Taloussuunnitelma Talousarvio 2006

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Taloussuunnitelma 2006-2010 Talousarvio 2006"

Transkriptio

1 Taloussuunnitelma Talousarvio 2006

2 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1(3) Tulosalueet on rasteroitu YLEISPERUSTELUT Kaupunkistrategia taloussuunnitelman ja talousarvion perustana Strategian kytkentä talousarvioon ja taloussuunnitelmaan Kotkan kehityksen puitteet Taloudelliset mahdollisuudet Kotkan kaupungin tuloperusteet Kotka-konserni Toimielinten menokehykset Kotkan kaupungin talouden tasapainottaminen suunnitelmakaudella Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta Kaupungin sijoitustoiminnan periaatteet Talouden ja toiminnan seuranta sekä raportointi KÄYTTÖTALOUS Toimintatuotot ja toimintakulut hallintokunnittain Toimintatuotot ja toimintakulut tulosalueittain KESKUSHALLINTO Keskusvaalilautakunta Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta Kaupunginhallitus Yleinen luottamushenkilöhallinto Tarkastustoimisto Kaupunginkanslia Matkailupalvelu Henkilöstöpalvelut Työllistäminen ATK-palvelut Hankintakeskus Kehittämishankkeet Yhteisöt ja yhtiöt Jäsenmaksut ja vastaavat Yhteisöavustukset Korttelikodit Maretarium Orkesteri Teatteri Alueraha Tutkimusapurahat Suuret tapahtumat Viestintä ja suhdetoiminta Suunnittelu- ja rahoitusvirasto EU-projektit

3 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Sosiaali- ja terveyslautakunta Yhteiset palvelut Avoterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Mielenterveystyö Koti- ja laitoshoito Päivähoito Sosiaalihuolto Sivu 2(3) SIVISTYSTOIMI Koulutuslautakunta Sivistystoimen palvelukeskus Opetustoimen vuosiavustukset Kotikuntakorvaukset Peruskoulu Lukio Kotkan opisto Kulttuurilautakunta Kulttuurilautakunta Kulttuuriasiankeskus Kaupunginkirjasto Museotoimi Liikunta- ja nuorisolautakunta Liikuntatoimi Nuorisotoimi Liikunta ja nuorisolautakunta TEKNINEN TOIMI Tekninen lautakunta Hallintoyksikkö Maankäyttöosasto Kunnallistekniikka Tilapalvelukeskus Pelastustoimi Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristötoimi Rakennusvalvonta

4 LIIKELAITOKSET Kymenlaakson pelastuslaitos Kotkan Vesi Kymijoen Työterveys Sivu 3(3) INVESTOINNIT Aineeton käyttöomaisuus Irtain omaisuus Kiinteä omaisuus Talonrakennus Julkinen käyttöomaisuus LASKELMAT Tuloslaskelma toimielimittäin Tuloslaskelma, ulkoinen Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma liikelaitokset eriteltyinä Toimintatuotot ja toimintakulut lajeittain

5 1 1. Kaupunkistrategia taloussuunnitelman ja talousarvion perustana Kaupunkistrategian toteuttaminen 2006 Kotkan kaupungin toiminnan ja talouden kehittämisen perustana on valtuuston hyväksymä kaupunkistrategia, mikä ohjaa toimielinten toimintaa ja sen rahoitusta. Keväällä 2003 päivitetty Kotkan kaupunkistrategia Meiän Kotka on taloussuunnitelman ja talousarvion laadinnan ohjeena. Strateginen kehittäminen on kytketty keskeiseksi osaksi johtamis-, budjetointi-, taloussuunnittelu- ja seurantajärjestelmää. Kaupunginvaltuusto on vahvistanut uuden kaupunkistrategian, jonka mukaan Kotkan kaupungin visio vuoteen 2012 on: KOTKAN VISIO 2012 Merikaupunki Kotka on Suomenlahden kansainvälinen ja vetovoimainen kasvukeskus, joka luotsaa yhteistyötä alueellaan ja seudullaan. Kotkalaisuus on vahvaa yhteishenkeä, aktiivista osallistumista ja yrittäjyyttä. Kotkassa arvostetaan sosiaalista huolenpitoa, elinikäistä oppimista ja viihtyisää ympäristöä. Strategiset päämäärät ovat 1. Kotka maakunnan keskus 2. Vetovoimainen satama 3. Talous tasapainossa 4. Toimivat ja laadukkaat palvelut Uusi Kaikkien Kotka kaupunkistrategia vahvistaa jo aikaisemmin valittua linjaa Kotkan strategisesta kehittämisestä, talouden suuntaviivoista ja palvelujen tuottamisesta. Valmistelussa esitetyt kriittiset menestystekijät ja arviointikriteerit sekä mittaristo tukevat tavoitteiden asettamista ja konkretisoivat haluttua kaupungin kehityksen suuntaa. Kaupunkistrategian muutos ei vaikuta vielä toimialojen strategioihin ja tavoiteasetantaan vuonna Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet on esitetty laadintaohjeen mukaisesti vuonna 2003 vahvistetun strategian seitsemän kriittisen menestystekijän ja 23 arviointikriteerin muodossa, muutoin kuin talouden osalta, jotka ovat uuden hyväksytyn strategian mukaisia. Vaikuttavuus Osaaminen ja Uudistuminen Kuntalaisten hyvinvoinnin laatu Elinkeinotoiminta Johtaminen ja henkilöstö Seutuyhteistyö Ympäristö ja ilmapiiri Prosessit ja Rakenteet Kaupungin toimintaympäristö ja tehtävät Resurssit Talous

6 2 2. Strategian kytkentä talousarvioon ja taloussuunnitelmaan Kriittiset menestystekijät on johdettu valtuuston hyväksymästä visiosta. Ne vastaavat kysymykseen, missä asioissa Kotkan kaupungin on ehdottomasti onnistuttava, jotta se etenee visionsa suuntaan. Kotkan kaupungin strategiassa on neljä näkökulmaa ja 7 kriittistä menestystekijää. Arviointikriteerien määrittelyn tavoitteena on etsiä mittari, väline tai keino, joka kuvaa parhaiten kaupungin tai sen yksikön onnistumista kriittisessä menestystekijässä. Arviointikriteerille asetettu tavoite voi olla määrällinen tai laadullinen kuvaus tarkasteltavan asian ominaisuuksista, joiden perusteella voidaan erottaa onnistuminen epäonnistumisesta. Yhdellä menestystekijällä voi olla useampi (1-5) arviointikriteeri, jolla onnistumista kuvataan. Arviointikriteerin tehtävänä on osoittaa, eteneekö kaupunki strategian mukaisesti. Palvelustrategia Kaupunginvaltuuston hyväksymässä kaupungin palvelustrategiassa linjataan miten kuntalaisten palvelutuotanto järjestetään tarkoituksenmukaisella tavalla. Palvelustrategian perusteella määritellään millaista osaamista kaupungin organisaatiossa pitkällä tähtäyksellä tarvitaan. Palvelustrategiassa määritellään palveluiden strategiset kehittämislinjat, joiden toteutumisesta, tarvittavista resursseista ja seurannasta huolehditaan kaupungin normaalin taloussuunnitteluprosessin avulla. Palvelustrategiset periaatteet ovat: Palvelujen kehittämisen lähtökohtana ovat kuntalaisten ja asiakkaiden todelliset tarpeet, väestön ikärakenne ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden periaate. Palvelujen kehittäminen tukeutuu kuntalaisten omaan aktiivisuuteen. Palvelut organisoidaan niin, että kullekin asiakas-ryhmälle tarjotaan hänen lähtökohtiinsa soveltuva selkeästi määriteltävä palvelukokonaisuus. Erityisesti lasten ja nuorten palvelut kootaan samaan palveluryppääseen. Kotkan tulee järjestää oma palvelutuotantonsa siten, että kaupunki pysyy kaikilta osin kilpailukykyisenä. Pääsääntöisesti palvelut tuotetaan itse. Kotka huolehtii kuntalaisten palveluista kuntakonsernin eri organisaatioiden kautta. Kotka-konserniin kuuluu kaupungin keskushallinto ja toimialat sekä 3 liikelaitosta ja 10 toimivaa osakeyhtiötä, joissa kaupungilla on määräysvalta. Kaupunki on myös osakkaana erinäisissä muissa yhteenliittymissä ja yhteisöissä, joista merkittävin palveluiden tuottaja on Kymenlaakson sairaanhoitopiiri. Palveluja kaupungin asukkaille tuottavat kaupunkikonsernin lisäksi kolmas sektori, yksityiset yritykset ja seutukunnalliset toimijat. Vastuu kunnallisten palvelujen laadusta on kunnalla, riippumatta kuka ne tuottaa. Kuntien välisen yhteistoiminnan ja uusien tuotantotapojen on tuotava lisäarvoa palvelujen käyttäjille ja kaupungin asukkaille. Kuntalaisille suunnattuja palveluja ja asiointia pyritään siirtämään mahdollisimman paljon verkkopalveluiksi. Kaupungin kehittäminen ja sen kilpailukyvystä huolehtiminen on jatkuvasti uusiutuva prosessi, jolle varataan riittävät resurssit. Uusin tietämys ja innovaatiot otetaan suunnittelussa huomioon.

7 3 3. Kotkan kehityksen puitteet Väestö ja työpaikat Kotkan kaupungin tavoitteena on säilyttää nykyinen väestömäärä. Kotkan viime vuosien väestökehitys on ollut seuraava (tilanne ): Kuluvana vuonna väestökehitys on jatkunut positiivisena, kaupungin asukasluku oli Kuitenkin Kotkan väestöstä nuorten osuus on edelleen vähentynyt ja vanhusväestön osuus on kasvanut. Syntyvyys on ollut jatkuvasti pienempi kuin kuolleisuus. Väestökehitys ikäryhmittäin on ollut seuraava (tilanne ): Ikäryhmä % % % , , , , , , , , ,6 Tilastokeskuksen negatiivisen ennusteen mukaan Kotkan väestön ikärakenne muuttuu seuraavasti: Ikäryhmä % % % % , , , , , , , , , , , ,9 70 Ennuste v v. 65v.-

8 4 Työpaikkakehitys on ollut seuraava: (Tilastokeskus, ennakkotieto) (Kotkan-Haminan seudun Yrityspalvelu Oy:n arvio) Työttömyysaste oli vuoden 2004 lopussa 14,7 % (14,6 % vuonna 2003, 15,7 % vuonna 2002 ja 16,5 % vuonna 2001). Elokuussa vuonna 2005 Kotkan työttömyysaste oli 13,8 %. 4. Taloudelliset mahdollisuudet Yleinen taloudellinen kehitys Suomessa talouskasvu jäi vuoden 2005 alkupuoliskolla vähäiseksi teollisuustuotannon poikkeuksellisen rytmityksen vuoksi; ensimmäisellä neljänneksellä pysähtyi tilapäisesti metalli- ja elektroniikkateollisuuden vahva veto ja toisella puolestaan metsäteollisuuden seisokit pudottivat tuotantoa tuntuvasti. Teollisuuden kasvunäkymät loppuvuodelle ovat kuitenkin kohentuneet, mikä yhdessä vahvana jatkuvan kotimaisen kysynnän kanssa nostaa BKT:n kasvun loppuvuonna takaisin potentiaalisen kasvun uralle. kokonaistuotanto kasvaa lähinnä kotimaisen kysynnän ansiosta 2,1 prosenttia. Vuoden 2006 alkupuoliskolla kasvuluvut ovat edelleen korkeita, osin alhaisen vertailutason johdosta, mutta vauhti hidastuu vuoden loppua kohti. Vuonna 2006 viennin vauhdittuminen lisää talouden kasvua ja kokonaistuotanto kasvaa 3,2 prosenttia. Euroalueen ulkopuolella talouskasvu on jatkunut vahvana. Yhdysvalloissa talouskasvu on jatkunut vakaana kotimaisen kysynnän vetämänä jo neljättä vuotta, ja kehityksen odotetaan jatkuvan melko suotuisana vielä ensi vuonna. Työllisyyden parisen vuotta kestänyt alamäki kääntyi vuoden 2004 jälkipuoliskolla tuntuvaan nousuun, ja kuluvan vuoden alkupuoliskon aikana uusia työpaikkoja syntyi nopeutuvaa vauhtia etenkin rakentamiseen ja osa-aikaisin työsuhtein kauppaan sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin. Työpaikkojen määrä oli vuoden alkupuoliskolla , eli 1,6 % suurempi kuin vuotta aiemmin, mikä suhteutettuna vastaavan ajankohdan yhden prosentin BKT:n kasvuun merkitsi työn tuottavuuden tilapäistä supistumista. Työllisyysaste kohoaa tänä vuonna 68 prosenttiin viime vuoden 67,2 prosentista. Vuonna 2006 työllisyys kohenee edelleen, joskin hidastuen, mutta työvoiman tarjonnan kääntyessä vähitellen laskuun työttömyysaste painuu 7,5 %:iin tämän vuoden 8,2 %:sta. Pitkäaikaistyöttömyys pysyy suurena ongelmana. Samalla työmarkkinoiden rakenteelliset kapeikot muodostavat kasvavan riskitekijän talouskasvulle ja sen vakaudelle. Kotitalouksien kulutushalukkuus ja investoinnit asuntoihin ovat kuluvana vuonna jatkuneet vahvoina eikä muutosta ole vielä näköpiirissä. Koheneva työllisyys yhdessä ensi vuoden verokevennysten kanssa lisäävät ostovoimaa ja korkotason alhaisuus yhdessä väestön muuttoliikkeen kanssa pitää asuntojen kysynnän vahvana kasvukeskuksissa ja niiden kehyskunnissa. Samanaikaisesti kiristyvät työ- ja asuntomarkkinat yhdessä kotitalouksien velkaantumisen nousun kanssa muodostavat lisääntyvän uhkatekijän talouskehityksen vakaudelle. Kotitalouksien velkaantuneisuus on ollut selvässä nousussa ja lähestyy jo viidentoista vuoden takaista 90 prosentin tasoa suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin. Lainakannan kasvu on jatkunut tänä kesänä lähes 14 prosentin vauhdilla ja asuntoluottojen tätäkin nopeampana. Asunnon hankinnasta aiheutuva velanhoitorasitus on alentunut korkojen laskusta ja laina-aikojen pitenemisestä johtuen, mutta velkaantumisen nouseva suunta on silti huolestuttava.

9 5 Kunnallistalouden kehitys Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate pysyy ensi vuonna selvästi nettoinvestointeja alemmalla tasolla ja kuntien rahoitustilanne pysyy kireänä. Vuoteen 2009 asti vuosikate jää selvästi nettoinvestointeja pienemmäksi. Tämä lisää kuntien velkaantumista. Vuosikate kuitenkin kasvaa vuosittain ja sen arvioidaan ylittävän poistot vuodesta 2007 lähtien. Toimintamenojen kasvun arvioidaan hidastuvan keskimäärin 3,5 prosenttiin. Rahoitustilanteen kireys edellyttää kunnilta ja valtiolta yhteistyötä palvelurakenteita ja tuottavuutta parantavissa päätöksissä niin, että toimintamenojen kasvu olisi pitkällä aikavälillä kestävää suhteessa tuloihin. Kuntatalouden vakauteen vaikuttavat myös kuntien omat päätökset investointien määrästä ja ajoituksesta. Kuntien toimintamenojen kasvun arvioidaan olevan ensi vuonna noin prosenttiyksikön hitaampaa kuin tänä vuonna. Ensi vuonna kasvun arvioidaan olevan 4,4 %. Sopimuspalkkojen kasvun hidastuminen, hoitoon pääsyn turvaamiseksi tälle vuodelle ajoittuvien lisämenojen oletettu aleneminen sekä ostopalvelujen kasvun hidastuminen ovat menojen kasvuarvion taustaoletuksia. Menojen kasvun hidastumisen toteutuminen edellyttää kunnilta tiukkaa menokuria ja toimintojen tehostamista. Kuntatalouden kehitysarvion riskinä on, että menojen kasvu jatkuu kehitysarviossa arvioitua suurempana ja tällöin kuntatalouden alijäämä ei korjaannu. Peruspalvelubudjettitarkastelun maltillinenkin kuntien menojen kehitys pitää kuntatalouden kireänä. Kehityksen toteutuminen edellyttää kunnilta tiukkaa menokuria, toimintatapojen ja tehokkuuden jatkuvaa arviointia sekä valmiutta rakenteellisiin uudistuksiin. Kunnissa tarvitaan toimia palvelurakenteiden uudistamiseksi ja yhteistyön syventämiseksi. Kuntatalouden kehitysarvioon liittyy tarkastelukauden loppuvuosina huomattavia epävarmuustekijöitä. Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. Lähde: KUTHANEK Toimintakate -16,33-17,12-18,05-18,65-19,11-19,80-20,53 Verotulot 13,50 13,68 14,24 14,71 15,26 15,85 16,45 Käyttötalouden valt.os. 4,29 4,74 5,14 5,51 5,75 6,04 6,23 Muut rahoituserät, netto 0,12 0,15 0,14 0,12 0,12 0,13 0,13 Vuosikate 1,58 1,44 1,47 1,69 2,03 2,21 2,29 Poistot 1,61 1,69 1,72 1,75 1,78 1,81 1,84 Satunnaiset erät, netto 0,25 0,15 0,25 0,25 0,25 0,25 0,25 Tilikauden tulos 0,22-0,11 0,00 0,19 Vuosikate 1,58 1,44 1,47 1,69 2,03 2,21 2,29 Satunnaiset erät, netto 0,25 0,15 0,25 0,25 0,25 0,25 0,25 Tulorahoituksen korjauserät -0,44-0,37-0,35-0,35-0,35-0,35-0,35 Investoinnit, netto -2,33-2,45-2,40-2,40-2,40-2,40-2,40 Rahoitusjäämä 1) -0,94-1,24-1,03-0,81-0,47-0,29-0,21 Lainakanta 5,61 6,62 7,32 7,87 Kassavarat 3,31 3,23 2,92 2, ,50 8,22 2,53 1) Vuosikate + satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät + investoinnit,netto ,65 8,44 2, ,70 8,59 2, /hp Tulopoliittinen ratkaisu ja kunta-alan palkkausjärjestelmän kehittämistoimenpideohjelma kohottavat osaltaan kunta-alan palkkasummaa koko sopimuskautena keskimäärin noin seitsemän prosenttia. Kuluvana vuonna kuntien ja kuntayhtymien palkkasumman arvioidaan lisääntyvän noin 4,5 %. Ensi vuonna kunta-alan palkkasumman kasvu hidastuu jonkin verran muun muassa sen johdosta, että sopimuskorotukset ovat tätä vuotta pienemmät.

10 6 Kuntien verotulojen kehitys Kuntaliiton ennusteen mukaan kunnallisveron tilitysten määrä on tänä vuonna noin 12,42 miljoonaa euroa eli nelisen prosenttia enemmän kuin vuonna Yhteisöveron tilityksiä kertynee tänä vuonna noin 1,11 miljardia euroa eli lähes viisi prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Vuonna 2006 kunnallisveron tilitysten arvioidaan kohoavan runsaan kolme prosenttia. Veropohja kasvaa palkkasumman kasvun myötä juuri tämän verran. Ensi vuodelle kunnallisverotuksessa ei ole odotettavissa taloudellisesti kovin merkittäviä veroperustemuutoksia, joskin esimerkiksi sairasvakuutuksen rahoitukseen liittyvä päivärahamaksun vähennyskelpoisuus pienentää jonkin verran kuntien verotuloja. Samaan suuntaan vaikuttaa metsäverouudistus. Toisaalta vapaaehtoisen eläkevakuutuksen vähennyskelpoisuuden muuttuminen lisää kuntien verotuloja. Paineet kuntien tuloveroprosenttien korottamisiin ovat edelleen kovat. Kunnallisveron tilitysten arviossa keskimääräinen tuloveroprosentti on pidetty kuitenkin tämän vuoden tasolla. Kuntien yhteisöveron tuotto kasvanee ensi vuonna 4,5 %. Ennuste perustuu yhteisöjen varsin maltilliseen tuloskehitykseen. On olemassa merkkejä siitä, että yritysten tuloskehitys voi ensi vuonna olla kuitenkin ennustettua parempaa, mikä merkitsisi myös arvioitua suurempaa yhteisöverokertymää. Kiinteistöveron tilitykset kasvavat edelleen sekä tänä vuonna että ensi vuonna. Valtioneuvoston budjettiriihessä päätettiin, että voimalaitosten ja ydinvoimalaitosten kiinteistöveron ylärajaa korotetaan. Muilta osin kiinteistöveroprosenttien rajat pidettiin ennallaan. KUNTIEN VEROTULOT YHTEENSÄ TILIVUOSI ** 2006** 2007** 2008** Verolaji Kunnallisvero Muutos % -0,9 0,8 4,1 3,3 3,8 3,9 Osuus yhteisöveron tuotosta Muutos % -32,5 6,0 4,9 4,5 3,4 3,3 Kiinteistövero Muutos % 4,3 3,5 3,8 5,6 2,6 3,9 VEROTULOKSI KIRJATTAVA Muutos % -4,0 1,3 4,1 3,5 3,7 3,9 Lähde: Kuntaliitto, Verotulojen ennusteet, päivitetty ** Ennuste 5. Kotkan kaupungin tuloperusteet Valtionosuudet ja verotulotasaus Kuntien valtionosuudet ovat viime vuosina kasvaneet nopeasti. Pääosan kasvusta selittävät verovähennysten kompensaatiot, joita on toteutettu vuosina Tänä vuonna kuntien tuloslaskelman mukaiset käyttötalouden valtionosuudet ovat 5,14 miljardia euroa. Vuonna 2006 vastaavat valtionosuudet ovat 5,51 miljardia euroa. Kasvu selittyy muun muassa työmarkkinatukiuudistukseen ja sairausvakuutuksen rahoitusuudistukseen liittyvillä kompensaatioilla, indeksikorotuksella, valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksella sekä eräillä panostuksilla kansallisiin terveys- ja sosiaalihankkeisiin. Kustannustenjaon tarkistuksesta, 502 milj. euroa, kunnat saavat vuonna 2006 yhteensä 86 milj. euroa. Lisäksi valtionosuuksiin vaikuttavat vuoden 2006 alusta voimaan tulevaan valtionosuuksia koskevaan uudistukseen

11 7 (He 88/2005) liittyvät siirtymätasausjärjestelyt, joilla tasataan uudistuksen aiheuttamia kuntakohtaisia vaikutuksia kolmen vuoden aikana. Kotkan kaupungin osalta vaikutukset ovat vain 1,1 euroa/asukas. Kotkan kaupungin valtionosuudet hallinnonaloittain, 1000 euroa Lähde: SM, STM, OPM VUOSI Sisäasiainministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Opetusministeriö Valtion- Siitä: Yleinen Yleinen STM STM OPM OPM osuudet Verotulovaltionosuus Verotulo- valtionosuus ennen Verotulo- ml. vero- ennen Verotulo- ml. vero- yhteensä tasaus ennen vero- tasaus ml. vero- verotulo- tasaus tulotasaus verotulo- tasaus tulotasaus tulotasausta (6 %) tulotasaus tasausta (57 %) tasausta (37 %) Vuoden 2006 yleisen valtionosuuden perusosa 2,4 prosentin indeksitarkistuksella on 27,81 euroa/asukas (indeksitarkistus 75 % täydestä määrästä). Valtionosuuden vähennyksenä yleisessä valtionosuudessa on otettu huomioon 10,75 euroa/asukas (vanhat leikkaukset sekä vuoden 2006 uudistuksen aiheuttamien lisäkustannustenvähennykset). Todellinen perusosa on näin ollen vastaavasti pienempi. Tämän lisäksi yleiseen valtionosuuden määrään vaikuttaa joko positiivisesti tai negatiivisesti työmarkkinatukiuudistuksen kustannusneutraali toteutus. Yleisen valtionosuudenkokonaismäärää on korotettu tämän johdosta 30 milj. euroa ja tästä johtuu merkittävä nousu vuoteen 2005 verrattuna myös Kotkan kaupungin yleisessä valtionosuudessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusarvio on Kuntaliiton valmistelemien kuntakohtaisten tietojen mukainen. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden perusteet sisältyvät julkistettuun valtiovarainministeriön ehdotukseen valtion vuoden 2006 talousarvioksi. Perusteissa on otettu huomioon: indeksitarkistus 2,4 %, kustannustenjakoa koskeva vuoden 2006 tarkistuserä, talousarvioehdotukseen sisältyvät muut lisäykset kuten terveys- ja sosiaalihanke, sosiaalihuollon täydennyskoulutus sekä omaishoidon ja perhehoidon kehittäminen, valtionosuusuudistuksen vaikutukset vuoden 2006 alusta, työmarkkinatukiuudistuksesta aiheutuvien menojen kompensointi valtionosuuttakorottamalla ja normitetun toimeentulotukimenojen osuuden poistaminenlaskennallisista kustannuksista ja laskennallisesta valtionosuusjärjestelmästä. Laskennallisen valtionosuusjärjestelmän rinnalle luodaan uusi valtionavustusjärjestelmä, jossa kunnille hakemuksesta korvataan puolet kuntien maksamasta normitetusta toimeentulotuesta (perustoimeentulotuesta). Lisäksi kunnat joutuvat osallistumaan työmarkkinatuen rahoitukseen. Kunnat maksavat puolet siitä työmarkkinatuesta, jota maksetaan yli 500 päivää passiivisesti tukea saaneille henkilöille. Työmarkkinatuki-uudistuksen johdosta sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia lisätään 68 milj. euroa (13 /asukas). Valtionosuuden laskennallisista kustannuksista poistetaan toimeentulotuki-menojen osuutta vastaavaa valtionosuutta 144 milj. euroa (keskimäärin 28 /asukas). Erillisen toimeentulotukimenojen valtionavustuksen määräksi on laskettu 221 milj. euroa (keskimäärin 42 /asukas), joka on puolet valtionosuuden pohjasta vähennetystä 441 milj. euron normitetun toimeentulotuen laskennallisesta kustannuksesta. Työmarkkinatuki-uudistuksesta kunnille aiheutuviksi lisämenoiksi on arvioitu 258 milj. euroa (keskimäärin 49 /asukas), joka kompensoidaan kunnille täysimääräisesti valtionosuuksia lisäämällä (yleisen valtionosuuden lisäys 30 milj. euroa vuonna 2006, valtionosuuksien tasauksen lisäys 84 milj. euroa, sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden lisäys 68 milj. euroa).

12 8 Valtionosuustarkistukseen liittyen vuoden 2006 alusta tulevat voimaan seuraavat uudet määräytymisperusteet (kertoimet): Vammaiskerroin, jolla korvataan vammaisten henkilöiden kunnalle aiheuttamia kustannuksia. Kerroin lasketaan jakamalla vaikeasti vammaisten henkilöiden suhteellinen osuus koko maan suhteellisella osuudella. Lastensuojelukerroin, joka muodostetaan lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmän tilalle. Kertoimella ohjataan suoraan tasausjärjestelmään käytetty valtionosuus kunnille. Kerroin lasketaan jakamalla huostaan otettujen lasten suhteellinen osuus koko maan vastaavalla osuudella. Syrjäisyyskerroin, joka uudistetaan vastaamaan yleisessä valtionosuudessa käytettyjä perusteita. Verotulotasauksessa otetaan vuoden 2006 alusta huomioon seuraavat muuttuneet perusteet: Voimalaitoskuntien osalta tasauksessa käytetään voimalaitosprosentin sijasta yleistä veroprosenttia. Työmarkkinatukiuudistuksesta johtuen uudistuksen menetysten kompensoimiseksi tasausrajaa nostetaan yhdellä prosenttiyksiköllä. Sairausvakuutuksen rahoitusuudistuksen aiheuttamien veromenetysten kompensoimiseksi tasausrajaa korotetaan vielä 0,5 prosenttiyksikköä ja tasausvähennyksen 40 prosentin raja muutetaan 37 prosentiksi. Verotulotasauksesta on käytettävissä kuntakohtainen arvio, joka perustuu valmistumassa olevan verotusvuoden 2004 tietoihin. Edellä mainitut perustemuutokset on kunnittain huomioitu laskelmissa. Kotkan kaupungin opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin suurimman muutoksen aiheuttaa ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän toiminnan aloitus Koska kaupunki ei enää ylläpidä toimintaa, siirtyvät myös ammatillisen koulutuksen valtionosuuden kuntayhtymän tuloiksi. Tämä tulovaikutus (ja käyttötaloudessa myös toimintakatevaikutus) on otettu laskelmassa huomioon. Valtionosuuksiin on tehty 2,4 % indeksitarkistus (75 %) ja kohdistettu vuodelle 2006 kunnille tuleva osuus valtion ja kuntien välisestä kustannustenjaon tarkistuksesta. Opetus- ja kulttuuritoimen kuntakohtaiset yksikköhinnat päätetään marraskuun puolen välin tienoilla niin, että ne ovat kunnissa marraskuun loppuun mennessä. Yksikköhintojen arvioinnissa on käytetty valtion budjettiesitykseen sisältyvien keskimääräisten yksikköhintojen korotusprosentteja, jotka vaihtelevat toiminnoittain. Ennakollinen kunnan asukaskohtainen rahoitusosuus vahvistetaan todennäköisesti joulukuun toisella viikolla. Kuntaliiton ohjeiden mukaisesti kaupungin valtionosuutta arvioitaessa vuoden 2006 omarahoitusosuutena on käytetty 625 euroa/asukas, jossa kasvua kuluvasta vuodesta on 2,8 %. Verotulot Vuoden 2006 talousarvio on laadittu käyttäen 18,75 prosentin suuruista tuloveroprosenttia. Vuoden 2006 verotuloarvioita tehtäessä on ollut käytettävissä ennakkotieto vuoden 2004 verotuksesta. Ennakkotiedon mukaan verotettavien ansiotulojen kasvu Kotkassa vuonna 2004 oli noin 1,4 prosenttia ja koko maassa 2,5 prosenttia. Vuonna 2005 kunnallisveron kasvu vuoteen 2004 samaan ajankohtaan verrattuna on syyskuun tilityksen jälkeen 9,5 % prosenttia, n. 10 milj. euroa. Kasvu syntyy pääosin 0,75 %- yksikön veroprosentin korotuksesta. Marraskuussa tehtävä vuoden 2004 verotuksen maksuunpanotilitys ja joulukuussa tehtävät kuntaryhmän jako-osuuksien tarkistus ja yksittäisten kuntien jako-osuuksien muutos vuoden 2005 perusteisiin muuttavat kuitenkin tilannetta. Verohallinnon antamien tietojen mukaan Kotkan kaupungin maksuunpanotilityksessä vähennetään 8,9 milj. euroa ja ennakoitu jako-osuuden korjaus on - 0,4 % eli n. 0,5 milj. euroa. Kuntaryhmän jako-osuuteen tulee joulukuussa mahdollisesti korjaus, joka nostaa kaikkien kuntien verotilityksiä.

13 9 Kunnallisverokertymäksi vuonna 2006 arvioidaan noin 141,8 milj. euroa, mikä vastaa 2,1 %:n kasvua tilityksissä. Tilityksiin tulevat vaikuttamaan paperiteollisuuden työmarkkinakiistat vielä lokakuussa 2006 vuodelta 2005 valmistuvassa verotuksessa. Merkityksellisiä, mutta vaikutuksiltaan vaikeita arvioitavia ovat kotkalaisten yritysten ilmoittamat saneeraukset, lomautukset ja irtisanomiset samoin kuin tavoiteltu työpaikkojen nettolisäys. Näiden tekijöiden vuoksi verotilitysten kasvuarvio on maltillinen. Vuoden 2006 yhteisöveron tilitysten arvioidaan kasvavan hieman vähemmän kuin koko maassa. Vuonna 2005 yhteisöveron tilitykset jäänevät n. 0,5 milj. euroa talousarvioon merkittyä alemmaksi. Kuntaryhmän jako-osuus säilyy 22,03 % suuruisena. Kuntakohtaiset jako-osuudet vahvistetaan vasta tammikuussa Kiinteistöveron kertymä noussee vuonna 2005 n euroa talousarvioon merkitystä käytettävissä olevien verotusarvotietojen perusteella. Kiinteistöveroon esitetään asuinrakennusten ja muiden rakennusten osalta 0,05 %-yksikön korotusta. Voimalaitosten kiinteistövero prosenttia esitetään muutettavaksi 1,40 %:sta 2,50 %:iin, joka vastaa valtion budjettiesityksen yhteydessä annetun hallituksen esityksen 145/2005 mukaista kiinteistöveroperusteiden muutosta. Muutosten arvioitu tulovaikutus on 0,4 milj. euroa. Maksut ja taksat Kotkan Vesi on päättänyt taksankorotuksista alkaen. Taksankorotukset kohdennetaan sekä talousveden että jäteveden perusmaksuihin, joita molempia korotetaan kaikissa maksuluokissa 25 %. Taksankorotuksen tulosvaikutus Kotkan vedelle on n. 4,0 %. Rahoitustuotot ja -kulut Korkomenojen arvioidaan kasvavan n. 4,1 milj. euroon lisääntyvän lainanottotarpeen ja mahdollisen korkotason nousun vuoksi. Maksuvalmiuden heikkeneminen aiheuttaa edelleen päivittäin sijoitettavien kassavarojen määrän pienenemistä ja korkotuottojen vähenemistä. Osinkovirran arvioidaan kokonaisuudessaan kasvavan, yhteensä 2,7 milj. euroon. Osinkotuottoennusteeseen liittyy Kotkan Energia Oy:n tuloutusmahdollisuuksista tehtävä selvitys ja arvio Kymenlaakson Sähkö Oy:n tuloksen kehittymisestä ja osingonmaksukyvystä. Käyttötalouden rahoitustuottoihin sisältyy käyttöomaisuuden myyntivoittojen tuloarvio, suuruudeltaan 2,4 milj. euroa. KOTKAN KAUPUNKI TULOTALOUS ,7 M MUUT RAHOITUSOSAN TUOTOT 11,1 3,3% TOIMINTATUOTOT 113,4 VEROTULOT 33,7 % 156,0 46,4 % VALTIONOSUUDET 54,1 16,1% INVESTOINTITUOTOT 2,0 0.6%

14 10 6. Kotka-konserni Konserni tarkoittaa kahden tai useamman juridisesti itsenäisen yhteisön muodostamaa taloudellista kokonaisuutta, jossa yhdellä yhteisöllä eli emoyhteisöllä (kaupungilla) on määräysvalta muihin konserniin kuuluviin yhteisöihin eli tytäryhteisöihin. Konsernirakenne sisältää sekä sisäisen että ulkoisen kuntakonsernin. Sisäinen konserni koostuu kaupungin organisaatioon kuuluvista toimialoista, organisaatioyksiköistä ja liikelaitoksista (Kymenlaakson pelastuslaitos, Kotkan Vesi ja Kymijoen työterveys). Kotkan kaupungin ns. ulkoiseen konserniin kuuluvat kaupungin määräysvallassa olevat tytäryhteisöt sekä osakkuusyhteisöt ja kuntayhtymät. Sisäisestä konsernista poiketen kukin konsernin osa on itsenäinen juridinen yksikkö. Kaupunginvaltuusto hyväksyy konsernille tavoitteet ja seuraa tytäryhteisöjen tavoitteiden toteuttamista. Tytäryhteisöjen tulee noudattaa kaupunginvaltuuston hyväksymiä konserniohjeita ja -strategiaa. Konserniohjauksen tavoitteena on liittää konserniin kuuluvat tytäryhteisöt ja soveltuvasti myös osakkuusyhteisöt osaksi kaupungin johtamista. Tavoitteena on toteuttaa Kotkan konsernistrategiassa määriteltyä toiminta-ajatusta sekä parantaa konserniin kuuluvien yhteisöjen ohjattavuutta ja antaa tytäryhteisöille yksilöidyt tavoitteet. Konsernitase on osa kaupungin tilinpäätöstä. Kaupunginhallitus johtaa kuntakonsernia ja käyttää omistajan ohjausvaltaa. Konsernin operatiivinen johtaminen on kaupunginjohtajan vastuulla. Valtuuston rooli tytäryhtiöiden ja liikelaitosten toiminnan tavoitteiden asettamisessa ja niiden toteutumisen seuraamisessa on tärkeää. Kotka-konserniin kuuluvat tytäryhteisöt on jaettu kahteen luokkaan: - yksiköille, jotka harjoittavat liiketoimintaa, asetetaan tuottovaatimus (liiketoimintayhtiöt) - yksiköille, joiden omistaminen perustuu kunnan jonkun perustehtävän ylläpitoon tai joiden ylläpito ja omistaminen pohjautuu sosiaalisiin tai sivistyksellisiin perusteisiin, ei aseteta taloudellisen voiton tuottovaatimusta ja niiden toimintaan voidaan antaa avustusta. Toiminnallinen ja riskienhallinnan vaatimus asetetaan (tuottoa tavoittelemattomat yhtiöt). Liiketoimintayhtiöt: Kotkan Energia Oy hyödyntää uusiutuvia energiamuotoja yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa yhteistyössä paikallisen teollisuuden kanssa. Kaupunginhallitus on hyväksynyt energia-alan toimintastrategian ja omistajastrategian, jossa omistaja on määritellyt liiketoiminnan kehittämistavoitteet. Se sisälsi myös tulevien vuosien tuloutuksen Kotkan kaupungille. Rahoitusperusteet ovat muuttuneet vuoden 2003 liiketoimintajärjestelyjen johdosta. Kaupunginhallitus on hyväksynyt energia-alan omistajastrategiset linjaukset, ja se on päättänyt teettää Kotkan Energia Oy:n osalta taloussimulaation osinkotuottojen tason selvittämiseksi taloussuunnitelmaa varten. Kaupunginhallitus päätti pitää kaukolämmön ja yhdistetyn energiantuotannon sekä sähköverkon liiketoimintoja strategisina omistuksina, joista ei ole syytä luopua. Vuodelle 2006 Kotkan Energia Oy:n osinkotuloutus on 1 milj. euroa ja Kymenlaakson Sähkö Oy:n osinkotuloutus 27 % n. 6 milj. eurosta eli 1,67 milj. euroa. Vuoden 2006 aikana päivitetään energia-alan omistajastrategia koko taloussuunnittelukaudelle vuoteen Kotkan Satama Oy:n tehtävänä on luoda ja kehittää edellytyksiä merikuljetusta palvelevalle satamatoiminnalle ja merikuljetuksiin tukeutuvalle yritystoiminnalle sekä edistää tätä kautta kaupungin työllisyyttä ja kehittämistä. Kaupungille maksettavan resurssiluovutuskorvauksen määrä on vuonna 2006 sataman asiakkailta perittävine vuokrineen n. 6 M. Vuoden 2006 aikana satamatoimintojen omistajastrategiset linjaukset päivitetään kaupunginhallituksessa taloussuunnitelmakaudeksi

15 11 Tuottoa tavoittelemattomat yhtiöt: Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy:n tehtävänä on kouluttaa työelämässä menestyviä asiantuntijoita, joilla on hyvä ammattitaito ja valmiudet elinikäiseen oppimiseen. Lisäksi ammattikorkeakoulu järjestää ammatillista erikoistumis-, lisä- ja täydennyskoulutusta sekä avointa ammattikorkeakouluopetusta. Ammattikorkeakoulu harjoittaa kaikilla toimialoilla soveltavaa ja innovatiivista tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Vahvoina osaamisen alueina profiloituvat energia- ja ympäristötekniikka, logistiikka, tietoteollisuus, merenkulku ja sen ympäristövaikutukset sekä puuala ja kansainvälisen kaupan Venäjä-osaaminen. Aktiivisella tutkimus- ja kehittämistoiminnalla tuetaan myös alueen terveys- ja hyvinvointipalveluiden kehittymistä, yrittäjyyttä, taloudellista ja teknistä osaamista sekä tuotetaan uusia sosiaalisia ja teknisiä innovaatioita. Ammattikorkeakoulu osallistuu aktiivisesti maakunnan kehittämisstrategian toteuttamiseen ja osaamiskeskusten toimintaan. Kotkan kaupunki tukee tutkimusjohtajien palkkaamista. Tutkimusjohtajat rekrytoidaan pääasiassa viideksi vuodeksi. Aloina ovat mm. energia-, ympäristö- ja prosessitekniikka sekä paperija massateollisuuden modernisointitoiminnan kone- ja tuotantotekniikka, logistiikka (ml. satamatoiminnot), puutuoteala ja verkkoliikenne- sekä ohjelmistotekniikka. Kotkan - Haminan seudun Portti Oy:n tehtävänä on elinkeinoelämän edistäminen ja työpaikkojen turvaaminen sekä uusien työpaikkojen luominen eteläisen Kymenlaakson alueella kehitysyhtiönä toimien. Kaupunki osallistuu asukaslukunsa mukaisessa suhteessa elinkeinoprojekteihin Etelä-Kymenlaakson kuntien kanssa. Mahdollisista suurista investointihankkeista päätetään aina erikseen. Kaupunki toteuttaa omalta osaltaan vuonna 2005 päivitettyä Kotkan - Haminan seudun elinkeinostrategiaa yhteistyössä ko. yhtiön kanssa. Kotkan - Haminan seutu on hyväksytty vuosiksi ajoittuvaan aluekeskusohjelmaan, jonka tavoitteena on uusien työpaikkojen kaksinkertaistaminen. Portin yrityspalveluyhtiöllä on keskeinen vastuu ohjelman elinkeinohankkeissa. Tavoitteena on kokonaisuudessaan vahvistaa seudun liikenteellistä ja kansainvälistä kilpailukykyä sekä korkeatasoista osaamista, monipuolistaa elinkeinorakennetta, huolehtia laadukkaasta elinympäristöstä ja korkeatasoisista sekä tehokkaasti tuotetuista palveluista. Portti-yhtiön omistajastrategiset linjaukset päivitetään taloussuunnitelmakaudeksi. Kotkan Vuokratalot Oy:n tehtävänä on riittävän omakustannusperiaatteella toimivan vuokraasuntokannan tuottaminen ja ylläpitäminen Kotkan kaupungin asuntopoliittisia tavoitteita noudattaen. Yhtiön suunnitelmakauden tavoitteet ovat käyttöasteen säilyttäminen nykyisellä tasolla (98 %), kuntoarvioiden teko koko kiinteistökantaan ja kiinteistökohtaisten huoltokirjojen teon aloittaminen, asuinympäristön viihtyisyyden nostaminen kiinteistöjä ja piha-alueita kunnostamalla, hissirakentamisen aloittaminen olemassa olevaan kiinteistökantaan. Kymenlaakson Vesi Oy:n tehtävänä on hankkia hyvälaatuista talousvettä osakkailleen omakustannusperiaatteella. Yhtiön osakkaita ovat Kotka 70 %:n, Anjalankoski 12 %:n ja Hamina 18 %:n osuudella. Kymijoen Ravintopalvelut Oy:n tehtävänä on tarjota ruokapalveluja kaupungin toimialoille ja sairaanhoitopiirille. Kotkan Kaupunginteatteri Oy:n tehtävänä on tuottaa teatterielämyksiä sekä tukea Kotkan asemaa vireänä ja kiinnostavana kansainvälisenä kulttuurikaupunkina. Päänäyttämö on aloittanut syyskaudella 2005 normaalin laajuisen toimintansa, kun peruskorjaushanke valmistui.

16 12 Kymenlaakson Orkesteri Oy:n tehtävänä on ylläpitää Kymi Sinfonietta -nimistä maakunnallista orkesteria ja järjestää korkeatasoisia konsertteja sekä toimia koko Kymenlaakson alueen taidelaitosten ja muiden yhteisöjen kanssa yhdessä musiikkikulttuurin ja -kasvatuksen edistämiseksi. Kotkan osuus osakepääomasta on 66,5 % ja Kouvolan 33,5 %. Omistajien toimintaavustus päätetään vuosittain yhteistyössä Kouvolan kaupungin kanssa. Kotka Maretarium Oy:n tehtävänä on akvaariotoiminnan ylläpitäminen ja kalatutkimustoiminnan edistäminen ja kehittäminen sekä näihin liittyvä liiketoiminta. Tutkimuskeskuksen yhteistyökumppaneina ovat mm. Helsingin yliopisto, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Metsähallitus sekä Kaakkois-Suomen ympäristökeskus. Yhteisöavustuksen määrä minimoidaan yhtiön kannattavuutta lisäämällä. 7. Toimielinten menokehykset Kaupunginhallitus ei antanut talousarvion laadintaohjeessa toimielinkohtaista euromääräistä menokehystä. Toiminta edellytettiin sopeutettavaksi koko kaupungin taloudellisiin tavoitteisiin, jotka lähtevät seuraavista strategisista linjauksista vuonna 2006: Vuosikatetavoite on 68 % poistoista eli 10,4 milj. euroa Verotulojen ja valtionosuuksien tulopohja kasvaa 4,2 % Koko kaupungin ulkoisen toimintakatteen kasvu voi olla korkeintaan 3,2 % kaupunginvaltuuston hyväksymästä talousarviosta 2005 (ilman ammatillista koulutusta 188,7 milj. euroa) ja 8,0 % tilinpäätöksestä 2004 Toimielimien yhteenlasketut esitykset toimintakatteesta päätyvät 15,9 milj. euroa eli 8,4 % korkeammalle tasolle kuin kuluvan vuoden alkuperäinen talousarvio, josta ammatillisen koulutuksen käyttötalousvaikutus on eliminoitu. Kaupunginvaltuuston päätöksessä toimintakate on -201,5 milj. euroa, joka on 3,1 milj. euroa lautakuntien esitystä paremmalla tasolla. Vuosikate jää 7,8 milj. euroon, 52 %:iin poistoista. Vuosikate on edelleen riittämättömällä tasolla. Vuosikatteen pitäisi vielä parantua työntekijän henkilöstömenojen vähenemistä vastaavalla määrällä. Talouden tasapainottamiseksi on jo käynnistetty merkittävät toimenpiteet. Kaupungin taloudessa olevat alijäämät kasvavat vuoden 2005 tilinpäätösennusteen ja kaupunginjohtajan talousarvioesityksen 2006 pohjalta n. 13,8 miljoonaan euroon, joka vastaa lähes 2 veroprosentin tuottoa. 8. Kotkan kaupungin talouden tasapainottaminen suunnitelmakaudella Kotkan kaupungin talouden ennuste osoittaa, että vuoden 2005 vuosikate on lähellä nollaa. Poistojen katteeksi ei jää tulorahoitusta ja investoinnit rahoitetaan kuluvana vuonna lisääntyvällä velanotolla. Alijäämä kasvanee 15,2 milj. euroon, jolloin katettavaa kumulatiivista alijäämää syntyy yli 7 milj. euroa tilinpäätökseen 2005, sillä taseessa oleva ylijäämäpuskuri käytetään samassa yhteydessä. Kaupungin talouden liikkumavara on olematon ja vuoden 2005 ennuste murentaa merkittävästi taloussuunnittelun pohjaa. Kuntalaki edellyttää kaupunginvaltuuston päätöstä alijäämän kattamistoimenpiteistä. Päätös tulee tehdä talousarviossa ja -suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä. Alijäämän

17 13 kattaminen talousarviossa ja suunnitelmassa osoitetaan valmisteltavan talousarviovuoden ja/tai sitä seuraavien suunnitteluvuosien tuloslaskelmaosan ylijäämillä. Suunnitteluvuosien yli- /alijäämäerien yhteenlasketun määrän tulee olla vähintään nolla sen jälkeen kun kertynyt alijäämä on katettu. Nettovaikutukseltaan alijäämäinen tulossuunnitelma, joka johtaisi taloudellisen aseman olennaiseen heikkenemiseen suunnittelukaudella, ei täyttäisi mainitun säännöksen vaatimusta. Kun kunnalla on merkittävän suuret katettavat alijäämät, on toimenpiteet, joilla ylijäämäisiin tilikauden tuloksiin suunnittelukaudella päästään, osoitettava erikseen taloussuunnitelmassa, jotta niiden toteutumista voidaan seurata. Näitä toimenpiteitä ovat esimerkiksi menojen karsinta, tulojen korotukset sekä käyttöomaisuuden ja sijoitusten realisointi myyntivoittoa tuottaen. Tasapainottamistoimenpiteet, joista valtuusto päättää esitetään talousarviossa ja suunnitelmassa. Kaupunginhallituksen antama talousarvion laadintaohje sisälsi toimialoille annetun tehtävän esittää talouden tasapainottamistoimenpiteitä käyttötalouden tason korjaamiseksi. Toimialojen tuli etsiä talouden tasapainottamiskeinoja mm. tehtäviä uudelleen arvioimalla, palvelutuotannon verkostoa tarkastelemalla ja tehokkaammalla henkilöstösuunnittelulla. Kaupunki voi myydä toimialojen käyttämätöntä palveluresurssia ulkopuolisille. Kaupungin taloudessa on tulopohjan riittämättömyydestä ja tuloihin verrattuna käyttömenojen nopeammasta kasvusta johtuva rakenteellinen vajaus, suuruudeltaan 8-10 milj. euroa. Koska vero- ja valtionosuusrahoitukseen ei ole odotettavissa normaalia kasvua suurempaa lisäystä, on kaupungin talous tasapainotettava käyttötaloutta eli toimintakatetta muuttamalla. Valtuuston päätökseen sisältyy jäljempänä toimialoittain jaotellut toimenpiteet. Monet esitetyt toimenpiteet alkavat täydellä painollaan vaikuttaa kaupungin talouteen vasta vuosina 2007 ja KESKUSHALLINTO yhteisöavustuksia ei kasvateta käyttövarausmäärärahoja on supistettu t&k määrärahavarausta on vähennetty tai se poistettu kokonaan niistä kohteista, joiden osalta ei ole vielä olemassa kaupungin sitoumusta tai sopimusta aluerahaa ja tutkimusapurahaa on supistettu SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Avoterveydenhuolto, mielenterveystyö Karhulan terveysaseman kilpailuttaminen Päiväsairaalatoiminnan käynnistyminen ollut suunnitelmissa jo pari vuotta. Lääkärien avoimien virkojen vuoksi toimintaa ei ole voitu käynnistää. Talousarviossa ei varata määrärahoja käynnistämiseen (1 lääkäri ja 4 muuta henk.) Erikoissairaanhoito Kotkan ostot sairaanhoitopiiriltä, TA Tot. ennuste Sairaanhoitopiirin kuluvan vuoden arvio Kotkan ostoihin on milj. euroa. Vuodeksi 2006 esitetään 46 milj. euroa, jolloin nousu vuoteen 2004 olisi 9,5 %. Tällöin sairaanhoitopiirin säästötavoite on kustannustason nousu, joka terveydenhuollossa lähentelee 5 %/ vuosi. Näin laskettu säästö Kotkalle on 2 milj. euroa. Sairaanhoitopiiri on käynnistänyt oman ohjelman tuottavuuden parantamiseksi.

18 14 Koti- ja laitoshoito Laajennetaan palvelusetelien käyttöä Kotiavustajat vanhainkoteihin ja hoivayksiköihin Kotiutushoitajamallin edelleen kehittäminen ja kotiutustiimin perustaminen, aiheuttaa lisäkustannuksia 3 henkilön palkan verran Rekryn varahenkilöstöä vähennetään, säästö yhteensä Koti- ja laitoshoidon kokonaisselvitys vuonna 2006 Päivähoito viikonloppuhoidon supistaminen avoimen päiväkodin toiminta kerhotoiminnaksi esiopetus 20 lapsen ryhmiin koulujen yhteyteen erityisryhmien henkilömäärän vähentäminen starttiluokkien kuljetusten lakkauttaminen säästö yhteensä /2006 Päivähoidon ja alkuopetuksen toiminnan selvitys vuonna 2006 Sosiaalihuolto Tukikeskus Villa Jensenin palvelut yhdistetään muuhun toiminnalliseen kokonaisuuteen yhteensä, säästö yhteensä Sijaishuollon kokonaisselvitys vuonna 2006 SIVISTYSTOIMI Opetustoimen vuosiavustukset Helsingin yliopisto, Palmenia Peruskoulu Koulukuljetukset Koulunkäyntiavustajien henkilöstömenot N. 4 avustajan henkilötyövuoden vähennys, koskien myös iltapäivätoiminnan avustajapalveluita kolmannelle sektorille Lukio Tuntikehyksen supistus (-6%) Kotkan Opisto Ulkoisten vuokrien säästö (muutto Karhuun) Hallinnon tehostaminen toimipaikkojen vähenemisen takia KULTTUURITOIMI Kirjasto: Hankinta- ja henkilöstömenot Kulttuuritoimi: Tila- ja henkilöstöjärjestelyjä Museo: Uutta tutkijan toimea ei perusteta alkaen LIIKUNTATOIMI liikuntatoimelle henkilöstömenojen säästöä Karhulan uimahallina kesäsulkuajalta (kesä elokuu), tilapalvelulle energiakustannussäästöä arviolta n yhden toimen lakkauttaminen eläketapahtuman johdosta vuoden 2006 aikana NUORISOTOIMI Kahden keikka projektin päättyminen leiri- ja retkivälinelainauksen siirtäminen omaksi toiminnaksi kalustorahojen vähennys puutyöpajan ulkoinen vuokra siirtyy sisäiseksi

19 15 TEKNINEN TOIMI Liikennetuki - kausilipun hintaa korotetaan 3 eurolla, palvelulinjoja supistetaan koskien vuoroja, joilla pieni käyttöaste, Katujen ja puistojen hoitotason lasku Linja-autojen pysäkkikatoksien kunnostus Sairaankuljetuksen investointiosuus jätehuollon toimintakatetavoite +/- 0, alueiden kunnossapito Tulojen lisäykset yhteensä indeksikorotukset vuokriin - uusien alueiden ja tonttien vuokrat Sisäisten vuokrien kustannusvastaavuus ja taso selvitetään 5/2006 mennessä Kaikkia toimialoja koskevat henkilöstötoimenpiteet vuonna 2006 tavoitteeksi asetetaan, että henkilöstö vaihtaa lomarahoja vapaaksi vapaaehtoisin järjestelyin, jolloin henkilöstökustannukset alenevat euroa, tämä summa on 12 %, kun vertailukohtana käytetään vuonna 2005 maksettuja lomarahoja, vähennys kohdistettiin vakinaisten viranhaltijoiden palkkasummaan ja vakinaisten työsuhteisten palkkasummaan ilman liikelaitoksia sijaisista, määräaikaisista ja erilaisesta projektihenkilöstöstä vähennetään n. 100 henkilön työpanos, joka vastaa n. 3 miljoonaa euroa kokonaishenkilömenoina, kohdentamisperusteena toimielimittäin on käytetty kaupungin henkilöstömäärää vähennettynä työllistettyjen, liikelaitosten henkilökunnan ja ammatillisen koulutuksen kuntayhtymään siirtyvien henkilöiden määrällä. Lautakunnat kohdentavat tämän edelleen toimielimen sisällä eri yksiköille käyttösuunnitelmavaiheessa. Samalla arvioidaan, voidaanko kyseinen vähennys vaihtoehtoisesti toteuttaa muista menolajeista. Määrärahavähennyksen kohdistaminen eri toiminnoille merkitsee mm. sitä, että palveluja on arvioitava uudelleen, aukioloaikoja supistettava ja toiminnan laajuudesta ja laatutasosta on tingittävä. Vaadittavien toimenpiteiden toteuttamiseen annetaan toimialoille valtuudet päätetyn euromäärän ja talousarviomääräysten puitteissa. määräaikaisuuksien seuranta (sisältäen oppisopimussuhteiset, sijaiset ja työllistetyt toimialoilla) henkilöstömenojen ja käytön kehittymisen osalta toteutetaan jatkossa säännöllisesti henkilöstöjohtoryhmässä vakinaisen henkilökunnan työsuhteisiin muutoksia tulee ainoastaan, mikäli ne kytkeytyvät varhennetulle varhaiseläkkeelle jääntiin tai toimintojen uudelleenjärjestelyihin, jolloin tehtävien siirron ja normaalin eläköitymisen kautta korvaavaa henkilöstöä ei palkata käyttötalouden keskitetty palkankorotusvaraus poistetaan, sillä tupo-korotusten mukaiset palkankorotukset ovat toimielinten palkkasummissa kaupungin henkilöstön määrä ja tehtävät selvitetään vuonna 2006 Kiinteistöveron muutokset asuinrakennuksen veroprosentti muutetaan 0,35 %:iin, nykyinen 0,30 % muiden rakennusten veroprosentti muutetaan 0,85 %:iin, nykyinen 0,80 % voimalaitosten veroprosentti muutetaan 2,50 %:iin valtion budjettiesitykseen 2006 sisältyvän kiinteistöveroperusteiden muutosesityksen (HE 145/2005) mukaisesti, nykyinen veroprosentti on 1,40 % veroprosenttien muutosten yhteenlaskettu vaikutus on n euroa Rahoituserät Kymenlaakson Sähkö Oy:n ja Kotkan Energia Oy:n osinkotuottovaatimukset eriytetään valmistelussa olevan selvityksen mukaisesti KEO:n tuottovaatimusta nostetaan 1 milj. euroon.

20 16 HENKILÖSTÖÖN LIITTYVÄT TOIMENPITEET Edellä esitettyjen tasapainotustoimenpiteiden lisäksi noudatetaan kaikilla toimialoilla henkilöstön suhteen seuraavia periaatteita: 1. Henkilöstöjohtoryhmä käsittelee vakituisen henkilökunnan täytön kuukausittain Johtoryhmä ottaa kantaa kaikkiin vakituisen henkilökunnan täyttöihin. Toimialajohtaja valmistelee esityksen henkilöstöpäällikön kanssa. Johtoryhmä ottaa kantaa vaihtoehtoisiin toimintatapoihin ja taloudellisiin vaikutuksiin sekä tarkastelee asiaa koko kaupungin kannalta ottaen huomioon mm. tehtäväkierron ja toimintojen mahdolliset uudelleenjärjestelyt. 2. Muutosvalmennusta tehostetaan Toimialat tehostavat toimintaansa, jolla tuetaan ja varmistetaan henkilöiden sijoittumista organisaatiossa toisiin tehtäviin, jos aikaisemman tehtävän hoito ei esim. terveydellisistä syistä ole enää mahdollista. Pääsääntöisesti toimet hoidetaan toimialan sisäisesti, mutta aktiivisesti on haettava mahdollisuuksia valmentaa työntekijöitä myös koko kaupungin organisaation puitteissa uusiin tehtäviin ja kannustaa tehtäväkiertoon. 3. Sairausloma-ajan kustannukset vähenevät Tavoitteena on vaikuttaa työkykyyn ja työhyvinvointiin siten, että sairausajan kustannuksien nousu koko kaupungin tasolla saadaan pysähtymään ja vähenemään oleellisesti. Tavoitteena on päästä poissaoloissa valtakunnan keskitasolle. Yhteistyötä Kymijoen Työterveyden kanssa tiivistetään. 4. Yhtiöitettyjen palveluntuottajien kanssa käytävät neuvottelut Kaupungin henkilöstölle selvitetään, miksi palvelut on yhtiöitetty, mikä hinnoittelu- ja henkilöstöpolitiikka yhtiössä on mahdollista ja mikä yhtiöiden toiminnan tavoite suhteessa kaupungin perusorganisaatioon pitkällä tähtäimellä on. Oman toiminnan kustannuksella ei ole tarkoituksenmukaista antaa ulkopuolisen toimijan jatkaa toimintaansa tiedostamatta kaupungin taloudellista tilannetta, etenkin jos toimija tuottaa palveluja pääsääntöisesti kaupungille. 5. Palkkaus- ja palkitsemisperusteet Harkinnanvaraisten palkkauspäätösten teossa huomioidaan taloudellinen tilanne ja tasapuolisuus kaupungin eri toimialojen ja sopimusalojen kesken. Tehdään linjaukset kannustuslisien myöntämisen perusteiksi. Kannustuslisät eivät tällä hetkellä palvele alkuperäistä ajatustaan selkeästi paremman ja vaikuttavamman työsuorituksen palkitsemiseksi, vaan niitä myönnetään liian laajalle kohderyhmälle ilman selkeitä perusteluja. Kannustuslisien käytön esitykset käsitellään jatkossa henkilöstöjohtoryhmässä. Samalla päätetään, onko lisiä (kriteerinä esim. toteutettu työn uudelleen organisointi ja jakaminen) tai aikaan saatuja määrärahojen säästöjä mahdollista kohdentaa yksikön toiminnan kehittämiseen, tehokkaampien työvälineiden hankintaan, koulutukseen tms.

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 Liite Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 22.9.2015 YHTEENVETO KOLMANNESVUOSIKATSAUKSESTA - Elokuu 2015 - Käyttötalouden toteutumisennuste Käyttötalouden ylitysuhka

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

KOTKAN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2005-2009

KOTKAN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2005-2009 KOTKAN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2005-2009 TALOUSARVIO 2005 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1(3) Tulosalueet on rasteroitu YLEISPERUSTELUT...................................................... 1 1. Kaupunkistrategia

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet Kaupunginhallitus 161 08.06.2015 Ympäristölautakunta 74 16.09.2015 Ympäristölautakunta 82 21.10.2015 Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015. 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä

Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015. 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus

Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus Kaupunginhallitus 268 17.10.2012 Kaupunginhallitus 280 23.10.2012 Kaupunginhallitus 282 29.10.2012 Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen 168 16.06.2009 179 21.07.2009 188 11.08.2009 Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen KHALL 168 Kunnankamreeri Kunnanvaltuusto on 22.12.2008 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2009. Talousarvio osoittaa

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012

TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012 TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012 HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II JWe 9.8.2012 Ei hyviä uutisia Euro-alueelta Tuotannon kehitys 1990 = 100 Vienti ei vedä

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 300. Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 300. Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 1577/02.02.02/2014 300 Vuoden 2014 syyskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025 Pekka Heikkinen,

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 10 Asianro 144/02.02.02/2012. Kaupunginhallitus 3.12.2012 459:

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 10 Asianro 144/02.02.02/2012. Kaupunginhallitus 3.12.2012 459: Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 10 Asianro 144/02.02.02/2012 Vuoden 2012 talousarviomuutokset Kaupunginhallitus 3.12.2012 459: Talousarviopäällikkö Pirjo Salmelainen Talous- ja strategiapalvelu

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

Talousarvio 2007 Taloussuunnitelma 2007-2011

Talousarvio 2007 Taloussuunnitelma 2007-2011 Talousarvio 2007 Taloussuunnitelma 2007-2011 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1(2) Tulosalueet on rasteroitu YLEISPERUSTELUT..................................................... 1 1. Kaupunkistrategia taloussuunnitelman

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Koko maan veroennusteet Kuntamarkkinat, Kuntatalo 12 13.9.2012 Jukka Hakola Veroasiantuntija Kuntien tulot vuonna 2011 Valtionosuudet 20 % 7 661 milj.

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Huomioitavaa - Espoon väkiluku kasvoi v. 2012 4 320 henkilöllä - Ulkomailta muutti 3 140 asukasta. Väestönkasvusta 50

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

1. TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA

1. TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA 1 1. TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA 1.1 Johdanto Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat säännökset on koottu kuntalain pykälään

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015

Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 832/02.03.01/2014 331 Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015 Talousjohtaja Heli Lähteenmäki: Kuntalain 66 :n mukaan "viimeistään talousarvion hyväksymisen

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV 16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 1. Taantuma ja sen vaikutukset kuntatalouteen (1) Vuoden 2008 lopulla alkanutta taantumaa (bruttokansantuote

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 19.10.2015 Talousjohtaja Patrik Marjamaa Väestönmuutos (ennakkotieto) suurimmissa kaupungeissa tammi-elokuussa 2015 Helsinki Espoo Vantaa Tampere Oulu Turku Jyväskylä

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 176 Rakennuslautakunnan seurantaraportti 10/2013 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. (09) 816 24811 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

VAIHTOEHTOJA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISEKSI

VAIHTOEHTOJA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISEKSI Kainuun maakunta -kuntayhtymä (15.5.2007) VAIHTOEHTOJA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISEKSI 1. TAUSTAA 1.1. Maakunnan talouden tila Maakunnan vuosi 2005 Toimintatuotot kasvoivat vuoteen 2004 verrattuna 0,7 % eli

Lisätiedot

Hattula - Hämeenlinna Janakkala

Hattula - Hämeenlinna Janakkala Hattula - Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden nykytilatarkastelua 5.2.2014 Riitta Ekuri 5.2.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Kuntien valtionosuudet v. 2016

Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Helsinki Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Suomen Kuntaliitto Miksi valtionosuus muuttuu vuosittain? Vuosittaiset automaattimuutokset» Määräytymistekijöiden,

Lisätiedot

YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT

YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kuntatalous on lähtenyt kasvuun kuluvan vuoden aikana. Viime vuonna tuotannon määrä väheni kahdeksan prosenttia. Kansainvälisen taantuman seurauksena

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Ilari Soosalu, Johtaja, kuntatalous Sisältö Vuoden 2013 tilinpäätös Hallituksen talousarvioehdotus/ PPB 2015, RaPo:n

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014 Verotus Jukka Hakola veroasiantuntija Hallitusohjelman tavoitteet kuntien verotuloihin liittyen Hallitusohjelmaan on kirjattu kuntien verotuloihin liittyviksi

Lisätiedot

Vuoden,2015,, talousarvioesitys,..., Kaupunginjohtaja,Markku,Andersson, Media,,KH,,KV,,27.10.2014,,

Vuoden,2015,, talousarvioesitys,..., Kaupunginjohtaja,Markku,Andersson, Media,,KH,,KV,,27.10.2014,, XXVII, Kaupunginjohtajan,, Vuoden,2015,, talousarvioesitys,..., Kaupunginjohtaja,Markku,Andersson, Media,,KH,,KV,,27.10.2014,, Talouden)tasapainotus)etenee)oikeassa)suunnassa!) ) TA2015)toiminnallinen)mo6o:))

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous

Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous Budjetin menolinjauksia Vaalikauden sopeutustoimet yht. (veronkiristykset

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.1.27 Liite nro: 1 TOIMINTATUOTOT Maakunnan talousarvion (MV 23.4.7) (ilman liikelaitoksia) mukaan toimintatuotot ovat vuodelle 27

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

TALOUSARVIORAAMI VUOSILLE 2016-2018 SEKÄ TALOUSARVION 2016 LAADINTAOHJEET

TALOUSARVIORAAMI VUOSILLE 2016-2018 SEKÄ TALOUSARVION 2016 LAADINTAOHJEET 1 ORIVEDEN KAUPUNKI TALOUSARVIORAAMI VUOSILLE 2016-2018 SEKÄ TALOUSARVION 2016 LAADINTAOHJEET 1. YLEISTÄ 1.1. Talousarvion ja taloussuunnitelman lainsäädännölliset perusteet Kuntalain 65 :n mukaan kunnanvaltuuston

Lisätiedot

Talousjohtaja tulee esittelemään talousarvion laadintavaihetta ja keskeiset tunnusluvut.

Talousjohtaja tulee esittelemään talousarvion laadintavaihetta ja keskeiset tunnusluvut. Kaupunginhallitus 217 27.10.2014 Kaupunginvaltuusto 44 10.11.2014 Kaupunginhallitus 243 24.11.2014 Kaupunginhallitus 256 08.12.2014 Kaupunginvaltuusto 54 15.12.2014 Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma

Lisätiedot