SISÄLLYS. N:o 30. Valtioneuvoston asetus. varainsiirtoverolain 14 :n muuttamisesta annetun lain voimaantulosta

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2009 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2009 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 30 Valtioneuvoston asetus varainsiirtoverolain 14 :n muuttamisesta annetun lain voimaantulosta Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen sekä yliopistotasoisen terveystieteellisen tutkimustoiminnan korvauksen perusteista vuonna Ympäristöministeriön asetus biosidivalmisteen hyväksymisen tai rekisteröinnin hakemisesta, markkinoilta poistamisesta ja erityisehdoista annetun ympäristöministeriön asetuksen liitteen 1 muuttamisesta Sisäasiainministeriön asetus sisäasiainministeriön työjärjestyksen muuttamisesta N:o 30 Valtioneuvoston asetus varainsiirtoverolain 14 :n muuttamisesta annetun lain voimaantulosta Annettu Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 2009 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, säädetään varainsiirtoverolain 14 :n muuttamisesta 28 päivänä joulukuuta 2007 annetun lain (1482/2007) voimaantulosäännöksen nojalla: 1 Varainsiirtoverolain 14 :n muuttamisesta 28 päivänä joulukuuta 2007 annettu laki (1482/2007) tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 2009 Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Lainsäädäntöneuvos Susanna Paakkola

2 94 N:o 31 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen sekä yliopistotasoisen terveystieteellisen tutkimustoiminnan korvauksen perusteista vuonna 2009 Annettu Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 2009 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 1 päivänä joulukuuta 1989 annetun erikoissairaanhoitolain (1062/1989) 47 :n 2 momentin ja 47 b :n 1 momentin nojalla, sellaisina kuin ne ovat, 47 :n 2 momentti laissa 1115/1999 ja 47 b :n 1 momentti laissa 1227/2004: 1 Yliopistollisessa sairaalassa annettava koulutus Yliopistollista sairaalaa ylläpitävälle kuntayhtymälle lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin suoritettavan lääketieteen lisensiaatin ja hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon ja uusien opiskelijoiden määrän yhteenlasketusta keskiarvosta lasketun yksikön korvauksen suuruus on euroa. Kutakin erikoislääkärin ja erikoishammaslääkärin tutkintoa kohden suoritettavan korvauksen suuruus on euroa. Erikoislääkärin tutkinnosta annetulla asetuksella (678/1998) kumotun erikoislääkärin tutkinnosta annetun asetuksen (691/1985), jäljempänä kumottu asetus, 3 a :n 2 momentin mukaista erikoislääkärin tutkintoa kohden suoritettavan korvauksen suuruus on kuitenkin euroa. Edellä 2 momentissa tarkoitettua korvausta ei suoriteta liikuntalääketieteen, terveydenhuollon, työterveyshuollon eikä yleislääketieteen erikoislääkärin tutkinnoista, terveydenhuollon erikoishammaslääkärin tutkinnosta eikä kumotun asetuksen 3 a :n 3 momentissa ja erikoishammaslääkärin tutkinnosta annetun asetuksen (629/1984) 6 a :ssä tarkoitettuun hallinnon pätevyyteen vaadittavasta koulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin. Jos yliopistollisessa sairaalassa annetaan liikuntalääketieteen, terveydenhuollon, työterveyshuollon tai yleislääketieteen erikoislääkärin taikka terveydenhuollon erikoishammaslääkärin tutkintoon johtavan koulutusohjelman mukaista koulutusta, sitä ylläpitävälle kuntayhtymälle suoritetaan korvauksena euroa yliopiston hyväksymän koulutusohjelman mukaista koulutuskuukautta ja kutakin koulutuksessa ollutta lääkäriä ja hammaslääkäriä kohden. Jos yliopisto käyttää hammaslääkärin erikoistumiskoulutukseen sellaisen kuntayhtymän ylläpitämää yliopistollista sairaalaa, jonka alueella sijaitsevassa yliopistossa ei voi suorittaa erikoishammaslääkärin tutkinnosta annetussa asetuksessa tarkoitettua erikoishammaslääkärin tutkintoa, koulutusta antavaa yliopistollista sairaalaa ylläpitävälle kuntayhtymälle suoritetaan korvauksena euroa yliopiston hyväksymän koulutusohjelman mukaista koulutuskuukautta ja kutakin koulutuksessa ollutta hammaslääkäriä kohden. 2 Muualla kuin yliopistollisessa sairaalassa annettava peruskoulutus Jos lääkärin tai hammaslääkärin peruskoulutusta annetaan muussa terveydenhuollon toimintayksikössä kuin yliopistollisessa sairaalassa, yliopistollista sairaalaa ylläpitävä

3 N:o kuntayhtymä suorittaa korvausta koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista siten kuin palvelujen tuottaja, yliopistollista sairaalaa ylläpitävä kuntayhtymä ja yliopisto siitä keskenään sopivat. 3 Muualla kuin yliopistollisessa keskussairaalassa annettava erikoistumiskoulutus Jos yliopisto käyttää lääkärin tai hammaslääkärin erikoistumiskoulutukseen yliopistollisen sairaalan sijasta muuta kuntayhtymän ylläpitämää terveydenhuollon toimintayksikköä, kunnan ylläpitämää terveydenhuollon toimintayksikköä, valtion mielisairaalaa taikka lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen sekä yliopistotasoisen terveystieteellisen tutkimustoiminnan kustannuksiin suoritettavaan korvaukseen oikeutetuista palvelujen tuottajista annetun valtioneuvoston asetuksen (1103/2005) 2 :ssä tarkoitettua terveydenhuollon toimintayksikköä, palvelujen tuottajalle koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista suoritettavan korvauksen suuruus on euroa yliopiston hyväksymän koulutusohjelman mukaista koulutuskuukautta ja kutakin koulutuksessa ollutta lääkäriä ja hammaslääkäriä kohden. Korvausta ei kuitenkaan suoriteta kumotun asetuksen 3 a :n 3 momentissa ja erikoishammaslääkärin tutkinnosta annetun asetuksen 6 a :ssä tarkoitettuun hallinnon pätevyyteen vaadittavasta koulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin. 4 Lääkärin perusterveydenhuollon lisäkoulutus ja hammaslääkärin käytännön palvelu sekä ulkomailla perustutkinnon suorittaneilta eräissä tapauksissa edellytetty palvelu Sairaanhoitopiiriä tai terveyskeskusta ylläpitävälle kunnalle tai kuntayhtymälle lääkärin perusterveydenhuollon lisäkoulutuksesta ja laillistetun hammaslääkärin käytännön palvelusta sekä näihin rinnastettavasta koulutuksesta tai palvelusta samoin kuin terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen (564/1994) 14 :ssä tarkoitetusta palvelusta aiheutuvista kustannuksista suoritettavan korvauksen suuruus on euroa kuukaudessa kutakin koulutuksessa ollutta tai palvelua suorittanutta lääkäriä ja hammaslääkäriä kohden. Korvauksen suorittamisen edellytyksenä on vähintään kuukauden yhtämittainen koulutus tai palvelu kutakin koulutuksessa ollutta tai palvelua suorittanutta lääkäriä ja hammaslääkäriä kohden. 5 Vuosina julkaistujen tutkimusten pisteytys Kunnan tai kuntayhtymän ylläpitämässä terveydenhuollon toimintayksikössä, valtion mielisairaalassa ja lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen sekä yliopistotasoisen terveystieteellisen tutkimustoiminnan kustannuksiin suoritettavaan korvaukseen oikeutetuista palvelujen tuottajista annetun asetuksen 1 :ssä tarkoitetussa terveydenhuollon toimintayksikössä tehdystä yliopistotasoisesta terveystieteellisestä tutkimustoiminnasta aiheutuvista kustannuksista suoritettava korvaus lasketaan seuraavasti määräytyvien julkaisupisteiden perusteella: monografiaväitöskirja... 6 erillisjulkaisuista koostuva väitöskirja... 1 artikkeli jossakin seuraavassa suomalaisessa terveystieteellisessä julkaisussa, jossa käytetään ulkopuolista arviointimenettelyä: Duodecim Finska Läkaresällskapets handlingar Hoitotiede Kunnallislääkärilehti Suomen Hammaslääkärilehti Suomen Lääkärilehti Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti..0,5 ulkomaisessa julkaisuissa julkaistuille artikkeleille annetaan pisteitä niiden impacttekijän mukaisesti seuraavasti: impact-tekijä alle alle tai yli 3 Korvauksen saaminen edellyttää, että terveydenhuollon toimintayksikön vuosilta laskettujen julkaisupisteiden yhteismäärä on vähintään kolme.

4 96 N:o 31 6 Julkaisupisteen arvo Edellä 5 :ssä tarkoitetun julkaisupisteen arvo on 4 718,15 euroa. 7 Tutkintojen ja julkaisupisteiden määrät Tutkintojen ja julkaisupisteiden sekä 1 :n 1 momentissa tarkoitettujen tutkintojen ja uusien opiskelijoiden yhteenlasketut määrät lasketaan keskiarvona niiltä kolmelta viimeiseltä kalenterivuodelta, joilta tiedot ovat saatavissa. 8 Vuonna 2008 julkaistujen tutkimusten pisteytys ja pisteiden ottaminen huomioon korvausta laskettaessa Edellä 5 :n 1 momentissa tarkoitetuissa terveydenhuollon toimintayksiköissä tehdystä yliopistotasoisesta terveystieteellisestä tutkimustoiminnasta aiheutuvista kustannuksista suoritettava korvaus lasketaan vuonna 2008 julkaistujen tutkimusten osalta seuraavasti määräytyvien julkaisupisteiden perusteella: monografiaväitöskirja... 6 erillisjulkaisuista koostuva väitöskirja... 1 artikkeli jossakin seuraavassa julkaisussa, jossa käytetään ulkopuolista arviointimenettelyä: Duodecim Finska Läkaresällskapetshandlingar Hoitotiede Kunnallislääkärilehti Suomen Hammaslääkärilehti Suomen Lääkärilehti Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti Tutkiva Hoitotyö...0,5 ulkomaisessa julkaisuissa julkaistuille artikkeleille annetaan pisteitä niiden impacttekijän mukaisesti seuraavasti: impact-tekijä alle alle tai yli 3 Korvauksen saaminen edellyttää, että terveydenhuollon toimintayksikön vuosilta laskettujen julkaisupisteiden yhteismäärä on vähintään kolme. 9 Tutkimustoiminnan kustannuksiin saadun korvauksen osoittaminen terveyspalvelujärjestelmään kohdistuvaan tutkimukseen Yliopistollista sairaalaa ylläpitävän kuntayhtymän tulee osoittaa vähintään yksi kymmenesosa 5 :n nojalla saamastaan korvauksesta tutkimus- ja hoitomenetelmien vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta sekä terveyspalvelujärjestelmän, erityisesti terveyskeskusten, toimintaa koskevaan tutkimukseen. Lääkelain (395/1987) 21 :ssä tarkoitetun lääkevalmisteen myyntiluvan hakemiseen liittyviä kliinisiä lääketutkimuksia ei lueta tutkimus- ja hoitomenetelmien vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta koskeviksi tutkimuksiksi. 10 Korvauksen hakeminen ja hakemuksen ratkaiseminen Kunnan, kuntayhtymän, valtion mielisairaalan ja muun palvelujen tuottajan on haettava erikoissairaanhoitolain (1062/1989) 47 a :n 2 ja 3 momentin tarkoittamaa korvausta puolivuosittain siten, että ensimmäisen vuosipuoliskon osalta korvausta on haettava saman vuoden 30 päivä syyskuuta mennessä ja toisen vuosipuoliskon osalta seuraavan vuoden 31 päivä maaliskuuta mennessä. Lääninhallituksen tulee ratkaista 1 momentin mukaisessa määräajassa jätetty korvaushakemus sen kalenterivuoden aikana, jolloin hakemus on lääninhallitukseen saapunut. Jos hakemus ei ole riittävä ratkaisun perustaksi, on sitä koskeva täydennyskehotus lähettävä hakijalle viipymättä. 11 Tietojenantovelvollisuus Yliopistollista sairaalaa ylläpitävän kuntayhtymän tulee vuoden 2010 kesäkuun loppuun mennessä antaa sosiaali- ja terveysministeriölle selvitys siitä, miten se on käyttänyt

5 N:o , 2 ja 5 :n nojalla saamansa korvauksen. Muiden 5 :ssä tarkoitettuja terveydenhuollon toimintayksiköitä ylläpitävien palveluntuottajien tulee samaan ajankohtaan mennessä antaa selvitys 5 :n nojalla saamansa korvauksen käytöstä. Edellä 1 momentissa tarkoitetussa, 5 :n nojalla saadun korvauksen käyttöä koskevassa selvityksessä tulee eritellä saadun kokonaiskorvauksen osoittaminen perustutkimukseen, kliiniseen sekä terveyspalvelujärjestelmän toimintaa ja vaikuttavuutta koskevaan tutkimukseen ja muuhun tutkimukseen. Selvityksessä tulee lisäksi eritellä korvauksen saajan tässä asetuksessa tarkoitettuun tutkimustoimintaan osoittaman rahoituksen jakautuminen 5 :n nojalla saatuun rahoitukseen, terveydenhuollon toimintayksikön ylläpitäjän muutoin antamaan rahoitukseen ja muuhun rahoitukseen. Lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen sekä yliopistotasoisen terveystieteellisen tutkimustoiminnan kustannuksiin suoritettavaan korvaukseen oikeutetuista palvelujentuottajista annetussa asetuksessa tarkoitettujen terveydenhuollon toimintayksiköiden ylläpitäjien tulee lisäksi antaa sosiaali- ja terveysministeriölle sen pyytämät tiedot toiminnastaan ja sen rahoituksesta. 12 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta Asetusta sovelletaan vuodelta 2009 maksettaviin korvauksiin. Asetuksen 8 :ää sovelletaan kuitenkin laskettaessa vuodelta 2010 suoritettavaa korvausta. Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 2009 Peruspalveluministeri Paula Risikko Hallitussihteeri Anne Koskela

6 98 N:o 32 Ympäristöministeriön asetus biosidivalmisteen hyväksymisen tai rekisteröinnin hakemisesta, markkinoilta poistamisesta ja erityisehdoista annetun ympäristöministeriön asetuksen liitteen 1 muuttamisesta Annettu Helsingissä 23 päivänä tammikuuta 2009 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti lisätään biosidivalmisteen hyväksymisen tai rekisteröinnin hakemisesta, markkinoilta poistamisesta ja erityisehdoista 3 päivänä tammikuuta 2008 annetun ympäristöministeriön asetuksen (20/2008) liitteeseen 1 uusi 3, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 11, 13 ja kohta 14 seuraavasti: Tämä asetus tulee voimaan 31 päivänä tammikuuta Helsingissä 23 päivänä tammikuuta 2009 Ympäristöministeri Paula Lehtomäki Neuvotteleva virkamies Pirkko Kivelä Komission direktiivi 2008/15/EY; EYVL N:o L 42, , s. 45 Komission direktiivi 2008/16/EY; EYVL N:o L 42, , s. 48 Komission direktiivi 2008/86/EY; EYVL N:o L 239, , s. 9 Komission direktiivi 2008/75/EY; EYVL N:o L 197, , s. 54 Komission direktiivi 2008/78/EY; EYVL N:o L 198, , s. 44 Komission direktiivi 2008/81/EY; EYVL N:o L 201, , s. 46 Komission direktiivi 2008/80/EY; EYVL N:o L 200, , s. 15 Komission direktiivi 2008/79/EY; EYVL N:o L 200, , s. 12 Komission direktiivi 2008/85/EY; EYVL N:o L 239, , s. 6 Komission direktiivi 2008/77/EY; EYVL N:o L 198, , s. 41

7 N:o Liite 1 BIOSIDIVALMISTEISSA SALLITUT TEHOAINEET JA NIIDEN KÄYTÖN EHDOT Biosidivalmisteryhmät ovat: 1. Ihmisen hygienian hoitoon tarkoitetut biosidivalmisteet, 2. Yksityisten ja julkisten terveydenhuollon tilojen desinfiointiaineet sekä muut biosidivalmisteet, 3. Eläinten hygienian hoitoon käytettävät biosidivalmisteet, 4. Desinfiointiaineet tiloihin, joissa on elintarvikkeita tai rehuja, 5. Juomaveden desinfiointiaineet, 6. Suljetuissa astioissa käytettävät säilytysaineet, 7. Pintasäilytysaineet, 8. Puunsuoja-aineet, 9. Kuitujen, nahan, kumin ja polymeeristen materiaalien säilytysaineet, 10. Rakennustuotteiden säilytysaineet, 11. Nestejäähdytyksessä ja prosessijärjestelmissä käytettävät säilytysaineet, 12. Limanestoaineet, 13. Metallintyöstönesteiden säilytysaineet, 14. Jyrsijämyrkyt, 15. Lintumyrkyt, 16. Nilviäismyrkyt, 17. Kalamyrkyt, 18. Hyönteis- ja punkkimyrkyt sekä muiden niveljalkaisten torjuntaan käytettävät, valmisteet, 19. Karkotteet ja houkutteet, 20. Elintarvike- ja rehuvarastojen säilytysaineet, 21. Kiinnittymisenestovalmisteet (antifouling-valmisteet), 22. Ruumiiden säilytykseen ja eläinten täyttämiseen käytettävät nesteet; sekä 23. Muiden selkärankaisten torjuntaan käytettävät valmisteet. A B C D E F G H Biosididirektiivin mukainen nro Tehoaineen yleisnimi, IUPAC-nimi ja tunniste-numerot 3 Klotianidiini (E)-1-(2-Kloori- Biosididirektiivin liitteeseen I sisällyttämisen päättymispäivä 1,3-tiatsol-5- yylimetyyli)-3- metyyli-2-nitroguanidiini Markkinoille saatettavassa biosidivalmisteessa käytettävän tehoaineen vähimmäispuhtaus 950 g/kg 8 Valmisteryhmä ja päivä, jolloin tehoaine sisällytetään biosididirektiivin liitteeseen I Vastaava EYdirektiivi ja sen voimaantulopäivä 2008/15/EY Määräaika, johon mennessä tehoainetta sisältävän biosidivalmisteen hyväksymisestä on päätettävä Erityisehdot, jotka on otettava huomioon hyväksymispäätöksissä Toimivaltaisen viranomaisen on valmisteen hyväksymishakemuksen käsittelyn yhteydessä arvioitava altistumisriskin varalta sellaiset valmisteen käyttökohteet, altistumistilanteet ja väestöryhmät, joita ei ole tarkasteltu edustavasti yhteisötason riskinarvioinnissa. Hyväksymispäätöksessä on määrättävä tarvittavista riskinvähennysmenetelmistä tai käytön erityisehdoista. Valmiste voidaan hyväksyä vain, jos hakemuksessa voidaan osoittaa, että riskit ovat hyväksyttävällä tasolla. Koska maaperään, pintavesiin ja pohjavesiin on todettu aiheutuvan riskiä, voidaan valmiste hyväksyä ulkokäyttöön tulevan puun käsittelyyn vain jos siitä toimitetut tiedot osoittavat valmisteen täyttävän direktiivin 98/8/EY 5 artiklan ja liitteen VI vaatimukset. Tarvittaessa voidaan

8 100 N:o 32 5 Etofenproksi 3-Fenoksi- bentsyyli-2- (4-etoksifenyyli)- 2-metyylipropyylieetteri g/kg /16/EY edellyttää riskinvähennysmenetelmien käyttämistä. Teollisuuskäyttöön hyväksyttyjen valmisteiden päällysmerkinnöissä ja/tai käyttöturvallisuustiedotteissa on mainittava, että vastakäsitelty puutavara on varastoitava läpäisemättömällä kovalla perustalla, jotta valmistetta ei pääse valumaan suoraan maaperään, ja että mahdolliset valumat on kerättävä uudelleenkäyttöä tai hävittämistä varten. Toimivaltaisen viranomaisen on valmisteen hyväksymishakemuksen käsittelyn yhteydessä arvioitava altistumisriskin varalta sellaiset valmisteen käyttökohteet, altistumistilanteet ja väestöryhmät, joita ei ole tarkasteltu edustavasti yhteisötason riskinarvioinnissa. Hyväksymispäätöksessä on määrättävä tarvittavista riskinvähennysmenetelmistä tai käytön erityisehdoista. Valmiste voidaan hyväksyä vain, jos hakemuksessa voidaan osoittaa, että riskit ovat hyväksyttävällä tasolla. Koska riskiä on todettu aiheutuvan työntekijöille, valmisteiden ympärivuotisen käytön hyväksyminen edellyttää sellaisten ihon kautta imeytymistä koskevien tietojen toimittamista, jotka osoittavat, ettei jatkuvasta altistumisesta aiheudu riskejä, joita ei voida hyväksyä. Teolliseen käyttöön tarkoitettuja valmisteita käyttävillä henkilöillä on oltava asianmukaiset henkilösuojaimet.

9 N:o Tebukonatsoli 1-(4- Kloorifenyyli)- 4,4-dimetyyli- 3-(1,2,4-triatsol- 1-yylimetyyli)- pentan-3-oli Hiilidioksidi Propikonatsoli 1-[[2-(2,4- Dikloorifenyyli)- 4-propyyli-1,3- dioksolan-2- yyli]metyyli]-1h- 950 g/kg ml/l g/kg /86/EY /75/EY /78/EY Koska maa- ja vesiympäristölle on todettu aiheutuvan riskiä, niiden suojelemiseksi on käytettävä asianmukaisia riskinvähennysmenetelmiä. Teollisuuskäyttöön hyväksyttyjen valmisteiden päällysmerkinnöissä tai käyttöturvallisuustiedotteissa on mainittava, että vastakäsitelty puutavara on varastoitava katoksen alla tai läpäisemättömällä kovalla perustalla, jotta valmistetta ei pääse valumaan suoraan maaperään tai vesistöön, ja että mahdolliset valumat on kerättävä uudelleenkäyttöä tai hävittämistä varten. Valmisteet, jotka on tarkoitettu puun käsittelyyn ulkona paikan päällä (in situ) tai jatkuvasti veden kanssa kosketuksiin joutuvan puun käsittelyyn, voidaan hyväksyä vain, jos niistä toimitetaan tietoja, jotka osoittavat valmisteen täyttävän direktiivin 98/8/EY artiklan 5 ja liitteen VI vaatimukset. Tarvittaessa voidaan edellyttää riskinvähennysmenetelmien käyttämistä. Toimivaltaisen viranomaisen on valmisteen hyväksymishakemuksen käsittelyn yhteydessä arvioitava altistumisriskin varalta sellaiset valmisteen käyttökohteet, altistumistilanteet ja väestöryhmät, joita ei ole tarkasteltu edustavasti yhteisötason riskinarvioinnissa. Hyväksymispäätöksessä on määrättävä tarvittavista riskinvähennysmenetelmistä tai käytön erityisehdoista. Valmiste voidaan hyväksyä vain, jos hakemuksessa voidaan osoittaa, että riskit ovat hyväksyttävällä tasolla. Riskinarvioinnissa tehdyt oletukset huomioiden, on teolliseen ja/tai ammattikäyttöön hyväksyttyjä valmisteita käytettäessä varustauduttava asianmukaisin henkilönsuojaimin, jollei valmisteen hyväksymishakemuksessa voida osoittaa, että käyttäjille aiheutuvat riskit voidaan vähentää hyväksyttävälle tasolle muilla tavoilla.

10 102 N:o 32 1,2,4-triatsoli Difenakumi 3-(3-bifenyl-4- yyli-1,2,3,4- tetrahydro-1- naftyyli)-4- hydroksikumariini g/kg /81/EY Koska maa- ja vesiympäristölle on todettu aiheutuvan riskiä, niiden suojelemiseksi on käytettävä asianmukaisia riskinvähennysmenetelmiä. Teollisuuskäyttöön hyväksyttyjen valmisteiden päällysmerkinnöissä tai käyttöturvallisuustiedotteissa on mainittava, että vastakäsitelty puutavara on varastoitava katoksen alla tai läpäisemättömällä kovalla perustalla, jotta valmistetta ei pääse valumaan suoraan maaperään tai vesistöön, ja että mahdolliset valumat on kerättävä uudelleenkäyttöä tai hävittämistä varten. Valmisteet, jotka on tarkoitettu puun käsittelyyn ulkona paikan päällä (in situ) tai sään vaihteluille altistuvan puun käsittelyyn, voidaan hyväksyä vain, jos niistä toimitetut tiedot osoittavat valmisteen täyttävän direktiivin 98/8/EY artiklan 5 ja liitteen VI vaatimukset. Tarvittaessa voidaan edellyttää riskinvähennysmenetelmien käyttämistä. 1) Valmisteiden nimellinen tehoainepitoisuus saa olla enintään 75 mg/kg, ja ainoastaan käyttövalmiit valmisteet voidaan hyväksyä. 2) Valmisteissa on oltava ainetta, joka tekee valmisteen vastenmieliseksi nauttia (aversiivista ainetta) ja tarvittaessa väriainetta. 3) Valmisteita ei saa käyttää sirotejauheena. 4) Ihmisten, muiden kuin kohde-eläinten ja ympäristön ensisijainen ja toissijainen altistuminen tulee minimoida ottamalla huomioon ja toteuttamalla kaikki asianmukaiset ja käytettävissä olevat riskinvähennysmenetelmät, joita ovat muun muassa valmisteiden hyväksyminen ainoastaan ammattikäyttöön, ylärajan asettaminen pakkauskoolle ja velvollisuus käyttää varmistettuja syöttilaatikoita, joihin sivulliset eivät pääse käsiksi.

11 N:o K-HDO Sykloheksyylihydroksidiatseeni- 1-oksidi, kaliumsuola ei sovelleta (kattaa myös K-HDO:n hydraatit) 11 IPBC 3-Jodi-2- propynyylibutyyli-karbamaatti g/kg g/kg /80/EY /79/EY Toimivaltaisen viranomaisen on valmisteen hyväksymishakemuksen käsittelyn yhteydessä arvioitava altistumisriskin varalta sellaiset valmisteen käyttökohteet, altistumistilanteet ja väestöryhmät, joita ei ole tarkasteltu edustavasti yhteisötason riskinarvioinnissa. (1) Koska ympäristölle ja työntekijöille voi aiheutua riskiä, valmisteita saa käyttää vain teollisissa, täysin automatisoiduissa ja suljetuissa järjestelmissä, jollei valmisteen hyväksymishakemuksessa voida osoittaa, että riskit voidaan vähentää hyväksyttävälle tasolle direktiivin 98/8/EY 5 artiklan ja liitteen VI mukaisesti. (2) Riskinarvioinnissa tehdyt oletukset huomioiden, on teolliseen ja/tai ammattikäyttöön hyväksyttyjä valmisteita käytettäessä varustauduttava asianmukaisin henkilönsuojaimin, jollei valmisteen hyväksymishakemuksessa voida osoittaa, että käyttäjille aiheutuvat riskit voidaan vähentää hyväksyttävälle tasolle muilla tavoilla. (3) Koska pikkulapsille on todettu aiheutuvan riskiä, valmisteilla ei saa käsitellä puuta, joka voi joutua suoraan kosketukseen pikkulasten kanssa. Riskinarvioinnissa tehdyt oletukset huomioiden, on teolliseen ja/tai ammattikäyttöön hyväksyttyjä valmisteita käytettäessä varustauduttava asianmukaisin henkilönsuojaimin, jollei valmisteen hyväksymishakemuksessa voida osoittaa, että käyttäjille aiheutuvat riskit voidaan vähentää hyväksyttävälle tasolle muilla tavoilla. Koska maa- ja vesiympäristölle on todettu aiheutuvan riskiä, niiden suojelemiseksi on käytettävä asianmukaisia riskinvähennysmenetelmiä. Teollisuuskäyttöön hyväksyttyjen valmisteiden päällysmerkinnöissä tai käyttöturvallisuustiedotteissa on mainittava, että vastakäsitelty puutavara on

12 104 N:o Tiabentatsoli 985 g/kg /85/EY 2-tiatsol-4-yyli- 1Hbentsimidatsoli Tiametoksaami 980 g/kg /77/EY varastoitava katoksen alla tai läpäisemättömällä kovalla perustalla, jotta valmistetta ei pääse valumaan suoraan maaperään tai vesistöön, ja että mahdolliset valumat on kerättävä uudelleenkäyttöä tai hävittämistä varten. Riskinarvioinnissa tehdyt oletukset huomioiden, on teolliseen ja/tai ammattikäyttöön hyväksyttyjä valmisteita käytettäessä varustauduttava asianmukaisin henkilönsuojaimin kun kyseessä ovat kaksinkertainen tyhjiökäsittely ja kastomenetelmä, jollei valmisteen hyväksymishakemuksessa voida osoittaa, että käyttäjille aiheutuvat riskit voidaan vähentää hyväksyttävälle tasolle muilla tavoilla. Koska maa- ja vesiympäristölle on todettu aiheutuvan riskiä, niiden suojelemiseksi on käytettävä asianmukaisia riskinvähennysmenetelmiä. Teollisuuskäyttöön hyväksyttyjen valmisteiden päällysmerkinnöissä tai käyttöturvallisuustiedotteissa on mainittava, että vastakäsitelty puutavara on varastoitava katoksen alla tai läpäisemättömällä kovalla perustalla, jotta valmistetta ei pääse valumaan suoraan maaperään tai vesistöön, ja että mahdolliset valumat on kerättävä uudelleenkäyttöä tai hävittämistä varten. Valmisteet, jotka on tarkoitettu puun käsittelyyn ulkona paikan päällä (in situ) tai sään vaihteluille altistuvan puun käsittelyyn, voidaan hyväksyä vain, jos niistä toimitetut tiedot osoittavat valmisteen täyttävän direktiivin 98/8/EY artiklan 5 ja liitteen VI vaatimukset. Tarvittaessa voidaan edellyttää riskinvähennysmenetelmien käyttämistä. Riskinarvioinnissa tehdyt oletukset huomioiden, on teolliseen ja/tai ammattikäyttöön hyväksyttyjä valmisteita käytettäessä varustauduttava asian-

13 N:o mukaisin henkilönsuojaimin, jollei valmisteen hyväksymishakemuksessa voida osoittaa, että käyttäjille aiheutuvat riskit voidaan vähentää hyväksyttävälle tasolle muilla tavoilla. Koska maa- ja vesiympäristölle on todettu aiheutuvan riskiä, niiden suojelemiseksi on käytettävä asianmukaisia riskinvähennysmenetelmiä. Teollisuuskäyttöön hyväksyttyjen valmisteiden päällysmerkinnöissä tai käyttöturvallisuustiedotteissa on mainittava, että vastakäsitelty puutavara on varastoitava katoksen alla tai läpäisemättömällä kovalla perustalla, jotta valmistetta ei pääse valumaan suoraan maaperään tai vesistöön, ja että mahdolliset valumat on kerättävä uudelleenkäyttöä tai hävittämistä varten. Valmisteet, jotka on tarkoitettu puun käsittelyyn ulkona paikan päällä (in situ) tai sään vaihteluille altistuvan puun käsittelyyn, voidaan hyväksyä vain, jos niistä toimitetut tiedot osoittavat valmisteen täyttävän direktiivin 98/8/EY artiklan 5 ja liitteen VI vaatimukset. Tarvittaessa voidaan edellyttää riskinvähennysmenetelmien käyttämistä.

14 106 N:o 33 Sisäasiainministeriön asetus sisäasiainministeriön työjärjestyksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2009 Sisäasiainministeriön päätöksen mukaisesti muutetaan 18 päivänä tammikuuta 2008 annetun sisäasiainministeriön työjärjestyksen (37/2008) 4 :n 2 momentti, 5 :n 2 momentti, 6 :n 2 momentti, 7 :n 2 momentti, 16 :n 1 momentin 11 kohta, 32, 34 :n 2 momentti, 35 ja 39, sellaisena kuin niistä on 7 :n 2 momentti asetuksessa 362/2008, sekä lisätään 24 :ään 1 momenttiin uusi 3 a kohta ja uusi 2 momentti, uusi 26, jolloin nykyinen 26 siirtyy 26 a :ksi, sekä 34 :ään uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 4 momentiksi, seuraavasti: 4 Ministeriön johtoryhmä Johtoryhmään kuuluvat ministerit, sisäasiainministerin valtiosihteeri, kansliapäällikkö, osastojen päälliköt, rajavartiolaitoksen edustajana kuitenkin rajavartiolaitoksen päällikkö sekä yksi henkilöstön edustaja. Johtoryhmän sihteerinä toimii puheenjohtajan määräämä henkilö. Ministeriön viestintäjohtajalla ja ministerien erityisavustajilla on oikeus olla läsnä johtoryhmän kokouksissa. 5 Turvallisuusasiain johtoryhmä Johtoryhmään kuuluvat sisäasiainministeri puheenjohtajana, sisäasiainministerin valtiosihteeri varapuheenjohtajana sekä jäseninä kansliapäällikkö, poliisiosaston ja pelastusosaston osastopäälliköt, rajavartiolaitoksen päällikkö, ministeriön kansainvälisten asioiden yksikön päällikkö, keskusrikospoliisin ja suojelupoliisin päälliköt sekä hätäkeskuslaitoksen johtaja. Johtoryhmän sihteerin määrää puheenjohtaja. Ministeriön viestintäjohtajalla ja ministerien erityisavustajilla on oikeus olla läsnä johtoryhmän kokouksissa. Johtoryhmän kokouksiin voivat tarvittaessa osallistua myös muut puheenjohtajan määräämät henkilöt. 6 Maahanmuuttoasiain johtoryhmä Johtoryhmään kuuluvat maahanmuutto- ja eurooppaministeri puheenjohtajana, kansliapäällikkö varapuheenjohtajana sekä jäseninä maahanmuutto-osaston osastopäällikkö ja tulosyksiköiden päälliköt sekä ministeriön kansainvälisten asioiden yksikön päällikkö ja Maahanmuuttoviraston ylijohtaja. Johtoryhmän sihteerin määrää puheenjohtaja. Sisäasiainministerin valtiosihteerillä, ministeriön viestintäjohtajalla ja ministerien erityisavustajilla on oikeus olla läsnä johtoryhmän kokouksissa. Johtoryhmän kokouksiin voivat tarvittaessa osallistua myös muut puheenjohtajan määräämät henkilöt.

15 N:o Osastopäällikkökokous Osastopäällikkökokoukseen osallistuvat kansliapäällikön johdolla ministeriön osastopäälliköt sekä hallintojohtaja, talousjohtaja, lainsäädäntöjohtaja, kansainvälisten asioiden yksikön ylijohtaja ja viestintäjohtaja. Sisäasiainministerin valtiosihteerillä on oikeus olla läsnä kokouksessa. Kokouksen sihteerinä toimii puheenjohtajan määräämä henkilö. 16 Pelastusosaston tehtävät Pelastusosasto käsittelee pelastustoimeen kuuluvat asiat, jotka koskevat: 11) Pelastusopistoa, lukuun ottamatta asioita, jotka on 24 :ssä säädetty ministeriön kansainvälisten asioiden yksikön tehtäviksi; 24 Ministeriön kansainvälisten asioiden yksikkö Ministeriön kansainvälisten asioiden yksikkö: 3 a) vastaa Pelastusopiston Kriisinhallintakeskuksen tulosohjauksesta Suomen kansainväliseen pelastuspalvelutoimintaan liittyvissä asioissa; Ministeriön kansainvälisten asioiden yksikkö neuvottelee kunkin vuoden kansainvälisen pelastuspalvelutoiminnan tavoitteista ja määrärahoista pelastusosaston kanssa ennen tulossopimuksen tekemistä. 26 Valtiosihteeri Ministerin toimikaudeksi nimitetyn valtiosihteerin tehtävästä on säädetty valtioneuvoston ohjesäännön (262/2003) 44 :n 2 momentissa. Ministeri antaa tarvittaessa tarkemmat määräykset valtiosihteerin tehtävistä. Mitä jäljempänä säädetään valtiosihteeristä tarkoitetaan sisäasiainministerin toimikaudeksi nimitettyä valtiosihteeriä ja sisäasiainministerin toimialaan liittyviä asioita. 32 Vahvistetusta työnjaosta poikkeaminen Kukin virkamies on vahvistetusta työnjaosta riippumatta velvollinen tarvittaessa suorittamaan ne tehtävät, jotka ministeri, valtiosihteeri, kansliapäällikkö, osaston tai erillisen yksikön päällikkö tai asianomaisen tulosyksikön päällikkö hänelle määrää. 34 Esittelylupa Esittelylista on toimitettava myös valtiosihteerille, kansliapäällikölle ja asianomaiselle osastopäällikölle tai erillisen yksikön päällikölle hyväksymistä varten. Arviomäärärahan ylittämistä koskeva esittelylista on toimitettava ministeriön talousyksikköön tiedoksi ennen luvan hakemista. Samoin on meneteltävä, jos arviomäärärahan ylittämisestä pyydetään valtiovarainministeriön lausuntoa. 35 Ministereiden, valtiosihteerin ja kansliapäällikön informoiminen Ministereille, valtiosihteerille ja kansliapäällikölle on tiedotettava tärkeimmistä ministeriön toimialalla esille tulevista ja vireillä olevista asioista sekä asioista, joilla on yleistä mielenkiintoa. Samoin on ilmoitettava tärkeimpien asioiden esittelystä hyvissä ajoin sekä määrättäessä toimitettava asiakirjat nähtäväksi. Ministereille, valtiosihteerille ja kansliapäällikölle on tiedotettava eduskunnassa olevien hallituksen esitysten käsittelyvaiheista erikseen annettujen ohjeiden mukaisesti.

16 108 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 33 Valtiosihteerin on huolehdittava, että ministeriön virkamiehet saavat tiedon toimialaansa liittyvistä valtiosihteerin valmisteltavana olevista asioista. 39 Eduskunnassa kuuleminen Jos ministeriön virkamies kutsutaan kuultavaksi eduskunnan valiokuntaan, hänen on ennakolta ilmoitettava asiasta osaston päällikölle sekä tärkeässä asiassa myös valtiosihteerille ja kansliapäällikölle. Eduskunnan valiokunnille annetut sisäasiainministeriön virkamiesten laatimat asiantuntijalausunnot, vastineet ja muut vastaavat muistiot tulee toimittaa tiedoksi ministerille, valtiosihteerille, kansliapäällikölle ja erityisavustajalle. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2009 Sisäasiainministeri Anne Holmlund Kansliapäällikkö Ritva Viljanen JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ N:o 30 33, 2 arkkia EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2009 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN