asemalla Tiedon data-aitta hakemistossa sekä Internetissä Aluesarjat - tilastotietokannassa osoitteessa Julkaisu on myös saatavissa sähköisenä Internetistä osoitteesta Alueellisen väestöennusteen on kehittämis- ja tutkimusryhmässä tehnyt tutkija Teija Jokiranta. Tulevan asuntotuotannon arvion on tehnyt suunnittelija Aki Väkimäki asuntopolitiikka ja rahoitus yksiköstä yhteistyössä yleiskaavayksikön kanssa. Arvio perustuu kaavoitusohjelmaan ja asuntotuotannon hankerekisteriin. Asuntotuotannon arvioinnissa käytettävän atk-sovelluksen on tehnyt systeemisuunnittelija Timo Lieko kaupunkisuunnittelukeskuksesta. Ennusteen lähtötietoihin tarvittavat rekisteriaineistot on poiminut Espoon kaupungin rekistereistä järjestelmäsuunnittelija Kirsti Mettälä. Teemakartat ovat piirtäneet tutkijat Petri Lintunen ja Santeri Paakko. Kuviot on piirtänyt ja julkaisun on toimittanut tutkimusavustaja Sirpa Nykänen. Espoossa 9. lokakuuta 2006 Teuvo Savikko tutkimuspäällikkö teuvo.savikko@espoo.fi Espoon väestöennuste
6 5 SISÄLLYS Kuvailulehti Ruotsinkielinen kuvailulehti Esipuhe Taulukkoluettelo Kuvaluettelo ESPOON VÄESTÖENNUSTE Ennustemenetelmä Ennusteen olettamukset Seudun ja kunnan väestönkehityksen yhteys.. 11 Espoon väestöennusteen perustelut. 12 Tuleva asuntotuotanto Espoossa vuosina Vanhan asuntokannan ennuste 14 Uustuotannon ennuste. 14 Ennusteiden yhdistäminen ENNUSTEEN TULOKSET Espoon väestönkehityksen riippuvuudet Espoon väestönkehitys ennen.. 16 Espoon tuleva väestönkehitys. 16 Väestönkasvun ja asuntotuotannon keskinäinen riippuvuus Väestön ikäryhmittäiset muutokset ennustekaudella Alle kouluikäiset lapset (0-6 vuotiaat) Peruskouluikäiset lapset (75 vuotiaat) 25 Opiskelijaikäiset (16-24 vuotiaat). 26 Työikäiset (25-64 vuotiaat) Eläkeikäiset (65 vuotta täyttäneet) EDELLISEN ENNUSTEEN TOTEUTUMINEN JA VERTAILU ESPOON JA HELSINGIN SEUDUN VÄESTÖENNUSTEESEEN.. 39 VÄESTÖENNUSTETAULUT Väestöennuste pienalueen ja vuoden mukaan Väestöennuste palvelupiirin ja vuoden mukaan Väestöennuste ikäryhmittäin pienalueen ja vuoden mukaan Väestöennuste ikäryhmittäin palvelupiirin ja vuoden mukaan LIITTEET 1-2 Espoon ennakoitu asuntotuotanto , 1000 kerrosneliömetriä Espoon väestöennusteen asuntotuotantotiedot pienalueittain, asuntojen lukumäärä Espoon väestöennusteen asuntotuotantotiedot pienalueittain, kerrosala Erikoishedelmällisyysluvut hedelmällisyystyypeittäin äidin iän mukaan Kuolleisuusluvut Nettomuuttokertoimet iän ja muuttotyypin mukaan Hedelmällisyys- ja nettomuuttotyypit alueittain Espoon väestönkehityksen riippuvuudet Helsingin seudun väestönkehityksen riippuvuudet Espoon väestöennustemenetelmä kaaviokuvana Espoon väestön erot alueittain ja ikäryhmittäin Tilastokeskuksen väestötietopalvelun tietojen ja Tilastokeskuksen tavallisen Espoon tilauksen väestötietojen välillä Lähteet.. 39 Espoon väestöennuste
7 6 TAULUKKOLUETTELO 1 Väestöennusteen sisältämä asuntotuotanto talotyypin ja valmistumisvuoden mukaan suuralueittain (asuntojen lukumäärä) Espoon suuralueittaiset asukasluvut ennustekaudella (väestö vuoden alussa) 17 3 Vertailu toteutuneeseen väestöön , Espoon edelliseen väestöennusteeseen ja Espoon ja Helsingin seudun väestöennusteeseen KUVALUETTELO 1 Arvio valmistuvien asuntojen määrästä pienalueittain (kartta) Arvio valmistuvan asuinkerrosalan (m 2 ) määrästä pienalueittain (kartta) Muuttovoitto ja syntyneiden enemmyys Espoossa ja ennuste vuoteen Espoon suuralueittainen väestö (asukasta) Väestönlisäys ja asuntotuotanto Espoossa ja ennuste Väestönkasvu ja asuntotuotanto Suur-Leppävaarassa ja ennuste Väestönkasvu ja asuntotuotanto Suur-Tapiolassa ja ennuste Väestönkasvu ja asuntotuotanto Suur-Matinkylässä ja ennuste Väestönkasvu ja asuntotuotanto Suur-Espoonlahdessa ja ennuste Väestönkasvu ja asuntotuotanto Suur-Kauklahdessa ja ennuste Väestönkasvu ja asuntotuotanto Vanha-Espoossa ja ennuste Väestönkasvu ja asuntotuotanto Pohjois-Espoossa ja ennuste Väestönkasvu ja asuntotuotanto Espoon keskuksen palvelupiirissä ja ennuste Väestönmuutos pienalueittain vuosina (kartta) Ikäluokan 0 6-vuotiaat muutos pienalueittain vuosina (kartta) Ikäluokan 7 15-vuotiaat muutos pienalueittain vuosina (kartta) Ikäluokan vuotiaat muutos pienalueittain vuosina (kartta) Ikäluokan vuotiaat muutos pienalueittain vuosina (kartta) Ikäluokan vuotiaat muutos pienalueittain vuosina (kartta) Ikäluokan vuotiaat muutos pienalueittain vuosina (kartta) Ikäluokan 75 vuotta täyttäneet muutos pienalueittain vuosina (kartta) Väestön ikäjakauma Espoossa vuosina 2006 ja Väestön ikäjakauma Suur-Leppävaarassa vuosina 2006 ja Väestön ikäjakauma Suur-Tapiolassa vuosina 2006 ja Väestön ikäjakauma Suur-Matinkylässä vuosina 2006 ja Väestön ikäjakauma Suur-Espoonlahdessa vuosina 2006 ja Väestön ikäjakauma Suur-Kauklahdessa vuosina 2006 ja Väestön ikäjakauma Vanha-Espoossa vuosina 2006 ja Väestön ikäjakauma Pohjois-Espoossa vuosina 2006 ja Väestön ikäjakauma Espoon keskuksen palvelupiirissä vuosina 2006 ja Espoon väestöennuste
8 7 1 ESPOON VÄESTÖENNUSTE Ennustemenetelmä Ennuste on laadittu samalla menetelmällä kuin Helsingin tekemä ennuste. Ennuste lasketaan erikseen vanhaan asuntokantaan ja uustuotantoon, joiden summa täsmäytetään koko Espoon lukuihin. Vanhan kannan ennusteessa otetaan huomioon syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen alueelliset erot. Pienalueet ryhmiteltiin kolmeen hedelmällisyystyyppiin ja viiteen muuttoliiketyyppiin. Kuolleisuuden ja hedelmällisyyden alueellisten erojen vaikutus otetaan huomioon kertoimin. Uustuotannon ennusteessa tuotantotyypit jaotellaan talotyypin, rahoitusmuodon ja hallintasuhteen mukaisiin ryhmiin, joilla on toisistaan poikkeava sisään muuttavan väestön asumisväljyys ja ikärakenne. Myöhempi väestönkehitys ennustetaan tyypeille määritellyillä hedelmällisyys-, kuolleisuusja nettomuuttokertoimilla. Ennakoidun asuntotuotannon osuvuus on merkittävin uustuotannon ennusteen toteutumiseen vaikuttava tekijä. Asuntotuotanto arvioidaan hankekohtaisena toteutumisennusteena valmistumisvuosittain, siihen sisällytetään myös pienalueille sijoitettu hajarakentaminen. Toteutumisennuste perustuu asuntopoliittiseen strategiaan ja kaavoitukseen. Työ tehdään asuntopolitiikka ja - rahoitusyksikössä. Vaikka ennustemalli tuottaakin yksityiskohtaiset tulokset sekä alueittain että ikäryhmittäin, sisältyy olettamuksiin monia epävarmuustekijöitä. Palvelujen suunnittelun kannalta tärkeimpiä niistä ovat asuntojen uustuotannon ajoittumiseen liittyvät ongelmat; vuosittaiset asuntotuotantomäärät eivät koskaan toteudu sellaisenaan koko ennustejaksolle. Vanhojen alueiden väestönkehitykseen sisältyy myös epävarmuustekijöitä, koska menetelmä perustuu menneen kehityksen projisointiin. Epävarmuus kasvaa mentäessä yhä kauemmas ajassa, yhä pienemmille alueille ja yhä pienempiin ikäluokkiin. 1.2 Ennusteen olettamukset Seudun ja kunnan väestökehityksen yhteys Kansainvälinen ja valtakunnallinen talouskehitys (vientikysyntä, vientihinnat, kotimainen kysyntä, rahoitusmarkkinat ym.) sekä Helsingin seudun vetovoima ja kilpailukyky suhteessa muihin alueisiin (osatekijöitä mm. infrastruktuuri, kustannustaso, palvelutaso, asuntomarkkinat ym.) vaikuttavat oleellisesti yritysten sijoittumiseen alueelle, investointeihin ja viime kädessä tuotannon määrään. Näihin tekijöihin vaikuttaa myös seudun työvoiman tarjonta, sekä työvoiman määrä että sen koulutus- ja ikärakenne. Kansainväliseen ja valtakunnalliseen talouskehitykseen liittyy lyhyelläkin ajalla suuria suhdannevaihteluita, sen sijaan seudun kilpailukykyyn ja vetovoimaan liittyvät tekijät muuttuvat yleensä hitaasti ja vaikuttavat ennen kaikkea pitkällä aikavälillä. Koko Helsingin seudun ja sen yksittäisten kuntien väestökehitys ovat kiinteässä yhteydessä toisiinsa. Aluetalouden perustekijät eli tuotanto ja työllisyys ovat ennen kaikkea seudullisia ilmiöitä. Ne vaikuttavat väestökehityksen taustalla muuttoliikkeen välityksellä. Koko seudun tasoiset väestöilmiöt heijastuvat kaikkiin seudun kuntiin. Seudun sisällä kuntien väestökehitykseen vaikuttaa yhtäältä väestörakenteen erilaisuus kuntien välillä ja toisaalta kuntien välinen muuttoliike. Nämä ilmiöt liittyvät ennen kaikkea seudullisiin asuntomarkkinoihin (liitteet 9 ja 10). Espoon väestöennuste
9 8 Espoon väestöennusteen perustelut Väestöennuste on kaupungin seuraavien vuosien talouden ja toiminnan suunnittelun keskeinen asiakirja. Sen laadinnan taustalla vaikuttavat kaupunkitason strategiat: palvelustrategia, kaupunkirakennestrategia ja elinkeinostrategia. Väestöennuste laaditaan vuosittain ja se pyritään tekemään mahdollisimman realistiseksi. Sen tekemisessä käytetään lähtötietoina syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen viimeisiä viisivuotiskeskiarvoja. Kaikki lähtötiedot tuotetaan pienalueittain. Voimassa olevan asunto-ohjelman pohjalta tehdään väestöennustetta varten vuosittainen asuntotuotannon toteutumisennuste. Väestöennusteen laadinnan taustalla vaikuttavat myös pääkaupunkiseudun kasvu ja yleiset taloudelliset näkymät. Seudun työpaikkojen kasvu lisää muuttoliikettä seudulle. Yritysten sijoittuminen ja niiden kasvu, työpaikkakehitys ja väestökehitys ovat kiinteästi sidoksissa toisiinsa. Taloudellisen kasvun arvioidaan jatkuvan normaalina. Kasvuun sisältyy aina myös epävarmuustekijöitä. Käytettyjä lähtötietoja: Syntyneiden enemmyys (=syntyneiden määrä kuolleiden määrä) pysyy noin asukkaassa. Uusien asuntojen rakentaminen: Vuosittain valmistuu noin asuntoa Tuotannosta on pientaloasuntoja 52 ja kerrostaloasuntoja 48. Kunnallisia vuokra-asuntoja on vain 2 tuotannosta, niistä vajaat 5 on pientaloissa. Pitkällä aikavälillä Espoossa varaudutaan asukkaaseen vuonna 2030 (kaupunginvaltuuston päätös ). Kaupunkitutkimus TA Oy:n pitkän aikavälin ennusteen perusvaihtoehdon mukaan Espoossa on asukasta vuonna Siirtolaisuuden oletetaan olevan marginaalista, eli Espoon asukasmäärä ei sanottavammin laske tai nouse siirtolaisuuden vuoksi. Tulevat päätökset mahdollisesta länsimetron rakentamisesta eivät vaikuta nyt laadittuun ennusteeseen. Koko Espoon ikäjakauman oletetaan kehittyvän Kaupunkitutkimus TA Oy:n tekemän pitkän aikavälin ennusteen mukaisesti. Asuntojen hinnat ovat edelleen nousussa ja asuntolainojen korkotaso pysyy kohtuullisena. Tuleva asuntotuotanto Espoossa vuosina Kuvissa 1 ja 2 on esitetty arvio vuosien asuntorakentamisesta Espoossa pienanalueittain. Arvion mukaan ennustekaudella rakennetaan yhteensä yli asuntoa (keskimäärin asuntoa vuodessa). Mahdollisia toteutettavia asuntohankkeita on siis runsaasti tiedossa pitkälle ensi vuosikymmenelle. Aivan viimeisten vuosien hankkeista ei tässä vaiheessa voi tehdä kuin karkeita arvioita. Ennustekauden loppuvuosina voidaan asuntotuotantoon saada lisää uusia alueita, joita ennusteessa ei suunnitelmien alustavuudesta johtuen ole voitu ottaa huomioon. Tulevan kaavoituksen myötä asumisen painopiste on siirtymässä enemmän pientalovaltaiseen suuntaan. Samalla rakentaminen suuntautuu entistä enemmän myös läntisille ja pohjoisille alueille. Arvion mukaan asuntorakentaminen jatkuu vuoteen 2012 saakka noin asunnon vuosivauhtia. Lähivuosilta asuntotuotannon hankerekisterissä on runsaasti tietoja käynnistyvistä asuntohankkeista ja tiedot tulevasta asuntotuotannosta ovat suhteellisen luotettavia. Myöhemmiltä vuosilta tiedot asuntohankkeiden määrästä eivät vielä kaikilta osiltaan ole tarkentuneita ja tästä syystä vuosituotanto laskee alle asunnon. Ennustekauden loppuvuosien arviot perustuvat kaavoitusohjelmaan sekä pienalueiden jo toteutuneeseen asuntorakentamiseen. Noin asunnon vuositavoite jakautuu siten, että tuotannosta asuntoa on kerrostaloissa, 750 on rivitaloissa ja 650 omakotitaloissa (taulukko. Espoon väestöennuste
10 9 Taulukko 1. Väestöennusteen sisältämä asuntotuotanto talotyypin ja valmistumisvuoden mukaan suuralueittain (asuntojen lukumäärä) Valmistumisvuosi Alue Talotyyppi Yhteensä Talotyyppien osuudet, KOKO ESPOO Kerrostalo ,4 Omakotitalo ,3 Rivitalo ,4 YHTEENSÄ ,0 1 Suur-Leppävaara Kerrostalo ,0 Omakotitalo ,0 Rivitalo ,0 YHTEENSÄ ,0 2 Suur-Tapiola Kerrostalo ,0 Omakotitalo ,9 Rivitalo ,1 YHTEENSÄ ,0 3 Suur-Matinkylä Kerrostalo ,1 Omakotitalo ,7 Rivitalo ,2 YHTEENSÄ ,0 4 Suur-Espoonlahti Kerrostalo ,2 Omakotitalo ,4 Rivitalo ,3 YHTEENSÄ ,0 5 Suur-Kauklahti Kerrostalo ,9 Omakotitalo ,9 Rivitalo ,2 YHTEENSÄ ,0 6 Vanha-Espoo Kerrostalo ,9 Omakotitalo ,7 Rivitalo ,4 YHTEENSÄ ,0 7 Pohjois-Espoo Kerrostalo ,4 Omakotitalo ,6 Rivitalo ,0 YHTEENSÄ ,0 Lähde: Espoon asunto-ohjelmoinnin hankerekisteri Suuralueittain tarkasteltuna eniten uusia asuntoja rakennetaan Suur-Leppävaaraan, asuntoa ja Vanha-Espooseen noin asuntoa. Pientaloasuntojen osuus on 52 koko Espoon arvioidusta tulevasta asuntotuotannosta. Kerrostaloasuntoja rakennetaan eniten Suur-Matinkylään, noin 3 200, mutta niiden osuus asuntotuotannosta on kuitenkin korkein Suur-Tapiolan alueella, 73. Pientaloasuntojen määrä puolestaan on suurin Suur-Leppävaarassa, asuntoa, mutta myös Vanha- Espoon väestöennuste
11 10 Espoon ja Suur-Espoonlahden alueille arvioidaan rakennettavan yli pientaloasuntoa kumpaankin. Pienalueista eniten uusia asuntoja arvioidaan valmistuvan Suurpellon (pienalue 332) alueelle, yli 2 000, joista 66 tulee kerrostaloihin. Myös Uusmäen (pienalue 116) alueelle tulee lähes uutta asuntoa, joista vain 23 tulee kerrostaloihin. Näiden lisäksi uutta asuntoa on tulossa Kauklahden (pienalue 51, Saunaniemen (pienalue 423), Friisilän (pienalue 32 ja Kirkkojärven (pienalue 61 alueille (kuva. Arvioiduista asuntotuotantokohteista pientalovaltainen tuotanto on suurimmillaan Uusmäen (pienalue 116) alueella. Kauklahden asuntotuotanto, asuntomessujen lisäksi, tulee olemaan pientalovaltaista. Kehä III:n pohjoispuoliset alueet toteutetaan pientaloina, niistä Histan alue (kuuluu Siikajärven pienalueeseen 643) tulee olemaan merkittävin tulevaisuudessa. Espoon keskuksen tulevasta asuntotuotannosta merkittävä osa on kerrostaloasuntoja Kirkkojärvellä (pienalue 61 ja Suvelassa (pienalue 613). Samoin kuin Suur-Matinkylän alueella Holmanpuisto, Friisilän (pienalue 32 pohjoisosassa, tulee toteutumaan pääosin kerrostalovaltaisena. Saunalahdessa (tilastoalue 42) puolestaan rakennetaan runsaasti kerrostaloasuntoja Saunaniemeen (pienalue 423), kun taas Tillinmäkeen (pienalue 422) ja Kattilalaaksoon (pienalue 42 tulee pelkästään pientaloasuntoja. Pientaloasuntojen osuus tuotannosta on kuitenkin suurin Pohjois-Espoossa, 99 (taulukko. Kunnallinen asuntotuotanto kohdistuu pääosin pieniin asuntoihin, joihin on suurin kysyntä. Kaikkiaan kysyntä on viime vuosina vähentynyt. Kunnallisia asuntoja tuotetaan tarpeen mukaan. Vanhan asuntokannan ennuste Vanhan kannan ennusteen lähtökohtana olivat 1-vuotisikäryhmittäiset vuoden 2006 alun väestötiedot pienalueittain ja sukupuolen mukaan (88 pienaluetta) ja "muut" sekä 100 ikäryhmää, yhteensä n lukua). Tätä väestöä vanhennettiin, syntyneet lapset saatiin kertomalla väestön vuotiaat naiset 1-vuotisikäryhmittäin erikoishedelmällisyysluvuilla, muuttoliikkeen vaikutus saatiin kertomalla väestö ikäluokittaisilla nettomuuttoparametreilla ja kuolleiden määrä saatiin kertomalla väestö kuolleisuusparametreilla (liite 1. Kuolleisuus laskettiin erikseen miehille ja naisille 1-vuotisikäryhmittäin vuosien kuolleisuuden keskiarvona. Alueellista kuolleisuutta verrattiin koko kaupungin kuolleisuuteen, jolloin alueelliset kuolleisuuserot voitiin ottaa huomioon. Koko kaupungissa oli vain yksi kuolleisuustyyppi (liite 6). Hedelmällisyysparametrit: Alueellisia syntyneisyyseroja Espoossa on jonkin verran. Ryhmittelyanalyysillä hedelmällisyyskertoimille saatiin kolme hedelmällisyystyyppiä (liitteet 5 ja 8). Hedelmällisyyskertoimet laskettiin vuosien keskiarvona. Muuttoliikeparametrit: Muuttoliikkeen vaikutus laskettiin ikäryhmittäisinä nettomuuttokertoimina pienalueittain. Muuttotyyppejä saatiin ryhmittelyanalyysillä kolme, Otaniemelle ja ryhmälle muut konstruoitiin omat muuttotyypit. Syntyneiden nettomuutto laskettiin omana ryhmänään (liitteet 7 ja 8). Uustuotannon ennuste Uustuotannon ennustetta varten laadittiin asuntopoliittiseen strategiaan perustuva asuntotuotantoennuste vuosille Ennuste perustuu asuntotuotannon hankerekisteriin, jonka ylläpidosta Espoon väestöennuste
12 11 vastaa ympäristön ja teknisten palvelujen toimialan hallinto- ja kehittämisyksikkö (asuntopolitiikka ja -rahoitus). Hankerekisteriin kootaan rakennuttajien antamat tiedot tulevista rakennushankkeistaan sekä arvioidaan tulevaa asuntorakentamista kaavoituksen, kunnallistekniikan rakentamisohjelman ja edellisten vuosien rakentamisen perusteella, etenkin omatoimisen hajarakentamisen osalta. Uustuotantoennustetta varten hankerekisteritietoja tasattiin vastaamaan asuntopoliittisen strategian tavoitteita (noin asuntoa vuodessa). Tämän lisäksi ennusteeseen on lisätty yleiskaavoituksen arviot tulevasta asuntorakentamisesta. Voidaankin todeta, että ennusteen kokonaistuotantoarviot ovat oikeansuuntaiset, mutta pienaluetasolla vuosituotantomäärät saattavat poiketa toteutuvasta rakentamisesta. Väestöennustetta varten tuleva asuntotuotanto ennustettiin kerrosalana ja jaoteltiin neljään tyyppiin. Jaottelu perustuu tutkimukseen uusiin asuntoihin muuttaneiden ikäjakaumasta. Näihin asuntotuotantotyyppeihin muuttaa iältään samanlaisia asukkaita. Asuntotuotantotyyppejä ovat: 1 pienet kerrostaloasunnot 2 suuret omakoti- tai rivitaloasunnot 3 pienet omakoti- tai rivitaloasunnot sekä suuret kerrostaloasunnot 4 kaupungin vuokra-asunnot. Ennusteiden yhdistäminen Ennusteiden yhdistäminen tapahtui laskemalla yhteen uustuotannon ja vanhan kannan ennusteet ja täsmäyttämällä summa koko kaupungin ikäryhmittäisiin väestölukuihin (liite 1. 2 ENNUSTEEN TULOKSET 2.1 Espoon väestönkehityksen riippuvuudet Väestönkasvun taustalla on aina arvioita talouden ja yhteiskunnan yleisestä kehityksestä. Tällä hetkellä maailmantalouden näkymät ovat edelleen valoisat ja euroalueenkin talousnäkymät ovat parantumassa (ETLA). Suomen kansantalous kasvaa suotuisasti - euroaluetta paremmin. Helsingin seudulla elinkeinoelämän suhdannetilanne on vahva (Helsingin seudun suunnat 3/2006). Helsingin seudun kasvun arvioidaan jatkuvan kohtuullisen vahvana jaksolla (Kaupunkitutkimus TA Oy). Pääkaupunkiseutu ja sen myötä Espoo ovat nopean väestö- ja talouskasvun aluetta. Seudun työpaikkojen nopea kasvu on lisännyt myös muuttoliikettä seudulle. Itse asiassa työpaikkojen kasvu on yksi suurimpia muuttoliikettä selittäviä tekijöitä. Arviot työpaikkojen kehityksestä ovat kuitenkin hyvin sattumanvaraisia, koska niihin vaikuttavat monet sekä globaalit että yritystaloudelliset tekijät. Taloudessa tapahtuvat muutokset voivat olla hyvin nopeita ja dramaattisia ja voivat nopeasti heijastua myös väestönkasvuun ja muuttoliikkeeseen (liitteet 9 ja 10). Espoon väestökehitys on pääasiassa muuttoliikkeen välityksellä yhteydessä koko Helsingin seutuun ja sen muihin alueisiin. Helsingin seudun ja muiden alueiden välinen muutto heijastuu Espooseen, koska osa Helsingin seudulle muuttavista sijoittuu asumaan Espooseen ja osa seudulta pois muuttavista on espoolaisia. Toisaalta Espoo on osallisena Helsingin seudun sisäisessä muuttoliikkeessä sekä tulo- että lähtöalueena (liite 10). Espoon väestöennuste
13 12 Espoon vetovoima, jonka osatekijöitä ovat mm. asuinalueiden sijainti, luonne ja laatu, asuntokannan rakenne ja ominaisuudet, julkiset ja yksityiset palvelut, verotus, Espoossa asuvan väestön taloudellinen, sosiaalinen ja demografinen rakenne sekä kaupungin imago vaikuttavat Helsingin seudun ulkopuolelta muuttavien samoin kuin muualta seudulta muuttavien halukkuuteen sijoittua asumaan Espooseen. Asuntojen tarjonta, joka koostuu olevan asuntokannan mahdollistamasta tarjonnasta sekä asuntojen uustuotannosta, vaikuttaa oleellisesti kuinka suuren määrän muuttajia Espoo voi ottaa vastaan. Asuntomarkkinoiden hintamekanismit toimivat kysynnän ja tarjonnan tasapainottajina ja vaikuttavat edelleen ihmisten valinnanmahdollisuuksiin ja muuttopäätöksiin. Vastaavasti samat asiat vaikuttavat espoolaisten päätöksiin muuttaa pois Espoosta. Lisäksi luonnollinen väestökehitys vaikuttaa väestön määrään ja ikärakenteeseen (liite 9). Espoon väestönkehitys ennen Espoon väestö alkoi voimakkaasti kasvaa vasta 1950-luvulla, jolloin Tapiolan rakentaminen alkoi. Kasvu on jatkunut aina näihin päiviin asti. Voimakkaimmin väestö kasvoi 1970-luvulla, jolloin keskimääräinen väestönlisäys oli vuosittain noin asukasta, eli 3,9. Väestönkasvu oli luvulla keskimäärin noin asukasta, eli 2,6 vuodessa ja 1990-luvulla keskimäärin asukasta, eli 2,0. Väestönkasvu on vuosina 2000 ja 2001 ollut lähes asukasta, eli 1,9, vuonna 2002 yllättävän korkea, lähes 4 800, eli 2,2. Väestönkasvu hidastui selvästi vuonna 2003, jolloin Espoo sai uusia asukkaita vain noin 2 600, eli 1,2. Mutta vuonna 2004 Espoon väestönkasvu nousi noin asukkaaseen ja oli 1,4. Vuonna 2005 Espoon väestönkasvu edelleen kohosi 1,9 :iin ja oli asukasta. Espoon tuleva väestönkehitys Espoon uusi väestöennuste perustuu maltilliselle kasvulle. Espoon väestö on ennusteen mukaan , jolloin Espoon väestönkasvu vuodenvaihteesta 2005/2006 ennustekauden loppuun vuodenvaihteeseen 2015/2016 on yhteensä noin asukasta, eli keskimäärin asukasta, mikä on noin 1,4, vuodessa. Koko kaupungin tasolla vuoden 2006 kasvun oletetaan olevan 1,6. Vuosina kasvu laskisi 1,5 :iin ja vuodesta 2009 laskisi sen alle. Ennusteessa vuosien väestönkasvu on asukasta, vuonna se laskee asukkaaseen ja vuodesta 2011 lähtien väestönkasvu on asukasta vuodessa. Ennusteen väestönkasvusta noin on syntyvyyden enemmyyttä, eli luonnollista väestönkasvua. Syntyvyyden enemmyys on Espoossa vuositasolla suhteellisen vakaa (kuva 3). Muu osa väestönkasvusta on muuttovoittoa. Väestö kasvaa kaikilla suuralueilla. Vanha-Espoo ja Suur-Leppävaara kasvavat eniten noin asukkaalla. Suur-Matinkylä kasvaa yli 5 000, Suur-Espoonlahti lähes 4 500, Suur-Kauklahti lähes asukkaalla. Pohjois-Espoo kasvaa noin asukkaalla. Myös Suur-Tapiolan oletetaan kasvavan 800 asukkaalla (taulukko 2, kuva 4). Espoon väestöennuste
14 13 Taulukko 2. Espoon suuralueittaiset asukasluvut ennustekaudella (väestö vuoden alussa) Muutos toteutunut KOKO ESPOO Suur-Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur-Espoonlahti Suur-Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Muut Pienalueista eniten kasvavat Uusmäki (Suur-Leppävaara), Suurpelto (Suur-Matinkylä), Saunaniemi (Suur-Espoonlahti), Kauklahti (Suur-Kauklahti) ja Friisilä (Suur-Matinkylä). Näiden alueiden väestö kasvaa yli asukkaalla, Uusmäen ja Suurpellon yli Näiden lisäksi yli tuhannella asukkaalla kasvavat Tillinmäki (Suur-Espoonlahti), Karhusuo, Kirkkojärvi (Vanha-Espoo), Mäkkylä ja Etelä-Leppävaara (Suur-Leppävaara) ja Matinlahti (Suur-Matinkylä) (kuva 14). Väestöään menettävistä pienalueista monet sijaitsevat Länsiväylän eteläpuolella ja Turuntien pohjoispuolella Suur-Leppävaaran alueella. Eniten väestöään menettävät Soukanmäki ja Kivenlahti (Suur-Espoonlahti), Olarinmäki (Suur-Matinkylä) ja Pohjois-Tapiola (Suur-Tapiola). Niiden väestö vähenee yli 500 asukkaalla, Soukanmäen lähes tuhannella (kuva 14). Väestönkasvun ja asuntotuotannon keskinäinen riippuvuus Espoossa asuntotuotanto on viime vuosina suhteellisen hyvin vastannut väestönkasvun edellyttämää tarvetta. Asuntotuotanto on ollut 1990-luvulla keskimäärin asuntoa vuodessa. Tyypillistä 1990-luvun asuntotuotannolle oli valtion lainoittamien asuntojen osuuden jyrkkä nousu. Korkeimmillaan niiden osuus oli 84 kaikista valmistuneista asunnoista vuonna Lisäksi kolmena vuonna valtion lainoittama asuntotuotanto ylitti 70 ja kahdeksana vuonna 50 kokonaistuotannosta. Valtion lainoittamien asuntojen määrä kaksinkertaistui 1980-luvulta 1990-luvulle tultaessa. Vuosina asuntotuotanto on ollut keskimäärin lähes asuntoa vuodessa. Asuntotuotannon oletetaan pysyvän samalla tasolla tai jonkin verran korkeampana koko ennustekauden. Väestönkasvu on Espoossa ollut yhdensuuntainen asuntotuotannon kanssa 1960-luvun alusta luvun loppupuolelle, eli lamaa edeltävään aikaan asti. Lamaa ennen asuntojen hinnat kohosivat hyvin korkeiksi, mutta asuntoja rakennettiin kuitenkin paljon. Laman myötä työttömyys nousi ja ihmisten maksukyky heikkeni monet kalliit asunnot jäivät tyhjiksi useamman vuoden ajaksi. Asuntotuotanto väheni ja aikaa myöten myös hinnat laskivat. Vuodesta 1994 alkaen väestönkasvu Espoossa kiihtyi aiemmin tyhjiksi jääneisiin ja edullisempiin asuntoihin taas muutettiin. Osa väestönkasvusta johtui myös vuoden 1994 puolivälissä voimaan tulleesta uudesta kotipaikkalaista. Sen mukaan opiskelijoilla oli mahdollisuus saada kotipaikkaoikeus opiskelupaikkakunnallaan. Vuonna 2003 Espoon yleensä saama muuttovoitto jäi alhaiseksi, mihin oli syynä muuttovoiton huomattava vähentyminen Helsingistä, muuttotappion kärsiminen Vantaalle, muuttovoiton väheneminen muista lääneistä ja väestön menettäminen kehyskuntiin ja muualle Etelä-Suomeen (kuva 5) luvun lamaa edeltävä tilanne, jossa asuntotuotanto ylittää väestönkasvun, näkyy selvästi Suur- Leppävaaran, Suur-Matinkylän ja Suur-Espoonlahden alueilla, Vanha-Espoossa ilmiö on lievä (kuvat 6, 8, 9 ja 1. Suur-Tapiolassa näin tapahtuu kahdesti, ensimmäisen kerran koko Espoota aikai- Espoon väestöennuste
15 14 semmin ja pitkäaikaisemmin vuosina , myöhemmin ja (kuva 7). Vastaavantyyppinen ilmiö on nähtävissä myös Suur-Kauklahdessa (kuva 10). Pohjois-Espoossa väestönlisäys alitti asuntotuotannon vuonna 1985 (kuva 12). Espoon keskuksen palvelupiirissä (yhdistetty Kauklahden, Vanha-Espoon ja Pohjois-Espoon suuralueet) asuntotuotanto ei ole ylittänyt väestönlisäystä (kuva 13). Espoon väestöennuste
16 15 Kuva 1. Arvio valmistuvien asuntojen määrästä pienalueittain Espoon väestöennuste
17 16 Kuva 2. Arvio valmistuvan asuinkerrosalan (m 2 ) määrästä pienalueittain Espoon väestöennuste
18 17 Asukasta 7000 Kuva 3. Nettomuutto ja syntyneiden enemmyys Espoossa v ja ennuste Ennuste Synt. enemm. Muuttovoitto * 1* 4* Kuva 4. Espoon suuralueittainen väestö Asukasta Toteutunut Ennuste ) ) 1 Suur-Leppävaara 2 Suur-Tapiola 3 Suur-Matinkylä 4 Suur-Espoonlahti 5 Suur-Kauklahti 6 Vanha-Espoo 7 Pohjois-Espoo Laajalahti siirtyi Suur- Leppävaarasta Suur- Tapiolaan ) 616 Ymmersta irtautui 161 Sepänkylästä Espoon väestöennuste
19 Toteutunut Väestönlisäys Asuntotuotanto Ennuste * 2009* 2011* 2013* 2015* Kuva 5. Väestönlisäys ja asuntotuotanto Espoossa ja ennuste Toteutunut Asuntotuotanto Ennuste Väestönlisäys ** ) * -08* 0* 2* 4* Kuva 6. Väestönkasvu ja asuntotuotanto Suur-Leppävaarassa ja ennuste * ) Laajalahti siirtyi Suur-Leppävaarasta Suur-Tapiolaan ** ) Ymmerstan alue siirtyi Suur-Leppävaarasta Vanha-Espooseen * ) Toteutunut Asuntotuotanto * ) Ennuste Väestönlisäys * -08* 0* 2* 4* Kuva 7. Väestönkasvu ja asuntotuotanto Suur-Tapiolassa ja ennuste * ) Laajalahti siirtyi Suur-Leppävaarasta Suur-Tapiolaan Espoon väestöennuste
20 Toteutunut Asuntotuotanto Ennuste Väestönlisäys * -08* 0* 2* 4* Kuva 8. Väestönkasvu ja asuntotuotanto Suur-Matinkylässä ja ennuste Toteutunut Asuntotuotanto Ennuste Väestönlisäys * -08* 0* 2* 4* Kuva 9. Väestönkasvu ja asuntotuotanto Suur-Espoonlahdessa ja ennuste Asuntotuotanto Väestönlisäys 800 Toteutunut Ennuste * -08* 0* 2* 4* Kuva 10. Väestönkasvu ja asuntotuotanto Suur-Kauklahdessa ja ennuste Espoon väestöennuste
21 Toteutunut Asuntotuotanto Ennuste Väestönlisäys * ) * -08* 0* 2* 4* Kuva 11. Väestönkasvu ja asuntotuotanto Vanhassa-Espoossa ja ennuste * ) Ymmersta siirtyi Suur-Leppävaarasta Vanha-Espooseen Toteutunut Asuntotuotanto Ennuste Väestönlisäys * -08* 0* 2* 4* Kuva 12. Väestönkasvu ja asuntotuotanto Pohjois-Espoossa ja ennuste Toteutunut Asuntotuotanto Väestönlisäys Ennuste * ) * -08* 0* 2* 4* Kuva 13. Väestönkasvu ja asuntotuotanto Espoon keskuksen palvelupiirissä ja ennuste * ) Ymmersta siirtyi Suur-Leppävaarasta Vanha-Espooseen Espoon väestöennuste
22 Väestön ikäryhmittäiset muutokset ennustekaudella Espoon väestö kasvaa ennustekaudella kaikkiaan noin asukkaalla. Kaikki ikäryhmät kasvavat. Työikäisten vuotiaiden, määrä kasvaa noin asukkaalla. Eniten kasvaa vuotiaiden kymmenvuotisikäryhmä noin hengellä. Suuret ikäluokat alkoivat siirtyä vuotiaiden ikäryhmään vuodesta 2001 alkaen. Myös eläkeikäisten, eli 65 vuotta täyttäneiden, määrä kasvaa lähes hengellä. Vuonna 1942 syntynyt yksittäinen suuri ikäluokka täyttää 65 vuotta vuonna 2007 ja siirtyy silloin eläkeikäisten ikäryhmään. Eläkeikäisten ikäryhmään siirtyy myös joka vuosi yhä isompia ikäluokkia, mikä kasvattaa tätä ikäryhmää. Odotettavissa on eläkeikäisen väestön määrän voimakas nousu myös silloin kun vuosina syntyneet Espoon suuret ikäluokat siirtyvät 65 vuotta täyttäneiden ikäryhmään vuodesta 2011 alkaen. Kaikkein suurimmat ikäluokat Espoossa tällä hetkellä ovat vuotiaat, joista Espoo on saanut muuttovoittoa usean vuoden ajan ja joiden 1-vuotisikäryhmän koko ylittää 3 600, joidenkin lähes 4 000, henkeä, kun se perinteellisesti pidetyissä suurissa ikäluokissa, vuosina syntyneissä, on henkeä. Alle kouluikäiset lapset (0 6-vuotiaat) Alle kouluikäisten lasten määrä kasvaa Espoossa ennustekaudella noin lapsella. Koko Espoon väestönkehityksestä poiketen alle kouluikäisten määrä laskee Suur-Tapiolassa ja Pohjois-Espoossa (kuvat 22-30). Kasvua on eniten alle kouluikäisten ikäryhmässä Uusmäen (Suur-Leppävaara), Suurpellon (Suur-Matinkylä), Saunaniemen (Suur-Espoonlahti), Matinlahden (Suur-Matinkylä), Etelä-Leppävaaran (Suur-Leppävaara) ja Friisilän (Suur-Matinkylä) alueilla. Voimakkainta alle kouluikäisten lasten lukumäärän kasvu on Uusmäessä (Suur-Leppävaara) ja Suurpellon (Suur- Matinkylä) alueilla, ne kasvavat yli 400 lapsella kumpikin. Alle kouluikäisten lasten lukumäärä laskee eniten Latokaskenmäessä (Suur-Espoonlahti), Niipperissä (Pohjois-Espoo), Karakalliossa (Suur-Leppävaara), Vanha-Mankkaalla (Suur-Tapiola), Kivenlahdessa, Laurinlahdessa (Suur-Espoonlahti) ja Veininlaaksossa (Suur-Leppävaara) (kuva 15). Peruskouluikäiset lapset (7 15-vuotiaat) Peruskouluikäisten lasten määrä kasvaa Espoossa ennustekaudella noin lapsella. Peruskouluikäisten määrä nousee Suur-Leppävaarassa, Suur-Matinkylässä, Suur-Kauklahdessa, Vanha- Espoossa ja Pohjois-Espoossa (kuvat 22-30). Eniten peruskouluikäisten määrä kasvaa Uusmäessä (Suur-Leppävaara), Saunaniemessä (Suur-Espoonlahti) ja Suurpellossa (Suur-Matinkylä) kussakin lapsella. Yli 300 lapsella kasvavat Etelä-Leppävaara (Suur-Leppävaara), Tillinmäki (Suur- Espoonlahti), Karhusuo (Vanha-Espoo) ja Kauklahti (Suur-Kauklahti). Tämän lisäksi useilla alueilla peruskouluikäisten lasten määrä kasvaa (kuva 16). Peruskouluikäisten lasten määrä laskee Suur-Tapiolassa ja Suur-Espoonlahdessa. Erityisen suuri lasku on Pohjois-Tapiolassa (Suur-Tapiola), Tiistilässä ja Olarinmäellä (Suur-Matinkylä). Peruskouluikäisten lasten määrä vähenee useilla pienalueilla yli 100 lapsella (kuva 16). Espoon väestöennuste
23 22 Opiskelijaikäiset vuotiaat Lukio- ja ammattikouluikäisten nuorten määrä kasvaa Espoossa ennustekaudella yhteensä lähes Nuorten määrä kasvaa Suur-Leppävaarassa, Suur-Matinkylässä, Suur-Espoonlahdessa, Suur- Kauklahdessa, Vanha-Espoossa ja Pohjois-Espoossa. Suur-Tapiolan alueella puolestaan vuotiaiden määrä vähenee (kuvat 22-30). Suurin pienalueittainen kasvu on Uusmäessä (Suur-Leppävaara), Karhusuolla (Vanha-Espoo), Suurpellossa (Suur-Matinkylä), Niipperissä (Pohjois-Espoo), Tillinmäellä (Suur-Espoonlahti), Kauklahdessa (Suur-Kauklahti) ja Saunaniemessä (Suur-Espoonlahti). Kussakin tämänikäisten nuorten määrä kasvaa yli 100 (kuva 17). Lukio- ja ammattikouluikäisten nuorten määrä vähenee noin Kivenlahdessa (Suur- Espoonlahti), Suvelassa (Vanha-Espoo), Soukanmäessä (Suur-Espoonlahti), Olarinmäellä ja Matinmetsässä (Suur-Matinkylä) (kuva 17) vuotiaat Korkeakouluopiskelijaikäisten määrä kasvaa Espoossa ennustekaudella noin henkilöllä. Ikäryhmän väestömäärä laskee Suur-Leppävaaran ja Suur-Matinkylän alueilla, muilla suuralueilla se nousee (kuvat 22-30). Suurimmat pienalueittaiset väestönkasvut ovat Nöykkiönlaaksossa (Suur- Espoonlahti) ja Jupperissa (Suur-Leppävaara), joissa tämänikäinen väestömäärä nousee Yli kahdensadan asukkaan nousu on kuudella pienalueella (kuva 18). Korkeakouluopiskelijaikäisten määrä vähenee eniten Otaniemessä (Suur-Tapiola), Etelä- Leppävaarassa, Pohjois-Leppävaarassa (Suur-Leppävaara) ja Kuninkaisissa (Suur-Leppävaara) (kuva 18). Työikäiset (25 64-vuotiaat) Koko Espoossa työikäisten määrä nousee ennustekaudella lähes asukkaalla. Se nousee kaikilla muilla suuralueilla paitsi Suur-Tapiolassa ja Suur-Espoonlahdessa (kuvat 22-30). Pienalueilla työikäisten määrä nousee yli 2000:lla Suurpellossa (Suur-Matinkylä) ja Uusmäessä (Suur- Leppävaara). Nousu on voimakasta myös Kauklahden (Suur-Kauklahti), Saunaniemen (Suur- Espoonlahti), Friisilän (Suur-Matinkylä), Kirkkojärven (Vanha-Espoo) ja Tillinmäen (Suur- Espoonlahti) pienalueilla, niillä kullakin työikäisten määrä nousee yli tuhannella (kuva 19). Joillain pienalueilla työikäisten määrä myös vähenee. Tällaisia alueita ovat Soukanmäki (Suur- Espoonlahti), Olarinmäki (Suur-Matinkylä), Kivenlahti, Laurinlahti (Suur-Espoonlahti),Viherlaakso (Suur-Leppävaara), Haukilahti (Suur-Tapiola) ja Matinmetsä (Suur-Matinkylä). Kullakin näillä pienalueilla työikäisten määrä laskee yli 500:lla (kuva 19). Eläkeikäiset (65 vuotta täyttäneet) Eläkeikäisten ikäryhmä kasvaa Espoossa ennustekaudella kaikkiaan lähes henkilöllä. Ikäryhmä vuotiaat kasvaa Espoossa noin henkilöllä. Ikäryhmä kasvaa kaikilla suuralueilla (kuvat 22-30). Pienalueista eniten kasvavat Kivenlahti (Suur-Espoonlahti), Suvela (Vanha- Espoo) ja Olarinmäki (Suur-Matinkylä), noin asukkaalla. Monet Suur-Matinkylään kuu- Espoon väestöennuste
24 23 luvat pienalueet kasvavat yli 300 asukkaalla, tällaisia ovat: Matinmetsä, Kuitinmäki ja Tiistilä. Suur-Espoonlahden alueella Laurinlahden väestö kasvaa yli 300. Kasvualueet sijoittuvat Länsiväylän molemmin puolin ja Vanha-Espoossa Suvelan alueelle. Ikäryhmän väestö ei vähene merkittävästi millään pienalueella (kuva 20). 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmä kasvaa Espoossa ennustekaudella noin henkilöllä. Ikäryhmä kasvaa kaikilla suuralueilla (kuvat 22-30). Eniten kasvavat Matinmetsä (Suur-Matinkylä), Westend (Suur-Tapiola) ja Olarinmäki (Suur-Matinkylä). Ikäryhmä kasvaa yli sadalla asukkaalla kaikkiaan 11 pienalueella. Suurimmat kasvualueet sijaitsevat Etelä- ja Keski-Espoossa. Tämän ikäryhmän väestö ei vähene merkittävästi millään pienalueella (kuva vuotta täyttäneiden ikäryhmä kasvaa ennustekaudella asukkaalla. Espoon väestöennuste
Espoon väestöennusteet. Konserniesikunta/ Strategiayksikkö Teija Jokiranta
Konserniesikunta/ Strategiayksikkö 20.2.2018 Teija Jokiranta Ennustekokonaisuus sisältää: Helsingin seudun väestöennusteet (14 kuntaa) (vuoteen 2050) Helsinki, Espoo, Vantaa (erikseen) + Muu seutu ja Kauniainen
LisätiedotEspoon ruotsinkielisten väestöennuste
Espoon ruotsinkielisten väestöennuste 2008-2017 Teija Jokiranta ESPOON KAUPUNKI KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSRYHMÄ Esbo stads utvecklings och utrednings grupp City of Espoo Research and Development 2007 Espoon
Lisätiedottöennuste 2008- Rapor
Espoon väestöennus töennuste 2008-008-2017 017 Rapor aportteja Espoosta 3/200 007 RAPORTTEJA ESPOOSTA 3/2007 Espoon väestöennuste 2008-2017 Teija Jokiranta ESPOON KAUPUNKI KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSRYHMÄ
LisätiedotVäestöennusteet ja asuntotuotantoennuste
Väestöennusteet ja asuntotuotantoennuste Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Tekninen ja ympäristötoimi, Asuntoyksikkö 5.8.2016 Espoon kaupungin ja Helsingin seudun väestöprojektiot 2015-2050 Kaupunkitutkimus
LisätiedotALKUSANAT. Tilasto- ja tutkimustietoa on laajemmin saatavilla Internet-sivuiltamme
2 ALKUSANAT Espoon rakennustuotanto oli vuonna 2001 ennätyksellistä. Kerrosalaa valmistui 555 700 neliömetriä. Syynä tähän oli liikekeskus Ison Omenan valmistuminen Matinkylään. Rakennustuotannon vuositilastoa
LisätiedotToimintaympäristön tila Espoossa Väestöennusteet. Konserniesikunta, Strategiayksikkö Kaupunkitutkimus TA Oy, Seppo Laakso 24.4.
Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Väestöennusteet Konserniesikunta, Strategiayksikkö Kaupunkitutkimus TA Oy, Seppo Laakso 24.4.2018 Väestöennusteet Sisällys: Espoon kaupungin ja Helsingin seudun väestöprojektiot
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 Tietoisku 13/2008 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin eläjiä 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä
LisätiedotTIETOISKU 6/
TIETOISKU 6/2006 15..2006 TYÖTTÖMYYS LASKI ESPOOSSA VUODEN 2005 AIKANA Espoossa oli työttömänä vuodenvaihteessa 2005/ 2006 7 478 henkilöä. Vuoden aikana työttömien määrä vähentyi noin 500 hengellä. Työttömistä
LisätiedotHELSINGIN JA ESPOON KAUPUNKIEN VÄESTÖENNUSTEET. Helsingin kaupungin tietokeskus Pekka Vuori 21.3.2012
HELSINGIN JA ESPOON KAUPUNKIEN VÄESTÖENNUSTEET Helsingin kaupungin tietokeskus Pekka Vuori 21.3.2012 Ennusteiden laadinta Helsingin, Espoon ja koko Helsingin seudun väestöennusteiden laadintaan käytetään
LisätiedotToimintaympäristön tila Espoossa 2017 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen
Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Tekninen ja ympäristötoimi, Kaupunkisuunnittelukeskus ja Asuntoyksikkö Lähde: Trimble
LisätiedotVANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 RUOTSINKIELINEN VÄESTÖ. Koko kaupungin ennuste Osa-alue-ennuste
VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 RUOTSINKIELINEN VÄESTÖ Koko kaupungin ennuste 2016-2040 Osa-alue-ennuste 2016-2025 Julkaisija Kannen kuva: Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Sakari Manninen, Vantaan kaupungin
LisätiedotVäestönmuutokset 2006 TIETOISKU 8/2007. Sisällys
Väestönmuutokset 2006 TIETOISKU 8/2007 Sisällys 1 MUUTTOLIIKE 1.1 Muuttojen määrä 1.2 Kuntien välinen muuttoliike ja siirtolaisuus 1.3 Espoon sisäinen muuttoliike 1.4 Kokonaismuuttotase suuralueittain
LisätiedotESPOON VÄESTÖRAKENNE 2011 / 2012
ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2011 / 2012 Tietoisku 6/2012 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat
LisätiedotVANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö
Vantaan kaupunki A 5 : 2008 Tilasto ja tutkimus VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Koko kaupungin ennuste 2008-2040 Suuralueiden ennuste 2008-2018 A5:2008 ISBN 978-952-443-259-7 Sisällysluettelo
LisätiedotVÄESTÖNMUUTOKSET 2007
VÄESTÖNMUUTOKSET 2007 Tietoisku 9/2008 Sisälly s Sisällys MUUTTOLIIKE 1 Muuttojen määrä 2 Kuntien välinen muuttoliike ja siirtolaisuus 3 Muuttaneiden koulutustaso 4 Espoon sisäinen muuttoliike 5 Kokonaismuuttotase
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014 Tietoisku 8/2014 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pysynyt ennallaan 2. Perheiden keskikoko hieman pienentynyt 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys
LisätiedotTIETOISKU 9/
TIETOISKU 9/2006 2.10.2006 VÄESTÖNMUUTOKSET 2005 Tiivistelmä Vuoden 2006 alussa Espoossa oli 231 704 asukasta. Vuodessa espoolaisten määrä oli lisääntynyt 4 232 hengellä. Lisäyksestä oli muuttovoittoa
LisätiedotVANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2018 RUOTSINKIELINEN VÄESTÖ. Koko kaupungin ennuste Osa-alueittainen ennuste
VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2018 RUOTSINKIELINEN VÄESTÖ Koko kaupungin ennuste 2019-2045 Osa-alueittainen ennuste 2019-2028 Harri Sinkko Julkaisija Kannen kuva Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Sami Lievonen,
LisätiedotAsuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007. Sisällys
Asuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007 Sisällys 1 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 1.1 Asuntokuntien määrä ja koko 2 PERHEET 2.1 Perhetyyppi 2.2 Lapsiperheet 2.3 Perheiden äidinkieli Kuva: Ee-mailin toimitus
LisätiedotHelsingin väestöennuste 1.1.2009-2040
Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Pekka Vuori, tilastot ja tietopalvelu Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Väkiluvun muutos alueittain Helsingin seudulla (14 kuntaa) 1995 2008* 20 000 18 000 16 000
LisätiedotVäestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä
Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Kymppi Moni työpaja 22.3.2012 Leena Rossi ja Anna Isopoussu Jyväskylän väestöarvio Koko kaupungin väestöarvio Käsitteistö: väestöennuste,
LisätiedotESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011
ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 Tietoisku 6/2011 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009 Tietoisku 10/2009 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin asuvia 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä
LisätiedotVÄESTÖNMUUTOKSET 2013
VÄESTÖNMUUTOKSET 2013 Tietoisku 7/2014 Sisällys 1 Espoon saama muuttovoitto väheni hieman 2 Muuttovoitto Helsingistä supistui 3 Muuttaneiden koulutustaso laski jälleen 4 Espoon sisällä Suur- Kauklahti
LisätiedotTurun kaupungin alueelliset väestöprojektiot
Turun kaupungin alueelliset väestöprojektiot 2011 2031 Toimeksiantaja: Turun kaupunginkanslia Tilastot ja tutkimukset Tekijä: Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy 02/2012 2 1 Tausta ja toteutus Väestörakenne
LisätiedotSivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä
Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä Sivistys- ja kulttuurilautakunnan lausunnosta Asukkaiden näkökulmasta Matotyön vaikutus heijastuu nopeimmin lakisääteisten varhaiskasvatus- ja perusopetuspalvelujen
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys
LisätiedotEspoon väestö kasvoi yli 3000 hengellä vuonna 2006 TIETOISKU 6/2007 VÄESTÖ Sisällys. Tiivistelmä
Espoon väestö kasvoi yli 3000 hengellä vuonna 2006 TIETOISKU 6/2007 VÄESTÖ 1.1.2007 Sisällys 1 VÄESTÖN MÄÄRÄ 1.1 Väestön määrän kehitys 1.2 Väestön määrä alueittain 1.3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2011
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2011 Tietoisku 8/2011 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pienentynyt 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Yksilapsisuus yleisintä Suur-Matinkylässä 4. Perheiden kaksikielisyys
LisätiedotVäestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen
Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen Tilastokeskuspäivä 4.11.2008 Yliaktuaari Markus Rapo, Tilastokeskus Esityksessäni! Hieman historiaa! Miksi ennusteita laaditaan! Tilastokeskuksen väestöennusteen
LisätiedotESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013
ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 Tietoisku 6/2013 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat
LisätiedotVÄESTÖNMUUTOKSET 2010
VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 Tietoisku 7/2011 Sisällys 1 Espooseen muutto vilkastui ja muuttovoitto kasvoi 2 Muuttotappio muualle Suomeen kääntyi voitoksi 3 Muuttaneiden koulutustaso nousi 4 Espoon sisällä SuurEspoonlahti
LisätiedotSuomessa on 20 vuoden kuluttua vain kolme kasvavaa kaupunkiseutua
Suomessa on 20 vuoden kuluttua vain kolme kasvavaa kaupunkiseutua Kooste kymmenen kaupunkiseudun väestönkehityksestä vuoteen Alueellinen väestöennuste kertoo, että pääkaupunkiseudun väestö kasvaa 270 000
LisätiedotKUUMA-johtokunta / Liite 13l. KUUMA kuntien. väestöennuste
KUUMA kuntien väestöennuste 2018-2040 KUUMA-johtokunta 23.5.2019 13 / Liite 13l Väestönlisäystä saaneet kaupunkiseudut (19/70) vuosina 2010-2017 + 141 361 + 31 949 + 23 591 + 7 090 + 4 305 + 19 087 + 12
LisätiedotTampereen väestösuunnite Koko kaupunki Suunnitealueet
Tampereen väestösuunnite 2015-2030 Koko kaupunki Suunnitealueet 14.4.2015 Väestösuunnite vuosille 2015-2030 Kaupungin omasta väestöennusteesta käytetään nimitystä väestösuunnite, koska se on toteutuneeseen
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015 Tietoisku 9/2015 Sisällys 1. Asuntokuntien koko pysyi samana 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys
LisätiedotMiten väestöennuste toteutettiin?
Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen (syntyvyys ja kuolleisuus, 2) kuntien väliseen nettomuuttoon
LisätiedotHelsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat
Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun
LisätiedotKymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija
Kymppi-Moni -hanke Väestöennusteen laatiminen Vantaalla Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Väestöennusteen laadinta Vantaalla väestöennuste laaditaan Vantaalla
LisätiedotKUUMA-johtokunta / LIITE 13h SIPOON. väestöennuste
KUUMA-johtokunta 23.5.2019 13 / LIITE 13h SIPOON väestöennuste Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen
LisätiedotVäestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2017
Katja Karevaara 13.12.2018 Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2017 Lahden väkiluku oli vuoden 2017 lopussa 119 573. Vuoden aikana kaupungin väestö kasvoi 121 henkilöllä. Syntyneitä oli vähemmän kuin
LisätiedotESPOON VÄESTÖRAKENNE 2015 / 2016
ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2015 / 2016 Tietoisku 8/2016 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat
LisätiedotVantaan väestöennuste 2012 Ruotsinkielinen väestö. Koko kaupungin ennuste Suuralueiden ennuste
Vantaan väestöennuste 2012 Ruotsinkielinen väestö Koko kaupungin ennuste 2013 2040 Suuralueiden ennuste 2013 2022 Julkaisija Kannen kuva Vantaan kaupunki, keskushallinto, tietopalveluyksikkö Pekka Turtiainen
LisätiedotVÄESTÖNMUUTOKSET 2010
TILASTOKATSAUS 4 / 2011 Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Irja Henriksson 27.6.2011 VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 Väkiluku kasvoi 0,7 % Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2010
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2010 Tietoisku 8/2010 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten pieniä asuntokuntia 2. Lapsettomien parien osuus perheistä kasvaa 3. Yksinhuoltajaperheiden osuus pysynyt ennallaan 4.
LisätiedotToimintaympäristön tila Espoossa 2018 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen
Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Tekninen ja ympäristötoimi, Kaupunkisuunnittelukeskus ja Asuntoyksikkö Lähde: Trimble
LisätiedotVäestönmuutokset ja ikärakenne 2013
henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 4.6.2014 Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2013 lopussa 103 364. Vuodessa väestömäärä
LisätiedotNURMI- JÄRVEN. väestöennuste. KUUMA-johtokunta / LIITE 13f
NURMI- JÄRVEN väestöennuste KUUMA-johtokunta 23.5.2019 13 / LIITE 13f Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen
LisätiedotTilastokatsaus 11:2012
Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa
LisätiedotKERAVAN. väestöennuste. KUUMA-johtokunta / LIITE 13c
KERAVAN väestöennuste KUUMA-johtokunta 23.5.2019 13 / LIITE 13c Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen
LisätiedotVäestönmuutokset 2011
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012 Tietoisku 9/2012 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko ennallaan 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys
LisätiedotKUUMA-johtokunta / LIITE 13j. Vihdin. väestöennuste
KUUMA-johtokunta 23.5.2019 13 / LIITE 13j Vihdin väestöennuste Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen
LisätiedotRakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016
Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto
LisätiedotKIRKKO- NUMMEN. väestöennuste. KUUMA-johtokunta / LIITE 13d
KIRKKO- NUMMEN väestöennuste KUUMA-johtokunta 23.5.2019 13 / LIITE 13d Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen
LisätiedotHYVINKÄÄN. kuntien väestöennuste. KUUMA-johtokunta / Liite 13a
HYVINKÄÄN kuntien väestöennuste KUUMA-johtokunta 23.5.2019 13 / Liite 13a Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen
LisätiedotEspoon väestönmuutokset vuonna 2018
Espoon väestönmuutokset vuonna 218 Tietoisku 7/219 Kuva: Janne Ketola Espoon kaupunki Konsernihallinto Tutkimus ja tilastot Sanna Jaatinen 2.9.219 Vuoden 218 aikana Espoon väestö kasvoi 4 588 asukkaalla
LisätiedotMÄNTSÄLÄN. kuntien väestöennuste. KUUMA-johtokunta / LIITE13e
MÄNTSÄLÄN kuntien väestöennuste KUUMA-johtokunta 23.5.2019 13 / LIITE13e Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen
LisätiedotVäestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015
henkilöä Irja Henriksson 10.8.2016 Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015 Lahden ja Nastolan yhdistyttyä viime vuodenvaihteessa tuli uudesta Lahdesta Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku
LisätiedotVäestö ja väestön muutokset 2013
Väestö ja väestön muutokset 2013 www.tampere.fi/tilastot 1 24.3.2014 Väkiluvun kasvu 2000-luvun ennätyslukemissa Tampereen väkiluku oli 31.12.2013 220 446 asukasta. Kasvua vuoden aikana oli 3 025 henkilöä.
LisätiedotVÄESTÖNMUUTOKSET 2012
VÄESTÖNMUUTOKSET 2012 Tietoisku 7/2013 Sisällys 1 Espoon saama muuttovoitto kasvoi hieman 2 Muuttovoitto Helsingistä supistui 3 Muuttaneiden koulutustaso laski jälleen 4 Espoon sisällä Suur- Matinkylä
LisätiedotTietoisku 7/2008. Sisällys. Arja Munter skushallin Kehit. tämis- - ja tutkimusryhmä
ESPOON VÄESTÖR TÖRAKENNE 200 007 / 2008 Tietoisku 7/2008 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa
LisätiedotLaskentamallin perusteet. Keskusta-Ounasjoen palveluverkko
Laskentamallin perusteet Keskusta-Ounasjoen palveluverkko 13.4.2015 Perusväestö Keskusta-Ounasjoen alue. (Sisältää Keskustatoimintojen, Ratantauksen, Lapinrinteen, Karinrakan ja Ylikylän tilastoalueet).
LisätiedotTIETOISKU 10/
TIETOISKU 10/2006 8.11.2006 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 20 Arja Munter Tiivistelmä Vuoden 20 lopussa espoolaisista 54 % eli 121 423 henkeä kuului työvoimaan. Työvoimaan kuuluvuus oli hieman laskenut vuonna 20.
LisätiedotPohjois-Savon väestöennuste
Pohjois-Savon väestöennuste 260000 MDI:n ennuste MDI:n ennusteen mukaan Pohjois-Savon maakunnan asukasluku vähenee vuosien 2017-2040 aikana: -17 159 asukkaalla -7 prosentilla 250000 240000 MDI:n ennusteen
LisätiedotJÄRVENPÄÄN. väestöennuste. KUUMA-johtokunta / Liite 13b
JÄRVENPÄÄN väestöennuste KUUMA-johtokunta 23.5.2019 13 / Liite 13b Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen
LisätiedotKUUMA-johtokunta / LIITE 13i TUUSULAN. väestöennuste
KUUMA-johtokunta 23.5.2019 13 / LIITE 13i TUUSULAN väestöennuste Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen
LisätiedotVÄESTÖNMUUTOKSET 2014
VÄESTÖNMUUTOKSET 2014 Tietoisku 8/2015 Sisällys 1 Espoon saama muuttovoitto kasvoi 1000 hengellä 2 Muuttovoitto EteläSuomessa kasvoi 3 Muuttaneiden koulutustaso kohosi 4 Espoon sisällä SuurKauklahti muuttovoittaja
LisätiedotALUEELLINEN VÄESTÖNKEHITYS
Espoon eteläosien yleiskaava Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen tutkimuksia ja selvityksiä B75:2005 ALUEELLINEN VÄESTÖNKEHITYS 2005-2030 ARVIOITA ESPOON ETELÄOSIEN YLEISKAAVALUONNOKSEN MUKAISEN MAANKÄYTÖN
LisätiedotVäestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020
Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998
LisätiedotESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015
ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015 Tietoisku 6/2015 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat
LisätiedotRakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2017
Irja Henriksson 7..8 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 7 Vuonna 7 Lahteen valmistui 3 rakennusta ja 78 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski kolme prosenttia ja asuntotuotanto puolisen
LisätiedotPORNAISTEN. väestöennuste. KUUMA-johtokunta / LIITE 13g
PORNAISTEN väestöennuste KUUMA-johtokunta 23.5.2019 13 / LIITE 13g Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen
LisätiedotVäestöennusteet Helsingissä
Väestöennusteet Helsingissä Kymppi-Moni -työpaja 2 Tampereen yliopisto 22.3.2012 Timo Meuronen, talous- ja suunnittelukeskus Jussi Mäkinen, kaupunkisuunnitteluvirasto (Pekka Vuori, tietokeskus) 00.0.2008
LisätiedotEspoon väestönmuutokset vuonna 2017
Espoon väestönmuutokset vuonna 217 Tietoisku 1/219 Kuva: Taru Turpeinen Espoon kaupunki Konserniesikunta Strategiayksikkö Noora Sipilä 9.1.219 Vuoden 217 aikana Espoon väestö kasvoi 4 461 asukkaalla eli
LisätiedotVäestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat
Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Konserniesikunta, Strategiayksikkö Lähde: Tilastokeskus 24.4.2018 Yhteenveto Väestömäärä ja väestönkasvu osatekijöittäin
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 4/2016
Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 4/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 6/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016 Tietoisku 11/2016 Sisällys 1. Asuntokuntien koko pysyi samana 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 5/2017
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 5/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 8/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-toukokuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt suunnilleen saman verran
LisätiedotTAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008
TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun
LisätiedotVÄESTÖNMUUTOKSET 2015
VÄESTÖNMUUTOKSET 2015 Tietoisku 10/2016 Sisällys 1 Espoon saama muuttovoitto supistui 2 Muuttovoitto Etelä- Suomesta kasvoi 3 Muuttaneiden koulutustaso kohosi 4 Espoon sisällä Suur- Kauklahti muuttovoittaja
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 4/2017
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 4/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 7/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-huhtikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt enemmän lapsia kuin
LisätiedotVäestönmuutokset ja ikärakenne 2014
henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.6.2015 Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2014 lopussa 103 754. Kaupungin
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/2016
Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 3/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammi-helmikuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin
LisätiedotMistä Hämeenlinnaan muutetaan ja minne täältä muutetaan? Juuso Heinisuo Strategiapäällikkö elinvoima Hämeenlinna
Mistä Hämeenlinnaan muutetaan ja minne täältä muutetaan? Juuso Heinisuo Strategiapäällikkö elinvoima Hämeenlinna Väestökehityksen riippuvuudet Asuntojen tarjonta - Asuntokanta - Asuntotuotanto - Ominaisuudet,
LisätiedotHämeenlinnan kaupungin alueelliset väestöprojektiot
Hämeenlinnan kaupungin alueelliset väestöprojektiot 213 23 Toimeksiantaja: Hämeenlinnan kaupunki, Kehittämispalvelut Tekijä: Kaupunkitutkimus TA Oy 3/214 2 1 Tausta ja toteutus Hämeenlinnassa on todettu
LisätiedotVÄESTÖNMUUTOKSET 2009
VÄESTÖNMUUTOKSET 2009 Tietoisku 6/2010 Sisällys 1 Espooseen muutto laantui, kunnan sisäiset muutot lisääntyivät 2 Muuttotappio muualle Suomeen kasvoi, ulkomailta voittoa 3 Muuttaneiden koulutustaso laskenut
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2012
asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016
Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.
LisätiedotPorvoon. kaupungin väestöennuste vuoteen 2040
Porvoon kaupungin väestöennuste vuoteen 2040 Maakuntien väestöennuste 2017-2040 ja Uusimaa Uudenmaan maakunnan ennuste MDI:n ennusteen mukaan Uudenmaan väestö kasvaa vuosien 2017-2040 aikana: +292 622
LisätiedotKokkolan seudun koko kuva
Kannus Kokkola Kruunupyy Toholampi Kaustinen Halsua Lestijärvi Veteli Perho Kokkolan seudun koko kuva Toimintaympäristön tilastoaineiston perustuva koonti Konsultti Anni Antila 19.6.2014 Page 1 Pidemmän
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2018
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/218 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/218 [1] Syntyneet Tammikuussa 218 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin vastaavana
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2017
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 12/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-elokuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin
LisätiedotVirolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 %
01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 3 275 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -6,3 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 58,1 % Virolahti. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2015
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/2017
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 15/217 [1] Syntyneet Vuonna 217 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 6/2017
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 6/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-kesäkuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt hieman vähemmän lapsia
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/215 [1] SYNTYNEET Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt vähemmän lapsia kuin
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 2/2017
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 2/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-helmikuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin
LisätiedotToimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat
Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Konsernihallinto, Tutkimus ja tilastot Lähde: Tilastokeskus 5.4.2019 Yhteenveto Väestömäärä ja väestönkasvu osatekijöittäin
LisätiedotKAUPUNKIRAKENNESUUNNITTELUA, VÄESTÖENNUSTEITA JA ASUNTOTUOTANNON OHJELMOINTIA KUOPIOSSA / Katri Hiltunen
KAUPUNKIRAKENNESUUNNITTELUA, VÄESTÖENNUSTEITA JA ASUNTOTUOTANNON OHJELMOINTIA KUOPIOSSA 13.12.2017 / Katri Hiltunen 1 KUOPION VÄESTÖNLISÄYS Vehmersalmi 2005 Kuntaliitokset yht. + 20 000 asukasta Karttula
Lisätiedot