FinnAgora Selvitys Suomen kulttuurin, tieteen, elinkeinoelämän, teknologian ja kansalaistoiminnan yhteistyöverkoston perustamisesta Unkariin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FinnAgora Selvitys Suomen kulttuurin, tieteen, elinkeinoelämän, teknologian ja kansalaistoiminnan yhteistyöverkoston perustamisesta Unkariin"

Transkriptio

1 FinnAgora Selvitys Suomen kulttuurin, tieteen, elinkeinoelämän, teknologian ja kansalaistoiminnan yhteistyöverkoston perustamisesta Unkariin Hannele Koivunen Opetusministeriö

2 2 Tiivistelmä Mikä FinnAgora? FinnAgoran toiminta-ajatuksena on muodostaa laaja kulttuurin, tieteen, elinkeinoelämän ja kansalaisjärjestöjen avoin teknologiapainotteinen interaktiivinen yhteistyöverkosto,jonka ydinosaaminen on kontaktipinnan luominen. Tästä syystä instituutin työnimenä on FinnAgora - suomalainen avoin tori, joka kuvaa avointa ja verkottuvaa toiminta-ajatusta. FinnAgora edistää suomalaisen kulttuurin, tieteen, elinkeinoelämän ja teknologian tuntemusta Unkarissa sekä kehittää näiden alojen yhteistyötä Unkarin kanssa. Miksi FinnAgora? Suomalaisten ja unkarilaisten historialliset, kielelliset, kulttuuriset ja kansalliset yhteiset perinteet Kulttuurin, tutkimuksen ja osaamisen vaihdanta Kulttuurin, tieteen, teknologian ja talouden yhdistäminen Tradition ja uuden teknologian yhdistäminen Euroopan Unionin laajentumisen haasteet ja mahdollisuudet Kontaktipintojen luominen Julkisen ja yksityisen sektorin rajapinnan uudet toimintamuodot Vuorovaikutteisten asiantuntijaverkostojen luominen Vuorovaikutteisten kansalaisverkostojen luominen Hallinnon verkottuva yhteistyömalli Innovaatioketjujen vahvistaminen Suomalaisen viennin edistäminen Yritysten toimintaedellytysten parantaminen

3 3 Miten FinnAgora? Unkarin kulttuuri- ja tiedekeskuksen vastavuoroisuuden vaatimus Toimintaa varten perustetaan FinnAgoran säätiö. Säätiön tarkoituksena on edistää Suomen kulttuurin, tieteen, elinkeinoelämän, teknologian ja kansalaistoiminnan tuntemusta Unkarissa sekä kehittää näiden alojen molemminpuolista yhteistyötä Suomen ja Unkarin välillä. Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö perustaa FinnAgoran, Suomen kulttuurin, tieteen, teknologian ja elinkeinoelämän avoimen interaktiivisen yhteistyöverkoston ja ylläpitää sitä. FinnAgoran tarkoituksena on luoda kulttuurielämän, tutkimuksen, elinkeinoelämän, teknologian, ystävyyskuntien ja kansalaistoiminnan verkosto yhteistyön kanavaksi molempien maiden kesken ja ylläpitää sitä. Toiminnan ydinalue on kontaktipinnan luominen. FinnAgoran toiminnan tavoitteena on harjoittaa, edistää, koordinoida ja avustaa sen tarkoitukseen liittyvää kulttuurin, tieteen, elinkeinoelämän, teknologian ja kansalaistoiminnan vuorovaikutusta Suomen ja Unkarin välillä. FinnAgoran pysyviä toimintamuotoja ovat portaalin ylläpito, verkoston kattava viestintä, yhteyksien luominen ja partnereiden etsintä, koordinointi, konsultointi, taiteilijoiden, tutkijoiden ja opiskelijoiden tukeminen, tapahtumien järjestämisessä avustaminen sekä ajankohtaisten hankkeiden kehittäminen yhteistyöverkostossa. Hankkeita ovat esimerkiksi tutkimusprojektit, seminaarit ja konferenssit, näyttelyt, vierailut, tapahtumat ja harjoittelijavaihto. FinnAgora on sekä fyysinen että virtuaalinen kohtaamispaikka ja yhteyksiä luova risteys. FinnAgora avaa Budapestissa helposti lähestyttävän informaatiopisteen, jossa ovat referenssikirjasto, internet-kahvila, monitoimitila ja tutkijanhuoneet sekä pieni näyttelytila vitriineineen.

4 4 Sisällys Tiivistelmä 2 Sisällys 4 Toimeksianto 5 Toimenpiteet 6 Taustaa 10 Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit 12 Unkarissa toimivat kulttuuri- ja tiedekeskukset 18 Unkarin asema ja merkitys 21 Suomen ja Unkarin suhteet 25 FinnAgora hankkeen lähtökohdat 28 Ehdotus 31 FinnAgoraan osallistuminen 33 Toiminta-ajatus ja toimintamalli 34 Rahoitusmallien luominen ja innovaatioketjujen vahvistaminen 36 Organisaatio 38 Henkilöstö 41 Säätiön perustaminen 42 Tilat 43 Talousarvio ja rahoitus 47 Kiinteiden käyttökulujen menoarvio 49 Rahoitussuunnitelma 50 Aikataulu 53 Portaali 55 Projekteja Suomalaiset yhteistyötahot 60 Unkarilaiset yhteistyötahot 63 Lähteet 64 Liite 1: Selvitystä tehtäessä kuullut asiantuntijat 69 Liite 2: Unkarin talouskehitysindikaattorit 82 Liite 3: Luonnos Suomen tasavallan hallituksen ja Unkarin tasavallan hallituksen välisen kulttuurinvaihtosopimuksen artiklaksi 84 Liite 4a 4b: Luonnokset FinnAgoran säätiön perustamisasiakirjoiksi 85 Liite 4c: Luonnos FinnAgoran säätiön säännöiksi 86 Liite 5: Luonnos FinnAgoran ohjesäännöksi 90

5 5 Liite 6: Luonnos FinnAgoran johtajan toimenkuvaksi 91 Liite 7: Linkkejä FinnAgoran www-sivuille 92 Liite 8: Suomen ulkomailla toimivat kulttuuri- ja tiedeinstituutit Liite 9: Kooste Unkarin ja Suomen välisistä nykyisistä yhteistyöhankkeista 102 Toimeksianto Kulttuuriministeri Suvi Lindén antoi tämän kirjoittajalle tehtäväksi laatia mennessä selvitys Suomen Unkarin suurlähetystön aloitteeseen perustuvan suomalaisen kulttuurin, tieteen ja teknologian osaamisen edistämisestä Suomen Budapestiin perustettavan kulttuurikeskuksen avulla. Kulttuurikeskuksen tehtäväksi määriteltiin edistää Suomen taiteen ja kulttuuriperinnön tuntemusta ja tiedon levittämistä sekä Suomen ja Unkarin alan toimijoiden vuorovaikutusta. Toimeksiannossa edellytettiin ehdotusta keskuksen profiilista, tehtävistä, organisaatiorakenteesta, toimipaikasta ja tilatarpeesta, tietoliikennehankinnoista ja -yhteyksistä, rahoitusmallista sekä kustannuksista toimijoiden verkostoituneeseen yhteistyöhön perustuvalla tavalla oleellisesti nykyisiä kulttuuriinstituutteja taloudellisemmin kohdennettuna. Selvityksen edellytettiin kartoittavan mahdollisuuksia painottaa toimintaa laadukkaaseen kulttuurialan sisällöntuotantoon ja sitä tukevaan uuteen teknologiaan sekä erityisesti pienten, uuden teknologian yritysten mukana oloon. Toimeksiannon mukaan Suomen Budapestin kulttuurikeskus perustuu uudenlaiselle toimintamallille, jossa kulttuurikeskus ankkuroidaan syvälle ympäröivään yhteiskuntaan. Selvityksen tuli kartoittaa molemmissa maissa verkostopohjaa, jonka muodostavat paikalliset kansalaisorganisaatiot, tiedeyhteisöt, yritykset ja muut toimijat. Tavoitteena on, että organisaatio- ja yritysyhteistyö on kulttuurikeskuksen taustalla voimavarana ja tukee keskuksen

6 6 profiloitumista uutta luovana toimipaikkana, jossa kulttuuri, tiede ja teknologia luontevasti kohtaavat.

7 7 Toimenpiteet Selvitystyöni alussa perehdyin Unkarin kulttuuriseen, sosiaaliseen ja taloudelliseen tilanteeseen henkilökohtaisten asiantuntijatapaamisten (kts. liite 1), kirjallisten lähteiden sekä eri organisaatioiden ylläpitämien tiedostojen ja internet-sivustojen kautta (kts. lähdeluettelo). Näin kokoamani tiedon pohjalta laadin kesäkuussa 2001 alustavan toimintakonseptin. Työni aikana kävin Unkarissa kolme kertaa: , , ja Näiden suurlähetystön avustuksella järjestettyjen vierailujen aikana tapasin keskeisiä Unkarin valtionhallinnon, Budapestin kaupungin ja muiden kaupunkien, eri alojen yliopistojen ja tutkimuksen, Unkarissa toimivien kulttuuri-instituuttien, elinkeinoelämän organisaatioiden sekä järjestöjen edustajia. Budapestin lisäksi sain alueellista ulottuvuutta vierailemalla Pécsissä, Debrecenissä ja Szegedissä, missä tapasin hallinnon ja yliopistojen edustajia. Kokonaiskuvan hungarologian tutkimustilanteesta ja monia erittäin hyödyllisiä kontakteja sain osallistuessani V kansainväliseen hungarologikongressiin Jyväskylässä Suurlähettiläs Hannu Halisella ja minulla oli tilaisuus esittää tässä kongressissa Suomen Unkarin kulttuuri- ja tiedekeskuksen tavoitteet ja toimintamallin nykyvaihe. Käytin minulta pyydetyn selvityksen laatimisessa aiemmista projekteistani tuttua avointa ja läpinäkyvää työskentelytapaa siten, että loppuraportin jatkuvasti päivittyvä kulloinenkin vaihe oli yhteistyöverkoston saatavilla ja kommentoitavana opetusministeriön sivuilla internetissä syyskuusta eteenpäin. Tämä työskentelytapa oli erityisen hyödyllinen, koska näin oli mahdollista tavoittaa jo olemassa olevien verkostojen edustama laaja Unkaria koskeva asiantuntemus eri aloilta (hungarologian verkosto, Suomi-Unkari-Seuran verkosto, ystävyyskuntien verkosto, yritystoiminta, tutkimus, kulttuuritoimijat ym.). Kaikki nämä erilaiset verkostot ovat antaneet merkittävän panoksen konseptin

8 8 kehittymiseen ja hioutumiseen ja kommentteja on tullut runsaasti. Tarkkaa lukumäärää on vaikea arvioida, koska kommentteja on tullut paitsi sähköpostilla ja postitse, myös puhelimitse ja erilaisissa henkilökohtaisissa tapaamisissa. Karkean arvion mukaan yhteistyöhön on tällä tavalla osallistunut parisataa eri tahoa ja henkilöä sekä Unkarista että Suomesta. Kommentit ovat koskeneet yhteistyöverkoston nimeä, toimintakonseptin ja projektien painotuksia kulttuuri talousakselilla, toimintamuotoja, käännöksiä, eri toimijoiden välisiä vastuita, reviirejä ja johtamistapoja. Palaute on ollut erittäin myönteistä ja FinnAgora konsepti on kaikilla tahoilla nähty tuoreena ja luovana uutena toimintatapana sekä avauksena ja mahdollisuutena kehittää tulevaisuuden organisoitumis- ja toimintatapoja. Elo - marraskuu kului kontakteihin säätiön perustamiseen tarvittavien yhteistyötahojen kanssa. Henkilökohtaisia tapaamisia kertyi tänä aikana yhteensä noin kaksisataa. Aluksi keskityin Unkarissa toimiviin suomalaisiin yrityksiin, yliopistoihin ja tutkimusorganisaatioihin, suuriin kaupunkeihin ja säätiöihin. Näissä keskusteluissa vaihdettiin ajatuksia verkoston toiminnan tavoitteesta ja kohdentamisesta, perustamiseen osallistuvien tahojen kannalta mahdollisista kiinnostavista projekteista ja palveluista sekä toiminnan edistämisen ja sitoutumisen tavoista. Unkarin ja Suomen yhteistyötahojen määrä on niin suuri, että henkilökohtaisia tapaamisia ei ollut tässä vaiheessa mahdollista järjestää kaikkien kanssa. Niinpä osa yhteydenotoista hoidettiin sähköpostitse. Kaikkia potentiaalisia mukaan tulijoita ei kuitenkaan ole ehditty vielä lähestyä. Yhteistyöverkostoa voidaan edelleen laajentaa ja löytää säätiön perustamisvaiheessa tai sen jälkeen vielä uusia kumppaneita. Loppuraportti ehdotuksineen syntyi vähitellen täydentyen ja täsmentyen tämän työn kuluessa muotoutuneen yhteistyöverkoston avulla. Marraskuussa 2001 keskityin luomaan verkostolle alustavan portaalin rakenteen, jonka kautta toiminnan tavoite ja toimintamalli välittyvät paperimuotoista loppuraporttia konkreettisemmin ja havainnollisemmin. Portaalin hiominen vaatii vielä paneutumista eräisiin teknisiin ratkaisuihin, joita varten on ensin ratkaistava

9 9 portaalin lopullinen tekninen ympäristö. Esittelin FinnAgoran toimintakonseptin Budapestissa Uusi talous ja kilpailukyky -konferenssissa Projekti esiteltiin Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuttien johtajille, sekä instituuttien asiamiehille Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuttien kokouksessa Hanasaaren kulttuurikeskuksessa Muotoutuvalle yhteistyöverkostolle lähetettiin marraskuussa myös sähköinen tiedustelu heidän osallistumishalukkuudestaan erilaisiin esitettyihin yhteistyömuotoihin ja projekteihin sekä kysely heidän mahdollisista jo olemassa olevista Unkariin liittyvistä projekteistaan. FinnAgora hanketta käsiteltiin ulkoasiainministeriön johtoryhmässä Suurlähettiläs Hannu Halinen oli asiantuntijana FinnAgoraa käsiteltäessä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan kokouksessa FinnAgora selvitys luovutetaan kulttuuriministeri Suvi Lindénille Eduskunnan tulevaisuus- ja sivistysvaliokunnille ja yhteistyöverkostolle järjestetään puhemies Riitta Uosukaisen johdolla FinnAgorasta tiedotus- ja keskustelutilaisuus Opetusministeriö, ulkoasiainministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö ja liikenne- ja viestintäministeriö neuvottelevat FinnAgorasta joulukuussa Suurlähettiläs Hannu Haliselle, kulttuurisihteeri Kirsi Rantalalle ja muulle Suomen Unkarin suurlähetystön henkilökunnalle kuuluu erityinen kiitos tämän selvityksen valmistumisesta. Suurlähettiläs Halinen teki asiassa aloitteen, kartoitti mahdollisia tiloja sekä loi kontakteja elinkeinoelämän yhteistyötahoihin ja muihin rahoittajiin. Kulttuurisihteeri Rantala oli asiantuntemuksellaan korvaamattomana apuna työn eri vaiheissa. Harjoittelija, FM Katja Larkkoselle kuuluu kiitos suuresta avusta tiedonhankinnassa ja -käsittelyssä, kommenttien kokoamisessa ja muokkaamisessa, tekstin valmistelussa, projektitietojen kokoamisessa sekä webbisivujen ylläpidossa.

10 10 Loppuraportti on käännetty myös unkariksi ja englanniksi. Raportin unkarinkielinen käännöksen on tehnyt Dora Peregi ja englanninkielisen käännöksen kielenkääntäjä Leena Möttölä. Raportti löytyy suomeksi, unkariksi ja englanniksi opetusministeriön www-sivuilta osoitteesta:

11 11 Taustaa Suomi-instituutin perustamisesta Budapestiin on keskusteltu vaihtelevalla intensiteetillä jo noin seitsemän vuosikymmenen ajan. Eri aikakausina ajatus on saanut erilaisia muotoja. Aikanaan kansallisromanttisesti suuntautuneet heimoaatteen kannattajat haaveilivat Budapestin keskustaan rakennettavasta massiivisesta kansallisromanttisesta talosta kansallista identiteettiämme vahvistavana hankkeena. Kun Unkari avasi oman kulttuuri- ja tiedekeskuksensa Helsinkiin vuonna 1980 asia tuli uudelleen ajankohtaiseksi. Unkarilaisilla on kulttuurikeskusten suhteen voimassa vastavuoroisuusperiaate ja he ovat parikymmentä vuotta odottaneet tämän vastavuoroisuusperiaatteen mukaisesti myös Suomen avaavan kulttuurikeskuksen Budapestiin. Tämä asia tuli esille useita kertoja Unkarin vierailujeni aikana. Reima T. A. Luodon ja Unkarin suurlähettilään György Krauszin keskusteluissa vuonna 1998 instituuttihanke oli jälleen esillä ja tuolloin ajateltiin, että se voitaisiin toteuttaa Budapestiin sijoitettavana Helsinki-talona, joka palvelisi suomalaisia yrityksiä näyttely-, kokous- ja koulutustiloineen, suomalaisine ravintoloineen ja saunoineen. Suurlähettiläs Hannu Halinen teki opetusministeriölle aloitteen Suomiinstituutin perustamisesta Budapestiin, muistion hankkeen perusteluista ja alustavista kontakteista sekä ehdotuksen suomalaisen tieteen, osaamisen ja kulttuurin keskuksen perustamisesta Budapestiin Suurlähettiläs Hannu Halinen kartoitti vuonna 1999 alustavasti eräiden yritysten, rahastojen, yliopistojen, SITRAn ja TEKESin sekä eräiden muiden tahojen kiinnostusta hanketta kohtaan.

12 12 Opetusministeriössä järjestettiin kansliapäällikkö Vilho Hirven johdolla keskustelutilaisuus hankkeesta. Tilaisuudesta laaditussa muistiossa todetaan, että suurlähettiläs Hannu Halisen esityksessä Budapestin instituutiksi on kyse aivan uudenlaisesta hankkeesta, jonka toteuttamiseen ei ole suoraan käytettävissä aiempaa mallia. Ajatus erityyppisten yhteistyökumppaneiden voimavarojen ja vuorovaikutuksen hyödyntämisestä uudella tavalla sai kannatusta ja painotusta suurlähetystön, yliopistojen ja elinkeinoelämän suuntaan pidettiin kiinnostavana. Keskustelun lopputuloksena päätettiin esittää erillisen selvitysmiehen nimittämistä kartoittamaan hankkeen toteuttamismahdollisuuksia. Kulttuuriministeri Suvi Lindén nimitti kulttuuriasiainneuvos, dosentti Hannele Koivusen laatimaan mennessä selvityksen Suomen Unkarin suurlähetystön aloitteeseen perustuvan suomalaisen kulttuurin, tieteen ja teknologian osaamisen edistämisestä Suomen Budapestiin perustettavan kulttuurikeskuksen avulla.

13 13 Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit Ulkomailla toimii 15 Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuttia. Instituuttien tehtävä on sivistyksellisen eli tieteellisen, taiteellisen ja koulutuksellisen yhteistyön edistäminen Suomen ja instituutin asemamaan välillä. Instituutit esittelevät suomalaista taidetta, tiedettä ja kulttuuria kohdemaassaan, sekä edistävät alaansa liittyvää tutkimusta, opetusta sekä asiantuntija- ja taiteilijavaihtoa ja kirjasto- ja tietopalveluja. Ne tarjoavat julkishallinnolle ja yrityksille myös foorumin esitellä omia toimintojaan. Suomen kulttuuri-instituutteja on kymmenen ja ne kaikki sijaitsevat Euroopassa. Suomen Ranskan instituutti sijaitsee Pariisissa, (perustettu 1990), Lontoon instituutti (1991), Kööpenhaminan Suomi-Instituutti (1992), Kulttuurikeskus Benelux Antwerpenissa (1993), Pietarin Instituutti (1993), Suomen-Viron Instituutti, jolla on toimipisteet sekä Tallinnassa että Tartossa (1994), Saksaninstituutti Berliinissä (1994), Suomen instituutti Tukholmassa (1995, aikaisempi Stiftelsen Finlands Hus - Suomitalo-säätiö perustettiin 1969), Madridin-instituutti (1996) sekä Suomalais-norjalainen kulttuuri-instituutti Oslossa (1996). Lisäksi Suomessa toimii ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus Hanasaari Espoossa. Se harjoittaa Suomen ja Ruotsin välistä kulttuurivaihtoa monilla aloilla. Yhdysvalloissa toimii lisäksi Visuaalisten taiteiden säätiö (1989), jonka pyrkimyksenä on muiden kulttuuri-instituuttien tavoin Suomen ja asemamaan välisen kulttuurivaihdon ja yhteistyön kehittäminen. Instituutti on keskittynyt edistämään suomalaista visuaalisten taiteiden alojen tuntemusta ja suomalaisten taiteilijoiden ja alan opiskelijoiden opintoja ja työskentelyä Yhdysvalloissa. Stipendien myöntäminen on yksi keskeinen toimintamuoto. Tiedeinstituutit: Rooman-instituutti (1954), Ateenan-instituutti (1984), Lähi-idän instituutti (1994) ja Japanin Instituutti (1998) keskittyvät tutkimuksen ja opetuksen

14 14 edistämiseen, mutta ne järjestävät myös kulttuuriohjelmaa mahdollisuuksien mukaan. Kulttuuri-instituutit ovat laaja-alaisia kulttuuritaloja, joiden strategia perustuu lähinnä erilaisten tapahtumien ja projektien, kuten näyttelyiden, konserttien, kongressien ja seminaarien järjestämiseen. Eri instituuteilla on lisäksi omia painopistealueita. Suurissa metropoleissa sijaitsevat instituutit, kuten Lontoon instituutti, korostavat erityisesti asiantuntemuksen rakentamista. Tämä on tärkeää, koska muu kulttuuritarjonta on näissä kohteissa hyvin laajaa. Yhteyksiä pyritään tällöin kohdentamaan julkiseen elämään, kansainvälisten yhteisöjen vaikuttajiin ja suunnannäyttäjiin. Madridin instituutin toiminnan kohderyhminä ovat talouden tutkijat ja suomalaisten yritysten henkilöstö. Ranskan instituutti paneutuu korkeatasoiseen ranskalaista yleisöä kiinnostavan suomalaisen nykytaiteen tarjontaan. Saksaninstituutti pyrkii tekemään yhteistyötä erityisesti teknologian ja elinkeinoelämän aloilla. Suomen Viron-instituutin yhteistyö on maantieteellisen läheisyyden ja kulttuuristen siteiden vuoksi hyvin monipuolista. Virolaisten kiinnostus Suomea kohtaan koskee sekä kulttuuri, yhteiskunta- että elinkeinoelämää. Instituutin ohjelmatoiminta on hyvin runsasta, vaikka pääpainopiste onkin koulutuksessa. Instituutti perehdyttää virolaisia muun muassa uuteen tietotekniikkaan. Suomen kielen opetusta ja opintoneuvontaa annetaan Viron-instituutin lisäksi Kulttuurikeskus Beneluxissa, Lontoon ja Ranskan instituuteissa, Suomen instituutissa Ruotsissa, Saksan-instituutissa sekä Pietarin-instituutissa. Oma julkaisusarja on Madridin, Rooman, Ateenan ja Lähi-idän instituuteilla, sekä Ranskan instituutilla. Instituutit ovat myös kääntäneet kirjallisuutta asemamaan kielille. Instituuteilla on kirjasto- ja tietopalveluja. Kirjastoissa on suomalaista käännettyä kaunokirjallisuutta, yleistietoa Suomesta, kirjallisuutta instituuttien erikoisaloilta, AV-materiaalia sekä suomalaista musiikkia ja lehtiä. Instituuttien

15 15 tiedotus tapahtuu ohjelmaesitteiden, median, www-sivujen ja yksityishenkilöiden kautta. Suomen Rooman instituutti on vanhin instituuttimme, ja sen tehtävä on edistää ensisijaisesti antiikkiin ja Italiaan kohdistuvaa humanistista tutkimusta erityisesti arkeologian, historian, klassisten kielten sekä taidehistorian alueella. Ateenan instituutti tukee erityisesti Kreikkaan liittyvää tutkimusta ja tieteitä. Kreikassa instituutilla on arkeologisen koulun asema ja siellä omat kaivaukset aloitettiin Lähi-idän instituutin toimialue on laaja ja sillä on kaksi toimipistettä Israelissa Ammanissa ja Palestiinan itsehallintoalueella Beit Jalassa. Toiminnan ydinalueita ovat myös Egypti, Jordania, Syyria ja Libanon. Toimialana on Suomen kansalaisten tieteellisen työn tukeminen sekä tieteen jatko- ja täydennyskoulutus Lähi-idän maissa. Sen tavoitteena on tukea ja edistää Lähiidän kielten ja kulttuurien, monikulttuurisuuden ja monietnisen koulutuksen, arkeologian ja Raamatun, sekä juutalaisuuden ja islamin tutkimusta ja opetusta. Uusin instituutti sijaitsee Japanissa Tokiossa. Japanin Instituutin tehtävänä on edistää kulttuurin lisäksi Suomen tieteen, tekniikan ja talouden tuntemusta Japanissa. Jokaisella instituutilla on tärkeä tehtävä suomalaisen kansalaisyhteiskunnan edustajana asemamaassaan. Instituuttien tiivis ja ammattimainen yhteistyö edistää suomalaisen kulttuurin tunnettuutta maailmalla. Instituuteista koottiin vuonna 1998 esittelyjulkaisu Suomen ulkomailla toimivat kulttuuri- ja tiedeinstituutit. Suomen instituuttimallin perusidea on ainutlaatuinen. Instituutit ovat itsenäisiä säätiöpohjaisia laitoksia, jotka saavat harkinnanvaraista valtionapua toimintaansa. Säätiöt toimivat selkeästi erillään julkisen sektorin ylläpitämistä yksiköistä ja niiden ainoana tarkoituksena on ylläpitää instituutteja kohdemaissaan. Instituuteilla on mahdollisuus toimia riippumattomina keskusteluareenoina. Itsenäiset instituutit vastaavat tärkeällä tavalla kulttuurielämän haasteisiin integroituvassa maailmassa ja täydentävät Suomen

16 16 edustusta kansalaistoiminnan sektorilla. Interaktiivisuus ja dialogi ovat avaintermejä kulttuuri-instituuttien toiminnassa. Instituuttien vuotuinen budjetti on vuonna 2001 yhteensä noin 45 Mmk. Perusrahoitus koostuu opetusministeriön myöntämästä valtionavusta sekä mahdollisesta projektiavustuksesta. Nämä ovat vuosittain yhteensä noin 29 Mmk. Ohjelmatoiminta tuottaa noin 10 Mmk vuodessa, ulkopuolinen rahoitus 4 Mmk ja myydyt palvelut noin 1,7 Mmk. Valtionapu vaihtelee alle miljoonasta (Kööpenhaminan ja ja Norjan instituutit) enimmillään 4 Mmk:aan (Saksan instituutti). Instituuttien muu rahoitus Seuraavassa kaaviossa on esitetty instituuttien muun rahoituksen koostumus vuoden 2000 budjettitietojen perusteella. - Ateenan, Lähi-Idän ja Rooman instituutit (tiede-instituutteja) eivät ole luvuissa mukana. - * Tähdellä on merkitty ohjelmatoimintaan liittyvät lahjoitukset, alennukset ja avustukset, jotka eivät näy kirjanpidossa. Ulkopuolinen rahoitus Myydyt palvelut Ohjelmatoiminta *Yhteistyökumppanit Lontoon instituutti Japanin instituutti Viron-instituutti Ruotsin instituutti Saksan instituutti Kööpenhaminan Suomi-Instituutti Pietarin Instituutti Hanasaaren kulttuurikeskus Ranskan instituutin säätiö Kulttuurikeskus Benelux Madridin-instituutti Suomalais-norjalainen kulttuuri-instituutti New Yorkin visuaalisten taiteiden säätiö

17 17 Ulkopuolinen rahoitus on perusrahoituksen ohella edellytys laadukkaalle ja pitkäjänteiselle toiminnalle. Ulkopuolisen rahoituksen piiriin kuuluvat kotimaiset ja asemamaan säätiöt ja rahastot, yritykset, yhteisöt ja järjestöt, instituuttien omat myydyt palvelut sekä sponsorisopimukset. Yhteensä ulkopuolisen rahoituksen osuus instituuttien toiminnasta vuonna 2000 oli 64% ja vuonna 2001 se on noin 59%. Instituutit ovat saaneet myös yhteistyökumppaneilta ohjelmatoimintaan liittyviä lahjoituksia, alennuksia ja avustuksia noin 2,8 Mmk:lla, mikä ei näy kirjanpidossa. Yksittäisten instituuttien rahoituksen koostumus vaihtelee huomattavasti toiminnan profiilin mukaan. Esimerkiksi ohjelmatoiminnan osuus vaihtelee noin :sta yli miljoonaan markkaan. Myytyjen palvelujen osuus on mk vuodessa. Vuoden 2000 tiedot henkilöstön, tuen, tulojen ja menojen määrästä kaikkien instituuttien osalta liitteenä (Liite 8). Kulttuuri-instituuttien välille on perustettu instituuttiverkko, jonka tarkoituksena on kehittää instituuttien välistä yhteistyötä ja luoda yhteistä toimintastrategiaa. Kehittämisohjelman osa-alueita ovat koko instituuttiverkon sisäinen ja ulkoinen kehittäminen, rahoitus, tilatarve, tiedottaminen sekä julkaisutoiminta. Kehittämisohjelma sisältää myös toimintaohjelman, jossa kuvataan muutaman vuoden tähtäyksellä instituuttiverkon tavoitteita. Sisäisen hallinnon kehittämisohjelma pyrkii kehittämään hallinnon ja ohjelmatoiminnan jatkuvuutta johtajien vaihtuessa. Rahoitusohjelma korostaa sitä, että jokaiselle säätiölle myönnetyn valtionavun tulisi turvata instituuttien olemassaolo ja toiminnan minimitaso. Kaikissa instituuteissa ei valtionapu tällä hetkellä kata kaikkia kiinteitä kustannuksia. Instituuttiverkko pyrkii kehittämään myös yhteistiedotusta. Konkreettinen yhteistyön tulos on vuonna 2000 ilmestynyt instituuttien yhteinen englanninkielinen esite, jonka tarkoituksena on lisätä suomalaisen instituuttiverkon ja sen tarjoamien yhteistyömahdollisuuksien tunnettuutta maailmassa. Sisäisen ja ulkoisen hallinnon ohjelma korostaa jatkuvan, avoimen ja suoran dialogin merkitystä asioiden hoidossa. Opetusministeriö on mukana instituuttiverkon kehittämistyössä.

18 18 Tulevaisuudessa yksittäisten instituuttien tarkoituksena on kehittää edelleen toimintaansa ja laajentaa yhteistyötä esimerkiksi festivaalien ja taideoppilaitosten kanssa sekä verkottua yhteistyöhön muiden asemamaassa toimivien instituuttien, yhteisöjen ja muiden tahojen kanssa. Tarkoitus on myös kehittää asiantuntijuutta ja sen myötä taiteellista ja tieteellistä rohkeutta. Tämä edistäisi muun muassa nuorten suomalaisten taiteilijoiden esittelemistä sekä antaisi kuvaa Suomesta modernina yhteiskuntana, mikä tulisi huomatuksi paremmin myös mediassa. Kokonaisuudessaan on myös tarkoitus syventää yhteyksiä asemamaan yhteiskunnallisen ja kulttuurielämän kanssa sekä löytää uusia rahoituskanavia.

19 19 Unkarissa toimivat kulttuuri- ja tiedekeskukset Unkarissa toimii tällä hetkellä 15 eri maiden kulttuurikeskusta: Armenian Kulttuuri- ja tiedotuskeskus, The British Council, Bulgarian Kulttuuri-instituutti, Goethe-instituutti, Intian Kulttuurikeskus ja Biofarmi, Italian Kulttuuri-instituutti, Itävallan Kulttuuri-instituutti, Puola-instituutti, Ranska-instituutti, Romanian Kulttuurikeskus, Slovakian Tasavallan Kulttuuri-instituutti, Tanskan Kulttuuriinstituutti, Tšekki-keskus, Unkarin Viro-instituutti sekä Venäjän Kulttuurikeskus. Valtaosalla näistä instituuteista on toimitilat Budapestissa. Tanskan kulttuuriinstituutti on perustettu Kecskemétin kaupunkiin vuonna 1992 läänin kanssa jo aiemmin luotujen hyvien suhteiden ansiosta. Instituutti hoitaa Kecskemétistä suhteita myös naapurimaihin, Romaniaan, Kroatiaan ja Slovakiaan. Intialaiseen vanhaan kulttuuriin voi muotojen, äänien, tuoksujen, ja makujen avulla tutustua Somogyvámosissa sijaitsevassa Krisnalaaksossa. Unkarin aloitteesta on käynnistetty Espanjan kulttuurikeskuksen neuvottelut vuonna 2002 toimintansa aloittavan Cervantes-instituutin perustamisesta, mitä seuraa Unkarin Kulttuuri-instituutin perustaminen Madridiin vuonna Unkarilla on kulttuuri-instituuttien suhteen perinteisesti vallinnut vastavuoroisuusperiaate. Unkarin viranomaiset korostavat, että tämä periaate on edelleen voimassa. Eräiden kulttuuri-instituuttien historia ulottuu jo ajalle ennen sotia: Italian Kulttuuriinstituutti perustettiin vuonna 1935 ja Puola-instituutti vuonna 1939, niitä seurasi kommunismin kaudella suurien instituuttiketjujen toimipisteiden perustaminen myös Budapestiin (Ranskan, Iso-Britannian, Venäjän, Itävallan ja Saksan instituutit). Vuosina poliittisen järjestelmän muutoksen mukanaan tuoman kulttuurielämän vapautumisen jälkeen Unkariin on perustettu etupäässä

20 20 entisten sosialistimaiden nykykuvaa ja perinteitä esitteleviä kulttuurikeskuksia (Romania, Tšekki, Viro). Tällä hetkellä instituuteille on luonteenomaista toiminnan alueellinen laajentuminen maakuntakaupunkeihin alaosastojen muodossa. Lääninkirjastojen informaatiopisteiden kautta voi olla yhteydessä British Councilin ja Goetheinstituutin toimintaan. Goethe-instituutti on mahdollistanut sen, että kaikki instituuttiin rekisteröityneet jäsenet voivat lainata instituutin kirjastosta aineistoa myös postitse. Unkarissa toimivien kulttuurikeskusten päämääränä on lähettävän ja vastaanottavan maan välisten suhteiden vahvistaminen ja laajentaminen sekä asiakaskunnan lisääminen. Pienempien instituuttien kävijät sekä suurimpien kanta-asiakkaat saavat edelleen informaatiota postitse, mutta entistä tärkeämmäksi on noussut elektronisen kirjeenvaihdon merkitys sekä internetin kautta tapahtuva yhteydenpito. Esimerkiksi Goethe-instituutin kotisivun kautta pääsee koko Goethe-verkoston tietokantaan. Kaikkien instituuttien kulttuuritilaisuuksiin kuuluu muun muassa kuvataiteen ja valokuvataiteen näyttelyitä, klassisen musiikin konsertteja, kirjailijatapaamisia, elokuvaesityksiä, kielen opetusta, kirjastopalveluja sekä osallistumista erilaisiin kulttuurifestivaaleihin. Armenian ja Romanian instituuttien toiminta liittyy olennaisesti Unkarissa asuvien vähemmistöjen kulttuurielämään. Romanian kulttuurikeskuksen tilaisuudet houkuttelevat Unkarissa elävistä romanialaisista mukaan keskimäärin jopa 30 prosenttia. Viro-instituutin toiminnassa pääpaino on maailmankuulujen virolaisten animaatiofilmien esittelyssä. Myös Puola-instituutin toiminnassa elokuvalla on keskeinen rooli. Itävallan kulttuuri-instituutti pyrkii suuntaamaan toimintansa merkittäviin mielipiteenvaikuttajaryhmiin, joita ovat lehdistö, tiede- ja kulttuuri-instituuttien

21 21 työntekijät, koulut sekä yliopistojen opiskelijat ja opettajat. Todettakoon, että Itävallan kulttuuri-instituutti on vaihtanut nimensä elokuun 2001 alusta Itävallan kulttuurifoorumiksi ja sen tulevassa toiminnassa on keskeisenä strategiana verkottuminen ja avoin yhteistyökonsepti, Corporate Identity. Tšekin keskuksen toiminnasta puolet keskittyy kulttuuriin ja toisen puolen toiminnasta muodostavat kaupallinen ja taloudellinen toiminta sekä matkailuala. Tanskan kulttuuri-instituutti pitää tärkeänä tehtävänään taloudellisten ja kaupallisten suhteiden kehittämistä Tanskan ja Unkarin välillä. Tämän takia keskus onkin palkannut konsultin keskuksen tiedotustehtäviin, neuvontaan, suhteiden solmimiseen ja luennointiin. Tämän ohella instituutin tehtäviin kuuluu Tanskaan suuntautuvien opintomatkojen järjestäminen. British Council pyrkii perinteisten työmuotojen ohella lisäämään Iso-Britannian ja Unkarin välistä toimintaa Unkarin Euroopan integraation avainkysymyksissä. Sen ohjelmaan kuuluvat EU-konferenssit ja seminaarit, brittiopettajien panos opetuspäämääriä ja uudistuksia toteuttaville ohjelmille, brittikokemusten välittäminen Unkarin non-profit järjestöille sekä management-opetuksen kehittäminen Ison-Britannian hallituksen tuella. British Councilin, Ranskan kulttuuri-instituutin ja Goethe-instituutin kielenopetuskeskukset huolehtivat kieltenopettajien jatkokoulutuksesta. Instituutit tukevat eritasoisten kielikurssien opiskelijoita hyvillä kirja- ja AV-kokoelmilla, ylläpitämällä multimediapohjaista itseopiskelukeskusta sekä kansainvälisesti hyväksytyllä omalla kielitutkintojärjestelmällä. British Councilin kielitutkintojärjestelmä on asettanut tavoitteeksi yhtenäisen englannin kielen ylioppilastutkintojärjestelmän valmistelun vuoteen 2002 mennessä.

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 69 final 2016/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

YIT:n maantieteellinen laajentuminen

YIT:n maantieteellinen laajentuminen 1 YIT:n maantieteellinen laajentuminen Hannu Leinonen Toimitusjohtaja Tilaisuus, analyytikoille, sijoittajille ja medialle 30.5.2008 2 Sisältö Maantieteellisen laajentumisen strategian toteuttaminen YIT:n

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 227 final 2014/0129 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin

Lisätiedot

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN Selvitys suomalaisen nykytaiteen kansainvälistymisestä Sari Karttunen ja Jutta Virolainen, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö (Cupore) Art

Lisätiedot

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla Kirsi Kaunisharju Kulttuuri perusoikeutena 1/2 Suomessa perustuslain 16 :n 2 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään,

Lisätiedot

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin

Lisätiedot

Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä Porvoo

Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä Porvoo Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä 2.12.2013 Porvoo Nina Vesterinen Matkailu on eräs maailman nopeimmin kasvavista aloista Kansainvälisten matkailijoiden saapumisia ( Vuonna 2030: Maapallolla

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara 23.5.2012 Kiina ja Suomi, opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteet OKM:n hallinnonalan toimijoiden yhteistyö ja verkottuminen suhteessa

Lisätiedot

PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA

PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA 25.10.2016 Arttu Haapalainen taiteen ja hyvinvoinnin läänintaiteilija Taiteen edistämiskeskus / Pirkanmaa Kun tanssin, tunnen oloni normaaliksi

Lisätiedot

Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela

Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela 30.9.2005 1 Saimaa 30.9.2005 2 Pohjoinen ulottuvuus 30.9.2005 3 Pohjoisen ulottuvuuden politiikka toinen ohjelmakausi päättyy vuonna 2006 Seuraava jakso

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 70 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja

Lisätiedot

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara 23.5.2012 Kiina ja Suomi, OKM:n tavoitteet OKM:n hallinnonalan toimijoiden yhteistyö ja verkottuminen suhteessa Kiinaan pyöreän pöydän

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 226 final 2014/0128 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Luovan osaamisen mahdollisuudet

Luovan osaamisen mahdollisuudet Luovan osaamisen mahdollisuudet Val Luovien alojen kehittämistoimenpiteitä Helsingissä Kimmo Heinonen Helsingin kaupunginkanslia Elinkeino-osasto 6.11.2014 Esityksen sisältö 1. Luovat alat (elinkeinopolitiikan

Lisätiedot

Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010

Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvitystyöryhmän tehtävät Selvitystyöryhmän tulee: tehdä esitys siitä, millä edellytyksillä maahamme voidaan synnyttää kansallisesti ja

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN Green Energy Green Energy Show

STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN Green Energy Green Energy Show STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN 2.11.2016 Strategia Ensimmäisen kierroksen tavoite (Ohryssä 26.8.) Missio Visio Toimintaperiaatteet Painopistelinjauksia Toisen kierroksen tavoite (Ohryssä 21.10.) Tavoitteet

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste.

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste. Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste Joensuu, 2013 Historia 3.9.2009 Seminaari Sortavalassa projektin perustamisesta, jonka

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi Tutkimusprofessori emeritus, johtaja Antti Hautamäki itutka-hanke Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen

Lisätiedot

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Opetusneuvos Juha Haataja Avoin tutkimusdata ja aineistonhallinta ihmistieteissä seminaari Tampereen yliopisto 1.12.2014 Tiekartta

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

JOHTAMINEN ULKOASIAINHALLINNOSSA

JOHTAMINEN ULKOASIAINHALLINNOSSA JOHTAMINEN ULKOASIAINHALLINNOSSA Apulaisosastopäällikkö Klaus Korhonen ulkoasiainministeriö, itäosasto Helsingin yliopisto 2.10.2008 2 Mun kolme pointtia - eli miksi ja miten teemme tätä työtä Suomen etu

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mikä on ETNO? Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama,

Lisätiedot

Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen käyttösuunnitelmassa mainituille yhteisöille.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen käyttösuunnitelmassa mainituille yhteisöille. 90. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot Kioton joustomekanismit Tavoitteena on vahvistaa Suomen toimintaa kansainvälisessä ympäristöpolitiikassa, mihin pyritään mm. toteuttamalla Kioton pöytäkirjan

Lisätiedot

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu Aluehallintouudistus Tilannekatsaus joulukuu 2015 18.12.2015 1 Juha Sipilän hallitusohjelma Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös, jolla yksinkertaistetaan

Lisätiedot

Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015

Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015 1(5) Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015 1 Toimintaa ohjaavat peruspäämäärät 1.1 Yhdistyksen tarkoitus ja toimintamuodot 1.2 Missio 1.3 Visio Suomen Kauppakeskusyhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018 Mervi Varja AVOIMEN YLIOPISTO-OPETUKSEN VALTAKUNNALLINEN STRATEGIA 2014 2018 Pohjana nykyinen strategia vuosille 2010 2013 Foorumin yhteinen työskentely kesäkuun

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

(Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO

(Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO 7.6.2008 C 141/27 V (Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO Ehdotuspyyntö 2008 Kulttuuriohjelma (2007 2013) Ohjelmatoimien toteutus: monivuotiset yhteistyöhankkeet, yhteistyötoimet, erityistoimet

Lisätiedot

LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.2.2014 COM(2014) 91 final ANNEX 2 LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Kroatian tasavallan osallistumista Euroopan talousalueeseen koskevan

Lisätiedot

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Suomen silmät ja korvat maailmalla Mitä ulkoministeriö tekee? Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat. Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä

KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat. Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä 3.11.2010 Toiminnan tavoitteet Tavoitteena on turvata nykyistä useammalle oppilaalle mahdollisuus opiskella englannin

Lisätiedot

KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari

KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari 17.3.2009 KORKEAKOULUJEN STRATEGIATYÖ Korkeakoulut uudistavat strategiansa vuonna 2010 käytäviin

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas KULTTUURITOIMINTA- KOKEILUT Anita Kangas KESKI-SUOMEN KULTTUURITOIMINTAKOKEILUN TAUSTA (VUOSINA 1976-1979) ARVO SALON JOHTAMA KULTTUURITOIMINTAKOMITEA 1974:2. KULTTUURIPOLITIIKAN TAVOITTEET: TASA-ARVON

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Virkamiesvaihto. Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto. Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto-ohjelmat tukevat valtionhallinnon työntekijöiden kansainvälistä liikkuvuutta ja henkilöstön kehittämistä. Kansainvälisen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Muistio 1 (5) VM040:00/2013 885/00.01.00.01/2013 19.2.2015 ICT-toiminto Anne Kauhanen-Simanainen Margit Suurhasko Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Avoimen

Lisätiedot

Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä

Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä RESTORE-hanke Jukka Jormola, SYKE Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 RESTORE Rivers: Engagement, Support and Transfering

Lisätiedot

CROWD -hanke. EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto

CROWD -hanke. EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto CROWD -hanke EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto Mikä CROWD? Creating Other Ways of Dissemination Eurooppalainen kirjallisuusverkosto: kirjailijat, kääntäjät,

Lisätiedot

Harjoittelu kehitysyhteistyötehtävissä ja kehitys- tai kehittyvissä maissa

Harjoittelu kehitysyhteistyötehtävissä ja kehitys- tai kehittyvissä maissa Harjoittelu kehitysyhteistyötehtävissä ja kehitys- tai kehittyvissä maissa ma 21.5.2012 klo. 14.45-15.30 Tarja Nousiainen CIMO tarja.nousiainen@cimo.fi p. 0295 338 609 Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Projektipäällikkö Olli Vesterinen

Projektipäällikkö Olli Vesterinen Projektipäällikkö Olli Vesterinen OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 KOTEL 14-002 26.2.2014 1 (4) KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 1 TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on edistää laatua, luotettavuutta ja taloudellisuutta elektroniikan komponenttien,

Lisätiedot

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Ruotsi-klinikka Lahti 22.1.2016 Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Team Finland vie Suomea

Lisätiedot

Liite 2 Valtakunnallisten erikoismuseoiden Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä neuvottelut Tekniikanmuseo Dnro 124/005/2011

Liite 2 Valtakunnallisten erikoismuseoiden Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä neuvottelut Tekniikanmuseo Dnro 124/005/2011 Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. 2. Elämyksellinen oppimisympäristö 3. Osallistava ja verkottuva kulttuuriperintöalan toimija Valtakunnallinen vaikuttaminen omaan erikoisalaan

Lisätiedot

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN / KULTTUURIJAOSTON AVUSTUKSET

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN / KULTTUURIJAOSTON AVUSTUKSET HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN / KULTTUURIJAOSTON AVUSTUKSET 2017-2018 Taide- ja kulttuuriavustukset Kehittämisavustukset Taide- ja kulttuuripalkinnot Helsingin kulttuuripalkinto Helsingin

Lisätiedot

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia 2015-2019 Visio METKA on Suomen suurin ja vaikuttavin opiskelijakunta niin taloudellisin kuin toiminnallisin mittarein mitattuna.

Lisätiedot

Johdatus julkaisufoorumin toimintaan

Johdatus julkaisufoorumin toimintaan Johdatus julkaisufoorumin toimintaan Suunnittelija Janne Pölönen (TSV) Metodifestivaali 2015 19.8.2015 Tampereen yliopisto Esityksen sisältö 1. Julkaisufoorumi-luokitus 2. Luokituksen käyttö rahoitusmallissa

Lisätiedot

FinlandCare-ohjelman ydin

FinlandCare-ohjelman ydin FinlandCare-ohjelman ydin 2015-2016 Suomalaisten terveysalan palveluyritysten kansainvälistymisen ja viennin edellytyksien parantaminen. Yritysten kansainvälisen liiketoiminnan tukeminen. Hoito-, hoiva

Lisätiedot

TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT VALTUUSTOALOITTEET/SIKULA

TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT VALTUUSTOALOITTEET/SIKULA TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT VALTUUSTOALOITTEET/SIKULA Valtuustoaloite alueellisen kielikokeilun valmistelun aloittamiseksi - Lassi Kaleva ym. (TRE: 509/12.00.01/2016) Valtuustoaloite

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Centrum Balticum -keskus

Centrum Balticum -keskus Centrum Balticum -keskus 9.10.2012 Vanha Suurtori 7, 20500 Turku www.centrumbalticum.org Centrum Balticum säätiön lyhyt historiikki Centrum Balticum säätiö perustetaan vuonna 2006 Säätiön perustajina 5

Lisätiedot

Maakuntahallitus 32 14.03.2016

Maakuntahallitus 32 14.03.2016 Maakuntahallitus 32 14.03.2016 Osallistuminen Smart & Clean -projektiin, edustajan nimeäminen sitä toteuttavan säätiön hallintoneuvostoon sekä valtion ja pääkaupunkiseudun välisen kasvusopimuksen 2016

Lisätiedot

Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma

Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma Julkisen alan tiedottajat ry Viestintäpäivät, Oulu Ulla Tiililä Kotimaisten kielten keskus 28.3.2014 Kotimaisten kielten keskus Avoin hallinto

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Pohjois-Savon maakuntaseminaari 27.9.2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

Jydacomin ja Buildercomin kansainvälistyminen

Jydacomin ja Buildercomin kansainvälistyminen Jydacomin ja Buildercomin kansainvälistyminen KIVI roadshow 2009 23.04.2009 Juha Aspinen Jyväsdata perustettu 1981 Nimi muutettu Jydacomiksi 2000 Rakennusalan tietojärjestelmätoimittaja ( ERP ) N 700 asiakasta

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous

Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus Patinen kokous 27.9.2013 Paikkatietostrategian päivitys Vision, tavoitteiden ja toimenpiteiden työstäminen strategiaryhmässä kesä- elokuu Esittely

Lisätiedot