FinnAgora Selvitys Suomen kulttuurin, tieteen, elinkeinoelämän, teknologian ja kansalaistoiminnan yhteistyöverkoston perustamisesta Unkariin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FinnAgora Selvitys Suomen kulttuurin, tieteen, elinkeinoelämän, teknologian ja kansalaistoiminnan yhteistyöverkoston perustamisesta Unkariin"

Transkriptio

1 FinnAgora Selvitys Suomen kulttuurin, tieteen, elinkeinoelämän, teknologian ja kansalaistoiminnan yhteistyöverkoston perustamisesta Unkariin Hannele Koivunen Opetusministeriö

2 2 Tiivistelmä Mikä FinnAgora? FinnAgoran toiminta-ajatuksena on muodostaa laaja kulttuurin, tieteen, elinkeinoelämän ja kansalaisjärjestöjen avoin teknologiapainotteinen interaktiivinen yhteistyöverkosto,jonka ydinosaaminen on kontaktipinnan luominen. Tästä syystä instituutin työnimenä on FinnAgora - suomalainen avoin tori, joka kuvaa avointa ja verkottuvaa toiminta-ajatusta. FinnAgora edistää suomalaisen kulttuurin, tieteen, elinkeinoelämän ja teknologian tuntemusta Unkarissa sekä kehittää näiden alojen yhteistyötä Unkarin kanssa. Miksi FinnAgora? Suomalaisten ja unkarilaisten historialliset, kielelliset, kulttuuriset ja kansalliset yhteiset perinteet Kulttuurin, tutkimuksen ja osaamisen vaihdanta Kulttuurin, tieteen, teknologian ja talouden yhdistäminen Tradition ja uuden teknologian yhdistäminen Euroopan Unionin laajentumisen haasteet ja mahdollisuudet Kontaktipintojen luominen Julkisen ja yksityisen sektorin rajapinnan uudet toimintamuodot Vuorovaikutteisten asiantuntijaverkostojen luominen Vuorovaikutteisten kansalaisverkostojen luominen Hallinnon verkottuva yhteistyömalli Innovaatioketjujen vahvistaminen Suomalaisen viennin edistäminen Yritysten toimintaedellytysten parantaminen

3 3 Miten FinnAgora? Unkarin kulttuuri- ja tiedekeskuksen vastavuoroisuuden vaatimus Toimintaa varten perustetaan FinnAgoran säätiö. Säätiön tarkoituksena on edistää Suomen kulttuurin, tieteen, elinkeinoelämän, teknologian ja kansalaistoiminnan tuntemusta Unkarissa sekä kehittää näiden alojen molemminpuolista yhteistyötä Suomen ja Unkarin välillä. Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö perustaa FinnAgoran, Suomen kulttuurin, tieteen, teknologian ja elinkeinoelämän avoimen interaktiivisen yhteistyöverkoston ja ylläpitää sitä. FinnAgoran tarkoituksena on luoda kulttuurielämän, tutkimuksen, elinkeinoelämän, teknologian, ystävyyskuntien ja kansalaistoiminnan verkosto yhteistyön kanavaksi molempien maiden kesken ja ylläpitää sitä. Toiminnan ydinalue on kontaktipinnan luominen. FinnAgoran toiminnan tavoitteena on harjoittaa, edistää, koordinoida ja avustaa sen tarkoitukseen liittyvää kulttuurin, tieteen, elinkeinoelämän, teknologian ja kansalaistoiminnan vuorovaikutusta Suomen ja Unkarin välillä. FinnAgoran pysyviä toimintamuotoja ovat portaalin ylläpito, verkoston kattava viestintä, yhteyksien luominen ja partnereiden etsintä, koordinointi, konsultointi, taiteilijoiden, tutkijoiden ja opiskelijoiden tukeminen, tapahtumien järjestämisessä avustaminen sekä ajankohtaisten hankkeiden kehittäminen yhteistyöverkostossa. Hankkeita ovat esimerkiksi tutkimusprojektit, seminaarit ja konferenssit, näyttelyt, vierailut, tapahtumat ja harjoittelijavaihto. FinnAgora on sekä fyysinen että virtuaalinen kohtaamispaikka ja yhteyksiä luova risteys. FinnAgora avaa Budapestissa helposti lähestyttävän informaatiopisteen, jossa ovat referenssikirjasto, internet-kahvila, monitoimitila ja tutkijanhuoneet sekä pieni näyttelytila vitriineineen.

4 4 Sisällys Tiivistelmä 2 Sisällys 4 Toimeksianto 5 Toimenpiteet 6 Taustaa 10 Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit 12 Unkarissa toimivat kulttuuri- ja tiedekeskukset 18 Unkarin asema ja merkitys 21 Suomen ja Unkarin suhteet 25 FinnAgora hankkeen lähtökohdat 28 Ehdotus 31 FinnAgoraan osallistuminen 33 Toiminta-ajatus ja toimintamalli 34 Rahoitusmallien luominen ja innovaatioketjujen vahvistaminen 36 Organisaatio 38 Henkilöstö 41 Säätiön perustaminen 42 Tilat 43 Talousarvio ja rahoitus 47 Kiinteiden käyttökulujen menoarvio 49 Rahoitussuunnitelma 50 Aikataulu 53 Portaali 55 Projekteja Suomalaiset yhteistyötahot 60 Unkarilaiset yhteistyötahot 63 Lähteet 64 Liite 1: Selvitystä tehtäessä kuullut asiantuntijat 69 Liite 2: Unkarin talouskehitysindikaattorit 82 Liite 3: Luonnos Suomen tasavallan hallituksen ja Unkarin tasavallan hallituksen välisen kulttuurinvaihtosopimuksen artiklaksi 84 Liite 4a 4b: Luonnokset FinnAgoran säätiön perustamisasiakirjoiksi 85 Liite 4c: Luonnos FinnAgoran säätiön säännöiksi 86 Liite 5: Luonnos FinnAgoran ohjesäännöksi 90

5 5 Liite 6: Luonnos FinnAgoran johtajan toimenkuvaksi 91 Liite 7: Linkkejä FinnAgoran www-sivuille 92 Liite 8: Suomen ulkomailla toimivat kulttuuri- ja tiedeinstituutit Liite 9: Kooste Unkarin ja Suomen välisistä nykyisistä yhteistyöhankkeista 102 Toimeksianto Kulttuuriministeri Suvi Lindén antoi tämän kirjoittajalle tehtäväksi laatia mennessä selvitys Suomen Unkarin suurlähetystön aloitteeseen perustuvan suomalaisen kulttuurin, tieteen ja teknologian osaamisen edistämisestä Suomen Budapestiin perustettavan kulttuurikeskuksen avulla. Kulttuurikeskuksen tehtäväksi määriteltiin edistää Suomen taiteen ja kulttuuriperinnön tuntemusta ja tiedon levittämistä sekä Suomen ja Unkarin alan toimijoiden vuorovaikutusta. Toimeksiannossa edellytettiin ehdotusta keskuksen profiilista, tehtävistä, organisaatiorakenteesta, toimipaikasta ja tilatarpeesta, tietoliikennehankinnoista ja -yhteyksistä, rahoitusmallista sekä kustannuksista toimijoiden verkostoituneeseen yhteistyöhön perustuvalla tavalla oleellisesti nykyisiä kulttuuriinstituutteja taloudellisemmin kohdennettuna. Selvityksen edellytettiin kartoittavan mahdollisuuksia painottaa toimintaa laadukkaaseen kulttuurialan sisällöntuotantoon ja sitä tukevaan uuteen teknologiaan sekä erityisesti pienten, uuden teknologian yritysten mukana oloon. Toimeksiannon mukaan Suomen Budapestin kulttuurikeskus perustuu uudenlaiselle toimintamallille, jossa kulttuurikeskus ankkuroidaan syvälle ympäröivään yhteiskuntaan. Selvityksen tuli kartoittaa molemmissa maissa verkostopohjaa, jonka muodostavat paikalliset kansalaisorganisaatiot, tiedeyhteisöt, yritykset ja muut toimijat. Tavoitteena on, että organisaatio- ja yritysyhteistyö on kulttuurikeskuksen taustalla voimavarana ja tukee keskuksen

6 6 profiloitumista uutta luovana toimipaikkana, jossa kulttuuri, tiede ja teknologia luontevasti kohtaavat.

7 7 Toimenpiteet Selvitystyöni alussa perehdyin Unkarin kulttuuriseen, sosiaaliseen ja taloudelliseen tilanteeseen henkilökohtaisten asiantuntijatapaamisten (kts. liite 1), kirjallisten lähteiden sekä eri organisaatioiden ylläpitämien tiedostojen ja internet-sivustojen kautta (kts. lähdeluettelo). Näin kokoamani tiedon pohjalta laadin kesäkuussa 2001 alustavan toimintakonseptin. Työni aikana kävin Unkarissa kolme kertaa: , , ja Näiden suurlähetystön avustuksella järjestettyjen vierailujen aikana tapasin keskeisiä Unkarin valtionhallinnon, Budapestin kaupungin ja muiden kaupunkien, eri alojen yliopistojen ja tutkimuksen, Unkarissa toimivien kulttuuri-instituuttien, elinkeinoelämän organisaatioiden sekä järjestöjen edustajia. Budapestin lisäksi sain alueellista ulottuvuutta vierailemalla Pécsissä, Debrecenissä ja Szegedissä, missä tapasin hallinnon ja yliopistojen edustajia. Kokonaiskuvan hungarologian tutkimustilanteesta ja monia erittäin hyödyllisiä kontakteja sain osallistuessani V kansainväliseen hungarologikongressiin Jyväskylässä Suurlähettiläs Hannu Halisella ja minulla oli tilaisuus esittää tässä kongressissa Suomen Unkarin kulttuuri- ja tiedekeskuksen tavoitteet ja toimintamallin nykyvaihe. Käytin minulta pyydetyn selvityksen laatimisessa aiemmista projekteistani tuttua avointa ja läpinäkyvää työskentelytapaa siten, että loppuraportin jatkuvasti päivittyvä kulloinenkin vaihe oli yhteistyöverkoston saatavilla ja kommentoitavana opetusministeriön sivuilla internetissä syyskuusta eteenpäin. Tämä työskentelytapa oli erityisen hyödyllinen, koska näin oli mahdollista tavoittaa jo olemassa olevien verkostojen edustama laaja Unkaria koskeva asiantuntemus eri aloilta (hungarologian verkosto, Suomi-Unkari-Seuran verkosto, ystävyyskuntien verkosto, yritystoiminta, tutkimus, kulttuuritoimijat ym.). Kaikki nämä erilaiset verkostot ovat antaneet merkittävän panoksen konseptin

8 8 kehittymiseen ja hioutumiseen ja kommentteja on tullut runsaasti. Tarkkaa lukumäärää on vaikea arvioida, koska kommentteja on tullut paitsi sähköpostilla ja postitse, myös puhelimitse ja erilaisissa henkilökohtaisissa tapaamisissa. Karkean arvion mukaan yhteistyöhön on tällä tavalla osallistunut parisataa eri tahoa ja henkilöä sekä Unkarista että Suomesta. Kommentit ovat koskeneet yhteistyöverkoston nimeä, toimintakonseptin ja projektien painotuksia kulttuuri talousakselilla, toimintamuotoja, käännöksiä, eri toimijoiden välisiä vastuita, reviirejä ja johtamistapoja. Palaute on ollut erittäin myönteistä ja FinnAgora konsepti on kaikilla tahoilla nähty tuoreena ja luovana uutena toimintatapana sekä avauksena ja mahdollisuutena kehittää tulevaisuuden organisoitumis- ja toimintatapoja. Elo - marraskuu kului kontakteihin säätiön perustamiseen tarvittavien yhteistyötahojen kanssa. Henkilökohtaisia tapaamisia kertyi tänä aikana yhteensä noin kaksisataa. Aluksi keskityin Unkarissa toimiviin suomalaisiin yrityksiin, yliopistoihin ja tutkimusorganisaatioihin, suuriin kaupunkeihin ja säätiöihin. Näissä keskusteluissa vaihdettiin ajatuksia verkoston toiminnan tavoitteesta ja kohdentamisesta, perustamiseen osallistuvien tahojen kannalta mahdollisista kiinnostavista projekteista ja palveluista sekä toiminnan edistämisen ja sitoutumisen tavoista. Unkarin ja Suomen yhteistyötahojen määrä on niin suuri, että henkilökohtaisia tapaamisia ei ollut tässä vaiheessa mahdollista järjestää kaikkien kanssa. Niinpä osa yhteydenotoista hoidettiin sähköpostitse. Kaikkia potentiaalisia mukaan tulijoita ei kuitenkaan ole ehditty vielä lähestyä. Yhteistyöverkostoa voidaan edelleen laajentaa ja löytää säätiön perustamisvaiheessa tai sen jälkeen vielä uusia kumppaneita. Loppuraportti ehdotuksineen syntyi vähitellen täydentyen ja täsmentyen tämän työn kuluessa muotoutuneen yhteistyöverkoston avulla. Marraskuussa 2001 keskityin luomaan verkostolle alustavan portaalin rakenteen, jonka kautta toiminnan tavoite ja toimintamalli välittyvät paperimuotoista loppuraporttia konkreettisemmin ja havainnollisemmin. Portaalin hiominen vaatii vielä paneutumista eräisiin teknisiin ratkaisuihin, joita varten on ensin ratkaistava

9 9 portaalin lopullinen tekninen ympäristö. Esittelin FinnAgoran toimintakonseptin Budapestissa Uusi talous ja kilpailukyky -konferenssissa Projekti esiteltiin Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuttien johtajille, sekä instituuttien asiamiehille Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuttien kokouksessa Hanasaaren kulttuurikeskuksessa Muotoutuvalle yhteistyöverkostolle lähetettiin marraskuussa myös sähköinen tiedustelu heidän osallistumishalukkuudestaan erilaisiin esitettyihin yhteistyömuotoihin ja projekteihin sekä kysely heidän mahdollisista jo olemassa olevista Unkariin liittyvistä projekteistaan. FinnAgora hanketta käsiteltiin ulkoasiainministeriön johtoryhmässä Suurlähettiläs Hannu Halinen oli asiantuntijana FinnAgoraa käsiteltäessä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan kokouksessa FinnAgora selvitys luovutetaan kulttuuriministeri Suvi Lindénille Eduskunnan tulevaisuus- ja sivistysvaliokunnille ja yhteistyöverkostolle järjestetään puhemies Riitta Uosukaisen johdolla FinnAgorasta tiedotus- ja keskustelutilaisuus Opetusministeriö, ulkoasiainministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö ja liikenne- ja viestintäministeriö neuvottelevat FinnAgorasta joulukuussa Suurlähettiläs Hannu Haliselle, kulttuurisihteeri Kirsi Rantalalle ja muulle Suomen Unkarin suurlähetystön henkilökunnalle kuuluu erityinen kiitos tämän selvityksen valmistumisesta. Suurlähettiläs Halinen teki asiassa aloitteen, kartoitti mahdollisia tiloja sekä loi kontakteja elinkeinoelämän yhteistyötahoihin ja muihin rahoittajiin. Kulttuurisihteeri Rantala oli asiantuntemuksellaan korvaamattomana apuna työn eri vaiheissa. Harjoittelija, FM Katja Larkkoselle kuuluu kiitos suuresta avusta tiedonhankinnassa ja -käsittelyssä, kommenttien kokoamisessa ja muokkaamisessa, tekstin valmistelussa, projektitietojen kokoamisessa sekä webbisivujen ylläpidossa.

10 10 Loppuraportti on käännetty myös unkariksi ja englanniksi. Raportin unkarinkielinen käännöksen on tehnyt Dora Peregi ja englanninkielisen käännöksen kielenkääntäjä Leena Möttölä. Raportti löytyy suomeksi, unkariksi ja englanniksi opetusministeriön www-sivuilta osoitteesta:

11 11 Taustaa Suomi-instituutin perustamisesta Budapestiin on keskusteltu vaihtelevalla intensiteetillä jo noin seitsemän vuosikymmenen ajan. Eri aikakausina ajatus on saanut erilaisia muotoja. Aikanaan kansallisromanttisesti suuntautuneet heimoaatteen kannattajat haaveilivat Budapestin keskustaan rakennettavasta massiivisesta kansallisromanttisesta talosta kansallista identiteettiämme vahvistavana hankkeena. Kun Unkari avasi oman kulttuuri- ja tiedekeskuksensa Helsinkiin vuonna 1980 asia tuli uudelleen ajankohtaiseksi. Unkarilaisilla on kulttuurikeskusten suhteen voimassa vastavuoroisuusperiaate ja he ovat parikymmentä vuotta odottaneet tämän vastavuoroisuusperiaatteen mukaisesti myös Suomen avaavan kulttuurikeskuksen Budapestiin. Tämä asia tuli esille useita kertoja Unkarin vierailujeni aikana. Reima T. A. Luodon ja Unkarin suurlähettilään György Krauszin keskusteluissa vuonna 1998 instituuttihanke oli jälleen esillä ja tuolloin ajateltiin, että se voitaisiin toteuttaa Budapestiin sijoitettavana Helsinki-talona, joka palvelisi suomalaisia yrityksiä näyttely-, kokous- ja koulutustiloineen, suomalaisine ravintoloineen ja saunoineen. Suurlähettiläs Hannu Halinen teki opetusministeriölle aloitteen Suomiinstituutin perustamisesta Budapestiin, muistion hankkeen perusteluista ja alustavista kontakteista sekä ehdotuksen suomalaisen tieteen, osaamisen ja kulttuurin keskuksen perustamisesta Budapestiin Suurlähettiläs Hannu Halinen kartoitti vuonna 1999 alustavasti eräiden yritysten, rahastojen, yliopistojen, SITRAn ja TEKESin sekä eräiden muiden tahojen kiinnostusta hanketta kohtaan.

12 12 Opetusministeriössä järjestettiin kansliapäällikkö Vilho Hirven johdolla keskustelutilaisuus hankkeesta. Tilaisuudesta laaditussa muistiossa todetaan, että suurlähettiläs Hannu Halisen esityksessä Budapestin instituutiksi on kyse aivan uudenlaisesta hankkeesta, jonka toteuttamiseen ei ole suoraan käytettävissä aiempaa mallia. Ajatus erityyppisten yhteistyökumppaneiden voimavarojen ja vuorovaikutuksen hyödyntämisestä uudella tavalla sai kannatusta ja painotusta suurlähetystön, yliopistojen ja elinkeinoelämän suuntaan pidettiin kiinnostavana. Keskustelun lopputuloksena päätettiin esittää erillisen selvitysmiehen nimittämistä kartoittamaan hankkeen toteuttamismahdollisuuksia. Kulttuuriministeri Suvi Lindén nimitti kulttuuriasiainneuvos, dosentti Hannele Koivusen laatimaan mennessä selvityksen Suomen Unkarin suurlähetystön aloitteeseen perustuvan suomalaisen kulttuurin, tieteen ja teknologian osaamisen edistämisestä Suomen Budapestiin perustettavan kulttuurikeskuksen avulla.

13 13 Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit Ulkomailla toimii 15 Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuttia. Instituuttien tehtävä on sivistyksellisen eli tieteellisen, taiteellisen ja koulutuksellisen yhteistyön edistäminen Suomen ja instituutin asemamaan välillä. Instituutit esittelevät suomalaista taidetta, tiedettä ja kulttuuria kohdemaassaan, sekä edistävät alaansa liittyvää tutkimusta, opetusta sekä asiantuntija- ja taiteilijavaihtoa ja kirjasto- ja tietopalveluja. Ne tarjoavat julkishallinnolle ja yrityksille myös foorumin esitellä omia toimintojaan. Suomen kulttuuri-instituutteja on kymmenen ja ne kaikki sijaitsevat Euroopassa. Suomen Ranskan instituutti sijaitsee Pariisissa, (perustettu 1990), Lontoon instituutti (1991), Kööpenhaminan Suomi-Instituutti (1992), Kulttuurikeskus Benelux Antwerpenissa (1993), Pietarin Instituutti (1993), Suomen-Viron Instituutti, jolla on toimipisteet sekä Tallinnassa että Tartossa (1994), Saksaninstituutti Berliinissä (1994), Suomen instituutti Tukholmassa (1995, aikaisempi Stiftelsen Finlands Hus - Suomitalo-säätiö perustettiin 1969), Madridin-instituutti (1996) sekä Suomalais-norjalainen kulttuuri-instituutti Oslossa (1996). Lisäksi Suomessa toimii ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus Hanasaari Espoossa. Se harjoittaa Suomen ja Ruotsin välistä kulttuurivaihtoa monilla aloilla. Yhdysvalloissa toimii lisäksi Visuaalisten taiteiden säätiö (1989), jonka pyrkimyksenä on muiden kulttuuri-instituuttien tavoin Suomen ja asemamaan välisen kulttuurivaihdon ja yhteistyön kehittäminen. Instituutti on keskittynyt edistämään suomalaista visuaalisten taiteiden alojen tuntemusta ja suomalaisten taiteilijoiden ja alan opiskelijoiden opintoja ja työskentelyä Yhdysvalloissa. Stipendien myöntäminen on yksi keskeinen toimintamuoto. Tiedeinstituutit: Rooman-instituutti (1954), Ateenan-instituutti (1984), Lähi-idän instituutti (1994) ja Japanin Instituutti (1998) keskittyvät tutkimuksen ja opetuksen

14 14 edistämiseen, mutta ne järjestävät myös kulttuuriohjelmaa mahdollisuuksien mukaan. Kulttuuri-instituutit ovat laaja-alaisia kulttuuritaloja, joiden strategia perustuu lähinnä erilaisten tapahtumien ja projektien, kuten näyttelyiden, konserttien, kongressien ja seminaarien järjestämiseen. Eri instituuteilla on lisäksi omia painopistealueita. Suurissa metropoleissa sijaitsevat instituutit, kuten Lontoon instituutti, korostavat erityisesti asiantuntemuksen rakentamista. Tämä on tärkeää, koska muu kulttuuritarjonta on näissä kohteissa hyvin laajaa. Yhteyksiä pyritään tällöin kohdentamaan julkiseen elämään, kansainvälisten yhteisöjen vaikuttajiin ja suunnannäyttäjiin. Madridin instituutin toiminnan kohderyhminä ovat talouden tutkijat ja suomalaisten yritysten henkilöstö. Ranskan instituutti paneutuu korkeatasoiseen ranskalaista yleisöä kiinnostavan suomalaisen nykytaiteen tarjontaan. Saksaninstituutti pyrkii tekemään yhteistyötä erityisesti teknologian ja elinkeinoelämän aloilla. Suomen Viron-instituutin yhteistyö on maantieteellisen läheisyyden ja kulttuuristen siteiden vuoksi hyvin monipuolista. Virolaisten kiinnostus Suomea kohtaan koskee sekä kulttuuri, yhteiskunta- että elinkeinoelämää. Instituutin ohjelmatoiminta on hyvin runsasta, vaikka pääpainopiste onkin koulutuksessa. Instituutti perehdyttää virolaisia muun muassa uuteen tietotekniikkaan. Suomen kielen opetusta ja opintoneuvontaa annetaan Viron-instituutin lisäksi Kulttuurikeskus Beneluxissa, Lontoon ja Ranskan instituuteissa, Suomen instituutissa Ruotsissa, Saksan-instituutissa sekä Pietarin-instituutissa. Oma julkaisusarja on Madridin, Rooman, Ateenan ja Lähi-idän instituuteilla, sekä Ranskan instituutilla. Instituutit ovat myös kääntäneet kirjallisuutta asemamaan kielille. Instituuteilla on kirjasto- ja tietopalveluja. Kirjastoissa on suomalaista käännettyä kaunokirjallisuutta, yleistietoa Suomesta, kirjallisuutta instituuttien erikoisaloilta, AV-materiaalia sekä suomalaista musiikkia ja lehtiä. Instituuttien

15 15 tiedotus tapahtuu ohjelmaesitteiden, median, www-sivujen ja yksityishenkilöiden kautta. Suomen Rooman instituutti on vanhin instituuttimme, ja sen tehtävä on edistää ensisijaisesti antiikkiin ja Italiaan kohdistuvaa humanistista tutkimusta erityisesti arkeologian, historian, klassisten kielten sekä taidehistorian alueella. Ateenan instituutti tukee erityisesti Kreikkaan liittyvää tutkimusta ja tieteitä. Kreikassa instituutilla on arkeologisen koulun asema ja siellä omat kaivaukset aloitettiin Lähi-idän instituutin toimialue on laaja ja sillä on kaksi toimipistettä Israelissa Ammanissa ja Palestiinan itsehallintoalueella Beit Jalassa. Toiminnan ydinalueita ovat myös Egypti, Jordania, Syyria ja Libanon. Toimialana on Suomen kansalaisten tieteellisen työn tukeminen sekä tieteen jatko- ja täydennyskoulutus Lähi-idän maissa. Sen tavoitteena on tukea ja edistää Lähiidän kielten ja kulttuurien, monikulttuurisuuden ja monietnisen koulutuksen, arkeologian ja Raamatun, sekä juutalaisuuden ja islamin tutkimusta ja opetusta. Uusin instituutti sijaitsee Japanissa Tokiossa. Japanin Instituutin tehtävänä on edistää kulttuurin lisäksi Suomen tieteen, tekniikan ja talouden tuntemusta Japanissa. Jokaisella instituutilla on tärkeä tehtävä suomalaisen kansalaisyhteiskunnan edustajana asemamaassaan. Instituuttien tiivis ja ammattimainen yhteistyö edistää suomalaisen kulttuurin tunnettuutta maailmalla. Instituuteista koottiin vuonna 1998 esittelyjulkaisu Suomen ulkomailla toimivat kulttuuri- ja tiedeinstituutit. Suomen instituuttimallin perusidea on ainutlaatuinen. Instituutit ovat itsenäisiä säätiöpohjaisia laitoksia, jotka saavat harkinnanvaraista valtionapua toimintaansa. Säätiöt toimivat selkeästi erillään julkisen sektorin ylläpitämistä yksiköistä ja niiden ainoana tarkoituksena on ylläpitää instituutteja kohdemaissaan. Instituuteilla on mahdollisuus toimia riippumattomina keskusteluareenoina. Itsenäiset instituutit vastaavat tärkeällä tavalla kulttuurielämän haasteisiin integroituvassa maailmassa ja täydentävät Suomen

16 16 edustusta kansalaistoiminnan sektorilla. Interaktiivisuus ja dialogi ovat avaintermejä kulttuuri-instituuttien toiminnassa. Instituuttien vuotuinen budjetti on vuonna 2001 yhteensä noin 45 Mmk. Perusrahoitus koostuu opetusministeriön myöntämästä valtionavusta sekä mahdollisesta projektiavustuksesta. Nämä ovat vuosittain yhteensä noin 29 Mmk. Ohjelmatoiminta tuottaa noin 10 Mmk vuodessa, ulkopuolinen rahoitus 4 Mmk ja myydyt palvelut noin 1,7 Mmk. Valtionapu vaihtelee alle miljoonasta (Kööpenhaminan ja ja Norjan instituutit) enimmillään 4 Mmk:aan (Saksan instituutti). Instituuttien muu rahoitus Seuraavassa kaaviossa on esitetty instituuttien muun rahoituksen koostumus vuoden 2000 budjettitietojen perusteella. - Ateenan, Lähi-Idän ja Rooman instituutit (tiede-instituutteja) eivät ole luvuissa mukana. - * Tähdellä on merkitty ohjelmatoimintaan liittyvät lahjoitukset, alennukset ja avustukset, jotka eivät näy kirjanpidossa. Ulkopuolinen rahoitus Myydyt palvelut Ohjelmatoiminta *Yhteistyökumppanit Lontoon instituutti Japanin instituutti Viron-instituutti Ruotsin instituutti Saksan instituutti Kööpenhaminan Suomi-Instituutti Pietarin Instituutti Hanasaaren kulttuurikeskus Ranskan instituutin säätiö Kulttuurikeskus Benelux Madridin-instituutti Suomalais-norjalainen kulttuuri-instituutti New Yorkin visuaalisten taiteiden säätiö

17 17 Ulkopuolinen rahoitus on perusrahoituksen ohella edellytys laadukkaalle ja pitkäjänteiselle toiminnalle. Ulkopuolisen rahoituksen piiriin kuuluvat kotimaiset ja asemamaan säätiöt ja rahastot, yritykset, yhteisöt ja järjestöt, instituuttien omat myydyt palvelut sekä sponsorisopimukset. Yhteensä ulkopuolisen rahoituksen osuus instituuttien toiminnasta vuonna 2000 oli 64% ja vuonna 2001 se on noin 59%. Instituutit ovat saaneet myös yhteistyökumppaneilta ohjelmatoimintaan liittyviä lahjoituksia, alennuksia ja avustuksia noin 2,8 Mmk:lla, mikä ei näy kirjanpidossa. Yksittäisten instituuttien rahoituksen koostumus vaihtelee huomattavasti toiminnan profiilin mukaan. Esimerkiksi ohjelmatoiminnan osuus vaihtelee noin :sta yli miljoonaan markkaan. Myytyjen palvelujen osuus on mk vuodessa. Vuoden 2000 tiedot henkilöstön, tuen, tulojen ja menojen määrästä kaikkien instituuttien osalta liitteenä (Liite 8). Kulttuuri-instituuttien välille on perustettu instituuttiverkko, jonka tarkoituksena on kehittää instituuttien välistä yhteistyötä ja luoda yhteistä toimintastrategiaa. Kehittämisohjelman osa-alueita ovat koko instituuttiverkon sisäinen ja ulkoinen kehittäminen, rahoitus, tilatarve, tiedottaminen sekä julkaisutoiminta. Kehittämisohjelma sisältää myös toimintaohjelman, jossa kuvataan muutaman vuoden tähtäyksellä instituuttiverkon tavoitteita. Sisäisen hallinnon kehittämisohjelma pyrkii kehittämään hallinnon ja ohjelmatoiminnan jatkuvuutta johtajien vaihtuessa. Rahoitusohjelma korostaa sitä, että jokaiselle säätiölle myönnetyn valtionavun tulisi turvata instituuttien olemassaolo ja toiminnan minimitaso. Kaikissa instituuteissa ei valtionapu tällä hetkellä kata kaikkia kiinteitä kustannuksia. Instituuttiverkko pyrkii kehittämään myös yhteistiedotusta. Konkreettinen yhteistyön tulos on vuonna 2000 ilmestynyt instituuttien yhteinen englanninkielinen esite, jonka tarkoituksena on lisätä suomalaisen instituuttiverkon ja sen tarjoamien yhteistyömahdollisuuksien tunnettuutta maailmassa. Sisäisen ja ulkoisen hallinnon ohjelma korostaa jatkuvan, avoimen ja suoran dialogin merkitystä asioiden hoidossa. Opetusministeriö on mukana instituuttiverkon kehittämistyössä.

18 18 Tulevaisuudessa yksittäisten instituuttien tarkoituksena on kehittää edelleen toimintaansa ja laajentaa yhteistyötä esimerkiksi festivaalien ja taideoppilaitosten kanssa sekä verkottua yhteistyöhön muiden asemamaassa toimivien instituuttien, yhteisöjen ja muiden tahojen kanssa. Tarkoitus on myös kehittää asiantuntijuutta ja sen myötä taiteellista ja tieteellistä rohkeutta. Tämä edistäisi muun muassa nuorten suomalaisten taiteilijoiden esittelemistä sekä antaisi kuvaa Suomesta modernina yhteiskuntana, mikä tulisi huomatuksi paremmin myös mediassa. Kokonaisuudessaan on myös tarkoitus syventää yhteyksiä asemamaan yhteiskunnallisen ja kulttuurielämän kanssa sekä löytää uusia rahoituskanavia.

19 19 Unkarissa toimivat kulttuuri- ja tiedekeskukset Unkarissa toimii tällä hetkellä 15 eri maiden kulttuurikeskusta: Armenian Kulttuuri- ja tiedotuskeskus, The British Council, Bulgarian Kulttuuri-instituutti, Goethe-instituutti, Intian Kulttuurikeskus ja Biofarmi, Italian Kulttuuri-instituutti, Itävallan Kulttuuri-instituutti, Puola-instituutti, Ranska-instituutti, Romanian Kulttuurikeskus, Slovakian Tasavallan Kulttuuri-instituutti, Tanskan Kulttuuriinstituutti, Tšekki-keskus, Unkarin Viro-instituutti sekä Venäjän Kulttuurikeskus. Valtaosalla näistä instituuteista on toimitilat Budapestissa. Tanskan kulttuuriinstituutti on perustettu Kecskemétin kaupunkiin vuonna 1992 läänin kanssa jo aiemmin luotujen hyvien suhteiden ansiosta. Instituutti hoitaa Kecskemétistä suhteita myös naapurimaihin, Romaniaan, Kroatiaan ja Slovakiaan. Intialaiseen vanhaan kulttuuriin voi muotojen, äänien, tuoksujen, ja makujen avulla tutustua Somogyvámosissa sijaitsevassa Krisnalaaksossa. Unkarin aloitteesta on käynnistetty Espanjan kulttuurikeskuksen neuvottelut vuonna 2002 toimintansa aloittavan Cervantes-instituutin perustamisesta, mitä seuraa Unkarin Kulttuuri-instituutin perustaminen Madridiin vuonna Unkarilla on kulttuuri-instituuttien suhteen perinteisesti vallinnut vastavuoroisuusperiaate. Unkarin viranomaiset korostavat, että tämä periaate on edelleen voimassa. Eräiden kulttuuri-instituuttien historia ulottuu jo ajalle ennen sotia: Italian Kulttuuriinstituutti perustettiin vuonna 1935 ja Puola-instituutti vuonna 1939, niitä seurasi kommunismin kaudella suurien instituuttiketjujen toimipisteiden perustaminen myös Budapestiin (Ranskan, Iso-Britannian, Venäjän, Itävallan ja Saksan instituutit). Vuosina poliittisen järjestelmän muutoksen mukanaan tuoman kulttuurielämän vapautumisen jälkeen Unkariin on perustettu etupäässä

20 20 entisten sosialistimaiden nykykuvaa ja perinteitä esitteleviä kulttuurikeskuksia (Romania, Tšekki, Viro). Tällä hetkellä instituuteille on luonteenomaista toiminnan alueellinen laajentuminen maakuntakaupunkeihin alaosastojen muodossa. Lääninkirjastojen informaatiopisteiden kautta voi olla yhteydessä British Councilin ja Goetheinstituutin toimintaan. Goethe-instituutti on mahdollistanut sen, että kaikki instituuttiin rekisteröityneet jäsenet voivat lainata instituutin kirjastosta aineistoa myös postitse. Unkarissa toimivien kulttuurikeskusten päämääränä on lähettävän ja vastaanottavan maan välisten suhteiden vahvistaminen ja laajentaminen sekä asiakaskunnan lisääminen. Pienempien instituuttien kävijät sekä suurimpien kanta-asiakkaat saavat edelleen informaatiota postitse, mutta entistä tärkeämmäksi on noussut elektronisen kirjeenvaihdon merkitys sekä internetin kautta tapahtuva yhteydenpito. Esimerkiksi Goethe-instituutin kotisivun kautta pääsee koko Goethe-verkoston tietokantaan. Kaikkien instituuttien kulttuuritilaisuuksiin kuuluu muun muassa kuvataiteen ja valokuvataiteen näyttelyitä, klassisen musiikin konsertteja, kirjailijatapaamisia, elokuvaesityksiä, kielen opetusta, kirjastopalveluja sekä osallistumista erilaisiin kulttuurifestivaaleihin. Armenian ja Romanian instituuttien toiminta liittyy olennaisesti Unkarissa asuvien vähemmistöjen kulttuurielämään. Romanian kulttuurikeskuksen tilaisuudet houkuttelevat Unkarissa elävistä romanialaisista mukaan keskimäärin jopa 30 prosenttia. Viro-instituutin toiminnassa pääpaino on maailmankuulujen virolaisten animaatiofilmien esittelyssä. Myös Puola-instituutin toiminnassa elokuvalla on keskeinen rooli. Itävallan kulttuuri-instituutti pyrkii suuntaamaan toimintansa merkittäviin mielipiteenvaikuttajaryhmiin, joita ovat lehdistö, tiede- ja kulttuuri-instituuttien

21 21 työntekijät, koulut sekä yliopistojen opiskelijat ja opettajat. Todettakoon, että Itävallan kulttuuri-instituutti on vaihtanut nimensä elokuun 2001 alusta Itävallan kulttuurifoorumiksi ja sen tulevassa toiminnassa on keskeisenä strategiana verkottuminen ja avoin yhteistyökonsepti, Corporate Identity. Tšekin keskuksen toiminnasta puolet keskittyy kulttuuriin ja toisen puolen toiminnasta muodostavat kaupallinen ja taloudellinen toiminta sekä matkailuala. Tanskan kulttuuri-instituutti pitää tärkeänä tehtävänään taloudellisten ja kaupallisten suhteiden kehittämistä Tanskan ja Unkarin välillä. Tämän takia keskus onkin palkannut konsultin keskuksen tiedotustehtäviin, neuvontaan, suhteiden solmimiseen ja luennointiin. Tämän ohella instituutin tehtäviin kuuluu Tanskaan suuntautuvien opintomatkojen järjestäminen. British Council pyrkii perinteisten työmuotojen ohella lisäämään Iso-Britannian ja Unkarin välistä toimintaa Unkarin Euroopan integraation avainkysymyksissä. Sen ohjelmaan kuuluvat EU-konferenssit ja seminaarit, brittiopettajien panos opetuspäämääriä ja uudistuksia toteuttaville ohjelmille, brittikokemusten välittäminen Unkarin non-profit järjestöille sekä management-opetuksen kehittäminen Ison-Britannian hallituksen tuella. British Councilin, Ranskan kulttuuri-instituutin ja Goethe-instituutin kielenopetuskeskukset huolehtivat kieltenopettajien jatkokoulutuksesta. Instituutit tukevat eritasoisten kielikurssien opiskelijoita hyvillä kirja- ja AV-kokoelmilla, ylläpitämällä multimediapohjaista itseopiskelukeskusta sekä kansainvälisesti hyväksytyllä omalla kielitutkintojärjestelmällä. British Councilin kielitutkintojärjestelmä on asettanut tavoitteeksi yhtenäisen englannin kielen ylioppilastutkintojärjestelmän valmistelun vuoteen 2002 mennessä.

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi MIKÄ TEAM FINLAND? Team Finland verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, maakuvaa, yritysten kansainvälistymistä

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

NestorPartners Finland. Nestorit ja kansainvälinen toiminta. NestorPartners 2014

NestorPartners Finland. Nestorit ja kansainvälinen toiminta. NestorPartners 2014 NestorPartners Finland Nestorit ja kansainvälinen toiminta Yritysjohtajien yhteisö NestorPartners ry on kokeneiden yritysjohtajien yhteisö, jonka jäsenet toimivat elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tehtävissä,

Lisätiedot

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä Eeva Raevaara, tasa-arvoyksikkö EU:n tasa-arvoinstituutti European Institute for Gender Equality (EIGE) 1990-luvun lopulla Ruotsi teki aloitteen instituutin

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN Selvitys suomalaisen nykytaiteen kansainvälistymisestä Sari Karttunen ja Jutta Virolainen, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö (Cupore) Art

Lisätiedot

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM LUOVA TALOUS Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen Petra Tarjanne TEM digitalisoituminen elämyksellisyys globalisaatio vastuullisuus Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen:

Lisätiedot

Learning Café työskentelyn tulokset

Learning Café työskentelyn tulokset Learning Café työskentelyn tulokset Ryhmä 1: Miten Venäjä-näkökulmaa saadaan suomalaisten korkeakoulujen koulutusohjelmiin? Opiskelijat Venäjälle jo opintojen alkuvaiheessa, toimisi kimmokkeena pidemmille

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 1. Yleistä seurasta Hallinnon Tutkimuksen Seura ry. on tieteellinen yhdistys, jonka tarkoitus on edistää hallinnon tutkimusta Suomessa ja osallistua alan kansainväliseen

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Sisältö Mitä kansainvälistyminen on? Kansainvälistymisen menestystekijöitä Kansallisen innovaatioympäristön

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 2/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SOPIMUS EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille toimitetaan

Lisätiedot

LUSTO SUOMEN METSÄMUSEO

LUSTO SUOMEN METSÄMUSEO LUSTO SUOMEN METSÄMUSEO Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Metsäalan museoiden verkoston ja yhteistyömuotojen luominen metsäkulttuurin tunnettuuden ja saavutettavuuden parantamiseksi.

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Varsinaissuomalaisen kuvataidekulttuurin tukeminen ja sen tunnettuuden lisääminen 2. Varsinais-Suomi on kuvataiteilijoiden näkökulmasta houkutteleva

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Yleisten apurahojen hakuohjeet Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

Kiinan kielen kasvava merkitys

Kiinan kielen kasvava merkitys Kiinan kielen kasvava merkitys Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lukion kiinan kielen opetuksen forum Esityksen sisältö Kiinan merkitys kauppa- ja yhteistyökumppanina Osaamistarpeet

Lisätiedot

AV-Group Russia. Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille

AV-Group Russia. Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille AV-Group Russia Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille AV-Group Russia tausta Asiantuntemus sekä tieto-taito Venäjän kaupasta ja markkinoista Halu auttaa ja tukea suomalaista liiketoimintaa

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Kajaanin yliopistokeskus 10 vuotta juhlaseminaari Korkeakouluneuvos Ari Saarinen Suomi on innovaatiojohtajia Keskeisiä vahvuuksia inhimilliset voimavarat ja liiketoimintaympäristö

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä

Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä J Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä Tieteen iloa kaikille! Johtaja, Prof. Maija Aksela, Valtakunnallinen LUMA-keskus, Helsingin yliopistom maija.aksela@helsinki.fi 15.2.2012 1 LUMA-toimintaa

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Kehittämisstrategiat 2014-2018

Kehittämisstrategiat 2014-2018 Kehittämisstrategiat kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Kehittämisstrategiat 2014-2018 Määrittelevät teeman kehittämisen linjaukset ja painopisteet koko Suomessa: kulttuuri, talvi, kesäaktiviteetit/luontomatkailu,

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI, PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYN, SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ TEHDYN PÖYTÄKIRJAN

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA vuosiseminaari 7.10.2014 Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke Harri Jyrävä, Ramboll Finland Oy Savo-Karjalan aluehankkeen koordinointi: Harri Jyrävä ja Teemu Matilainen , Savo-Karjala

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma Finland 2012 Finland Toimintasuunnitelma 2012 2 (6) Sisällysluettelo 1 Yhdistyksen tehtävä... 3 1.1 Yhdistyksen tarkoitus... 3 1.2 Yhdistyksen

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Esityksen osat: Kulttuuriviennin visio 2011

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010

Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvitystyöryhmän tehtävät Selvitystyöryhmän tulee: tehdä esitys siitä, millä edellytyksillä maahamme voidaan synnyttää kansallisesti ja

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

Avoimen hallinnon kumppanuusohjelma. katju.holkeri@vm.fi Jyväskylä 29.8.2013

Avoimen hallinnon kumppanuusohjelma. katju.holkeri@vm.fi Jyväskylä 29.8.2013 Avoimen hallinnon kumppanuusohjelma katju.holkeri@vm.fi Jyväskylä 29.8.2013 Mitä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

Finnish Water Forum Vettä ja kestävää kehitystä. Markus Tuukkanen Vesipäivän seminaari 19.3.2015

Finnish Water Forum Vettä ja kestävää kehitystä. Markus Tuukkanen Vesipäivän seminaari 19.3.2015 Finnish Water Forum Vettä ja kestävää kehitystä Markus Tuukkanen Vesipäivän seminaari 19.3.2015 Suomen vesifoorumi ry (FWF) perustamisesta nykyhetkeen Tausta Kasvavat globaalit vesihaasteet Suomalaisen

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Yllättävän hyvä kirjasto!

Yllättävän hyvä kirjasto! Yllättävän hyvä kirjasto! Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden yleisten kirjastojen laatuprosessi Hanna Kaisti Kirjastopäivät 28.11.2013 Hanke-esittely Laatua ja tuottavuutta kirjastopalveluille verkostoituen

Lisätiedot

Virkamiesvaihto. Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto. Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto-ohjelmat tukevat valtionhallinnon työntekijöiden kansainvälistä liikkuvuutta ja henkilöstön kehittämistä. Kansainvälisen

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Sähköisen julkaisemisen palvelut TSV:llä nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Lilja 28.9.2015

Sähköisen julkaisemisen palvelut TSV:llä nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Lilja 28.9.2015 Sähköisen julkaisemisen palvelut TSV:llä nyt ja tulevaisuudessa Johanna Lilja 28.9.2015 Sähköisten julkaisupalvelujen historiaa TSV:llä Elektra-yhteistyö 1997 alkaen 2014: 32 lehteä OJS-julkaisualustan

Lisätiedot

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö EU:n Itämeri-strategia EU:n uudistetun Itämeri-strategian päämäärät 1) Meren pelastaminen

Lisätiedot

Pääotsikko tähän. Alaotsikko. Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX

Pääotsikko tähän. Alaotsikko. Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX Pääotsikko tähän Alaotsikko Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX Tietopalvelualan trendit mihin ala on menossa? Janne Järvinen Toimitusjohtaja LM Tietopalvelut LM toimipisteet 2011: Helsinki, Suomi Tukholma, Ruotsi

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Luovan osaamisen mahdollisuudet

Luovan osaamisen mahdollisuudet Luovan osaamisen mahdollisuudet Val Luovien alojen kehittämistoimenpiteitä Helsingissä Kimmo Heinonen Helsingin kaupunginkanslia Elinkeino-osasto 6.11.2014 Esityksen sisältö 1. Luovat alat (elinkeinopolitiikan

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu Mikä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

FinlandCare 2014 HYVÄ SEMINAARI

FinlandCare 2014 HYVÄ SEMINAARI FinlandCare 2014 HYVÄ Ä SEMINAARI FinlandCare _Hyvinvointia Suomesta Työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2011 käynnistämä ohjelma terveysalan yritysten kansainvälistymisen ja viennin edistämiseksi Ohjelma

Lisätiedot

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/CE/BA/fi 1 Täysivaltaiset edustajat, jotka edustavat: BELGIAN KUNINGASKUNTAA, BULGARIAN TASAVALTAA, TŠEKIN TASAVALTAA, TANSKAN KUNINGASKUNTAA, SAKSAN LIITTOTASAVALTAA, VIRON TASAVALTAA,

Lisätiedot

LEMAN / Esitys / Historia. Historia

LEMAN / Esitys / Historia. Historia LEMAN / Esitys LEMAN / Esitys / Historia Historia 1900 Paul Lehmann perusti yrityksen Kööpenhaminassa 1925 25. vuosipäivä, toimipiste Kööpenhaminassa 1950 50. vuosipäivä, toimipisteitä Tanskassa 1971 LEMAN

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Mitä voimme oppia toisiltamme? Kansainvälistä kokemusten vaihtoa, SolidarCity -hanke Jouni Ponnikas, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut (AIKOPA)

Mitä voimme oppia toisiltamme? Kansainvälistä kokemusten vaihtoa, SolidarCity -hanke Jouni Ponnikas, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut (AIKOPA) Mitä voimme oppia toisiltamme? Kansainvälistä kokemusten vaihtoa, SolidarCity -hanke Jouni Ponnikas, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut (AIKOPA) KAINUUN TYÖLLISYYSFOORUMI - SOLIDARCITY KONFERENSSI 9.10.2012

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

KESKUSPÖLYNIMURIJÄRJESTELMÄT. hyvinvoinnin maailma...

KESKUSPÖLYNIMURIJÄRJESTELMÄT. hyvinvoinnin maailma... KESKUSPÖLYNIMURIJÄRJESTELMÄT hyvinvoinnin maailma... Hygieniaa ja mukavuutta yksinkertaisesti 1 Keskuspölynimuri 2 PVC-putket 3 Äänenvaimennin 4 Imurasia Kuvat ovat suuntaa-antavia. KESKUSPÖLYNIMURIJÄRJESTELMÄT

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu Aluehallintouudistus Tilannekatsaus joulukuu 2015 18.12.2015 1 Juha Sipilän hallitusohjelma Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös, jolla yksinkertaistetaan

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

Nordplus Voksen. Nordplus. Pohjoismaiden ministerineuvoston Puiteohjelma koulutuksen alalla 2008-2011

Nordplus Voksen. Nordplus. Pohjoismaiden ministerineuvoston Puiteohjelma koulutuksen alalla 2008-2011 Nordplus Pohjoismaiden ministerineuvoston Puiteohjelma koulutuksen alalla 28-211 1 Nordplus puiteohjelma 28-211 Tukee koulutuksen yhteistyötä pohjoismaiden ja Baltian maiden kesken Tarkoituksena on vahvistaa

Lisätiedot

Kansainvälistymisen mallit, haasteet ja mahdollisuudet - Mitä Team Finland -verkosto tarjoaa yrityksille. Green Growth 10.10.2012

Kansainvälistymisen mallit, haasteet ja mahdollisuudet - Mitä Team Finland -verkosto tarjoaa yrityksille. Green Growth 10.10.2012 Kansainvälistymisen mallit, haasteet ja mahdollisuudet - Mitä Team Finland -verkosto tarjoaa yrityksille Green Growth 10.10.2012 Taustaa Nykyisen VKE-toimintamallin kehittämistarpeet: VKE-toimijoiden yhteisen

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

(Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO

(Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO 7.6.2008 C 141/27 V (Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO Ehdotuspyyntö 2008 Kulttuuriohjelma (2007 2013) Ohjelmatoimien toteutus: monivuotiset yhteistyöhankkeet, yhteistyötoimet, erityistoimet

Lisätiedot

Tukipalvelujen merkitys kansainvälisessä liikkuvuudessa

Tukipalvelujen merkitys kansainvälisessä liikkuvuudessa Tukipalvelujen merkitys kansainvälisessä liikkuvuudessa Tutkijanliikkuvuus avain kansainvälisyyteen -seminaari Karoliina Kokko Fulbright Center 28.5.2013 Fulbright Center Tehtävänä on edistää kansainvälistä

Lisätiedot

Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015

Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015 1(5) Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015 1 Toimintaa ohjaavat peruspäämäärät 1.1 Yhdistyksen tarkoitus ja toimintamuodot 1.2 Missio 1.3 Visio Suomen Kauppakeskusyhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta Romaniasian neuvottelukunnan tehtävänä on edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Opetusneuvos Juha Haataja Avoin tutkimusdata ja aineistonhallinta ihmistieteissä seminaari Tampereen yliopisto 1.12.2014 Tiekartta

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

OECD 2OO4 TUKEVA POHJA PÄÄTÖKSENTEOLLE JA VÄLINE GLOBALISAATIOKEHITYKSEN ANALYYSIIN JA HALLINTAAN JORMA JULIN 5.5.2004 OECD! 30 JÄSENTÄ - SLOVAKIA HYVÄKSYTTIIN VIIMEISENÄ JOULUKUUSSA 2000! LÄHES PARIKYMMENTÄ

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010. Riitta Mustonen

TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010. Riitta Mustonen TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010 Riitta Mustonen 1 12.5.2010 FIRI 2010 -haun tutkimus- ja innovaatiopoliittiset perusteet Osa kansallista ja kansainvälistä tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa; tutkijat

Lisätiedot

NOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi

NOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi NOPUS Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi Organisaatio Pohjoismaisen Ministerineuvoston alainen laitos Suomessa Nopus-toiminta perustuu Stakesin ja Vaasan kaupungin väliseen

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 1-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 1 / 2014 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World Economic

Lisätiedot

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto -strategia Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto Helsinki 28.5.2013 30.5.2013 Strategian tavoite Hallitusohjelma:

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

International System Transport

International System Transport International System Transport HISTORIA 1900 Paul Lehmann perusti yrityksen Kööpenhaminassa 1971 LEMAN USA perustetaan 1973 Nimeksi muutetaan LEMAN, syntyy sanonta: -helpommin sen tekee LEMAN 1987 LEMAN

Lisätiedot

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa 1 Laittoman toiminnan suosio kasvussa (IEA/CIVED 1999 ja IEA/ICCS 2009; Nuorisotutkimus 1/2012) 2 sosiaalisten opintojen autiomaa Syrjäyttävä

Lisätiedot