Koppi maaston raivaamisesta vertaisarviointiin. Ammatillisen osaamisen kansallisen arviointijärjestelmän. näyttöihin perustuen.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Koppi maaston raivaamisesta vertaisarviointiin. Ammatillisen osaamisen kansallisen arviointijärjestelmän. näyttöihin perustuen."

Transkriptio

1 PsT Timo Spangar Spangar Negotiations Koppi maaston raivaamisesta vertaisarviointiin. Ammatillisen osaamisen kansallisen arviointijärjestelmän rakentaminen ammattiosaamisen näyttöihin perustuen. Ulkoisen arvioinnin loppuraportti

2 Tekijät ja Opetushallitus ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN ARVIOINTI 1/2008 Painopaikka: Edita Prima Oy, Helsinki 2008

3 TIIVISTELMÄ: KESKEISET HAVAINNOT JA JOHTOPÄÄTÖKSET Kansallinen näyttöperusteinen oppimistulosten arviointijärjestelmän kehittämishanke Koppi on kokonaisuutena vuosille ajoittuva ESR-hanke. Varsinaista Koppi-hanketta edelsi pilotointivaihe vuosina Hankkeen tavoite on rakentaa nuorisoasteen ammatillisen koulutuksen oppimistulosten kansallinen arviointijärjestelmä pohjautuen ammattiosaamisen näyttöihin. Käsillä oleva raportti on hankkeen ulkoisen arvioinnin loppuraportti. Koppi-projektilla, sen tuloksilla ja kehityshistorialla on nyt erityistä mielenkiintoa kansallisen arviointijärjestelmän tulevan kehittämisen näkökulmasta. Kopin kehitysprosessista on mielekästä ottaa tulevan kehittämistyön perustaksi projektin kokemukset, jotka voidaan tunnistaa keskeisiksi kansallisen ammattiosaamisen näyttöihin perustuvan järjestelmän rakentamisessa myös tulevaisuudessa. Ulkoinen arviointi pyrkii osaltaan tukemaan tätä tunnistamistyötä. Ulkoisen arvioinnin pääkysymykseksi muotoutui siten kysymys: Mitkä kriittiset tekijät on otettava huomioon Koppi-projektin kokemusten valossa kehitettäessä osaamisen näyttöihin perustuvaa kansallista arviointia? Seuraavassa on esitetty tiivistetysti ulkoisen arvioinnin keskeiset havainnot ja johtopäätökset, joita kutakin tarkastellaan konkreettisemmin raportin asianomaisissa kohdissa.

4 AMMATILLISEN OSAAMISEN ARVIOINNIN RAKENTAMINEN PAIKALLISILLE NÄYTÖILLE Keskeisiä lähtökohtia ammatillisen osaamisen kansallisen arvioinnin kehittämiselle on ollut Opetusministeriön työryhmän linjaus vuodelta siitä, että Suomessa kansallinen ammatillisen osaamisen arviointi rakennetaan itse oppilaitosten toimintaan ja niiden tuottaman tiedon varaan. Kansallista arviointia ei ryhdytä toteuttamaan erillisen ja ulkoistetun arviointijärjestelmän kautta. Kuitenkin debattia käytiin ja käydään siitä, onko näin rakennettava arviointijärjestelmä riittävän luotettava, jotta tulokset olisivat oikeudenmukaisia ja vertailukelpoisia eri oppilaitosten kesken, maan eri osien välillä ja viime kädessä luonnollisesti eri opiskelijoiden kesken. Toinen keskustelun aihe on ollut kysymys siitä, voidaanko ammatillista osaamista arvioida riittävän pätevästi näyttöjen kautta. Tämän arvioinnin havaintoja tulkitaan niin, että Kopin aikana hankitut kokemukset, tietämys ja erilaiset kokeilutulokset antavat riittävän varmuuden siitä, että kansallinen arviointi voidaan rakentaa paikallisten koulutuksen järjestäjien organisoimien näyttöjen yhteyteen yhdessä paikallisen työelämän kanssa. Paikallisesta ja kontekstuaalisesta tiedosta voidaan tehdä johtopäätöksiä kansallisen päätöksenteon tueksi. Tähän johtopäätökseen arvioinnissa tullaan sen tulkinnan kautta, että kysymystä arvioinnin sisällöllisestä pätevyydestä (validiteetista) ja sen luotettavuudesta ja vertailukelpoisuudesta (reliabiliteetti) ei voida ratkaista vain teoreettisesti tai akateemisesti, vaan sen ratkaiseminen tapahtuu aina historiallisesti ja suhteessa kulloiseenkin tietämykseen. Kansallisen arvioinnin kehittämisen näkökulmasta relevantimpi kysymys onkin: Onko paikallisista näytöistä koottava tieto riittävän reliaabelia, jotta kansallisia johtopäätöksiä voidaan ja rohjetaan tehdä? Kopin tulosten ja aineistojen perusteella vastaus on siis perusteiltaan myönteinen. Kuitenkin näyttöjen pätevän ja luotettavan arvioinnin ja kansallisen arviointitiedon jännitteinen suhde ei ole jätettävissä huomiotta. Sen vuoksi olisi ehkä suositeltavaa, että kansallisen arvioinnin sisältöä ja luotettavuutta arvioitaisiin aika ajoin ulkopuolisten toimesta. 1 OPM (1999). Opetusministeriön näyttötyöryhmän muistio Opetusministeriön muistioita 14:1999.

5 Kansallisen arvioinnin keskeisiä piirteitä Kansallisen arvioinnin tiedon tuottamisen edellytyksiä on ammattiosaamisen näyttöjen toimivuus paikallistasolla. Hyvä ammattiosaamisen näyttöjen toimivuus edellyttää puolestaan oppilaitoksen, työelämän, opettajien ja opiskelijoiden motivoitumista niihin. Kopin arvioinnin havainnot kertovat, että pääsääntöisesti ammattiosaamisen näytöt on otettu oppilaitoksissa vastaan hyvin, mutta oppilaitosten välillä on eroja valmiudessa niiden toteuttamiseen. Opettajien asenne ammattiosaamisen näyttöihin on kehittynyt myönteiseen suuntaan. Ammatillisen osaamisen näytöt haastavat kuitenkin opettajien osaamisen kehittämiseen ja ylipäätään työelämäsuuntautuneisuuden lisäämiseen. Opettajien keskuudessa olisi toivottavaa pedagogisen keskustelun voimistuminen oppimisen ja näyttöjen välisestä suhteesta. Opiskelijat näkevät näytöissä positiivisen mahdollisuuden omien työllistymismahdollisuuksiensa lisäämisen osalta, mutta ovat kriittisiä sen suhteen, että näytöt sinänsä olisivat tehokas keino opiskelumotivaation lisäämiseen ja siten esimerkiksi keskeyttämisen vähentämiseen. Kopin kokeilu- ja kehittämistyö osoittaa, että arvioitava osaaminen voidaan määritellä opetussuunnitelmaperusteisesti siten, että osaamisen alakohtaiset ydintekijät ja toisaalta yhteiset oppimisalueet voidaan identifioida ja että niitä voidaan arvioida näytöin. Kyse on alakohtaisesti vaativasta ja laajasta tehtävästä. Arviointiasteikkojen kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen kehittämisen haasteena on pitää kerättävä tieto sellaisessa muodossa, että se tuottaa riittävän eriytynyttä tietoa kansallisen kehittämisen perustaksi. Kopin kehittämän kansallisen arviointijärjestelmän perustalta voidaan saada ammatillisen osaamisen tilasta varsin monipuolista ja rikasta tietoa. Se merkitsee lähes on-line -tilaisuutta ammatillisen ja yhteisen osaamiseen yleiseen, ammattiala-, oppilaitos- ja opintojakso-kohtaiseen arviointiin. Haasteeksi näyttääkin muodostuvan potentiaalisti kerättävän tiedon määrä. Jotta informaatio olisi mahdollisimman käyttäjäystävällistä, tulevaisuudessa olisi kehitettävä erityisesti tietoteknisiä ratkaisuja, jotka edistävät vuorovaikutteisuutta käyttäjän ja tietopankin välillä. Kyseeseen tulevat tällöin erilaiset Web 2.0 -tekniikat. Keskeinen johtopäätös onkin, että on kehitettävä kansallista tietojärjestelmää teknisesti mahdollisimman hyvälaatuiseksi tietopankiksi. Tuohon kehittämiseen on ehkä vielä korostetummin liitettävä eri toimijoiden

6 muodostaman sosiaaliseen vuorovaikutusjärjestelmän kehittäminen. Tuon vuorovaikutusjärjestelmän laadukkuudesta riippuu tuotetun tiedon ja informaation tulkinta ja sille rakentuvat toimintaa ohjaavat johtopäätökset. Kansallisen arvioinnin tulevaisuus? Kopin ulkoisen arvioinnin tulkinta on, että ammatillisen osaamisen näyttöjen arviointien toteuttaminen tapahtuu varsin moniulotteisessa kokonaisuudessa. Arvioitavan kohteen ja sen toteuttamisen kompleksisuus haastavat kehittämään sellaista kansallista arviointijärjestelmää, joka kykenisi olemaan riittävän herkkä ja muuntumiskykyinen myös tulevaisuudessa. Nykyisen kansallisen ja kansainvälisen kehittämis- ja arviointikeskustelun teemoista myös ammatillisen osaamisen kansallisen järjestelmälle relevantit teemat nousevat esiin. Ulkoisessa arvioinnissa todetaan, että Jotta kansallinen arviointijärjestelmä olisi toimiva, on rakennettava ajanmukainen empiirinen arvioinnin ja seurannan tietokanta. Jotta tuosta tietokannasta saataisiin ulos tietämystä ja osaamista on kansallisen arviointijärjestelmän eri osien ja eri tasojen välisen vuorovaikutuksen oltava mahdollisimman hyvälaatuinen eli autenttisen dialoginen siten, että arviointijärjestelmän piiriin kuuluvien toimijoiden rikas kokemus ja käytännön viisaus tulee mahdollisimman kattavasti esille ja huomioon otetuksi. Koppi-projektin jatkohankkeessa vuosille kehitetään vertaisarviointia ja sen menetelmiä ja toteuttamismalleja sekä koulutetaan vertaisarvioitsijoita. Ulkoisessa arvioinnissa vertaisarviointi nähdään kehittämisaskeleena, joka rikastaa koottavaa informaatiojärjestelmää ja tuo siihen vuorovaikutteisuutta ja informaation käytettävyyden edellyttämän tulkintajärjestelmän. Vertaisarvioinnin kehittäminen on keskeinen väline Kopin kehittämän alustavan kansallisen arviointijärjestelmän mallissa mainittujen hyvien käytäntöjen tunnistamisessa ja levittämisessä. Arviointijärjestelmän mallin kautta voidaan myös työstää varsin problemaattista kysymystä siitä, mikä on hyvä käytäntö ja tulisiko ottaa huomioon myös kiinnostavat käytännöt, lupaavat käytännöt tai kestävät käytännöt.

7 Tuota levittämistyötä ja kansallisen kokonaisuuden tunnistamista, hallintaa ja ohjausta voidaan vuorovaikutteisten tietojärjestelmien lisäksi tukea ehkä jollakin Clearinghouse of Practice -tyyppisellä (mekanismilla, jossa seulotaan tai puidaan hyviä käytäntöjä) toiminnalla. Tällöin ammatillisen osaamisen kansallinen arviointijärjestelmä olisi jotakin laajempaa ja joustavampaa kuin vain todisteiden keräämistä kansallista päätöksentekoa varten. Viisaasti toteutettuna ammatillisen osaamisen suomalainen Clearinghouse of Practice tukisi Opetushallituksen itsensäkin kehittämistä taitavampana strategisena ammatillisen koulutuksen ohjajana Suomessa.

8

9 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ: KESKEISET HAVAINNOT JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 3 AMMATILLISEN OSAAMISEN ARVIOINNIN RAKENTAMINEN PAIKALLISILLE NÄYTÖILLE... 4 Kansallisen arvioinnin keskeisiä piirteitä... 5 Kansallisen arvioinnin tulevaisuus? Arviointitehtävä ja arviointimetodologia Arviointitehtävä Arviointimetodologia ja arviointimenetelmät KOPPI kehittämishankkeena Lähtökohdat Kopin tulemia Arvioinnin keskeiset havainnot Liittyminen aiempaan Kopin koulutuspoliittinen syntymä Koppi kehittämishankkeena Koppi oppilaitosten, opettajien ja opiskelijoiden näkökulmasta Muut projektit, tutkijayhteisö ja kansainvälinen yhteistyö Työelämä Koppi, OPM/OPH ja koulutuspolitiikka Yhteenveto Kansallinen arviointijärjestelmä ja sen hyödyntäminen huomenna? Lähteet Muu kirjallinen aineisto Liitteet... 38

10 10

11 1 Arviointitehtävä ja arviointimetodologia 1.1 Arviointitehtävä Kansallinen näyttöperusteinen oppimistulosten arviointijärjestelmän kehittämishanke Koppi on vuosille ajoittuva ESR-hanke. Hankkeen tavoite on rakentaa nuorisoasteen ammatillisen koulutuksen oppimistulosten kansallinen arviointijärjestelmä pohjautuen ammattiosaamisen näyttöihin ja niihin liitettyinä. Käsillä oleva raportti on hankkeen ulkoisen arvioinnin raportti. Koppi-hankkeen ulkoiselle arvioinnille asetettiin alun perin kahtalaiset tavoitteet. Ensinnäkin, arvioida Koppi-hankkeen kehittämistyötä ja kehittämisprosessin vaikuttavuutta eli tuottaa tietoa. tulosten saavuttamista ja prosessin vaikuttavuudesta. Toiseksi, tavoitteeksi asetettiin tuottaa tietoa arviointikokeilussa testattavan arviointijärjestelmän soveltuvuudesta ammatillisen koulutuksen arviointiin. 2 Tarjouspyynnön kahtalainen tematiikka onkin rakenteistanut tehtyä arviointityötä. Arviointitehtävä muotoiltiin kuitenkin uudestaan arvioinnin aikana tapahtuneiden kansallista arviointijärjestelmää koskeneiden uusien OPM:n määräysten myötä. Koulutuksen järjestäjien tuli ottaa ammattiosaamisen näytöt käyttöön elokuusta 2006 alkavasta koulutuksesta. Opetusministeriö teki helmikuussa 2007 päätöksen, että Opetushallituksessa käynnistetään kansallisten oppimistulosten kokoaminen ammattiosaamisen näyttöjen yhteydessä 3. Kehittäminen alkaa sosiaali- ja terveysalan, hotelli- ja ravintola-alan, logistiikan ja kone- ja metallitekniikan perustutkinnoista ja niiden määritellyistä opintokokonaisuuksista. Säännöllisen väliarviointiprosessin kautta uudistuksen toimivuutta arvioidaan vuonna Koulutuspoliittisen ympäristön muuttuessa myös Kopin ulkoisen arvioinnin mielekkyyttä tarkennettiin, jotta arvioinnilla voisi olla aitoa lisäarvoa myös raportin ilmestyessä, kun OPH:ssa ja/tai OPM:ssä pohditaan ammatillisen osaamisen kansallisen arvioinnin kehittämistä. Koppia ammattiosaamisen näyttöjen ja kansallisen arvioinnin kehittämishankkeena eräänlaisena sosiaalisena eksperimenttinä voidaan 2 Koppi-projektin ulkoisen arvioinnin tarjouspyyntö Opetushallitus 80/021/ Opetushallitus (2007). Ammattiosaamisen näyttöjen kehittäminen: oppimistulostiedon tuottaminen. Dnro 3/502/

12 pitää mielenkiintoisena sen tarjoamien opetusten ja kehittämiskokemusten näkökulmasta. Millaisia haasteita kohdataan, kun kansallinen oppimistulosten arviointi yhdistetään ammattiosaamisen näyttöihin? Ulkoisen arvioinnin kysymyksenasettelu muotoiltiin arvioinnin edetessä uudestaan: Mitkä kriittiset tekijät on otettava huomioon Koppi-projektin kokemusten valossa kehitettäessä osaamisen näyttöihin perustuvaa kansallista arviointia? Tätä peruskysymystä tarkennettiin kysymällä 1) Millainen on hyvä kansallinen ammattiosaamisen näyttöihin perustuva tiedontuottamisjärjestelmä? 2) Mitä Kopin valossa voidaan sanoa hyvästä järjestelmän kehittämisestä? Arviointimetodologia ja arviointimenetelmät 12 Kopin ulkoisen arvioinnin tavoitteena on ollut etsiä vastauksia arvioinnille asetettuun tehtävään mahdollisimman kontekstuaalisella tavalla, toisin sanoen tavoite on ollut ymmärtää Koppi sen omissa yhteyksissään. Tämän vuoksi Kopin arviointi suunniteltiin toteutettavaksi 7 eri vaiheen kautta (ks. Liite 1), joille kullekin asetettiin omat tavoitteensa, arviointikysymyksensä ja alustava aikataulu. Seitsemän suunniteltua vaihetta koostuivat Kopin tuottaman aineiston sekundaarianalyysista, avaintoimijoiden haastatteluista, projektitoimijoiden ja projektijohtajan haastatteluista, kolmesta dialogisesta työpajasta, joiden työotsikot olivat Koppi kehittämishankkeena, projektitoimijoiden itsearviointi ja strateginen työpaja, tarvittavien lisähaastatteluiden suorittamisesta ja loppuraportin kirjoittamisesta. Ulkoinen arviointi toteutettiin arviointisuunnitelman mukaisesti lukuun ottamatta sitä, että Koppi kehittämishankkeena ja itsearviointityöpaja toteutettiin yhtenä työpajana 5. Siten Kopin ulkoinen arviointi oli vuorovaikutteinen prosessi, jossa erimuotoiset aineistot, havainnot ja evidenssi opettivat toisiaan kumulatiivisena prosessina. Prosessina tavoitteena oli kehittää arvioitsijan ymmärrystä Kopista tavalla, jossa saavutettaisiin eräänlainen saturaatopiste, vaihe jossa lisähavaintojen tekeminen ei tuo oleellisesti uutta tietoa. Saturaatiopisteen saavuttaminen tekee mahdolliseksi riittävän (saturaa- 4 Muistio (julkaisematon) Ammattiosaamisen näyttöjen käyttö kansallisen arviointitiedon tuottamisessa. Koppi -projektin tulosten merkitys -työpaja Spangar, T. (2006). Tarjous Koppi-hankkeen ulkoisen arvioinnin toteuttamiseksi (Opetushallitus 80/021/2006) (julkaisematon).

13 tiopisteen määrittämien on aina suhteellista) holistisen ja kypsän käsityksen muodostamisen Koppi-projektista arviointikysymysten valossa. Tavoitteena on ollut luoda näin kokonaisymmärrys Koppi-projektin sisällöstä ja tavoitteista, projektista kehittämishankkeena ja Kopin aihepiirille relevantista koulutuspoliittisesta kontekstista. Kopin ulkoisessa arvioinnissa ei noudatettu deduktiivisesti, yleisistä lähtökohdista johdettuna tai tulkittuna, mitään tiettyä arvioinnin suuntausta tai koulukuntaa. On kuitenkin ilmeistä, että arvioitsijan aiempi arviointikokemus ja arviointimetodologian kehittelyt vaikuttivat arvioinnin toteuttamistapaan. Siten käsitteet, kuten dialogisuus ja emergoituminen ovat olleet avainkäsitteitä myös Kopin arvioinnissa 6. Täsmällisin tapa kuvata käytettyä arviointimetodologiaa on käsitteellistää se tulkitsevaksi arvioinniksi. Tulkitsevan arvioinnin oleellisin ominaisuus kiteytyy Shotterin (1992) 7 käsityksessä kaksisuuntaisesta vuorovaikutteisesta tutkimuksesta (Shotter, emt., 61). Kyse on Shotterin mukaan syklisestä prosessista empiirisen maailman ja käsitteellistämisprosessin välillä, missä empiirinen maailma avautuu tutkijalle mahdollisuutena käsitteellistää maailma sellaisena kuin se todella on. Prosessia empiirisestä maailmasta tutkijan käsitteellistyksiin Shotter kutsuu empiriasta nousevasta vastaavuudeksi tutkijaan päin ( world-to-agent direction of fit ), hänen käsitteellistämisiinsä ja tulkintoihinsa. (Shotter, emt., 62). Suunnaltaan vastakkaista prosessia tutkijan tulkinnoista takaisin empiirisen maailmaan Shotter kutsuu tuottamisen prosessiksi ( making ). hermeneuttisen ja tulkitsevan ajattelutavan mukaisesti... on yhtä lailla oikein sanoa, että millaisena maailmaa pidämme, riippuu siitä, millä tavalla puhumme siitä. Puhumistapamme määrittävät (ja legitimoivat) ulkoisen maailman rakennetta ja merkitystä ja näin ulkoisen merkitys meille on määrittynyt sen kautta, millaisena sen tuotamme. (Shotter, emt., 62). 6 Arnkil, R. & Spangar, T. (2003). Emergent evaluation and learning in Multi-stakeholder Situations. Paper presented at the Fifth European Conference on Evaluation of the Structural Funds, Budapest June. 7 Shotter, J. (1992). Getting in touch. The meta-methodolgy of a postmodern science of mental life. In Kvale, S. (Ed.). Psychlogy and Postmodernism. London: Sage. 13

14 Koppi-projektin ulkoisessa arvioinnissa siirtymät empiirisen maailman ja tulkintojen välillä koostui empiirisen aineiston jatkuvan uudelleentulkinnan prosessista. Empiirisenä materiaalina olivat Kopin tuottama runsas julkaistu ja julkaisematon kirjallinen aineisto, kaksi dialogista työpajaa, joihin osallistui kaikkiaan 26 osallistujaa edustaen koulutusinstituutioita, työmarkkinaosapuolia, OAJ:ä, Opetushallitusta ja Opetusministeriötä ja projektia itseään ja 17:stä haastattelusta 8. Arviointiin kuuluneisiin työpajoihin pyrittiin kutsumaan työpajan tematiikan näkökulmasta relevantit toimijat. Itsearviointi- ja kehittämiskonsepti- työpajan osallistujat olivat keskeisesti projektitoimijoita ja Kopin aktivisteja. Strategisen työpajan osallistujat koostuivat Näyttöjen ohjausryhmän kokoonpanon mukaisesti eri intressiryhmiä (työnantajat, OAJ, opiskelijat) edustaen. Lisäksi Kopin strategiseen arviointiin kutsuttiin edustajia alhaalta oppilaitoksista ja Kopin yläpuolelta eli Opetusministeriöstä. Työpajat toteutettiin dialogisina työpajoina hyödyntäen ns. tulevaisuuden muistelu -menetelmää 9. Työpajoissa osallistujat siirtyivät mielessään ajassa vuoteen 2010, josta käsin heitä pyydettiin muistelemaan mennyttä eli tätä päivää ja kehitystä nykyhetken ja vuoden 2010 välillä, jolloin asiat ovat hyvin. Hyvän tulevaisuuden tavoite on korostaa osallistujien positiivisia voimavaroja (unohtamatta kehittämisessä esille tulevia vaikeuksia ja huolia) ja tarjota kullekin osallistujalle tasavertainen mahdollisuus olla työpajassa yksi ääni. Dialogisessa työpajassa puhuminen ja kuunteleminen erotetaan toisistaan: Kun yksi osallistuja esittää oman muistelunsa, häntä ei keskeytetä, vaan kommentoinnin mahdollisuus tulee vasta omalla vuorolla. Näin pyritään edistämään puhujien näkökulmien esille tuloa mahdollisimman autenttisena ja myös mahdollistamaan tavallisesta arkikeskustelusta poikkeava kommunikointitapa, joka voisi edesauttaa myös yhteisön kommunikaatiota laajemminkin. Arviointityön yhteydessä tulevaisuusdialogin tavoite ei kuitenkaan ole olla pelkästään terapeuttinen kokemus osallistujille, vaan mahdollistaa arvioitavan asian mahdollisimman monipuolinen, rikas ja syvä arviointi ja kehittäminen. 8 Työpajoihin ja haastatteluihin osallistujat on lueteltu liitteessä 2. 9 Esim. Arnkil, R. & Spangar, T. & Mäki, M. (2005). Verkoston kutsu: Kokemuksia Oulun seudun ammatinvalinnanohjauksen arvioinnista ja kehittämisestä. AVO-vuosikirja. Helsinki: Työministeriö. 14

15 2 KOPPI kehittämishankkeena 2.1 Lähtökohdat Kopin olemassaololle tärkeä keskustelu ammatillisen koulutuksen ja työelämän välisistä suhteista joka sinänsä on yksi ammatillisen koulutuksen ikuisuuskysymyksiä oli erityisen vilkasta 1990-luvun puolivälissä. Oltiin huolissaan siitä, miten herkästi ammatillinen koulutus kykenee reagoimaan työelämän ja yhteiskunnan muutoksiin ja tarjoamaan samalla nuorille aikuisuuden rakennusaineksia. Taustalla oli 1990-luvun alun syvä lama ja siitä seurannut työelämän rakennemuutos, erityisesti siirtyminen teollisesta jälkiteolliseen talouteen 10. Keskustelu heijastui myös koulutuspolitiikan sisälle. Yksi ilmentymä tästä oli, että Opetusministeriö asetti vuonna 1998 työryhmän, jonka tehtävänä oli tehdä ehdotus näyttöjen toteuttamisessa kolmella koulutusalalla, tutkia näyttöjen järjestämismalleja ja arvioida uudistuksen kustannukset. Työryhmän lähtökohta oli näyttötutkintotoiminnan yhtenäisyys yli ikärajojen ja työryhmä totesi oppimistulosten arvioinnin yhdenmukaistamisen ja kehittämisen olleen esillä eri tavoin koko 1990-luvun ajan. Kehittämiskeskustelu tässä suhteessa kävi hyvin pitkälti päättökokeiden ympärillä, jonka suhteen oli käynnistetty kokeiluita ja kehittämistoimia. Opetushallituksen arviointistrategia oli, että eri alojen ammatillista osaamista tarkastellaan viiden vuoden välein ja tuo arviointi tapahtuu päättökokeisiin perustuen 11. Työryhmä esitti, että näytöt otettaisiin käyttöön kaikilla aloilla jo Tuosta utopistiseksi osoittautuneesta ajankohdasta huolimatta työryhmän muistiota voidaan Koppi-hankkeen sisällön ja problematiikan kannalta pitää varsin merkittävänä asiakirjana. Muistiossa keskusteltiin näyttöjen määrittelystä, niiden alasta, tavoitteista, organisoinnista, näytöistä ja todistuksista, näyttöjen käytännön toteutuksesta ja näyttöaineistoista. Työryhmässä tehtiin merkittävä linjapäätös siitä, että oppimisen arviointi säilyy koulujen vastuulla eikä sitä ulkoisteta. Ulkoistamisvaihtoehtona pohdittiin näyttöjen organisointivastuun siirtämistä erillisille toimikunnille. Tämän vaihtoehdon toteuttamiseste on opiskelijoiden suuri määrä ammatillisessa peruskoulutuksessa. Työryhmä piti myös tärkeänä peri- 10 Väärälä, R. (1995). Ammattikoulutus ja kvalifikaatiot. Acta Universitatis Lapponiensis nro Opetusministeriön näyttötyöryhmän muistio Opetusministeriön muistioita 14:

16 aatteellisena linjauksena, että vastuu opiskelija-arvioinnista säilyy koulutuksen järjestäjällä. Kopin kannalta on oleellista, että työryhmä piti tärkeänä, että näyttöjen ja kansallisen tason arvioinnin yhdistämismahdollisuuksia selvitetään. Työryhmä piti kuitenkin toistaiseksi parempana valtakunnallisten ja yhtenäisten kokeiden käyttämistä kansallisen arvioinnin perustana. Työryhmän näkökantaa voi pitää siten varsin ambivalenttina: horjuttiin sen välillä, voidaanko vai ei näyttöjä pitää kansallisen arvioinnin perustana. Tämän problematiikan myös Koppi peri kehittämistyöhönsä. Siten 1990-luvun jälkipuolisko näyttää olleen aikaa, jolloin ammatillisen peruskoulutuksen kehittämiskeskustelussa siirrytään keskustelemaan niistä keinoista, joilla koulutuksen yhteyksiä työelämään voidaan parantaa ja tiivistää. Tähän kehittämiseen liitettiin myös kansallisen oppimistulosten arviointijärjestelmän kehittäminen. Kuvaavaa tuolloiselle tilanteelle ehkä on, että vuoden 1998 työryhmän muistiossa esiintyy vielä rinnakkain vanha ajattelu kansallinen arviointi perustetaan standardoiduille kokeille (päättökokeille) ja uusi ajattelu kansallinen arviointi rakennetaan näytöille. Jälkimmäinen vaihtoehto nähdään toki eri tavoin problemaattisena, mutta kehittämisen ja kokeilujen arvoisena. 2.2 Kopin tulemia 16 Koppi on 10:stä valtakunnallisesta osahankkeesta koostuva projektikokonaisuus. Näistä hankkeista 6 kehittää ammattiosaamisen näyttöjen arviointikäytäntöjä ja 4 kansallista arviointijärjestelmää. Hankkeessa on mukana noin 50 ammatillisen koulutuksen järjestäjää ja noin 60 ammatillista oppilaitosta. Arviointijärjestelmää ja arviointikäytäntöjä kehitetään noin 36 perustutkinnossa. Koppia on luonnehtinut sen varsin runsas julkaisutoiminta 12. Tämän arvioinnin näkökulmasta on tässä yhteydessä syytä nostaa esiin kaksi julkaisua. Koppi teki varsin laajan kyselytutkimuksen oppimistuloksista ja niiden arvioinneista vuosilta Kyselyyn vastasi 603 opiskelijaa, 689 opettajaa ja 316 työelämän edustajaa. Keskusteluun siitä, voidaanko kansallinen arviointi perustaa näyttöjen arvioinnille, kysely antaa suhteellisen 12 Muita keskeisiä julkaisuja ovat suomen- ja englanninkieliset raportit Pilotti I:stä, raportti toimielinten toiminnasta, projektipäälliköiden testamentti kuusipaikkamalli, Pilotti II Ks. lähdeluettelo. 13 Opetushallitus (2006). Arviointikokeilu Välitulosraportti oppimistuloksista ja kyselyn tuloksista

17 selkeän positiivisen vastauksen. Eri osapuolet suhtautuivat myönteisesti näyttöihin, opettajat hyödynsivät kansallista näyttöaineistoa, arvosanoja pidettiin pääsääntöisesti oikeudenmukaisina ja vertailukelpoisina jne. Tulosten kannalta epäluotettavuutta aiheuttavana tekijänä pidetään sitä, ettei ole täyttä varmuutta, millaisia arvioinnin kohteita ja kriteereitä on näytöissä käytetty. (emt., 33). Keskeisin Kopin julkaisu on sen väliraportti 14, jossa kootaan yhteen hankkeen keskeiset lähtökohdat, kehittämisvaiheet ja tehdään ehdotus kansallisen arviointitiedon palautejärjestelmäksi, joka voidaan esittää visuaalisesti seuraavasti: Näytöt Data OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTITIETO Oppilaitos Data Data PIKAPALAUTE Oppilaitoksen oma tulos Kansallinen vertailutieto Laadunvarmennukset tulokset Taustatekijät ja -muuttujat opiskelija, opettaja, oppilaitos näyttöprosessi toimintaympäristö Tietoverkko (OPH) (Koulutuksen järjestäjät ym.) KANSALLINEN TULOS Koonti Analyysi Palaute Seuranta (trenditiedot) Parhaat käytännöt Kehittämistoiminnot SYVÄANALYYSI teemat poikkeamat kehittämiskohteet Arviointitutkimus Palaute Kuvio 1 Kansallisen arviointitiedon palautejärjestelmä. 14 Räkköläinen (2005) ja Opetushallitus (2006). Ammattiosaamisen näytöillä kansallista arviointitietoa. Kansallinen näyttöperusteinen oppimistulosten arviointijärjestelmän kehittämishanke Koppi Moniste 2/

18 Kuvion avulla hahmottuu kehitteillä olevan järjestelmän joitakin keskeisiä piirteitä. Ensinnäkin palautejärjestelmä on vuorovaikutteinen. Se sisältää tiedon ja muun vuorovaikutuksen kulun paikalliselta tasolta keskustasolle ja päinvastoin. Toiseksi järjestelmä kokonaisuudessaan on aikajänteeltään eritasoinen. Se sisältää hyvin erilaisia aikajänteitä pikapalautteesta syväanalyyseihin ja arviointitutkimukseen. Kolmanneksi järjestelmä on yhdistelmä empiiristä faktatietoa ja niiden käsittelyyn ja tulkintaan liittyviä kommunikaatio- ja vuorovaikutussuhteita. Neljänneksi palautejärjestelmä koostuu erisyvyisistä palautemuodosta. Viidenneksi järjestelmässä pyritään identifioimaan parhaita käytäntöjä kehittämistyön tuloksena ja kehittämistyön tueksi. Kaikkiaan kyse on siten varsin kompleksisesta järjestelmästä, jossa on useita tasoja ja ulottuvuuksia. Ehdotus on vielä keskeneräinen ja se tultaneen kirjoittamaan auki ja muovaamaan selkeämmäksi projektin loppuvaiheissa. Eräs keskeinen näkökulma, jossa tällaista selkiyttämistä kaivataan, on millainen tulkintamekanismi kansallisella tasolla faktatietojärjestelmän ympärille tullaan rakentamaan. Miten tiedosta ( informaatio, data ) tulee tietämystä ( knowledge ) ja osaamista? Tiedetään 15, että tiedon kehittyminen tietämykseksi ja osaamiseksi edellyttää välitysmekanismikseen kommunikaatiota, sitä että eri toimijoiden keskinäinen vuorovaikutus eri tasoilla ja eri tasojen (paikallinen. alueellinen, keskushallinto/kansallinen) välillä organisoidaan riittävän systemaattiseksi ja aitoa dialogia edistäväksi. Tällöin kysytään Ketkä ja miten tulkintoja tekevät, Miten tunnistetaan hyviä käytäntöjä ja miten ne saatetaan muidenkin käyttöön, Millaiseksi muodostuvat keskustason ja paikallistason ohjausmekanismit? Joitakin keskeisiä Kopin haasteita ja dilemmoja Koppi-projekti on olemassaolonsa aikana kohdannut haasteita ja dilemmoja 16, joiden identifiointi on tärkeää silloin kun pohditaan, mikä on hyvä ammatillisen osaamisen oppimistulosten kansallinen arviointijärjestelmä. Kopin itsensä identifioimat dilemmat voidaan koota seuraavaan taulukkoon. 15 Esim. Nonaka & Takeuchi (1995). The knowledge-creating company. How Japanese companies create the dynamics of innovation. USA: Oxford University Press. 16 Opetushallitus (2006). Ammattiosaamisen näytöillä kansallista arviointitietoa. Kansallinen näyttöperusteinen oppimistulosten arviointijärjestelmän kehittämishanke Koppi Moniste 2/

19 Taulukko 1 Kansallisen arviointijärjestelmän haasteita ja dilemmoja. (Räkköläinen 2005; Räkköläinen & Ecclestone 2005a). Dilemma Kokeilujen mukaan näytöt ovat valideja, mutta reliabiliteetti ongelma Näyttöjen organisointi, arviointikäytännöt sekä osaamisen arvioinnin kohteet ja kriteerien tulkinta vaihtelevat paljon. Tarvitaan minimilaatuvaatimuksia, suositusten tarkentamista, osapuolten koulutusta jne. Tasapaino yhdenmukaistamisvaatimusten ja paikallisen joustavuuden välillä. Yhdenmukaisuuden ja oikeudenmukaisuuden turvaaminen vs. kontrolli. Haaste Löytää reliabiliteettiongelmaan riittävän hyvä ratkaisu, joka ei uhkaa koko arviointijärjestelmän käytettävyyttä. Miten estää liika ohjaaminen, tarkentaminen tai ohjeistus? Keskustason/kansallisen ja paikallisen riittävä keskustelevuus? Keskustason/kansallisen ja paikallisen riittävä keskustelevuus? Kopissa on siten käsitelty teemoja ja dilemmoja, jotka ovat luonteeltaan varsin hankalia sikäli, että ne koskettavat tiedonhankinnan ja kehittämisen keskeisiä kysymyksiä ja ulottuvuuksia. Eräs tällainen keskusteluaihe on ollut dilemma validiteetista ja reliabiliteetista. Koppi-hanke itse pitää alustavia tuloksia valideina eli kyetään todella arvioimaan ammatillista osaamista ja sen eri osakomponentteja. Arviointien luotettavuus ja siten vertailukelpoisuus herättävät sen sijaan huolta. Yleisesti ja teoreettisesti käsitettynä validiteetin ja reliabiliteetin välinen suhde tuskin koskaan tulee ratkaistuksi absoluuttisesti. Kansallisen arviointijärjestelmän kehittämisessä on hedelmällistä kuitenkin etsiä jotain kultaista keskitietä, jotta toiminnan kehittäminen olisi ylipäätään mahdollista. Toisaalta Kopin ansio on, että se nostaa näkyviin ja pohdittavaksi tämän dilemman, mitä normaalisti kehittämistyössä ei tehdä. Eräs johtopäätös voisikin olla, että kansallisen arviointijärjestelmän kehittämisessä on tietoisesti tavalla tai toisella aika ajoin tarkasteltava kriittisesti kysymyksiä siitä, mitä mitataan ja arvioidaan (validiteettinäkökulma), ovatko havainnot luotettavia ja vertailukelpoisia (reliabiliteettinäkökulma) ja itse mittaamis- ja tiedonkäsittelytapoja (kuten kysymyksiä käytettävistä asteikoista jne). Kopin kohtaamat dilemmat nostavat esille myös kysymyksen, miten keskitettyä/valtakunnallista tai paikallista/seudullista/maakunnallista kan- 19

20 sallisen arviointijärjestelmän tulisi olla. Tässäkään joko-tai -asettelut eivät voine olla lähtökohta, vaan keskustelua on järkevää käydä siitä, miten hyvin kansallinen/keskitetty näkökulma ottaa huomioon alueellisuuden/ paikallisuuden ja miten paikallinen/alueellinen/seudullinen ottaa huomioon kokonaisuuden, keskittämisen ja keskusjohtoisuuden tarpeen. Kaikkiaan vaikuttaa perustellulta todeta, että Kopin kohtaamien dilemmojen ratkaisut näyttävät edellyttävän hyvää vuoropuhelua sekä vertikaalissa suunnassa että horisontaalissa suunnassa. Hyvän kansallisen arviointijärjestelmän rakentamisen onnistuminen on nyt aiempaa selvemmin riippuvainen tuon vuorovaikutuksen laadusta ja siihen panostetusta tietoisesta investoinnista. 20

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

TULOKSIA JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ KOPPI-HANKKEESTA 2002 2008. Mari Räkköläinen & Paula Kilpeläinen LOPPURAPORTTI

TULOKSIA JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ KOPPI-HANKKEESTA 2002 2008. Mari Räkköläinen & Paula Kilpeläinen LOPPURAPORTTI KANSALLISEN NÄYTTÖPERUSTEISEN OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI- JÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN AMMATILLISIIN PERUSTUTKINTOIHIN TULOKSIA JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ KOPPI-HANKKEESTA 2002 2008 Mari Räkköläinen & Paula Kilpeläinen

Lisätiedot

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto (hiusalan ja maatalousalan vertailut) Anu Räisänen Helsinki 2013 ARVIOINTIASETELMA

Lisätiedot

Laatukriteerien pilotointi Itsearvioinnin toteutus ja OPHn arviointiryhmän käynti KAOssa

Laatukriteerien pilotointi Itsearvioinnin toteutus ja OPHn arviointiryhmän käynti KAOssa Laatukriteerien pilotointi Itsearvioinnin toteutus ja OPHn arviointiryhmän käynti KAOssa 31.10.2014 Esa Oikarinen Koulutuspäällikkö Kainuun ammattiopisto Kainuun ammattiopisto (KAO) Osa Kajaanin kaupungin

Lisätiedot

Forum Criteriorum 29.9. 30.9.2015 Luottamus ja luotettavuus ammattiosaamisen näyttöihin perustuvassa oppimistulosten arvioinnissa Mari Räkköläinen

Forum Criteriorum 29.9. 30.9.2015 Luottamus ja luotettavuus ammattiosaamisen näyttöihin perustuvassa oppimistulosten arvioinnissa Mari Räkköläinen Forum Criteriorum 29.9. 30.9.2015 Luottamus ja luotettavuus ammattiosaamisen näyttöihin perustuvassa oppimistulosten arvioinnissa Mari Räkköläinen Opetusneuvos, FT, VTM Karvi OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Ensi vuonna monta uudistusta! Sen lisäksi, että järjestämislupia haettava ja laatua arvioitava

Ensi vuonna monta uudistusta! Sen lisäksi, että järjestämislupia haettava ja laatua arvioitava Ensi vuonna monta uudistusta! Sen lisäksi, että järjestämislupia haettava ja laatua arvioitava Lait ja asetukset ammatillisesta peruskoulutuksesta hyväksytty 3.10.2014 OPH:n määräykset julkistetaan 18.11.2014

Lisätiedot

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ ARVIOINNIN KEHITTÄMISHAASTEET. Ammatillinen koulutus

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ ARVIOINNIN KEHITTÄMISHAASTEET. Ammatillinen koulutus OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ ARVIOINNIN KEHITTÄMISHAASTEET Ammatillinen koulutus Opetusneuvos 7.11.2013 OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET Hankkia ja analysoida tietoa valtakunnallisen

Lisätiedot

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Uudistuva korkeakoulujen aikuiskoulutus oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ja erityispätevyydet Opetusministeriö 8.10.2009 Petri Haltia

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymä KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO

Sastamalan koulutuskuntayhtymä KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Sastamalan koulutuskuntayhtymä Koul KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Kuvi Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina - Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 4 Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

Johtamisen kehittämisverkosto Työseminaari 28.5.2013

Johtamisen kehittämisverkosto Työseminaari 28.5.2013 Johtamisen kehittämisverkosto Työseminaari 28.5.2013 Muutos, osaaminen ja johtamiskoulutus Koulutuskartoitus ja seminaarin ennakkokysely Johtamiskoulutusten kartoitus 1 Miltä tilanne näyttää? Alueellinen

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO. Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista

Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO. Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista Koul Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO Kuv Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen oppimistulosten

Lisätiedot

Kriteeristön esittely

Kriteeristön esittely Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO Koul Kuvi Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina Johdanto Ammatillisen

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet miten niihin vastataan perustutkinnon toimeenpanossa?

Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet miten niihin vastataan perustutkinnon toimeenpanossa? Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet miten niihin vastataan perustutkinnon toimeenpanossa? Prosessiteollisuuden tutkintotoimikunta Riku Silván 2.9.2011 Sisältö Näyttötutkinnot Tutkintotoimikunta

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden arviointi Elina Harjunen Pro Lukio ry 9.5. Arviointi pohjautuu OKM:n toimeksiantoon Karvi kartoittaa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen

Lisätiedot

PINTAKÄSITTELYALAN PERUSTUTKINTO

PINTAKÄSITTELYALAN PERUSTUTKINTO Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä PINTAKÄSITTELYALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 4 Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta eluvat, alueellinen työseminaari III 12.6.2015 Oulu, Scandic Oulu Ylitarkastaja Tarja Koskimäki Toiminta-ajatus Opetusministeriön hallinnonalan

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Työväline työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen arviointiin

Työväline työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen arviointiin Oppimistulosten arvioinnin kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla Erja Kotimäki projektipäällikkö SOTE JÄRKEVÄ -projekti Projektissa kehitetään lähihoitajakoulutukseen soveltuva, näyttöjärjestelmään yhdistetty

Lisätiedot

SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat. Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT

SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat. Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT AMKPEDA verstas Turku 4.11.2015 Lähtökohdat: Työelämän osaamisvaatimukset SeAMKin omat

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt

Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisessa peruskoulutuksessa osa opiskelijan arviointia. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua, toteuttamista ja arviointia säätelevät laki ja

Lisätiedot

Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja. Suunnittelutasojen suhteet

Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja. Suunnittelutasojen suhteet Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja Suunnittelutasojen suhteet Suunnittelutasojen suhteet Pääpointit jatkokehittelystä A. Mitä ennakkotehtävässä oli saatu aikaan? Hyvä ja konkreettinen esitys, jonka pohjalta

Lisätiedot

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Perehdytystilaisuus -toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän itsearviointi Vaasa 31.10.2014 Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi

Lisätiedot

Osataan! Tampereen, Turun ja Vaasan osahankkeiden kuulumiset. Aloitusseminaari 27.9.2012, Jyväskylä

Osataan! Tampereen, Turun ja Vaasan osahankkeiden kuulumiset. Aloitusseminaari 27.9.2012, Jyväskylä Osataan! Tampereen, Turun ja Vaasan osahankkeiden kuulumiset Aloitusseminaari 27.9.2012, Jyväskylä Tampere, Turku & Vaasa, kaikille yhteiset teemat Miten työpaikalla tapahtuva osaaminen tehdään näkyväksi?

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Taustaa Ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen perustamisesta annetussa suosituksessa (EQAVET-suositus)

Lisätiedot

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin

Lisätiedot

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Pedagogisen johtamisen hankkeen johtoryhmän jäsen Ritva Ylitervo ja AMKEn kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10. Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.2011 Sisältö 1. WinNova 2. Opiskelijoiden perehdyttäminen arviointiin 3.

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen

Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen Raimo Vuorinen Erikoistutkija, KT Koulutuksen tutkimuslaitos Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19. 20.3.2009, Helsinki Opetushallitus Ulla Nieminen, Koulutuskeskus Salpaus Taustaa Osuma-projekti,

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymä KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO

Sastamalan koulutuskuntayhtymä KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO Sastamalan koulutuskuntayhtymä KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO Koul Kuvi Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina Johdanto Ammatillisen

Lisätiedot

KOKEMUKSIA OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN VERTAISARVIOINNIN TOTEUTUKSESTA. Tuula Hoivala PIRKANMAAN OPPISOPIMUSKESKUS 23.8.2012

KOKEMUKSIA OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN VERTAISARVIOINNIN TOTEUTUKSESTA. Tuula Hoivala PIRKANMAAN OPPISOPIMUSKESKUS 23.8.2012 KOKEMUKSIA OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN VERTAISARVIOINNIN TOTEUTUKSESTA Tuula Hoivala PIRKANMAAN OPPISOPIMUSKESKUS 23.8.2012 VERTAISARVIOINTI ARVIOINTIALUE: OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN PÄÄTTÄMINEN Kumppanit: Pirkanmaan

Lisätiedot

Sähköiset välineet itsearvioinnin tukena

Sähköiset välineet itsearvioinnin tukena 1 2.5.2012 Sähköiset välineet itsearvioinnin tukena Sähköiset välineet itsearvioinnin tukena Ben Schrey WinNova 2 2.5.2012 Sähköiset välineet itsearvioinnin tukena Esimerkki opiskelijan itsearvioinnin

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

Paula Kukkonen 19.4.2012

Paula Kukkonen 19.4.2012 Paula Kukkonen 19.4.2012 1 Työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen toimiala = työssä ja työpaikoilla tapahtuva valmennus, sosiaalinen työllistäminen ja lakisääteinen ammatillinen kuntoutus Toimialan

Lisätiedot

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 Strategisten verkostojen johtaminen ja organisaatioiden uudistuminen Helena Kuusisto-Ek Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Teemat: - Johtamisen haasteet muuttuvat

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Indikaattoreiden aika: koulutusindikaattorit valtiollisena hankkeena Suomessa

Indikaattoreiden aika: koulutusindikaattorit valtiollisena hankkeena Suomessa Indikaattoreiden aika: koulutusindikaattorit valtiollisena hankkeena Suomessa Kasvatustieteen päivät Vaasassa 22. 23.11.2007 Janne Varjo Jaakko Kauko Kasvatustieteen laitos Tutkimustehtävä ja näkökulma

Lisätiedot

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET. Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 Lapin aikuiskoulutusfoorumi

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET. Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 Lapin aikuiskoulutusfoorumi OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 aikuiskoulutusfoorumi Osaamisen kehittämisen uudet ulottuvuudet A Oppimisen ja osaamisen tuottaminen Maailman hypoteesit Osaamisen

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintotoimikunta-asiaa ja näyttötutkintojen järjestämissopimusten uusiminen

Ajankohtaista tutkintotoimikunta-asiaa ja näyttötutkintojen järjestämissopimusten uusiminen Ajankohtaista tutkintotoimikunta-asiaa ja näyttötutkintojen järjestämissopimusten uusiminen Markku Kokkonen Koulutus- ja tutkintotoimikunnat Opetushallitus Näyttötutkintojen järjestämissopimukset (1) Näyttötutkinto-opas

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien ja opetuksen tarkastelua kestävän kehityksen näkökulmasta Muotoiluinstituutin sekä sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Erityisopetusta saavien opiskelijoiden oppimistulokset ammattiosaamisen näytöistä Kommenttipuheenvuoro

Erityisopetusta saavien opiskelijoiden oppimistulokset ammattiosaamisen näytöistä Kommenttipuheenvuoro Erityisopetusta saavien opiskelijoiden oppimistulokset ammattiosaamisen näytöistä Kommenttipuheenvuoro Pirjo Väyrynen 17.1.2012 Ammatillisen koulutuksen erityisopetuksen kehittäminen -seminaari OPPIMISTULOSTEN

Lisätiedot

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen

Lisätiedot

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet...

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet... 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti Valtionavustus

Lisätiedot

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Tuotanto, konseptit, oppiminen yritystoiminnan kehittämisen uudet näkökulmat 25.5.2011 Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (5) Innovaatioympäristö ja osaaminen Mirja Hannula 20.2.2009

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (5) Innovaatioympäristö ja osaaminen Mirja Hannula 20.2.2009 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (5) Opetusministeriö Merja Lehtonen PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO PALAUTE PERUSOPETUKSEN LAATUKRITEERIT -VÄLIRAPORTISTA Opetusministeriön asettamassa työryhmässä

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

Näyttötutkinnossa osaamista osoitetaan ja arvioidaan tutkintotilaisuudessa tutkinnonsuorittajan henkilökohtaisen tutkintosuunnitelman mukaisesti

Näyttötutkinnossa osaamista osoitetaan ja arvioidaan tutkintotilaisuudessa tutkinnonsuorittajan henkilökohtaisen tutkintosuunnitelman mukaisesti TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU NÄYTTÖTUTKINNOISSA/ARVIOINTI VAIHE 1. Näyttötutkinnossa osaamista osoitetaan ja arvioidaan tutkintotilaisuudessa tutkinnonsuorittajan henkilökohtaisen tutkintosuunnitelman

Lisätiedot

Seuranta ja itsearvioinnin merkitys

Seuranta ja itsearvioinnin merkitys Seuranta ja itsearvioinnin merkitys Janne Jalava Seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 19.2.2013 1 Seuranta ei valvo vaan kehittää Seurannan tavoitteena on Auttaa löytämään ja levittämään hyviä

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ ARVIOINNIN PERUSLÄHTÖKOHTIA Arviointikriteerit ovat kirjalliset, jotka toimitetaan työpaikalle Arvioinnin perustana on aina etukäteen sovitut tavoitteet Arvioinnin

Lisätiedot

SKILLS FINLAND RY KILTA-HANKKEEN VAIKUTTAVUUSSELVITYS. Loppuseminaari 22.8.2014

SKILLS FINLAND RY KILTA-HANKKEEN VAIKUTTAVUUSSELVITYS. Loppuseminaari 22.8.2014 SKILLS FINLAND RY KILTA-HANKKEEN VAIKUTTAVUUSSELVITYS Loppuseminaari 22.8.2014 ARVIOINTITYÖN TAVOITTEET Ramboll Management Consulting Oy:n arviointi on ulkopuolinen näkökulma Kilta-hankkeen ja laajemmin

Lisätiedot

Laadunhallinnan painopistealueet ja niiden kehittäminen: Pedagogisten linjausten ja ohjeistuksien toimeenpanon ongelmat

Laadunhallinnan painopistealueet ja niiden kehittäminen: Pedagogisten linjausten ja ohjeistuksien toimeenpanon ongelmat VETO-Peda -hanke VETO-Peda, Pedagogiset katselmukset Lähtökohdat Laadunhallinnan painopistealueet ja niiden kehittäminen: Oppilaitoksen johdon ja henkilöstön vahvempi sitouttaminen Opiskelijoiden ja työelämän

Lisätiedot

Paperiteollisuuden perustutkinto

Paperiteollisuuden perustutkinto Paperiteollisuuden perustutkinto Ammatti-osaamisen näyttö erikoispäällystys ja laminointi opintokokonaisuudesta Kuva: Janne Hietanummi: Valkeakosken ammattiopisto Taustaa Ammattiosaamisen näyttö suoritettiin

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola. 1 Hankkeen tavoitteet... 2

Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola. 1 Hankkeen tavoitteet... 2 1 (5) Päivämäärä: 17.11.2008 Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola Toimintamallin kehittäminen työssäoppimisen ajantasaiseen,

Lisätiedot

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0) Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot