Malmitien päiväkoti Malmitie Ulvila

Transkriptio

1 Malmitien päiväkoti Malmitie Ulvila 1

2 Sisällys 1. YLEISTIEDOT Kohde Tilaaja Näytteidenoton ja mittauksen suorittajat Näytteenotto- ja mittausajankohta Tavoite ja lähtötiedot RAKENNUSTEKNISET TIEDOT KOSTEUSMITTAUKSET SISÄILMAN HIILIDIOKSIDIPITOISUUS SISÄ- JA ULKOILMAN VÄLINEN PAINE-EROSEURANTA AISTINVARAISET ARVIOINNIT RAKENNUKSEN SISÄPUOLELLA RAKENNUKSEN ULKOPUOLISET TARKASTELUT VALOKUVIN YLÄPOHJAN TARKASTELUT VESIKATON TARKASTELU MERKKIAINEKOKEET MINERAALIKUITULASKENTA IV-KANAVAN SISÄPINNALTA (GEELITEIPPINÄYTE) Analyysimenetelmä Analyysitulokset MINERAALIKUITULASKENTA LASKEUMANÄYTE (GEELITEIPPINÄYTE) Analyysimenetelmä Analyysitulokset PÖLYNKOOSTUMUSNÄYTE Analyysimenetelmä Analyysitulokset ULKOSEINIEN RAKENNEAVAUKSET MATERIAALINÄYTTEIDEN MIKROBIANALYYSIT Analyysimenetelmä Analyysitulokset YHTEENVETO JA SUOSITELTAVAT TOIMENPITEET...55 Laboratorioanalyysit liitetiedostona 2

3 1. YLEISTIEDOT 1.1 Kohde Malmitien päiväkoti Malmitie Ulvila 1.2 Tilaaja Olli-Pekka Kumpula puh olli-pekka.kumpula@ulvila.fi Ulvilan kaupunki Loukkurantie Ulvila 1.3 Näytteidenoton ja mittauksen suorittajat Marko Pirttilä Rakenteiden kosteudenmittaaja VTT-C marko.pirttila@tehokuivaus.fi Saija Hokkanen Rakennusterveysasiantuntija VTT-C saija.hokkanen@tehokuivaus.fi 1.4 Näytteenotto- ja mittausajankohta Näytteenotto ja mittaukset suoritettiin ajanjaksolla

4 1.5 Tavoite ja lähtötiedot Osa rakennuksen käyttäjistä kokee tiloissa oleskellessaan terveydellisiä oireita, jotka ovat mahdollisesti rakennukseen liitettävissä olevia. Tutkimuksen tarkoituksena on havaita mahdolliset sisäilman laatuun heikentävästi vaikuttavat haittatekijät. Tutkimukset koostuvat kosteusmittauksista, aistinvaraisesta havainnoinnista, sisäilmastonäytteenostosta sekä olosuhdemittauksista. 2. RAKENNUSTEKNISET TIEDOT Rakennuksen alapohjarakenteen todettiin olevan maanvarainen teräsbetonilaatta, lämmöneristeenä styroksi. Puurunkoisissa ulkoseinissä on tiiliverhous, lämmöneristeenä mineraalivilla ja seinien sisäpuolella levytys (osin lastulevy, osin kipsilevy). Ulkoseinärakenteet lähtevät lattiapinnan alapuolelta. Vesikatteena on tiili. Rakennuksessa on koneellinen ilmanvaihto. Alkuperäinen rakennuksen osuus on rakennettu vuonna 1984 ja laajennusosuus KOSTEUSMITTAUKSET Lattia-, seinä- ja kattopinnat mitattiin kauttaaltaan pintakosteudenosoittimella. Tilassa 109 mitattiin hieman muista tiloista poikkeavia pintakosteuslukemia entisen rasvamontun kohdalta (tila ollut autotalli). Ko. kohdalle porattiin alapohjarakenteen läpi reikä. Rakenteen todettiin olevan massiivinen betonilaatta (monttu täytetty betonivalulla). Ko. kohtaan suoritettiin myös viiltomittaus, ts. mitattiin maton ja betonilaatan välisen ilmatilan suhteellista kosteutta. Mittaustulos RH = 78,0 %, t= 20,8 0 C. Liimojen sekä mattojen suhteellisen kosteuden kriittisenä kosteuspitoisuutena pidetään yleensä 85 %:a lattian päällystämisen jälkeen. Mitattu tulos ei ylitä rajaarvoa. Maton alta ei myöskään ollut aistittavissa ummehtunutta hajua. Ulkoseinärakenteiden eristetilasta mitattiin kuivia suhteellisen kosteuden arvoja. Mittauspisteiden sijainnit on esitetty jäljempänä olevassa pohjakuvassa ja tulokset alla olevassa taulukossa. Samasta kohdasta mitattiin myös rakenneavauksen yhteydessä alaohjauspuun kosteusarvo puupiikillä. Puurakenteiden todettiin olevan kuivia (vertailuarvo märälle puulle yi 20 p-%). 4

5 Ulkoseinän eristetila (villa) alaohjauspuu Mittauspiste RH, % t, 0 C 7-10 p-% 1 44, p-% , p-% 3 43,5 19, p-% 4 52,3 21, p-% 5 42,6 20, p-% 6 51,6 21, p-% 7 46,8 19, p-% 8 44,2 18, p-% sisäilma 50,7 21,6 ulkoilma 68,1 17,

6 4. SISÄILMAN HIILIDIOKSIDIPITOISUUS RT Sisäilmastoluokitus ohjekortin mukaiset sisäilman hiilidioksidipitoisuuden tavoitearvot ovat seuraavat: Sisäilman hiilidioksidipitoisuutta mitattiin kolmessa eri mittauspisteessä Mittauslaitteet asennettiin nukkumahuoneisiin. Mittaukset suoritettiin päiväkodin ollessa käytössä. MP 1, tila 103 Mittauspisteiden sijainnit on esitetty pohjakuvassa punaisin pistein: MP 3, tila 127 MP 2, tila 110 6

7 Seurantajakson mittauksista saatiin seuraavanlainen kuvaaja: MP1/tila 103 MP3/tila 127 MP2/tila Sisäilman perushiilitasopitoisuus on noin 400 ppm. Hiilidioksidipitoisuuteen vaikuttaa kohottavasti käyttäjistä aiheutuva kuormitus. Kuvaajien perusteella voidaan lausua seuraavaa: käyttäjistä aiheutuvan kuormituksen seurauksena sisäilman hiilidioksidipitoisuus nousee suurimmillaan noin ppm:ään. Tämä saattaa aiheuttaa hetkellisesti tunkkaisen ilman tunnetta nukkumahuoneissa. sisäilman hiilidioksidipitoisuus laskee nopeasti (= tila huuhtoutuu) käyttäjien poistuttua 7

8 5. SISÄ- JA ULKOILMAN VÄLINEN PAINE-EROSEURANTA Sisä- ja ulkoilman välistä paine-eroa mitattiin kahdessa eri mittauspisteessä ajanjaksolla Paine-ero 2/tila 109 Paine-ero 1/tila 114 Seurantajaksolta saadaan seuraavanlainen kuvaaja: Paine-ero 1/tila 114 Paine-ero 2/tila 109 Sisäilma on ylipaineinen ulkoilmaan nähden kun paine-ero on positiivinen Sisäilma on alipaineinen ulkoilmaan nähden kun paine-ero on negatiivinen 8

9 Kuvaajan perusteella voidaan lausua seuraavaa: seurantajaksolla sisä- ja ulkoilman välinen paine-ero on pääsääntöisesti välillä +2-2 Pascalia seurantajaksolla ei esiinny voimakasta ali- tai ylipaineisuutta 6. AISTINVARAISET ARVIOINNIT RAKENNUKSEN SISÄPUOLELLA Tutkimuksen yhteydessä tehtiin seuraavat aistinvaraiset havainnot: päiväkodin sisäilmassa ei aistittu normaalista poikkeavaa hajua rakennuksen lattia kallistaa voimakkaasti tiloissa 109 ja 110. Lattia kallistumista on mitattu ulkopuolisen konsultin toimesta vuonna 2017 ja nyt Vuodessa ei ole tapahtunut muutoksia. Seuraavana konsultin mittaustulokset, sinisellä on merkitty vuoden 2018 mittaukset ja punaisella vuoden Lattia kallistaa punaisten nuolten suuntaan 9

10 ulkoseinien rakenneavauksien yhteydessä havaittiin, että ulkoseinän villat ovat paikka paikoin vasten julkisivun tiiliverhousta. Tämä saattaa haitata ulkoseinän tuulettuvuuden toimimista WC-tilojen lattiamattojen saumoja auki, lattiapinnalta ei kuitenkaan mitattu poikkeavia pintakosteuslukemia 7. RAKENNUKSEN ULKOPUOLISET TARKASTELUT VALOKUVIN Sadevesien ohjaus poispäin kiinteistöstä kuva etupihalta 10

11 Sokkelissa halkeamia Etupihalla sokkelissa reikä 11

12 Julkisivuverhoustiilen saumoissa havaittavissa halkeamia todennäköisesti rakennuksen painumisen seurauksena Käyntioven vieressä sokkelissa halkeamia 12

13 Sadevesikaivo täynnä Sadevesikaivon poistoputki korkealla 13

14 Tiilisaumoissa hieman halkeamia Sadevesien ohjausta poispäin rakennuksesta 14

15 Kynnyspelti puuttuu. Laudoituksessa lahoa, vanha saumavuoto? Sauma tarkistettava. 15

16 Sadevedet kastelevat sokkelia, syöksy ohjattava paremmin kaivoon 8. YLÄPOHJAN TARKASTELUT Yläpohjassa tehtiin seuraavat havainnot: aluskatteessa sekä puurakenteissa havaittiin kosteusjälkiä sekä mikrobikasvustoa. Vesikatolla havaittiin epätiiveyksiä, jonka seurauksena vettä pääsee aluskatteen päälle aluskatteen havaittiin olevan paikoin epätiivis, jota kautta aluskatteen päällä oleva vesi pääsee yläpohjaan yläpohja tuulettuu räystäiden kautta 16

17 Yläpohjaan päättyy viemärin tuuletusputki, viemärin hajua ei esiintynyt Yläpohjassa paljon rakennusmateriaalijätettä 17

18 18 Yläpohja tuulettuu räystäiden kautta

19 Aluskatteessa vedenvalumajälkiä IV-putken ympärillä eristys epätiivis 19

20 Aluskatteessa reikä Aluskatteessa ja ruodelaudoituksissa kosteusjälkiä 20

21 Aluskatteessa kosteusjälkiä Aluskatteessa ja laudoituksissa kosteusjälkiä 21

22 Aluskatteessa kosteusjälkiä Läpiviennin ympärillä aluskatteessa kosteusjälkiä 22

23 Aluskatteessa kosteusjälkiä Vanha vuotokohta, sisäjiirin kohdalla. Aluskatteen päällä runsaasti lehtiä yms. 23

24 Vanha vuotokohta, sisäjiirin kohdalla. Aluskatteen pinnalla kosteusjälkiä ja mikrobikasvustoa 24

25 Aluskatteen pinnalla mikrobikasvustoa Puurakenteissa ja aluskatteessa kosteusvauriojälkiä 25

26 Aluskatteessa mikrobikasvustoa Aluskate rikki, jiirien yhtymäkohdasta. 26

27 9. VESIKATON TARKASTELU Vesikatolla tehtiin seuraavat havainnot: sadevesi pääsee ulkojiirin kohdalla kattotiilen ja jiirikiven liitoksesta aluskatteen päälle kattotiilet olivat paikoin huonosti paikoillaan kattotiilissä havaittiin halkeamia. Osaa on korjattu piellä Kattotiilien halkeamia korjattu piellä 27

28 Jiirikohta epätiivis Sadevesi pääsee ulkojiirin kohdalla kattotiilen ja jiirikiven liitoksesta aluskatteen päälle. 28

29 Halkeamaa korjattu piellä Jiirikohdassa tiilet pois paikoiltaan 29

30 Kattotiilessä halkeama Yleiskuvaa vesikatolta 30

31 Kattotiilessä halkeama Kattotiili halki 31

32 Tiiliä huonosti paikoillaan, sadevettä ja sulamislunta pääsee aluskatteen päälle Tiiliä uusittu osin 32

33 Kattotiilissä halkeamia Sadevesikouru täynnä lehtiä 33

34 10. MERKKIAINEKOKEET Merkkiainekaasua (vety5/typpi95) syötettiin rakenteisiin sekä viemärijärjestelmään. Kaasun mahdollista kulkeutumista seurattiin detektorin avulla. alapohjarakenteeseen syötetty kaasu kulkeutui kohtalaisella voimakkuudella sisäilmaan päin lattia- ja seinäliittymän kautta seinärakenteeseen syötetty kaasu kulkeutui kohtalaisella voimakkuudella sisäilmaan päin lattia- ja seinäliittymien sekä ikkuna- ja seinäliittymien kautta yläpohjarakenteeseen syötetty kaasu kulkeutui hyvin pienissä määrin sisätilaan päin viemärijärjestelmästä ei havaittu olevan vuotoja takapihalla rakennuksen vieressä olevan viemäriputken todettiin olevan ilmanottoaukon saunalle 11. MINERAALIKUITULASKENTA IV-KANAVAN SISÄPINNALTA (GEELITEIPPI- NÄYTE) 11.1 Analyysimenetelmä Näyte otetaan geeliteipille kanavan sisäpinnalta. Valomikroskoopin avulla lasketaan yli 20 um pitkien teollisten mineraalikuitujen määrä pinta-alayksikköä kohti. Tulos ilmoitetaan yksikössä kuitua/cm 2. Tuloilmakanavan pinnalla on keskimäärin kuitua/cm 2 (ILMI-hanke, Kovanen ym) Analyysitulokset Laboratorioanalyysin perusteella näytteistä voidaan sanoa seuraavaa: Näyte 1 ryhmähuone 110, IV-tulo 1,5 kuitua/cm 2 Näyte 2 ryhmähuone 132, IV-tulo 7 kuitua/cm 2 Tulokset alittavat keskimääräisen kuitupitoisuuden IV-kanavien sisäpinnoilla. Tuloilmakanavan pinnalla on keskimäärin kuitua/cm 2 (ILMI-hanke, Kovanen ym). 34

35 12. MINERAALIKUITULASKENTA LASKEUMANÄYTE (GEELITEIPPINÄYTE) 12.1 Analyysimenetelmä Tasopinnalle asetetaan kahden viikon ajaksi laskeumamalja, josta kerätään näyte geeliteipille painamalla sitä maljaa vasten. Geeliteippi toimitetaan laboratorioon, jossa lasketaan valomikroskoopin avulla yli 20 um pitkien teollisten mineraalikuitujen määrä pinta-alayksikköä kohden. Teollisten mineraalikuitujen toimenpideraja kahden viikon aikana pinnoille laskeutuneessa pölyssä on 0,2 kuitua/cm 2 (STM:n asetus 545/2015). Mikäli tämä arvo ylittyy, tulee selvittää kuitulähteet ja ryhtyä toimenpiteisiin kuitukertymän pienentämiseksi. Mahdollisia toimenpiteitä voivat olla rikkoontuneen tai pinnoittamattomien kuitumateriaalien korjaaminen tai poistaminen, ilmanvaihtokanavien puhdistaminen ja siivouksen tehostaminen 12.2 Analyysitulokset Maljoja asennettiin yhteensä neljä kappaletta pohjakuvan osoittamiin paikkoihin. Laskeuma-aika oli näyte 1 näyte 2 näyte 3 näyte 4 35

36 Analyysivastauksen tulokset Mittauskohde Tulos yksikkö Näytepiste 1 0,1 kpl/cm 2 Näytepiste 2 0,1 kpl/cm 2 Näytepiste 3 0,1 kpl/cm 2 Näytepiste 4 0,1 kpl/cm 2 Tulosten perusteella ei ole aihetta toimenpiteisiin. 13. PÖLYNKOOSTUMUSNÄYTE 13.1 Analyysimenetelmä Pölynäyte otetaan tasopinnalta sisäpinnalta muovipussiin. Pussi suljetaan ja merkataan. Laboratoriossa näyte suodatetaan ja näytteestä tunnistetaan pölyn sisältämä koostumus (mm. homeitiöt, kuidut, rakennusmateriaalipöly). Näyte kuvaa näytteessä esiintyvien hiukkasten koostumuksen toisiinsa nähden, ei pölyn määrää 13.2 Analyysitulokset Mittauskohde Ryhmähuone 110, tasopinta, kokoomanäyte Ryhmähuone 132, tasopinta, kokoomanäyte Näyte sisältää - jonkin verran ulkoilmapölyä (silikaattista kiviainespölyä, itiöt, siitepöly) - jonkin verran huonepölyä (tekstiilikuidut, selluloosa, hilse, karvat) - yksittäisesti rakennusmateriaalipölyä (silikaattista kiviainespölyä) - mineraalivillakuituja arviolta 1-5 p-% (kivi- ja lasivilla) - jonkin verran ulkoilmapölyä (silikaattista kiviainespölyä, itiöt, siitepöly) - runsaasti huonepölyä (tekstiilikuidut, selluloosa, hilse, karvat) - yksittäisesti rakennusmateriaalipölyä (silikaattista kiviainespölyä) - mineraalivillakuituja arviolta 1-5 p-% (kivi- ja lasivilla) Näytteissä ei todettu olevan normaalista poikkeavaa hiukkasjakaumaa. 14. ULKOSEINIEN RAKENNEAVAUKSET Ulkoseinärakenteisiin tehtiin yhteensä kahdeksan kappaletta rakenneavauksia rakenteiden kuntojen tarkistamiseksi. Seinälevytyksien, lämmöneristevillojen sekä 36

37 puurakenteiden kuntoa arvioitiin aistinvaraisesti. Alaohjauspuun osuudelta tarkistettiin avauspisteessä myös puun alapinta. Rakenneavauspisteessä suoritettiin myös kosteusmittauksia sekä otettiin materiaalinäytteitä mikrobianalyysejä varten. Väliseinärakennetta avattiin yhdellä seinäosuudella. Tällä osuudella seinärakenteen puu- sekä levyrakenteet lähtevät lattiapintaa alemmalta tasolta. Muutoin väliseinärakenteet lähtevät pintalaatan päältä ja olivat tarkistettavissa lattialista irrottamalla.einien rakenneavauspisteet on merkitty pohjakuvaan numeroin 1-9, valokuvat ja havainnot jäljempänä. avauspiste 6/tila 103 avauspiste 1/tila 109 avauspiste 5/tila 107 avauspiste 3/tila 124 avauspiste 2/tila 124 avauspiste 8/tila 127 avauspiste 9/tila 131 avauspiste 7/tila 114 avauspiste 4/tila

38 Valokuvat sekä aistinvaraiset havainnot rakenneavauspisteistä: Rakenneavauspiste1, tila 109: Havainnot: kohdalla ollut ulkovesipostin vuoto 12/2017 seinärakenteesta ei aistittu ummehtunutta hajua rakenteissa ei ollut havaittavissa kosteusvauriojälkiä rakenteet kuivia Rakenneavauspiste 2, tila 124: Havainnot: seinärakenteesta ei aistittu ummehtunutta hajua rakenteissa ei ollut havaittavissa kosteusvauriojälkiä rakenteet kuivia 38

39 Tässä kuvassa näkyy alimman alaohajuspuun ja sokkelin välissä sijaitseva muovin sisällä oleva villakaistale Rakenneavauspiste 3, väliseinärakenne tila : Havainnot: seinärakenteesta aistittavissa ummehtunutta hajua puurakenteissa sekä lastulevyssä havaittavissa kosteusvauriojälkiä kohdalla on ollut vesikattovuoto rakenteet nyt kuivia 39

40 Puurakenteissa vauriot havaittavissa pinnalla, alaohajuspuussa ei avauskohdassa vaurioita Rakenneavauspiste 4,tila 131: Havainnot: seinärakenteesta ei aistittu ummehtunutta hajua rakenteissa ei ollut havaittavissa kosteusvauriojälkiä rakenteet kuivia 40

41 Lähikuvassa seinärakenteen lastulevyä, ei kosteusvauriojälkiä havaittavissa Lähikuvassa alaohjauspuu, ei kosteusvauriojälkiä havaittavissa 41

42 Rakenneavauspiste 5, tila 107: Havainnot: seinärakenteesta ei aistittu ummehtunutta hajua kipsilevyseinän sisäpinnassa havaittavissa mikrobikasvustoa villassa tummentumia ja vanha ampiaispesä rakenteet kuivia Lähikuvaa kipsilevyseinän mikrobikasvustosta 42

43 Villassa tummentumia ja ampiaispesän jäännöksiä Rakenneavauspiste 6, tila 103: Havainnot: seinärakenteesta ei aistittu ummehtunutta hajua rakenteissa ei ollut havaittavissa kosteusvauriojälkiä rakenteet kuivia 43

44 Kipsilevyseinän taustassa ei aistinvaraisesti tarkasteltuna havaittu mikrobikasvustoa Rakenneavauspiste 7, tila 114: Havainnot: seinärakenteesta ei aistittu ummehtunutta hajua rakenteet kuivia 44

45 Kipsilevyseinän taustassa havaittavissa kosteusvauriojälkiä Rakenneavauspiste 8, tila 127: Havainnot: seinärakenteesta ei aistittu ummehtunutta hajua alaohjauspuun yläpinnalla vedenkulkeutumisjälkiä rakenteet kuivia 45

46 Lähikuvaa vedenkulkeutumisjäljistä Lastulevyseinän taustassa ei havaittavissa vauriojälkiä 46

47 Rakenneavauspiste 9, tila 131: Havainnot: seinärakenteesta ei aistittu ummehtunutta hajua rakenteissa ei havaittavissa vauriojälkiä rakenteet kuivia Lastulevyseinän taustassa ei vaurioita havaittavissa 47

48 15. MATERIAALINÄYTTEIDEN MIKROBIANALYYSIT 15.1 Analyysimenetelmä Materiaalinäytteitä mikrobianalyysejä varten otettiin yhteensä kolme kappaletta. Näytteet lähetettiin analysoitavaksi Kuopion työterveyslaitokseen. Analyysimenetelmänä oli suoraviljelymenetelmä, jossa elinkykyisten mikrobien määrää arvioidaan suhteellisella asteikolla: - = ei mikrobeja + = niukasti mikrobeja (1-19 pmy/malja) ++ = kohtalaisesti mikrobeja (20-49 pmy/malja) +++ = runsaasti mikrobeja ( pmy/malja) ++++ = erittäin runsaasti mikrobeja (>200 pmy/malja) Näytettä tulkittaessa tulee tarkastella havaittua lajistoa (aktinomykeetit ja sienet). Rakennusmateriaalinäytteissä tavallisimmin esiintyviä sienisukuja ovat Penicillium, Aspergillus ja Cladosporium sienisuvut sekä hiivat. On huomattava, että myös tavanomaiset homesuvut voivat kasvaa kostuneilla materiaaleilla. Vaurioituneissa materiaaleissa esiintyy usein mikrobeja, joita harvemmin esiintyy vauriottomien rakennusten rakenteissa. Näitä mikrobeja kutsutaan kosteusvaurioindikaattoreiksi. Yksittäisten kosteusvaurioindikaattorimikrobien esiintyminen on tavanomaista. Toimenpiderajan ylittyminen koskee rakennuksen sisäpintojen tai sisäpuolisten rakenteiden, muiden tilojen ja rakenteiden vaurioita, joista irtoaville epäpuhtauksille sisätiloissa oleva voi altistua. Näitä muita tiloja ja rakenteita ovat esimerkiksi kellarit, rakennusten alapohjat ja yläpohjat Analyysitulokset Näytteenottopisteet on merkitty seuraavana olevaan pohjakuvaan. Kaikki näytteet on otettu seinärakenteista, näytteiden merkitsemisessä on käytetty myös seuraavia merkintöjä: ei viitettä vauriosta viittaa vaurioon/heikko viite vauriosta vahva viite vauriosta 48

49 13 12 näyte näyte näyte Laboratorioanalyysin perusteella näytteistä voidaan lausua seuraavaa: 8 9 Laboratorioanalyysin perusteella näytteistä voidaan lausua seuraavaa: Näyte 1 - näyte tilasta 109 ulkoseinärakenteen alaohjauspuuta - näytteessä esiintyy kosteusvauriosta indikoivia mikrobilajikkeita, Aspergillus penicillioides (kohtalaisesti), Aspergillus versicolor (niukasti) - näytteessä ei esiinny bakteereja - näytteessä ei esiinny sädesieniä - laboratorioanalyysin perusteella näyte viittaa vaurioon Näyte 2 - näyte tilasta 109, ulkoseinärakenteen lämmöneristevillaa - näytteessä ei esiinny kosteusvauriosta indikoivia mikrobilajikkeita 49

50 - näytteessä esiintyy runsaasti Penicilliumia sekä Cladosporiumia. Lajikkeita esiintyy runsaasti ulkoilmassa. Erityisesti runsas Penicilliumin esiintyminen saattaa viitata alkavaan kosteusvaurioon - näytteessä ei esiinny bakteereja - näytteessä esiintyy kohtalaisesti sädesieniä - laboratorioanalyysin perusteella näytteessä vahva viite vauriosta Näyte 3 - näyte tilasta 124, ulkoseinärakenteen alaohjauspuuta - näytteessä esiintyy kosteusvauriosta indikoivia mikrobilajikkeita, Aspergillus versicolor, Oidiodendron - näytteessä ei esiinny bakteereja - näytteessä ei esiinny sädesieniä - laboratorioanalyysin perusteella näyte viittaa vaurioon Näyte 4 - näyte tilasta 124, ulkoseinärakenteesta alaohjauspuun ja sokkelin välistä villakaistale - näytteessä esiintyy kosteusvauriosta indikoivia mikrobilajikkeita, Aspergillus versicolor, Oidiodendron - näytteessä esiintyy kohtalaisesti bakteereja - näytteessä ei esiinny sädesieniä - laboratorioanalyysin perusteella näyte viittaa vaurioon Näyte 5 - näyte tilasta 124, ulkoseinärakenteen lämmöneristevillaa - näytteessä esiintyy kosteusvauriosta indikoivia mikrobilajikkeita, Aspergillus penicillioides, Aspergillus versicolor, - näytteessä esiintyy niukasti bakteereja - näytteessä ei esiinny sädesieniä - laboratorioanalyysin perusteella näytteessä heikko viite vauriosta 50

51 Näyte 6 - näyte tilasta 124, väliseinärakenteen lastulevyä - näytteessä esiintyy runsaasti kosteusvauriosta indikoivaa mikrobilajikketta, Paecilomyces variotii - näytteessä esiintyy erittäin runsaasti Penicilliumia - näytteessä esiintyy erittäin runsaasti bakteereja - näytteessä esiintyy erittäin runsaasti sädesieniä - laboratorioanalyysin perusteella näytteessä vahva viite vauriosta Näyte 7 - näyte tilasta 124, väliseinärakenteen alaohjauspuuta - näytteessä esiintyy kosteusvauriosta indikoivaa mikrobilajiketta, Paecilomyces variotii, Aspergillus versicolor - näytteessä esiintyy kohtalaisesti Penicilliumia - näytteessä esiintyy niukasti bakteereja - näytteessä esiintyy niukasti sädesieniä - laboratorioanalyysin perusteella näytteessä vahva viite vauriosta Näyte 8 - näyte tilasta 131, ulkoseinärakenteen villakaistale alaohjauspuun ja sokkelin välistä - näytteessä esiintyy kosteusvauriosta indikoivia mikrobilajikkeita, Aspergillus restrictus, Wallemia - näytteessä ei esiinny bakteereja - näytteessä ei esiinny sädesieniä - laboratorioanalyysin perusteella näytteessä ei viitettä vauriosta Näyte 9 - näyte tilasta 131, ulkoseinärakenteen alaohjauspuuta - näytteessä esiintyy kosteusvauriosta indikoivaa mikrobilajiketta, Aspergillus restrictus - näytteessä ei esiinny bakteereja - näytteessä ei esiinny sädesieniä 51

52 - laboratorioanalyysin perusteella näytteessä heikko viite vauriosta Näyte 10 - näyte tilasta 107, ulkoseinärakenteen alaohjauspuuta - näytteessä esiintyy kosteusvauriosta indikoivaa mikrobilajiketta, Aspergillus versicolor (runsaasti), Eurotium (niukasti) - näytteessä esiintyy niukasti bakteereja - näytteessä esiintyy runsaasti sädesieniä - laboratorioanalyysin perusteella näytteessä vahva viite vauriosta Näyte 11 - näyte tilasta 107, ulkoseinärakenteen kipsilevyä - näytteessä ei esiinny kosteusvauriosta indikoivia mikrobilajikkeita - näytteessä esiintyy runsaasti Penicilliumia - näytteessä esiintyy niukasti bakteereja - näytteessä ei esiinny sädesieniä - laboratorioanalyysin perusteella näytteessä vahva viite vauriosta Näyte 12 - näyte tilasta 103, ulkoseinärakenteen lämmöneristevillaa - näytteessä esiintyy niukasti kosteusvauriosta indikoivaa mikrobilajiketta, Aspergillus ustus - näytteessä esiintyy runsaasti Penicilliumia - näytteessä esiintyy niukasti bakteereja - näytteessä esiintyy niukasti sädesieniä - laboratorioanalyysin perusteella näytteessä vahva viite vauriosta Näyte 13 - näyte tilasta 103, ulkoseinärakenteen alaohjauspuuta - näytteessä esiintyy niukasti kosteusvauriosta indikoivaa mikrobilajiketta, Aspergillus versicolor - näytteessä esiintyy runsaasti Penicilliumia 52

53 - näytteessä ei esiinny bakteereja - näytteessä ei esiinny sädesieniä - laboratorioanalyysin perusteella näytteessä vahva viite vauriosta Näyte 14 - näyte tilasta 114, ulkoseinärakenteen villakaistale alaohjauspuun ja sokkelin välistä - näytteessä esiintyy kosteusvauriosta indikoivaa mikrobilajiketta, Aspergillus versicolor - näytteessä esiintyy niukasti bakteereja - näytteessä esiintyy niukasti sädesieniä - laboratorioanalyysin perusteella näytteessä heikko viite vauriosta Näyte 15 - näyte tilasta 114, ulkoseinärakenteen lämmöneristevillaa - näytteessä esiintyy kosteusvauriosta indikoivaa mikrobilajiketta, Aspergillus versicolor - näytteessä esiintyy niukasti bakteereja - näytteessä esiintyy niukasti sädesieniä - laboratorioanalyysin perusteella näytteessä heikko viite vauriosta Näyte 16 - näyte tilasta 114, ulkoseinärakenteen alaohjauspuuta - näytteessä esiintyy kosteusvauriosta indikoivaa mikrobilajiketta, Aspergillus versicolor - näytteessä ei esiinny bakteereja - näytteessä ei esiinny sädesieniä - laboratorioanalyysin perusteella näytteessä ei viitettä vauriosta Näyte 17 - näyte tilasta 127, ulkoseinärakenteen alaohjauspuuta - näytteessä esiintyy kosteusvauriosta indikoivaa mikrobilajiketta, Oidiodendron - näytteessä ei esiinny bakteereja 53

54 - näytteessä ei esiinny sädesieniä - laboratorioanalyysin perusteella näytteessä heikko viite vauriosta Näyte 18 - näyte tilasta 127, ulkoseinärakenteen villakaistale alaohjauspuun ja sokkelin välistä - näytteessä esiintyy kosteusvauriosta indikoivaa mikrobilajiketta, Aspergillus versicolor - näytteessä esiintyy runsaasti Penicilliumia - näytteessä ei esiinny bakteereja - näytteessä ei esiinny sädesieniä - laboratorioanalyysin perusteella näytteessä vahva viite vauriosta Näyte 19 - näyte tilasta 127, ulkoseinärakenteen lämmöneristevillaa - näytteessä esiintyy kosteusvauriosta indikoivia mikrobilajikkeita, Aspergillus restrictus (runsaasti), Aspergillus versicolor, Wallemia (runsaasti), Chaetomium, Paecilomyces variotii - näytteessä esiintyy niukasti bakteereja - näytteessä ei esiinny sädesieniä - laboratorioanalyysin perusteella näytteessä vahva viite vauriosta Näyte 20 - näyte tilasta 131, ulkoseinärakenteen alaohjauspuuta - näytteessä ei esiinny kosteusvauriosta indikoivia mikrobilajikkeita - näytteessä ei esiinny bakteereja - näytteessä esiintyy niukasti sädesieniä - laboratorioanalyysin perusteella näytteessä ei viitettä vauriosta Näyte 21 - näyte tilasta 131, ulkoseinärakenteen villakaistale alaohjauspuun ja sokkelin välistä - näytteessä esiintyy niukasti kosteusvauriosta indikoivaa mikrobilajiketta, Acremomium 54

55 - näytteessä esiintyy kohtalaisesti bakteereja - näytteessä ei esiinny sädesieniä - laboratorioanalyysin perusteella näytteessä ei viitettä vauriosta 16. YHTEENVETO JA SUOSITELTAVAT TOIMENPITEET Seinärakenteet Seinärakenteiden rakenneavauksien yhteydessä aistivaraisesti selkeitä mikrobivaurioita havaittiin kahdessa eri pisteessä, tiloissa 107 ja 124. Tilassa 114 kipsilevyseinän taustassa oli havaittavissa kosteusvauriojälkiä lattiapinnan alapuolella. Muutoin rakenneavauspisteissä rakenteet vaikuttivat aistinvaraisesti tarkastellen vaurioitumattomilta, puurakenteet olivat kirkkaita, eikä lämmöneristevilloista tai seinälevytyksistä aistittu ummehtunutta hajua. Laboratorioanalyysien perusteella voidaan kuitenkin todeta, että 21 näytteessä ainoastaan 4 ei viitannut vaurioon. Todetaan kuitenkin vielä, että näytteissä ei esiintynyt laajaa kirjoa kosteusvaurioindikaattorimikrobeja. Rakenneavaushetkellä seinärakenteissa ei todettu olevan ylimääräistä kosteutta. Seinärakenteiden osalta suositellaan seuraavia toimenpiteitä: Pikaisesti tehtävät toimenpiteet: tiloissa 107 ja 124 vaurioituneiden seinärakenteiden avaus ja uusiminen tarvittavilta osin. Eristemateriaalit, sisäseinälevytykset ja puurakenteet uusitaan tarvittavilta osin tilassa 114 mahdollisuuksien mukaan seinärakenteen uusimien vauriojäljen kohdalta Vaurioiden laajuus selviää purkutöiden yhteydessä. 55

56 Pohjakuvaan on merkitty vaurioituneet seinärakenteet: Tila 124 sinisellä viivalla Tila 107 punaisella viivalla Tila 114 vihreällä viivalla Pidemmän aikavälin toimenpiteet: ulkoseinärakenne on ns riskirakenne, seinän puurakenteet lähtevät lattiapinnan alapuolelta. Nykykäsityksen mukaan seinärakenteiden on suositeltavaa lähteä lattiapinnan tasolta. Mikäli rakennuksessa suoritetaan laajaa perussaneerausta suositellaan seinärakenteiden uusimista em. tavalla. Korjausrakentamisen yhteydessä tulee huomioida myös painunut alapohjarakenne. Vesikatto ja yläpohjarakenteet Vesikaton tiilikatteessa todettiin olevan useita eri vuotokohta mahdollisuuksia, tiilissä oli halkeamia ja joissain paikoin tiilet olivat huonosti paikoillaan. Jiirikohdat olivat myös epätiiviitä. Vettä ja lehtiä pääsee aluskatteen päälle. Aluskatteessa havaittiin epätiiveyskohtia, joista vuotovettä pääsee yläpohjarakenteisiin mikä on aiheuttanut mikrobikasvustoa sekä kosteusjälkiä aluskatteeseen sekä puurakenteisiin. Merkkiainekokeessa yläpohjasta ei todettu olevan merkittäviä ilmavuotoja sisätiloihin päin. 56

57 Yläpohjan ja vesikaton osalta suositellaan seuraavia toimenpiteitä: Pikaisesti tehtävät toimenpiteet: vesikatolla vuotokohtien korjaus (haljenneet kattotiilet, pois paikoiltaan olevat tiilet ja jiirikohdat) aluskatteen tarkistaminen ja epätiiveyskohtien korjaaminen yläpohjan tuulettuvuutta ja ilman poistumista ulospäin voidaan parantaa alipaineventtiilien avulla Pidemmän aikajakson toimenpiteet: vesikaton, aluskatteen ja yläpohjan eristeiden uusiminen. Samalla uusitaan vähintään vaurioituneet puurakenteet Rakennuksen ulkopuoli Sokkelissa oli havaittavissa rakoja ja halkeamia. Vähäisiä halkeamia oli havaittavissa myös julkisivutiiliverhouksen saumoissa. Salaojan todettiin olevan ainakin yhdessä kohdassa korkealla. Suositeltavat toimenpiteet: sadevesikaivon poiston ja tarvittaessa myös salaojan korkeustason selvittäminen sokkelin halkeamien ja rakojen korjaus ulko-ovien puuttuvien kynnyksien asennus Teollisia mineraalivillakuituja ei toimenpiderajan ylittäviä määriä tasopinnoilla tai IVkanavien sisäpinnoilla. Tasopinnoilta otetuissa pölynkoostumusnäytteissä ei todettu olevan normaalista poikkeavaa hiukkasjakaumaa. Sisä- ja ulkoilman välisen paine-eron todettiin olevan pieni, mikä kannattaa säilyttää myös jatkossa. Voimakkaan alipaineisuuden seurauksena rakenteiden kautta sisäilmaan kulkeutuva ilmamäärä kasvaa. Rakenteiden kautta kulkeutuviin ilmavirtauksiin sekoittuu aina epäpuhtauksia rakenteista. Sisäilman hiilidioksidipitoisuus saattaa nousta korkeassa käyttöasteessa (lähinnä lepohuoneet) hieman liian korkealle. Tätä voidaan helpottaa ikkunatuuletuksen avulla ennen ja jälkeen lepoajan. 57

58 Pori Saija Hokkanen Marko Pirttilä 58

59 59

60 60

61 61

62 62

63 63

64 64

65 65

66 66