FinnAgora Selvitys Suomen kulttuurin, tieteen, elinkeinoelämän, teknologian ja kansalaistoiminnan yhteistyöverkoston perustamisesta Unkariin

Transkriptio

1 FinnAgora Selvitys Suomen kulttuurin, tieteen, elinkeinoelämän, teknologian ja kansalaistoiminnan yhteistyöverkoston perustamisesta Unkariin Hannele Koivunen Opetusministeriö

2 2 Tiivistelmä Mikä FinnAgora? FinnAgoran toiminta-ajatuksena on muodostaa laaja kulttuurin, tieteen, elinkeinoelämän ja kansalaisjärjestöjen avoin teknologiapainotteinen interaktiivinen yhteistyöverkosto,jonka ydinosaaminen on kontaktipinnan luominen. Tästä syystä instituutin työnimenä on FinnAgora - suomalainen avoin tori, joka kuvaa avointa ja verkottuvaa toiminta-ajatusta. FinnAgora edistää suomalaisen kulttuurin, tieteen, elinkeinoelämän ja teknologian tuntemusta Unkarissa sekä kehittää näiden alojen yhteistyötä Unkarin kanssa. Miksi FinnAgora? Suomalaisten ja unkarilaisten historialliset, kielelliset, kulttuuriset ja kansalliset yhteiset perinteet Kulttuurin, tutkimuksen ja osaamisen vaihdanta Kulttuurin, tieteen, teknologian ja talouden yhdistäminen Tradition ja uuden teknologian yhdistäminen Euroopan Unionin laajentumisen haasteet ja mahdollisuudet Kontaktipintojen luominen Julkisen ja yksityisen sektorin rajapinnan uudet toimintamuodot Vuorovaikutteisten asiantuntijaverkostojen luominen Vuorovaikutteisten kansalaisverkostojen luominen Hallinnon verkottuva yhteistyömalli Innovaatioketjujen vahvistaminen Suomalaisen viennin edistäminen Yritysten toimintaedellytysten parantaminen

3 3 Miten FinnAgora? Unkarin kulttuuri- ja tiedekeskuksen vastavuoroisuuden vaatimus Toimintaa varten perustetaan FinnAgoran säätiö. Säätiön tarkoituksena on edistää Suomen kulttuurin, tieteen, elinkeinoelämän, teknologian ja kansalaistoiminnan tuntemusta Unkarissa sekä kehittää näiden alojen molemminpuolista yhteistyötä Suomen ja Unkarin välillä. Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö perustaa FinnAgoran, Suomen kulttuurin, tieteen, teknologian ja elinkeinoelämän avoimen interaktiivisen yhteistyöverkoston ja ylläpitää sitä. FinnAgoran tarkoituksena on luoda kulttuurielämän, tutkimuksen, elinkeinoelämän, teknologian, ystävyyskuntien ja kansalaistoiminnan verkosto yhteistyön kanavaksi molempien maiden kesken ja ylläpitää sitä. Toiminnan ydinalue on kontaktipinnan luominen. FinnAgoran toiminnan tavoitteena on harjoittaa, edistää, koordinoida ja avustaa sen tarkoitukseen liittyvää kulttuurin, tieteen, elinkeinoelämän, teknologian ja kansalaistoiminnan vuorovaikutusta Suomen ja Unkarin välillä. FinnAgoran pysyviä toimintamuotoja ovat portaalin ylläpito, verkoston kattava viestintä, yhteyksien luominen ja partnereiden etsintä, koordinointi, konsultointi, taiteilijoiden, tutkijoiden ja opiskelijoiden tukeminen, tapahtumien järjestämisessä avustaminen sekä ajankohtaisten hankkeiden kehittäminen yhteistyöverkostossa. Hankkeita ovat esimerkiksi tutkimusprojektit, seminaarit ja konferenssit, näyttelyt, vierailut, tapahtumat ja harjoittelijavaihto. FinnAgora on sekä fyysinen että virtuaalinen kohtaamispaikka ja yhteyksiä luova risteys. FinnAgora avaa Budapestissa helposti lähestyttävän informaatiopisteen, jossa ovat referenssikirjasto, internet-kahvila, monitoimitila ja tutkijanhuoneet sekä pieni näyttelytila vitriineineen.

4 4 Sisällys Tiivistelmä 2 Sisällys 4 Toimeksianto 5 Toimenpiteet 6 Taustaa 10 Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit 12 Unkarissa toimivat kulttuuri- ja tiedekeskukset 18 Unkarin asema ja merkitys 21 Suomen ja Unkarin suhteet 25 FinnAgora hankkeen lähtökohdat 28 Ehdotus 31 FinnAgoraan osallistuminen 33 Toiminta-ajatus ja toimintamalli 34 Rahoitusmallien luominen ja innovaatioketjujen vahvistaminen 36 Organisaatio 38 Henkilöstö 41 Säätiön perustaminen 42 Tilat 43 Talousarvio ja rahoitus 47 Kiinteiden käyttökulujen menoarvio 49 Rahoitussuunnitelma 50 Aikataulu 53 Portaali 55 Projekteja Suomalaiset yhteistyötahot 60 Unkarilaiset yhteistyötahot 63 Lähteet 64 Liite 1: Selvitystä tehtäessä kuullut asiantuntijat 69 Liite 2: Unkarin talouskehitysindikaattorit 82 Liite 3: Luonnos Suomen tasavallan hallituksen ja Unkarin tasavallan hallituksen välisen kulttuurinvaihtosopimuksen artiklaksi 84 Liite 4a 4b: Luonnokset FinnAgoran säätiön perustamisasiakirjoiksi 85 Liite 4c: Luonnos FinnAgoran säätiön säännöiksi 86 Liite 5: Luonnos FinnAgoran ohjesäännöksi 90

5 5 Liite 6: Luonnos FinnAgoran johtajan toimenkuvaksi 91 Liite 7: Linkkejä FinnAgoran www-sivuille 92 Liite 8: Suomen ulkomailla toimivat kulttuuri- ja tiedeinstituutit Liite 9: Kooste Unkarin ja Suomen välisistä nykyisistä yhteistyöhankkeista 102 Toimeksianto Kulttuuriministeri Suvi Lindén antoi tämän kirjoittajalle tehtäväksi laatia mennessä selvitys Suomen Unkarin suurlähetystön aloitteeseen perustuvan suomalaisen kulttuurin, tieteen ja teknologian osaamisen edistämisestä Suomen Budapestiin perustettavan kulttuurikeskuksen avulla. Kulttuurikeskuksen tehtäväksi määriteltiin edistää Suomen taiteen ja kulttuuriperinnön tuntemusta ja tiedon levittämistä sekä Suomen ja Unkarin alan toimijoiden vuorovaikutusta. Toimeksiannossa edellytettiin ehdotusta keskuksen profiilista, tehtävistä, organisaatiorakenteesta, toimipaikasta ja tilatarpeesta, tietoliikennehankinnoista ja -yhteyksistä, rahoitusmallista sekä kustannuksista toimijoiden verkostoituneeseen yhteistyöhön perustuvalla tavalla oleellisesti nykyisiä kulttuuriinstituutteja taloudellisemmin kohdennettuna. Selvityksen edellytettiin kartoittavan mahdollisuuksia painottaa toimintaa laadukkaaseen kulttuurialan sisällöntuotantoon ja sitä tukevaan uuteen teknologiaan sekä erityisesti pienten, uuden teknologian yritysten mukana oloon. Toimeksiannon mukaan Suomen Budapestin kulttuurikeskus perustuu uudenlaiselle toimintamallille, jossa kulttuurikeskus ankkuroidaan syvälle ympäröivään yhteiskuntaan. Selvityksen tuli kartoittaa molemmissa maissa verkostopohjaa, jonka muodostavat paikalliset kansalaisorganisaatiot, tiedeyhteisöt, yritykset ja muut toimijat. Tavoitteena on, että organisaatio- ja yritysyhteistyö on kulttuurikeskuksen taustalla voimavarana ja tukee keskuksen

6 6 profiloitumista uutta luovana toimipaikkana, jossa kulttuuri, tiede ja teknologia luontevasti kohtaavat.

7 7 Toimenpiteet Selvitystyöni alussa perehdyin Unkarin kulttuuriseen, sosiaaliseen ja taloudelliseen tilanteeseen henkilökohtaisten asiantuntijatapaamisten (kts. liite 1), kirjallisten lähteiden sekä eri organisaatioiden ylläpitämien tiedostojen ja internet-sivustojen kautta (kts. lähdeluettelo). Näin kokoamani tiedon pohjalta laadin kesäkuussa 2001 alustavan toimintakonseptin. Työni aikana kävin Unkarissa kolme kertaa: , , ja Näiden suurlähetystön avustuksella järjestettyjen vierailujen aikana tapasin keskeisiä Unkarin valtionhallinnon, Budapestin kaupungin ja muiden kaupunkien, eri alojen yliopistojen ja tutkimuksen, Unkarissa toimivien kulttuuri-instituuttien, elinkeinoelämän organisaatioiden sekä järjestöjen edustajia. Budapestin lisäksi sain alueellista ulottuvuutta vierailemalla Pécsissä, Debrecenissä ja Szegedissä, missä tapasin hallinnon ja yliopistojen edustajia. Kokonaiskuvan hungarologian tutkimustilanteesta ja monia erittäin hyödyllisiä kontakteja sain osallistuessani V kansainväliseen hungarologikongressiin Jyväskylässä Suurlähettiläs Hannu Halisella ja minulla oli tilaisuus esittää tässä kongressissa Suomen Unkarin kulttuuri- ja tiedekeskuksen tavoitteet ja toimintamallin nykyvaihe. Käytin minulta pyydetyn selvityksen laatimisessa aiemmista projekteistani tuttua avointa ja läpinäkyvää työskentelytapaa siten, että loppuraportin jatkuvasti päivittyvä kulloinenkin vaihe oli yhteistyöverkoston saatavilla ja kommentoitavana opetusministeriön sivuilla internetissä syyskuusta eteenpäin. Tämä työskentelytapa oli erityisen hyödyllinen, koska näin oli mahdollista tavoittaa jo olemassa olevien verkostojen edustama laaja Unkaria koskeva asiantuntemus eri aloilta (hungarologian verkosto, Suomi-Unkari-Seuran verkosto, ystävyyskuntien verkosto, yritystoiminta, tutkimus, kulttuuritoimijat ym.). Kaikki nämä erilaiset verkostot ovat antaneet merkittävän panoksen konseptin

8 8 kehittymiseen ja hioutumiseen ja kommentteja on tullut runsaasti. Tarkkaa lukumäärää on vaikea arvioida, koska kommentteja on tullut paitsi sähköpostilla ja postitse, myös puhelimitse ja erilaisissa henkilökohtaisissa tapaamisissa. Karkean arvion mukaan yhteistyöhön on tällä tavalla osallistunut parisataa eri tahoa ja henkilöä sekä Unkarista että Suomesta. Kommentit ovat koskeneet yhteistyöverkoston nimeä, toimintakonseptin ja projektien painotuksia kulttuuri talousakselilla, toimintamuotoja, käännöksiä, eri toimijoiden välisiä vastuita, reviirejä ja johtamistapoja. Palaute on ollut erittäin myönteistä ja FinnAgora konsepti on kaikilla tahoilla nähty tuoreena ja luovana uutena toimintatapana sekä avauksena ja mahdollisuutena kehittää tulevaisuuden organisoitumis- ja toimintatapoja. Elo - marraskuu kului kontakteihin säätiön perustamiseen tarvittavien yhteistyötahojen kanssa. Henkilökohtaisia tapaamisia kertyi tänä aikana yhteensä noin kaksisataa. Aluksi keskityin Unkarissa toimiviin suomalaisiin yrityksiin, yliopistoihin ja tutkimusorganisaatioihin, suuriin kaupunkeihin ja säätiöihin. Näissä keskusteluissa vaihdettiin ajatuksia verkoston toiminnan tavoitteesta ja kohdentamisesta, perustamiseen osallistuvien tahojen kannalta mahdollisista kiinnostavista projekteista ja palveluista sekä toiminnan edistämisen ja sitoutumisen tavoista. Unkarin ja Suomen yhteistyötahojen määrä on niin suuri, että henkilökohtaisia tapaamisia ei ollut tässä vaiheessa mahdollista järjestää kaikkien kanssa. Niinpä osa yhteydenotoista hoidettiin sähköpostitse. Kaikkia potentiaalisia mukaan tulijoita ei kuitenkaan ole ehditty vielä lähestyä. Yhteistyöverkostoa voidaan edelleen laajentaa ja löytää säätiön perustamisvaiheessa tai sen jälkeen vielä uusia kumppaneita. Loppuraportti ehdotuksineen syntyi vähitellen täydentyen ja täsmentyen tämän työn kuluessa muotoutuneen yhteistyöverkoston avulla. Marraskuussa 2001 keskityin luomaan verkostolle alustavan portaalin rakenteen, jonka kautta toiminnan tavoite ja toimintamalli välittyvät paperimuotoista loppuraporttia konkreettisemmin ja havainnollisemmin. Portaalin hiominen vaatii vielä paneutumista eräisiin teknisiin ratkaisuihin, joita varten on ensin ratkaistava

9 9 portaalin lopullinen tekninen ympäristö. Esittelin FinnAgoran toimintakonseptin Budapestissa Uusi talous ja kilpailukyky -konferenssissa Projekti esiteltiin Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuttien johtajille, sekä instituuttien asiamiehille Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuttien kokouksessa Hanasaaren kulttuurikeskuksessa Muotoutuvalle yhteistyöverkostolle lähetettiin marraskuussa myös sähköinen tiedustelu heidän osallistumishalukkuudestaan erilaisiin esitettyihin yhteistyömuotoihin ja projekteihin sekä kysely heidän mahdollisista jo olemassa olevista Unkariin liittyvistä projekteistaan. FinnAgora hanketta käsiteltiin ulkoasiainministeriön johtoryhmässä Suurlähettiläs Hannu Halinen oli asiantuntijana FinnAgoraa käsiteltäessä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan kokouksessa FinnAgora selvitys luovutetaan kulttuuriministeri Suvi Lindénille Eduskunnan tulevaisuus- ja sivistysvaliokunnille ja yhteistyöverkostolle järjestetään puhemies Riitta Uosukaisen johdolla FinnAgorasta tiedotus- ja keskustelutilaisuus Opetusministeriö, ulkoasiainministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö ja liikenne- ja viestintäministeriö neuvottelevat FinnAgorasta joulukuussa Suurlähettiläs Hannu Haliselle, kulttuurisihteeri Kirsi Rantalalle ja muulle Suomen Unkarin suurlähetystön henkilökunnalle kuuluu erityinen kiitos tämän selvityksen valmistumisesta. Suurlähettiläs Halinen teki asiassa aloitteen, kartoitti mahdollisia tiloja sekä loi kontakteja elinkeinoelämän yhteistyötahoihin ja muihin rahoittajiin. Kulttuurisihteeri Rantala oli asiantuntemuksellaan korvaamattomana apuna työn eri vaiheissa. Harjoittelija, FM Katja Larkkoselle kuuluu kiitos suuresta avusta tiedonhankinnassa ja -käsittelyssä, kommenttien kokoamisessa ja muokkaamisessa, tekstin valmistelussa, projektitietojen kokoamisessa sekä webbisivujen ylläpidossa.

10 10 Loppuraportti on käännetty myös unkariksi ja englanniksi. Raportin unkarinkielinen käännöksen on tehnyt Dora Peregi ja englanninkielisen käännöksen kielenkääntäjä Leena Möttölä. Raportti löytyy suomeksi, unkariksi ja englanniksi opetusministeriön www-sivuilta osoitteesta:

11 11 Taustaa Suomi-instituutin perustamisesta Budapestiin on keskusteltu vaihtelevalla intensiteetillä jo noin seitsemän vuosikymmenen ajan. Eri aikakausina ajatus on saanut erilaisia muotoja. Aikanaan kansallisromanttisesti suuntautuneet heimoaatteen kannattajat haaveilivat Budapestin keskustaan rakennettavasta massiivisesta kansallisromanttisesta talosta kansallista identiteettiämme vahvistavana hankkeena. Kun Unkari avasi oman kulttuuri- ja tiedekeskuksensa Helsinkiin vuonna 1980 asia tuli uudelleen ajankohtaiseksi. Unkarilaisilla on kulttuurikeskusten suhteen voimassa vastavuoroisuusperiaate ja he ovat parikymmentä vuotta odottaneet tämän vastavuoroisuusperiaatteen mukaisesti myös Suomen avaavan kulttuurikeskuksen Budapestiin. Tämä asia tuli esille useita kertoja Unkarin vierailujeni aikana. Reima T. A. Luodon ja Unkarin suurlähettilään György Krauszin keskusteluissa vuonna 1998 instituuttihanke oli jälleen esillä ja tuolloin ajateltiin, että se voitaisiin toteuttaa Budapestiin sijoitettavana Helsinki-talona, joka palvelisi suomalaisia yrityksiä näyttely-, kokous- ja koulutustiloineen, suomalaisine ravintoloineen ja saunoineen. Suurlähettiläs Hannu Halinen teki opetusministeriölle aloitteen Suomiinstituutin perustamisesta Budapestiin, muistion hankkeen perusteluista ja alustavista kontakteista sekä ehdotuksen suomalaisen tieteen, osaamisen ja kulttuurin keskuksen perustamisesta Budapestiin Suurlähettiläs Hannu Halinen kartoitti vuonna 1999 alustavasti eräiden yritysten, rahastojen, yliopistojen, SITRAn ja TEKESin sekä eräiden muiden tahojen kiinnostusta hanketta kohtaan.

12 12 Opetusministeriössä järjestettiin kansliapäällikkö Vilho Hirven johdolla keskustelutilaisuus hankkeesta. Tilaisuudesta laaditussa muistiossa todetaan, että suurlähettiläs Hannu Halisen esityksessä Budapestin instituutiksi on kyse aivan uudenlaisesta hankkeesta, jonka toteuttamiseen ei ole suoraan käytettävissä aiempaa mallia. Ajatus erityyppisten yhteistyökumppaneiden voimavarojen ja vuorovaikutuksen hyödyntämisestä uudella tavalla sai kannatusta ja painotusta suurlähetystön, yliopistojen ja elinkeinoelämän suuntaan pidettiin kiinnostavana. Keskustelun lopputuloksena päätettiin esittää erillisen selvitysmiehen nimittämistä kartoittamaan hankkeen toteuttamismahdollisuuksia. Kulttuuriministeri Suvi Lindén nimitti kulttuuriasiainneuvos, dosentti Hannele Koivusen laatimaan mennessä selvityksen Suomen Unkarin suurlähetystön aloitteeseen perustuvan suomalaisen kulttuurin, tieteen ja teknologian osaamisen edistämisestä Suomen Budapestiin perustettavan kulttuurikeskuksen avulla.

13 13 Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit Ulkomailla toimii 15 Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuttia. Instituuttien tehtävä on sivistyksellisen eli tieteellisen, taiteellisen ja koulutuksellisen yhteistyön edistäminen Suomen ja instituutin asemamaan välillä. Instituutit esittelevät suomalaista taidetta, tiedettä ja kulttuuria kohdemaassaan, sekä edistävät alaansa liittyvää tutkimusta, opetusta sekä asiantuntija- ja taiteilijavaihtoa ja kirjasto- ja tietopalveluja. Ne tarjoavat julkishallinnolle ja yrityksille myös foorumin esitellä omia toimintojaan. Suomen kulttuuri-instituutteja on kymmenen ja ne kaikki sijaitsevat Euroopassa. Suomen Ranskan instituutti sijaitsee Pariisissa, (perustettu 1990), Lontoon instituutti (1991), Kööpenhaminan Suomi-Instituutti (1992), Kulttuurikeskus Benelux Antwerpenissa (1993), Pietarin Instituutti (1993), Suomen-Viron Instituutti, jolla on toimipisteet sekä Tallinnassa että Tartossa (1994), Saksaninstituutti Berliinissä (1994), Suomen instituutti Tukholmassa (1995, aikaisempi Stiftelsen Finlands Hus - Suomitalo-säätiö perustettiin 1969), Madridin-instituutti (1996) sekä Suomalais-norjalainen kulttuuri-instituutti Oslossa (1996). Lisäksi Suomessa toimii ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus Hanasaari Espoossa. Se harjoittaa Suomen ja Ruotsin välistä kulttuurivaihtoa monilla aloilla. Yhdysvalloissa toimii lisäksi Visuaalisten taiteiden säätiö (1989), jonka pyrkimyksenä on muiden kulttuuri-instituuttien tavoin Suomen ja asemamaan välisen kulttuurivaihdon ja yhteistyön kehittäminen. Instituutti on keskittynyt edistämään suomalaista visuaalisten taiteiden alojen tuntemusta ja suomalaisten taiteilijoiden ja alan opiskelijoiden opintoja ja työskentelyä Yhdysvalloissa. Stipendien myöntäminen on yksi keskeinen toimintamuoto. Tiedeinstituutit: Rooman-instituutti (1954), Ateenan-instituutti (1984), Lähi-idän instituutti (1994) ja Japanin Instituutti (1998) keskittyvät tutkimuksen ja opetuksen

14 14 edistämiseen, mutta ne järjestävät myös kulttuuriohjelmaa mahdollisuuksien mukaan. Kulttuuri-instituutit ovat laaja-alaisia kulttuuritaloja, joiden strategia perustuu lähinnä erilaisten tapahtumien ja projektien, kuten näyttelyiden, konserttien, kongressien ja seminaarien järjestämiseen. Eri instituuteilla on lisäksi omia painopistealueita. Suurissa metropoleissa sijaitsevat instituutit, kuten Lontoon instituutti, korostavat erityisesti asiantuntemuksen rakentamista. Tämä on tärkeää, koska muu kulttuuritarjonta on näissä kohteissa hyvin laajaa. Yhteyksiä pyritään tällöin kohdentamaan julkiseen elämään, kansainvälisten yhteisöjen vaikuttajiin ja suunnannäyttäjiin. Madridin instituutin toiminnan kohderyhminä ovat talouden tutkijat ja suomalaisten yritysten henkilöstö. Ranskan instituutti paneutuu korkeatasoiseen ranskalaista yleisöä kiinnostavan suomalaisen nykytaiteen tarjontaan. Saksaninstituutti pyrkii tekemään yhteistyötä erityisesti teknologian ja elinkeinoelämän aloilla. Suomen Viron-instituutin yhteistyö on maantieteellisen läheisyyden ja kulttuuristen siteiden vuoksi hyvin monipuolista. Virolaisten kiinnostus Suomea kohtaan koskee sekä kulttuuri, yhteiskunta- että elinkeinoelämää. Instituutin ohjelmatoiminta on hyvin runsasta, vaikka pääpainopiste onkin koulutuksessa. Instituutti perehdyttää virolaisia muun muassa uuteen tietotekniikkaan. Suomen kielen opetusta ja opintoneuvontaa annetaan Viron-instituutin lisäksi Kulttuurikeskus Beneluxissa, Lontoon ja Ranskan instituuteissa, Suomen instituutissa Ruotsissa, Saksan-instituutissa sekä Pietarin-instituutissa. Oma julkaisusarja on Madridin, Rooman, Ateenan ja Lähi-idän instituuteilla, sekä Ranskan instituutilla. Instituutit ovat myös kääntäneet kirjallisuutta asemamaan kielille. Instituuteilla on kirjasto- ja tietopalveluja. Kirjastoissa on suomalaista käännettyä kaunokirjallisuutta, yleistietoa Suomesta, kirjallisuutta instituuttien erikoisaloilta, AV-materiaalia sekä suomalaista musiikkia ja lehtiä. Instituuttien

15 15 tiedotus tapahtuu ohjelmaesitteiden, median, www-sivujen ja yksityishenkilöiden kautta. Suomen Rooman instituutti on vanhin instituuttimme, ja sen tehtävä on edistää ensisijaisesti antiikkiin ja Italiaan kohdistuvaa humanistista tutkimusta erityisesti arkeologian, historian, klassisten kielten sekä taidehistorian alueella. Ateenan instituutti tukee erityisesti Kreikkaan liittyvää tutkimusta ja tieteitä. Kreikassa instituutilla on arkeologisen koulun asema ja siellä omat kaivaukset aloitettiin Lähi-idän instituutin toimialue on laaja ja sillä on kaksi toimipistettä Israelissa Ammanissa ja Palestiinan itsehallintoalueella Beit Jalassa. Toiminnan ydinalueita ovat myös Egypti, Jordania, Syyria ja Libanon. Toimialana on Suomen kansalaisten tieteellisen työn tukeminen sekä tieteen jatko- ja täydennyskoulutus Lähi-idän maissa. Sen tavoitteena on tukea ja edistää Lähiidän kielten ja kulttuurien, monikulttuurisuuden ja monietnisen koulutuksen, arkeologian ja Raamatun, sekä juutalaisuuden ja islamin tutkimusta ja opetusta. Uusin instituutti sijaitsee Japanissa Tokiossa. Japanin Instituutin tehtävänä on edistää kulttuurin lisäksi Suomen tieteen, tekniikan ja talouden tuntemusta Japanissa. Jokaisella instituutilla on tärkeä tehtävä suomalaisen kansalaisyhteiskunnan edustajana asemamaassaan. Instituuttien tiivis ja ammattimainen yhteistyö edistää suomalaisen kulttuurin tunnettuutta maailmalla. Instituuteista koottiin vuonna 1998 esittelyjulkaisu Suomen ulkomailla toimivat kulttuuri- ja tiedeinstituutit. Suomen instituuttimallin perusidea on ainutlaatuinen. Instituutit ovat itsenäisiä säätiöpohjaisia laitoksia, jotka saavat harkinnanvaraista valtionapua toimintaansa. Säätiöt toimivat selkeästi erillään julkisen sektorin ylläpitämistä yksiköistä ja niiden ainoana tarkoituksena on ylläpitää instituutteja kohdemaissaan. Instituuteilla on mahdollisuus toimia riippumattomina keskusteluareenoina. Itsenäiset instituutit vastaavat tärkeällä tavalla kulttuurielämän haasteisiin integroituvassa maailmassa ja täydentävät Suomen

16 16 edustusta kansalaistoiminnan sektorilla. Interaktiivisuus ja dialogi ovat avaintermejä kulttuuri-instituuttien toiminnassa. Instituuttien vuotuinen budjetti on vuonna 2001 yhteensä noin 45 Mmk. Perusrahoitus koostuu opetusministeriön myöntämästä valtionavusta sekä mahdollisesta projektiavustuksesta. Nämä ovat vuosittain yhteensä noin 29 Mmk. Ohjelmatoiminta tuottaa noin 10 Mmk vuodessa, ulkopuolinen rahoitus 4 Mmk ja myydyt palvelut noin 1,7 Mmk. Valtionapu vaihtelee alle miljoonasta (Kööpenhaminan ja ja Norjan instituutit) enimmillään 4 Mmk:aan (Saksan instituutti). Instituuttien muu rahoitus Seuraavassa kaaviossa on esitetty instituuttien muun rahoituksen koostumus vuoden 2000 budjettitietojen perusteella. - Ateenan, Lähi-Idän ja Rooman instituutit (tiede-instituutteja) eivät ole luvuissa mukana. - * Tähdellä on merkitty ohjelmatoimintaan liittyvät lahjoitukset, alennukset ja avustukset, jotka eivät näy kirjanpidossa. Ulkopuolinen rahoitus Myydyt palvelut Ohjelmatoiminta *Yhteistyökumppanit Lontoon instituutti Japanin instituutti Viron-instituutti Ruotsin instituutti Saksan instituutti Kööpenhaminan Suomi-Instituutti Pietarin Instituutti Hanasaaren kulttuurikeskus Ranskan instituutin säätiö Kulttuurikeskus Benelux Madridin-instituutti Suomalais-norjalainen kulttuuri-instituutti New Yorkin visuaalisten taiteiden säätiö

17 17 Ulkopuolinen rahoitus on perusrahoituksen ohella edellytys laadukkaalle ja pitkäjänteiselle toiminnalle. Ulkopuolisen rahoituksen piiriin kuuluvat kotimaiset ja asemamaan säätiöt ja rahastot, yritykset, yhteisöt ja järjestöt, instituuttien omat myydyt palvelut sekä sponsorisopimukset. Yhteensä ulkopuolisen rahoituksen osuus instituuttien toiminnasta vuonna 2000 oli 64% ja vuonna 2001 se on noin 59%. Instituutit ovat saaneet myös yhteistyökumppaneilta ohjelmatoimintaan liittyviä lahjoituksia, alennuksia ja avustuksia noin 2,8 Mmk:lla, mikä ei näy kirjanpidossa. Yksittäisten instituuttien rahoituksen koostumus vaihtelee huomattavasti toiminnan profiilin mukaan. Esimerkiksi ohjelmatoiminnan osuus vaihtelee noin :sta yli miljoonaan markkaan. Myytyjen palvelujen osuus on mk vuodessa. Vuoden 2000 tiedot henkilöstön, tuen, tulojen ja menojen määrästä kaikkien instituuttien osalta liitteenä (Liite 8). Kulttuuri-instituuttien välille on perustettu instituuttiverkko, jonka tarkoituksena on kehittää instituuttien välistä yhteistyötä ja luoda yhteistä toimintastrategiaa. Kehittämisohjelman osa-alueita ovat koko instituuttiverkon sisäinen ja ulkoinen kehittäminen, rahoitus, tilatarve, tiedottaminen sekä julkaisutoiminta. Kehittämisohjelma sisältää myös toimintaohjelman, jossa kuvataan muutaman vuoden tähtäyksellä instituuttiverkon tavoitteita. Sisäisen hallinnon kehittämisohjelma pyrkii kehittämään hallinnon ja ohjelmatoiminnan jatkuvuutta johtajien vaihtuessa. Rahoitusohjelma korostaa sitä, että jokaiselle säätiölle myönnetyn valtionavun tulisi turvata instituuttien olemassaolo ja toiminnan minimitaso. Kaikissa instituuteissa ei valtionapu tällä hetkellä kata kaikkia kiinteitä kustannuksia. Instituuttiverkko pyrkii kehittämään myös yhteistiedotusta. Konkreettinen yhteistyön tulos on vuonna 2000 ilmestynyt instituuttien yhteinen englanninkielinen esite, jonka tarkoituksena on lisätä suomalaisen instituuttiverkon ja sen tarjoamien yhteistyömahdollisuuksien tunnettuutta maailmassa. Sisäisen ja ulkoisen hallinnon ohjelma korostaa jatkuvan, avoimen ja suoran dialogin merkitystä asioiden hoidossa. Opetusministeriö on mukana instituuttiverkon kehittämistyössä.

18 18 Tulevaisuudessa yksittäisten instituuttien tarkoituksena on kehittää edelleen toimintaansa ja laajentaa yhteistyötä esimerkiksi festivaalien ja taideoppilaitosten kanssa sekä verkottua yhteistyöhön muiden asemamaassa toimivien instituuttien, yhteisöjen ja muiden tahojen kanssa. Tarkoitus on myös kehittää asiantuntijuutta ja sen myötä taiteellista ja tieteellistä rohkeutta. Tämä edistäisi muun muassa nuorten suomalaisten taiteilijoiden esittelemistä sekä antaisi kuvaa Suomesta modernina yhteiskuntana, mikä tulisi huomatuksi paremmin myös mediassa. Kokonaisuudessaan on myös tarkoitus syventää yhteyksiä asemamaan yhteiskunnallisen ja kulttuurielämän kanssa sekä löytää uusia rahoituskanavia.

19 19 Unkarissa toimivat kulttuuri- ja tiedekeskukset Unkarissa toimii tällä hetkellä 15 eri maiden kulttuurikeskusta: Armenian Kulttuuri- ja tiedotuskeskus, The British Council, Bulgarian Kulttuuri-instituutti, Goethe-instituutti, Intian Kulttuurikeskus ja Biofarmi, Italian Kulttuuri-instituutti, Itävallan Kulttuuri-instituutti, Puola-instituutti, Ranska-instituutti, Romanian Kulttuurikeskus, Slovakian Tasavallan Kulttuuri-instituutti, Tanskan Kulttuuriinstituutti, Tšekki-keskus, Unkarin Viro-instituutti sekä Venäjän Kulttuurikeskus. Valtaosalla näistä instituuteista on toimitilat Budapestissa. Tanskan kulttuuriinstituutti on perustettu Kecskemétin kaupunkiin vuonna 1992 läänin kanssa jo aiemmin luotujen hyvien suhteiden ansiosta. Instituutti hoitaa Kecskemétistä suhteita myös naapurimaihin, Romaniaan, Kroatiaan ja Slovakiaan. Intialaiseen vanhaan kulttuuriin voi muotojen, äänien, tuoksujen, ja makujen avulla tutustua Somogyvámosissa sijaitsevassa Krisnalaaksossa. Unkarin aloitteesta on käynnistetty Espanjan kulttuurikeskuksen neuvottelut vuonna 2002 toimintansa aloittavan Cervantes-instituutin perustamisesta, mitä seuraa Unkarin Kulttuuri-instituutin perustaminen Madridiin vuonna Unkarilla on kulttuuri-instituuttien suhteen perinteisesti vallinnut vastavuoroisuusperiaate. Unkarin viranomaiset korostavat, että tämä periaate on edelleen voimassa. Eräiden kulttuuri-instituuttien historia ulottuu jo ajalle ennen sotia: Italian Kulttuuriinstituutti perustettiin vuonna 1935 ja Puola-instituutti vuonna 1939, niitä seurasi kommunismin kaudella suurien instituuttiketjujen toimipisteiden perustaminen myös Budapestiin (Ranskan, Iso-Britannian, Venäjän, Itävallan ja Saksan instituutit). Vuosina poliittisen järjestelmän muutoksen mukanaan tuoman kulttuurielämän vapautumisen jälkeen Unkariin on perustettu etupäässä

20 20 entisten sosialistimaiden nykykuvaa ja perinteitä esitteleviä kulttuurikeskuksia (Romania, Tšekki, Viro). Tällä hetkellä instituuteille on luonteenomaista toiminnan alueellinen laajentuminen maakuntakaupunkeihin alaosastojen muodossa. Lääninkirjastojen informaatiopisteiden kautta voi olla yhteydessä British Councilin ja Goetheinstituutin toimintaan. Goethe-instituutti on mahdollistanut sen, että kaikki instituuttiin rekisteröityneet jäsenet voivat lainata instituutin kirjastosta aineistoa myös postitse. Unkarissa toimivien kulttuurikeskusten päämääränä on lähettävän ja vastaanottavan maan välisten suhteiden vahvistaminen ja laajentaminen sekä asiakaskunnan lisääminen. Pienempien instituuttien kävijät sekä suurimpien kanta-asiakkaat saavat edelleen informaatiota postitse, mutta entistä tärkeämmäksi on noussut elektronisen kirjeenvaihdon merkitys sekä internetin kautta tapahtuva yhteydenpito. Esimerkiksi Goethe-instituutin kotisivun kautta pääsee koko Goethe-verkoston tietokantaan. Kaikkien instituuttien kulttuuritilaisuuksiin kuuluu muun muassa kuvataiteen ja valokuvataiteen näyttelyitä, klassisen musiikin konsertteja, kirjailijatapaamisia, elokuvaesityksiä, kielen opetusta, kirjastopalveluja sekä osallistumista erilaisiin kulttuurifestivaaleihin. Armenian ja Romanian instituuttien toiminta liittyy olennaisesti Unkarissa asuvien vähemmistöjen kulttuurielämään. Romanian kulttuurikeskuksen tilaisuudet houkuttelevat Unkarissa elävistä romanialaisista mukaan keskimäärin jopa 30 prosenttia. Viro-instituutin toiminnassa pääpaino on maailmankuulujen virolaisten animaatiofilmien esittelyssä. Myös Puola-instituutin toiminnassa elokuvalla on keskeinen rooli. Itävallan kulttuuri-instituutti pyrkii suuntaamaan toimintansa merkittäviin mielipiteenvaikuttajaryhmiin, joita ovat lehdistö, tiede- ja kulttuuri-instituuttien

21 21 työntekijät, koulut sekä yliopistojen opiskelijat ja opettajat. Todettakoon, että Itävallan kulttuuri-instituutti on vaihtanut nimensä elokuun 2001 alusta Itävallan kulttuurifoorumiksi ja sen tulevassa toiminnassa on keskeisenä strategiana verkottuminen ja avoin yhteistyökonsepti, Corporate Identity. Tšekin keskuksen toiminnasta puolet keskittyy kulttuuriin ja toisen puolen toiminnasta muodostavat kaupallinen ja taloudellinen toiminta sekä matkailuala. Tanskan kulttuuri-instituutti pitää tärkeänä tehtävänään taloudellisten ja kaupallisten suhteiden kehittämistä Tanskan ja Unkarin välillä. Tämän takia keskus onkin palkannut konsultin keskuksen tiedotustehtäviin, neuvontaan, suhteiden solmimiseen ja luennointiin. Tämän ohella instituutin tehtäviin kuuluu Tanskaan suuntautuvien opintomatkojen järjestäminen. British Council pyrkii perinteisten työmuotojen ohella lisäämään Iso-Britannian ja Unkarin välistä toimintaa Unkarin Euroopan integraation avainkysymyksissä. Sen ohjelmaan kuuluvat EU-konferenssit ja seminaarit, brittiopettajien panos opetuspäämääriä ja uudistuksia toteuttaville ohjelmille, brittikokemusten välittäminen Unkarin non-profit järjestöille sekä management-opetuksen kehittäminen Ison-Britannian hallituksen tuella. British Councilin, Ranskan kulttuuri-instituutin ja Goethe-instituutin kielenopetuskeskukset huolehtivat kieltenopettajien jatkokoulutuksesta. Instituutit tukevat eritasoisten kielikurssien opiskelijoita hyvillä kirja- ja AV-kokoelmilla, ylläpitämällä multimediapohjaista itseopiskelukeskusta sekä kansainvälisesti hyväksytyllä omalla kielitutkintojärjestelmällä. British Councilin kielitutkintojärjestelmä on asettanut tavoitteeksi yhtenäisen englannin kielen ylioppilastutkintojärjestelmän valmistelun vuoteen 2002 mennessä.