KURESAAREN KAUPUNKIKIERROS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KURESAAREN KAUPUNKIKIERROS"

Transkriptio

1 1 KURESAAREN KAUPUNKIKIERROS Kuresaaren kaupunkikierros järjestettiin klo alken. Kokoontuminen oli Vanalinna Kohvikissa klo Mukaan oli tullut 10 henkilöä ja oppaanamme toimi Maria Peep. Hän oli oppaanamme myös kaksi vuotta aiemmin Setomaan kierroksella. Kierroksen tarkoituksena oli tutustua Kuresaaren vanhoihin rakennuksiin, niiden historiaan ja arkkitehtuuriin. Mukana kierroksella olivat Marja-Liisa ja Kimmo Pulli, Salme Rinne, Kirsi Salmi, Jüri Aus, Taru, Harry, ja Roosa Lonka, sekä Sinikka ja Matti Suominen. Kierros alkoi kahvin merkeissä. Kierros kesti yli kolme tuntia. Kuresaaren taajama on ensimmäisen kerran mainittu vuonna Kaupunkioikeudet se sai Kaupunkioikeudet antoi Tanskan kuninkaan Fredrik II veli Magnus. Kuresaari on keskiaikaisista kaupungeista nuorin Virossa. Saarenmaa oli jaettu kahtia Piispan ja Kalpaveljeskunnan kesken. Raja kulki Kuivastun tiellä Maatevahe-joen kohdalta ja nykyään se vanha raja on merkitty kyltillä tien varressa. Joki on aikaa sitten kuivunut. Piispan valta kesti 333 vuotta. Piispoja oli tuona aikana yhteensä 26 ja viimeinen piispa Münchausen V myi Saarenmaan Tanskan kuninkaalle Fredrik II:lle, joka lähetti veljensä ruhtinas Magnuksen Saarenmaalle. Liivinmaan sota alkoi vuonna Iivana Julma halusi pääsyä Baltian merelle ja sitä hän lähti toteuttamaan miehen sotajoukolla. Piispalla oli vain 120 ritaria jäljellä Liettuassa käytyjen taistelujen jälkeen. Iivana Julma ei saanut pääsyä Baltian merelle, sillä Puola osallistui sotaan ja Venäjä joutui luopumaan valloituksistaan. Tanskan valta ei kestänyt kauan, sillä Kalmarin sota Ruotsin kanssa vei Tanskan voimat. Tanskalaiset luovuttivat Saarenmaan Ruotsille 1645, jolloin alkoi Ruotsin aika. Vuonna 1648 Magnus de la Cardie sai Saarenmaan maakunnan hallintaansa, vaikka asuikin Ruotsissa. Vieraillessaan Haapsalussa Viron matkoillaan hän huomasi rovion, joka oli pystytetty noidan polttamiseksi. Enää puuttui vain hänen allekirjoituksensa. Koulun perustamiseen liittyi noidan polttoaikeet, sillä pastorin maidon juojana ollut kissa oli muka noita ja siitä syytteessä ollut ihminen olisi pitänyt polttaa. Magnus de la Cardie ei kuitenkaan allekirjoittanut polttomääräystä vaan totesi: Tässä ei tarvita roviota, tässä tarvitaan koulutusta Rovio johti siis koululaitoksen perustamiseen Saarenmaalle. Hänen aikanaan Johan Gutter toimi hänen nimissään ja silloin aloitettiin Raatihuoneen rakentaminen. Viro oli siihen aikaan jaettu kahteen osaan Pohjois-Viro ja Hiidenmaa olivat Eestimaata ja Etelä Viro ja Saarenmaa olivat Liivinmaata. Siksi puhuttiin siihen aikaan Liivinmaan tiestä, joka lähti kaupungin keskusaukiolta Kuivastuun. Ruotsista saatiin vahvistetuksi kaupungin oikeudet ja velvollisuudet. Kirkon ja koulun palvelijat saivat palkkansa kaupungilta ja kaupunki joutui maksamaan 24 köyhälle perheelle avustusta. Tori oli ainoa paikka missä sai käydä kauppaa ja kaupunki sai veroa näistä kauppatuloista. Kuresaaren vanhin rakennus on Piispan Linna. Linnan Pitkä Hermanni on 41 m korkea torni, joka on vasemmalla puolella julkisivua. Meri oli siihen aikaan vielä ihan muurin vieressä ja vartija tornissa näki hyvin saapuvat laivat. Laivat maksoivat veroa, varmistuksena oli yleensä panttivanki laivasta, joka laskettiin syvään kuiluun lunnaitten maksua odottamaan. Toinen torni oli puolustustorni. Linnassa oli myös Leijonan luola, jonne vangit heitettiin heti tuomion saatuaan leijonien syötäväksi. Campenhausen tuli Saarenmaalle Liivinmaan varakuvernööriksi maajakoa tekemään ja samalla hän tuli sivistämään kartanon herroja ja opetti heille myös kahvin valmistusta, käyttöä ja hyviä tapoja. Hän alkoi myös vaatia talojen rakentamista tien reunoille ja esitti myös, ettei sikoja ja lehmiä saisi pitää kaduilla. Myös ensimmäinen käsinkirjoitettu sanomalehti Intelligenze alkoi ilmestyä ja sitä

2 2 luettiin kirkoissa. Hän poistui Saarenmaalta 1897 ja kuoli Pädasten kartanossa kolme vuotta myöhemmin. Venäjän vallan aika alkoi vuonna Silloin Pietari sai vallattua Saarenmaan talvella, jään yli päästyään ja vedätettyään 16 puutykkiä jäätä pitkin saarelle ruotsalaisia pelottamaan. Rutto oli heikentänyt linnan sotaväkeä rajusti ja ruotsalaiset antautuivat ilman vastarintaa. Siitä alkoi Venäjän vallan aika, joka kesti 210 vuotta. Pietari poltti ensin kaiken palavan tieltään ja tappoi ihmiset, koska hän halusi alkuun vain pääsyn merelle. Viro menetti silloin ihmisistään yli puolet, mutta sitten Pietari tuli järkiinsä ja rakennutti Tallinnaan vuonna 1718 Kadriorgin linnan Katariinan kunniaksi. (Kadriorg = Katariinan laakso). Katariina löydettiin taistelukentältä vaunujen alta ja hänet vietiin ensi alkuun palvelijaksi yhdelle kenraalille, jonka luota Pietari hänet löysi. Pietari otti hänet vaimokseen tämän synnytettyä hänelle lapsen. Katariinasta tuli myöhemmin keisari Katariina I Pietarin kuoltua. Pietarille tehtiin Tallinnan Heinätorille patsas vuonna 1910 Venäjän vallan 200-vuotisjuhlaksi. Patsas oli viiden metrin korkuisen kiviröykkiön päällä ja patsas oli luonnollisen kokoinen kaksi metriä pitkä. Vuonna 1917 alkoi Venäjällä vallankumous ja saksalaiset tulivat Viroon vuonna Saksalaiset poistuivat Virosta Liittoutuneiden vaatimuksesta I maailmansodan päättyessä. Vuonna 1919 venäläiset hyökkäsivät Viroon. Virolaiset ajoivat venäläiset pois yhdessä 3000 suomalaisen vapaaehtoisen avulla. Samana vuonna Baltian saksalaiset paronit yrittivät hyökkäystä etelästä käsin rautaisen divisioonan avulla, mutta virolaiset ajoivat heidät pois Virosta Riikaan asti. Tämän jälkeen virolaisten piti taas kiirehtiä itärajalle torjumaan uutta venäläisten hyökkäystä. Neuvosto-Venäjä suostui Viron kanssa rauhansopimukseen Tartossa helmikuun 2. päivä vuonna Vuonna 1922 Viro itsenäistyi ja Pietarin patsas, joka oli Tallinnan heinätorilla, vietiin Kadriorgin museoon ja osasta patsasta lyötiin sentin rahoja. Patsaan pää ja rintaosa ovat nykyään Kadriorgin museossa. Vuonna 1924 yrittivät Viron kommunistit vallankaappausta, samaan aikaan, kun venäläinen laivasto-osasto oli Tallinnan edustalla. Kapinayritys kukistettiin asevoimin, minkä jälkeen venäläinen laivasto-osasto poistui Tallinnan edustalta. Vuonna 1939 Neuvostoliitto valtasi Viron ja vuonna 1940 Virosta tuli Neuvostoliiton osa. Vuonna 1991 Viro julistautui itsenäiseksi ja Ryytli kutsui Jeltsinin Tallinnaan allekirjoittamaan suostumuksensa itsenäisyysjulistukseen. Yhden Lasnamäessä sijaitsevan tehtaan johtaja Jarovol oli kovasti venäläismielinen ja hänellä oli alaisuudessaan 5000 työläistä ja 2000 rakentajaa, jotka suunnittelivat Jeltsinin murhaa hänen lähtiessä lentokentältä Neuvostoliittoon. Tehtaalla oli kuitenkin muutama virolaismielinen, jotka kertoivat aikeesta eteenpäin. Jeltsin poistui kaupungista henkilöautoilla, joten murhayritys epäonnistui, kun vain saattajat menivät lentokentälle. Viron itsenäistymisaikaan liittyy monenlaisia tarinoita, yksi niistä on Viron televisiossa työskennelleen Juhan Aaren työnhakumatka Moskovan Viroon suunnittelemaan fosforiittikaivokseen. Hän halusi sinne johtajaksi tai ainakin varajohtajaksi ja Moskovassa oltiin tyytyväisiä tämän myönteiseen suhtautumiseen. Hän sai selville, että se olisi lisännyt venäläisten määrää henkilöllä ja olisi johtanut Viron asukasmäärään nähden venäläisten rajua lisäystä enemmistöksi. Asiasta tehty uutinen oli yhtenä syynä Viron itsenäistymiseen. Virossa oli salainen kaupunki, josta suurin osa virolaisista ei tiennyt mitään. Sitä ei ollut merkitty kartalle, mutta 2000 vihreää nuorta koululaista pyöräili kaupunkiin ja katkaisi kaupunkia ympäröivät piikkilangat. Komendantti yritti soittaa Moskovaan neuvoa kysyäkseen, mutta yhteyden saanti kesti liian kauan. Lapsia ei voinut ampua, joten se oli yksi voitto vapauden tiellä. Lapset käyttäytyivät kaupungissa mallikelpoisesti, eivätkä antaneet venäläisille mitään syytä puuttua heidän olemiseensa.

3 3 Baltian maista Liettua julisti itsenäisyyden ensimmäisenä ja Viro toisena. Viron itsenäistymisjulistuksen anto vei parlamentilta paljon aikaa, sillä kokous kesti pitkään aamusta iltakymmeneen. Parlamentti oli vielä siinä vaiheessa neuvostovallan aikana valittu ja päätöksen aikaansaamisessa oli paljon vaikeuksia. Piti ottaa huomioon myös kansainväliset lain vaatimukset mm. omaisuuden jaosta oikeudenmukaisesti vallan vaihdon yhteydessä. Kansa tuki parlamenttia muodostamalla Baltian ketjun, joka ulottui Pitkän Hermannin juurelta Vilnaan asti. Ketjussa oli ihmisiä käsi kädessä ja se oli paikoitellen kolminkertainen ja Tallinnassa jopa kymmenkertainen Pitkän Hermannin juurella. Vitsinä kerrotaan Arnold Ryytelin vierailusta Gorbatsovin luona. Ryytel oli pyytänyt Gorbatsovilta Virolle kolmen minuutin itsenäisyyttä. Gorbatsov oli kysynyt häneltä, Mitä te sillä tekisitte?. Ryytel oli vastannut: Ensimmäisen minuutin aikana julistaisimme Ruotsille sodan, toisen minuutin ajan taistelisimme ja kolmannen minuutin aikana antautuisimme. Saarenmaan maaperä on aina ollut köyhää ja perheiden lapsiluku suuri, perheessä saattoi olla jopa 12 lasta. Kuolleisuus oli suurta menneinä aikoina. Maanomistusolot olivat aika monimutkaiset ja omassa omistuksessa olevat alueet sijaitsivat kaukanakin toisistaan. Tontit olivat pitkiä ja kapeita ja ne olivat erilaisista maalohkoista jaettuja. Kartanoissa saattoi olla jopa yli 500 lohkoa. Peltomaat olivat pitkiä ja kapeita ja niiden viljely täytyi aloittaa yhtä aikaa. Juttuna kerrottiin, että viimeistä viljelijää yleensä autettiin, mutta jos sama viljelijä oli viimeisenä seuraavanakin vuonna, hänestä tehtiin pilkkalaulu, sillä vankilassa istuminen kesti vain viisi vuotta, mutta laulu säilyi ikuisesti. Saarenmaalla toimeentulo oli huonoa ja kommunistipuolueella oli Saarenmaalla suhteessa eniten jäseniä Virossa. Ihmiset ajattelivat omaa toimeentuloaan ja liittymällä puolueeseen sai etuja ja työpaikkoja. Kaikki eivät kuitenkaan halunneet kolhooseihin ja osa saarelaisista siirtyi mantereelle. Saarenmaalla oli enimmillään asukasta, mutta se on vähentynyt nykyiseen asukkaaseen, työpaikkojen katoamisenkin takia. Mielipiteittensä takia paljon väkeä pakkosiirrettiin kyydityksillä useassa erässä vuosien mittaan Siperiaan, myös Saarenmaalta. Kolhooseja perustettiin vuonna 1947 ja ne, jotka eivät menneet tai päässeet kolhooseihin siirtyivät mantereelle ja Tallinnaan. Korkeintaan puolet heistä palasi saarelle ja osa tytöistä avioitui mantereelle, sillä Saarenmaan tytöt olivat suosittuja mantereen nuorten miesten mielestä, siksi että he olivat paremmin kasvatettuja ja osasivat tehdä enemmän käsitöitä kuin mantereen tytöt. Saarenmaalla tuntuu nykyään olevan negatiivinen vire, sillä Kuresaarta kutsutaan joissain puheissa Suresaareksi, johon tullaan mantereelta eläkeiässä loppuelämäksi. Saarenmaalle pitäisi saada positiivinen kierre aikaiseksi, jotta maaltapako loppuisi ja elämän usko voittaisi. Investointeja pitäisi saada liikkeelle ja pitäisi hyödyntää olemassa olevia rikkauksia, kuten luontoa. Vuosisadat ovat lyöneet oman leimansa myös saarenmaalaisiin, osa hyviä ja osa huonoja. Kuresaaren kaduilla on ollut myös venäläiset nimet Neuvostovallan aikana. Yhtenä iltana katujen nimet päätettiin muuttaa kaupunginjohtajan määräyksellä venäläisiksi. Nyt ne on taas palautettu virolaisnimiksi. Kaupunkiin on saatu Golf-kenttä ja sekin on yksi positiivinen lisä turisteille ja paikallisille virikkeitä lisäämässä. Aavik oli tunnettu kielimies, joka kehitti viron kieltä lisäämällä uusia sanoja viron kieleen. Aavikuiden tammet on istutettu Loode Tammikin alueelle.

4 4 Saarenmaalle oli tarkoitus rakentaa rautatie vuonna 1951 Roomassaaresta kaikkiin tukikohtiin ja sitä varten oli tuotu työväkeä keski-aasiasta. He käyttäytyivät todella huonosti ja varastelivat ja pahoinpitelivät ihmisiä ja raiskasivat naisia. Heidän asuttamaansa kylää alettiin nimittää Kelmikyläksi. Muita kaupunginosia Kuresaaressa on kuten Kullimae= Haukkamäki, Venekylä, sairaala-alueen suunnalla ja Roomassaare. Roomassaaren alueella oli kylpylöitä ja se on nykyään uutta kaupunginosaa. Rannikolla oli Neuvostoliiton länsiraja ja varustus sen mukainen. Varuskunnissa ei saanut poistua kuin vain viiden minuutin kävelymatkan päähän asemista. Säären kärjessä oleva tykkipatteri pystyi ampumaan Hirvensalmen yli 27 km matkan, joten tykeillä ja miinoilla pystyttiin sulkemaan salmi täysin. Tykki painoi kg, putken pituus oli 11 m ja ammukset painoivat 470 kg. Ammuksia käsittelemään tarvittiin 6 miestä. Tämä kaikki oli jo tehty 1. maailmansodan aikana Pietarin puolustamiseksi. Rautatielinjaa oli tehty kaikkiaan 500 km Saarenmaalle Roomassaaresta kaikkiin tukikohtiin ammusten ja muonan kuljettamiseen. Rataa oli tehty Kuivastun ja Kihelkonnan suuntaan ja Sääreen. Valmista rataa oli 250 km. Kun Karujärvelle pystytettiin ohjustukikohta, todettiin, että rataa ei enää tarvittu ja siksi se purettiin pois. Radan rakentamiseen liittyy monenlaisia juttuja. Yksi vitsi kertoo komendantin saaneen määräyksen radan rakentamisesta Sahalinin saarelle, mutta tämä oli niin päissään, ettei muistanut mihin se rata piti rakentaa. Hän muisti kuitenkin, että se alkoi S-kirjaimella ja karttaa tutkittuaan hän katsoi paikaksi Saarenmaan ja sinne rata rakennettiin. Toinen vitsi liittyi radan purkamiseen. Yksi joukkue rakensi vielä rataa, kun toinen joukkue purki sitä alkupäästä. Näin jatkui toiminta vielä viikon päivät ennen asian huomaamista. Roomassaaresta kulki saksalaisten vuonna 1917 rakentama kapearaiteinen rautatie kaupunkiin ja asema oli linnan puistossa nykyisen Zurra Murra-baarin kohdalla. Vitsinä hammaslääkäripulasta kuultiin juttu miehen ja naisen menosta ravintolaan syömään. Molemmat tilasivat pippuripihvit ja vaimo alkoi syödä heti ruuan saatuaan. Mies istui mietteliäänä ja katseli vaimon syömistä, mutta ei koskenut ruokaansa. Tarjoilija tuli kysymään, miksi mies ei syönyt ruokaansa, eikö maistu. Tämä vastasi, että ruoka kyllä maistuisi, mutta tekohampaat olivat siinä vaiheessa vaimon suussa. Vanalinna kahvilassa oli iso tila, jossa oli manttelisavupiippu. Siinä paloi aikoinaan avotuli ja sen yläpuolella roikkui kattiloita. Seinät olivat mustat ja savupiippu kapeni ylöspäin ja katolla oli normaalipaksuinen savupiippu ulos. Lihaa voi savustaa piipussa samanaikaisesti. Puita paloi melkoisesti tulella. Kuva: Vanalinnan kahvila

5 5 Vuonna 1710 kaupunki paloi, sillä kaupungissa oli silloin pääasiassa olkikattoisia puutaloja. Suurin osa Kuresaaren rakennuksista on sitä nuorempia. Kaupungin rakennustyyli muuttui klassiseksi vuoden 1710 palon jälkeen. Kauba kadulla on Johani Hotelli ja Kapteeni Körtsin kapakka. Hotellin julkisivussa on roomalaiset kaaret ja neljä kaunista pylvästä. Rauhoitettu Musta mänty on hotellin vieressä. Kuva: Johan-hotelli Neuvostoliiton aikana vuodesta 1939 lukien Vanalinna kahvilaa vastapäätä oleva kivirakennus toimi sotaväen kauppana. Vuonna 1993 Neuvostoarmeija jätti Viron ja entiset omistajat saivat asuntonsa takaisin. Sotaväen kauppa sai nimen Kinni-Lahti kauppa ovessa olleen ison kyltin ansiosta, jossa ilmoitettiin kaupan kiinni- ja aukiolosta. Talo on nykyään hylättynä, vaikka se on vielä suhteellisen hyvässä kunnossa kivikoristeineen. Kuva: Kinni-Lahti kauppa

6 6 Pappilan portti Kauba 5:ssä on sepän työtä ja pappilan pihalla on lasten turvakoti. Kuresaaressa on monta eri uskontokunnan kirkkoa. On luterilainen kirkko, ortodoksikirkko, baptistikirkko, Metodistikirkko ja Nelikaaren kirkko (Helluntai seurakunta). Kuva; Pappilan portti Katariina II rahoitti vuonna 1790 ortodoksikirkon rakentamisen. Ortodoksikirkon aidassa on kaunis portti, jossa on hammasleikkauksia ja triglyfejä. Kirkko on nykyään arkkitehtimuistomerkki ja sitä on kunnostettu mm. kuparikatolla. Sisääntuloportilla kirkkoon on komea holvikaari. Neuvostoliiton aikana oli edullista vaihtaa uskontonsa ortodoksiksi, sillä siitä sai lisämaata. Se oli varmaan yksi tapa rikastua ja kääntyjiä varmasti ilmaantui. Kuva: Ortodoksikirkko

7 7 Kuva: Nikolai kirkon portti Kauba-kadun ja Tallinna kadun kulmassa on kaksikerroksinen talo, jossa oli aikoinaan vanha astiakauppa. Siitä oppaamme muisti tapauksen, jossa hänellä olisi ollut tilaisuus ostaa Katariinan arvokas astiasto, mutta hän meni soittamaan miehelleen asiasta ja palatessaan minuutin kuluttua takaisin se oli jo myyty. Kuva: Entinen astiakauppa Neuvostoliiton aikana kaikkien ostoskeskusten julkisivutyyli määrättiin keskitetysti ja silloin 1- kerros kulmatalossa muuttui, siten, että 1-kerros rakennettiin kivestä ja toinen kerros oli pienempi ja se oli rakennettu puusta. Kävimme katsomassa Wildenbergin taloa, joka on Tallinna kadulla. Wildenberg oli nahan parkitsija, joka saapui Kullamaalta Kuresaareen vuonna 1858 mukanaan 12 työntekijää. Myöhemmin talossa toimi myös Wildenbergin kahvila, mutta se teki konkurssin muutama vuosi sitten. Siinä toimi aikoinaan EDU-kauppa, joka myös on lopettanut toimintansa ko. osoitteessa. Nykyään kyseisen korttelin omistaa joku rahoittaja, mutta Viron omistussuhteista ei saa mistään kunnon tietoa.

8 8 Kuva: Wildenbergin talo Campenhausenin talo oli seuraavana matkamme varrella. Se sijaitsee Kauba-kadun varrella pihapiirissä. Oikea Campenhausenin talo sijaitsi nykyisen Vanhan apteekin talossa (1680) uusien tutkimusten mukaan. Kuva 2. Campenhausenin talo (väärä) ALLIMANNIN TALO 1900-luvun alussa oli talon isäntä Julius von Nolcken. Vuonna 1909 sen osti Emil Allimann. Kiitos uudelle isännälle, talo sai kellotornin, jota ei ole yhdelläkään saksalaisen talolla. Kelloseppien talo on Kauba-kadun kulmassa ja siinä on kellot joka suuntaan. Se oli/on hyvä treffipaikka, kun sovittiin tapaamisesta kellon alla. Tämä kello on näyttänyt jo sata vuotta aikaa, sekä kuressaarelaisille että heidän vierailleen.

9 9 Talolla on myös kulttuuri-historiallinen arvo, sillä talossa on asunut tunnettuja henkilöitä. Siellä kasvoivat Emil Allimannin kaksi tytärtä. Vanhempi tytär Alma, avioitui unkarilaisen Jozef Sternin kanssa. Budapestissa syntyivät ja kävivät koulun heidän kaksi poikaansa. Kun mies kuoli, leski palasi poikiensa kanssa Kuressaareen. Alman vanhemmasta pojasta Karolysta tuli taidemaalari ja hän opetti piirustusta monessa koulussa, muun muassa myös yhteislukiossa piirustuksen opettajana ja piirustuskerhossa. Myös nuorempi veli Sandor on taiteilija. Hän on piirtänyt sarjan eläinaiheisia postimerkkejä. Alma myi talonsa tunnetulle kellosepälle Jaan Pallopsonille. Nykyinen omistaja Rutt Ots on Jaan Pallopsonin tytär ja hänen miehensä Lembit Ots on myös kelloseppä. Kuva 3. Kelloseppien talo Käveltiin keskustassa ja ohitettiin Raatihuoneen talo, jonka takana on Rae kauppa, joka oppaamme mielestä on ruma rakennus, joka pilasi aiemmin paikalla olleen aukion. Kuva: Raatihuone

10 10 Jatkoimme kellosepän rakennuksen ohi ja ohitimme surutalon (nyk. Elektronika-kauppa), joka oli toiminut Neuvostoaikana hautajaisten järjestelyissä kylmähuoneineen ja täydellisine hautajaispalveluineen. Kukaan entisistä omistajista ei halunnut ottaa taloa omistukseensa talon monikymmenvuotisen historian takia. Talon katolla on tiilikatto, jota kutsutaan nunna-munkki katoksi. Siinä on kaksi nunnatiiltä kourut ylöspäin ja yksi munkkitiili kouru alaspäin. Kuva: Surutalo Lossikadulla olevassa Poliisitalossa on torni kulmassa ja Oikeustalo on sitä vastapäätä. Oikeustalossa on toiminut rautakauppa, kukkakauppa, sotilassairaala ja nykyään se toimii oikeustalona. Kuva: Poliisitalo

11 11 Vuonna 1924 Viron pankkitalo ostettiin eräältä kartanoherralta. Rakennus on epäsymmetrinen ja siinä on kaksi ikkunaa vasemmalla ja 3 ikkunaa oikealla puolella. Kuva: Viron pankkitalo Lossi kadulla oli talo, vastapäätä Antik-taloa, Eräs kauppiaan apupoikana ollut poika osti ansaitsemillaan rahoilla talon 8000 ruplalla ja kunnosti taloa vielä toisella 8000 ruplalla. Toiseen kerrokseen rakennettiin 2 asuntoa. Isompi tuli omaan käyttöön ja toinen vuokralle. Alakerrassa oli kauppa. Kuva: Kauppa-apulaisen talo Neuvostoaikana rikkailta otettiin kartanot valtion haltuun, mutta he saivat pitää kaupungissa olevat talonsa, jotka pääasiassa olivat kivirakennuksia..

12 12 Amandus Adamson oli vuonna 1928 tehnyt myös Kuresaaressa patsaan, jossa Saarenmaan poika on nojaamassa kiveen kuoleman kielissä miekka vielä pystyssä. Patsaan oli rahoittanut kiitollinen Saarenmaan kansa vuonna 1920 vapaussodassa kaatuneille Saarenmaalaisille. Miekka oli ryöstetty jo kolmeen kertaan, vaikka se on pultattu mutterilla kiinni ja sijaitsee poliisitaloa vastapäätä. Sama taiteilija oli tehnyt vuonna 1902 Russalka laivan mukana vuonna 1893 uponneiden merimiesten (177) muistoksi patsaan Kadriorgin puistoon. Kuva: Uhri vapaudelle Vuonna 1947 paikallisilla asukkailla oli hyvät suhteet rajavartijoihin, mutta laivaston matruuseja pelättiin. Yksi paikallinen tyttö oli joutunut matruusien käsiin raiskattavaksi, mutta hänet saatiin pelastettua poliisilaitokselle. Matruusit hyökkäsivät miliisiasemalle ja miliisit sulkivat ovet ja linnoittautuivat poliisitaloon. Ammuskelu oli aika rajua ja kuolonuhrejakin tuli. Tilanne rauhoittui vasta kun miliisit saivat apua rajavartijoilta kahakan lopettamiseen. Touhu oli siis kovaa Lossikadulla neukkuaikana. Kuresaaren historiaan mahtuu paljon tapahtumia. Keisari Aleksanteri oli tanssimassa paikallisessa iltajuhlassa kauppias Bergmanin talossa vuonna 1804 ja hän tanssitti neljää paikallista naista illan aikana. Hänelle tuotiin illan aikana viesti Napoleonin kuninkaaksi julistautumisesta. Aleksanteri halusi lahjaksi saarenmaalaista mustaa leipää ja maitoa ja lähti sitten Pietariin. Aleksanterin syynä Saarenmaalle tuloon oli hyvän laivapuun etsintä, mutta paikallinen tammi on oksaista ja lyhyttä ja laivanrakennukseen kelpaamatonta.

13 13 Lossi 15 Haeskan Nolckenien asuintalo. Hotelli Arensburg. Kuva: Arensburg-hotelli Arensburgin rakennus on nykyään pilattu siihen rakennetulla lisärakennuksella. Arensburgin puisto pilattiin aikanaan rakentamalla August Kitsbergin katu sen läpi. Neuvostovallan aikana kaupungissa oli mm. Puškinin katu (Ravila), Tolstoin katu (August Kitsberg), kaikkia muita katuja neuvostomallin mukaan. Nyt ne kadut on nimetty virolaisittain. Talon rakennutti Johann von Bartholomei, Campenhausenin työtoveri. Pääsisäänkäyntiä koristaa mahtava pseudogoottityylinen portaali, rakennettu 19. (yhdeksännellätoista) vuosisadalla. Molemmilla kyljillä on torni. Se oli alkuaan18. vuosisadalla rakennettu aatelistalo. Yksikerroksinen, ullakkokerros, vaatimaton liuskekivirakennus. Koristeena dolomiitti-ikkunakehykset. Puutarhaan päin kaunis lasiterassi. Rakennuksella leveä taiteellinen vaakasuora karniisi dolomiitista. S-muotoinen lista. Myös dolomiitti-ikkunakehykset. Sisätiloissa on säilynyt alkuperäinen huonesijoittelu. Salin seiniä koristavat karniisit ja kattoa kauniit ruusukkeet (rosetit). Klassisen tyyliset ovet ovat osittain säilyneet. Talon vieressä oli iso puistoalue, joka oli ympäröity kiviaidalla. Kiviaitaa koristivat taiteelliset dolomiittiporttipylväät maljakoiden kanssa. Ennen oli puutarhassa kahvila, jossa järjestettiin puutarhajuhlia. Talon takana on mustanvärinen spa. Rakennus sai nimen Bjutic, mutta kansa kutsuu sitä musta sammakko nimellä. Sillä näyttääkin olevan paljon jalkoja, riittäisi kahdelle sammakolle. V osti talon kaupungin lääkäri Eduard Norman, jonka perijät myivät talon Emilie Grosswaldtille. Hänen poikansa Ludvig muutti Moskovaan, jossa hän meni naimisiin Emilie Reichardtin kanssa ja perusti vaimonsa myötäjäisten avulla väri- ja lääkekaupan. Hän palasi kotikaupunkiinsa ruplan kanssa ja aloitti hyväntekeväisyyden harrastamisen. Hänen varoillaan perustettiin monta puistotietä. Kuressaaren kouluille annettiin ruplaa, siitä muun muassa 2000 ruplaa merikoulua varten. V ostivat talon taas Nolckenit. Vuodesta 1901 alkaen asui tässä talossa Pöiden pastori Karl Nikolai von Nolcken, joka laittoi alkuun mehiläisten pitämisen kehyspöntöissä. RESIDENTS EKESPARRE HOTELLI. Alfred von Ekesparrre. Ritarikunnan esimiehen maamarsalkka Oskar von Ekesparren veli Alfred, joka oli tykistön vakinaisesta palveluksesta eronnut upseeri, halusi koillisraveliinille (varustus)

14 14 rakentaa kauniin huvilan. Ritarikunnan esimies auttoi tontin hankkimisessa ja v 1890 valmistuikin talo, jota nykyään sanotaan metsästyslinnaksi. Alfred von Ekesparre asui itse Pietarissa ja antoi huvilan vuokralle rikkaille kylpylävieraille. Mutakylvyssä käyminen toi kylpäläkaupungeille, samoin talon vuokralle antajille huomattavaa voittoa. Arthur von Ekesparre. Kuva: Ekesparre Residents hotelli Maamarsalkan vanhempi veli Arthur von Ekesparre ( ) oli koulutukseltaan juristi ja työskenteli Tartossa tuomarina. Kun hän jäi eläkkeelle, hän tuli asumaan Saarenmaalle Eiklan kartanoon. Kun hän näki veljensä menestystä kylpylävieraiden majoittamisessa, hän päätti sijoittaa omat säästönsä myös hotelliin. Koska veljen virka-aika oli juuri loppumassa, oli kiire laatia tonttisopimus. Projektin tekijästä ei ollut tietoa. Vallankumoukselliset sotilaat ryöstivät ja polttivat kiinteistöviraston. Ekesparre Residents Hotelli rakennettiin 100 vuotta sitten senaikaiset vaatimukset huomioon ottaen. Kivijalka rakennettiin liuskekivistä, joita saatiin linnan muureista, seinät hirsistä, katto savesta poltetuista kivistä. Sillä oli ullakkokerros, suuret ikkunat ja terassi etelään. Seinät ja katot saivat rappauksen, ulkoseinät saivat laudoituksen, lattiat parketin.tämä on Saarenmaan vanhin hotelli, sillä on kiinnostava arkkitehtuuri, kaunis sijaitipaikka ja mielenkiintoinen historia. Nnykyinen omistaja osti sen ja siitä tuli Ekesparre Residents Hotelli. Arthurin talo valmistui v Seuraavana vuonna, kun talon omistaja kuoli, talon peri hänen poikansa Axel von Ekesparre ( ). Axel oli myös juristi tierakennuslautakunnan sihteeri. Hän antoi talonsa vuokralle pensionaatin pitäjälle. Talvella käyttivät taloa lukion pojat. Ekesparren pensionaattia käyttivät 1920 luvulla kirjailijat Artur Adson, Hendrik Visnapuu, August Gailit. Kansan keskuudessa taloa kutsuttiinkin Siurun linnaksi. Ensimmäisen maailmansodan aikana talo otettiin sotaväen esikunnan taloksi. Axel von Ekesparre muutti v 1919 Saksaan. Vuosina oli talossa pensionaatin emäntänä Elisabeth Pohl. Hän oli avannut kasvisruokaravintolan, joka oli ainoa Kuressaaressa. Pensionaatissa oli 8 huonetta ja iso ruokasali. Keittiönä käytettiin entistä talonmiehen asuntoa. Saman asunnon alla oli kellari. Talossa ei ollut vesijohtoa eikä viemäriä. Pihalla oli pumppukaivo. Lämmittämiseen käytettiin tavallisia kaakeliuuneja.

15 15 Pensionaatin omistajan kuoleman jälkeen meni talo hänen puolisolleen Lucielle ja pojalleen Erich von Ekesparrelle. Saksan aikana oli siellä alueen komissarin toimisto. Sodan jälkeen annettiin entinen pensionaatti miliisin käyttöön ja toisessa talossa oli passitoimisto V 1950 luvulla avattiin talossa hotelli, jossa oli 28 paikkaa. Kummassakin kerroksessa oli yksi ainoa käymälä ja yksi ainoa lavuaari. Kuumaa vettä ei ollut. Suuremmassa huoneessa oli 6 vuodetta. Buffetista sai ostaa kuumaa teetä, pikkupullia ja voileipiä luvulla taloon saatiin rakennettua vesijohto ja viemäri, kellarikerrokseen tehtiin pannuhuone. Taloon saatiin vastaanottohuone ja toiseen kerrokseen lepohuone. Alakerroksessa oli 6 huonetta ja yläkerroksessa 8. V 1993 eräs armenialainen avasi ulkokellarissa šašlõkkibaarin. V 1996 hotelli sai nimekseen Lossi. Seuraavana vuonna hotelli myytiin yksityiselle. Asiakkaita oli vähän, hotellilla ei ollut ravintolaa. Taloon tuli kosteuden takia kosteusvaurioita. Virkavallalta tuli kalliita lisävaatimuksia: portaat toiseen kerrokseen, liikuntavammaisille kulkureittejä sekä suuret hygieeniset vaatimukset keittiölle ja pesuhuoneille. Ekesparren hotellin remontti maksoi paljon, jo pelkkä hotelli maksoi 2,5 miljoonaa euroa. Lossihotellia kutsuttiin aikanaan myös Siurun linnaksi virolaisten kirjailija vieraittensa takia. Vuosina Kuressaressa ei ollut muita julkisia hotelleja kuin sotaväen hotelli Kuld Oda lossikadulla. Myöhemmin rakennettiin Saarenmaa Valssi. Ekesparre Resident Hotellin viehättävyys perustuu historiallinen sijaintipaikkaan. Kierroksemme päättyi Linnan puistoon, joka vuonna 2011 täytti 150 vuotta. Puistossa oli aikoinaan kirkko, joka oli palanut ja sen ympärillä hautausmaa. Puisto raivattiin vuonna 1861, vanhat hautakivet ja luut siirrettiin muualle haudattaviksi. Puistoon istutettiin 90 eri puulajia ja pensasta. Nykyään on vielä 69 lajia jäljellä. Vaahtera ja hevoskastanja enemmistönä. Moni arvohenkilö on istuttanut oman tammensa puistoon ja jokaisessa on istuttajan nimi. Kaupungissa oli 800 lehmää, joita kuljetettiin päivittäin laitumelle katuja pitkin. Lehmät kestivät kuunnella miesten laulua, mutta naiset saivat ne ammumaan tietysti mielihyvästä. Sääntöjä lehmien jätösten suhteen annettiin, ja jokaisen lehmän omistajan olisi ollut korjattava oman lehmänsä jätökset, mutta milläs erottaa oman lehmänsä läjä. Siinä oli taas yksi esimerkki tarpeettomista säännöistä ja lain kiertämisestä. Rannassa oli aikoinaan laivayhtiön omistama talo, jonka edessä oli kolme lipputankoa, joihin nostettiin lippu aina sen mukaan millainen laiva oli tulossa satamaan. Talo on jo aikaa sitten tuhoutunut. Muutama vuosi sitten oli yksi yrittäjä ottanut sustan l. kumipyöräisen veturin käyttöön ja kuljetti sillä ihmisiä Roomassaareen ja takaisin. Valitettavasti yritys meni konkurssin asiakaspulan takia. Puistossa on Kuursaal rakennus, jossa on kahvila ja sen edustalla laululava vuodelta 1920, joka on suomalaisen arkkitehdin suunnittelema. Lavalla soitettiin jopa 3-4 kertaa päivässä, mutta se väheni, kun kolehtia ei kertynyt soittajille tarpeeksi. Vuonna 1984 Kuursaal paloi ja sen jälkeen rakennus on sisältä kiveä ja päältä puuta. Ulkonäkö on säilynyt ennallaan. Puupitsiä on käytetty paljon

16 16 rakennuksessa. Puistoa kiertävän tien toisella puolella on Turun yliopiston keskus vasemmalla, joka oli Viktor Kingiseppin talo. Tämä oli vallankumousmies ja erittäin raaka KGB-läinen, joka tuomittiin kuolemaan vuonna 1922 ja hänet haudattiin ensin maahan, mutta kaivettiin myöhemmin ylös ja upotettiin mereen, ettei jäisi mitään muistopaikkaa. Keskellä on entinen Waldmanin kylpylä ja oikealla puolella on talo, jossa on kuusi parveketta eli yksi parveke jokaisessa asunnossa. Kuva: Kuursaal Kuva: Laululava

17 17 Kuva: Turun yliopiston rakennus Kuva: Kingiseppin talo Kuva: Asuintalo Puiston reunalla.

18 18 Entinen ranta-aitta vuodelta 1663 näkyy Ryytlin oikealla puolella puistosta katsoen. Kuva: Ranta-aitta vuodelta 1663 Loppuun sopii vielä vitsi Hrutshevin ajalta. Silloin rakennettiin matalia taloja, joissa ei pystynyt syömään, muuta kuin lettuja ja kampelaa. Tallinna katu jäi vielä näkemättä, mutta aikaa oli kulunut jo yli sovitun ajan, joten jätimme Maria Peepin ja kiitimme häntä. Kierros kesti yli kolme ja puoli tuntia, joten meille jäi vielä paljon nähtävää seuraavalle Kuresaaren kaupunkikierrokselle.

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6.

Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6. Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta Tehtäviä alakoulun 5.-6. -luokkalaisille Voima-asema 1. Mitä koneita tai työvälineitä näet kuvassa? 2.

Lisätiedot

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA Etsi karttaan merkityt numeroidut kohteet ja tee niihin liittyvät tehtävät. Jokaisesta kohteesta on vanha kuva ja kysymyksiä. Voit kiertää kohteet haluamassasi järjestyksessä.

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

3. Paikallista, missä on nykyinen Laivanrakentajien muistomerkki! b. T:mi Matti Tolvanen ja K:ni, Viljam Holopainen. c. 1920-1936 Keskus Hotelli

3. Paikallista, missä on nykyinen Laivanrakentajien muistomerkki! b. T:mi Matti Tolvanen ja K:ni, Viljam Holopainen. c. 1920-1936 Keskus Hotelli Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Taulumäen ja Leunanmäen alueet (vastaukset) Tehtäviä alakoulun 5.-6. luokkalaisille Johdantokuva 1. Etsi kuvasta nykyinen Teatteritalo. 2. Päättele,

Lisätiedot

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ Rakennushistoriaselvitys 10.10.2013 Arkkitehtitoimisto Pia Krogius Sisällys 1. JOHDANTO 4 Kohde 4 Tehtävä 4 Perustiedot 6 2. TAUSTAA 7 Osuusliike Salla 7

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

Valokuvat ja teksti 16.5.2015 Juhani Junna

Valokuvat ja teksti 16.5.2015 Juhani Junna YSTÄVYYS JA YHTEISTYÖSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUS KAMENNOGORSKIN KAUPUNGIN, VIIPURIN PIIRIN, LENINGRADIN ALUEEN, ANTREAN JA VUOKSENRANNAN SÄÄTIÖN SEKÄ KIRVU SÄÄTIÖN KANSSA. VIIPURIN ALUEHALLINNON KABINETISSA,

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto.

Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto. Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto. Koulumiljööstä vanha rehtorin talo yli 2000 neliön pihapiirineen sai uudet omistajat vuonna 2010. Siitä

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Islannin Matkaraportti

Islannin Matkaraportti Islannin Matkaraportti Olen aina haaveillut työskentelystä ulkomailla ja koulun kautta sain siihen mahdollisuuden! En itse oikein tiennyt mihin maahan haluaisin mennä mutta päädyin Islantiin koska opettaja

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko Valmistunut 1921 Vihitty käyttöön 3.7.1921 Arkkitehti Ilmari Launis Urut Kirkon kellot Kangasalan Urkutehdas 16-äänikertaiset (1972) Bachumin

Lisätiedot

Ensimmäisen päivän aikana tutustuimme omin avuin saareen ja kävimme katsomassa Liise-talon lähistöllä olevia rakennuksia ja luontoa.

Ensimmäisen päivän aikana tutustuimme omin avuin saareen ja kävimme katsomassa Liise-talon lähistöllä olevia rakennuksia ja luontoa. KULTTUURIVENE RY MATKALLA RUHNULLE 30.6.-1.7.2015 Kaksitoista kulttuuriveneläistä kokoontui Roomassaaren satamaan 30.6.2015 kello 9.30. Paikalla olivat Maija-Liisa ja Matti Seppä, Marjatta ja Kauko Salmi,

Lisätiedot

B A LTIA N K IE R R O S 10.7. - 16.7.2007

B A LTIA N K IE R R O S 10.7. - 16.7.2007 MAANANTAI 9.7.2007 N. Klo 8.00 startti Huttulasta ja sen jälkeenvesilahdelta Koskenkylästä kohti Vantaata, keli pilvinen ja vesikuurojen mahdollisuus ilmassa Yöpyminen vaimon serkun luona mistä aamulla

Lisätiedot

Kenguru 2014 Benjamin (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 7 ja Pakilan ala-aste

Kenguru 2014 Benjamin (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 7 ja Pakilan ala-aste (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 7 ja Pakilan ala-aste NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti. Oppitunti 11- Adjektiivien taivutus Audio osa 1. kaunis - ruma

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti. Oppitunti 11- Adjektiivien taivutus Audio osa 1. kaunis - ruma 1 Oppitunti 11- Adjektiivien taivutus Audio osa 1 kaunis - ruma kaunis joutsen ruma olio = ruma otus kaunis puutalo Suomessa on paljon kauniita puutaloja. ruma olio Oliolla on yksi silmä. Olio on sininen.

Lisätiedot

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum Gangut - Rilax Riilahti 1714 Mikko Meronen, Forum Marinum 1 Taustaa ja taistelun merkitys Venäjä rakennutti voimakkaan kaleerilaivaston Suuren Pohjan sodan aikana Venäjän laivasto syntyi Pietari Suuri

Lisätiedot

Pohjois-Viro 16. 19.5.2013.

Pohjois-Viro 16. 19.5.2013. Pohjois-Viro 16. 19.5.2013. Torstai 16.5. klo 6.30 lähtö Lahdesta, kuljetuksista vastaan tuttu Reissu-Ruoti ja luottokuskimme Jukka Ruoti klo 9.15 laiva lähtee. Matkalla meribrunssi (kuuluu matkan hintaan)

Lisätiedot

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015 Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Lounais-Suomen ammattiopisto, Novida Saavuimme Sierra Leonen pääkaupunkiin Freetowniin

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Alvar Aallon jalanjäljillä Lähdimme Kirstin kanssa kahden tutustumaan junakyydillä Jyväskylän elämään, maisemiin ja ihmisiin. Jyväskylä on minulle nuoruudestani tuttu

Lisätiedot

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA Villa Ensi Säätiö tarjoaa turvallista asumismukavuutta keskellä kauneinta Helsinkiä. Villa Ensin tuettua asumista tarvitseville henkilöille tarkoitetut huoneistot

Lisätiedot

Adolf Erik Nordenskiöld

Adolf Erik Nordenskiöld P u n a i n e n r a s t i Adolf Erik Nordenskiöld Adolf Erik Nordenskiöld (1832 1901) vietti lapsuutensa Alikartanossa. Hänen isänsä Nils Gustaf Nordenskiöld oli mineralogi, kivennäistutkija. Adolf Erik

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ

JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus Herodeksen

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889

Lisätiedot

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla 1. Perustiedot a. Roosa Haapa, Hotelli-, ravintola-, cateringala, b. The Sandwich Company, The Diamond, Derry, Northern Ireland, http://www.thesandwichco.com/stores/thediamond.php

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Odpowiedzi do ćwiczeń

Odpowiedzi do ćwiczeń Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen Velkaperää ennen ja nyt Opaskurssi 2005 Velkaperää ennen ja nyt Arkkitehti Birger Brunilan piirtämän ja vuonna 1930 vahvistetun asemakaavan mukaan kaupungin osiin XII XIV kaavoitettiin uusia omakotitontteja.

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Asuinalue (ruskea tausta) Kalatori Viljatori

Asuinalue (ruskea tausta) Kalatori Viljatori Carcassonne Die Stadt Pelin osat: 70 muuria 2 lyhyttä muuria (käytetään portin vieressä silloin kun tavallinen muuri olisi liian pitkä) 12 tornia 1 portti 32 asukasta - 4 eri väriä 2 kangaspussia kaupunkilaattojen

Lisätiedot

Viipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen. Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef.

Viipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen. Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef. Viipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef.fi Kaupunki-imago Mielikuva, imago = kuva, olemus, luonnekuva, maine, vaikutelma.

Lisätiedot

Kuva: Suomi-yhtiön arkisto

Kuva: Suomi-yhtiön arkisto Suomi-yhtiön rakennuttama kiinteistö Vanhankirkon puiston laidalla vihittiin käyttöön vuoden 1911 toukokuussa. Suurmiesten kortteli Kuva: Suomi-yhtiön arkisto Suomikortteli sijaitsee ydinkeskustassa osana

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

Visbyn risteily Silja Europalla. Lähdöt 17.-19.7 ja 24.-26.7.2016

Visbyn risteily Silja Europalla. Lähdöt 17.-19.7 ja 24.-26.7.2016 Visbyn risteily Silja Europalla Lähdöt 17.-19.7 ja 24.-26.7.2016 Visby on kaupunki ja maineensa veroinen. Täällä kävijän hurmaavat sen matalat, ruusuihin peittyvät talot, sen korkeat tornit, varjoisat

Lisätiedot

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Matka Kronstadtiin keväällä 2007 Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Su-Ma, 13-14.5. Tulimme kaikki matkalle lähtijät koulun pihalle sunnuntai-iltana kello kymmenen maissa. Yksi matkalaisista kuitenkin

Lisätiedot

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta GRANKULLA GRANKULLA KAUNIAINEN 1900-1910 (KAUNIAINEN) 1900-luvun alku - noin 1920-luvulle Thurmanin puistotie

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

PELLAVA. toimitilaa kansallismaisemassa

PELLAVA. toimitilaa kansallismaisemassa PELLAVA toimitilaa kansallismaisemassa PELLAVA toimitilaa kansallismaisemassa Kaipaatko yrityksellesi uutta toimisto- tai liiketilaa. NYT sinulla on ainutlaatuinen tilaisuus saada modernit toimitilat historiallissa

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

UNIVERSITAT POLITÈCHNICA DE CATALUNYA VILANOVA I LA GELTRÚ

UNIVERSITAT POLITÈCHNICA DE CATALUNYA VILANOVA I LA GELTRÚ UNIVERSITAT POLITÈCHNICA DE CATALUNYA VILANOVA I LA GELTRÚ European Project Semester 2008 Eeva Siuruainen (TTE5SN2) ENNEN LÄHTÖÄ Minulla oli suuri halu päästä tekemään työharjoitteluni ulkomailla ja muu

Lisätiedot

Kivipolku Lappeenrannan linnoituksessa

Kivipolku Lappeenrannan linnoituksessa Kivipolku Lappeenrannan linnoituksessa Aloitetaan matkamme yllä olevan kuvan osoittaman muistomerkin luota. Pohditaan ensin hetki Lappeenrannan ja linnoituksen historiaa: Lappeenrannan kaupungin historia

Lisätiedot

PELLAVA. toimitilaa kansallismaisemassa

PELLAVA. toimitilaa kansallismaisemassa PELLAVA toimitilaa kansallismaisemassa PELLAVA toimitilaa kansallismaisemassa Kaipaatko yrityksellesi uutta toimisto- tai liiketilaa. NYT sinulla on ainutlaatuinen tilaisuus saada modernit toimitilat historiallissa

Lisätiedot

KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015

KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015 KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015 Helsingin kaupungin Koskelan sairaala-aluetta alettiin rakentaa vuosina 1912 1914. Opastaulusta näkyy, että siellä on monenlaisia

Lisätiedot

Kekkosen puhe 12.3.1964

Kekkosen puhe 12.3.1964 Kekkosen puhe 12.3.1964 Itämeren Historia -seminaari 23.7.2014 Itämeren historiapäivä 2014 Kekkosen latu Suomen sillalla Kuresaaren Kulttuurikeskus 9.45 Kokoontuminen 10.00 10.10 Avaussanat Kulttuuriministeri

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Mooses, Aaron ja Mirjam sekä Aaronin poika, Eleasar

c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Mooses, Aaron ja Mirjam sekä Aaronin poika, Eleasar Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VASKIKÄÄRME 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka - Siinain erämaassa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Sen 40 vuoden aikana,

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

JOENSUUN INARINKULMA

JOENSUUN INARINKULMA JOENSUUN INARINKULMA Joensuun keskustan osayleiskaava & INARINKULMA Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö omistaa Joensuun kaupungin keskustassa, Niskakadun ja Torikadun kulmassa tontin 167-2-22-2, jossa

Lisätiedot

Vierailulla Urho Kekkosen museossa

Vierailulla Urho Kekkosen museossa Vierailulla Urho Kekkosen museossa Teksti, kuvat ja Sari Salovaara 10.5.2012 sivu 2 / 9 Sisällys Johdanto... 3 Tamminiemen uudistukset parantavat saavutettavuutta... 4 Elämyksiä eri aistein... 5 Muita

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Vuokra-asunto Lauttasaaressa: Lahnaruohontie 6 C 28

Vuokra-asunto Lauttasaaressa: Lahnaruohontie 6 C 28 Vuokra-asunto Lauttasaaressa: Lahnaruohontie 6 C 28 Vuokrauskohde sijaitsee ensimmäisessä kerroksen huoneistossa, ja kuvassa sen ikkuna on vasemmanpuoleinen ensimmäisenä oikealla olevasta eteläpäädyn parvekkeen

Lisätiedot

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A.

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A. 1(56) Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011 Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 Kuvat, photos Jorma A. Vesterinen Sukuseuramme lippu liehui Korholan kartanon lippusalossa koko kesätapahtumamme

Lisätiedot

Kenguru 2014 Junior sivu 1 / 8 (lukion 1. vuosikurssi)

Kenguru 2014 Junior sivu 1 / 8 (lukion 1. vuosikurssi) Kenguru 2014 Junior sivu 1 / 8 Nimi Ryhmä Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta

Lisätiedot

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista 1. Asuintonttien rakennukset 1-519 135 k-m² (tieto citygisistä) 1964 Kuvat eteläisestä julkisivusta ja huoltotiestä,

Lisätiedot

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Vietin elämäni ensimmäisen vuosikymmenen Elisenvaaran asemanseudulla. Ensimmäisessä osassa kerroin Elisenvaaran kylästä ja lapsuuteni maisemista ennen sotia. Toisessa

Lisätiedot

JONNE KY. Autopaikat: pihassa tilaa

JONNE KY. Autopaikat: pihassa tilaa Kohdetta välittää JONNE KY lkv MYYTÄVÄ KIINTEISTÖ KOUVOLA Sippola; Huovilantie 320, 46710 Sippola Kiinteistötunnukset: Kouvola/ Mämmälä/ 8:380 Metsä-Sihvola/ erotettava määräala Lisätietoja: + erillinen

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

K10 - AUKIOIDEN KORTTELI. rev A

K10 - AUKIOIDEN KORTTELI. rev A K10 - AUKIOIDEN KORTTELI rev A rev A rev A rev A rev A rev A rev A rev A rev A Tontti 3 2 214 m 2 käytetty rakennusoikeus: n.5920 m2 (tarkista) e 2,7 59 ap (39 ap kellarissa, 20 ap pihalla) PUUTARHAKATU

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11

JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11 SISÄLLYS JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11 I JÄÄKÄRIPATALJOONAN TAUSTA 13 Keitä jääkärit olivat? 13 Lähtötilanne 13 Per Zilliacus, Helmikuun manifesti 14 Ilmari A-E Martola, Venäjän lippu salossa 15 Auno Kuiri,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Daniel vankeudessa

Nettiraamattu. lapsille. Daniel vankeudessa Nettiraamattu lapsille Daniel vankeudessa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

Englantilaistyyppinen suolalihatynnyri 1800-luvulta.

Englantilaistyyppinen suolalihatynnyri 1800-luvulta. 24 Yleisesti kaikkialla maailmassa käytetty metallivanteilla tuettu puutynnyri. Tällaisissa säilytettiin ja kuljetettiin niin tervaa kuin suolakalaakin peräpohjolasta maailmalle. Englantilaistyyppinen

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Matkaraportti: Italia

Matkaraportti: Italia Matkaraportti: Italia Noora Heikkonen Vietimme Italiassa neljä viikkoa ja viisi päivää. Tässä ajassa ehdimme tutustua sekä asuinkaupunkiimme Padovaan että muihinkin Pohjois- Italian tunnetuimpiin kaupunkeihin.

Lisätiedot

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen

Lisätiedot

PAMAUSSEURAN KEVÄTRETKI 2007 PIETARIIN JA KARJALANKANNAKSELLE

PAMAUSSEURAN KEVÄTRETKI 2007 PIETARIIN JA KARJALANKANNAKSELLE PAMAUSSEURAN KEVÄTRETKI 2007 PIETARIIN JA KARJALANKANNAKSELLE Koonnut: Pentti Korkka Pamausseuran kevätretki 2007 tehtiin toukokuun 3 5 päivinä Pietariin, Pähkinäsaareen ja Karjalankannakselle. Matkan

Lisätiedot

RÄNNIEN ASENNUS, VANHAN MAALIN POISTOA ULKOSEINISTÄ, KASVIMAAN ISTUTUS. Kaarinalaiset nuoret ja Jari Suormaa, Notke projekti. Toukokuun viikonloppu.

RÄNNIEN ASENNUS, VANHAN MAALIN POISTOA ULKOSEINISTÄ, KASVIMAAN ISTUTUS. Kaarinalaiset nuoret ja Jari Suormaa, Notke projekti. Toukokuun viikonloppu. RÄNNIEN ASENNUS, VANHAN MAALIN POISTOA ULKOSEINISTÄ, KASVIMAAN ISTUTUS Kaarinalaiset nuoret ja Jari Suormaa, Notke projekti. Toukokuun viikonloppu. Talossa oli vain yksi ränni alun perin. Turun yliopisto

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Rauman freinetkoulun 2lk:n luokkalehti 2# lokakuu 2010 KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Koulumme 2 4lk:n oppilaista

Lisätiedot

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna :n tontti ja naapurit kuva vuodelta 1936. Seurahuone paloi 1949 ja uusi rakennus valmistui 1956. Riitta Rautiainen :n tontin ja rakennukset omisti kauppias Willian Järviö. Vuosina 1889-1016 ranennuksessa

Lisätiedot

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME MAA OLI AUTIO JA KYLMÄ I minä kävelin poispäin näistä päivistä jätin sudenjälkiä ettei minua etsittäisi polulla kohtasin tytön joka sanoi että on vapaus nauttia ei sitä kiinnostanut

Lisätiedot

Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa

Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa Fuengirola Fuengirola on kaupunki eteläisessä Espanjassa, Andalusian maakunnassa. Kaupunki sijaitsee Välimeren rannalla Costa del Solin eli Aurinkorannikon alueella.

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Estella - Los Arcos 1.5.

Estella - Los Arcos 1.5. AÑO SANTO 2010-39 päivää Santiagon tiellä - Matti Rasilainen Estella - Los Arcos 1.5. 6. päivä: Estella - Los Arcos 1.5. la pop 09 alt(m) km km yht klo askelmitt. Estella (alb. Parroquial San Miguel) 14238

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Gulinin piirros huvilasta 1800-luvun lopussa ja valokuva vuodelta 2009.

Gulinin piirros huvilasta 1800-luvun lopussa ja valokuva vuodelta 2009. SELVITYS RAKENNUKSISTA JA PIHAPUISTOSTA 444 Villa Wilhelmsberg PORVOO KAUPUNGINOSA 12 Gulinin piirros huvilasta 1800-luvun lopussa ja valokuva vuodelta 2009. Nykyisen huvilan ja sivurakennusten rakentamisvuodet

Lisätiedot

Suomen Pantheonissa on saanut viimeisen leposijansa mm. Kaarina Maununtytär. Vuosisadasta vuosisataan herättää

Suomen Pantheonissa on saanut viimeisen leposijansa mm. Kaarina Maununtytär. Vuosisadasta vuosisataan herättää TURKU Näköala tuomiokirkon tornista. Valok. c;. Wdin. Suomen vanhaan pääkaupunkiin Turkuun ja sitä ympäröivään maakuntaan, Varsinais-Suomeen, liittyvät maamme Ruotsinvallan ajan keskeisimmät muistot. Siksi

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot