POIMINTOJA SISÄLLÖSTÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POIMINTOJA SISÄLLÖSTÄ"

Transkriptio

1 LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 1/2013 POIMINTOJA SISÄLLÖSTÄ Maurits Liikanen Oulujoelta s. 7 Teija Sopanen Liikasia hänkin s. 11 Oma lippu ja viiri s. 12 Pieksämäen, Puumalan ja Juvan Liikasia 1540-luvulta 1700-luvulle s. 13 Saana Liikanen myötätuulessa s. 15 Viihdetaiteilija Erkki Liikasen stipendirahasto s. 18 Sukukokous 2013 Kalakukkokaupungissa s. 19

2 2 LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 1/2013 KOHTA LIPUTETAAN Vuosi vaihtui ja kuntamäärä kuihtui. Voi lapsiparat. Nyt te voitte syntyä vain 320 kuntaan. Viime vuonna oli vielä 16 paikkakuntaa enemmän valinnanvaraa. No olkaa kuitenkin tähänkin onnellisia, sillä kohta se vasta pudotus alkaa. Puhutaan jo, että jäljelle jäisi noin 50 kuntaa. Pitäjiä joka tapauksessa yhdistellään, mutta emme rupea syntymäpaikkoja muuttamaan sen perusteella. Eipä sitä kukaan ole esittänytkään. Suomessa on talvi taittunut ja eletään poikkeuksellista kevättä. Kaikki on myöhässä, muuttolinnutkin, mutta yksi poikkeus sentään on ollut. Palasin nimittäin etelästä jo helmikuun alussa eli kuukautta normaalia aiemmin, jolloin lunta oli vielä kovasti suksen alla. Harmi vain, että kevät on tullut nyt ryminällä ja tulvat ovat aiheuttaneet valtavia vahinkoja. Liika on liikaa veden määrässäkin. Toivottavasti kotien arvokkaat kotiarkistot on voitu pelastaa ajoissa tuhoutumiselta. Lehteä on taas tehty aineistosta, jota on saatu toimitukseen ja kun määrä ei riitä, on pitänyt pyytää lisää tai tehdä itse. Kiitos kaikille teille, jotka olette kirjoittaneet artikkeleita tai laittaneet uutisia lehdessä julkaistavaksi. Kaikki Liikasiin liittyvä kiinnostaa edelleen ja olen varma, että juttuja on. Arvaan, että aina niitä ei vain viitsitä, kehdata, uskalleta t.m.s. kirjoittaa ja laittaa. Rohkeasti vain mukaan. Tekstejä antaessa pitää vain muistaa, että julkaisemme lehdet myös Internetissä kotisivuillamme ja kaikki voivat niitä lukea. Mielestäni siinä ei ole kuitenkaan mitään ongelmaa, kun asiat, joista kerrotaan, ovat positiivisia. Emme etsi negatiivisia sensaatioita. Noudatamme henkilötietolakia ja siksi ei ole yllätys, että 13 vuoden aikana vain neljässä tapauksessa on tekstejä pyydetty poistamaan tai korjaamaan. Seuraava sukutapaaminen on sitten kalakukkojen kaupungissa Kuopiossa. Luepa kutsusivu asiasta sivulta 19 ja pistä päivät muistiin. Suosittelen kesäistä kiertomatkaa kotimaahan ja Kuopion sijoittamista reitille juuri kokouspäiväksi. Silloin se menee kuin itsestään, jos ei pelkästään sukukokoukseen halua lähteä. On mukava todeta, että joillekin se on heinäkuun ohjelmassa lähes rutiinimatka. Hyvä niin. Edellinen vuosi oli taas mukava toimintamme kannalta, sillä etenemistä tapahtui monilla rintamilla. Saatte kokouskutsun mukana toimintakertomuksen joko sähköpostissa tai Itellan tuomana ihan kokonaisena. Tässä haluan lausua vain iloni jäsenmäärän kasvusta, joka jatkui kuolintapauksista ja eroista huolimatta jo 12. vuonna peräkkäin. Vuoden lopussa meitä oli jo 289. Olisi mukava, jos putki jatkuisi. Sukututkimus eteni myös, mutta suurharppausten jälkeen tahti väkisin hidastuu, kun tietoa pitää kaivaa ja se vie aikaa. Tämän vuoden lukuja voidaan parantaa myös niin, jos jokainen tarkistaa omalta osaltaan, onko oma oksisto sukupuussa jo täysi ja antaa puuttuvat tiedot. Valitettavasti näin ei kaikkien osalta ole ja vaikka olen LIIKASLINKKI Liikasten sukuseura ry:n jäsenlehti Päätoimittaja Harri Liikanen joiltakin jopa pyytänyt täydennystä, sitä ei ole tullut. Syytä en tiedä. Toimintakertomuksesta voidaan vielä ottaa yksi iso asiakokonaisuus tähän ja se käsittää oman lipun ja viirin. Asia eteni ja nyt hallitus on jo yksimielinen lipun ja viirin ulkonäöstä. Lippu tilataan lähiaikoina ja viiri tulee myyntiin, mutta ei ehdi Kuopioon. Kysymme halukkuutta ostamiseen ennen hankintaa. Lippu on komeana lehtemme kannessa ja oma juttu on toisaalla tässä lehdessä. Suunnitelman mukaan lippu saapuu ensimmäisen kerran tankoon kiinnitettynä 30-vuotisjuhlaan Kuusamossa. Lopuksi hyppään sähköpostiosoitteisiin. Niitä on nyt hyvä läjä, ja valtaenemmistö niistä toimii, mutta katsopa, toimiiko sinun postisi. Ette arvaa, mikä vaiva on ruveta selvittämään uutta osoitetta, kun niitä ei saa mistään luettelosta. Ei voi aina soittaakaan, jos numero on salainen. Toinen toivomus on, että lukisitte postin melko usein ja vastaisitte postiin, jos vastausta pyydetään. Ryhmäpostitukseen en odota kommentteja, kun parhaassa tapauksessa niitä tulisi noin 155 ja silloin minun aikani ei riitä niiden lukemiseen. Jos osoitteesi ei vielä ole sukuseuralla, pistäpä se tulemaan. Sähköposti on nopea ja halpa pikatiedottamisen keino. Hyvää kevättä ja kesää! Lämpimästi tervetuloa Kuopioon! Harri Liikanen Ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Painos 260 kpl. ISSN-L ISSN (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu) Painopaikka Multiprint Oy, Vantaa Kannessa Liikasten sukuseura ry:n uunituore lippu mustavalkoisena. Toni L pisti komeasti hulmuamaan.

3 LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 1/ SALME STRANDMAN ON POISSA melko pian pois. Iltapäivällä sitten soittivat minulle, että Salme oli nukkunut pitkään uneen vuoteessaan. Sinänsä se oli lohdullinen lähtö, jota hän oli pitkään toivonut. Hänellä ei ollut kipuja eikä hän ollut kaatunut ja loukannut itseään. Voimat vain hiipuivat hiljalleen. Saimme joulukuun 19. päivänä 2012 suruviestin, että sillä hetkellä vanhin Liikanen, Salme Strandman, o.s. Saarenmaa, oli kuollut Antinkodissa Helsingissä. Hän olisi täyttänyt elokuussa 100 vuotta, mutta tätä syntymäpäiväjuhlaa emme pääse nyt viettämään. Salmen tyttären serkku kirjoitti: Poismeno tuli hieman yllättäen, sillä hän oli kuitenkin suhteellisen hyvässä kunnossa. Kulki mm. itse rollaattorilla ruokailemaan ja ajatus oli vielä kirkas. Tosin olihan hän ajoittain varsin väsynyt ja nukkui paljon. Hän ei aina jaksanut olla hereillä ja jutella kun kävin häntä tervehtimässä. Samana päivänä, kun hän iltapäivällä kuoli, kävin aamupäivällä hänen luonaan. Tuolloin hän oli odottamassa lounasta ruokasalissa ja torkkui tuolissaan. Kerroin terveisiä Keravalta ja hän vastasi: Kiitos, kiitos. Sen jälkeen hän vaipui ajatuksiinsa, joten totesin, että keskustelua emme saa aikaan ja lähdinkin Salmen hautajaistilaisuus oli Hietaniemen vanhassa kappelissa, missä oheinen kuva on otettu. Hänen uurnansa viedään kesällä Kuhmalahdelle samaan hautaan, jossa lepäävät hänen vanhempansa ja kaksi sisaruksista. Salme Strandman oli syntynyt Kuhmalahdella, missä hän aloitti koulunkäyntinsä kiertokoulussa. Oppikoulun hän kävi Viipurissa. Hän valmistui farmaseutiksi ja toimi useissa apteekeissa, mm. Karjalassa Räisälän pitäjässä, jonka apteekin hän joutui jatkosodan aikana evakuoimaan. Viimeksi Salme työskenteli Tamro Oy:n palveluksessa Helsingissä. HLI KUOLLEITA Antero Liikanen s Kuolajärvi k Kemijärvi Kuusamon sukuhaara Nils Lilljegren s k Helsinki Ristiinan sukuhaara Kalevi Johannes Liikanen s Jyväskylä k Jyväskylä Korpilahden sukuhaara Salme Strandman s Tampere k Helsinki Ristiinan sukuhaara Heikki Liikanen s Mikkelin mlk k Espoo Kangasniemen sukuhaara Elsa Liikanen (Heikin äiti) s Mikkelin mlk k Mikkeli Kangasniemen sukuhaara Sukuseura kunnioittaa kuolleitten muistoa ja ottaa osaa omaisten suruun. SYNTYNEITÄ syntyi Kälviällä Niina o.s. Tuomaala ja Mauri Niemelle poika, joka sai nimekseen Joona Martti Teodor. Maurin vanhemmat ovat Tanja ja Paavo Niemi Kangasniemen sukuharasta syntyi Jyväskylässä Sanna o.s. Kuitunen ja Tuomas Kankaiselle poika Touko Noel Olavi. Kangasniemen sukuhaara. Touko Kankainen (Jatkuu seuraavalla sivulla.)

4 4 LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 1/2013 SYNTYNEITÄ (jatkoa) syntyi Vaasassa Jenni o.s. Puurula ja Riku Nevalalle poika, joka kastettiin Poika sai nimekseen Santeri Benjamin. Kummeiksi tulivat Johanna ja Sauli Huikari. Jennin vanhemmat ovat Kirsti ja Aaro Puurula Kangasniemen sukuhaarasta. Santeri Nevala syntyi Reetta Orvokki Liikaselle ja Pasi Korpelalle Seinäjoella poika, joka sai nimen Erkko Arvo Emerik Korpela. Kangasniemen sukuhaara. Onnea isille, onnea äideille ja onnea pienille perheen lisille! SYKSYN 2012 YLIOPPILAS Reisjärven lukiosta Roope-Heikki Haapaniemi Kangasniemen sukuhaara Onnittelemme ja toivotamme menestystä yhä raivoisampiin suorituksiin. UUSIA JÄSENIÄ Turvallisuusteknikko Jarmo Liikanen KINNA, Ruotsi Kuusamon sukuhaara Rehtori Harri Liikanen KOTKA Kangasniemen sukuhaara Kassavastaava Marja Liikanen ESPOO Kangasniemen sukuhaara Ompelija Helena Nurmi LOPPI Kuusamon sukuhaara Sydämellisesti tervetuloa sukuseuraan. Mitä tuotte tullessanne seuran toiminnan rikastuttamiseksi? KIITOS Kuvassa oleva henkilö on kiittänyt kauan sitten saamistaan sukuseuran onnitteluista. Anteeksi, että kirje oli saanut klemmarihalvauksen eli oli kadoksissa ja tuli esille vasta nyt. Kuka hän on? Nimi selviää sivulta 18. Sydämelliset kiitokset muistamisesta merkkipäivänäni. Näin se aika kuluu. VANHIN LIIKANEN? Tällä hetkellä meillä ei ole nimettyä vanhinta, mutta työ on käynnissä uuden nimeämiseksi. Edellinen vanhin kuoli , kuten sivulla 3 näkyy. Seuraava vanhin olisi ollut Elsa Liikanen, mutta hänkin kuoli Sekin ilmenee sivulta 3. Olimme talvella ottaneet jo yhteyttä häneen, mutta vastaus olikin suruuutinen pojan leskeltä, kun poika kuoli vähän ennen äitiä. Nyt olemme ottaneet yhteyttä kirjeitse seuraavaksi vanhimpaan, joka on avioliiton myötä saanut sukunimen Liikanen. Vastausta odotamme ja toivottavasti saamme sen lähiaikoina, jotta voimme julkaista hänen nimensä ja esittelynsä. Ikää hänellä on 98 vuotta heinäkuun 21. päivänä. MERKKIPÄIVIÄ VUONNA 2014 Julkaisemme merkkipäiväluettelon vuoden 2014 merkkipäivistä seuraavassa numerossa. Mikäli et halua, että nimesi julkaistaan, ilmoita siitä toimitukseen. Voit myös ilmoittaa, että En juhli., Vain perhepiirissä. t.m.s. Emme ilmoita Matkoilla., koska se on hyvä vinkki varkaille. OIKAISU Viime numerossa oli kuva vierailusta viestimuseossa. Kuvaajaksi oli merkitty Anne Ekroos, mutta kameran takana oli Maarit Tillman. Anne näkyy kuvassa, yhdeksäs vasemmalta. Toimitus pahoittelee virhettään. ANOPPIVITSI Eräänä päivänä Kalle sai tarpeekseen ja hukutti murheensa. Mutta jo seuraavana päivänä anoppi ajautui rantaan...

5 LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 1/ ERKKIÄ KYSYTÄÄN Toimitukseen saapui sähköpostia, jossa kerrottiin, mitä kentällä voi tapahtua. Siinä paljastettiin, että Erkkiä, siis Liikasen Erkkiä kysytään. Tuo nimi vaikuttaa hyvin suositulta ja mies sen takana kysytyltä. Postin lähettäjä, itsekin Erkki Liikanen kertoi, että hänelle tulee ehdotuksia mm. biisiajatuksista. Usein on kysytty esiintymään milloin mihinkin tilaisuuteen, mm. luennoimaan eurosta noin 300 henkilölle Suomesta ja Virosta. Ihanin soitto oli tullut Budapestiin, missä hän oli lomamatkalla. Siinä vanha rouva kiitteli mahtavasta esiintymisestä radiossa Karjalan Ekinä. Totuus toisesta Erkistä oli sitten toki selvinnyt puhelun aikana, mutta rouva oli pitänyt häntä yhtä hyvänä. Onpa sattunut niinkin, että jopa Suomen Pankin Ekin kiuaslasku on tullut tälle toiselle Erkille ja jopa valtakunnallista postia, jota ei saisi pankin ulkopuolelle tulla. HLI ERKKI KUUKAUSILIITTEESSÄ Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä huhtikuussa oli Unto Hämäläisen tekemä haastattelu, jonka otsikkona oli Erkki Liikanen ja neljä historian hetkeä. Juttu alkoi seuraavasti: Puoluesihteeri, ministeri, suurlähettiläs, komissaari, pääjohtaja Erkki Liikanen on seurannut maailman muutosta aitiopaikoilta. Neljä tilannetta on jäänyt mieleen. Tekstiä on kolme sivua, joten otan tähän vain lyhyen vastauksen kysymykseen, mitä ne hetket olivat. Vastaukset ovat tässä ja lisää voi lukea kuukausiliitteestä. 1. Hallitusneuvottelut, joissa Smp otettiin mukaan hallitukseen huhtikuussa Mihail Gorbatšovin puhe, jonka hän piti Finlandia-talossa. 3. Hän aloitti Suomen suurlähettiläänä Euroopan yhteisössä Maailman keskuspankkien johtajien kokous Yhdysvalloissa elokuussa Stéphane Rossen tekemä kuva kuukausiliitteestä. Alkuperäinen kuva oli koko sivun kokoinen HLI 25 VUODEN TAKAA Lähes tasan 25 vuotta sitten ilmestyi sukuseuran tiedote 1/88. Se oli yksi paperiarkki kokoa A4, josta oli käytetty molemmat puolet. Etusivulla oli 4. sukupäivien ohjelma Toivakassa Kääntöpuoli sisälsi kokouskutsun ja sen työjärjestyksen sekä majoitusvaihtoehtojen esittelyn. Lauantain ohjelmaan kuului yhteisesti laulettu Savolaisten laulu, Eino Liikasen avaussanat, Heikki Liikasen tervehdyssanat, kuntaesittely ja harmonikkaesityksiä, mutta käytännössä esittely jäi pois väärinkäsityksen takia ja harmonikansoitto sairastapauksen vuoksi. Sitten oli sukukokous ja ruokailu. Niiden jälkeen Pirkko Liikanen kertoi matkastaan Intiaan. Tämän jälkeen oli vuorossa ralliin tutustuminen Ruuhipirtin pikataipaleella ja siirtyminen Ruuhipirtille, missä oli yhteislaulua, Jaalan sukupäivien videon katselua, Outi Liikasen laulua, tanssia ja seurustelua. Kuntaesittelyn korvasi monitaitoisen yrittäjäperheen päämies muun ohjelman lomassa. Juontajana toimi Eero Liikanen Sunnuntaina oli jumalanpalvelus, jossa Eino luki raamattua. Matti ja Eero Liikanen sekä Mauri Puurula keräsivät kolehdin. Lopuksi tutustuttiin kirjastotaloon ja sen taideteoksiin sekä kirkon kattomaalauksiin ja ruokailtiin. Ruoka maksoi seisovasta pöydästä molempina päivinä 55 mk ja lapsilta 25 mk. Maksut piti maksaa etukäteen tilille. Vieraskirjaan saatiin 96 henkilön nimikirjoitus eli osanotto oli kiitettävää luokkaa, kun jäsenmaksuja kerättiin tuona vuonna 174 kpl. Jäsenmaksu oli silloin 40 mk eli noin 6,70 euroa. HLI JUHA ETENEE Liikaslinkissä 1/2012 oli nimitysuutinen, jossa kerrottiin Juha Puurulasta. Nyt tämä nuoriso-, netti- ja koulupoliisi valittiin kuntavaaleissa 2012 Kokkolan valtuustoon ja sai paikan kulttuuri- ja nuorisolautakunnassa, minne hän oli toivonut pääsevänsäkin. Juha oli palkittu edellisenä vuonna Nuori Kokkola- palkinnolla ja hän oli ensimmäinen yksityishenkilö, jolle se myönnettiin. Yleensä se on annettu järjestöille. Juha lupasi käyttää palkintoon liittyvän 1000 euroa jollakin tapaa nuorisotyöhön. Sukuseura liittyy onnittelijoiden kuoroon, ja olkoon palkinto kannustuksena yhä mittavampiin suorituksiin. Olemme ylpeitä sinusta Juha. HLI

6 6 LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 1/2013 LIIKASIA VALLASSA Edellisellä sivulla oli uutinen, että Kokkolassa oli valtuustoon valittu yksi Liikanen, Juha Puurula. Suomen Valkoisen Ruusun mitali (SVR M) Reisjärvellä niitä on valittu useita, joten Liikasten vaikutusmahdollisuudet lienevät siellä hyvät kuten ennenkin. Valtuustoa johtaa Jyrki Halonen, joka polveutuu Reisjärvelle miniäksi muuttaneesta Anna Elina Liikasesta ja 2. varapuheenjohtajana Tapio Kokkoniemi, joka polveutuu paikkakunnalle vävyksi tulleesta Otto Liikasesta. Pikaisen etsinnän tuloksena internetistä löytyivät vielä seuraavat kunnanvaltuuston jäsenet: Tyrnävältä Kaisa Liikanen, Muuramesta Arto Liikanen (1. varapuheenjohtaja) ja Mikkelistä Veli Liikanen. Miten ovat asiat muualla? Pistäkääpä tietoa toimitukseen, kiitos. HLI KUNNIAMERKKEJÄ Itsenäisyyspäivänä palkittiin Liikasia ainakin seuraavasti: Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein (SVR M I kr) Ylikonstaapeli Mauri Tapio Liikanen, Pudasjärvi Lähihoitaja Maaret Hannele Ollila, Hausjärvi Sukuseura onnittelee kunniamerkillä palkittuja. LIIKASIA ESIINTYMÄSSÄ Helsingissä toimiva Kareliapuhallinorkesteri piti perinteisen vuosikonserttinsa sunnuntaina Karjalatalolla. Tässä konsertissa oli Liikasia esiintymässä kaksi kappaletta: seuran hallituksen jäsen, Kareliassa syksystä 2011 fagottia soittanut Olli L. ja konsertin laulusolisti, Johanneksen sukuhaaran Erkki L. Konsertin teemana oli karjalainen musiikki ja sen alkupuolella orkesteri soitti mm. Vienankarjalaisen rapsodian, Koiviston polskan, Tauno Marttisen Kalevalaisen rapsodian ja Janne Ikosen teoksen Kaikuja laulumailta. Väliajan jälkeen Erkki L. lauloi mm. kappaleet Rikas mies jos oisin, Yksinäinen harmonikka, Moskovan valot ja oman toivekappaleensa Kaksi krenatööriä. Laulamisen lisäksi Erkki viihdytti yleisöä myös juonnoillaan ja tarinoillaan. Ylimääräisenä kappaleena Erkki lauloi odotetusti oman kappaleensa Evakkoreki. Olli Liikanen Erkki Liikanen Oheiset kuvat ovat kenraaliharjoituksesta. Kuvat on ottanut orkesterin lyömäsoittaja Mikko Huokuna OL

7 LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 1/ MAURITS LIIKANEN OULUJOELTA Priita Liisa Liikaselle syntyi Oulujoella poika, joka sai nimen Maurits. Tarkempaa tietoa nuoren Mauritsin seikkailusta ei ole, mutta se kuitenkin tiedetään, että alle 12- vuotiaana Maurits päätyi jotenkin Viipurin seudulle. Siellä kruununvouti Hallenblad lähetti Mauritsin passittomuuden vuoksi Viipurin lääninvankilaan odottamaan maaherran puhuttelua. Puhuttelun jälkeen Maurits passitettiin Oulun lääninvankilaan, jonne Maurits saapui ja josta hänet luovutettiin äidilleen Priita Liisalle pari päivää myöhemmin. Oulun ja Viipurin lääninvankiloiden nimiluetteloissa nimenä on Lars eli Lauri. Äidin nimen perusteella kyseessä täytyy kuitenkin olla Maurits (Mauri). Ilmeisesti Maurits oli jo nuorena liikkuvaista ihmistyyppiä. Maurits eleli jotenkuten rengintöitä tehden ja pääsi ripille. Hieman alle 17- vuotiaana Maurits murtautui kaverinsa kanssa erään merimiehen lesken varastokoppiin, ja kaksikko vei sieltä liinoja. Pojat tunnustivat rikoksensa Oulun kämnerinoikeudessa. Tunnustus taisi olla yllätys monelle, jopa poikien vanhemmille, sillä nämä pitivät heitä molempia pahantapaisina. Ensikertalaisille rangaistuksena oli 9 paria raippoja ja sakkoja, jotka yhdistettiin niin, että rangaistus oli lopulta 11 paria raippoja ja yksityinen ripitys. Raipparangaistus ei nähtävästi tuottanut toivottua lopputulosta, sillä jo kuukauden kuluttua Maurits oli uudestaan tuomiolla varastamisesta. Tällä kertaa varkauden kohteena oli erään kauppiaan varasto. Varastettujen tavaroiden seassa oli mm. ongenkoukkuja, viinalaseja ja saippuakuulia. Varastettua omaisuutta oli yritetty kaupitella ja piilottaa. Mauritsin äiti Liisa Liikanen myönsi oikeudessa löytäneensä asuinhuoneensa sängyn alta laatikon, jossa oli edellä mainittuja tavaroita, ja kehottaneensa Mauritsia piilottamaan ne. Osan tavaroista Maurits oli heittänyt metsään. Liisa Liikanen jätettiin tuomitsematta, vaikka hänen katsottiin auttaneen rikoksessa. Maurits, joka oli toista kertaa tuomiolla, sai 21 paria raippoja, yksityisen ripityksen ja kaksi vuotta yleistä työtä Suomenlinnassa. Maurits valitti tuomiosta Keisarilliselle Hovioikeudelle, mutta hovioikeus piti kämnerinoikeuden tuomion voimassa. Niinpä Maurits lähti kohti Suomenlinnaa, jonne hän saapui kuukautta myöhemmin 20. lokakuuta. Kun Suomenlinnassa oli vierähtänyt päivälleen kaksi vuotta, Maurits lähetettiin takaisin Ouluun, jonka lääninvankilaan hän saapui Seuraavana päivänä Mauritsille pidettiin puhuttelu maistraatissa, minkä jälkeen hänet laskettiin vapaaksi. Joulukuussa 1838 Oulussa oli markkinat. Maurits oli hankkinut itsensä markkinatunnelmaan juopottelemalla. Miestä väkevämmän juotavan aiheuttamassa liikuttuneessa tilassa Maurits oli hyökännyt kasakkapartion kimppuun ja antanut partion johtajalle kolme korvapuustia. Koska nämä korvapuustit eivät olleet syötävää lajia, teko johti Mauritsin leivättömän pöydän ääreen. Maurits myönsi oikeudessa lyöneensä juopuneena kasakkapartion johtajaa. Maurits myönsi senkin, ettei ole itselleen hankkinut laillista elatusta, vaikka maistraatti siihen oli kehottanut. Leivättömän pöydän äärestä Maurits passitettiin vedelle ja leivälle Oulun lääninvankilaan 28 päiväksi Koska oikeus katsoi, että Maurits on pahatapainen eikä pysty huolehtimaan itsestään, hänet päätettiin lähettää Suomenlinnaan siksi ajaksi, että elintavat parantuvat, kuitenkin ainakin puoleksi vuodeksi. Toinen matka Suomenlinnaan alkoi , ja perille saavuttiin maaliskuun seitsemäntenä. Puoli vuotta ei ilmeisesti riittänyt elintapojen korjaamiseen, sillä Suomenlinnasta Maurits lähetettiin Helsingin lääninvankilan kautta Hämeenlinnaan (Tavastehus slotts häkte) siellä yleisessä työssä toistaiseksi pidettäväksi. Hämeenlinnassa Maurits vietti kaikkiaan yli viisi vuotta. Maurits ja muutama muu vanki anoivat vapautumista Senaatilta. Anomusta perusteltiin sillä, että vankilassa oli vietetty jo pitkä aika moitteettomasti. Senaatin oikeusosasto päätti hyväksyä anomuksen istunnossaan Päätöksen mukaan Maurits lähetetään kotiseudulleen, jossa hänen tulee hankkia laillinen elatus ja välttää uudet irtolaiskäsittelyt. Maurits lähetettiin Hämeenlinnasta Oulun lääninvankilaan, jonne hän saapui ja josta hän seuraavana päivänä pidetyn kuulustelun jälkeen vapautui. Kuukausi vapautumisen jälkeen kruununnimismies passitti Mauritsin jälleen Oulun lääninvankilaan, sillä oli käynyt ilmi, että Maurits oli kavereineen syyllistynyt Kemissä taskuvarkauteen. Erään Mykkälän liivintaskusta oli viety lompakko ja siinä olleet 1 rupla ja 32 33/56 kopeekkaa. Maurits vietiin marraskuussa Kemiin välikäräjille, josta tuli perinteinen tuomio eli 11 paria raippoja, julkinen ripitys Kemin kirkossa ja yleistä työtä jossain Kruunun rangaistuslaitoksessa 3 vuotta. Maurits valitti tuomiosta Vaasan hovioikeuteen, joka piti käräjäoikeuden tuomion raippojen ja ripityksen osalta voimassa. Pakkotyötä ei tullut, koska hovioikeus katsoi Mauritsin olevan ensi kertaa tuomiolla varkaudesta ( tjufnad ). Aiemmat tuomiot olivat olleet näpistämisestä ( snatteri med inbrott ). Maurits valitti tästäkin päätöksestä edelleen Senaatin oikeusosastoon, jossa kuitenkin katsottiin, ettei ole mitään syytä muuttaa hovioikeuden tuomiota. Raippatuomio pantiin täytäntöön ja Maurits ripitettiin julkisesti. Tämän jälkeen Maurits pidettiin edelleen vangittuna irtolaisuudesta epäiltynä. Kemistä pyydetyn selvityksen jälkeen Maurits kuulusteltiin, ja Oulun läänin kuvernööri määräsi Mauritsin vähintään puoleksi vuodeksi yleiseen työhön Suomenlinnassa. Maurits ilmaisi ensin tyytymättömyytensä päätökseen, mutta tuli pian toisiin ajatuksiin. Näin ollen Maurits lähti jo kolmannen kerran kohti Suomenlinnaa, jonne matka kesti jälleen kuukauden. (Jatkuu seuraavalla sivulla.)

8 8 LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 1/2013 (Jatkoa edelliselle sivulle.) Maurits Saimaan kanavatyömaan vankiluettelossa. Kansallisarkisto Prokuraattorin toimituskunta, Eoa:104 Suomenlinnan varusluettelon mukaan Mauritsilla oli saapuessaan mukana villapaita, villahousut, sukkapari ja kengät. Kun Maurits oli saapunut Suomenlinnaan , hän ehti olla siellä vain viikon, kun Maurits siirrettiin Saimaan kanavan työmaalle. Seuraavan vuoden toukokuussa hänet vapautettiin pakkotyöstä ja otettiin kanavan työmaalle rengiksi. Sitten ei Mauritsista löydy mitään merkintöjä muutamaan vuoteen. Vasta Oulun lääninvankilan luetteloista löytyy merkintä, että sinne on lähetetty Saimaan kanavan työmaalta vapautettu Maurits Liikanen. Mauritsin nimeä ei löytynyt Saimaan kanavatyömaan vankiluetteloista kahdelta edeltävältä kuukaudelta. Toistaiseksi on arvailujen varassa, lähetettiinkö Maurits Oulun lääninvankilaan vasta rengin töiden loputtua vai oliko Maurits syyllistynyt Saimaan seudulla rikoksiin vuosien välillä. Kruununvankilan nimiluetteloja. Kun Maurits oli päässyt toukokuun lopussa pois vankilasta, hän ehti nauttia vapaudesta peräti neljä kuukautta. Syyskuun 25. päivä 1855 Maurits palasi jälleen kerran Oulun lääninvankilaan tällä kertaa Limingan pitäjässä tehdyn varkauden vuoksi. Limingan käräjäoikeuden päätöksellä Maurits joutui seisomaan kaularaudalla paaluun kytkettynä kaksi tuntia, minkä jälkeen hän sai 40 paria raippoja 26. lokakuuta. Kaksi päivää myöhemmin hänet ripitettiin julkisesti Limingan kirkossa, minkä jälkeen hänet pidettiin Oulun lääninvankilassa kuulustelua varten. Oulun maistraatin tekemien selvitysten jälkeen Maurits lähetettiin kuvernöörin kuultavaksi marraskuun kahdeksantena Tällöin kävi ilmi, että Mauritsilla oli veneerinen sairaus, joka vaati hoitoa. Kun sairaus oli kuukauden kuluttua hoidettu, pidettiin uusi kuulustelu, jonka lopputuloksena Maurits määrättiin irtolaisuuden vuoksi ainakin puoleksi vuodeksi Kronoborgin rangaistuslaitokseen (Hämeenlinnaan) yleiseen työhön. Maurits ilmaisi tyytymättömyytensä päätökseen ja valitus tuomiosta lähetettiin tammikuussa 1856 Senaatin oikeusosastolle. Maurits esitti valituksessaan, että hänet lähetettäisiin siirtokuntiin Siperiaan, jossa hän voisi alkaa paremman elämän. Hänen keisarillisen majesteettinsa päätöstä odoteltiin useampi kuukausi, kunnes 20. elokuuta 1856 saapui Mauritsin kannalta myönteinen päätös. Maurits lähetettiin seuraavana päivänä Viipurin linnan vankilaan, jonne hän saapui 13. syyskuuta. Saman kuun 22. päivä Maurits jätettiin Viipurin komendantille edelleen Siperiaan lähetettäväksi. Viipurissa vietetyn ajan jälkeen tiedot Mauritsista ovat niukat. Filosofian tohtori Alpo Juntusen tekemän tutkimuksen "Karkotetut suomalaiset Siperiassa autonomian aikana" mukaan Maurits oli Siperiassa Minusinskin alueen Šušinskin kunnassa alkaen. Lisäksi samassa lähteessä Mauritsin kerrotaan avioituneen siirtolaisen Maria Malgrenin kanssa Miksi tämä kertomus? Mikään Suomen valtakunnan historiaan voimakkaasti vaikuttanut henkilö Maurits Liikanen ei ollut. Silti hänestä löytyi runsaasti tietoja, kun aloin syksyllä 2012 käydä järjestelmällisesti läpi Kansallisarkistossa olevia prokuraattorin toimituskunnan arkistossa olevia kruununvankiloiden vankiluetteloja. Tutkimuksissa auttoi sukuseuramme toinen tutkija, Maarit Tillman, joka etsi Mauritsia koskevat tiedot Oulun kämnerinoikeuden arkistosta. Tämä kirjoitus on täydennystä Liikaslinkeissä 1/2009 ja 1/2010 julkaistuun Pohjois-Suomen Liikasia käsittelevään kertomukseen. Sen lähdeaineistona oli yksinomaan kirkonarkisto. Kirkonkirjojen merkinnät Mauritsista olivat hyvin vähäisiä. Niistä löytyi vain pari mainintaa juopottelusta saaduista sakoista. Prokuraattorin toimituskunnan arkisto osoittautui suureksi avuksi, koska (Jatkuu seuraavalla sivulla.)

9 LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 1/ (Jatkoa edelliselle sivulle.) siihen sisältyivät koko Suomen kruununvankiloiden kuukausittaiset vankiluettelot joko puolen vuoden tai neljännesvuoden ajalta. Jos siis Oulussa oli merkintä, että vanki oli siirretty Suomenlinnaan, saattoi samasta sidoksesta katsoa vangin tiedot Suomenlinnan luettelosta. Myös työlaitokset, kehruuhuoneet ja Saimaan kanavan työmaan luettelot olivat samojen kansien välissä. En ollut aiemmin ajatellut, milloin Saimaan kanavaa on rakennettu tai ketkä sitä olivat tekemässä. Mauritsia koskevan tutkimuksen aikana tämäkin selvisi. Suosittelen prokuraattorin toimituskunnan arkistoa kaikille niille, jotka haluavat tutkia mahdollisesti kaidalta polulta livenneitä esivanhempia tai muita sukulaisia. Lisäksi vahvistui se käsitys, että sukututkimuksessa esiin pääsevät helpommin pahantekijät, joista on eri viranomaisten arkistoissa jos jonkinlaista tietoa. Joskus olisi mukava saada yhtä paljon lisätietoja myös tavallisista tallaajista. Se, että Mauritsin elämä osoittautui melko värikkääksi ja se, että tietoja löytyi useasta eri lähteestä, pitivät intoa tutkimukseen yllä. Lisäksi minusta olisi ollut ainakin lievä vahinko, jos tämä elämä olisi jäänyt piiloon monien eri kirjojen kansien väliin. Helsinki, Olli Liikanen Lähteet: Prokuraattorin toimituskunnan arkistosta kruununvankiloiden vankiluettelot, Oulun kämnerioikeuden arkisto (1836, 1838), Senaatin oikeusosaston puhtaaksikirjoitetut pöytäkirjat. iperiac.htm ( ) HERMAN LIIKASEN LÄHTÖ Sukuseura on saanut käyttöönsä varsin mielenkiintoisen vanhan kuvan. Se on otettu Kuhmalahden pappilan (Paunula) pihassa Siinä perinnehenkilömme vapaustaistelija Herman Liikanen on lähdössä viimeiselle matkalleen. Paikalla on saattoväkeä ja Kuhmalahden suojeluskunnan kunniaosasto lippuineen ja aseineen. Kuva on saatu Jorma Marttalalta, joka on kirjoittanut kylähistorian Pennon liepeillä siintävi selkä ja jossa se on julkaistu. Kuva on alun perin Tuomo Rauhalahden albumista. Arkku kuljetettiin Oriveden rautatieasemalle ja sieltä edelleen Helsinkiin. Herman haudattiin uudella hautausmaalla (nyk. Hietaniemi) sotilaallisin kunnianosoituksin Saattajien joukossa nähtiin omaisten lisäksi mm ulkoministeri, puolustusministeri, Italian täällä olleet lähettiläät ja sotilasasiamiehet, Unkarin hallituksen edustaja ja Suomen armeijan edustajat. HLI

10 10 LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 1/2013 RISTIKKORATKAISUJA Oletko ristikkoihmisiä? Jos harrastat kuva- ja sanaristikoiden täyttämistä, tiedät ehkä jo nämä nimeen Liikanen liittyvät ratkaisut. Ne löytyvät verkosta osoitteesta Silmään pistää tässä Erkin ammatti, joka alkaa olla menneen talven LUMIA. Näiden vinkkien sovelluksena pitää taas arvata, että Erkki Erkki voi tarkoittaa sanaa Liikaset, kuten oheisessa täytetyssä ristikossa näkyy. Erkin kuvasta pitää taas oivaltaa, että Erkkihän se siinä on. Tästä on esimerkkinä toinen ristikko. Kolmannessa ristikossa pitää taas ymmärtää, että vihjesana LIIKASET tarkoittaa EKIT. liikanen assi FT, Erkin vaimo liikanen eki liikanen elina taidemaalari (s. 1959) liikanen erkki Suomen pankin pääjohtaja (s. 1950) Verkko-osoitteessa tulokset poikkeavat jonkin verran. Liikanen-haulla löytyvät seuraavat ehdotukset: Assi Liikanen Erkki Liikasen vaimo Erkki Liikanen EU-komissaari Erkki Liikanen laulaja Siinä on tuttu kuva ja ratkaisu on ERKKI. Liikaset -vihjesanasta on tiedettävä EKIT

11 LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 1/ TEIJA SOPANEN LIIKASIA HÄNKIN Äiti kertoi aika paljon omasta lapsuudestaan ja isäkin jonkin verran, ei kuitenkaan tarpeeksi. Olisi pitänyt kysellä enemmän silloin, kun vielä oli mahdollista. Ja minun pitäisi kertoa eteenpäin niin kauan, kuin muistan. Minua on alkanut kiinnostaa nämä mitä vanhemmaksi tulen, nämä esivanhempieni asiat. Ehkä niistä olisi opittavaakin. totesi Teija Sopanen YLEn ohjelmasarjan Kuka oikein olet alussa. Tätä sukututkimussarjaa esitettiin televisiossa vuosien vaihteessa. Teijan tarina alkoi hänen isoisoisästään Aleksanteri Sopasesta, jonka vanhemmat Antti Sopanen ja Agatha Brummer muuttivat Pietariin Viipurin läänin Nurmin kylästä luvulla Venäjän suurruhtinaskunnassa rakennettiin laivoja Pietarin edustalla. Suomesta Venäjälle vietiin erityisesti konepajateollisuuden tuotteita. Sen lisäksi telakoille tarvittiin paljon työvoimaa, etenkin laivanvarustuksen ammattiosaajia. Aleksanteri Sopanen ja Katariina Hara Aleksanteri Sopanen oli yksi näistä laivanrakentajista. Työssään hän kohosi arvostettuun asemaan laivanrakennusmestarina ja sai tunnustuksena hopeiset laatat kahdesta valmistuneesta laivasta Vasilin saaren telakalla Pietarissa. Hän syntyi Tohmajärvellä Vuonna 1876 Aleksanteri avioitui Pietarissa 1857 syntyneen Katariina Haran kanssa. Katariina (Katri)Haran isä oli Pielisjärvellä 1821 syntynyt suutarimestari David Hara. Vaimon David löysi Mikkelin kirkonkylästä, 1827 syntyneen, Maria Helena Liikasen ja avioitui hänen kanssaan vuonna 1850 Pietarissa. Perheeseen syntyi kaikkiaan seitsemän lasta. Fredrik Ferdinand Sopanen ja Aino Kotilainen Aleksanteri ja Katri asuivat eri aikoina Tohmajärvellä, Viipurissa ja Pietarissa, jossa heille syntyi järjestyksessä toinen poika vuonna 1880 Fredrik Ferdinand. Fredrik oli ammatiltaan kansakoulunopettaja ja valmistui 1902 Kylmölän seminaarista Sortavalasta. Hän avioitui talollisen tyttären Aino Kotilaisen kanssa Heinävedellä Fredrik toimi Heinäveden Malkkilan kansakoulun opettajana ja 1907 hänelle myönnettiin palkankorotus viiden vuoden palveluksesta. Vuonna 1909 Fredrik valittiin Koiviston kunnan Humaljoen kansakoulun opettajaksi. Karjala Täten katkerasti kaihoten ilmoitan että rakas puolisoni työnjohtaja Aleksander Sopanen äkkiä kuoli aivohalvaukseen Viipurissa 2 p helmikuuta kello 1 yöllä. Katkeraksi suruksi minulle, 3:lle pojalle sekä 2:lle tyttärelle, ynnä 2:lle miniälle ynnä 2:lle lapsen lapselle, joka täten sukulaisille sekä tuttaville ilmoitetaan. Katariina Sopanen o.s. Hara Puolison rakkaan temmannut on tuoni rinnaltani. Nyt surust olen sortunut. Mist apu tuskahani? Mua, Herra, tue horjuvaa, ett epäilyyn en vaivu! En neuvoas voi oivaltaa, En tyydy viel en taivu; Aut etten harhaan vaivu! Emilia Sopanen ja Kustaa Anders Tapola Aleksanterin ja Katrin kuopus Emilia syntyi Pietarissa Hän avioitui vuonna 1920 Viipurissa Kustaa Anders Tapolan ( ) kanssa. He saivat kaksi poikaa, Ilkka Olavi Kustaa ( ) ja Tuomas Antti Kustaa (1926). Tuomas avioitui Tuulikki Schreckin kanssa ja heille syntyi kaksi tytärtä, Päivi ja Katri. Kustaa Anders Tapola syntyi Lempäälässä vuonna Hän oli Suomen armeijakunnan komentaja, jalkaväenkenraali ja Mannerheim-ristin ritari. Tapola valittiin Suomen Sotatieteellisen Seuran kunniajäseneksi Huhtikuussa 1971 hän kuoli Tilkan sotilassairaalassa Helsingissä. K.A. Tapolan lapsenlapset ovat molemmat kirjailijoita. Päivi Tapolalta vuonna 2004 ilmestynyt teos on hänen isoisänsä elämäkerta AJAN PAINO jalkaväenkenraali K. A. Tapolan elämä. Reino Sopanen ja Maija (Alma Maria) Heino Fredrik Sopaselle ja vaimolleen Ainolle syntyi ensimmäinen lapsi Reino Heinävedellä vuonna Hän oli vain vuoden ikäinen, kun isoisä Aleksanteri kuoli. Reino avioitui Jyväskylässä syntyneen Maija (Alma Maria) Heinon kanssa. Aviopari asui Helsingissä 1933, kun heille syntyi tytär Teija Anneli. Isä Reino oli rakennusinsinööri, jonka työn mukana perhe oli muuttanut Lappeenrannan läheltä ensin Varkauteen ja sitten Tampereelle. Äiti Mari antoi kielitunteja. Teija tuli ylioppilaaksi 1952 ja lähti Helsingin yliopistoon opiskelemaan kieliä. Teija Sopanen Teija valittiin Suomen neidoksi vuonna Heinäkuussa hän lähti Amerikkaan osallistuakseen Miss Universum-kilpaíluun. Samana vuonna alkoivat hänen elokuvaesiintymisensä (Tyttö tuli taloon, Niskavuoren naiset, Kovaa peliä Pohjolassa). Teija oli 25- vuotias, kun hän sai vakinaisen paikan kuuluttajana Suomen Televisiossa. Uudenvuodenpäivänä 1958 Suomen Television Pasilan alastudiossa oli jännittynyt tunnelma. Studiotalon molemmat kamerat, sotilassoittokunta ja kuuluttaja Teija Sopanen odottivat tasavallan presidenttiä Urho Kekkosta, joka oli tulossa pitämään ensimmäisen televisioitavan uudenvuoden puheensa Suomen kansalle. Tasavallan presidentti puhuu, republikens president talar, Teija Sopanen sanoi suoran lähetyksen alkaessa, sotilassoittokunta soitti Porilaisten marssin ja puhe alkoi. (Jatkuu seuraavalla sivulla)

12 12 LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 1/2013 (Jatkoa edelliselle sivulle.) Teija voitti kaikkiaan 10 Telvispatsasta. Hän työskenteli televisiossa 17 vuotta ja vuonna 1974 hän siirtyi lehtityöhön, Mona-Lisan päätoimittajana ja Seuran toimittajana Teijan keittiössä-ohjelmaa tehtiin kuusi vuotta 1990-luvulla. Hän oli oppinut loistokokiksi oman äitinsä keittokoulussa. Sienestämisen salat alkoivat selvitä Teijalle jo Reinoisän kanssa tehdyillä sieniretkillä luvulla Teija kirjoitti kirjoja ja lehtijuttuja sekä vei suomalaisia lukijamatkoille. Eläkevuosinaan Teija toimi entisen kotikaupunkinsa Tampereen ikäihmisten tanssitapahtuman suojelijana. Meidän suomalaisten elämästä ja kohtalosta olisi tulevien sukupolvien hyvä tietää edes jotain. Nyt omia lapsiani ja lasten lapsiani ajatellen teen sen itse tämän ohjelman teon aikana. Kirjoitan ylös henkistä testamenttia. toteaa Teija ohjelman lopussa. Teija Sopasen elämään mahtui kolme puolisoa, kaksi lasta ja viisi lastenlasta. Vuosikymmenten takaa Aleksanteri Sopasen muisto eli Teijalle hopeisten laattojen kautta. Teija Sopanen kuoli Helsingissä Olimme 5. serkut, kuten oheinen sukutaulukko paljastaa. Anne Ekroos Heikki Liikanen s Mikkeli sisarukset Fredrik Liikanen s Mikkeli Maria Helena Liikanen s Mikkeli serkukset Joosua Liikanen s Mikkeli Katariina Hara s Pietari 2. serkut Taavetti Juhana Liikanen s Mikkeli Fredrik Ferdinand Sopanen s Pietari 3. serkut Uuno Liikanen s Mikkeli Reino Sopanen s Heinävesi 4. serkut Helga Marjatta Lehti s Mikkeli Teija Sopanen s Helsinki 5. serkut Anne Elise Ekroos s Helsinki OMA LIPPU JAVIIRI Monella yhdistyksellä on oma lippu ja viiri. Siksi ei ole ihmeellistä, että meillekin ne ovat tulossa. Toimintasuunnitelmaan 2012 kirjattiin, että pyritään tuomaan luonnokset Riihimäen kokoukseen jäsenten nähtäväksi. Meillä oli hyvä lähtökohta, koska meillä oli jo käytettävissä Tommi Lindhin suunnittelema komea sukuseuran vaakuna vuodelta Sen perusteella Tommi suunnitteli sitten vielä standaarin myytäväksi ja se ehti 10-vuotisjuhlaan Ristiinaan samana vuonna. Kuva löytyy myyntituotteista kotisivuilta osoitteesta htm Myyntihinta on 25 euroa. Myös lipun ja viirin suunnittelua pyysimme Tommilta, ja häneltä saimmekin Riihimäen kokoukseen luonnokset. Viiri sai heti kannatusta, mutta lippuluonnokset eivät saaneet ääniä. Pyysimme uusia luonnoksia ja samalla ehdotin ratkaisua, että lipun yläosa olisi kokonaan keltainen ja alaosa musta ja liekit siellä mustassa kuten vaakunassa. Värien raja voisi olla kaareva kuten vaakunassa. Se tuntui silloin minusta kiinnostavalta. Tommi ei kuitenkaan työkiireittensä vuoksi pystynyt uusia luonnoksia tekemään ja kehotti kääntymään muiden suunnittelijoiden puoleen. Tommi Lindhin suunnittelema viiri. (Jatkuu seuraavalla sivulla.) Tommi Lindhin luonnos 1 ja luonnos 2.

13 LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 1/ (Jatkoa edelliselle sivulle.) Otimme sitten yhteyttä Taitolippuun ja pyysimme heiltä ehdotusta, ja tulosta syntyi. Harri Rantanen teki kaksi luonnosta, jotka lähetin kadettiveli Tapani Talarille ja pyysin häneltä mielipidettä asiasta. Talari on evp-upseeri, joka ryhtyi heraldikoksi ja on arvostettu tällä alalla. Hän tunsi Harri Rantasen ja suositteli tätä hankkeen toteuttajaksi. Hänellä itsellä oli vain yksi parannusehdotus Rantasen toiseen luonnokseen. Harri Rantasen luonnokset ja lopullinen lippu Helmikuussa lähetin viestin Rantaselle Talarin terveisillä varustettuna ja nyt saimme viimeistellyn kuvan lipusta. Yllätyin, kun siinä oli samalla hyvin toteutunut em. oma ehdotukseni lipuksi. Kevään aikana teemme tilauksen lipun valmistamisesta ja tangosta. Lippu naulataan ja vihitään käyttöön ilmeisesti vuonna 2014 sukukokouksen yhteydessä. Tarkoitus on ottaa se virallisesti käyttöön 2015, kun seura täyttää 30 vuotta. Viirin ostohalukkuutta kysytään! Viiri tulee myyntiin ja siksi kysymme nyt halukkuutta sen ostamiseen. Hinta tulee olemaan määrästä riippuen euroa ja koko on 50x500 cm, jolloin se sopii 9, 10 ja 11 metrin tankoihin. Hinta sisältää pienen myyntipalkkion seuralle. Lähetä ennakkovaraus Sirkka-Liisa Liikaselle Kuopion kokoukseen mennessä. Hankinta tehdään varausten perusteella. Isoa määrää varakappaleita emme aio varastoida, joten tilaus kannatta tehdä nyt viirin saamisen varmistamiseksi ensimmäisten joukossa. Sirkka-Liisan yhteystiedot ovat takakannessa. HLI PIEKSÄMÄEN, PUUMALAN JA JUVAN LIIKASIA 1540-LUVULTA 1700-LUVULLE Jatkoa edellisessä numerossa olleeseen Olli Liikasen kirjoittamaan artikkeliin. Puumala Puumalassa 1500-luvun puolivälin jälkeen asuneet Liikaset kunnostautuivat kahdella tapaa. Ainakin neljä Liikasta toimi lautamiehenä. Tasapainotuksena tälle seitsemän tai kahdeksan Liikasta otti sakkoja käräjillä yhteensä parikymmentä kertaa vuosien 1552 ja 1578 välillä Savon vuoden 1541 maakirjassa on Säämingin pitäjän Puumalan neljänneskunnan 3. kymmenyskuntaan eli (todennäköisesti) Lintusaloon merkitty isännäksi Paavo Liikanen. Paavon pojiksi sopivat viisi vuotta myöhemmin isänniksi merkityt Antti Paavonpoika Liikanen ( ), Lauri Paavonpoika Liikanen ja Olli Paavonpoika Liikanen Ehkä myös myöhemmin Lintusalossa isäntänä ollut Pekka Paavonpoika Liikanen oli samaa perhettä. Pekan kanssa isäntänä samoina vuosina on Niilo Juhonpoika Liikanen (sakotettu 1552 ja kahdesti 1561) ja mahdollisesti Juho Antinpoika Liikanen Olli Liikasen pojaksi sopiva Matti Ollinpoika Liikanen näkyy voudintileissä Vuonna 1589 hänen tilastaan todetaan, että se on ollut autiona 11 vuotta venäläisten tekemien hyökkäysten vuoksi. Tila on merkitty välillä Luukkolaan. Kuva 3. Paavo Liikanen Puumalassa vuoden 1541 maakirjassa (Jatkuu seuraavalla sivulla.)

14 14 LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 1/2013 (Jatkoa edelliselle sivulle.) 1540-luvun puolivälin jälkeen Lintusalossa on toisessa arviokunnassa isäntinä (aaltosululla yhdistettynä) Pekka Heikinpoika Liikanen (lautamies 1550, sakkoja 1552), Matti Pekanpoika Liikanen ja lautamiehenä toiminut Juho Liikanen, joka on myöhemmin merkitty Pekanpojaksi. Pekka on merkitty isännäksi vuosina , Matti ja mahdollisesti vielä ja Juho Isännyysvuosien ja patronyyminimen perusteella voisi olettaa, että Matti ja Juho Liikanen olivat Pekka Heikinpoika Liikasen poikia. Kuva 4. Matti ja Juho Liikanen, kymmenysluettelo vuodelta 1578 Puumala, Lintusalo Vuodesta 1557 vuoteen 1569 Matti ja Juho Liikasen kanssa Lintusalossa asui Heikki Liikanen. Toistaiseksi on epävarmaa, oliko Heikki Liikasia kaksi, koska Heikki Liikasen patronyyminimi on Antinpoika ja Pekanpoika. Jos Antinpoika-nimi olisi virheellinen, Heikki Pekanpoika Liikasta voisi pitää mahdollisena Juho ja Matti Liikasen veljenä. Antti Liikasta ei ole merkitty Matti ja Juho Liikasen kanssa samaan arviokuntaan. Vuonna 1559 isännäksi mainitaan myös Olli Heikinpoika Liikanen. Nimen perusteella hän voisi olla (toisen?) edellä mainitun Heikin lapsi, mutta isännyysvuosien perusteella se tuntuu mahdottomalta. Vuoden 1577 sakkoluettelossa lautamiehenä mainitaan Heikki Pekanpoika Liikanen. Tämän luotettavuus koki kolauksen, koska seuraavana vuonna Heikki Pekanpoika oli itse sakotettujen joukossa. Myös mahdollinen veli Juho Pekanpoika oli vuonna 1578 sakotettujen joukossa. Juhon Pekanpoika Liikasen poika voisi olla Lauri (Juhonpoika? 1588) Liikanen, jonka kanssa samaan arviokuntaan on merkitty Gabriel Liikanen, joka mainitaan Matinpojaksi. Hän voisi olla edellä mainitun Matti Pekanpoika Liikasen poika. Gabriel Matinpoika Liikanen oli lautamiehenä Hän oli papinveroluettelon mukaan isäntänä Lintusalossa Hyvin todennäköisesti hän on sama Gabriel Liikanen, joka on vuotuisen veron luetteloissa merkitty Kitulan asukkaaksi Lauri Juhonpoika mainitaan Gabriel Liikasen kanssa isäntänä Papinveroluetteloissa ei mainita Kitulaa eikä vuotuisen veron luetteloissa Lintusaloa. Sama talous kuului siten todennäköisesti eri piiriin kirkollisessa ja maallisessa verotuksessa. Vuotuisen veron luettelossa Gabriel Liikasen kanssa samaan arviokuntaan Kitulassa on merkitty myös Heikki Antinpoika Liikanen vuosina ja Pekka Paavonpoika Liikanen Gabrielin, Heikin ja Pekan tiloja on merkitty luetteloihin autioiksi (ainakin veronmaksukyvyttömiä) luvun alussa, Heikin 1601, Pekan 1602 ja Gabrielin Vuodesta 1598 Gabriel, Heikki ja Pekka Liikasen lisäksi Lintusaloon on eri arviokuntiin asukkaiksi (isänniksi) merkitty Lauri Liikanen (ainakin ) ja Antti Liikanen ( ). Antti Liikanen mainitaan vuonna 1600 Niilonpojaksi. Hän voi olla Niilo Hannunpoika Liikasen poika. Niilo oli isäntänä jo luvulla, joten sukulaisuuteen voi suhtautua varauksella. Mainittu Antti Liikanen voi olla sama Antti, jonka tila oli autio 1606 ja veronmaksukykyinen vuodesta 1607 vuoteen Vuonna 1610 Antti oli leski. Antti Liikanen mainitaan veroluetteloissa vielä Antin kanssa mainitaan 1608 ja 1610 Pekka Liikanen, mahdollisesti Heikinpoika. Pekka Antinpoika Liikanen ilmestyy nihtinä vero luetteloihin Pekka Heikinpoika? Liikasen jälkeen Pekasta on mainintoja vuoteen 1624 asti. Hänen tilansa oli autio ainakin 1618 ja Erikseen Lintusalossa mainitaan Heikki Liikanen, joka oli isäntänä Heikin tila oli autio samoihin aikoihin kuin Pekka Liikasenkin, eli ja Heikki saattoi olla ratsutilallinen, sillä vuonna 1624 hänen kohdallaan on maininta ryttare. Vuosilukujen valossa on mahdollista, että tämä Heikki on edellisessä kappaleessa mainittu Heikki Antinpoika Liikanen. Läänintilien mukaan Puumalan Laamalassa oli vuonna 1638 isäntänä Paavo Liikanen. Hänestä en ole löytänyt myöhempiä merkintöjä. Samaan aikaan Lintusalossa ovat isäntinä Matti Liikanen ja Antti Liikanen. Matin taloudessa henkirahaa maksoi kaksi henkeä vuosina 1638 ja Matin vaimo mainitaan 1644 varattomaksi. Matti mainitaan nihdiksi 1645, ja hyvin usein rivisotilaan perheet olivat köyhiä tuohon aikaan. Matista ja vaimosta on merkintöjä ainakin vuoteen 1660 asti. Sotaväen maakirjoissa (Militie Jordebook) Matti Antinpoika Liikanen mainitaan ainakin 1666 ja Antti Liikanen, jonka taloudessa henkirahaa maksoi viisi henkeä, mainitaan vuoteen 1646 asti. Vuosina Lintusalossa asui myös Esko Laurinpoika Liikanen puolisoineen. Nihti Matti Antinpoika Liikasen poika Antti Matinpoika Liikanen vaimoineen ilmestyy läänintileihin viimeistään 1658, ja hänet mainitaan Lintusalossa vuoteen 1676 asti. Ollikkalan kylässä asui ja isännöi rakuuna Antti Gabrielinpoika Liikanen. Hänen sukunimeään ei ole aina merkitty henkikirjoihin. Antilla oli tytär, jonka puolison etunimi oli Pentti (tytär mainitaan henkikirjassa 1651, Pentti 1654). (Jatkuu seuraavassa numerossa Juvan Liikasilla.) Tietokilpailukysymys: Kuka on kaikkien aikojen nuorin kansanedustaja Suomessa? Vastaus sivulla 18.

15 LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 1/ SAANA LIIKANEN MYÖTÄTUULESSA Viime numerossa kerroimme kuvassa olevan Saana Liikasen esiintymisestä Marco Bjurströmin ohjaamassa RENT-musikaalissa loka-marraskuussa Viisi vuotta sitten uutisoimme osallistumisesta IDOLS-laulukilpailuun. Henkilöesittely on jäänyt kovin vajavaiseksi ja siksi tällä haastattelulla sitä paikkaamme. Liikaslinkissä 2/2008 kerroimme Idols-laulukilpailusta. Mitä sinulle on jäänyt siitä mieleen, jos nyt viiden vuoden jälkeen muistelet sitä? - Muistelen kilpailua lämmöllä ja päällimmäisenä fiiliksenä siitä jäi kiitollisuus, että sai olla mukana. Koko prosessi oli kuitenkin henkisesti hyvin vaikea ja nopea tahti uuvutti kyllä kovasti. Tänä päivänä osaa katsoa tositv:tä aivan eri silmin, paljastaa Saana. Olet opiskellut Helsingin Pop&Jazz Konservatoriossa ylioppilaaksi. Milloin sinä valmistuit? Millaista tuon koulun opiskelu oli muihin kouluihin verrattuna? Mitä opiskelit sen jälkeen? - Ylioppilaaksi olen kirjoittanut Porkkalan aikuislukiosta ja sen jälkeen lähtenyt opiskelemaan musiikkia Pop&jazz Konservatorioon. Olen siis ammatiltani muusikko. Musiikin opiskelu on ihan samanlaista kuin mikä tahansa muukin. Tietysti luova ala on aina luova ala. Paljon tehdään keikkoja ja se kuuluu myös opintoihin. Ylioppilaaksi kirjoitin 2006 ja pop&jazzilta valmistuin 2010, mutta sen jälkeen en ole opiskellut mitään, kertoo Saana. Vaihtaessamme sähköpostiviestejä, paljastit, että sinulla on oma yhtye, Saana Liikanen Band. Annoit myös yhteystiedot, jos joku tarvitsee tätä musiikkia. Millainen on sen kokoonpano? - Kokoonpano on matkanvarrella muuttunut ja tällä hetkellä taustallani soittaa Jari Vireaho (rummut), Riku Tuovinen (kitara) ja Antti Pylkkänen (basso/kiipparit) eli suht pienellä porukalla mennään. Me olemme soittaneet yhdessä nyt kaksi vuotta. Mulle on tärkeää, että bändissäni ei porukka vaihdu koko ajan ja onneksi nyt taustalla on sitoutuneet ja pysyvät soittajat, iloitsee Saana. Kertomasi mukaan bändisi keikkailee. Missä te yleensä esiinnytte? Onko siitä muodostunut sinulle jo ammatti? - Me teemme paljon ravintolakeikkoja, mutta kesäisin myös häitä ja yrityskeikkoja. Pääpaino on kuitenkin ravintoloissa. Meillä on mukavasti keikkaa ja tykkään, että aikaa saa jäädä muuhunkin kuin vain keikoilla käymiseen. Teen musiikkia siksi, että nautin siitä, en siksi, että sillä saisi pankkitilin täyteen. Kai se osittain on ammattini? En tiedä =), myhäilee Saana salaperäisenä. RENT-musikaaliin pääsit 350 hakijan joukosta. Mistä huomasit, että laulajia haetaan? Pitikö hakua harkita? - Vahingossa huomasin netistä, että RENT musikaaliin on avoin audition (koe-esiintyminen), joka on todella harvinaista. Näin ilmoituksen päivää ennen haun loppumista, joten en epäröinyt yhtään. Hassuinta oli, että moni ystäväni oli siellä, mutta ei ollut kertonut minulle mitään. Silloin tiesin, että minut on tarkoitettu tänne ja tekemään RENTTIÄ, kertoo Saana. Musikaali esitettiin nyt talvella uudelleen. Kuinka monta ehti nähdä musikaalin Aleksanterin teatterissa, kun kaikki näytökset lasketaan mukaan? - Esityksiä oli yhteensä noin 40 ja katsomot olivat joskus täysiä ja joskus puolillaan eli tarkkaa lukua on vaikea sanoa. Mutta liian monelta jäi tämä teos näkemättä, pahoittelee Saana. Miten muistelet nyt tätä musikaalia? Onko tulossa jatkoa? - Olen todella onnellinen, että sain tehdä RENT-musikaalin juuri niiden ihmisten kanssa, keitä siinä oli. Opin itsestäni paljon ja uskon, että olen RENTIN vuoksi parempi ja suvaitsevaisempi ihminen kuin ennen RENTTIÄ. Toivon, että saisin tehdä vielä lisää musikaaleja, mutta pelkästään koe-esiintymisiin pääsy on vaikeaa, sillä lähes kaikki tilaisuudet ovat vain kutsutuille, selventää Saana tilannetta. (Jatkuu seuraavalla sivulla.)

16 16 LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 1/2013 (Jatkoa edelliselle sivulle.) Iltalehdestä kurkimme 2008, että olit muuttanut omaan kotiin ja asuit Kallen kanssa. Kihloihin olitte menneet Avioliittoa harkitsitte ja haaveilit muutosta pohjoiseen omakotitaloon ja halusit kolme lasta. Miten nämä haaveet ja suunnitelmat ovat toteutuneet? Mikä on tilanne nyt? - Pohjoiseen ei olla päästy, eikä omakotitaloon. Olemme saaneet kaksi ihanaa poikaa Eelin (3 vuotta) ja Niilon (1,5 vuotta). Asumme Kirkkonummella ja häitä vietetään joskus tulevaisuudessa, Saana paljastaa. Tiedätkö, mistä musikaalisuutesi periytyy? - Olen usein miettinyt, mistä musikaalisuuteni tulee ja olen sen ehkä ajatellut äidin puolelle, sillä serkkuni on myös muusikko. Olisi mahtava tietää, kuinka moni tai onko ketään tällä alalla, Saana kysyy. Juvan sukukokouksessa 1990 sisaresi Katri järjesti ohjelmaa lapsille. Itse olit silloin neljä vuotta. Muistatko siitä tai jostakin muusta sukukokouksesta jotakin? Onko kuvaa? - Muistan joitain pieniä pätkiä, että olen ollut sukukokouksissa, mutta vaikea sanoa, missä ja milloin ne ovat olleet. Siskon mukanaolosta ei ole mitään muistikuvaa. Muistan vain reissuja, missä olivat minä, isä ja veljeni Tatu, kaivaa Saana muististaan. Isäsi ja isoisäsi olivat aikoinaan sukuseuran hallituksessa. Isoisäsi kanssa aloitimme Korpilahden sukuhaaran tutkimisen ja hänestä tuli Vuoden Liikanenkin tunnustuksena näistä ansioista Mitä sukuseura sinulle merkitsee? - Papan ja isän mukanaolo näkyi meidän perheessä paljon heidän elinaikanaan ja silloin sukukokoukset olivat iso juttu. Tänä päivänä sukuseura on alkanut kiinnostamaan enemmän ja olisi mukava tavata ihmisiä monen vuoden jälkeen. Isäni kuoleman jälkeen välit isän puolen sukuun ovat viilentyneet. En ole tavannut serkkuja kuin kerran viimeisen 15 vuoden aikana. Isälle oli todella tärkeää, että sukulaisiin pidetään yhteyttä ja siksi reissasimme paljon. Valitettavasti se ei ihan samalla tavalla ole tänä päivänä. Isän puolen suku on jäänyt tavallaan unholaan, vaikka useasti serkut ja sedät ovatkin ajatuksissani, harmittelee Saana.# Kiitos Saana haastattelusta. Olemme ylpeitä saavutustesi johdosta. Toivomme sinulle ja läheisillesi terveyttä ja antoisaa elämää. Olet aina tervetullut joukkoomme myös jäsenenä. ITSENÄISYYSPÄIVÄ LAS PALMASISSA Las Palmasissa Gran Canarialla toimii Suomi-Kerho Club Finlandia (www.suomikerho.net), joka järjesti perinteisen itsenäisyyspäiväjuhlan Hotelli Reina Isabelin juhlahuoneistossa Mukana oli pari Liikastakin, joista toinen on kuvassa. Kerhon lehti Canterasin Kaikuja kirjoitti juhlasta mm seuraavaa: Juhlapuheen piti eversti evp Harri Liikanen, joka palautti mieliimme itsenäisyytemme vaikeita hetkiä ja toivoi, että historia siirtyisi uusien sukupolvien perinnöksi. Tunteita nostattivat puheeseen lainatut nuoren sotilaan rintamakirjeiden tekstit. Nykyistä turvallisuustilannetta hän piti hyvänä, mutta toi esille uusia uhkakuvia, joihin on varauduttava. Maanpuolustusuudistuksen hän arvioi haastavaksi tehtäväksi. Lopuksi hän toivoi, että kantaisimme vastuun veteraaneistamme loppuun asti. JÄSENMAKSUT, JÄSENMAKSUT, JÄSENMAKSUT, JÄSENMAKSUT Jälleen on tullut aika maksaa jäsenmaksu. Ne, joiden on se tehtävä, saavat tämän lehden mukana tai kirjeessä jäsenmaksulaskun. Ilmaisjäsenet ja ainaisjäsenet eivät tietenkään tätä laskua saa. Jos tuntuu siltä, että laskussa on virhe, ota heti yhteyttä virheen korjaamiseksi. Laskussa ovat tarpeelliset tiedot maksamista varten. Viitenumeroa on käytettävä siksi, että maksu kirjautuu sen perusteella oikean henkilön hyväksi. Erityisesti tämä on tärkeää silloin, kun maksajana on joku muu kuin jäsen. Pyydämme hoitamaan jäsenmaksun iloisesti niin, että se on viimeistään eräpäivänä tilillä. Tällöin säästät meidät ikävältä karhuamisprosessilta, joka aiheuttaa lisätöitä ja kustannuksia. Maksamattomuus johtaa lopulta erottamiseen ja sitä emme tietenkään haluaisi tehdä. Jos luit tämän, huomaat varmaan, miten voit vähentää seuran kustannuksia ja seuran luottamushenkilöiden työtä, josta kukaan ei maksa meille mitään. Kiitos. Harri Liikanen

17 LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 1/ MIKÄ ITSELLE NIMEKSI? Ruotsista kuuluu kummia. Kieliasioihin ja kielenhuoltoon keskittyvän Språk-lehden numerossa 2/2013 oli iso juttu sukunimistä. Yhä useampi ruotsalainen haluaa erottua joukosta valitsemalla vanhan sukunimensä tilalle uuden ja entistä ehomman. Korhosen, Virtasen ja Mäkisen ruotsalaisvastineet Johansson, Andersson ja Karlsson (Jussinpoika, Antinpoika ja Kallenpoika) saattavat lehden mukaan olla pian muisto vain, jos nimenvaihtointo jatkuu viime vuosien tahtiin. Naapurimaassa ei kuitenkaan tyydytä uuden nimen valinnassa puolison tai suoran esivanhemman nimeen, vaan viime vuosien varsinaiseksi villitykseksi on tullut keksiä aivan uusia nimiä. Sukunimeään on vaihtanut Ruotsissa kymmenen viime vuoden aikana yli henkeä, ja tässä joukossa on lähes sukunimeä, jotka ovat entuudestaan tuntemattomia. Esimerkkejä vuoden 2012 tulokkaista ovat Zontho, Lykkbo ja Modersveasborg (joista viimeksi mainittu on suomeksi Äitiruotsinlinna tai ehkä sittenkin Äitisuomenlinna, koska Sveaborg on suomeksi Suomenlinna). Alussa mainitussa jutussa kerrotaan isästä ja tyttärestä, jotka ovat kumpikin vaihtaneet nimensä. Ensin isän tyttö Nathalie valitsi itselleen sukunimen Gertsdotter (Gertintytär). Isäpappa ilahtui tästä niin että halusi olla vastedes sukunimeltään Nathaliespappa (Nathalienisä). Ruotsin patenttivirasto hyväksyi Gertin hakemuksen, ja niin oli Ruotsiin tullut ensimmäinen pappa-loppuinen sukunimi ainakin isää tarkoittavana sanana. Gertsdottersukunimeä näyttää olevan Ruotsissa muillakin, mutta kaikkien näiden isän nimi ei välttämättä ole oikeasti Gert. Pitäisikö jo vähitellen alkaa varautua siihen, että sama muoti saapuu meillekin? Einontytär olisi kyllä kelpo nimi, mutta tietysti voisin myös muistuttaa itseäni ja muita siitä, miksi kuulun tähän sukuseuraan. Nimeksi siis Maarit Liikasentyttärentytär! Tai ehkä haluan varmistaa, ettei täyskaimoja tule vastaan ihan joka päivä, valitsemalla nimen Nuorenakuolleenliikasenainoantyttärenainoantyttärenainoatytär. Maarit Tillman DECACORDE Mari Mäntylän soitin on Kauko Liikasen vuonna 2001 rakentama decacorde. Mikä ihmeen Decacorde? No sehän on 10-kielinen kitara. Tämä tuli esille Helsingin Sanomien artikkelista, jossa kerrottiin Mari Mäntylästä, Kuhmon musiikkiopiston kitaransoiton ja kamarimusiikin lehtorista. Asia, miksi Liikaslinkki kiinnostui asiaan, liittyy tietysti meidän soitinrakentajiin. Mari kertoo: Kun opiskelin Bachin luuttusarjoja kitaralla, mietin, että jos olisi yksikin kieli enemmän, soittaminen olisi helpompaa. Joten kysyin Liikasilta, voisivatko he tehdä minulle seitsemänkielisen kitaran. He miettivät jonkin aikaa ja sanoivat, että eiköhän se onnistu. Liikasilla Mari tarkoitti helsinkiläisiä kitaranrakentajia Kauko ja Keijo Liikasta. Hän jatkaa: Sitten Baselissa näin ensimmäistä kertaa erään kollegan soittavan decacordea. Se oli melkoinen elämys, joten pian olin pyytämässä Liikasilta enemmänkin kieliä. Hänen nykyinen instrumenttinsa on Kauko Liikasen vuonna 2001 rakentama decacorde. Yhtenä kymmenkielisten kitaroiden esikuvana voi pitää luuttuja, joissa saattoi olla jo 13 kieltä tai kieliparia. Ensimmäiset decacordet olivat luutun ja kitaran risteytyksiä. Alimmilla kielillä ei ollut otelaudassa nauhoja. Ranskalainen Rene Lacote ja italialainen Ferdinando Carulli valmistivat 1800-luvun alussa ensimmäiset nykyistä decacordea muistuttavat soittimet. Modernin dacacorden kehittäjänä pidetään espanjalaista Narciso Yepesiä, joka vuonna 1963 rakennutti nykyistä klassista kitaraa muistuttavan decacorden. HLI

18 18 LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 1/2013 VIIHDETAITEILIJA ERKKI LIIKASEN STIPENDIRAHASTO Verkosta sattui silmään asia, jota ei ole aiemmin lehdessämme kerrottu. Otetaan nyt rivejä Tammelan kunnanhallituksen pöytäkirjasta 171/ : Lounais-Hämeen Musiikkipäivät ry. järjesti muusikko Erkki Liikasen 50 -vuotistaiteilijajuhlakonsertin. Tästä kertyneillä varoilla oli määrä perustaa hänen nimeään kantava stipendirahasto Lounais-Hämeen Musiikkipäivät ry:n toimintaalueella olevien 7 kunnan koululaisorkestereille ja kevyen musiikin harrastajille jaettavaa Erkki Liikasen kannustus -stipendiä varten. Lounais-Hämeen Musiikkipäivät ry on allekirjoitetulla lahjakirjalla lahjoittanut Tammelan kunnan tilille tammikuussa 2011 em. juhlakonsertin tuotosta euroa käytettäväksi Erkki Liikasen nimeä kantavan stipendirahaston perustamiseen. Stipendinä jaetaan 300 euroa vuosittain Lounais- Hämeen Musiikkipäivät ry:n toiminta-alueen ala- ja yläasteen sekä lukion ja ammatillisen koulutuksen oppilaiden musiikillisten harrastusten tukemiseen. Lahjakirjan mukaan stipendien saajan valitsevat toiminta-alueen kuntien sivistystoimen -tai koulutoimenjohtajien valitsemat 3-5 kuntien kouluissa työskentelevää musiikinopettajaa, jotka voivat tarvittaessa käyttää myös muiden asiantuntemusta hyväkseen. Lääkintöneuvos ja Lounais-Hämeen Musiikkipäivät ry:n kunniapuheenjohtaja Ritva Vastamäki on lähettänyt kunnanjohtajalle saatekirjoituksen ja kunnanhallitukselle saapuneeksi diarioidun esityksen stipendirahaston perustamisesta ja lahjakirjan, jotka kaksi viimeksi mainittua on tämän asian liitteinä. Päätösehdotus: Kunnanhallitus päättää 1) merkitä tiedoksi Lounais-Hämeen Musiikkipäivät ry:n tekemän päätöksen ja allekirjoitetun lahjakirjan mukaisen Erkki Liikasen 50 vuotistaiteilijajuhlakonsertin tuotosta Tammelan kunnalle lahjoitetun euron suuruisen stipendirahaston perustamiseksi tarkoitetun pääoman, 2) esittää kunnanvaltuustolle, että tämä hyväksyy viihdetaiteilija Erkki Liikasen nimeä kantavan stipendirahaston perustamisen hyväksymällä sille luonnoksen mukaiset säännöt ja 3) antaa tiedoksi Lounais-Hämeen Musiikkipäivät ry:n toiminta-alueen kuntien hallituksille, Forssan ja Someron kaupunginhallituksille sekä Humppilan, Jokioisten, Urjalan ja Ypäjän kunnanhallituksille, päätöksensä ja kunnanvaltuuston hyväksymät stipendirahaston säännöt. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti päätösehdotus. VASTAUKSIA Vastaus kysymykseen, kuka on kuvassa sivulla 4: Unto Vainio Vastaus kysymykseen sivulla 14: Erkki Liikanen, joka nousi Arkadianmäelle ollessaan vasta 21 v. Vastaukset Älyvaakaan: 1. Pässi 2. Tamma 3. Pukki 4. Ori 5. Vuohen lapsi eli poikanen 6. Isäsika eli urossika TEIJO TAAS Viime vuonna vävypoikamme Teijo Haapaniemi voitti Suomen mestaruuden 55 vuotiaiden miesten perinteisellä hiihtotavalla hiihdetyllä10 km:n matkalla. Tästä syystä ja veteraanien MM-kisojen kolmesta hopeamitalista Reisjärven kunta palkitsi hänet stipendillä helmikuussa Tänä vuonna sairastuminen häiritsi MM-kisoissa Italiassa, mutta tuli kuitenkin 4. sija kympillä. SM-kisat jäivät sen sijaan kokonaan väliin. Toivottavasti myöhemmin saamme vielä kuulla lisää hyviä uutisia. Puurula förlänger med Asplöven Vuosi on vierähtänyt ja kiekkokausi on ohi. Liikasmaalivahtimme menestyi Ruotsissa hyvin, mutta joukkue ei. Sija oli sarjassa 11/14. Kuten ruotsinkielisestä otsikosta ilmenee, Joni jatkaa seuraavalle kaudelle Asplövenin paidassa. Ruotsalaisteksti ja kuva on otettu verkkosivuilta. Ilmeisesti Joni on ollut luja vastus, kun lempinimeksi on tullut suomalainen sana Seinä. HAPARANDA: Asplövens succémålvakt Joni Seinä Puurula förlänger sitt kontrakt med klubben över säsongen TUUREN SUKSI LUISTI Vuosi sitten kerroimme Tuure Pesolasta, joka harrastaa Reisjärvellä hiihtoa ihan tosissaan. Tavoitteeksi hän on asettanut hiihdon maailmancupin voiton. Tavoite ei ole mahdoton, jos tahti jatkuu nykyisenä. Hän voitti viime talvena Keskipohjanmaa-cupin selvästi, kuten oheisesta taulukosta selviää. Piste-ero seuraavaan oli 60 pistettä. Tulokset: 1. Tuure Pesola Esa-Pekka Mustola Ville Tuura 170. Helmikuun 3. päivänä Tuure osallistui Imatralla nuorten valtakunnallisiin XC Challenge kilpailuihin. Perinteisellä 5 km:n matkalla hän nappasi kirkkaasti kköstilan 14-vuotiaiden sarjassa. Tästä on hyvä jatkaa. Tulokset: 1. Tuure Pesola 16.28,60 2. Leo Rantahalvari 16.42,50 3. Kalle ParantainenT 16.43,40 HLI

19 LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 1/ VUODEN 2013 SUKUKOKOUS KALAKUKKOKAUPUNGISSA Paikka: Hotelli Jahtihovi, Snellmaninkatu 23, KUOPIO, Aika: Lauantai OHJELMA Perjantai Ensimmäiset Liikaset saapunevat, seurustelevat ja yöpyvät Sukuhaarojen vastuuhenkilöiden neuvottelu. Lauantai alkaen Tulokahvit, sukuhaarojen tapaamiset Sukututkimuksesta Lounas Sukukokous. Kokouksen alussa musiikkiesitys Kokouskahvit, mansikkakakku Siirrytään Kuopijon Kortteljmuseoon, Kirkkokatu noin Opastettu kiertokäynti Korttelimuseossa. (www.korttelimuseo.kuopio.fi ) noin Jatkotutustuminen omatoimisesti pysyvään näyttelyyn ja museokahvilaan. LIIKASKAUPPA Kokouspaikalla on myytävänä Liikasten sukuseuran myyntituotteita. Valikoima on nähtävänä kotisivuillamme. Voit varmistaa tavaran saamisen ottamalla yhteyttä Sirkka-Liisa Liikaseen etukäteen. Yhteystiedot ovat takakannessa. ILMOITTAUTUMINEN Ilmoittautumiset kokoukseen ja museoon viimeistään 4.7. sihteeri Maarit Tillmanille Ilmoita samalla erikoisruokavaliotoivomus. Ilmoittautumiset ovat sitovia, koska joudumme maksamaan kuitenkin ilmoitetun henkilömäärän mukaan. Yhteystiedot ovat takakannessa. Suosittelemme sähköpostin käyttöä. KARTTA MAJOITUS Jokainen varaa ja maksaa huoneensa itse. Olemme varanneet alustavasti neljä kahden hengen huonetta Hotelli Jahtihovista väliseksi ajaksi. Varaus on voimassa asti, joten toimi heti. Huonetta tilatessa on mainittava Liikasten sukuseura. 1 hengen hotellihuone maksaa 74,- ja 2 hengen hotellihuone 94,-. Huonehintaan sisältyy aamiainen. Varaukset: Hotelli Jahtihovi, puhelin (017) tai sähköposti Lisää majoitusvaihtoehtoja löytyy Kuopion kotisivuilta OSALLISTUMISMAKSUT Osallistumismaksu 28 euroa sisältää tulotarjoilun ja lounaan. Lapset 50%. Liput opastetulle kiertokäynnille museoon maksavat 3,-. Alle 18-vuotiaille se on ilmainen. Yhteen ryhmään mahtuu 25 henkilöä. Tarvittaessa muodostamme kaksi ryhmää. Jos tulee vain kokoukseen, osallistuminen siihen on luonnollisesti ilmaista. Maksut peritään kokouspaikalla. Sukuseura maksaa kokoustilan vuokran ja välineet, kokouskahvit kokouksen jälkeen ja museon opastuksen. Hotellilla on hyvät pysäköintitilat.

20 Palautus osoitteeseen Liikasten sukuseura ry c/o Harri Liikanen Niittaajankatu 2 A HELSINKI SUKUSEURAN HALLITUS Puheenjohtaja (= sukuseuran esimies) ja tiedottaja Harri Liikanen, Niittaajankatu 2 A 13, HELSINKI, , harri.liikanen(at)welho.com Varapuheenjohtaja (=sukuseuran varaesimies), lähihoitaja Maaret Ollila Helmikuja 3 B 22, RYTTYLÄ , maaret.ollila(at)pp.inet.fi Sihteeri Maarit Tillman, Sysmäntie 3, OUTOKUMPU, , maarit.tillman(at)gmail.com Hankkija Sirkka-Liisa Liikanen, Luusniementie 1236, LUUSNIEMI, , sirkkis47(at)gmail.com Arkistonhoitaja Esko Liikanen, Ylivedentie 438, ANTTOLA, , esko.2liikanen(at)gmail.com Tiedottajan apulainen Olli Liikanen, Metsäläntie 24 A 2, HELSINKI, , olli.liikanen(at)edu.hel.fi JÄSENSIHTEERI Anne Ekroos, Mustarinne 7, ESPOO , anne.ekroos(at)hotmail.fi RAHASTONHOITAJA Matti Liikanen, Pollarikatu 12 as 8, LAHTI, , matti.liikanen(at)luukku.com SUKUSEURAN PAIKALLISET YHTEYSHENKILÖT MIKKELI JA ANTTOLA: Esko Liikanen, katso hallitus HELSINKI (Pk- seutu): Harri Liikanen, katso hallitus JUVA: KariLiikanen, Mikonkatu 1 B 24, Mikkeli , kari.liikanen(at)pp3.inet.fi KANGASNIEMI: Sirkka-Liisa Liikanen, katso hallitus KUUSAMO: Anne Kultanen, Sarvivaarantie 191, Kuusamo, , a.kultanen(at)luukku.com PUDASJÄRVI: Arto Liikanen, Huhtotie 21, Pudasjärvi, arto.liikanen(at)fortum.com REISJÄRVI: Marja-Liisa Kemppainen, Mattilantie 8, Reisjärvi, , liisa.kemppainen(at)pp.sonera.net LAHTI, JAALA, ORIMATTILA: Matti Liikanen, katso Rahastonhoitaja VUODEN LIIKASET (Suluissa sukuhaara) 1993 (Ri) Mirjam Piira, Mäntyharju, k (Mi) Annikki Liikanen, Juva 1995 (Ri) Anna-Liisa Liikanen, Orimattila, k (Ka) Erkki Liikanen, Bryssel 1997 (Ko) Heikki Liikanen, Joutsa, k (Ku) Hannes Savolainen, Kemijärvi 1999 (Jo) Erkki Liikanen, Tammela 2000 (Ri) Pirkko Liikanen, Espoo 2001 (Ka) Matti Liikanen, Lahti 2002 (Ku) Jaakko Liikanen, Riihimäki 2003 (Ka) Raimo Liikanen, Mikkeli 2004 (Mi) Liisa Liikanen, Mikkeli (Anttola) 2005 (Ka) Harri Liikanen, Helsinki 2006 (Ri) Pekka Saarenmaa, Kerava 2007 (Ka ) Sirkka-Liisa Kuusisto. Kangasniemi 2008 (Ri) Sirkka Laakkonen, Espoo 2009 (Ka) Kauko ja Keijo Liikanen, Helsinki 2010 (Lä) Heikki Liikanen, Helsinki 2011 (Ka) Sirkka Leppälä, Reisjärvi 2012 (Ko) Maarit Tillman, Outokumpu 2013? KUNNIAJÄSENET 1. Haastemies Eino Liikanen (k.1997) 2. Käsityönopettaja Anna-Liisa Liikanen (k.2004) 3. Emäntä Annikki Liikanen Sääteknikko Mauri Puurula Professori Pirkko Liikanen Yrittäjä Matti Liikanen SUVUN VANHIN Nimi tiedetään, mutta emme voi sitä vielä julkaista. PERINNEHENKILÖ Perinnehenkilöksi nimettiin 1999 vapaustaistelija, luutnantti Herman Liikanen ( ), joka kuuluu Ristiinan sukuhaaraan. KUMMITYTTÖ Kummitytöksi nimettiin 1990 lähes sukuseuran perustamispäivänä syntynyt Jenni Liikanen Lahdesta. INTERNET- KOTISIVU PANKKITILIN NUMERO Danske Bank FI

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

ARKISTOTIETOJA KANGASNIEMEN SEUDUN LUKKARISISTA 1500-LUVULTA

ARKISTOTIETOJA KANGASNIEMEN SEUDUN LUKKARISISTA 1500-LUVULTA 4.1.2002 Aulis Tenkanen ARKISTOTIETOJA KANGASNIEMEN SEUDUN LUKKARISISTA 1500-LUVULTA Keskeneräinen! 1541 verokirja, Vesulahti,VA 6133, mf ES 941 Lauri Lukkarinen, Vuolingon neljänneskunta, 5. kymmenkunta

Lisätiedot

SUVUN TILALLISET KULKKILA

SUVUN TILALLISET KULKKILA SUVUN TILALLISET KULKKILA Heikki Hermanni Myllylän äidin Greta Liisan äidin Margareetan äiti Anna antintytär on Vähä-Kulkkilan ensimmäisen isännän Antti Simonpojan tytär. Kullkilan tila jaettiin vuonna

Lisätiedot

Pielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009

Pielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009 Pielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009 Hyvät sukuseuran jäsenet ja muut sukuun kuuluvat! Lähestymme TEITÄ näin ensimmäisellä sukuseuratiedotteella. Tiedotteessa

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015

TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015 TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015 Toivasten Sukuseura ry oli taas kutsunut jäseniään ja muitakin Toivasia ja Toivas-mielisiä kokoontumaan Kuopion Hotelli Atlakseen seuraamaan seuran

Lisätiedot

1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA. Matti Niemi 4.7.2015

1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA. Matti Niemi 4.7.2015 1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA Matti Niemi 4.7.2015 Suvun juuret Eliaksen vanhemmat isä Niilo Niilonpoika oli Sammallahden vävy ja DNA-testin perusteella kotoisin Virolaisen talosta äiti Reetta

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Klo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset

Klo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset KARLIN SUKUSEURA RY KUTSU SUKUJUHLAAN JA SUKUKOKOUKSEEN 16.6.2013 Karlin sukuseura ry:n sukuneuvostolla on ilo kutsua Sinut perheineen yhdistyksen sääntöjen edellyttämään varsinaiseen sukukokoukseen 16.6.2013.

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Kalle Kallenpoika Sorri

Kalle Kallenpoika Sorri 1 Perhe 1 I Hanna Kustaantytär Rekola Kansakoululla keittäjänä sodan aikana ja jälkeen, s. 13.2.1872 Kulkkila, Teisko, k. 4.8.1960. Ollut Wärmälän kylän, Iso-kartanon palkollisten kirjoilla. 2.6.1891 Muutti

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Paavali Lukkarinen, Vesikansan neljänneskunta, 3. kymmenkunta, sivu 51 Pekka Lukkarinen, Vesikansan neljänneskunta, 5. kymmenkunta, sivu 99v

Paavali Lukkarinen, Vesikansan neljänneskunta, 3. kymmenkunta, sivu 51 Pekka Lukkarinen, Vesikansan neljänneskunta, 5. kymmenkunta, sivu 99v 3.12.2001 Aulis Tenkanen ARKISTOTIETOJA JOROISTEN SEUDUN LUKKARISISTA 1500-LUVULTA Keskeneräinen! 1541 verokirja VA 6133, mf ES 941, Joroisten historia Paavali Lukkarinen, Vesikansan neljänneskunta, x.

Lisätiedot

Hyvä Pasman sukuseuran jäsen! Jäsenkirje 2007

Hyvä Pasman sukuseuran jäsen! Jäsenkirje 2007 Hyvä Pasman sukuseuran jäsen! Jäsenkirje 2007 Sukuseura valmistautuu vireään kesään 2007, jolloin järjestetään 6. sukujuhlat 30.6. 1.7. Kolarin Nuottavaarassa sekä julkaistaan uusi, täydennetty ja korjattu

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A.

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A. 1(56) Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011 Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 Kuvat, photos Jorma A. Vesterinen Sukuseuramme lippu liehui Korholan kartanon lippusalossa koko kesätapahtumamme

Lisätiedot

Taikinan kylän asukkaat

Taikinan kylän asukkaat Taikinan kylän asukkaat 197 Turtiainen Eino ja Liisa (kanttiini) 198 Turtiainen Mikko ja Väinö (veljekset, poikamiehiä) 199 (Vanha tupa) Turtiainen Salomon (Sakkeus) ja Ulla, Juho, Anton, Onni, jatoivo

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007 1(6) Aika 13.6.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Fredman & Månsson Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen,

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA Historiaa Kymmenen vuotta sitten Korpiojan Hurskaiset päättivät perustaa Juho ja Maria Hurskaisen jälkeläisten sukuseuran. Samaan aikaan oli jo keskusteltu

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ Lähde: Pähkinälinnan läänin henkikirjat Inkerinmaalla henkikirjoja (manthals längd) on 1600-luvulla

Lisätiedot

NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo

NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Kirjeenvaihto Aa Severi Nuormaahan liittyvä kirjeenvaihto 1 Ab Sirkka Ruotsalaisen kirjeenvaihto 2 Ac Jouko Ruotsalaisen kirjeenvaihto 3 Ad

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

SOTAMIES MATTI KOSUSEN JÄLKELÄISIÄ N. VUOTEEN 1900. Taulu 1

SOTAMIES MATTI KOSUSEN JÄLKELÄISIÄ N. VUOTEEN 1900. Taulu 1 SOTAMIES MATTI KOSUSEN JÄLKELÄISIÄ N. VUOTEEN 1900 Taulu 1 Matti Kosunen, sotamies, sittemmin torppari Polvijärven kylässä. * 1696 (rippikirjan mukaan) 1767 1777 Leppävirta, Polvijärvi (1) n. 1715 Leppävirta

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla

Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla (M = miehiä, N = naisia, S = Suomessa, Ulk. = ulkomailla; Nyk. = nykynimenä, Ent. = entisenä nimenä, Kuoll. = kuolleita po. nimisiä) Nämä yleisyysluvut

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010

Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010 Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010 Vuosi 1840 Venäjän keisarina ja Suomen Suuriruhtinaana on Nikolai I Kantaäitimme Ulriika syntyi Liedossa Vuosi 1842 Kantaisämme Kustaa

Lisätiedot

Salon Rally 3-4.10.2015

Salon Rally 3-4.10.2015 Salon Rally 3-4.10.2015 Laitan tunnelmapaloja Salon Rallysta. Nettisivuille tulevat Hannelen ja Ritva-Liisan esityksistä koosteet. Lauantain esiintyjistä löytyvät kattavat tiedot netistä. Piirin 142 puheenjohtaja

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Sukukokous la 2.8.2014 Kivennavalla

Sukukokous la 2.8.2014 Kivennavalla Rönkköjen sukuseura aloittelee 36 toimintavuottaan. Vuosittainen jäsenkirje ja sukutapaaminen ovat tavaksi muotoutuneita toimintatapoja, joita jatkamme myös tänä vuonna. Alustava ohjelmarunko Kivennapa

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Pylkkösten-Pylkkästen sukuseuran,tiedostuslehti 01/2007 (perustettu 6.9.2003 Tertin Kartanossa Mikkelissä)

Pylkkösten-Pylkkästen sukuseuran,tiedostuslehti 01/2007 (perustettu 6.9.2003 Tertin Kartanossa Mikkelissä) 1(6) Pylkkösten-Pylkkästen sukuseuran,tiedostuslehti 01/2007 (perustettu 6.9.2003 Tertin Kartanossa Mikkelissä) Sukuseuran hallitus Hallituksen jäsenet ovat edellisestä sukukokouksesta 30.07.2005 alkaen:

Lisätiedot

Pöytäkirja Vesteristen Sukuseura ry:n sääntömääräisestä sukukokouksesta Helsingissä 20.6.2010

Pöytäkirja Vesteristen Sukuseura ry:n sääntömääräisestä sukukokouksesta Helsingissä 20.6.2010 Vesteristen sukukokous 19-20.6.2010 Helsingissä The meeting of the Family Society in 2010 was held in Helsinki the 19 th and 20 th of June. Kuvat, photos: Jorma A. Vesterinen Pöytäkirja Vesteristen Sukuseura

Lisätiedot

Perunkirja, talokas Korrin vävy Erkki Juhonpoika Åby s.12.09.1789. k. 19.02.1862

Perunkirja, talokas Korrin vävy Erkki Juhonpoika Åby s.12.09.1789. k. 19.02.1862 Perunkirja, talokas Korrin vävy Erkki Juhonpoika Åby s.12.09.1789. k. 19.02.1862 Vuonna 1862 7 maaliskuuta minä allekirjoittanut, pitäjän nimismies, toimitin kirkon seksmannin Jaakko Heikinpoika Lammin

Lisätiedot

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat:

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat: Elämää Jaakkimassa seurataan Matti ja Regina Rapon perheen kautta. Heitä sanottiin Kurenniemen ukoksi ja mummoksi. He asuivat samalla seudulla kuin Pakkaset ja ja muuttivat asumaan Pakkasten suvun hallussa

Lisätiedot

Saunavaaran Halosia 1 (6)

Saunavaaran Halosia 1 (6) Saunavaaran Halosia 1 (6) 1. Entbacka, Anna Magdalena, * Esse 5.2.1805 oo Petter Skutnabba 1 child of No. 1 Entbacka, Anna 2. Skutnabb, Maria Lovisa, * Juva (Kangais 4) 19.10.1832, + Kontiolahti 1.9.1882

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Senioripoliisit

Etelä-Pohjanmaan Senioripoliisit Pöytäkirja: Tehty E-P Senioripoliisien kevätkokouksesta Aika: tiistai 15.4.2008 klo 11.00 Paikka: Seinäjoki ABC:n tilat Läsnä: 57 jäsentä, liite osanottajista ohessa. 1 Puheenjohtaja Veli-Jussi Pouttu

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies Nettiraamattu lapsille Jumalan lähettämä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 Sukuseuran toiminnan tarkoitus ja toiminta Saarelaisten Sukuseuran toiminnan tarkoituksena on selvittää suvun vaiheita ja historiaa, vaalia suvun perinteitä ja edistää

Lisätiedot

Siilinjärvi Kasurila 22.12.2007 TAULU 1 I Jöran Antinpoika Laakkonen, s. 1712 Kuopio, k. 22.9.1769 Kuopio,Kasurila. 26.3.1733 Kasurila Jör. And.ss.

Siilinjärvi Kasurila 22.12.2007 TAULU 1 I Jöran Antinpoika Laakkonen, s. 1712 Kuopio, k. 22.9.1769 Kuopio,Kasurila. 26.3.1733 Kasurila Jör. And.ss. Siilinjärvi Kasurila 22.12.2007 TAULU 1 I Jöran Antinpoika Laakkonen, s. 1712 Kuopio, k. 22.9.1769 Kuopio,Kasurila. 26.3.1733 Kasurila Jör. And.ss. Lakoin Kirst. Christ. Lapvetel. Räimä. Puoliso: 26.3.1733

Lisätiedot

Puheenjohtajan palsta

Puheenjohtajan palsta Puheenjohtajan palsta Nyt on juhlan aika, olemme kahdeksan vuotta ahkeroineet sukumme taustojen selvittämiseksi ja nyt työ on saatu hyvään päätökseen. Työmme tuloksena on syntynyt sukukirja, joka julkaistaan

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Rautajärven torpat ja torpparit Asutus1694-1713 sivu 1/29

Rautajärven torpat ja torpparit Asutus1694-1713 sivu 1/29 Rautajärven torpat ja torpparit Asutus1694-1713 sivu 1/29 Rautajärvi Pietilä Esko Pekanpoika 1695 Sipi Sipinpoika 1695 Kollanen Yrjö Paavonpoika 1695 Niilo Pertinpoika 1695 Erkki Juhonpoika 1701 Erkki

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Puutiojärvi 16.1.2014

Puutiojärvi 16.1.2014 Puutiojärvi 16.1.2014 TAULU 1 I Lars Laakkonen, Drg. Torp., s. 1798, k. 17.4.1838 Kuopio Ryönä. Puoliso: 29.7.1827 Riistavesi Hedvig Hämäläinen, s. 1802. Brita Caisa Laakkonen, s. 20.3.1824 Kuopio Ristavesi.

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

TAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554) TAULU 2 II Matti Matinpoika Sinkkonen (7539) Leena Mikontytär Poutanen (7542)

TAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554) TAULU 2 II Matti Matinpoika Sinkkonen (7539) Leena Mikontytär Poutanen (7542) TAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554), s. 12.3.1882 Parikkala 1, konfirmoitu 1898 Parikkala. Vanhemmat taulusta 2 Matti Matinpoika Sinkkonen ja Leena Mikontytär Poutanen TAULU 2 (taulusta 3)

Lisätiedot

Kokouksen esityslista

Kokouksen esityslista Kutsu sääntömääräiseen vuosikokoukseen Keski-Suomen Sukututkijat ry kutsuu jäsenensä sääntömääräiseen vuosikokoukseen, joka pidetään keskiviikkona 25.3.2015 klo 17.00 alkaen Jyväskylän maakunta-arkistossa.

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 1/6,Kuva: http://www.maija.palvelee.fi/ TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 SUKUSEURAN KOTISIVUISTA MIELENKIINTOISET

Lisätiedot

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s.

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. 1711 Liperin Vaivio, Mustola, k. 29.3.1781 Liperi. Pehr peri

Lisätiedot

PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA

PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA Miten perfekti muodostetaan? Perusmuoto Perfekti 1. verbityyppi ottaa olen, olet, on ottanut, olemme, olette, ovat en ole, et ole, ei ole ottanut emme ole, ette

Lisätiedot

Oikaristen Sukuseura Ry:n. toimintakertomus 2013

Oikaristen Sukuseura Ry:n. toimintakertomus 2013 Oikaristen Sukuseura Ry:n toimintakertomus 2013 Kuva: Sirpa Heikkinen 2013 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2013 Oikaristen 13-vuotiaan sukuseuran toiminta jatkui edelleen aktiivisena. Seuran

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

TARINAT VIESTINNÄN YTIMENÄ. Thorleif Johansson Suomen Lions-liitto ry Viestintäjohtaja

TARINAT VIESTINNÄN YTIMENÄ. Thorleif Johansson Suomen Lions-liitto ry Viestintäjohtaja TARINAT VIESTINNÄN YTIMENÄ Thorleif Johansson Suomen Lions-liitto ry Viestintäjohtaja Wanha tarina Kolme vaihtoehtoa Jos me emme tee mitään Jäsenkuntamme ikääntyy Meidän järjestömme näivettyy Me menetämme

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Valmistelut avajaisia varten

Valmistelut avajaisia varten POISTARIPAJA -hanke 10.6.2014 Oona Salo Texvex Forssan avajaiset 3.6.2014 juhlistettiin Forssan Texvexin virallisia avajaisia iloisissa tunnelmissa. Päivään sopi niin lasten askartelua, tekstiilin lajittelua

Lisätiedot

Yhdistystiedote 3/2015

Yhdistystiedote 3/2015 Yhdistystiedote 3/2015 Tervehdys yhdistysaktiivi, Kevät etenee hyvää vauhtia. Useimpien kanssa tapasimmekin jo liittokokouksessa. Tässä yhdistystiedotteessa on koottu tärkeimpiä liiton kuulumisia teille

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Kuuttiset Saapumislehti Taipalsaari 28.6.-3.7.2015 KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Leiripäällikön terveiset Vihdoinkin on tulla aika perinteisen pelastusalanliiton vuosittaisen koulutusleirin. Toivotankin

Lisätiedot

Hyväksyttiin kokoukselle jaettu työjärjestys noudatettavaksi.

Hyväksyttiin kokoukselle jaettu työjärjestys noudatettavaksi. KOTILAISTEN SUKUSEURA R.Y. PÖYTÄKIRJA VUOSISUKUKOKOUS 2013 Aika Lauantai 15.6.2013 kello 14.00 16.15 Paikka Kokoushotelli Gustavelund Kirkkotie 36, 01430 Tuusula Osanottajat Läsnäololuettelo liitteenä,

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

Kenguru Benjamin (6. ja 7. luokka) ratkaisut sivu 1 / 6

Kenguru Benjamin (6. ja 7. luokka) ratkaisut sivu 1 / 6 Kenguru Benjamin (6. ja 7. luokka) ratkaisut sivu 1 / 6 3 pisteen tehtävät 1) Mikä on pienin? A) 2 + 0 + 0 + 8 B) 200 : 8 C) 2 0 0 8 D) 200 8 E) 8 + 0 + 0 2 2) Millä voidaan korvata, jotta seuraava yhtälö

Lisätiedot

3/8 vero Isäntä Juho Taavinp, emäntä Kaisa Antti ja Antti rengit, Liisa ja Maria piiat, 1, 1, 2, 2, yht 6 sav 1

3/8 vero Isäntä Juho Taavinp, emäntä Kaisa Antti ja Antti rengit, Liisa ja Maria piiat, 1, 1, 2, 2, yht 6 sav 1 1802 Henkikirjat Savonkylä fimit Lt 191-195 ja Lt 553-556 talo n: mant. vero kr 1. 3/4 _ Söderkärnä vanha perintötalo 5/8 mant. 1781 lisämant.1/8 mant. lunastettu 1781myös perintökirja yht 3/4 mant perintö.

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Kotikonsertti. Sen jälkeen Mari lauloi Jonnen kitaran säestyksellä Juha Tapion Kaksi vanha puuta. Marin soolo-laulun kertosäe on:

Kotikonsertti. Sen jälkeen Mari lauloi Jonnen kitaran säestyksellä Juha Tapion Kaksi vanha puuta. Marin soolo-laulun kertosäe on: Kotikonsertti Sunnuntaina, 26.1.2014 klo 15.00 oli kotikonsertin aikaa. Konsertti järjestettiin 94-vuotispäivän kunniaaksi. Päivänsankarin vieraina olivat lapset, lapsenlapset ja lapsenlapsenlapset. Mukana

Lisätiedot

4. Kokouksen työjärjestys Kokouksen työjfi estys hyvåiksyttiin esitetyssä muodossa.

4. Kokouksen työjärjestys Kokouksen työjfi estys hyvåiksyttiin esitetyssä muodossa. Jylhän Sukuseura Pöytäkirja (tlz) Aihe: Sukukokous Aika 25.7.2015 klo 15.00-16.28 Paikka Finlaysonin Palatsi, Tampere Läsnä 26 sukuseuran jäsentä (liite 1) 1. Kokouksen avaus Sukuseuran puheenjohtaja Jarmo

Lisätiedot

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina Tästä se alkoi Tiinan talli 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina 2 Tässä se kauan odotettu kirjoitus, mitä joskus vuosia sitten lupasin ja itse asiassa jo aloitinkin. Eli mistä kaikki alkoi. Vuosi -85

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot