Taloussuunnitelma Talousarvio 2006

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Taloussuunnitelma 2006-2010 Talousarvio 2006"

Transkriptio

1 Taloussuunnitelma Talousarvio 2006

2 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1(3) Tulosalueet on rasteroitu YLEISPERUSTELUT Kaupunkistrategia taloussuunnitelman ja talousarvion perustana Strategian kytkentä talousarvioon ja taloussuunnitelmaan Kotkan kehityksen puitteet Taloudelliset mahdollisuudet Kotkan kaupungin tuloperusteet Kotka-konserni Toimielinten menokehykset Kotkan kaupungin talouden tasapainottaminen suunnitelmakaudella Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta Kaupungin sijoitustoiminnan periaatteet Talouden ja toiminnan seuranta sekä raportointi KÄYTTÖTALOUS Toimintatuotot ja toimintakulut hallintokunnittain Toimintatuotot ja toimintakulut tulosalueittain KESKUSHALLINTO Keskusvaalilautakunta Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta Kaupunginhallitus Yleinen luottamushenkilöhallinto Tarkastustoimisto Kaupunginkanslia Matkailupalvelu Henkilöstöpalvelut Työllistäminen ATK-palvelut Hankintakeskus Kehittämishankkeet Yhteisöt ja yhtiöt Jäsenmaksut ja vastaavat Yhteisöavustukset Korttelikodit Maretarium Orkesteri Teatteri Alueraha Tutkimusapurahat Suuret tapahtumat Viestintä ja suhdetoiminta Suunnittelu- ja rahoitusvirasto EU-projektit

3 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Sosiaali- ja terveyslautakunta Yhteiset palvelut Avoterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Mielenterveystyö Koti- ja laitoshoito Päivähoito Sosiaalihuolto Sivu 2(3) SIVISTYSTOIMI Koulutuslautakunta Sivistystoimen palvelukeskus Opetustoimen vuosiavustukset Kotikuntakorvaukset Peruskoulu Lukio Kotkan opisto Kulttuurilautakunta Kulttuurilautakunta Kulttuuriasiankeskus Kaupunginkirjasto Museotoimi Liikunta- ja nuorisolautakunta Liikuntatoimi Nuorisotoimi Liikunta ja nuorisolautakunta TEKNINEN TOIMI Tekninen lautakunta Hallintoyksikkö Maankäyttöosasto Kunnallistekniikka Tilapalvelukeskus Pelastustoimi Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristötoimi Rakennusvalvonta

4 LIIKELAITOKSET Kymenlaakson pelastuslaitos Kotkan Vesi Kymijoen Työterveys Sivu 3(3) INVESTOINNIT Aineeton käyttöomaisuus Irtain omaisuus Kiinteä omaisuus Talonrakennus Julkinen käyttöomaisuus LASKELMAT Tuloslaskelma toimielimittäin Tuloslaskelma, ulkoinen Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma liikelaitokset eriteltyinä Toimintatuotot ja toimintakulut lajeittain

5 1 1. Kaupunkistrategia taloussuunnitelman ja talousarvion perustana Kaupunkistrategian toteuttaminen 2006 Kotkan kaupungin toiminnan ja talouden kehittämisen perustana on valtuuston hyväksymä kaupunkistrategia, mikä ohjaa toimielinten toimintaa ja sen rahoitusta. Keväällä 2003 päivitetty Kotkan kaupunkistrategia Meiän Kotka on taloussuunnitelman ja talousarvion laadinnan ohjeena. Strateginen kehittäminen on kytketty keskeiseksi osaksi johtamis-, budjetointi-, taloussuunnittelu- ja seurantajärjestelmää. Kaupunginvaltuusto on vahvistanut uuden kaupunkistrategian, jonka mukaan Kotkan kaupungin visio vuoteen 2012 on: KOTKAN VISIO 2012 Merikaupunki Kotka on Suomenlahden kansainvälinen ja vetovoimainen kasvukeskus, joka luotsaa yhteistyötä alueellaan ja seudullaan. Kotkalaisuus on vahvaa yhteishenkeä, aktiivista osallistumista ja yrittäjyyttä. Kotkassa arvostetaan sosiaalista huolenpitoa, elinikäistä oppimista ja viihtyisää ympäristöä. Strategiset päämäärät ovat 1. Kotka maakunnan keskus 2. Vetovoimainen satama 3. Talous tasapainossa 4. Toimivat ja laadukkaat palvelut Uusi Kaikkien Kotka kaupunkistrategia vahvistaa jo aikaisemmin valittua linjaa Kotkan strategisesta kehittämisestä, talouden suuntaviivoista ja palvelujen tuottamisesta. Valmistelussa esitetyt kriittiset menestystekijät ja arviointikriteerit sekä mittaristo tukevat tavoitteiden asettamista ja konkretisoivat haluttua kaupungin kehityksen suuntaa. Kaupunkistrategian muutos ei vaikuta vielä toimialojen strategioihin ja tavoiteasetantaan vuonna Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet on esitetty laadintaohjeen mukaisesti vuonna 2003 vahvistetun strategian seitsemän kriittisen menestystekijän ja 23 arviointikriteerin muodossa, muutoin kuin talouden osalta, jotka ovat uuden hyväksytyn strategian mukaisia. Vaikuttavuus Osaaminen ja Uudistuminen Kuntalaisten hyvinvoinnin laatu Elinkeinotoiminta Johtaminen ja henkilöstö Seutuyhteistyö Ympäristö ja ilmapiiri Prosessit ja Rakenteet Kaupungin toimintaympäristö ja tehtävät Resurssit Talous

6 2 2. Strategian kytkentä talousarvioon ja taloussuunnitelmaan Kriittiset menestystekijät on johdettu valtuuston hyväksymästä visiosta. Ne vastaavat kysymykseen, missä asioissa Kotkan kaupungin on ehdottomasti onnistuttava, jotta se etenee visionsa suuntaan. Kotkan kaupungin strategiassa on neljä näkökulmaa ja 7 kriittistä menestystekijää. Arviointikriteerien määrittelyn tavoitteena on etsiä mittari, väline tai keino, joka kuvaa parhaiten kaupungin tai sen yksikön onnistumista kriittisessä menestystekijässä. Arviointikriteerille asetettu tavoite voi olla määrällinen tai laadullinen kuvaus tarkasteltavan asian ominaisuuksista, joiden perusteella voidaan erottaa onnistuminen epäonnistumisesta. Yhdellä menestystekijällä voi olla useampi (1-5) arviointikriteeri, jolla onnistumista kuvataan. Arviointikriteerin tehtävänä on osoittaa, eteneekö kaupunki strategian mukaisesti. Palvelustrategia Kaupunginvaltuuston hyväksymässä kaupungin palvelustrategiassa linjataan miten kuntalaisten palvelutuotanto järjestetään tarkoituksenmukaisella tavalla. Palvelustrategian perusteella määritellään millaista osaamista kaupungin organisaatiossa pitkällä tähtäyksellä tarvitaan. Palvelustrategiassa määritellään palveluiden strategiset kehittämislinjat, joiden toteutumisesta, tarvittavista resursseista ja seurannasta huolehditaan kaupungin normaalin taloussuunnitteluprosessin avulla. Palvelustrategiset periaatteet ovat: Palvelujen kehittämisen lähtökohtana ovat kuntalaisten ja asiakkaiden todelliset tarpeet, väestön ikärakenne ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden periaate. Palvelujen kehittäminen tukeutuu kuntalaisten omaan aktiivisuuteen. Palvelut organisoidaan niin, että kullekin asiakas-ryhmälle tarjotaan hänen lähtökohtiinsa soveltuva selkeästi määriteltävä palvelukokonaisuus. Erityisesti lasten ja nuorten palvelut kootaan samaan palveluryppääseen. Kotkan tulee järjestää oma palvelutuotantonsa siten, että kaupunki pysyy kaikilta osin kilpailukykyisenä. Pääsääntöisesti palvelut tuotetaan itse. Kotka huolehtii kuntalaisten palveluista kuntakonsernin eri organisaatioiden kautta. Kotka-konserniin kuuluu kaupungin keskushallinto ja toimialat sekä 3 liikelaitosta ja 10 toimivaa osakeyhtiötä, joissa kaupungilla on määräysvalta. Kaupunki on myös osakkaana erinäisissä muissa yhteenliittymissä ja yhteisöissä, joista merkittävin palveluiden tuottaja on Kymenlaakson sairaanhoitopiiri. Palveluja kaupungin asukkaille tuottavat kaupunkikonsernin lisäksi kolmas sektori, yksityiset yritykset ja seutukunnalliset toimijat. Vastuu kunnallisten palvelujen laadusta on kunnalla, riippumatta kuka ne tuottaa. Kuntien välisen yhteistoiminnan ja uusien tuotantotapojen on tuotava lisäarvoa palvelujen käyttäjille ja kaupungin asukkaille. Kuntalaisille suunnattuja palveluja ja asiointia pyritään siirtämään mahdollisimman paljon verkkopalveluiksi. Kaupungin kehittäminen ja sen kilpailukyvystä huolehtiminen on jatkuvasti uusiutuva prosessi, jolle varataan riittävät resurssit. Uusin tietämys ja innovaatiot otetaan suunnittelussa huomioon.

7 3 3. Kotkan kehityksen puitteet Väestö ja työpaikat Kotkan kaupungin tavoitteena on säilyttää nykyinen väestömäärä. Kotkan viime vuosien väestökehitys on ollut seuraava (tilanne ): Kuluvana vuonna väestökehitys on jatkunut positiivisena, kaupungin asukasluku oli Kuitenkin Kotkan väestöstä nuorten osuus on edelleen vähentynyt ja vanhusväestön osuus on kasvanut. Syntyvyys on ollut jatkuvasti pienempi kuin kuolleisuus. Väestökehitys ikäryhmittäin on ollut seuraava (tilanne ): Ikäryhmä % % % , , , , , , , , ,6 Tilastokeskuksen negatiivisen ennusteen mukaan Kotkan väestön ikärakenne muuttuu seuraavasti: Ikäryhmä % % % % , , , , , , , , , , , ,9 70 Ennuste v v. 65v.-

8 4 Työpaikkakehitys on ollut seuraava: (Tilastokeskus, ennakkotieto) (Kotkan-Haminan seudun Yrityspalvelu Oy:n arvio) Työttömyysaste oli vuoden 2004 lopussa 14,7 % (14,6 % vuonna 2003, 15,7 % vuonna 2002 ja 16,5 % vuonna 2001). Elokuussa vuonna 2005 Kotkan työttömyysaste oli 13,8 %. 4. Taloudelliset mahdollisuudet Yleinen taloudellinen kehitys Suomessa talouskasvu jäi vuoden 2005 alkupuoliskolla vähäiseksi teollisuustuotannon poikkeuksellisen rytmityksen vuoksi; ensimmäisellä neljänneksellä pysähtyi tilapäisesti metalli- ja elektroniikkateollisuuden vahva veto ja toisella puolestaan metsäteollisuuden seisokit pudottivat tuotantoa tuntuvasti. Teollisuuden kasvunäkymät loppuvuodelle ovat kuitenkin kohentuneet, mikä yhdessä vahvana jatkuvan kotimaisen kysynnän kanssa nostaa BKT:n kasvun loppuvuonna takaisin potentiaalisen kasvun uralle. kokonaistuotanto kasvaa lähinnä kotimaisen kysynnän ansiosta 2,1 prosenttia. Vuoden 2006 alkupuoliskolla kasvuluvut ovat edelleen korkeita, osin alhaisen vertailutason johdosta, mutta vauhti hidastuu vuoden loppua kohti. Vuonna 2006 viennin vauhdittuminen lisää talouden kasvua ja kokonaistuotanto kasvaa 3,2 prosenttia. Euroalueen ulkopuolella talouskasvu on jatkunut vahvana. Yhdysvalloissa talouskasvu on jatkunut vakaana kotimaisen kysynnän vetämänä jo neljättä vuotta, ja kehityksen odotetaan jatkuvan melko suotuisana vielä ensi vuonna. Työllisyyden parisen vuotta kestänyt alamäki kääntyi vuoden 2004 jälkipuoliskolla tuntuvaan nousuun, ja kuluvan vuoden alkupuoliskon aikana uusia työpaikkoja syntyi nopeutuvaa vauhtia etenkin rakentamiseen ja osa-aikaisin työsuhtein kauppaan sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin. Työpaikkojen määrä oli vuoden alkupuoliskolla , eli 1,6 % suurempi kuin vuotta aiemmin, mikä suhteutettuna vastaavan ajankohdan yhden prosentin BKT:n kasvuun merkitsi työn tuottavuuden tilapäistä supistumista. Työllisyysaste kohoaa tänä vuonna 68 prosenttiin viime vuoden 67,2 prosentista. Vuonna 2006 työllisyys kohenee edelleen, joskin hidastuen, mutta työvoiman tarjonnan kääntyessä vähitellen laskuun työttömyysaste painuu 7,5 %:iin tämän vuoden 8,2 %:sta. Pitkäaikaistyöttömyys pysyy suurena ongelmana. Samalla työmarkkinoiden rakenteelliset kapeikot muodostavat kasvavan riskitekijän talouskasvulle ja sen vakaudelle. Kotitalouksien kulutushalukkuus ja investoinnit asuntoihin ovat kuluvana vuonna jatkuneet vahvoina eikä muutosta ole vielä näköpiirissä. Koheneva työllisyys yhdessä ensi vuoden verokevennysten kanssa lisäävät ostovoimaa ja korkotason alhaisuus yhdessä väestön muuttoliikkeen kanssa pitää asuntojen kysynnän vahvana kasvukeskuksissa ja niiden kehyskunnissa. Samanaikaisesti kiristyvät työ- ja asuntomarkkinat yhdessä kotitalouksien velkaantumisen nousun kanssa muodostavat lisääntyvän uhkatekijän talouskehityksen vakaudelle. Kotitalouksien velkaantuneisuus on ollut selvässä nousussa ja lähestyy jo viidentoista vuoden takaista 90 prosentin tasoa suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin. Lainakannan kasvu on jatkunut tänä kesänä lähes 14 prosentin vauhdilla ja asuntoluottojen tätäkin nopeampana. Asunnon hankinnasta aiheutuva velanhoitorasitus on alentunut korkojen laskusta ja laina-aikojen pitenemisestä johtuen, mutta velkaantumisen nouseva suunta on silti huolestuttava.

9 5 Kunnallistalouden kehitys Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate pysyy ensi vuonna selvästi nettoinvestointeja alemmalla tasolla ja kuntien rahoitustilanne pysyy kireänä. Vuoteen 2009 asti vuosikate jää selvästi nettoinvestointeja pienemmäksi. Tämä lisää kuntien velkaantumista. Vuosikate kuitenkin kasvaa vuosittain ja sen arvioidaan ylittävän poistot vuodesta 2007 lähtien. Toimintamenojen kasvun arvioidaan hidastuvan keskimäärin 3,5 prosenttiin. Rahoitustilanteen kireys edellyttää kunnilta ja valtiolta yhteistyötä palvelurakenteita ja tuottavuutta parantavissa päätöksissä niin, että toimintamenojen kasvu olisi pitkällä aikavälillä kestävää suhteessa tuloihin. Kuntatalouden vakauteen vaikuttavat myös kuntien omat päätökset investointien määrästä ja ajoituksesta. Kuntien toimintamenojen kasvun arvioidaan olevan ensi vuonna noin prosenttiyksikön hitaampaa kuin tänä vuonna. Ensi vuonna kasvun arvioidaan olevan 4,4 %. Sopimuspalkkojen kasvun hidastuminen, hoitoon pääsyn turvaamiseksi tälle vuodelle ajoittuvien lisämenojen oletettu aleneminen sekä ostopalvelujen kasvun hidastuminen ovat menojen kasvuarvion taustaoletuksia. Menojen kasvun hidastumisen toteutuminen edellyttää kunnilta tiukkaa menokuria ja toimintojen tehostamista. Kuntatalouden kehitysarvion riskinä on, että menojen kasvu jatkuu kehitysarviossa arvioitua suurempana ja tällöin kuntatalouden alijäämä ei korjaannu. Peruspalvelubudjettitarkastelun maltillinenkin kuntien menojen kehitys pitää kuntatalouden kireänä. Kehityksen toteutuminen edellyttää kunnilta tiukkaa menokuria, toimintatapojen ja tehokkuuden jatkuvaa arviointia sekä valmiutta rakenteellisiin uudistuksiin. Kunnissa tarvitaan toimia palvelurakenteiden uudistamiseksi ja yhteistyön syventämiseksi. Kuntatalouden kehitysarvioon liittyy tarkastelukauden loppuvuosina huomattavia epävarmuustekijöitä. Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. Lähde: KUTHANEK Toimintakate -16,33-17,12-18,05-18,65-19,11-19,80-20,53 Verotulot 13,50 13,68 14,24 14,71 15,26 15,85 16,45 Käyttötalouden valt.os. 4,29 4,74 5,14 5,51 5,75 6,04 6,23 Muut rahoituserät, netto 0,12 0,15 0,14 0,12 0,12 0,13 0,13 Vuosikate 1,58 1,44 1,47 1,69 2,03 2,21 2,29 Poistot 1,61 1,69 1,72 1,75 1,78 1,81 1,84 Satunnaiset erät, netto 0,25 0,15 0,25 0,25 0,25 0,25 0,25 Tilikauden tulos 0,22-0,11 0,00 0,19 Vuosikate 1,58 1,44 1,47 1,69 2,03 2,21 2,29 Satunnaiset erät, netto 0,25 0,15 0,25 0,25 0,25 0,25 0,25 Tulorahoituksen korjauserät -0,44-0,37-0,35-0,35-0,35-0,35-0,35 Investoinnit, netto -2,33-2,45-2,40-2,40-2,40-2,40-2,40 Rahoitusjäämä 1) -0,94-1,24-1,03-0,81-0,47-0,29-0,21 Lainakanta 5,61 6,62 7,32 7,87 Kassavarat 3,31 3,23 2,92 2, ,50 8,22 2,53 1) Vuosikate + satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät + investoinnit,netto ,65 8,44 2, ,70 8,59 2, /hp Tulopoliittinen ratkaisu ja kunta-alan palkkausjärjestelmän kehittämistoimenpideohjelma kohottavat osaltaan kunta-alan palkkasummaa koko sopimuskautena keskimäärin noin seitsemän prosenttia. Kuluvana vuonna kuntien ja kuntayhtymien palkkasumman arvioidaan lisääntyvän noin 4,5 %. Ensi vuonna kunta-alan palkkasumman kasvu hidastuu jonkin verran muun muassa sen johdosta, että sopimuskorotukset ovat tätä vuotta pienemmät.

10 6 Kuntien verotulojen kehitys Kuntaliiton ennusteen mukaan kunnallisveron tilitysten määrä on tänä vuonna noin 12,42 miljoonaa euroa eli nelisen prosenttia enemmän kuin vuonna Yhteisöveron tilityksiä kertynee tänä vuonna noin 1,11 miljardia euroa eli lähes viisi prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Vuonna 2006 kunnallisveron tilitysten arvioidaan kohoavan runsaan kolme prosenttia. Veropohja kasvaa palkkasumman kasvun myötä juuri tämän verran. Ensi vuodelle kunnallisverotuksessa ei ole odotettavissa taloudellisesti kovin merkittäviä veroperustemuutoksia, joskin esimerkiksi sairasvakuutuksen rahoitukseen liittyvä päivärahamaksun vähennyskelpoisuus pienentää jonkin verran kuntien verotuloja. Samaan suuntaan vaikuttaa metsäverouudistus. Toisaalta vapaaehtoisen eläkevakuutuksen vähennyskelpoisuuden muuttuminen lisää kuntien verotuloja. Paineet kuntien tuloveroprosenttien korottamisiin ovat edelleen kovat. Kunnallisveron tilitysten arviossa keskimääräinen tuloveroprosentti on pidetty kuitenkin tämän vuoden tasolla. Kuntien yhteisöveron tuotto kasvanee ensi vuonna 4,5 %. Ennuste perustuu yhteisöjen varsin maltilliseen tuloskehitykseen. On olemassa merkkejä siitä, että yritysten tuloskehitys voi ensi vuonna olla kuitenkin ennustettua parempaa, mikä merkitsisi myös arvioitua suurempaa yhteisöverokertymää. Kiinteistöveron tilitykset kasvavat edelleen sekä tänä vuonna että ensi vuonna. Valtioneuvoston budjettiriihessä päätettiin, että voimalaitosten ja ydinvoimalaitosten kiinteistöveron ylärajaa korotetaan. Muilta osin kiinteistöveroprosenttien rajat pidettiin ennallaan. KUNTIEN VEROTULOT YHTEENSÄ TILIVUOSI ** 2006** 2007** 2008** Verolaji Kunnallisvero Muutos % -0,9 0,8 4,1 3,3 3,8 3,9 Osuus yhteisöveron tuotosta Muutos % -32,5 6,0 4,9 4,5 3,4 3,3 Kiinteistövero Muutos % 4,3 3,5 3,8 5,6 2,6 3,9 VEROTULOKSI KIRJATTAVA Muutos % -4,0 1,3 4,1 3,5 3,7 3,9 Lähde: Kuntaliitto, Verotulojen ennusteet, päivitetty ** Ennuste 5. Kotkan kaupungin tuloperusteet Valtionosuudet ja verotulotasaus Kuntien valtionosuudet ovat viime vuosina kasvaneet nopeasti. Pääosan kasvusta selittävät verovähennysten kompensaatiot, joita on toteutettu vuosina Tänä vuonna kuntien tuloslaskelman mukaiset käyttötalouden valtionosuudet ovat 5,14 miljardia euroa. Vuonna 2006 vastaavat valtionosuudet ovat 5,51 miljardia euroa. Kasvu selittyy muun muassa työmarkkinatukiuudistukseen ja sairausvakuutuksen rahoitusuudistukseen liittyvillä kompensaatioilla, indeksikorotuksella, valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksella sekä eräillä panostuksilla kansallisiin terveys- ja sosiaalihankkeisiin. Kustannustenjaon tarkistuksesta, 502 milj. euroa, kunnat saavat vuonna 2006 yhteensä 86 milj. euroa. Lisäksi valtionosuuksiin vaikuttavat vuoden 2006 alusta voimaan tulevaan valtionosuuksia koskevaan uudistukseen

11 7 (He 88/2005) liittyvät siirtymätasausjärjestelyt, joilla tasataan uudistuksen aiheuttamia kuntakohtaisia vaikutuksia kolmen vuoden aikana. Kotkan kaupungin osalta vaikutukset ovat vain 1,1 euroa/asukas. Kotkan kaupungin valtionosuudet hallinnonaloittain, 1000 euroa Lähde: SM, STM, OPM VUOSI Sisäasiainministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Opetusministeriö Valtion- Siitä: Yleinen Yleinen STM STM OPM OPM osuudet Verotulovaltionosuus Verotulo- valtionosuus ennen Verotulo- ml. vero- ennen Verotulo- ml. vero- yhteensä tasaus ennen vero- tasaus ml. vero- verotulo- tasaus tulotasaus verotulo- tasaus tulotasaus tulotasausta (6 %) tulotasaus tasausta (57 %) tasausta (37 %) Vuoden 2006 yleisen valtionosuuden perusosa 2,4 prosentin indeksitarkistuksella on 27,81 euroa/asukas (indeksitarkistus 75 % täydestä määrästä). Valtionosuuden vähennyksenä yleisessä valtionosuudessa on otettu huomioon 10,75 euroa/asukas (vanhat leikkaukset sekä vuoden 2006 uudistuksen aiheuttamien lisäkustannustenvähennykset). Todellinen perusosa on näin ollen vastaavasti pienempi. Tämän lisäksi yleiseen valtionosuuden määrään vaikuttaa joko positiivisesti tai negatiivisesti työmarkkinatukiuudistuksen kustannusneutraali toteutus. Yleisen valtionosuudenkokonaismäärää on korotettu tämän johdosta 30 milj. euroa ja tästä johtuu merkittävä nousu vuoteen 2005 verrattuna myös Kotkan kaupungin yleisessä valtionosuudessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusarvio on Kuntaliiton valmistelemien kuntakohtaisten tietojen mukainen. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden perusteet sisältyvät julkistettuun valtiovarainministeriön ehdotukseen valtion vuoden 2006 talousarvioksi. Perusteissa on otettu huomioon: indeksitarkistus 2,4 %, kustannustenjakoa koskeva vuoden 2006 tarkistuserä, talousarvioehdotukseen sisältyvät muut lisäykset kuten terveys- ja sosiaalihanke, sosiaalihuollon täydennyskoulutus sekä omaishoidon ja perhehoidon kehittäminen, valtionosuusuudistuksen vaikutukset vuoden 2006 alusta, työmarkkinatukiuudistuksesta aiheutuvien menojen kompensointi valtionosuuttakorottamalla ja normitetun toimeentulotukimenojen osuuden poistaminenlaskennallisista kustannuksista ja laskennallisesta valtionosuusjärjestelmästä. Laskennallisen valtionosuusjärjestelmän rinnalle luodaan uusi valtionavustusjärjestelmä, jossa kunnille hakemuksesta korvataan puolet kuntien maksamasta normitetusta toimeentulotuesta (perustoimeentulotuesta). Lisäksi kunnat joutuvat osallistumaan työmarkkinatuen rahoitukseen. Kunnat maksavat puolet siitä työmarkkinatuesta, jota maksetaan yli 500 päivää passiivisesti tukea saaneille henkilöille. Työmarkkinatuki-uudistuksen johdosta sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia lisätään 68 milj. euroa (13 /asukas). Valtionosuuden laskennallisista kustannuksista poistetaan toimeentulotuki-menojen osuutta vastaavaa valtionosuutta 144 milj. euroa (keskimäärin 28 /asukas). Erillisen toimeentulotukimenojen valtionavustuksen määräksi on laskettu 221 milj. euroa (keskimäärin 42 /asukas), joka on puolet valtionosuuden pohjasta vähennetystä 441 milj. euron normitetun toimeentulotuen laskennallisesta kustannuksesta. Työmarkkinatuki-uudistuksesta kunnille aiheutuviksi lisämenoiksi on arvioitu 258 milj. euroa (keskimäärin 49 /asukas), joka kompensoidaan kunnille täysimääräisesti valtionosuuksia lisäämällä (yleisen valtionosuuden lisäys 30 milj. euroa vuonna 2006, valtionosuuksien tasauksen lisäys 84 milj. euroa, sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden lisäys 68 milj. euroa).

12 8 Valtionosuustarkistukseen liittyen vuoden 2006 alusta tulevat voimaan seuraavat uudet määräytymisperusteet (kertoimet): Vammaiskerroin, jolla korvataan vammaisten henkilöiden kunnalle aiheuttamia kustannuksia. Kerroin lasketaan jakamalla vaikeasti vammaisten henkilöiden suhteellinen osuus koko maan suhteellisella osuudella. Lastensuojelukerroin, joka muodostetaan lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmän tilalle. Kertoimella ohjataan suoraan tasausjärjestelmään käytetty valtionosuus kunnille. Kerroin lasketaan jakamalla huostaan otettujen lasten suhteellinen osuus koko maan vastaavalla osuudella. Syrjäisyyskerroin, joka uudistetaan vastaamaan yleisessä valtionosuudessa käytettyjä perusteita. Verotulotasauksessa otetaan vuoden 2006 alusta huomioon seuraavat muuttuneet perusteet: Voimalaitoskuntien osalta tasauksessa käytetään voimalaitosprosentin sijasta yleistä veroprosenttia. Työmarkkinatukiuudistuksesta johtuen uudistuksen menetysten kompensoimiseksi tasausrajaa nostetaan yhdellä prosenttiyksiköllä. Sairausvakuutuksen rahoitusuudistuksen aiheuttamien veromenetysten kompensoimiseksi tasausrajaa korotetaan vielä 0,5 prosenttiyksikköä ja tasausvähennyksen 40 prosentin raja muutetaan 37 prosentiksi. Verotulotasauksesta on käytettävissä kuntakohtainen arvio, joka perustuu valmistumassa olevan verotusvuoden 2004 tietoihin. Edellä mainitut perustemuutokset on kunnittain huomioitu laskelmissa. Kotkan kaupungin opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin suurimman muutoksen aiheuttaa ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän toiminnan aloitus Koska kaupunki ei enää ylläpidä toimintaa, siirtyvät myös ammatillisen koulutuksen valtionosuuden kuntayhtymän tuloiksi. Tämä tulovaikutus (ja käyttötaloudessa myös toimintakatevaikutus) on otettu laskelmassa huomioon. Valtionosuuksiin on tehty 2,4 % indeksitarkistus (75 %) ja kohdistettu vuodelle 2006 kunnille tuleva osuus valtion ja kuntien välisestä kustannustenjaon tarkistuksesta. Opetus- ja kulttuuritoimen kuntakohtaiset yksikköhinnat päätetään marraskuun puolen välin tienoilla niin, että ne ovat kunnissa marraskuun loppuun mennessä. Yksikköhintojen arvioinnissa on käytetty valtion budjettiesitykseen sisältyvien keskimääräisten yksikköhintojen korotusprosentteja, jotka vaihtelevat toiminnoittain. Ennakollinen kunnan asukaskohtainen rahoitusosuus vahvistetaan todennäköisesti joulukuun toisella viikolla. Kuntaliiton ohjeiden mukaisesti kaupungin valtionosuutta arvioitaessa vuoden 2006 omarahoitusosuutena on käytetty 625 euroa/asukas, jossa kasvua kuluvasta vuodesta on 2,8 %. Verotulot Vuoden 2006 talousarvio on laadittu käyttäen 18,75 prosentin suuruista tuloveroprosenttia. Vuoden 2006 verotuloarvioita tehtäessä on ollut käytettävissä ennakkotieto vuoden 2004 verotuksesta. Ennakkotiedon mukaan verotettavien ansiotulojen kasvu Kotkassa vuonna 2004 oli noin 1,4 prosenttia ja koko maassa 2,5 prosenttia. Vuonna 2005 kunnallisveron kasvu vuoteen 2004 samaan ajankohtaan verrattuna on syyskuun tilityksen jälkeen 9,5 % prosenttia, n. 10 milj. euroa. Kasvu syntyy pääosin 0,75 %- yksikön veroprosentin korotuksesta. Marraskuussa tehtävä vuoden 2004 verotuksen maksuunpanotilitys ja joulukuussa tehtävät kuntaryhmän jako-osuuksien tarkistus ja yksittäisten kuntien jako-osuuksien muutos vuoden 2005 perusteisiin muuttavat kuitenkin tilannetta. Verohallinnon antamien tietojen mukaan Kotkan kaupungin maksuunpanotilityksessä vähennetään 8,9 milj. euroa ja ennakoitu jako-osuuden korjaus on - 0,4 % eli n. 0,5 milj. euroa. Kuntaryhmän jako-osuuteen tulee joulukuussa mahdollisesti korjaus, joka nostaa kaikkien kuntien verotilityksiä.

13 9 Kunnallisverokertymäksi vuonna 2006 arvioidaan noin 141,8 milj. euroa, mikä vastaa 2,1 %:n kasvua tilityksissä. Tilityksiin tulevat vaikuttamaan paperiteollisuuden työmarkkinakiistat vielä lokakuussa 2006 vuodelta 2005 valmistuvassa verotuksessa. Merkityksellisiä, mutta vaikutuksiltaan vaikeita arvioitavia ovat kotkalaisten yritysten ilmoittamat saneeraukset, lomautukset ja irtisanomiset samoin kuin tavoiteltu työpaikkojen nettolisäys. Näiden tekijöiden vuoksi verotilitysten kasvuarvio on maltillinen. Vuoden 2006 yhteisöveron tilitysten arvioidaan kasvavan hieman vähemmän kuin koko maassa. Vuonna 2005 yhteisöveron tilitykset jäänevät n. 0,5 milj. euroa talousarvioon merkittyä alemmaksi. Kuntaryhmän jako-osuus säilyy 22,03 % suuruisena. Kuntakohtaiset jako-osuudet vahvistetaan vasta tammikuussa Kiinteistöveron kertymä noussee vuonna 2005 n euroa talousarvioon merkitystä käytettävissä olevien verotusarvotietojen perusteella. Kiinteistöveroon esitetään asuinrakennusten ja muiden rakennusten osalta 0,05 %-yksikön korotusta. Voimalaitosten kiinteistövero prosenttia esitetään muutettavaksi 1,40 %:sta 2,50 %:iin, joka vastaa valtion budjettiesityksen yhteydessä annetun hallituksen esityksen 145/2005 mukaista kiinteistöveroperusteiden muutosta. Muutosten arvioitu tulovaikutus on 0,4 milj. euroa. Maksut ja taksat Kotkan Vesi on päättänyt taksankorotuksista alkaen. Taksankorotukset kohdennetaan sekä talousveden että jäteveden perusmaksuihin, joita molempia korotetaan kaikissa maksuluokissa 25 %. Taksankorotuksen tulosvaikutus Kotkan vedelle on n. 4,0 %. Rahoitustuotot ja -kulut Korkomenojen arvioidaan kasvavan n. 4,1 milj. euroon lisääntyvän lainanottotarpeen ja mahdollisen korkotason nousun vuoksi. Maksuvalmiuden heikkeneminen aiheuttaa edelleen päivittäin sijoitettavien kassavarojen määrän pienenemistä ja korkotuottojen vähenemistä. Osinkovirran arvioidaan kokonaisuudessaan kasvavan, yhteensä 2,7 milj. euroon. Osinkotuottoennusteeseen liittyy Kotkan Energia Oy:n tuloutusmahdollisuuksista tehtävä selvitys ja arvio Kymenlaakson Sähkö Oy:n tuloksen kehittymisestä ja osingonmaksukyvystä. Käyttötalouden rahoitustuottoihin sisältyy käyttöomaisuuden myyntivoittojen tuloarvio, suuruudeltaan 2,4 milj. euroa. KOTKAN KAUPUNKI TULOTALOUS ,7 M MUUT RAHOITUSOSAN TUOTOT 11,1 3,3% TOIMINTATUOTOT 113,4 VEROTULOT 33,7 % 156,0 46,4 % VALTIONOSUUDET 54,1 16,1% INVESTOINTITUOTOT 2,0 0.6%

14 10 6. Kotka-konserni Konserni tarkoittaa kahden tai useamman juridisesti itsenäisen yhteisön muodostamaa taloudellista kokonaisuutta, jossa yhdellä yhteisöllä eli emoyhteisöllä (kaupungilla) on määräysvalta muihin konserniin kuuluviin yhteisöihin eli tytäryhteisöihin. Konsernirakenne sisältää sekä sisäisen että ulkoisen kuntakonsernin. Sisäinen konserni koostuu kaupungin organisaatioon kuuluvista toimialoista, organisaatioyksiköistä ja liikelaitoksista (Kymenlaakson pelastuslaitos, Kotkan Vesi ja Kymijoen työterveys). Kotkan kaupungin ns. ulkoiseen konserniin kuuluvat kaupungin määräysvallassa olevat tytäryhteisöt sekä osakkuusyhteisöt ja kuntayhtymät. Sisäisestä konsernista poiketen kukin konsernin osa on itsenäinen juridinen yksikkö. Kaupunginvaltuusto hyväksyy konsernille tavoitteet ja seuraa tytäryhteisöjen tavoitteiden toteuttamista. Tytäryhteisöjen tulee noudattaa kaupunginvaltuuston hyväksymiä konserniohjeita ja -strategiaa. Konserniohjauksen tavoitteena on liittää konserniin kuuluvat tytäryhteisöt ja soveltuvasti myös osakkuusyhteisöt osaksi kaupungin johtamista. Tavoitteena on toteuttaa Kotkan konsernistrategiassa määriteltyä toiminta-ajatusta sekä parantaa konserniin kuuluvien yhteisöjen ohjattavuutta ja antaa tytäryhteisöille yksilöidyt tavoitteet. Konsernitase on osa kaupungin tilinpäätöstä. Kaupunginhallitus johtaa kuntakonsernia ja käyttää omistajan ohjausvaltaa. Konsernin operatiivinen johtaminen on kaupunginjohtajan vastuulla. Valtuuston rooli tytäryhtiöiden ja liikelaitosten toiminnan tavoitteiden asettamisessa ja niiden toteutumisen seuraamisessa on tärkeää. Kotka-konserniin kuuluvat tytäryhteisöt on jaettu kahteen luokkaan: - yksiköille, jotka harjoittavat liiketoimintaa, asetetaan tuottovaatimus (liiketoimintayhtiöt) - yksiköille, joiden omistaminen perustuu kunnan jonkun perustehtävän ylläpitoon tai joiden ylläpito ja omistaminen pohjautuu sosiaalisiin tai sivistyksellisiin perusteisiin, ei aseteta taloudellisen voiton tuottovaatimusta ja niiden toimintaan voidaan antaa avustusta. Toiminnallinen ja riskienhallinnan vaatimus asetetaan (tuottoa tavoittelemattomat yhtiöt). Liiketoimintayhtiöt: Kotkan Energia Oy hyödyntää uusiutuvia energiamuotoja yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa yhteistyössä paikallisen teollisuuden kanssa. Kaupunginhallitus on hyväksynyt energia-alan toimintastrategian ja omistajastrategian, jossa omistaja on määritellyt liiketoiminnan kehittämistavoitteet. Se sisälsi myös tulevien vuosien tuloutuksen Kotkan kaupungille. Rahoitusperusteet ovat muuttuneet vuoden 2003 liiketoimintajärjestelyjen johdosta. Kaupunginhallitus on hyväksynyt energia-alan omistajastrategiset linjaukset, ja se on päättänyt teettää Kotkan Energia Oy:n osalta taloussimulaation osinkotuottojen tason selvittämiseksi taloussuunnitelmaa varten. Kaupunginhallitus päätti pitää kaukolämmön ja yhdistetyn energiantuotannon sekä sähköverkon liiketoimintoja strategisina omistuksina, joista ei ole syytä luopua. Vuodelle 2006 Kotkan Energia Oy:n osinkotuloutus on 1 milj. euroa ja Kymenlaakson Sähkö Oy:n osinkotuloutus 27 % n. 6 milj. eurosta eli 1,67 milj. euroa. Vuoden 2006 aikana päivitetään energia-alan omistajastrategia koko taloussuunnittelukaudelle vuoteen Kotkan Satama Oy:n tehtävänä on luoda ja kehittää edellytyksiä merikuljetusta palvelevalle satamatoiminnalle ja merikuljetuksiin tukeutuvalle yritystoiminnalle sekä edistää tätä kautta kaupungin työllisyyttä ja kehittämistä. Kaupungille maksettavan resurssiluovutuskorvauksen määrä on vuonna 2006 sataman asiakkailta perittävine vuokrineen n. 6 M. Vuoden 2006 aikana satamatoimintojen omistajastrategiset linjaukset päivitetään kaupunginhallituksessa taloussuunnitelmakaudeksi

15 11 Tuottoa tavoittelemattomat yhtiöt: Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy:n tehtävänä on kouluttaa työelämässä menestyviä asiantuntijoita, joilla on hyvä ammattitaito ja valmiudet elinikäiseen oppimiseen. Lisäksi ammattikorkeakoulu järjestää ammatillista erikoistumis-, lisä- ja täydennyskoulutusta sekä avointa ammattikorkeakouluopetusta. Ammattikorkeakoulu harjoittaa kaikilla toimialoilla soveltavaa ja innovatiivista tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Vahvoina osaamisen alueina profiloituvat energia- ja ympäristötekniikka, logistiikka, tietoteollisuus, merenkulku ja sen ympäristövaikutukset sekä puuala ja kansainvälisen kaupan Venäjä-osaaminen. Aktiivisella tutkimus- ja kehittämistoiminnalla tuetaan myös alueen terveys- ja hyvinvointipalveluiden kehittymistä, yrittäjyyttä, taloudellista ja teknistä osaamista sekä tuotetaan uusia sosiaalisia ja teknisiä innovaatioita. Ammattikorkeakoulu osallistuu aktiivisesti maakunnan kehittämisstrategian toteuttamiseen ja osaamiskeskusten toimintaan. Kotkan kaupunki tukee tutkimusjohtajien palkkaamista. Tutkimusjohtajat rekrytoidaan pääasiassa viideksi vuodeksi. Aloina ovat mm. energia-, ympäristö- ja prosessitekniikka sekä paperija massateollisuuden modernisointitoiminnan kone- ja tuotantotekniikka, logistiikka (ml. satamatoiminnot), puutuoteala ja verkkoliikenne- sekä ohjelmistotekniikka. Kotkan - Haminan seudun Portti Oy:n tehtävänä on elinkeinoelämän edistäminen ja työpaikkojen turvaaminen sekä uusien työpaikkojen luominen eteläisen Kymenlaakson alueella kehitysyhtiönä toimien. Kaupunki osallistuu asukaslukunsa mukaisessa suhteessa elinkeinoprojekteihin Etelä-Kymenlaakson kuntien kanssa. Mahdollisista suurista investointihankkeista päätetään aina erikseen. Kaupunki toteuttaa omalta osaltaan vuonna 2005 päivitettyä Kotkan - Haminan seudun elinkeinostrategiaa yhteistyössä ko. yhtiön kanssa. Kotkan - Haminan seutu on hyväksytty vuosiksi ajoittuvaan aluekeskusohjelmaan, jonka tavoitteena on uusien työpaikkojen kaksinkertaistaminen. Portin yrityspalveluyhtiöllä on keskeinen vastuu ohjelman elinkeinohankkeissa. Tavoitteena on kokonaisuudessaan vahvistaa seudun liikenteellistä ja kansainvälistä kilpailukykyä sekä korkeatasoista osaamista, monipuolistaa elinkeinorakennetta, huolehtia laadukkaasta elinympäristöstä ja korkeatasoisista sekä tehokkaasti tuotetuista palveluista. Portti-yhtiön omistajastrategiset linjaukset päivitetään taloussuunnitelmakaudeksi. Kotkan Vuokratalot Oy:n tehtävänä on riittävän omakustannusperiaatteella toimivan vuokraasuntokannan tuottaminen ja ylläpitäminen Kotkan kaupungin asuntopoliittisia tavoitteita noudattaen. Yhtiön suunnitelmakauden tavoitteet ovat käyttöasteen säilyttäminen nykyisellä tasolla (98 %), kuntoarvioiden teko koko kiinteistökantaan ja kiinteistökohtaisten huoltokirjojen teon aloittaminen, asuinympäristön viihtyisyyden nostaminen kiinteistöjä ja piha-alueita kunnostamalla, hissirakentamisen aloittaminen olemassa olevaan kiinteistökantaan. Kymenlaakson Vesi Oy:n tehtävänä on hankkia hyvälaatuista talousvettä osakkailleen omakustannusperiaatteella. Yhtiön osakkaita ovat Kotka 70 %:n, Anjalankoski 12 %:n ja Hamina 18 %:n osuudella. Kymijoen Ravintopalvelut Oy:n tehtävänä on tarjota ruokapalveluja kaupungin toimialoille ja sairaanhoitopiirille. Kotkan Kaupunginteatteri Oy:n tehtävänä on tuottaa teatterielämyksiä sekä tukea Kotkan asemaa vireänä ja kiinnostavana kansainvälisenä kulttuurikaupunkina. Päänäyttämö on aloittanut syyskaudella 2005 normaalin laajuisen toimintansa, kun peruskorjaushanke valmistui.

16 12 Kymenlaakson Orkesteri Oy:n tehtävänä on ylläpitää Kymi Sinfonietta -nimistä maakunnallista orkesteria ja järjestää korkeatasoisia konsertteja sekä toimia koko Kymenlaakson alueen taidelaitosten ja muiden yhteisöjen kanssa yhdessä musiikkikulttuurin ja -kasvatuksen edistämiseksi. Kotkan osuus osakepääomasta on 66,5 % ja Kouvolan 33,5 %. Omistajien toimintaavustus päätetään vuosittain yhteistyössä Kouvolan kaupungin kanssa. Kotka Maretarium Oy:n tehtävänä on akvaariotoiminnan ylläpitäminen ja kalatutkimustoiminnan edistäminen ja kehittäminen sekä näihin liittyvä liiketoiminta. Tutkimuskeskuksen yhteistyökumppaneina ovat mm. Helsingin yliopisto, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Metsähallitus sekä Kaakkois-Suomen ympäristökeskus. Yhteisöavustuksen määrä minimoidaan yhtiön kannattavuutta lisäämällä. 7. Toimielinten menokehykset Kaupunginhallitus ei antanut talousarvion laadintaohjeessa toimielinkohtaista euromääräistä menokehystä. Toiminta edellytettiin sopeutettavaksi koko kaupungin taloudellisiin tavoitteisiin, jotka lähtevät seuraavista strategisista linjauksista vuonna 2006: Vuosikatetavoite on 68 % poistoista eli 10,4 milj. euroa Verotulojen ja valtionosuuksien tulopohja kasvaa 4,2 % Koko kaupungin ulkoisen toimintakatteen kasvu voi olla korkeintaan 3,2 % kaupunginvaltuuston hyväksymästä talousarviosta 2005 (ilman ammatillista koulutusta 188,7 milj. euroa) ja 8,0 % tilinpäätöksestä 2004 Toimielimien yhteenlasketut esitykset toimintakatteesta päätyvät 15,9 milj. euroa eli 8,4 % korkeammalle tasolle kuin kuluvan vuoden alkuperäinen talousarvio, josta ammatillisen koulutuksen käyttötalousvaikutus on eliminoitu. Kaupunginvaltuuston päätöksessä toimintakate on -201,5 milj. euroa, joka on 3,1 milj. euroa lautakuntien esitystä paremmalla tasolla. Vuosikate jää 7,8 milj. euroon, 52 %:iin poistoista. Vuosikate on edelleen riittämättömällä tasolla. Vuosikatteen pitäisi vielä parantua työntekijän henkilöstömenojen vähenemistä vastaavalla määrällä. Talouden tasapainottamiseksi on jo käynnistetty merkittävät toimenpiteet. Kaupungin taloudessa olevat alijäämät kasvavat vuoden 2005 tilinpäätösennusteen ja kaupunginjohtajan talousarvioesityksen 2006 pohjalta n. 13,8 miljoonaan euroon, joka vastaa lähes 2 veroprosentin tuottoa. 8. Kotkan kaupungin talouden tasapainottaminen suunnitelmakaudella Kotkan kaupungin talouden ennuste osoittaa, että vuoden 2005 vuosikate on lähellä nollaa. Poistojen katteeksi ei jää tulorahoitusta ja investoinnit rahoitetaan kuluvana vuonna lisääntyvällä velanotolla. Alijäämä kasvanee 15,2 milj. euroon, jolloin katettavaa kumulatiivista alijäämää syntyy yli 7 milj. euroa tilinpäätökseen 2005, sillä taseessa oleva ylijäämäpuskuri käytetään samassa yhteydessä. Kaupungin talouden liikkumavara on olematon ja vuoden 2005 ennuste murentaa merkittävästi taloussuunnittelun pohjaa. Kuntalaki edellyttää kaupunginvaltuuston päätöstä alijäämän kattamistoimenpiteistä. Päätös tulee tehdä talousarviossa ja -suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä. Alijäämän

17 13 kattaminen talousarviossa ja suunnitelmassa osoitetaan valmisteltavan talousarviovuoden ja/tai sitä seuraavien suunnitteluvuosien tuloslaskelmaosan ylijäämillä. Suunnitteluvuosien yli- /alijäämäerien yhteenlasketun määrän tulee olla vähintään nolla sen jälkeen kun kertynyt alijäämä on katettu. Nettovaikutukseltaan alijäämäinen tulossuunnitelma, joka johtaisi taloudellisen aseman olennaiseen heikkenemiseen suunnittelukaudella, ei täyttäisi mainitun säännöksen vaatimusta. Kun kunnalla on merkittävän suuret katettavat alijäämät, on toimenpiteet, joilla ylijäämäisiin tilikauden tuloksiin suunnittelukaudella päästään, osoitettava erikseen taloussuunnitelmassa, jotta niiden toteutumista voidaan seurata. Näitä toimenpiteitä ovat esimerkiksi menojen karsinta, tulojen korotukset sekä käyttöomaisuuden ja sijoitusten realisointi myyntivoittoa tuottaen. Tasapainottamistoimenpiteet, joista valtuusto päättää esitetään talousarviossa ja suunnitelmassa. Kaupunginhallituksen antama talousarvion laadintaohje sisälsi toimialoille annetun tehtävän esittää talouden tasapainottamistoimenpiteitä käyttötalouden tason korjaamiseksi. Toimialojen tuli etsiä talouden tasapainottamiskeinoja mm. tehtäviä uudelleen arvioimalla, palvelutuotannon verkostoa tarkastelemalla ja tehokkaammalla henkilöstösuunnittelulla. Kaupunki voi myydä toimialojen käyttämätöntä palveluresurssia ulkopuolisille. Kaupungin taloudessa on tulopohjan riittämättömyydestä ja tuloihin verrattuna käyttömenojen nopeammasta kasvusta johtuva rakenteellinen vajaus, suuruudeltaan 8-10 milj. euroa. Koska vero- ja valtionosuusrahoitukseen ei ole odotettavissa normaalia kasvua suurempaa lisäystä, on kaupungin talous tasapainotettava käyttötaloutta eli toimintakatetta muuttamalla. Valtuuston päätökseen sisältyy jäljempänä toimialoittain jaotellut toimenpiteet. Monet esitetyt toimenpiteet alkavat täydellä painollaan vaikuttaa kaupungin talouteen vasta vuosina 2007 ja KESKUSHALLINTO yhteisöavustuksia ei kasvateta käyttövarausmäärärahoja on supistettu t&k määrärahavarausta on vähennetty tai se poistettu kokonaan niistä kohteista, joiden osalta ei ole vielä olemassa kaupungin sitoumusta tai sopimusta aluerahaa ja tutkimusapurahaa on supistettu SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Avoterveydenhuolto, mielenterveystyö Karhulan terveysaseman kilpailuttaminen Päiväsairaalatoiminnan käynnistyminen ollut suunnitelmissa jo pari vuotta. Lääkärien avoimien virkojen vuoksi toimintaa ei ole voitu käynnistää. Talousarviossa ei varata määrärahoja käynnistämiseen (1 lääkäri ja 4 muuta henk.) Erikoissairaanhoito Kotkan ostot sairaanhoitopiiriltä, TA Tot. ennuste Sairaanhoitopiirin kuluvan vuoden arvio Kotkan ostoihin on milj. euroa. Vuodeksi 2006 esitetään 46 milj. euroa, jolloin nousu vuoteen 2004 olisi 9,5 %. Tällöin sairaanhoitopiirin säästötavoite on kustannustason nousu, joka terveydenhuollossa lähentelee 5 %/ vuosi. Näin laskettu säästö Kotkalle on 2 milj. euroa. Sairaanhoitopiiri on käynnistänyt oman ohjelman tuottavuuden parantamiseksi.

18 14 Koti- ja laitoshoito Laajennetaan palvelusetelien käyttöä Kotiavustajat vanhainkoteihin ja hoivayksiköihin Kotiutushoitajamallin edelleen kehittäminen ja kotiutustiimin perustaminen, aiheuttaa lisäkustannuksia 3 henkilön palkan verran Rekryn varahenkilöstöä vähennetään, säästö yhteensä Koti- ja laitoshoidon kokonaisselvitys vuonna 2006 Päivähoito viikonloppuhoidon supistaminen avoimen päiväkodin toiminta kerhotoiminnaksi esiopetus 20 lapsen ryhmiin koulujen yhteyteen erityisryhmien henkilömäärän vähentäminen starttiluokkien kuljetusten lakkauttaminen säästö yhteensä /2006 Päivähoidon ja alkuopetuksen toiminnan selvitys vuonna 2006 Sosiaalihuolto Tukikeskus Villa Jensenin palvelut yhdistetään muuhun toiminnalliseen kokonaisuuteen yhteensä, säästö yhteensä Sijaishuollon kokonaisselvitys vuonna 2006 SIVISTYSTOIMI Opetustoimen vuosiavustukset Helsingin yliopisto, Palmenia Peruskoulu Koulukuljetukset Koulunkäyntiavustajien henkilöstömenot N. 4 avustajan henkilötyövuoden vähennys, koskien myös iltapäivätoiminnan avustajapalveluita kolmannelle sektorille Lukio Tuntikehyksen supistus (-6%) Kotkan Opisto Ulkoisten vuokrien säästö (muutto Karhuun) Hallinnon tehostaminen toimipaikkojen vähenemisen takia KULTTUURITOIMI Kirjasto: Hankinta- ja henkilöstömenot Kulttuuritoimi: Tila- ja henkilöstöjärjestelyjä Museo: Uutta tutkijan toimea ei perusteta alkaen LIIKUNTATOIMI liikuntatoimelle henkilöstömenojen säästöä Karhulan uimahallina kesäsulkuajalta (kesä elokuu), tilapalvelulle energiakustannussäästöä arviolta n yhden toimen lakkauttaminen eläketapahtuman johdosta vuoden 2006 aikana NUORISOTOIMI Kahden keikka projektin päättyminen leiri- ja retkivälinelainauksen siirtäminen omaksi toiminnaksi kalustorahojen vähennys puutyöpajan ulkoinen vuokra siirtyy sisäiseksi

19 15 TEKNINEN TOIMI Liikennetuki - kausilipun hintaa korotetaan 3 eurolla, palvelulinjoja supistetaan koskien vuoroja, joilla pieni käyttöaste, Katujen ja puistojen hoitotason lasku Linja-autojen pysäkkikatoksien kunnostus Sairaankuljetuksen investointiosuus jätehuollon toimintakatetavoite +/- 0, alueiden kunnossapito Tulojen lisäykset yhteensä indeksikorotukset vuokriin - uusien alueiden ja tonttien vuokrat Sisäisten vuokrien kustannusvastaavuus ja taso selvitetään 5/2006 mennessä Kaikkia toimialoja koskevat henkilöstötoimenpiteet vuonna 2006 tavoitteeksi asetetaan, että henkilöstö vaihtaa lomarahoja vapaaksi vapaaehtoisin järjestelyin, jolloin henkilöstökustannukset alenevat euroa, tämä summa on 12 %, kun vertailukohtana käytetään vuonna 2005 maksettuja lomarahoja, vähennys kohdistettiin vakinaisten viranhaltijoiden palkkasummaan ja vakinaisten työsuhteisten palkkasummaan ilman liikelaitoksia sijaisista, määräaikaisista ja erilaisesta projektihenkilöstöstä vähennetään n. 100 henkilön työpanos, joka vastaa n. 3 miljoonaa euroa kokonaishenkilömenoina, kohdentamisperusteena toimielimittäin on käytetty kaupungin henkilöstömäärää vähennettynä työllistettyjen, liikelaitosten henkilökunnan ja ammatillisen koulutuksen kuntayhtymään siirtyvien henkilöiden määrällä. Lautakunnat kohdentavat tämän edelleen toimielimen sisällä eri yksiköille käyttösuunnitelmavaiheessa. Samalla arvioidaan, voidaanko kyseinen vähennys vaihtoehtoisesti toteuttaa muista menolajeista. Määrärahavähennyksen kohdistaminen eri toiminnoille merkitsee mm. sitä, että palveluja on arvioitava uudelleen, aukioloaikoja supistettava ja toiminnan laajuudesta ja laatutasosta on tingittävä. Vaadittavien toimenpiteiden toteuttamiseen annetaan toimialoille valtuudet päätetyn euromäärän ja talousarviomääräysten puitteissa. määräaikaisuuksien seuranta (sisältäen oppisopimussuhteiset, sijaiset ja työllistetyt toimialoilla) henkilöstömenojen ja käytön kehittymisen osalta toteutetaan jatkossa säännöllisesti henkilöstöjohtoryhmässä vakinaisen henkilökunnan työsuhteisiin muutoksia tulee ainoastaan, mikäli ne kytkeytyvät varhennetulle varhaiseläkkeelle jääntiin tai toimintojen uudelleenjärjestelyihin, jolloin tehtävien siirron ja normaalin eläköitymisen kautta korvaavaa henkilöstöä ei palkata käyttötalouden keskitetty palkankorotusvaraus poistetaan, sillä tupo-korotusten mukaiset palkankorotukset ovat toimielinten palkkasummissa kaupungin henkilöstön määrä ja tehtävät selvitetään vuonna 2006 Kiinteistöveron muutokset asuinrakennuksen veroprosentti muutetaan 0,35 %:iin, nykyinen 0,30 % muiden rakennusten veroprosentti muutetaan 0,85 %:iin, nykyinen 0,80 % voimalaitosten veroprosentti muutetaan 2,50 %:iin valtion budjettiesitykseen 2006 sisältyvän kiinteistöveroperusteiden muutosesityksen (HE 145/2005) mukaisesti, nykyinen veroprosentti on 1,40 % veroprosenttien muutosten yhteenlaskettu vaikutus on n euroa Rahoituserät Kymenlaakson Sähkö Oy:n ja Kotkan Energia Oy:n osinkotuottovaatimukset eriytetään valmistelussa olevan selvityksen mukaisesti KEO:n tuottovaatimusta nostetaan 1 milj. euroon.

20 16 HENKILÖSTÖÖN LIITTYVÄT TOIMENPITEET Edellä esitettyjen tasapainotustoimenpiteiden lisäksi noudatetaan kaikilla toimialoilla henkilöstön suhteen seuraavia periaatteita: 1. Henkilöstöjohtoryhmä käsittelee vakituisen henkilökunnan täytön kuukausittain Johtoryhmä ottaa kantaa kaikkiin vakituisen henkilökunnan täyttöihin. Toimialajohtaja valmistelee esityksen henkilöstöpäällikön kanssa. Johtoryhmä ottaa kantaa vaihtoehtoisiin toimintatapoihin ja taloudellisiin vaikutuksiin sekä tarkastelee asiaa koko kaupungin kannalta ottaen huomioon mm. tehtäväkierron ja toimintojen mahdolliset uudelleenjärjestelyt. 2. Muutosvalmennusta tehostetaan Toimialat tehostavat toimintaansa, jolla tuetaan ja varmistetaan henkilöiden sijoittumista organisaatiossa toisiin tehtäviin, jos aikaisemman tehtävän hoito ei esim. terveydellisistä syistä ole enää mahdollista. Pääsääntöisesti toimet hoidetaan toimialan sisäisesti, mutta aktiivisesti on haettava mahdollisuuksia valmentaa työntekijöitä myös koko kaupungin organisaation puitteissa uusiin tehtäviin ja kannustaa tehtäväkiertoon. 3. Sairausloma-ajan kustannukset vähenevät Tavoitteena on vaikuttaa työkykyyn ja työhyvinvointiin siten, että sairausajan kustannuksien nousu koko kaupungin tasolla saadaan pysähtymään ja vähenemään oleellisesti. Tavoitteena on päästä poissaoloissa valtakunnan keskitasolle. Yhteistyötä Kymijoen Työterveyden kanssa tiivistetään. 4. Yhtiöitettyjen palveluntuottajien kanssa käytävät neuvottelut Kaupungin henkilöstölle selvitetään, miksi palvelut on yhtiöitetty, mikä hinnoittelu- ja henkilöstöpolitiikka yhtiössä on mahdollista ja mikä yhtiöiden toiminnan tavoite suhteessa kaupungin perusorganisaatioon pitkällä tähtäimellä on. Oman toiminnan kustannuksella ei ole tarkoituksenmukaista antaa ulkopuolisen toimijan jatkaa toimintaansa tiedostamatta kaupungin taloudellista tilannetta, etenkin jos toimija tuottaa palveluja pääsääntöisesti kaupungille. 5. Palkkaus- ja palkitsemisperusteet Harkinnanvaraisten palkkauspäätösten teossa huomioidaan taloudellinen tilanne ja tasapuolisuus kaupungin eri toimialojen ja sopimusalojen kesken. Tehdään linjaukset kannustuslisien myöntämisen perusteiksi. Kannustuslisät eivät tällä hetkellä palvele alkuperäistä ajatustaan selkeästi paremman ja vaikuttavamman työsuorituksen palkitsemiseksi, vaan niitä myönnetään liian laajalle kohderyhmälle ilman selkeitä perusteluja. Kannustuslisien käytön esitykset käsitellään jatkossa henkilöstöjohtoryhmässä. Samalla päätetään, onko lisiä (kriteerinä esim. toteutettu työn uudelleen organisointi ja jakaminen) tai aikaan saatuja määrärahojen säästöjä mahdollista kohdentaa yksikön toiminnan kehittämiseen, tehokkaampien työvälineiden hankintaan, koulutukseen tms.

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: VM 5.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2014 2015*

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma

TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2003/index.shtml TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma 2003-2005 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 2.12.2002 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1 Jyväskylän

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma

Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2004/ Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma 2004-2006 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 1.12.2003 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa.

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa. Talouspalvelut 8.8.2016 Palvelukeskuksille VUODEN 2017 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2018-2019 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi laadittavalla

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 30.9.2016 Talous- ja hallinto-osasto 26.10.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.9.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma ja kuntatalous

Julkisen talouden suunnitelma ja kuntatalous Liite 1 Hallintovaliokunta 19.5.2017 Julkisen talouden suunnitelma 2018-2021 ja kuntatalous Apulaisjohtaja Reijo Vuorento Suomen Kuntaliitto Kuntien ja kuntayhtymien talous nyt ja tulevaisuudessa Tulos-

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 Liite Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

6. TULOSLASKELMAOSA * Määrärahat euroina

6. TULOSLASKELMAOSA * Määrärahat euroina Kajaanin kaupunki 74 2.12.24 6. TULOSLASKELMAOSA 22-28 * Määrärahat 1 euroina Suunnitelma TP-23 TA-24 HK-25 TA-25 26 27 28 VARSINAINEN TOIMINTA Toimintatulot 55 752 54 675 39 786 4 49 39 44 39 475 39 485

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016 12.6.2017 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2016 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,1 % (-4) -0,3 % (-4) -0,3 % (-15)

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 22.9.2015 YHTEENVETO KOLMANNESVUOSIKATSAUKSESTA - Elokuu 2015 - Käyttötalouden toteutumisennuste Käyttötalouden ylitysuhka

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden

Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 130 25.3.2013 Asianro 313/02.02.01/2013 93 Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Päätöshistoria

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Tilausten toteutuminen

Tilausten toteutuminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 233 22.8.2016 73 Tilausten toteutuminen 30.6.2016 Asianro 348/02.02.02/2016 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 22.8.2016 233 Talousjohtaja Anna-Kristiina

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (59,3 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2016 Muut (17 %) SOTE (57 %) Henkilöstömenot (26 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset

Väkiluku ja sen muutokset KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset Väkiluvun kehitys - Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain v. - 54800 54750 54700 54650 54600 54586 54646 54627 54627 54635 54664 54652 54633 54572

Lisätiedot

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kymenlaakson kunnat Luonnos 5.4.2016 Heikki Miettinen 2014tp_2014ktal_2015 väestöenn_v52 Lähtökohdat Lähtökohdat Tavoitteena arvioida kuntien jäljelle

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus

LAPIN LIITTO Hallitus LAPIN LIITTO Hallitus 29.8.2016 Liite Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2018-2019 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA

KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V. 2008 JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA KUNTA-ALAN TALOUS- JA RAHOITUSFOORUMI 11.2.2009 TIEDOTUSTILAISUUS TOIMITUSJOHTAJA RISTO PARJANNE SUOMEN KUNTALIITTO Tietoja kuntien taloudesta

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus Kuntatalouden sopeutusohjelma 2014-2017 Tiedotustilaisuus 8.2.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Suomen Kuntaliitto Kansantalouden kehitys eri vaihtoehdoissa (Muuttujien keskimääräinen vuotuinen

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 82 29.3.2016 Asianro 404/02.02.01/2016 46 Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Lisätiedot

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA TALOUSLUKUJEN VERTAILUA Keuruu vs. selvitysalue Tero Mäkelä LUVUT ON LASKETTU SEURAAVASTI: Tuloslaskelmista on poistettu kertaluonteiset erät, koska ne eivät ole pysyviä Verotulot on laskettu Keuruun veroprosenteilla,

Lisätiedot

TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012

TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012 TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012 Rahatoimisto 21.12.2012 Katsaus on laadittu 30.11.2012 tilanteesta. Katsaukseen sisältyvä ennuste poikkeaa elokuun osavuosikatsauksessa esitetystä ennusteesta toimintatulojen

Lisätiedot

TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014

TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014 TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014 Rahatoimisto 28.8.2014 Katsaus on laadittu 31.7.2014 tilanteesta. Kaupungin toimintatulot- ja menot ovat edelleen toteutuneet jokseenkin suunnitellusti. Käyttötalouden toimintakatteen

Lisätiedot

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet Kaupunginhallitus 161 08.06.2015 Ympäristölautakunta 74 16.09.2015 Ympäristölautakunta 82 21.10.2015 Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset

Lisätiedot

Askola Copyright Perlacon Oy 1

Askola Copyright Perlacon Oy 1 Askola Askolan tase on loppuraportissa esitellyillä mittareilla arvioituna joukon heikoin. Nettolainakanta on suurin ja taseeseen on kertynyt alijäämää. Myös käyttöomaisuuden määrä on pienin. Toisaalta

Lisätiedot

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille.

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille. Kaupunginhallitus 71 06.02.2017 Kaupunginvaltuusto 10 06.03.2017 Kaupungin talouden toteutuminen 2016, kaupunki ja liikelaitokset 2072/02.02.02/2016 KHALL 06.02.2017 71 Talous vuonna 2016 Uudenkaupungin

Lisätiedot

Talousarvion 2017 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille

Talousarvion 2017 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille Kaupunginhallitus 249 20.06.2016 Kaupunginhallitus 342 19.09.2016 Talousarvion 2017 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille 2017-2020 310/04.041/2016 KH 20.06.2016 249 Valtuuston talousarvioseminaari

Lisätiedot

OULAISTEN KAUPUNKI. Kaupunginvaltuuston hyväksymä

OULAISTEN KAUPUNKI. Kaupunginvaltuuston hyväksymä OULAISTEN KAUPUNKI Kaupunginvaltuuston 14.12.2016 58 hyväksymä SISÄLLYS Yleisperustelut Taulukot - tuloslaskelma - tuloslaskelma tilitasolla - rahoituslaskelma - käyttötalous vastuualueittain (määrärahataso)

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Valtuusto Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma

Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Valtuusto Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Kaupunginhallitus 319 11.10.2016 Kaupunginhallitus 377 29.11.2016 Valtuusto 60 15.12.2016 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2018-2019 1026/02.05/2016 KH 11.10.2016 319 Kaupunginhallitus on kokouksessaan

Lisätiedot

Talous ja omistajaohjaus

Talous ja omistajaohjaus Talous ja omistajaohjaus Kaupunginvaltuuston perehdytyskoulutus 30.5.2017 Jukka Weisell Talouden kolme tasoa Oulun kaupunki: Liikelaitokset Rahastot Oulu-konserni: Tytäryhteisöt om. >50 % Osakkuusyhtiöt

Lisätiedot

KOTKAN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2005-2009

KOTKAN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2005-2009 KOTKAN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2005-2009 TALOUSARVIO 2005 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1(3) Tulosalueet on rasteroitu YLEISPERUSTELUT...................................................... 1 1. Kaupunkistrategia

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNKI TALOUSRAPORTTI 8/2016

KARKKILAN KAUPUNKI TALOUSRAPORTTI 8/2016 KARKKILAN KAUPUNKI TALOUSRAPORTTI 8/2016 1 KÄYTTÖTALOUS 1.1 Raportointi talousarvion toteutumasta Talousarvion toteutumista seurataan kuukausittaisella raportoinnilla, joka toteutetaan kaupunginhallitus

Lisätiedot

Tilausten toteutuminen

Tilausten toteutuminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 146 30.5.2016 48 Tilausten toteutuminen 31.3.2016 Asianro 348/02.02.02/2016 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 30.5.2016 146 Talousjohtaja Anna-Kristiina

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät 8.11.2016 Varatoimitusjohtaja Timo Reina Kuntatalouden tila ja hallituksen kuntatalouden toimia ohjaava tavoite Vaimeasta talouskasvusta huolimatta kuntatalouden

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 215,7 % 2, % 4,5 % 1, % 6,1 % 7,8 % 19,7 % 1,6 % 11, % 36,6 % Toimintakulut 36,75 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,13 mrd. Henkilösivukulut 4,88 mrd. Palvelujen

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje. Kaupunginhallitus

Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje. Kaupunginhallitus Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje Kaupunginhallitus 25.5.2009 Talousarvion suunnitteluohje SISÄLTÖ: Vuoden 2010 talousarvion vuosikatetavoite Arviot veroista ja valtionosuuksista Ohje käyttötalouden

Lisätiedot

Poikkeama. Kunnallisvero ,5. Yhteisövero ,9

Poikkeama. Kunnallisvero ,5. Yhteisövero ,9 1000 TA Ennuste 07/ Erotus 2015/ Muut. % Kunnallisvero 42.950 43.015 65 20.345 20.450 106 0,5 Yhteisövero 2.000 2.079 79 1.332 1.254-78 -5,9 Kiinteistövero 2.750 2.801 51 36 77 41 114,0 Yhteensä 47.700

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu Iitin kunta Talouskatsaus Tammi-huhtikuu 715/.1./16 31.5.16 Kunnanhallitus 6.6.16 Väestön kehitys ja väestömuutokset 16 Luonnollinen väestön lisäys Syntyn Kuolleet eet vuosi15 63 15 tammi16 helmi16 6 Kuntien

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2014 Tilanteessa 30.9.2014 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.872.480 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.891.982 euroa ylijäämäinen. Marraskuun

Lisätiedot

Pääekonomistin katsaus

Pääekonomistin katsaus Pääekonomistin katsaus Kuntamarkkinat 14.-15.9.2016 Minna Punakallio Pääekonomisti Suomen Kuntaliitto Yleiset talousnäkymät ovat pysyneet vaimeina jo pitkään Kansainväliseen talouteen liittyviä epävarmuuksia:»

Lisätiedot