Aplodit Orkesterille r.y:n jäsenlehti kevät/syksy Lahden lahja musiikille. Kivaa kesätyötä tiedossa. Monitoimimatka Britanniaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aplodit Orkesterille r.y:n jäsenlehti kevät/syksy 2012. Lahden lahja musiikille. Kivaa kesätyötä tiedossa. Monitoimimatka Britanniaan"

Transkriptio

1 Aplodit Orkesterille r.y:n jäsenlehti kevät/syksy 2012 Lahden lahja musiikille Kivaa kesätyötä tiedossa Monitoimimatka Britanniaan

2 10.4. alkaen palvelemme Sokosta vastapäätä, osoitteessa Aleksanterinkatu 12. PÄÄKIRJOITUS Kuva: Julia Kortelainen Aleksin apteekki Vanhat tutut palvelut sekä paljon uutta ja mielenkiintoista! Uusi nimi, uusi osoite ja uusia ihmisiä. Asiantuntijajoukkomme kasvaa. Tuttujen kasvojen lisäksi tapaat uusia aleksinapteekkilaisia. Tilava ja monipuolinen Avarampien ja toimivampien tilojen myötä tarjolla on entistä laajempi valikoima sekä uusia palveluita. Julkaisija: Aplodit Orkesterille r.y., Lahti Päätoimittaja: Marja Leivo, Aplodit Orkesterille r.y., kunniapuheenjohtaja Toimitus: Hannu Kivilä, Nitta Käki, Marja Leivo Ulkoasu ja taitto: Juha Kortelainen/JK 2 Painopaikka: Esa Print Oy, Lahti Painos: vuosikerta Jatkossa tarjoamme myös kosmetologin hoitopalveluita. Vanhat palvelut ennallaan Tutut ja pidetyt palvelut, kuten sairaanhoitajan vastaanotto tiistaisin klo 9 15 ja eläintenhoitajan neuvot lemmikkien omistajille löytyvät myös uudesta osoitteesta asti palvelemme Toriapteekissa, Torikatu 1 Puh. (03) SISÄLTÖ: Aplodit Orkesterille r.y:n jäsenlehti KEVÄT SYKSY 2012 Pääkirjoitus 3 Sinfonia Lahden kevät Lahden lahja musiikille 5 7 Kivaa kesätyötä tiedossa 8 9 Ainutkertaisuutta palapelirakentein Sinfonia Lahti Ranskassa Nantesin matkaa muusikoiden silmin Monitoimimatka Britanniaan Aplodit tietoa ja kevään jälki-istunnot Music is Free Jyväskylän cross-over Aplodien albumista Uudet soittajamme 26 Perhepiiristä 26 Memoriam 27 Sinfonia Lahti 28 Ihminen tarvitsee uusia elämyksiä En ollut koskaan aikaisemmin osallistunut Aplodien matkoille. Ajatuksenani on hieman ollut, miksi orkesteriamme tarvitsisi lähteä kuuntelemaan niin kauas, kun se esiintyy kotikaupungissa joka torstai? Myönnän olleeni väärässä. Oman orkesterin kuuntelemisessa muualla kuin ssa on uudenlaisia elementtejä. Sitä ei tarvitse jännittää, osaavatko he ja pärjäävätkö he he varmasti osaavat ja pärjäävät. Mutta onko sali täynnä vai puoleksi täynnä, miten yleisö reagoi, pyydetäänkö ylimääräistä, mitä ihmiset puhuvat väliajalla, miten konserttia on mainostettu, tuleeko kadulla vastaan Sinfonia Lahden mainostauluja. Kannattaa käydä kokemassa, on hienoa olla suomalainen Sinfonia Lahden konsertissa. Aplodit-matka on toki paljon muutakin. Englannissa on elämää myös Lontoon ulkopuolella. Liverpool, Beatlesin kotikaupunki ja uskomattoman hienoa modernia arkkitehtuuria yhdistettynä vanhaan. Chester, idyllinen pieni kaupunki, Warwickin vanha linna, josta on muodostunut aikuisten historiahuvipuisto, Oxfordin yliopistokaupunki, kuin elokuvissa. Näihin paikkoihin en olisi itse osannut mennä, mutta nyt sain kokea kaikki kompaktina viiden päivän pakettina. Ja ihmiset. On mukavaa olla porukassa, joka on hyväntuulista, laajaalaista, nähnyttä ja kokenutta. Täsmällisyys tuntui olevan perihyve, viittä vailla lähtöaikaa kaikki olivat paikalla, ja ajoissa oltiin, aina. Ensikertalaisena aplodimatkalaisena voin lämpimästi suositella mukaan lähtemistä. Miksi et kokeilisi jotain uutta lähde kanssamme Naantalin musiikkijuhlille, viimeisiä paikkoja viedään jo! Tuija Rajamäki Aplodit Orkesterille r.y:n puheenjohtaja 2 Aplodit 1/ Aplodit 1/2012

3 Sinfonia Lahden KEVÄT 2012 Ke klo 19 Ristinkirkko PÄÄSIÄISKONSERTTI J. S. Bach: Matteus-passio Andreas Spering, kapellimestari Lothar Odinius, evankelista ja tenoriaariat Juha Kotilainen, Jeesus Ilona Jokinen, sopraano Nicole Pieper, altto Halvor F. Melien, basso Dominante-kuoro Laulupuu-kuoro To klo 19 SINFONIAKONSERTTI Jaakko Kuusisto, kapellimestari Elina Vähälä, viulu Adams: The Chairman Dances J. Kuusisto: Viulukonsertto (kantaesitys) Beethoven: Sinfonia nro 7 To klo NUORTENKONSERTTI Petri Komulainen, kapellimestari Stravinski: Petruška (1947 versio) Yhteistyössä Lahden yhteiskoulun oppilaiden kanssa Konsertin kesto n. 50 minuuttia, ei väliaikaa. To klo 19 SINFONIAKONSERTTI Pe klo 19 VIIKONLOPUN KLASSISET Okko Kamu, kapellimestari Olivier Latry, urut Liszt/Dupré: Ad nos ad salutarem undam Šostakovitš: Sinfonia nro 7 Leningrad Klo 18 Johdatus konserttiin / Minna Lindgren Ti klo 13 PERINTEINEN VAPPUMATINEA Okko Kamu, kapellimestari Ke klo 19 Verkatehdas, Hämeenlinna To klo 19, Lahti SINFONIAKONSERTTI Rory Macdonald, kapellimestari Alexander Toradze, piano Webern: Passacaglia Ravel: Pianokonsertto G-duuri Elgar: Sinfonia nro 1 Toukokuu Ke klo 19 Jazztori, Lahti Okko Kamu, kapellimestari To klo 19 Naantalin kirkko Naantalin Musiikkijuhlat Okko Kamu, kapellimestari Frans Helmerson, sello Arto Noras, sello Jean Sibelius: Bardi Kalevi Aho: Kaksoissellokonsertto Anton Bruckner: Sinfonia nro 4 Pyhäniemen kartano La 4.8. klo 14 SINFONINEN PICNIC Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari Iiro Rantala, Marjukka Tepponen La klo 20 JALOA METALLIA Hannu Lintu, kapellimestari Karita Mattila, Apocalyptica Ke klo 19 To klo 19 Pe klo 19 Andrew Loyd Webber Tim Rice JESUS CHRIST SUPERSTAR - in concert Sinfonia Lahti Jaakko Kuusisto, kapellimestari Hannu Lepola (Jeesus) Sami Hintsanen (Juudas) Saara Aalto (Maria Magdalena) Juha Kotilainen (Kaifas) Sam Huber (Herodes) Anssi Valikainen (Pilatus) LAMK Musiikki- ja draamainstituutti Dominante-kuoro Sinfonia Lahden 13. kansainvälinen SIBELIUS-FESTIVAALI 2012 Sibelius patriootti ja mystikko Sinfonia Lahden kansainvälinen Sibelius-festivaali järjestetään orkesterin ylikapellimestarin ja taiteellisen johtajan Okko Kamun johdolla. Lahden lahja musiikille Lilli Paasikiven sisäinen Tapasin Töölönlahden rannalla vahvaa energiaa pursuavan Lilli Paasikiven, oopperan tulevan taiteellisen johtajan. Tulevana kesänä hän emännöi jälleen Pyhäniemen kartanon kesätapahtumaa, jossa kuvataiteen lisäksi soi korkeatasoinen klassinen musiikki myös cross over -tasolla. Mutta ennen kuin päästään kesään saakka, hänet työllistää täysipäiväisesti Kansallisoopperassa rooli oopperassa Pelleas ja Melisande sekä kaksi konserttia. Sakari Oramon johtaman Tukholman Filharmonian kanssa Lilli laulaa Mahleria ja Sir Simon Rattlen ja Berliinin filharmonikoiden kanssa Wagneria. Valmistautuminen taiteellisen johtajan vaativaan tehtävään vie myös osansa kalenterista. OOPPERA Laulua lapsesta saakka tulivuori pursuu ideoita ja energiaa Lilli Paasikiven ensimmäiset esiintymiset olivat Tiirismaan yhteiskoulun musiikkiluokkien kuorossa. Muistan ne kuin eilisen päivän - konsertit, reissut, televisioinnit! Pikkutytöstä lähtien jo kotona laulettiin paljon, minulla on valokuvakin, jossa me kolme sisarusta seisottiin pituusjärjestyksessä ja laulettiin äidin säestämänä. Musisointi on aina kuulunut elämääni ja sen luontevana osana esiintyminen. Se oli jännittävää, kivaa, pelottavaa ja innostavaa. Tosin en muista jännittäneeni kuorojutuissa, mutta kun omat laulukeikat ja floor show t alkoivat, nousi myös. jännitysrima korkeammalle. Lähinnä jännitin muistanko tekstit, äänen pettämistä en koskaan pelännyt. Aloitin opinnot Tukholman musiikkikorkeakoulussa vuonna 1986 ja siellä ääneni loksahti lyyrisen mezzosopraanon fakkiin. Nuorten solistien konsertissa olen kyllä laulanut Figaron häiden Kreivittären ja Cherubinon aariat alle parikymppisenä, mutta kyllä minä olen mezzo sekä ääneni että persoonani puolesta. Ei minusta Violettaa olisi tullut olen enemmän toiminnan nainen, nauraa heläyttää Lilli. Hitaasti kiiruhtaen uran huipulle Uravalinta syntyi jo vaihto-oppilasvuonna Amerikassa. Hetken ihmettelin laulunopettajani ehdotusta, mutta pian uravalinta tuntui itsestään selvältä. Tällä hetkellä tuntuu, että olen oikeastaan saanut laulajana tehdä kaiken. Olen tehnyt uskomattomia aika- ja kulttuurimatkoja roolieni kautta. Olen liikkunut eri aikakausissa, eri maissa ja erilaisissa sosiaalisissa rooleissa milloin prinsessapuku päällä, milloin lantsut jalassa ja lypsytakki päällä (Juha). On lumoavaa muuttua pienten lasten stressaantuneesta äidistä pariisilaiseksi primadonnaksi peruukki ja plyymit päässä, meikki irtoripsineen naamassa ja korea puku päällä. Peilistä katsoo vastaan ihan erilainen Lilli, joka muuttuu ulkomuodon myötä. Uskon, että minulla on vielä paljon laulettavaa, mutta vokaalisesti tunnen olevani ehkä urani parhaimmassa kunnossa, iloitsee Tiirismaan koulun kasvatti Lilli. PYHÄNIEMI... Syrjähyppy oopperasta Komeasta urasta huolimatta Lilli Paasikivi kaipasi jotain muutakin. Hänen sisällään asustavaan tulivuoreen oli kasautunut sellaista energiaa, joka piti purkaa ulos, kun lapset olivat jo varttuneet toiselle kymmenelle. Menin oopperan solistikunnan puheenjohtajaksi, >>> Kuva: Teemu Kirjonen 4 Aplodit 1/ Aplodit 1/2012

4 Lahden lahja musiikille jonka pestin puitteissa järjestettiin paljon kivaa toimintaa. Huomasin, että suunnittelu ja organisointi sopivat minulle ja myös pystyin siihen. Nelikymppisenä jonkinlainen hälytyskello alkoi soida: mitä ryhtyisin tekemään aikuisena. Mielessä kävi jatkokouluttautuminen, mutta ei! Halusin jotain käytännön tekemistä ja ajatuksissani alkoi pyöriä jonkun festivaalin tekeminen, muistelee Lilli. Asia laukesi, Lilli kun vuonna 2009 jutteli erään kuvataiteilijan kanssa kesänäyttelytiloista, joissa yhtenä vaihtoehtona oli Pyhäniemen kartano. Hän totesi netistä, että se oli suljettu. Jostain syystä jäin kuitenkin kiinni Pyhäniemeen netissä, liekö johdatusta. Seuraavaksi luin, että kartano on myynnissä ja sitten myyty! Koulutoverini Mika Lehto oli ostanut sen ja aloittaisi kuvataidetoiminnan uudelleen. Siltä istumalta soitin Mikalle ja ehdotin pienimuotoista kamarimusiikkisarjaa. tarinoi Lilli. Ei mennyt kuin vähän yli vuosi, kun Pyhäniemen kartanon historiallisessa ympäristössä musisoivat Sinfonia Lahti ja Osmo Vänskä, Juha Uusitalo, Elina Vähälä, Okko Kamu, Hannu-Pekka Björkman, Jukka Perko ja paljon muita suomalaisia musiikintekijöitä. Pyhäniemi on mukavasti Lahden kyljessä eikä lähialueilla ole muita tämän tyyppisiä taidetapahtumia. Inspiroiduin valtavasti ympäristöstä, nautin historiallisista rakennuksista ja kauniista puistosta. On kiva, että voimme tarjota herkkuja kaikille aisteille, hyvää kuvataidetta, tasokasta musiikkia ja maukasta ruokaa. Miljöö on vahva tunnelman luoja. Se luo paikalle saapuvien ihmistenkin mielentilaan vahvaa positiivista latausta, analysoi Lilli. Nyt ymmärrän hyvin konkreettisesti, millaisten lainalaisuuksien kanssa kulttuurituottajat toimivat. Suomessa järjestetään paljon kesäfestivaaleja ja on järkevää tehdä yhteistyötä ohjelmistojen ja taiteilijoiden koordinoinnissa. Tässä tehtävässä voin käyttää vuosikymmenien aikana syntyneitä kontakteja, iloitsee Lilli. Lilli Paasikivi muistuttaa, että uuden musiikkifestivaalin etabloituminen Suomen kulttuurikartalle on pitkä prosessi. Olen aito lahtelainen vaikka olen jo vuosikymmenet asunut muualla. Olen saanut Lahdesta hyvät eväät elämälleni. Paavo Kiiski on merkinnyt uralleni valtavasti. Muistan kun 9-vuotiaana menin Paavon tunnille uudet punaiset kengät jalassa. Muistan vieläkin koulussa sinisellä värillä kopioidut uudet nuotit ja niiden tuoksun! Olen iloinen ja kiitollinen lahtelaisuudestani. Viimeksi lauloin Paavo Kiisken 70-vuotispäivillä helmikuussa. Hän ei lähtenyt urakkaan kevyin perustein, vaan täysin tietoisena siitä, että kysymyksessä on vuosien ja vuosikymmenten panostus. Tämä on elämäntehtävä, jonka olen valinnut. Olen hyvin kotiseuturakas ja haluaisin, että tämä tapahtuma ansaitsee paikkansa. Meillä on omasta takaa paljon hyviä huipputekijöitä toivon ja uskon, että tapahtumasta jää niin taiteilijoille kuin yleisöllekin hyvä muistijälki, joka tuo heidät uudelleen Pyhäniemeen. Tapahtumaa tehdään varsin pienellä porukalla. Viime kesänäkin oli toimenkuvani aika kirjava: lauloin, valokuvasin, kukitin taiteilijoita, toimin roudarina, jakelin ohjelmia, hoidin kahvituksia jne. Toki apuna oli myös muutamia talkoolaisia. On kuitenkin on pakko pitää suitsista kiinni eikä paisuttaa tapahtumaa liian nopealla tahdilla. Tosin onhan nyt tulevana kesänäkin jo aika suuria projekteja, kuten Sinfonia Lahti sekä picnic -tunnelmissa että Karita Mattilan ja Apocalyptican vauhdissa. Yksi on ainakin varmaa Lilli Paasikivi pysyy vauhdissa, eikä edes hengästy. OOPPERA Aino Acktén jalanjäljillä Amneris (Verdin oopperassa Aida) Kuva: Heikki Tuuli / Suomen Kansallisooppera Kun Lilli Paasikiven puhelin soi ja häneltä tiedusteltiin kiinnostusta oopperan taiteelliseksi johtajaksi, hän ei empinyt hetkeäkään. Johtuu varmaan siitä, että näen oman eloni jatkuvana evoluutiona ja olen laulajana saanut tehdä jo hyvin paljon. Kun olin haastattelussa, oivalsin että tässä minulle tarjoutuu uusi looginen kehitysvaihe. Minulla on toki näkemystä oopperatyöstä pitkältä ajalta ja minulle tarjottiin tällaista hommaa! Nyt on oltava rohkea ja luottettava iloisin mielin siihen, että työ tekijäänsä opettaa, sanoo Lilli. Hakuprosessi oli pitkä ja antoisa. Syvähaastatteluissa piti yhtäkkiä pystyä konkreettisesti verbalisoimaan visioitani me taiteilijathan tehdään asioita tunteella ja intuitioilla! Miten siis johtaa ihmisiä, miten kannustaa heitä, missä ollaan viiden vuoden päästä, millaisella rahalla oopperatoimintaa pyöritetään Tuon puolisen vuotta kestäneen hakuajan aikana tein itselleni isoa väitöskirjaa selvittääkseni ajatuksiani. Kun syksyllä huomasin päässeeni haastatteluissa eteenpäin, jatkoin asioiden pohtimista joka kantilta. Nyt asiat ovat konkretisoituneet, minulle on avattu salaisuuksien kirjat ja tiedän tulevan työni reunaehdot ja millaisten kriteerien sisällä pitää toimia. Vaikka valinta ei olisi minuun päätynytkään, oli tämän hurjan kasvattava ja haastava prosessi. Olen saanut hurjasti positiivista palautetta, joten lähtökohdat ovat hyvät. Toki vasta työ näyttää ja jokaisen tekemäni päätöksen kohdalla on pidettävä mielessä ne kymmenet käskyt, jotka olen itselleni luonut. Meillä on kansallisinstituutiona ihan oma erilainen tehtävämme, aivan erilainen kuin esimerkiksi jollain yksittäisellä saksalaisella oopperatalolla. Suomessa on vahva oopperatraditio. Suomen kansallisoopperalla on vastuu esimerkiksi siitä, että maassamme tehdään jatkossakin kotimaista oopperaa, Lilli visioi tehtäväänsä. Lilli Paasikivi on sopinut tehtävää ottaessaan, että hän jatkaa myös oopperan tekemistä lavalla toki päätyönsä ehdoilla. Uskon olevani parempi johtaja, jos kytken edelleen itseni tähän taiteelliseen maailmaan konkreettisesti mukaan. Tiedän, että tällä hetkellä laulan paremmin kuin koskaan, joten minulla ei ole hätäpäivää taiteilijana. Tuleva tehtäväni on täysipäiväistä työtä, on valtavasti opittavaa ja ajankäyttöäkin pitää varmasti sovitella uudella tavalla. Uskon kuitenkin, että aikaa löytyy myös laulamiseen. Minä olen muuten ensimmäinen naispuolinen taiteellinen johtaja Aino Acktén jälkeen aika hupaisia juttu, nauroi Lilli lopuksi! Marja Leivo 6 Aplodit 1/ Aplodit 1/2012

5 Kivaa kesätyötä tiedossa Useat Sinfonia Lahden muusikoista soittavat erilaisissa kesätapahtumissa. Jaakko Kuusisto pohtii tapahtumien luonnetta: Festivaaleilla esiintyminen on monella tapaa virkistävää. Jo kesän tulo tuo oman positiivisen vireensä sekä soittajiin että yleisöön. Tunnelma kesäkonserteissa onkin yleensä vapautunut. Iso ero minun kannaltani on siinä, että festivaaleilla keskitytään soolo- ja kamarimusiikkiohjelmistoon, eikä juuri soiteta orkesteriteoksia. Kun talvikauden konserttitarjonta on yleensä kaupunginorkesterien harteilla, on luontevaa, että muusikot ja yleisö jalkautuvat muunlaisen musiikin pariin kesäaikaan. Suunnittelutyötä tarjolla Minulla on ollut useamman vuoden tauko festivaalisuunnittelusta. Vuoden 2006 aikoihin luovuin Tuusulanjärven kamarimusiikin (nykyinen Meidän Festivaali) johtajuudesta. Ensi vuonna aloitan taiteellisena johtajana Oulun Musiikkijuhlilla, joka onkin poikkeuksellisesti talvifestivaali - ajankohta on maaliskuu. Varsinainen suunnittelutyö sen osalta on alkanut vuoden 2011 puolella. Tässä suhteessa eri festivaalit eroavat toisistaan paljonkin. Pienimmille tapahtumille riittää vajaan vuoden suunnitteluväli, jotkut suuret festivaalit saattavat olla keskeisten kiinnitysten osalta liikkeellä pari kolme vuotta etukäteen. Naantalista Pyhäniemeen Naantalin musiikkijuhlilla olen ollut mukana pitkään ja paljon. Aloitin vuonna 1990 osallistumalla siellä järjestetyille mestarikursseille. Ja joskus 90-luvun loppupuolella olin ekaa kertaa mukana esiintyjänä. Nykyinen roolini festivaalilla käsittää sekä opettamista että soittamista. Tällä meiningillä on menty yhtäjaksoisesti vuodesta Naantali kuuluu ilman muuta sellaisiin kesärutiineihin, joiden pariin palaa aina yhtä innoissaan. Siellä olemme yleensä olleet koko perheen voimin. Vaikka minun ajastani suurin osa menee töissä, on Naantali todella mahtava paikka viettää aikaa muutenkin. Lapsille on paljon kivaa, etunenässä tietysti Muumimaailma. Avanti!n Suvisoitossa olen ollut mukana pari kertaa orkesterin konserttimestarin että kapellimestarin ominaisuudessa. Ohjelmistonsa puolesta Suvisoitto kuuluu harvoihin nykymusiikkia voimakkaasti esille tuoviin festivaaleihin. Avanti!n vaikutus paikalliseen kulttuurielämään saa tänä vuonna arvoisensa todisteen, kun Taidetehtaan remontti valmistuu ja uusittu Avanti!-sali otetaan käyttöön. Pyhäniemen konsertista näyttää nopeasti tulevan kiinteä osa Sinfonia Lahden konserttikauden käynnistymistä, ja hyvä niin. Orkesterilla ei ole ollutkaan Lahdessa vakituista kesätapahtumaa. Tämä paikkaa sitä pientä puutetta. Jaakko Kuusisto Arto Noraksen juhlakonsertti Naantalin musiikkijuhlien ohjelmassa on sellisti-professori Arto Noraksen 70-vuotis juhlakonsertti. Lahdesta konserttiin osallistuvat sellistit Sanna Palas, Ilkka Uurtimo, Timo Keinonen ja Antero Manninen. Lavalle nousevat yhdellä kertaa kaikki Noraksen oppilaat, yhteensä nelisenkymmentä sellistiä. Se on juhlaa! Pyysimme Ilkka Uurtimoa kertomaan muistojaan Arto Noraksesta opettajana. Ja näin hän muistelee pieni pilke silmäkulmassa: Mielestäni on suuri etuoikeus saada olla mukana Arto Noraksen juhlakonsertissa. Vastaava tapahtuma oli jo Sibelius-Akatemialla keväällä 2010 otsikolla Arto Noras professorina 40 vuotta. Konsertissa ja harjoituksissa oli lämmin, perheenomainen tunnelma. Ajatus Naantalin konsertista syntyikin ehkä tuon konsertin aikoihin. On mukava nähdä opiskelukavereita pitkästä aikaa, vaihtaa kuulumisia, musisoida, pitää hauskaa ja muistella menneitä. Lavalle tulevat yhtä aikaa kaikki hänen oppilaansa. Sekin aika harvinaista! Opettajana Arto oli erittäin vaativa, ankarakin. Aloitin hänen oppilaanaan syksyllä -76. Olin juuri täyttänyt 16 vuotta ja muuttanut kotoa Vaasasta Helsinkiin intoa uhkuen. Olin pienen kaupungin suurena lupauksena pitämä sellistinalku. Ensimmäiset tunnit menivät hienosti, lähinnä tarkasteltiin soittoasentoja, joissa ei ollutkaan suurta korjattavaa. Myöhemmin tulivat ohjelmaan David Popperin etydit ja erinäinen määrä pikkukappaleita ja sonaatteja sekä Bachin soolosellosarjat. Arto antoi ohjeeksi, että tulee harjoitella tuntia päivässä. Tein työtä käskettyä. Koitti seuraava tunti. Soitin Popperin ensimmäistä etydiä kuvitellen, että osaan sen hyvin. Soitettuani ehkä kolme minuuttia Arto taputti käsiään ja sanoi, että etydi tulee soittaa ulkoa! Soittotunti on esiintymistilanne, ja silloin soitetaan aina ulkoa. Näillä sanoilla hän lähetti minut harjoittelemaan, tunti oli kestänyt enintään kymmenen minuuttia! Näitä kotiin lähettämisiä tuli vielä useita peräkkäin, eri syistä. Lokakuussa ilmoitin isälleni, että lopetan sellonsoiton, muutan takaisin kotiin ja menen lukioon. Isäni sai kuin saikin puhuttua minut jatkamaan opintojani ja hyvä niin! Kesällä -77 osallistuin Arton mestarikurssille Savonlinnassa. Kurssi oli tehokas, Arto kannustava ja rakentava opettaja. Kurssin päätöskonsertissa soitin Saint-Saensin sellokonserton ensimmäisen osan. Soitettuani kävelin salista keskikäytävää aulaa kohti, kun Arto tuli vastaan. Hän otti minua hartioista kiinni ja sanoi: Sehän meni hienosti! Sitä tunnetta en unohda koskaan! Pyhäniemen puistokonsertti on hieno lisä Lahden seudun kesätarjontaan. Yleisö on löytänyt sinne hyvin. Mielestäni orkesterin on hyvä olla mukana tämänkaltaisessa kesätapahtumassa. On mukava soittaa kesäisen luonnon keskellä. Tunnelma on molemmin puolin rennompi, kun yleisö nauttii konsertista ehkä piknik-korin ja kuohuviininkin kera. Ilkka Uurtimo Saariston suojissa Kustavissa Viulisti Laura Kokko toimii Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikon taiteellisena koordinaattorina. Turun saaristossa kesän 2012 Volter Kilpi Kustavissa -tapahtuma koostuu monipuolisesta ja laadukkaasta ohjelmatarjonnasta Viikon ohjelmaan sisältyy kirjallisuusaiheisia yleisöluentoja, teatteriesityksiä, kirjallisia konsertteja, sanatyöpajoja sekä retkiä Volter Kilven maisemiin maalla ja merellä, kertoo Laura Kokko. Laura Kokko viihtyy hyvin kesäisessä miljöössä ja kantaa soittamisen lisäksi mielellään taiteellista vastuuta tapahtuman musiikista. Laura opiskelee Turun yliopistossa filosofiaa ja kirjallisuutta, joten musiikki ja Volter Kilpi inspiroi häntä jo kolmatta vuotta taiteellisen koordinaattorina. Laurasta on mielenkiintoista olla mukana festivaalin suunnittelussa ja keskusteluissa, joskin se vie myös paljon aikaa pitkin vuotta. Osittain samalla muusikkokokoonpanolla Laura osallistuu myös Turun musiikkijuhlilla esitettävään Franz Schubertin teokseen Vaellus, Auf der Wanderung. Laura Kokon lisäksi Sinfonia Lahdesta on mukana alttoviulisti Anu Airas. Laura nauttii soittamisesta, Kustavi on mukava vastapaino orkesterityössä mutta milloin hän ehtii levätä ja palautua? Ehkäpä sitä pitää pikkuhiljaa yrittää oppia ihan oikeasti lomailemaan! toteaa Laura ja kiiruhtaa varhain aamulla Edinburgiin viulunsa kanssa! Marja Leivo (haastattelun pohjalta) Kesätyöjutun koonnut Nitta Käki 8 Aplodit 1/ Aplodit 1/2012

6 Ainutkertaisuutta PALAPELI- RAKENTEIN Sinfonia Lahti on tehnyt levytyksiä jo kahdenkymmenen vuoden ajan. Äänitteitä on kertynyt monenlaisesta musiikista useamman eri kapellimestarin johdolla. Olemme saaneet toistuvasti iloita myös äänitteiden arvostettujen palkintojen muodossa saamasta kansainvälisestä huomiosta. Viimeisin palkinto tuli viime syksyn Okko Kamun ja Sinfonia Lahden ensimmäiselle yhteiselle levylle, Sibelius-musiikki tallenteelle. Aikoinaan myös ensimmäinen palkittu levy oli Sibeliusta Osmo Vänskän johdolla taltioituna. Kapellimestarit tekevät siis loistavaa työtä kumpikin omalla tavallaan. Me hemmotellut lahtelaiset olemme jo tottuneet kysymään miten tämä eroaa Osmosta? Siihen muusikkomme ovat asiantuntijoita vastaamaan. Pitää muistaa, että Vänskän kanssa on tehty noin kuusikymmentä levyä, Kamun kanssa tämä oli ensimmäinen, vertailutilanne on vähän vaikea, trumpetisti Ari Heinonen huomauttaa alkuun. Levytystilanteessa korostuvat ne kapellimestarin työskentelytavat, jotka ovat jo muutenkin tuttuja orkesterille. Mutta kapellimestarin lisäksi tuottajalla, joka tarkkaamosta seuraa äänistystä partituurin ääressä, on suuri merkitys lopputulokseen, muistuttaa konserttimestari Jaakko Kuusisto. Ja orkesterihan tuntee Sibeliuksensa vuosi vuodelta paremmin, sellisti Hannu Kivilä lisää jatkaen: On mielenkiintoista huomata kapellimestarien erilaisten työskentelytapojen johtavan samalla tavalla varsin vakuuttavaan lopputulokseen. Taustalla on musiikin syvällinen tuntemus - myös muusikkona hankittu. Tuottajan lusikka sopassa Kuten sanottu, tuottajan rooli on suuri - hänen tulee osata aistia, millä tavoin kukin kapellimestari haluaa viedä teoksen prosessia eteenpäin. Ja siinä sivussa huolehtia, että kaikki nurkat tulee siivottua, Jaakko Kuusisto kuvailee. Mikityksillä tehty balanssi eri soitinryhmien välillä on usein erilainen kuin konserteissa kuultu balassi, Heinonen nostaa esiin. Tuottaja valitsee lopulliset otokset soitetuista ja editoi ne yhdeksi kokonaisuudeksi. Mikityksin tehdyt balanssisäädöt eivät aina ole sitä, miten muusikot asian näkisivät. Hannu Kivilä toteaa levytystyöskentelyyn tulleen vuosi vuodelta lisää varmuutta. Mutta huomauttaa: Olisi ehkä lopputuloksen kannalta parempi, jos otot olisivat pidempiä ja muusikot saisivat keskittyä enemmän kokonaisuuteen. Ei ole hyvä totuttaa laadukasta orkesteria nöyrtymään siihen, että jokainen kohta partituurista nauhoitetaan ainakin viidestä kymmeneen kertaan. Toki tämä edellyttää, että harjoituksia ennen levytystä on riittävästi. Leikataan ja liimataan Äänitystekniikka on luonnollisesti kehittynyt huimasti sitten ensilevytysten päivien. Laitteistot ovat pienentyneet ja mikrofonien määrä lisääntynyt. Kun Robert von Bahr istui tuottajan tuolilla, puhui hän luonnollisen, orkesterin oman balanssin puolesta. Silloin mikrofoneja oli vain muutama. Ne oli sijoitettu orkesterin eteen ja jälkikaiun vuoksi saliin. Toisaalta soitettavat otokset olivat tuohon aikaan pitkiä ja leikkauspaikat harvassa. Tämän päivän tekniikka mahdollistaa äänityksen kokoamisen leikkaamalla ja liimaamalla hyvin lyhyistäkin otoksista. Kapellimestarin käsissä Toki kapellimestarin työskentely vaikuttaa lopputulokseen olennaisesti. Ja näissä kahdessa kapellimestarissa on selkeitä eroja, Ari sanoo. Jaakko kuvaa Osmoa väsymättömänä harjoittajana ja Okkoa tunnelmaherkkänä suurien linjojen tavoittelijana. Osmo luo ympärilleen paljon sähköä ja touhua, Okko ottaa asiat rauhallisemmin, luonnehtii Hannu. Vänskä pyrkii partituurin ehdottomaan noudattamiseen. Esimerkkinä Ari Heinonen mainitsee Sibeliuksen 1.sinfonian ensimmäisen osan tempon. Nopea tempo vaati orkesterilta paljon harjoitusta, mutta osa soitettiin ja levytettiin säveltäjän asettamassa tempossa. Sibeliuksen teoksia levytettäessä Vänskällä olikin usein sävellysten käsikirjoituspartituurin kopio mukanaan, muistelee Ari. Kamu on joustavampi tulkinnoissaan, soitettu tempo voi vaihdella painetusta tempomerkinnästä. Tempoa voidaan joustaa tarpeen mukaan esimerkiksi fraseerattaessa. Hannu Kivilä sanoo arvostavansa ennen kaikkea sitä, että kapellimestari tuntee partituurin todella yksityiskohtia myöten. Hänellä tulee olla selkeä kuva siitä, mikä kokonaisuudessa on tärkeää, mikä vähemmän tärkeää. Ei riitä, että kapu lyö tahtia selkeästi, kuulee tarkasti ja osaa harjoittaa. Pitää olla myös synnynnäistä karismaa! Sitä muusikko ei näe, mutta kokee ja aistii, Kivilä pohdiskelee. Muusikot menossa mukana Jaakko Kuusisto toteaa orkesterin kannalta olevan oleellista, että kapellimestari jaksaa innostua teoksesta aina uudelleen. Vaikka samaa pätkää mentäisiin kymmenen kertaa, tulee jokaisen kerran tuntua esitykseltä, muuten levystä ei tule hyvää. Meille muusikoille levytystilanne on aina suuri haaste, Ari Heinonen muistuttaa. Kokemuksesta on apua, mutta virheettömyyden vaatimus painaa jokaista. Levytykseen täytyy valmistautua etukäteen huolella. Kaksiosaiset levytyspäivät ovat fyysisestikin raskaita. Uudelleen ja uudelleen toistuvat soittokerrat kuormittavat muusikoita äärimmilleen. Alkuaikoina ohjelmistoa harjoiteltiin etukäteen, nykyään monet taltioitavista teoksista harjoitellaan levytyksen yhteydessä. Jos ennen nauhoitusta teosta on hiottu tuntikausia, ei ole helppoa saada taltiointiin raikasta ja tuoretta tunnelmaa!, Ari kuvailee. Toistuvasti samoja tallenteita Syyt samojen teosten toistuviin levytyksiin ovat monitahoiset, Jaakko Kuusisto arvioi. Toisaalta on perusteltua dokumentoida eri tulkintoja keskeisistä teoksista, ja myös tekninen kehitys luo omat perusteensa. Monet uskovat levyteollisuuden tulevaisuuden olevan muun muassa monikanavaäänitteissä, ja siksikin teosten on syytä olla saatavilla uusimmalla teknologialla tallennettuina. Lopulta kuitenkin Sibeliusta levytetään paljon siksi, että se on suurta musiikkia, jolle on jatkuvaa kysyntää! Koonnut Nitta Käki 10 Aplodit 1/ Aplodit 1/2012

7 Sinfonia Lahti Ranskassa Klassisen musiikin suurtapahtuma La Folle Journée keskittyi tänä vuonna venäläiseen musiikkiin Lahden kaupunginorkesterin (Sinfonia Lahti) ulkomaiset konserttikiertueet alkoivat vakiintua 1990-luvulla lähinnä kiinnostusta herättäneiden Sibelius-levytysten ansiosta. Kahden konsertin minikiertuetta Unkarissa seurasi esiintymiset Hampurissa ja Pietarissa, sitten oli vuorossa Tukholma, Tallinna, Ruotsin-kiertue, Birmingham sekä Pietari ja Tukholma uudelleen. Syyskaudella 1999 oli jo kaukomatkojen vuoro: ensimmäinen Japanin-kiertue sekä konsertti heti perään New Yorkissa. Uuden vuosituhannen puolella tapahtuneiden työmatkojen kohteista mainittakoon Yhdysvallat, Japani, Kiina, Ruotsi, Berliini, Wien, Lontoo, Amsterdam, Budapest ja Varsova, joissa osassa on vierailtu jo useammankin kerran. Näiden konserttimatkojen ohjelmiston runko on muodostunut pääasiassa Sibeliuksen musiikista, erityisesti sinfonioista. Esimerkiksi viides sinfonia on ehtinyt olla sitten ensimmäisen esityksensä Lahdessa ( ) lahtelaismuusikoiden nuottitelineillä tähän päivään mennessä tasan viisikymmentä kertaa, joista kaksikymmentäkuusi kertaa maamme rajojen ulkopuolella. Viime vuosina matkustamisen tahti on hieman rauhoittunut, mutta tältä vuodelta takana on jo kaksikin reissua. Sinfonia Lahti konsertoi tammikuussa Birminghamissa ja Lontoossa, ja vielä samaisen kuun viimeisenä päivänä lensimme Ranskaan. Olimme esiintyneet vuonna 1995 Caenissa ja Le Havressa, mutta tällä kertaa oli kohteena vajaan kolmensadantuhannen asukkaan Nantes Atlantin rannikon tuntumassa. Nantesissa on järjestetty vuodesta 1995 lähtien La Folle Journée nimistä musiikkijuhlaa, jonka teemana oli tänä vuonna venäläinen musiikki. Sibelius-materiaali jätettiin siis vaihteeksi kotiin ja mukaan lähti nyt Glinkaa, Tsaikovskia, Borodinia, Prokofjevia ja Sostakovitsia. Nantesin-keikka poikkesi monella tapaa aiemmista matkoistamme. Emme siis esittäneet Sibeliusta tai muuta kotimaista, ja ohjelmassa oli nyt enimmäkseen säestystehtäviä. Olimme myös liikkeellä ilman tavanomaista jousivahvistusta, ja konsertit olivat yleensä vain puolikkaita - eli joko alkusoitto plus konsertto tai sitten pelkkä sinfonia. Esiintymisiä oli sekä päivällä että illalla, välillä kaksikin päivässä. Orkesteri vietti Nantesissa matkustuspäiviä lukuun ottamatta neljä päivää, joihin oli sijoitettu kaikkiaan kuusi konserttia. Juhlien kaikki orkesterikonsertit pidettiin kongressikeskuksen yhteydessä olevassa uudehkossa 1900-paikkaisessa salissa(auditorium Renaud Capuçon Pouchkine). Se on siis isompi kuin maineikas kotisalimme, mutta ei aivan yhtä herkkäsointinen ja kaunis. Viisi päivää kestäneiden musiikkijuhlien ohjelmatarjonta oli valtava: tilaisuuksia oli kaiken kaikkiaan kolmisensataa, joista orkesterikonsertit muodostivat vain pienen osan. Esiintyjälista oli todella vaikuttava täällä musisoivat noina helmikuun alkupäivinä monet huipputaiteilijat kaikkialta maailmasta. Juhlien ideana on tuoda klassinen musiikki kaikkien ulottuville, ja se tuntui kyllä toteutuneen paremmin kuin hyvin. Orkestereita oli saapunut paikalle tänä vuonna Lahden lisäksi ainakin Pariisista, Amsterdamista, Varsovasta ja Siperiasta. La Folle Journée de Nantes juhlilta jäi päällimmäisenä mieleen yleisön tavaton innostus klassiseen musiikkiin: kongressikeskus pursusi väkeä aamupäivästä iltaan, tungos ja hurmos oli todella käsin kosketeltavaa. Aivan kuin olisi ollut messuilla, mikä on ollut myös juhlien perustajan ja johtajan René Martinin tavoite: hän keksi että tapahtuma pitää viedä paikkaan, jossa yleisö voi viettää aikaa, syödä ja kävellä konsertista toiseen. Joukossa näkyi olevan lähes kaiken ikäisiä, ja erityisen silmiinpistäviä olivat lukuisat hälisevät koululaisryhmät. Itse konserteissa tunnelma oli välittömän rento: yleisö keskittyi kuulemaansa, mutta ei välttämättä haudanvakavasti. Pukeutuminenkin oli rentoa osa istui salissa jopa päällysvaatteissa. Myös salin takana tunnelmat olivat tiheät: orkesterit vaihtuivat tarkan aikataulun mukaisesti ja vaatteidenvaihto-operaatioista tuli helposti mieleen armeijan rättisulkeiset. Vaatteita vaihtaessa ja omaa vuoroa odotellessa oli hauska myös kuulla muiden orkestereiden esityksiä. Äänikuva vain oli hieman erikoinen, vasket ja lyöjät kun musisoivat lähimpänä takatiloja. Näiden muutaman työntäyteisen päivän aikana usko klassisen musiikin vetovoimaan vahvistui entisestään. Ilmiö on toki tuttu myös meillä Suomessa, jossa orkesterikonserttien suosio kasvanut selvästi viime vuosien aikana - kiitos orkestereiden jatkuvasti kohonneen tason sekä uusien konserttisalien vetovoiman. Tänä vuonna Nantesin konsertteihin myytiin lippuja kaiken kaikkiaan yli , ja kongressikeskuksen kymmenessä esiintymispaikassa järjestettiin yhteensä 285 konserttia, joista osa oli maksuttomia. Okko Kamun luotsaaman Sinfonia Lahden solisteina soittivat Brigitte Engerer, Renaud Capucon, Nicholas Angelich, Alexander Kniazev sekä Andrei Korobeinikov. Hauskana yksityiskohtana mainittakoon, että järjestyksessä toinen esiintymisemme nauhoitettiin livenä, ja kas seuraavana päivänä se oli ostettavissa kympillä muistoksi musiikkijuhlien levykaupasta! Teksti: Hannu Kivilä Kuvat: Teemu Kirjonen 12 Aplodit 1/ Aplodit 1/2012

8 Nantesin matkaa muusikoiden silmin Nantesin matkan konserttikokemukset ovat olleet muusikoillekin hyvin uudenlaisia. Paljon kiinnostavaakin siellä varmaan osui silmiin. Löytyisikö ehkä uusia toimintatapoja meidänkin konserttikäytöntöihimme? Käyrätorven soittaja Mia Kasper toteaa, ettei hänellä ollut mitään ennakkokäsitystä Nantesin La Folle Journee- festivaalista. Lähdin matkaan avoimin mielin. Festivaali poikkesi aikaisemmista kiertueistamme eniten ohjelmistoltaan. Tämä tarkoitti käytännössä, että ohjel mistossamme oli yksi sinfonia, muut numerot olivat kaksi alkusoittoa ja konserttojen säestyksiä. Konserttien kestot olivat lyhyitä, joten fyysinen rasitus ei ollut kovin korkea, vaikka esiintymisiä oli paljon, hän kertoo. Festivaalin toimintaidea oli mielestäni loistava. Konserttien järjestelyissä oli onnistuttu tavoittamaan yleisöä ikähaitarilla lapsesta vaariin. Tunnelma konserttiyleisön keskuudessa oli rento, ja se oli ehkä merkittävin ero meidän suomalaisten konserttikäyttäytymiseen. Konsertteihin saattoi tulla ikään kuin uteliaisuuttaan pistäytymään ja tutustua eri kansallisuuksien soittoon ja hienoihin solisteihin, Mia Kasper kuvailee. Viulisti Krista Jäänsola huomioi, ettei festivaali ollut mikään näyttäytymispaikka. Yleisö tuntui tulleen paikalle kiinnostavien konserttien takia ja ehkä myös aistimaan festivaalihumua. Itsekin konserteissa istuneena huomasin, että yleisö kuunteli esityksiä hyvin keskittyneenä ja uteliaanakin. Suurpiirteisyyttä kuvaa, että väkeä päästettiin saliin esitysten jo alettua. Se ei tuntunut haittaavan esiintyjiä eikä kuuntelijoitakaan, Krista kertoo. Suuri ihmetyksen aihe oli se, että non-stop konsertit saatiin järjestettyä kutakuinkin aikataulujensa mukaan. Edellisen orkesterin ollessa lavalla, seuraava vaihtoi jo lavan takana vaatteita ja järjestäjien hikikarpaloiden vielä tippuessa uusi konsertti soi jo. Jäin myös ihmettelemään, miten festivaali oli tavoittanut kaiken sen yleisön? Kongressikeskuksen iso sali oli täynnä joka hetki ja muutenkin yleisöä suorastaan pursui kaikkialla käytävissä ja eri esiintymispaikoissa, Mia muistelee. Myös viulisti Laura Kokko ihmettelee yleisömäärää, varsinkin kun Nantes ei kooltaan ole varsinainen suurkaupunki. Hän arvelee konserttien tiukan aikataulun olleen syynä siihen, että tapahtuman muusikoille oli organisoitu ruokailut konserttien välille. Näiden ruokailujen aikana toisinaan tuli vaihdettua ajatuksia muiden muusikoiden ja festivaalijärjestäjien kanssa. Krista Jäänsola Mia Kasper (keskellä) Tapasin myös yhden ranskalaisen viuluopettajani, joka oli mukana soittamassa kamarimusiikkia. Se oli mukava yllätys!, iloitsee Laura, ja jatkaa: Kun orkesterit vaihtuivat lähes lennossa, toivoteltiin ohimennen hyvää keikkaa seuraavalle orkesterille ja kiiteltiin kuullusta konsertista. Aikataulu esti enemmän kanssakäymisen. Tunnelma oli vähän kuin rock-konsertissa, yleisö oli selvästi tullut paikalle fanittamaan esiintyjiä, erityisesti solisteja. Tämän piirteen liitän juuri Nantesin tapahtumaan, sen perusteella ei ehkä voi arvioida yleisesti ranskalaisten konserttikäyttäytymistä, miettii Laura. Mia kuvailee käyrätorvistien olevan maail manlaajuisesti kuin yhtä perhettä. Niinpä nytkin vaihdettiin kokemuksia puolalaisten ja venäläisten käyrätorvistien kanssa. En ehtinyt kuulla muiden orkestereiden soittoa, muuten kuin lavan takaa vaatteita vaihtaessa, muistelee Mia. Krista kertoo lukeneensa festivaalin esitteestä monen kuulijan kokeneen ensimmäisen klassisen musiikin konserttinsa juuri täällä. Konsepti näyttäisi siis houkuttelevan uutta yleisöä kokeilemaan konserttielämyksiä. Kynnys mennä tavanomaista lyhyempään konserttiin on ehkä matalampi. Oma kokemukseni tämän pituisista konserteista on, että oli helppo ikäänkuin sukeltaa teosten maailmaan konsertin alkuhetkestä sen loppuun saakka, Krista Jäänsola kuvaa. Festivaalin menestys osoittaa, että tarjoamalla musiikkia uudella tavalla tinkimättä sen sisällöstä, voi syntyä näinkin riemukas lopputulos. Oli uskomatonta nähdä konserttikeskus täynnä taas tuhansia ja tuhansia ihmisiä, jotka päivä toisensa jälkeen odottivat pääsyä konsertteihin, Krista kertoo edelleen. Oli myös mielenkiintoista vertailla eri sointija tulkintakäsityksiä muutamaa päivää aikai- semmin soittamamme Tsaikovskin viidenen sinfonian ja Varsovan orkesterin soittaman saman teoksen välillä. Sekin oli yksi festivaalin ideoista: laittaa eri esiintyjät soittamaan sama kappale ja saada yleisölle mahdollisuus vertailla eri lähestymistapoja teoksiin. Huippukokemukseni matkalla oli, kun riensin konserttimme jälkeen iltamyöhällä kamarimusiikkisaliin kuuntelemaan pianisti Boris Berezovskyn ja kanssamuusikoidensa esittämää upeaa tulkintaa Alfred Schnittken pianokvintetosta. Venäläinen sielunmaailma tuntui olevan syvästi läsnä Nantesin helmikuun iltayössä! muistelee- Krista Jäänsola. Nantesissa oli hyväksyttävä ja nautittava tapahtuman mielettömästä hullujen päivien festivaalimeiningistä. Ehkä se tapahtui joidenkin pienten tyyliseikkojenkin kustannuksella. Mutta kaikenkaikkiaan se oli hyvin inspiroiva kokemus, summaa Laura Kokko. Muistoihin jää myös viimeisen illan lumisade Nantesissa. Taisi olla ensilumi, joka sai paikalliset ihan villiintymään! Lumisota öisessä Nantesissa oli suloinen kokemus! hän tunnelmoi. Koonnut Nitta Käki Kuvat: Teemu Kirjonen Laura Kokko 14 Aplodit 1/ Aplodit 1/2012

9 Monitoimimatka Britanniaan Tammikuussa kolmisenkymmentä aplodilaista matkasi Englantiin, saarivaltakunnan talvisäitä pelkäämättä. Matkalle houkutteli Sinfonia Lahden esiintyminen Birminghamin mainiossa Symphony Hallissa, jota myös n isoveljeksi kutsutaan. Saleja yhdistää sama akustikko ja vaikka Birminghamin sali onkin huomattavasti suurempi kuin oma mme, ovat ne kuitenkin aistittavissa sukulaisiksi keskenään, myös visuaalisesti. Orkesterimme soi salissa loisteliaasti sitä mieltä oli porukkamme yksimielisesti! Lipsahdus Liverpooliin Matkamme ei ollut ihan perinteinen Englanninmatka, Lontoo jätettiin kokonaan reitin ulkopuolelle. Me lensimme Manchesteriin, josta lähdimme oikopäätä Liverpooliin. Sinne ei ohikulkumatkoilla yleensä lipsahda. Tuo vanha merenkulkuimperiumin mahtikaupunki osoittautui varsin mielenkiintoiseksi kohteeksi. Arkkitehtuuria oli surutta sekoitettu vanhoista jykevistä laivanvarustajien maamerkeistä graafisen pelkistettyihin lasikolosseihin. Välillä joukossa kyyristeli parin kerroksen korkuisia pieniä talopahasia ja suurilla aukioilla mahtaili julkisia rakennuksia ja museoita esikuvinaan kreikkalaiset antiikin rakennukset. Kaupunkikuva oli riemastuttavan sekava ja silti siihen oli helppo ihastua. Joukkomme pyrähti heti kaupunkiin saavuttuamme eri suuntiin. Liverpool tarjosi paljon museoita, komein ja monipuolisin oli koko Euroopassakin arvostettu The Walker Art Gallery, joka sisältää taidetta aina 1200-luvulta nykypäivään. Museon kiertävätkin näyttelyt ovat tasoltaan ja monipuolisuudeltaan huippuluokkaa. Museoluettelosta löytyi jopa Ruohonleikkurimuseo, jonne en saanut kenestäkään seuraa jakamaan tätä hienoa elämystä, joten jätin itsekin sen väliin! Tottahan toki tutkittiin Beatlesien pyhät paikat. Yhtyeen syntysijoilla Cavern Clubissa esitti John Lennonin lauluja kaunisääninen (ja hyvän näköinenkin) laulajapoika, mutta minkä ihmeen takia niin rajusti vahvistettuna, että käynti jäi korkeitaan puolen pintin mittaiseksi! Brittiläiseen pubikulttuuriin ryhmämme tutustui niin piskuisiin, kodikkaisiin korttelipubeihin kuin rautateiden syntyaikaan paremman väen asemahotellin aulaan tehtyyn hulppeaan olutravintolaan. Mutkan kautta Birminghamiin Liverpoolista lähdimme kohti Birminghamia, mutta ei ihan suorinta tietä. Kotisäveltäjämme Kalevi Ahon mahtikäskyä noudattaen poikkesimme Walesin rajan pinnassa olevaan Chesterin kaupunkiin. Perille päästyämme pitelimme koko matkan ainoaa sadekuuroa kaupungin infotoimistossa, josta aplodilaiset hajaantuivat ihastuttavan roomalaisten perustaman kaupungin kapeille kaduille ja sitä ympäröivälle muurille. Keskellä kaupunkia kohosi 1200-luvulta peräisin oleva valtava katedraali, jossa meille tarjoutui tilaisuus kuunnella pyhätön urkuja päivämatineassa kuultiin Bachia ja Lisztiä. Satoja vuosia vanhassa munkkien vaikuttavassa, avarassa ruokasalissa tarjottiin hyvää arkiruokaa. Birminghamin kaupungista jäi muistoksi vain hurja sisääntuloruuhka, hotellin ikkunasta avautuva suunnaton puolityhjillään oleva parkkihalli ja vartin kävelyn verran rujon näköistä kaupunkikuvaa hotellin ja Symphony Hallin välillä. Kohokohdaksi jäi luonnollisesti orkesterimme konsertti ja sen tarjoama hieno elämys vaikuttavassa konserttisalissa. Yleisö nautti kuulemastaan ja tuntui siltä, että orkesterikin nautti soittamisestaan. Aplodilaiset olivat jälleen kerran ylpeitä aarteestaan. Linnan kautta Oxfordiin Birmingham jätettiin aamiaisen jälkeen ja mukava bussikuskimme luotsasi meidät yhteen Englannin upeimmista ja suurimmista linnoista. Saavuimme Warwickin lähes tuhatvuotiseen monumentaaliseen linnaan raikkaassa, aurinkoisessa säässä, joka enteili kevään tuloa. Linnan jykevät kiviseinät ja linnaa suojeleva paksu muuri korkeine torneineen sekä laaja linnanpiha tekivät vaikutuksen. Linna on toiminut vuosisatoja sekä puolustus- että asumiskäytössä, niinpä sisätilatkin tarjosivat paljon katseltavaa: linnan arkea ja juhlintaa. Linnassa oli helppo siirtyä ajassa taaksepäin erinomaisten näyttelyiden ansiosta. Ne imaisivat kävijän autenttiseen tun- >>> Kuva: Tuija Rajamäki 16 Aplodit 1/ Aplodit 1/2012

10 Britanniaan Monitoimimatka Ensi kertaa Aplodien matkalle osallistuivat Kaisa ja Heikki Hakala. Mikä sai heidät lähtemään mukaan? OXFORD!!!! Ehdottomasti Morsen ja Lewisin kotikaupunki. Mutta tottahan orkesteriamme on myös mukava kuulla maailmalla. Matka ylitti odotuksemme, tähtäsimme Oxfordiin, mutta saimme kaupanpäällisiksi myös Liverpoolin ja Chesterin. Järjestetty ohjelma oli hyvää, mutta arvostamme myös sitä, että jäi tarpeeksi aikaa seikkailla omin päin. Oxfordin kävelykierros oli mainio! Ja pelkkä kulkeminen Englannin läpi oli hieno kokemus. Ja pisteenä iin päälle: bussillinen sivistyneitä kanssamatkustajia! Kaisa ja Heikki Hakala Warwickin linnan muurilla. Oxfordin vanhimpiin kuuluva, tunnelmallinen yliopisto, Merton College, oli usein esillä Komisario Morse -sarjan tapahtumapaikkana. nelmaan niin upeissa salongeissa, asumistiloissa, verstaissa kuin vankilassakin, josta varapuheenjohtajamme Kari Onnelainen päästettiin onneksemme vapaaksi! (Nomen Est Omen). Oxfordiin saavuimme hyvissä ajoin ennen illan konserttia, jossa esiintyi City of Birmingham Symphony Orchestra. Mikä mainio sattuma! Saimme kuulla Birminghamin maineikasta orkesteria, joka esiintyi 1700-luvulla rakennetussa Sheldonian-teatterissa. Sali oli täydellinen vastakohta edelliseen iltaan, mutta yhteistä oli mainio akustiikka ja hyvä konsertti. Tahtipuikossa oli Lahdessakin, myös jälki-istunnossa, vieraillut ylikapellimestari Andris Nelsons, joka astui Sakari Oramon suuriin saappaisiin. Solistikin on esiintynyt Sinfonia Lahden kanssa, Hélène Grimaud soitti Brahmsin ensimmäisen pianokonserton. Lumoava yliopistokaupunki Oxford osoittautui kaikille osallistujille mieluisaksi kohteeksi. Olihan kaupunki suurimalle osalle jo tuttu suosituista brittisarjoista Komisario Morse ja sen päätyttyä Lewis, joten moni paikka tuntui kummallisen tutulta. Parin tunnin loistavasti opastetulla kävelyretkellä pääsimme paremmin sisään kaupungin omaleimaiseen yliopistomaailmaan ihan konkreettisestikin, vaikka yliopistoalueille oli yleensä varsin rajoitettu pääsy. Oxfordin yliopisto, sen 38 collegea, on keskittynyt keskustaan. Vanhin niistä, Merton College perustettiin jo 1264 ja sen nykyiset rakennukset ovat luvuilta. Kaikki nämä vanhat campus-alueet, kirkot, teatteri, kirjasto ym. vuosisataiset rakennukset tekevät kaupungista ainutlaatuisen kokonaisuuden, ihan Oxfordin näköisen. Mutta kumpi on arvostetumpi ja parempi: Oxford vai Cambridge? Oppaamme tunnustavat avoimesti, että kumpikin ovat yhtä arvostettuja ja ne tekevät paljon myös yhteistyötä. Mutta oppaamme vaikeni ja hymyili merkitsevästi! Sunnuntai-aamuna oli aikaa vielä kierrellä kaupungissa ja käydä esimerkiksi poikakuoron sulostuttamassa sunnuntaimessussa jossain kaupungin vanhassa kirkossa. Loppupäivä meni bussissa, lentokentällä, lentokoneessa ja taas bussissa. Väsynyt mutta onnellinen porukka rantautui Lahteen yösydämellä. Chesterin katedraalin munkkiluostarin ruokasalissa Jalo ja Anja Paananen sekä Aplodien puheenjohtaja Tuija Rajamäki. Marja Gustafsson on ollut lähes jokaisella Aplodien järjestämällä matkalla. Miksiköhän? Uusia tuttavia kertyy joka matkalla lisää, aplodilaisten kanssa on mukava matkustaa. Mielenkiintoiset kohteet ovat usein sellaisia, joihin ei muuten pääse tai ei tule lähdettyä. Hinta-laatusuhde on paikallaan. Entä viimeisin Englannin-matka? Matkan kohteet olivat erittäin kiinnostavia. Tietysti musiikki on aina ykkössijalla, ennen kaikkea oman orkesterin kannustaminen. Oxfordin kävelykierros ja museopäivä olivat erittäin antoisat kokemukset. Anja ja Jalo Paananen eivät ole aikapulan vuoksi osallistuneet Aplodien toimintaan. Nyt kuitenkin, huolimatta samoihin aikoihin tapahtuvasta muutosta Jalo ikuisena optimistina uskoi, että kaikki on siihen mennessä valmista. Matka viehätti meitä, koska siihen sisältyi ennestään tuntemattomia kaupunkeja ja joitakin sellaisia, missä olemme aikaisemminkin hyvin viihtyneet. Ohjelmaa oli tarpeeksi, ja omaan kulkemiseen ja seurusteluun jäi mukavasti aikaa. Pitkät bussimatkan näyttivät hienosti sitä Englantia, jota ei omalla autolla liikkuva näe. Parasta kuitenkin oli saada tutustua sellaisiin lahtelaisiin, joita emme tunteneet aikaisemmin, joihinkin uusiin naapureihinkin. Näin kertoo Anja pariskunnan matkavaikutteista. Marja Gustafsson Aplodien Bratislava-Wien-Budapest matkalla (Kuva: Mirja-Kaarina Lehtovaara) Teksti ja kuvat: Marja Leivo 18 Aplodit 1/ Aplodit 1/2012

11 MUITA TAPAHTUMIA Näin liityt jäseneksi sähköpostitse osoitteeseen kirjeitse osoitteella Tuija Rajamäki / Stala Oy Taivalkatu 7, Lahti puhelimitse Pirjo Laineelle, puh lla Sinfonia Lahden konserttien yhteydessä Metsähallin info- ja levynmyyntipisteessämme Mainitse nimesi, osoitteesi ja puhelinnumerosi sekä sähköpostiosoitteesi. Yhdistyksemme vuosittainen jäsen - maksu on varsinaiselle jäsenelle 20 e ja perheenjäsenelle 12 e Maksa jäsenmaksu tilillemme POP Mainitse jäseneksi ilmoittautuvien nimet ja osoitteet, jotta voimme pitää jäsenrekisterimme ajantasalla. Sydämellisesti tervetuloa mukaan toimintaan! Liittymällä Sinfonia Lahden ystäväyhdistykseen syvennät musiikkielämyksiäsi! SUOSITUT TAITEILIJATAPAAMISET, jälki-istunnot Kuusi-kabinetissa keväällä Tapaamme pitkästä aikaa Elina Vähälän ja Jaakko Kuusiston. Konsertissa Elina soittaa Jaakon viulukonserton kantaesityksen, joten ilmassa on juhlan tuntua! Urkuviikolta lahtelaisille vanha tuttu, urkuvirtuoosi Olivier Latry esiintyy tällä kertaa orkesterin solistina. Jätämme hänet jälki-istuntoon kertomaan mm. millaista on olla Pariisin Notre-Damen pääurkuri Jäsenten yhteiset, vapaamuotoiset sesongin päättäjäiset Kuusi-kabinetissa kuohuvaisen ja rupattelun merkeissä. Toivottavasti sinne ehtivät myös meidät viime käynnillään hurmannut Rory Macdonald sekä meille toistaiseksi tuntematon Alexander Toradze Jälki-istuntovieras vielä avoin Jälki-istuntovieras vielä avoin Jälki-istuntovieras vielä avoin klo 19 Sinfonia Lahti esiintyy Okko Kamun johdolla Jazztorilla. Eiköhän lähdetä kuuntelemaan poikkitaiteellista jazzahtavaa sinfoniaorkesteria tai sinfonista jazz-bändiä. Ilmoittautuminen Kyllikki Juottoselle mennessä. Puh Liput Matka Naantaliin, jossa orkesterimme esiintyy 7.6. Lisätietoja Kyllikki Juottonen, klo 14 Sinfoninen picnic Pyhäniemen puistossa. Sinfonia Lahti matkaa Amerikkaan Santtu-Matias Rouvalin tahdittamana klo 20 Jaloa metallia tarjoaa Sinfonia Lahti, Karita Mattila, Apocalyptica ja Hannu Lintu. Luvassa on rokahtavaa eleganssia, karheaa kauneutta ja räjähtävää voimaa! APLODITmatkojen pitkäaikainen hovihankkija Oikeat partituurit yrityksenne tuleviin esityksiin. Kansainvälinen verkosto ja paikalliset asiantuntijat palveluksessasi Aikataulullisista syistä muutokset saattavat olla mahdollisia. Joskus istunto saattaa peruuntua tai haastateltava vaihtua. Voi tulla myös ylimääräisiäkin jälki-istuntoja edellä mainittujen lisäksi. TARKISTA TILANNE JOKA KONSERTISSA Aplodien infopisteessä Metsähallissa (parville menevien portaiden välissä). TERVETULOA TUTUSTUMAAN ILLAN TAITEILIJOIHIN! JK 2 Mainostoimisto JK 2 Torikatu 3 B 3, Lahti Lahti: Aleksanterinkatu 17 A, Lahti, p Assurance Tax Transactions Advisory Legal 20 Aplodit 1/ Aplodit 1/2012

12 Musiikin tekijöitä muualta MUSIC IS FREE JYVÄSKYLÄN CROSS-OVERIA LAHJAKAS MUSIIKIN MONIOTTELIJA Tessa Virta on lahjakas säveltäjä ja muusikko, jolla on kiinnostavia visioita klassisen musiikin ja jazzin yhdistämisestä. Lokakuussa 2010 Virran musiikkia soitettiin Jyväskylässä ja Helsingissä konsertin verran Jyväskylä Sinfonian ja jazz combon voimin. Millaisista lähtökohdista kasvoi sävelten Kylli-täti, joka kertoo värikylläisiä tarinoita musiikin keinoin? Virran äiti on menestynyt taidegraafikko Ulla Virta, isä on hammaslääkäri. Tessa Virran musiikissa on jotain samaa kuin Ulla Virran grafiikassa: harmonisuus, monikerroksisuus, ilmaisutavat. Tessa Virran oma olemus on visuaalista juhlaa. Kaikki Virran vaatteet sointuvat rohkealla tavalla hänen punaiseen tukkaansa ja pisamaiseen ihoonsa. Tessa Virta on itsekin kuin taideteos. Tessa ja Ulla Virta ovat tehneet yhteistyötä ammatillisesti. Mukana on ollut lisäksi runoilija Ahti Taponen. Yhteistyöstä syntyi Tessa Virran Ahti Taposen runoihin ja käännösteksteihin säveltämä ja sovittama kokonaisuus, joka inspiroi Ulla Virran puupiirroksia. Kokonaisuus julkaistiin Um Poeta- nimellä CD:n ja kirjan pakettina sekä 12-henkisen orkesterin konserttikiertueena 2004 keväällä. 20-vuotiaaksi asti Virta soitti klassista musiikkia. Virta aloitti muusikon opinnot Oulunkylän Pop & Jazz Konservatoriossa, jossa muusikkolinja vaihtui sittemmin soitonopettajalinjaan. Virta on valmistunut myös musiikin maisteriksi Sibelius Akatemian jazzosastolta v.2006 pääaineenaan piano. Virran ensimmäiset sävellykset syntyivät pian sen jälkeen kun hän alkoi soittaa jazzia. Soittamisen vapautuessa, myös säveltämiseen vaadittava luovuus vapautui. Virran itsekriittisyys ja klassisen musiikin koulutus aiheuttivat sen, että hän oli pitkään säveltäessään hyvin tarkka ja varovainen, mikä haittasi sävellysten syntymistä ja kehittymistä. Virta hioi ja hioi jokaista pientä yksityiskohtaa, eikä sävellystyö edistynyt. Virralle on ollut tärkeä kehittymisen paikka uskaltaa kirjoittaa puolivalmiita nuotteja erilaisista päässä soivista teemoista ja palata myöhemmin hiomaan sävellystä lopulliseen kuntoon. Säveltämisessä ei kuulu ainoastaan klassinen- ja jazzmusiikki, vaan myös latinalaiset ja afrikkalaiset vaikutteet Virta vietti kuukauden apurahalla Brasiliassa taiteilijaresidenssissä säveltämässä. Elantonsa Virta on hankkinut tekemällä eri kokoonpanoilla keikkoja koko aikuisikänsä. Virta on toiminut sovittajana, kapellimestarina ja pianistina useiden maamme eturivin tähtien, mm. Tapani Kansan, Jari Sillanpään ja Anneli Saariston ja Tomi Metsäkedon konserteissa ja konserttikiertueilla. Virran oma trio (Tessa Virta: piano ja laulu, Olli Peuhu: kontrabasso ja Sami Linna: kitara) esiintyy jatkuvasti eri paikkakunnilla esittäen svengaavaa melodista jazzia. OOPPERAPRODUKTIO Oltuaan pitkään lähes ainoastaan kevyen musiikin ammattilainen, Virta sai pitkästä aikaa klassisen musiikin puraisun joka tuotti show & dinner esityksen Pajazzo oopperan helmiä. Virta sovitti tunnettuja ooppera-aarioita epätyypilliselle orkesterille, jossa oli kitara, huilu, kontrabasso sekä Virran itsensä soittamat piano ja hanuri. Laulusolisteina ovat sopraano Hanna Kronqvist ja tenori Pekka Kuivalainen. Esiintymisissään ryhmä on valloittanut yleisön välittömällä läsnäolollaan ja ammattitaidollaan sekä mainiolla huumorillaan. Produktio jatkuu edelleen. SINFONISTA JAZZIA Virta oli pitkään haaveillut klassista musiikkia ja jazzia yhdistelevästä sävellyskokonaisuudesta, jossa saisi ilmaistua kaikki päässä pyörivät musiikilliset aihiot. Tilaisuus tuli, kun Jyväskylän Kesä tilasi 2009 Taulumäen kirkkoon konsertin jazz-kokoonpanolle ja jousikvartetille. Niin syntyi Punainen sävellys, joka myös levytettiin. Konsertti oli huikea menestys. Kirkko oli ääriään myöten täynnä ja lopussa yleisö huusi bravota. Moni on käynyt konsertin jälkeen Virran juttusilla kertomassa miten syvän vaikutuksen musiikki oli tehnyt. Virralla oli mielessä vielä jotain muuta. Hän otti yhteyttä Jyväskylä Sinfonian johtajaan Patrick Gallois iin ja toimitti materiaalin tutustuttavaksi. Gallois innostui välittömästi, ja sovittiin teosten sovittamisesta sinfoniaorkesterille. Virta sovitti kaikki kappaleet uudelleen isoa orkesteria varten, teki uusia aloituksia ja lopetuksia sekä lisää materiaalia. Virta toteaa, että sävellystyö on hyvin motivoivaa, kun tietää mille kokoonpanolle säveltää ja missä teos tullaan esittämään. Sen vuoksi hän säveltää varsin vähän ilman tilausta. On menossa ensimmäiset yhteiset harjoitukset Jyväskylä Sinfonian harjoitussalissa. Jazzmuusikot on sijoitettu sinfoniamuusikoiden keskelle. Kappaleet käydään läpi yksi kerrallaan. On mielenkiintoista seurata miten työnjako alkaa syntyä, kun paikalla on säveltäjä, joka itsekin toimii monesti kapellimestarina. Sekä Gallois lla että Virralla on myös solistiosuuksia, Virralla laulaen - sekä pianolla että haitarilla - ja Gallois lla huilulla. Harjoitusten kestettyä jonkin aikaa yksi sinfoniaorkesterin muusikoista käy puhumassa Virralle, että tämän on ilmaistava voimakkaammin miten haluaa kappaleet soitettavan. Virta ottaa heti vinkistä vaarin ja alkaa ohjata tarmokkaasti eri soittimia. Har- joitusten lopuksi sovitaan miten konsertteihin pukeudutaan: ei pitkiä mekkoja eikä farkkuja, ja muitakin värejä kuin mustaa sopii käyttää. Sinfonista Jazzia -konsertti esitettiin lokakuussa 2010 sekä Jyväskylässä että Helsingissä. Jyväskylässä sali oli täynnä, olihan kyseessä Jyväskylän oma tyttö. Helsingissä paikalla oli paljon musiikkielämän vaikuttajia Musiikkitalon johtaja mukaan lukien. Konserttietiketti tuli jazzin puolelta vaikka lavalla oli myös sinfoniaorkesteri. Virta rupatteli kappaleiden välissä, yleisö aplodeerasi sooloille ja toisinaan myös huuteli Virralle. Yleisö otti musiikin vastaan ihastuneena. Gallois sanoo Virrasta: Tessa ajattelee sinfonisesti säveltäessään ja soittaessaan jazzia. - Kapellimestarin näkökulmasta on löydettävä oikea aksentti, jazzissa on kuitenkin eri karaktääri, toteaa Gallois. Kun jazz-osuus alkaa, Gallois siirtyy sivuun ja ohjaa orkesteria vain kevyesti. Gallois kertoo, että hän pitää hyvin tärkeänä paikallisten säveltäjien tukemista. Gallois on kerännyt Jyväskylä Sinfonialle joukon kotisäveltäjiä. Myös crossover (musiikin- ja taiteenlajien yhdistäminen) on lähellä Gallois n sydäntä Gallois kertoi myös tulossa olevasta taiteenlajeja yhdistävästä produktiosta, jossa taidemaalari maalaa orkesterin soittaessa. Maalauksen etenemistä näytetään yleisölle kameran avulla. Kysyttäessä Gallois lta miten yleistä on musiikinlajien yhdistäminen, Gallois katsoo hämmästyneenä ja toteaa, että kaikkihan sitä tekevät. - Music is free!, hän huudahtaa. Crossover on usein samalla show, ja se tuo enemmän yleisöä. MITÄ SEURAAVAKSI? Virta haluaisi jatkaa ja laajentaa yhteistyötä sinfoniaorkestereiden kanssa. Gallois n kanssa on sovittu uudesta teoksesta, joka on tarkoitus esittää Jyväskylä sinfonian kanssa vuonna Konserttien järjestäminen omalla rahoituksella on vaikeaa. Uusien tilaisuuksien metsästämisessä Virtaa auttaa yhtiökumppani, oman orkesterin basisti ja aviomies Olli Peuhu. Sävellystyön lisäksi Virta esiintyy jatkuvasti omalla nimellään ihastuttaen konserteillaan sekä esiintyen erilaisissa tapahtumissa. Leena Peuhu Tessa Virta 22 Aplodit 1/ Aplodit 1/2012

13 Kuvat: Pentti Sippo Marja Leivo Teemu Kirjonen jälki-istuntoon jätettiin sellotaiteilija Jan-Eric Gustafsson, joka illan konsertissa soitti Alina Pogotskinan (viulu) kanssa Brahmsin kaksoiskonserton. Jan-Erik kertoi muiden asioiden muassa eksoottisista Lofoottien musiikkijuhlista, jossa hän on esiintynyt lukuisia kertoja Soile Isokoski säteili Richard Straussin yksilaulujen tulkkina ja jäi konsertin jälkeen Metsähalliin signeeraamaan levyjään. Hyväntuulinen Soile malttoi vielä tulla jälki-istuntoon, jossa hän kertoi oopperarooleistaan ja niiden erityispiirteistä. Raimo Laukka lähti Lahden kauppatorilta 19 bussillista väkeä kohti Helsingin Musiikkitaloa, jossa orkesterimme soitti ensimmäistä kertaa. Edellisenä iltana kuultiin sama ohjelma ssa, joten oli mielenkiintoista vertailla uutta ja suurta kodikkaaseen kotisaliimme. Ehkä kuulijat olivat hiukan hämillään aplodilaiset astuivat oopperan maailmaan Lahdessa, jossa oopperayhdistys, teatteri ja Sinfonia Lahti hemmotteli lahtelaisia Verdin Trubaduurilla. Jälkiistuntoon jätettiin kreivi Luna eli Raimo Laukka sekä lavastaja Minna Välimäki ja valosuunnittelija Harri Peltonen, jotka loivat oopperan synkälle tarinalle vaikuttavat puitteet nuori venäläinen viuluniekka Sergei Malov hurmasi kuulijat Dvorakin viulukonsertolla. Konsertin jälkeen hän hurmasi myös jälkiistuntoyleisön miellyttävällä iloisella olemuksellaan ja jutustelullaan Petteri Iivonen soitti Sergei Prokofjevin viukukonserton, jonka jälkeen hän hiukan arastellen saapui jälki-istuntoon. Hyvin pian hän vapautui kertomaan urastaan ja opiskelustaan Tel Avivin yliopistossa sekä debyytistään Zubin Mehtan johtaman orkesterin kanssa, jolloin hän soitti Tsaikovskin viulukonserton ja sai pikakutsun Israelin filhamoonikkojen solistiksi (Bruchin viulukonsertto). Minna Välimäki vanha tuttu Barnabás Kelemen saatiin toisella yrittämällä jälki-istuntoon, vaikka alla olikin pitkä Joseph Joachimin toinen viulukonsertto Unkarilainen. Barnábas kertoi meille melko tuntemattoman Joachimin konsertosta ja samalla myös omasta työntäyteisestä taiteilijaelämästään jutusteli jälki-istunossa aina yhtä sympaattinen Hannu Lintu, joka otti orkesterista kaiken irti Kaipaisen, Beethovenin ja Dutilleuxin musiikin tulkkina. Beethovenin 4. pianokonsertosta hän suorastaan luonnehti pienen esseen. Harri Peltonen 24 Aplodit 1/ Aplodit 1/2012

14 Sinfonia Lahti UUDET SOITTAJAMME Tällä kertaa uusia orkesterilaisia on esiteltävänä vain yksi, kevätkauden huiluissa soittava Mari Kunnari. Hän asuu Veikkolassa sellistimiehensä ja 5- ja 11-vuotiaiden poikiensa kanssa. Marin taival musiikin pariin alkoi jo muskarissa, pienestä pitäen hän haaveili huilunsoitosta. Huilun hän sai kuitenkin vasta 14-vuotiaana opiskeltuaan sitä ennen Musiikkiopistossa pianonsoittoa. Opinnot jatkuivat Helsingin Konservatoriossa ja Sibelius-Akatemiassa sekä vuoden ajan vaihto-oppilaana Kölnin Musiikkikorkeakoulussa. Harrastuksiini kuuluu liikunta juosten, uiden, pyöräillen ja hiihtäen. Perheen yhteistä vapaa-aikaa vietetään esimerkiksi hyvän ruoan kokkailun ja nauttimisen merkeissä. Lomat vietetään yhdessä matkustellen. Viime matkalla kokeiltiin laitesukellusta, saapa nähdä, tuleeko siitä uusi harrastuksemme, Mari Kunnari sanoo. Mari soittaa vakinaisesti Lohjan kaupunginorkesterissa huilun äänenjohtajana, mutta halusi vaihteeksi kokeilla musisointia Sinfonia Lahden lavalla. Orkesterimme hän kokee miellyttäväksi työyhteisöksi, johon on sijaisena helppo tulla mukaan. Ja n erinomainen akustiikka tekee työstä nautittavaa! Alttoviuluissa kevätkauden jatkavan Riikka Meriojan esittelimmekin jo syksyn numerossa. II-viulun äänenjohtajan toimi on tällä hetkellä avoin. Toivotamme Juha Laurosen uudelleen tervetulleeksi Sinfonia Lahden patarumpujen ääreen. Heikki Parviainen valitsi koeajan jälkeen sittenkin Kansallisoopperan orkesterin, joten Juha Lauronen jatkaa pienen tauon jälkeen patarumpujen ja lyömäsoitinten äänenjohtajana Sinfonia Lahdessa. Laurosen esittely on APLODIT-juhlalehdessä Nitta Käki Perhepiiristä Muusikko, konserttimestari Veikko Saarnikoski menehtyi vaikeaan sairauteen Hän syntyi Helsingissä , mutta perhe muutti Mäntsälästä Lahteen vielä ennen seuraavan vuosikymmenen vaihdetta. Veikko tarttui viuluun ensimmäisen kerran jo viiden vanhana, ja joitakin vuosia myöhemmin hän aloitti opinnot Lahteen asettuneessa Viipurin musiikkiopistossa legendaarisen Tatjana von Rippaksen johdolla. Yhteissoittokokemusta karttui Lahden Lyseon orkesterissa, ja tekipä Veikko myös muutamia keikkoja kaupunginorkesterissa, johon kuului tuolloin vain kourallinen ammattisoittajia. Ammattilaisura käynnistyi Turun kaupunginorkesterissa alkuvuodesta 1965, ja samoihin aikoihin alkoivat opinnot Sibelius-Akatemiassa professori Anja Ignatiuksen luokalla. Turusta Veikko siirtyi Kansallisoopperan orkesteriin, ja 1969 oli vuorossa kiinnitys Radion sinfoniaorkesterin ensiviuluryhmään. Veikko palasi 1973 monen helsinkiläismuusikon ihmetykseksi takaisin Lahteen, ja kolme vuotta myöhemmin hänet kiinnitettiin tuolloin vain 32-jäsenisen Lahden kaupunginorkesterin IN MEMORIAM Veikko Saarnikoski 1. konserttimestariksi. Siirtymiseen vaikuttivat ennen kaikkea perhesyyt, mutta osaltaan myös uusia haasteita asettava vakanssi. Pian Veikko oli viuluineen usein siellä, missä myös tarvittiin hyvää musiikkia: Yleisradion studiossa, kouluissa, vanhainkodeissa, kirkoissa, sairaaloissa ja ravintoloissa. Hän soitti pitkään Lahden barokkiyhtyeessä, ja tuli myöhemmin myös uudelleen organisoidun salonkiorkesterin primakseksi. Rippaksen ja Ignatiuksen perinnöstä hyötyi moni opetuslapsi Lahden musiikkiopistossa ja konservatoriossa. Iän karttuessa vakanssi orkesterissa vaihtui vähemmän vaativaan, mutta työ konserttien, keikkojen, levytysten ja ulkomaankiertueiden parissa jatkui intensiivisenä. Orkesteri oli nyt aivan toisenlainen työyhteisö kuin 70-luvulla. Veikko oli kollegoidensa silmissä ahkera ja tunnollinen muusikko, joka tuli hyvin juttuun kaiken ikäisten soittajatovereidensa kanssa. Soitantokauden päättyessä hän siirtyi toimestaan eläkkeelle, mutta viulu lauloi edelleen pienemmissä kokoonpanoissa aivan viime hetkiin saakka. Hannu Kivilä Hannu Mikkola on tarkastanut Aplodien tilejä ja toiminut hyvänä neuvonantajana yksitoista vuotta. Nyt hän luopuu tehtävästä siirtyessään eläkkeelle myös oikeista töistä. Kiitämme lämpimästi Hannua mukavasta yhteistyöstä ja toivomme leppoisia, musiikkipitoisia eläkepäiviä. Kuva: Tuija Rajamäki Perhepiirin uutiset rajoittuvat tällä kertaa tuleviin merkkipäiviin, kun hää-, vauva- tai isovanhemmuusjuhlia ei ole tullut toimituksemme tietoon. Mutta siis merkkipäivät! Jarmo Räikkönen, alttoviulusti, viettää 50-vuotis syntymäpäiviään kesäkuun 3.päivänä. Jarmolla on pitkä työrupeama Sinfonia Lahden muusikkona, vuodesta 1986 lähtien. Hän arvelee viettävänsä merkkipäiväänsä mahdollisesti jollain kaupunkilomamatkalla. Eri maiden kulttuurit ja historia kun kiehtovat ja kiinnostavat. Marraskuun lopulla, 27.päivänä, orkesterin toimiston toimistopäällikkö Hilkka Liinavirta ehtii aikuisen naisen ikään viettäessään 60-vuotispäiväänsä. Ja tasan puolet elämästään, eli 30 vuotta, Hilkka on ansiokkaasti työskennellyt toimistossa orkesterin hyväksi. Aplodit -lehti toivottaa paljon onnea molemmille merkkipäiviään viettävälle! Suuri musiikin ja Sinfonia Lahden ystävä, pankinjohtaja Erkki Linko on kuollut Erkki oli avainhenkilö Aplodit Orkesterille r.y:n alkumetreillä. Kun ystäväyhdistyksen perustaminen oli alkusuunnittelujen jälkeen valmis toteutettavaksi, kutsuttiin hänet mukaan suunnittelukokoukseen Erkki lupautui yhdistyksen puheenjohtajaksi, mikä sinetöitiin perustavassa kokouksessa kirjaston auditoriossa. Erkki Linko Erkki Linko luotsasi yhdistystä sen ensimmäisenä toimintavuonna, jonka jälkeen hän on aktiivisesti mukana toiminnassa niin osallistujana kuin neuvonantajanakin. Hän oli vilpittömän kiinnostunut Aplodit Orkesterille r.y:n kehittymisestä ja iloitsi yhdistyksen vakiintumisesta osaksi Lahden musiikkielämää. Erkki rakasti musiikkia ja oli tuttu näky lähes kaikissa konserteissa niin vanhassa konserttitalossa kuin ssakin. Marja Leivo 26 Aplodit 1/ Aplodit 1/2012

15 Lahden Kaupunginorkesteri Ylikapellimestari: Okko Kamu Osmo Vänskä, kunniakapellimestari Säveltäjät: Kalevi Aho, nimikkosäveltäjä Joonas Kokkonen ( ), kunniajäsen I-viulu: Jaakko Kuusisto, konserttimestari Jyrki Lasonpalo, vuorotteleva konserttimestari Petri Kaskela, II konserttimestari Päivi Pöyry Elise Rainio Antti Kinnunen Marja Eichhorn Arja Kaskela Johanna Latvala Virpi Saraluoto Pauline Fleming- Unelius Aleksi Santavuori* II-viulu: avoin, äänenjohtaja Seppo Linkola Anni-Kaisa Tikkala Marja Rouvali Orvokki Kivinen Anitta Engstrand Lotta Nykäsenoja Laura Kokko Krista Jäänsola Hannaliisa Pitkäpaasi Alttoviulu: avoin, sooloaltisti Anu Airas (sooloaltisti va.) Rémi Moingeon Katariina Ruokonen Marjatta Laasonen-Häggkvist Jarmo Räikkönen Riikka Lounamaa Lasse-Matti Laakso Riikka Merioja* Sello: Ilkka Pälli, soolosellisti Sanna Palas- Lassila Ilkka Uurtimo Timo Keinonen Hannu Kivilä Teet Järvi Antero Manninen Kontrabasso: Eero Munter Timo Ahtinen Petri Lehto Sampo Lassila Anna Rinta-Rahko Huilu: Outi Viitaniemi (Ilmo Joensivu) Mari Kunnari* Eriko Korhonen Oboe: Lasse Junttila Jukka Hirvikanga s Eeva-Kaisa Rönkä Klarinetti: Eeva Mäenluoma Matti Rouvali Jyrki Saloranta Fagotti: Harri Ahmas Essi Vartio Kjell Häggkvist Käyrätorvi: Pertti Kuusi Petri Komulainen Mia Kasper Jarkko Peltoniemi Trumpetti: Ari Heinonen Veli-Pekka Niemi Sami Siikala Pasuuna: Vesa Lehtinen Antti Autio Jukka Lehtola Tuuba: Harri Lidsle Lyömäsoittimet: Juha Lauronen Markku Krohn Harppu: (vakituinen avustaja) Leena Saarenpää *) määräaikainen kiinnitys Sinfonia Lahden toimisto: Ankkurikatu LAHTI Tuomas Kinberg intendentti puh Teemu Kirjonen apulaisintendentti puh Hilkka Liinavirta toimistopäällikkö puh Taina Räty markkinointiassistentti puh Erja Toivonen sihteeri puh Kristiina Palvanen myyntisihteeri puh Kirsi Onninen kanslisti puh Mika Kupari järjestäjä puh Jaakko-Pekka Pätynen järjestäjä puh (Olli Saraluoto) Essi Kinnunen* nuotistonhoitaja puh Sähköposti: *) määräaikainen kiinnitys

Markus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BIG BANDILLE BIG BANG

Markus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BIG BANDILLE BIG BANG Markus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BANDILLE SUOMEN BAND -YHDISTYS RY A A SUOMEN BAND -YHDISTYS RY Big Bang Markus Ketola (s. 1968) Suomen big band -yhdistyksen projekti big

Lisätiedot

Etelä-Karjalan Klassinen kuoro. Suomalainen Kevät. Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko,

Etelä-Karjalan Klassinen kuoro. Suomalainen Kevät. Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko, Etelä-Karjalan Klassinen kuoro Suomalainen Kevät Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko, Lappeenranta 18.4.2010 klo 16, Lappeenrannan Musiikkiopiston Helkiö-sali Ohjelma Jaakko Mäntyjärvi

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.-15.2.2013

Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.-15.2.2013 Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.15.2.2013 1. Olen Opiskelija Opettaja tai muuta henkilökuntaa 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 2. Sukupuoli Nainen 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

KONSERTTIKALENTERI SYKSY 2014. sib.fi. Elävä musiikki konserteissa SYKSY 2014

KONSERTTIKALENTERI SYKSY 2014. sib.fi. Elävä musiikki konserteissa SYKSY 2014 KONSERTTIKALENTERI Elävä musiikki konserteissa on korvaamaton, ainutkertainen elämys. Huippumuusikoiden yhteispeli, musiikin olemus, suuret tunteet ja yhteys ihmisen historiaan on aina henkilökohtainen

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015

TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015 TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015 Toivasten Sukuseura ry oli taas kutsunut jäseniään ja muitakin Toivasia ja Toivas-mielisiä kokoontumaan Kuopion Hotelli Atlakseen seuraamaan seuran

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Perustiedot - Kaikki -

Perustiedot - Kaikki - KMO 13+ RTF Report - luotu 27.05.2015 15:22 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet final 13+ 73 40 23 Yhteensä 73 40 23 Perustiedot 1. Ikäni on (39) Ikäni on 2. Olen ollut oppilaana (36) Olen ollut oppilaana

Lisätiedot

PÄHEÄ -konserttisarja Euran koulukeskuksen auditoriossa

PÄHEÄ -konserttisarja Euran koulukeskuksen auditoriossa PÄHEÄ -konserttisarja Euran koulukeskuksen auditoriossa Sunnuntai 25.10.2015 klo 17, liput 10 PÄRE Ensimmäinen yhtye 200 vuoteen, tai koskaan, jossa on suomalainen säkkipilli! Yhtye tutkii rohkeasti soittimen

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

Pianonsoiton alkeet - opeta koko luokka soittamaan 2 kappaletta kahdeksassa viikossa.

Pianonsoiton alkeet - opeta koko luokka soittamaan 2 kappaletta kahdeksassa viikossa. Pianonsoiton alkeet - opeta koko luokka soittamaan 2 kappaletta kahdeksassa viikossa. Kurssilla koko luokka oppii pianonsoiton alkeet ja kaksi kappaletta. Kurssin voi suorittaa ilman pianonsoiton, musiikinteorian

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Opinnot Tampereen Konservatoriossa 1974 1987 (ammattilinjalla 1985 1987)

Opinnot Tampereen Konservatoriossa 1974 1987 (ammattilinjalla 1985 1987) Kristiina Junttu Syntymäaika: 18.06.1968 Ammatti: pianisti, pianonsoitonopettaja Koulutus: Opinnot Tampereen Konservatoriossa 1974 1987 (ammattilinjalla 1985 1987) Opinnot Sibelius Akatemian Solistisella

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

juhli näyttävästi Lääkäriliitto JUHLAVUOSI

juhli näyttävästi Lääkäriliitto JUHLAVUOSI Vuosien 2007 09 ja nykyisen valtuuskunnan jäsenet kokoontuivat yhteiseen juhlakokoukseen. JUHLAVUOSI Lääkäriliitto juhli näyttävästi Lääkäriliitto juhli 100-vuotista taivaltaan 26.2. monin eri tavoin.

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

PÄÄSYKOEOHJEITA 2015

PÄÄSYKOEOHJEITA 2015 1 / 7 Sisällys YLEISTÄ... 1 MUSIIKKILEIKKIKOULU... 1 KLASSINEN MUSIIKKI PIANO... 2 Vuonna 2006 JA SEN JÄLKEEN SYNTYNEET... 2 PIANO... 2 Vuonna 2005 JA TÄTÄ AIEMMIN SYNTYNEET... 2 LAULU... 3 URUT (KIRKKOURUT)...

Lisätiedot

Tapahtumakalenteri kevät 2008

Tapahtumakalenteri kevät 2008 2 nseudun musiikkiopisto 3 Tammikuu pe 18.1. 18.00 Vapaasti viululla ja huilulla Sipoo Artborg 35 la 19.1. 12.30 Vapaasti huilulla ja viululla 16.00 Romantiikan iltapäivä Pikkukirkko to 24.1. 18.00 Vihkiäisjuhlat,

Lisätiedot

YLEISTÄ TIETOA SOITONOPISKELUSTA

YLEISTÄ TIETOA SOITONOPISKELUSTA YLEISTÄ TIETOA SOITONOPISKELUSTA Soiton/laulunopiskelu konservatoriossa on tavoitteellinen harrastus, joka vaatii tunneilla käymisen lisäksi sitoutumisen säännölliseen kotiharjoitteluun. Oppilaan viikoittainen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

Tervetuloa Manifestumiin!

Tervetuloa Manifestumiin! Tervetuloa Manifestumiin! Manifestum kehittyy Manifestumin perusti kesällä 2010 n. 35 kokenutta mieskuorolaulajaa. Kuoron johtotähti sen toiminnan ensimmäisten neljän vuoden aikana oli ajatus luoda aito

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus 1 (9) Pikatreffit Materiaalipaketti sisältää: - mainoskirjepohjat opiskelijoille ja työnantajille - ohjeet opiskelijoille ja työnantajille - matchmaking-viestipohjat treffien jälkeen lähetettäväksi - treffikorttipohjat

Lisätiedot

TKI-päivät 2012. Palautekysely

TKI-päivät 2012. Palautekysely TKI-päivät 2012 Palautekysely Kyselyn toteuttaminen Kysely toteutettiin ajalla 22.2. 2.3.2012 Kysely lähetettiin sähköpostitse 244 seminaariosallistujalle Vastauksia saatiin 95 kpl Vastausprosentti 39

Lisätiedot

Naantalin Musiikkijuhlat ja Pelastakaa Lapset ry yhteistyössä ylpeänä esittävät

Naantalin Musiikkijuhlat ja Pelastakaa Lapset ry yhteistyössä ylpeänä esittävät Naantalin Musiikkijuhlat ja Pelastakaa Lapset ry yhteistyössä ylpeänä esittävät 4. 7.6.2015 Naantalin LASTEN Musiikkijuhlat Neljä päivää satuja, leikkejä, lastenjuhlia ja taidetta musiikin merkeissä. Nähdään

Lisätiedot

Mu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus

Mu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus MUSIIKIN KURSSIT, jaksomerkinnät koskevat lukuvuotta 2015-2016 Mu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus pari

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Kanavan päämääränä on tarjota kuulijoille tunnelmallinen ja inspiroiva levähdyspaikka kauniin ja rentouttavan klassisen musiikin parissa.

Kanavan päämääränä on tarjota kuulijoille tunnelmallinen ja inspiroiva levähdyspaikka kauniin ja rentouttavan klassisen musiikin parissa. Viva Classica on helmikuussa 2010 avattu klassisen musiikin ystäville suunnattu verkkopalvelu ja radiokanava, jota voi kuunnella valtakunnallisesti internetissä osoitteessa www.vivaclassica.fi sekä matkapuhelimella

Lisätiedot

Perustiedot - Kaikki -

Perustiedot - Kaikki - KMO 9 12-vuotiaille RTF Report - luotu 01.04.2015 14:54 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Käpylä 9 12-vuotiaat 87 44 31 Yhteensä 87 44 31 Perustiedot 1. Ikäni on (44) (EOS: 0) Ikäni on 2. Olen ollut

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

PÄÄSYKOEOHJEITA 2016 1 / 7

PÄÄSYKOEOHJEITA 2016 1 / 7 PÄÄSYKOEOHJEITA 2016 1 / 7 Sisällys YLEISTÄ... 2 MUSIIKKILEIKKIKOULU... 2 KLASSINEN MUSIIKKI... 2 PIANO... 2 LAULU... 3 URUT (KIRKKOURUT)... 3 VIULU... 3 ALTTOVIULU... 4 SELLO JA KONTRABASSO... 4 PUUPUHALTIMET...

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

16.3.2015. Partiolippukunta Tampereen Kotkien Puhallinorkesteri 2015

16.3.2015. Partiolippukunta Tampereen Kotkien Puhallinorkesteri 2015 Partiolippukunta Tampereen Kotkien Puhallinorkesteri 2015 Partiolippukunta Tampereen Kotkien Puhallinorkesteri Partiolippukunta Tampereen Kotkien puhallinorkesteri on pirkanmaalaisista musiikinharrastajista

Lisätiedot

Vaihto-oppilasvuosi Teatterikorkeakoulun näyttelijäntyön linjalla 2012-2013

Vaihto-oppilasvuosi Teatterikorkeakoulun näyttelijäntyön linjalla 2012-2013 Vilma Putro CV Teatterialalta Yhteystiedot: Gsm: 045-8036855 vilma.putro@hotmail.com www.vilmaputro.com Henkilötiedot: Syntymäaika: 1988 Pituus: 156cm Kielitaito: suomi (äidinkieli), venäjä, englanti Erityistaidot:

Lisätiedot

Kansainvälinen kulttuuritapahtuma

Kansainvälinen kulttuuritapahtuma Kansainvälinen kulttuuritapahtuma Case: Savonlinnan Oopperajuhlat Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring 3.6.2011. Historiaa Ensimmäiset oopperajuhlat Olavinlinnassa pidettiin kesällä

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Musiikkipedagogi. Musiikkipedagogi

Musiikkipedagogi. Musiikkipedagogi Musiikkipedagogi Musiikkipedagogi Tavoitteena on valmistaa musiikkialan eri tehtäviin aloite- ja yhteistyökykyisiä, laaja-alaisesti taiteita arvostavia ja persoonallisia musiikkipedagogeja. Tutkinto antaa

Lisätiedot

Kotikonsertti. Sen jälkeen Mari lauloi Jonnen kitaran säestyksellä Juha Tapion Kaksi vanha puuta. Marin soolo-laulun kertosäe on:

Kotikonsertti. Sen jälkeen Mari lauloi Jonnen kitaran säestyksellä Juha Tapion Kaksi vanha puuta. Marin soolo-laulun kertosäe on: Kotikonsertti Sunnuntaina, 26.1.2014 klo 15.00 oli kotikonsertin aikaa. Konsertti järjestettiin 94-vuotispäivän kunniaaksi. Päivänsankarin vieraina olivat lapset, lapsenlapset ja lapsenlapsenlapset. Mukana

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

JOROISTEN KUNTA Mutalantie 2 79600 JOROINEN Puh. (017) 578 440 Fax. (017) 572 555 joroinen.kunta@joroinen.fi Joroinen Keskellä kauneinta Suomea. Niin kaunis on maa Joroinen on Luojan suosikki, se on saanut

Lisätiedot

Heippa. Jari Vanhakylä

Heippa. Jari Vanhakylä 1 2 Heippa Kevät on tullut taas siihen pisteeseen, että on aika aloitella kalastuskausi. Kohta jäät sulavat ja mm. siikaonginta kevätauringossa kutsuu. Kun kahden kilon siika on saatu vuorossa on yli kolmen

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

Tapahtumien Hämeenlinna

Tapahtumien Hämeenlinna Tapahtumien Hämeenlinna 20.1.2015 www.linnan.fi Linnan Kehityksen tavoitteena on hankkia kaupunkiin isoja tapahtumia Haemme aktiivisesti kaupunkiin erityyppisiä isoja tapahtumia: Isojen yritysten vuositilaisuudet,

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

TÄNÄ VUONNA 70 VUOTTA TÄYTTÄNYT LIPPUPALVELU

TÄNÄ VUONNA 70 VUOTTA TÄYTTÄNYT LIPPUPALVELU TÄNÄ VUONNA 70 VUOTTA TÄYTTÄNYT LIPPUPALVELU on tarjonnut suomalaisille ikimuistoisia elämyksiä jo monessa eri sukupolvessa. Sotainvalidien veljesliiton vuonna 1945 perustamalla Lippupalvelulla on nykyisin

Lisätiedot

Jyväskylä Debrecen ystävyyskaupunkivaihto 2015

Jyväskylä Debrecen ystävyyskaupunkivaihto 2015 Jyväskylä Debrecen ystävyyskaupunkivaihto 2015 Eötvös-Cup 16.8.-22.8.2015 7.12.2015 7.12.2015 2 1 Jyväskylän ystävyyskaupunkijoukkue Korpilahden Pyrintö Korpilahden yhtenäiskoulu Korpilahden Pyrintö Joukkueen

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN Uusiutunut lipunnostotilaisuus täytti Pietarinkarin paviljongin ääriään myöten äitienpäivää edeltäneenä lauantaina. - Väkimäärä yllätti järjestäjät! totesi kommodori Timo

Lisätiedot

Terveiset yritysvierailulta 17.10. S. G. Nieminen ilahdutti esittelyillassa

Terveiset yritysvierailulta 17.10. S. G. Nieminen ilahdutti esittelyillassa Terveiset yritysvierailulta 17.10. S. G. Nieminen ilahdutti esittelyillassa Puutarhanaiset kävivät kylässä Vantaalla Juurakkokujalla S. G. Niemisellä. Paikkaan oli helppo löytää kehä III:lta, ja siellä

Lisätiedot

Kielellinen selviytyminen

Kielellinen selviytyminen BILBAO Kulttuurit kohtaavat Bilbaossa ollessani havaitsin täysin erilaisen päivärytmin. Päivät ovat todella pitkiä, sillä ihmiset viihtyvät myöhään ulkona viettäen aikaa perheen ja ystäviensä kanssa. Myös

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Jean Sibelius 1865-1957

Jean Sibelius 1865-1957 Jean Sibelius 1865-1957 1 Lapsuus Johann Christian Julius Sibelius syntyi 8. joulukuuta 1865 Hämeenlinnassa. Hänen isänsä oli tohtori Christian Gustaf Sibelius ja äitinsä viereisessä kuvassa istuva Maria

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

Jatko-opintoja musiikista kiinnostuneille

Jatko-opintoja musiikista kiinnostuneille Jatko-opintoja musiikista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Sekä yliopistoon että ammattikorkeakouluun haettaessa ennakkotehtäviä ja/tai soveltuvuuskoe

Lisätiedot

CCI-sanomat 5 19.8.2014

CCI-sanomat 5 19.8.2014 Kyösti Meriläinen Aihe: VL: CCI-sanomat 4 / 28.7.2013 CCI-sanomat 5 19.8.2014 CCI-sanomat uudistuu Turun tuomiokirkon poika- ja koulutuskuoro Turun konservatorion poikakuoromuskari CCI-sanomissa tiedotetaan

Lisätiedot

UUTISKIRJE TOUKOKUU 2016

UUTISKIRJE TOUKOKUU 2016 UUTISKIRJE TOUKOKUU 2016 HSY:n kompostointikurssi Aiheuttaako kompostointi päänvaivaa? Oletko suunnitellut kompostin perustamista? Tule käytännölliselle ja maksuttomalle kompostointikurssille ma 2.5.2016

Lisätiedot

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 1 SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 Sateenkaaritalon tapahtumia syksyllä 2014 muun muassa: Kuva internetistä. Kuvaaja Teuvo Vehkalahti. BBQ-Elolystit 9.9. klo 10-14 Hietalahden Villassa Sieni- ja marjaretki

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA Aurinkoista KESÄÄ! ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA marketta.sarahonka@edu.hel.fi Keväinen tervehdys täältä koulusta! Lukuvuosi 2014-2015 lähenee kovaa vauhtia loppuaan! Luonnossa on jo kauan ollut

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla 1. Perustiedot a. Roosa Haapa, Hotelli-, ravintola-, cateringala, b. The Sandwich Company, The Diamond, Derry, Northern Ireland, http://www.thesandwichco.com/stores/thediamond.php

Lisätiedot

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero.

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. VILU Kevät 2016 Pääkirjoitus: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. Penkkarit ja vanhojen tanssit menivät vilauksessa ja loma tulee vastaan, vaikka kuinka yrittäisit sitä vältellä. Luntakin on satanut,

Lisätiedot

f i n l a n d säännöt

f i n l a n d säännöt finland säännöt säännöt i Kansainvälinen sellotapahtuma ry järjestää 16. 27.4.2013 kansainvälisen Paulon sellokilpailun. Kilpailu on avoin kaikkia kansallisuuksia edustaville sellisteille, jotka ovat syntyneet

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO Kokousaika Keskiviikko 24.4. klo 17 Kokouspaikka Lempoisten srk-talo, pieni sali 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 KOKOUKSEN AVAUS VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

KAMPRAATTTI ON OSALLISTUNUT SEURAAVIIN KUOROKILPAILUIHIN, -KATSELMUKSIIN JA -FESTIVAALEIHIN:

KAMPRAATTTI ON OSALLISTUNUT SEURAAVIIN KUOROKILPAILUIHIN, -KATSELMUKSIIN JA -FESTIVAALEIHIN: KAMPRAATTI, viralliselta nimeltään Ilmajoen musiikkikoulun kamarikuoro Kampraatti, on perustettu vuonna 1979. Kuoron on perustanut ja koko sen historian ajan johtanut Ilmajoen musiikkiopiston rehtori,

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Kallion musiikkikoulu 2014-2015

Kallion musiikkikoulu 2014-2015 Kallion musiikkikoulu 2014-2015 Opetusta kaiken ikäisille ja tasoisille aloittelijoista edistyneisiin soittajiin. Kallion musiikkikoulu Kallion bändikoulu Musiikkileikkikoulu Pikkukarhu Kallion musiikkikoulu,

Lisätiedot

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu Kiveen hakattu 2/2013 Aleksis Kiven peruskoulu Sisällysluettelo Pääkirjoitus Minun proggikseni 3 Proggislogokilpailu 2013 5 Sarjakuvia 6 Koulu alkoi ja musiikki soi 10 Koululehti sai nimen 12 Lomatoivoituksia

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Finland Festivalsin käyntitilasto 2013

Finland Festivalsin käyntitilasto 2013 Ajankohta 2013 2013 Esitysten Tapahtuman nimi lukumäärä Kokonais- Alku- Loppu- Kesto Maksul- Ilmai- Myydyt käyntipvm pvm (pvää) liset set Yht. liput määrä April Jazz Espoo 24.4. 28.4. 5 29 16 45 6 100

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä Märsky 29.10.2012 Heikki Pajunen Novetos Oy Luomme menestystarinoita yhdessä Aamun ajatus By Positiivarit: Maanantai 29.10.2012 AAMUN AJATUS Elämä on 10-prosenttisesti sitä miten elää ja 90-prosenttisesti

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN MUSIIKKIOPISTO. Perusopetus

KIRKKONUMMEN MUSIIKKIOPISTO. Perusopetus 1 KIRKKONUMMEN MUSIIKKIOPISTO Kirkkonummen musiikkiopisto on kaksikielinen kunnallinen musiikkioppilaitos, joka antaa opetusta kirkkonummelaisille ja siuntiolaisille lapsille ja nuorille. Musiikkiopistossa

Lisätiedot

Brasil - Sempre em meu coração!

Brasil - Sempre em meu coração! Brasil - Sempre em meu coração! (Always in my heart) Pakokauhu valtasi mieleni, enhän tiennyt mitään tuosta tuntemattomasta latinomaasta. Ainoat mieleeni kumpuavat ajatukset olivat Rio de Janeiro, pienempääkin

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat AIKA TEHDÄ HYVÄÄ! VAPAAEHTOISTOIMINTA TIKKURILAN SEURAKUNNASSA Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

LAULUN KESÄAKATEMIA 2016

LAULUN KESÄAKATEMIA 2016 Kangasniemen Musiikkiviikot LAULUN KESÄAKATEMIA 2016 Taiteellinen johtaja Mikko Franck 1. Mestarikurssit laulajille 18. 24.7.2016 Opettajat: Irina Gavrilovici Camilla Nylund (20. 24.7.2016) Seppo Ruohonen

Lisätiedot

Sukuyhdistys Souranderin kesäjuhla Helsingissä Katajanokan Kasinolla 18.8.2012

Sukuyhdistys Souranderin kesäjuhla Helsingissä Katajanokan Kasinolla 18.8.2012 Sukuyhdistys Souranderin kesäjuhla Helsingissä Katajanokan Kasinolla 18.8.2012 Scripsit Karoliina Sourander Kuusi vuotta oli taas vierähtänyt hurjan nopeasti, kun aurinkoisena ja tänä kesänä poikkeuksellisen

Lisätiedot

Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon!

Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon! Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon! Jo vuodesta 2007 lähtien Euroopan Unionin Komissio on järjestänyt EU-maiden 17-vuotiaille lukiolaisille käännöskilpailun,

Lisätiedot