LIVSVILLKOR. Munuais- ja maksaliitto ry 1/2013. Ytyä yhdistyksestä -teemavuosi. Munuainen äidiltä ja isältä s.10

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIVSVILLKOR. Munuais- ja maksaliitto ry 1/2013. Ytyä yhdistyksestä -teemavuosi. Munuainen äidiltä ja isältä s.10"

Transkriptio

1 LIVSVILLKOR Munuais- ja maksaliitto ry 1/2013 Ytyä yhdistyksestä -teemavuosi Munuainen äidiltä ja isältä s.10

2 LapinDialyysi Ylläs Maailman kauneimmaksi kehutun, LapinDialyysin, neljäs toimintavuosi käynnistyi juuri. Tervetuloa lomailemaan Ylläkselle ja nauttimaan kevät talven aurinkoisista päivistä! Kevät talven ja kesän lomadialyysejä varaillaan juuri nyt! Otathan yhteyttä ajoissa! LapinDialyysi palvelee joka päivä, ympäri vuoden. Kittilä Dialyysivaraukset ja tiedustelut: Juha-Pekka Kuusimäki Kolari Kemi Arctic Circle Rovaniemi LAPLAND Dialyysiasiakkaiden majoitusvaraukset: Holiday Club Ylläs Saaga Varausta tehdessäsi, muista ilmoittaa, että olet liiton jäsen / käytät LapinDialyysin palveluita lomasi ajan. FINLAND 4 E75 Helsinki MediYlläs LapinDialyysi Taiga-talo Vaeltajantie 2, Ylläsjärvi

3 PÄÄKIRJOITUS Ytyä yhdistyksestä ytyä yhdistykseen Yhdistystoiminnan vuosi on joka vuosi, erityisesti Ytyä yhdistyksestä -teemavuotena. Sen aikana tehdään yhdistyksiä ja niissä tehtävää arvokasta työtä näkyväksi. Yhdistystoiminta ja koko ympäröivä yhteiskunta elää muutoksessa. Tulevaisuus on suuri haaste. Jäsenistö ikääntyy, työelämän vaatimukset lisääntyvät, vapaa-ajan tarjonta monipuolistuu ja ihmisten kiinnittyminen yhteisöihin muuttaa muotoaan. Nopea kehitys pakottaa tarkastelemaan järjestön ja yhdistyksen perustehtävää. Miten säilyä elinvoimaisena muutoksessa? Miten saada ihmiset kiinnostumaan? Miten uudistua unohtamatta sitä, mikä meille on tärkeää? Elinvoimainen yhdistys tukeutuu vahvaan arvopohjaan ja on samalla avoin uusille ajatuksille ja toimintamuodoille. Elinvoimainen yhdistys on avoin uusille jäsenille ja ottaa samalla huomioon olemassa olevien jäsenten tarpeet. Teemavuoden tavoitteena on selkeyttää yhdistysten perusajatusta: miksi jäsenyhdistykset ovat olemassa, mikä on yhdistysten merkitys sairastuneille ja heidän läheisilleen ja miksi heidän kannattaa liittyä jäseniksi. Vaikka monet asiat ympäröivässä yhteiskunnassa muuttuvat, vertaistuen merkitys ei vähene. Vahva kokemusasiantuntijuus ja vertaistuki ovat yhdistysten vahvuuksia. Jäsenistö on yhdistysten tärkein voimavara. Ilman jäseniä yhdistyksellä ei ole toimintaedellytyksiä. Yhtenä teemavuoden haasteena on tavoittaa entistä paremmin sairastuneet ja heidän läheisensä sekä muut, jotka kokevat toimintamme ja tavoitteemme tärkeäksi. Mitä enemmän on jäseniä, sitä paremmat mahdollisuudet on olla varteenotettava vaikuttaja ja edunvalvoja. Määrällistä tavoitetta tärkeämpää on kuitenkin se, että jäsenet tuntevat kuuluvansa itselleen tärkeään ryhmään, heidän tarpeensa otetaan huomioon ja heidän ääntänsä kuullaan. Yhdistys tarjoaa heille jotakin sellaista, joka lisää heidän hyvinvointiaan. He saavat yhdistyksestä ytyä. Yhdistystoiminta perustuu vapaaehtoisuuteen. Ytyä yhdistyksestä -teemalla kannustetaan myös mukaan vapaaehtoistoimintaan vaikuttamaan itselle tärkeisiin asioihin. Yhdistystoiminnan tarkoitus on tuottaa iloa ja hyötyä. Usein vapaaehtoisten voimat ovat kuitenkin koetuksella. Toimijoita voi olla liian vähän ja voimavarat rajalliset. Vapaaehtoisuuskin muuttaa muotoaan. Motiivit ryhtyä vapaaehtoiseksi vaihtelevat, samoin sitoutumisen aste. Teemavuoden tavoitteena on lisätä yhdistysten voimavaroja sekä tuoda työkaluja ja malleja toiminnan kehittämiseen ja keventämiseen. Ohjaus, selkeät tehtävänjaot ja sopivan kokoiset tehtävät ovat tärkeitä, jotta vapaaehtoinen jaksaa tehtävässään. Yhdistystoiminnalla on edelleen tärkeä merkitys yhteiskunnassa. Jos ajan henki korostaa yksilöllisyyttä, itsekkyyttä ja taloudellisia arvoja, tehtävämme on toimia vastavoimana. Yhdistysten toimintaa ohjaavat arvot ovat taloudellisia arvoja suurempia. Yhteisöllisyyttä, yhdenvertaisuutta, yhteistyötä ja arjen asiantuntijuutta tarvitaan, jotta hyvä elämä voi jatkua sairaudesta huolimatta. Yhdenvertaisuutta on myös se, että tukea ja tietoa voi saada äidinkielellään. Elinehto on uudistunut tämän vuoden alussa niin, että osa artikkeleista julkaistaan myös ruotsiksi. Hyvää teemavuotta 2013 Hanna Eloranta Kehittämispäällikkö 3 ELINEHTO 1/13

4 HUOM! Liity jäseneksi! Jäseneksi voi liittyä ottamalla yhteyttä oman alueensa yhdistykseen tai liiton keskustoimistoon postin välityksellä, puhelimella tai sähköpostilla sekä liiton kotisivulla Jäsenkortilla saat jäsenetuja Jäsenkortti lähetettiin jäsenmaksun yhteydessä helmikuussa. Jäsenkorttiasi näyttämällä ja jäsennumerollasi saat jäsenetuja. Jäsennumero on myös Elinehto-lehden takakannen osoitetiedoissa. Valtakunnalliset jäsenedut vuonna 2013 A-lehdet, Eckerö Line, Haikon Kartano, Hammaslääkäriasema Fossa Hki, Hotel Anna Hki, Hotelli Ava Hki (sairastuneiden lasten perheet), Hyphen UV-auringonsuojavaatteet, Instru optiikka, Restel-hotellit Silmäasema, Tallink Silja ja Viking Line. Lisätietoja jäseneduista Lisätietoa varauksista ja tarvittavista jäsenkoodeista antaa myös Kirsi Kauppinen, Uusia jäsenetuja 2013 Eckerö Line Eckerö Line myöntää 10 % alennuksen normaalihintaisista päiväristeilyistä ja reittimatkoista jäsenille ja muille samalla varauksella oleville. Tuotekoodi MUSILI. Haikon kartano Majoittuminen Haikon Kartanossa erikoishintaan ja lomapaketeista 15 % alennus. Mainitse varausta tehdessäsi varauskoodi MUSILI ja esitä jäsenkorttisi hotellissa. Hyphen UV-auringonsuojavaatteet Meditex myöntää Hyphen UV-auringonsuojavaatteista 15 % alennuksen. Tuotteisiin voi tutustua osoitteessa Tilaukset puh tai Silmäasema Silmäasema myöntää alennusta normaalihintaisista silmälaseista 23 % ja aurinkolaseista 15 % sekä taittovirheleikkauksien leikkausosuudesta 10 %. Tallink Silja Tallink Silja ja Club One tarjoavat jäsenetuna mahdollisuuden liittyä Club One jäseneksi veloituksetta suoraan kanta-asiakasohjelman keskimmäiselle Silver-tasolle. Päivitä tietosi jäsen- ja lehtirekisteriin! Lisää sähköpostiosoitteesi liiton jäsenrekisteriin niin saat nopeammin ajankohtaista tietoa. Samalla voit päivittää muut tietosi. Mikäli kuulut useampaan yhdistykseen tai perheessäsi on jäseniä, joiden jäsentiedot ovat muuttuneet, ota yhteyttä jäsenrekisterinhoitaja KYLLÄ elinluovutukselle -tuotteet Yhdistykset voivat tilata keltaista KYLLÄ elinluovutukselle -materiaalia järjestäessään elinluovutusten edistämiseen tähtääviä tilaisuuksia. Järjestäjille on huomion herättämiseksi t-paidat, kaulahuivit, pipot, fleeceliivit sekä julisteet ja kangaskassit. Yleisölle voi jakaa sydäntarroja, heijastimia ja kyniä. Uutuutena on saatavilla rajoitetusti keltaisia KYLLÄ elinluovutukselle -karamelleja. Tilaukset: Elämän lahja -riipus Hopeisen Elämän lahja -korun halkaisija on 3,3 cm. Se on saatavissa joko 42 tai 45 cm ohuella pannalla, 45 cm ohuella hopeaketjulla tai mustalla ohuella kumipannalla. Kuvassa koru on 42 cm pannalla. Hinta on 108 euroa, josta 29 euroa menee munuais- ja maksatyön hyväksi. Lisätietoja ja tilaukset: Lahjoita hyvään tarkoitukseen Voit lahjoittaa yhdellä kerralla sopivaksi katsomasi summan tai ryhtyä kannatusjäseneksi. Testamenttilahjoitukset edistävät työtämme munuais- ja maksasairaiden hyväksi. Merkkipäivääsi muistavat voivat lahjojen sijaan lahjoittaa rahaa hyvään tarkoitukseen. Voit osoittaa lahjoituksesi liiton toimintaan: Nordea FI , NDEAFIHH Luvan saaja: Munuais- ja maksaliitto ry Luvan numero: 2020/2012/4181 Poliisihallitus, arpajaishallinto Lupa on voimassa koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Voit osoittaa lahjoituksesi munuaissairauksien tutkimukseen: Nordea FI , NDEAFIHH Luvan saaja: Munuaissäätiö rs Luvan numero: 2020/2011/1751 Poliisihallitus, arpajaishallinto Lupa on voimassa koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

5 SISÄLLYS 1/2013 Pääkirjoitus Tulossa Menossa Akuutti munuaisten vajaatoiminta... 8 Munuainen äidiltä ja isältä.. 10 Liiton sosiaaliturvatyö Ytyä aktiiveista Ihanaa elää hetkessä Ytyä yhdistyksestä Vapaaehtoisilla oikeus tukeen Keilaus sopii kaikille Ruokanurkka Munuaistautirekisteri Maksasairaus PBC Eteenpäin sisulla Oikeaa tietoa Sätt sting i din föreningen.. 29 Skönt att kunna vara spontana Föreningen med krut Ennätysmäärä elinsiirtoja...33 Sirpan juhlat Yhdistyksiltä Akuutti munuaisten vajaatoiminta pysäytti Kajn viime kesällä 8. Tony lähtee merille mukanaan munuainen sekä äidiltä että isältä 10. Helena kertoo, että seikkailu päivässä piristää 26. Familjen Åkerman tycker om att åka iväg på oplanerade utflykter vuosikerta JULKAISIJA Munuais- ja maksaliitto ry, Njuroch leverförbundet rf ILMESTYMISTIHE- YS 4 krt/v. PÄÄTOIMITTAJA Petri Inomaa, , TOI- MITUKSEN OSOITE Kumpulantie 1 A, 6. krs, Helsinki, faksi OSOIT- TEENMUUTOKSET ASIANTUNTIJA-AVUSTAJAT Risto Blomster, Liisa Posio, Eila Wuokko. IL- MOITUSHINNAT /1 sivu 1680, 1/2 sivu 1310, 1/4 sivu 1100, 1/8 sivu 900, 52 x 37 mm 100, takakansi 1980 TI- LAUSHINTA 25, jäsenet saavat lehden jäsenetuna. TAITTO JA ULKOASU Tosi Tekijät Helsinki Oy, PAINOMENE- TELMÄ: Offset PAINO Kirjapaino Uusimaa, Teollisuustie 19, PORVOO PAINOS Painos 7200 kpl ISSN X, verkkolehti: X Elinehto-lehti on luettavissa myös liiton kotisivulla Kansi: Tony Niemi sai viime kesäkuussa uuden munuaisen äidiltään Tuula Hällforsilta. Kuva: Petri Inomaa HUOM! Tästä napista pääset palaamaan sisällysluetteloon. 5 ELINEHTO 1/13 Elinehto-lehti ilmestyy seuraavan kerran viikolla 22. Lehteen tulevan aineiston viimeinen jättöpäivä on Aineisto ja palautteet osoitteeseen: Painotuote

6 maksaa Uusia esitteitä ja oppaita Liitto on julkaissut painettuna uuden jäsenesitteen ja vertaistukiflyerin teemalla Et ole ainoa. Et ole ainoa -jäsenesi- Esitteen painatusta ovat tukeneet te kertoo jäseneksi liittymisen eduista. Liittymällä jäseneksi voi osallistua toimintaan ja saada saman kokeneiden tukea sekä tietoa. Liittyminen on paras tapa tukea liiton ja yhdistyksen tavoitteita ja toimintaa. Munuais- ja maksaliitto postimaksun Munuais- ja maksaliitto ry Tunnus Info: Hel Vastauslähetys Ota yhteyttä. Munuais- ja maksaliitto ry Pirkanmaan munuais- Kumpulantie 1A, 6. krs, ja maksayhdistys PirMu Helsinki Etelä-Karjalan munuais (klo 10 14) ja maksayhdistys /pirmu /etelakarjala Pohjois-Karjalan Etelä-Pohjanmaan munuais- ja maksayhdistys Munuais- ja maksayhdistys /pohjoiskarjala / Etelä-Suomen aluetoimisto etelapohjanmaa Pohjois-Savon Järjestösuunnittelija munuais- ja maksayhdistys Marjukka Miettinen Etelä-Savon munuais ja maksayhdistys /psmuma /etelakarjala Pohjois-Suomen Itä-Suomen aluetoimisto Itä-Savon munuais- Munuais- ja maksayhdistys Järjestösuunnittelija ja maksayhdistys Helena Rokkonen /pomsi /ismu Päijät-Hämeen Kainuun Munuais- munuais- ja maksayhdistys Länsi-Suomen aluetoimisto ja maksayhdistys Järjestösuunnittelija /kainuu /paijathame Anne Viitala Kanta-Hämeen munuais- Salon Seudun ja maksayhdistys KAMUSI Munuais- ja maksayhdistys /kamusi /salmu Pohjois-Suomen aluetoimisto Keski-Pohjanmaan Satakunnan Järjestösuunnittelija munuais- ja maksayhdistys / munuais- ja maksayhdistys Hilkka Lahti Njur- och leverföreningen /samu i Mellersta Österbotten /kesmu Uudenmaan munuaisja maksayhdistys UUMU / Keski-Suomen munuais- Njur- och leverföreningen ja maksayhdistys KEMUSI i Nyland /kemusi /uumu Kymenlaakson Vaasanseudun munuais- ja maksayhdistys munuais- ja maksayhdistys / /kymsi Vasanejdens njuroch leverförening Lapin munuais- ja maksayhdistys /vamusi /lappi Varsinais-Suomen munuais- ja maksapotilaat Aluetoimistot Jäsenyhdistykset Et ole ainoa. TIETOA, TOIVOA, TUKEA Tarvitsetko tietoa sairaudestasi? Haluatko jakaa tarinasi jollekin, joka ymmärtää sen? Haluatko kuulla minun tarinani? Voit osallistua ja olla yksi meistä. Munuais- ja maksaliitto tukee sairastuneita ja elinsiirron saaneita sekä heidän läheisiään. Jäsenyhdistyksissä voi tavata muita saman kokeneita. Esitteessä on liittymiskaavake, jonka voi postittaa maksutta. Vuoden 2013 aikana jäseneksi liittyneiden kesken arvotaan palkintoja. Jäsenesite julkaistaan kevään aikana myös ruotsiksi. Sairauteen sopeutuminen vaatii tietoa ja uusien asioiden oppimista. Vertaistuki antaa mahdollisuuden jakaa kokemuksia. Et ole ainoa -vertaistukiflyer kertoo, miten itselleen voi löytää vertaistukijan. Maaliskuussa julkaistaan painettu vaikuttamisesite munuaissairauksiin sairastuneiden hoidon kehittämiseksi. Myöhemmin keväällä julkaistaan netissä Ruokavalio munuaisen- ja maksansiirron jälkeen -opas sekä Parisuhdeopas sairastuneiden lasten perheille. Painettuja esitteitä voi tilata tai MM-kisat Durbanissa Vuoden 2013 Elinsiirron saaneiden MMkesäkisat järjestetään Etelä-Afrikan Durbanissa Kyseessä ovat 19. MM-kisat ja ensimmäiset Afrikan mantereella. Durban on maan kolmanneksi suurin kaupunki. Ympäri maailmaa, 55 eri maasta tulevat osallistujat voivat haastaa itsensä urheilun merkeissä yli 50 kilpailussa. Lajeina on muun muassa yleisurheilu, uinti, golf, petankki ja keilailu. Kisoissa tuloksia tärkeämpää on osallistuminen ja muiden elinsiirron saaneiden tapaaminen, mutta myös hyvätasoisia tuloksia tehtaillaan. Urheilun lisäksi osallistujilla on mahdollisuus tutustua maan kulttuuriin ja nähtävyyksiin. Kisat ovat esimerkki elinsiirtojen voimasta ja niillä pyritään saamaan lisää huomiota elinluovutuksille. 01/2013 VAU palkitsi ansioituneita urheilijoita Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU palkitsi tammikuussa vuoden 2012 parhaita urheilijoita. Vuoden vammaisurheilijaksi valittiin toista kertaa peräkkäin ratakelaaja Leo- Pekka Tähti. Tilaisuudessa jaettiin myös kolme Vuoden urheiluteko -palkintoa, jotka saivat monilajiurheilija Asko Räsänen, yleisurheilija Jani Tissari sekä miesten maalipallojoukkue. Räsänen voitti kaikkiaan 7 arvokilpailumitalia viidessä eri urheilumuodossa elinsiirron saaneiden MM-talvikisoissa ja EM-kesäkisoissa. Räsänen on lähdössä heinäkuussa Durbaniin elinsiirron saaneiden MM-kisoihin. Hän aikoo osallistua 3 5 lajiin. Ohjelmassa ovat petanque, keilailu ja yleisurheilu. ElinGolf toukokuussa Liitto järjestää ElinGolfin, joka on pääasiassa yrityksille suunnattu varainhankintatapahtuma. Päivä koostuu aamiaisseminaarista, jonka aiheena on elinsiirto ja työelämä, sekä golf-kisasta. Tapahtumasta saadut varat kohdistetaan liiton järjestämään lasten ja nuorten liikuntaan sekä elinsiirtourheilijoiden osallistumiseen MM-kisoihin Durbanissa. Liikunnalla on suuri merkitys kaikille elinsiirron saaneiden tai dialyysihoidossa olevien toimintakyvylle ja hyvinvoinnille. Koko perheen liikuntatapahtumissa tärkeää on muiden samassa tilanteessa olevien perheiden tapaaminen.lisätietoja marjukka. C-hepatiittia sairastavien vertaistapaaminen Lauantaina järjestetään C-hepatiittia sairastavien vertaistapaaminen Helsingissä Linnanmäen Sea Lifessa. Ohjelmassa on ajankohtaista asiaa, vertaiskeskusteluja ja opastettu kierros Itämeren kalojen pariin. Ohjelma ja tarjoilut ovat maksuttomia. Tapaamiseen mahtuu 20 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Lisätiedot ja ilmoittautumiset mennessä Anne Viitala, , Asko Räsänen osallistui EM-kisoihin Zagrebissa viime vuoden elokuussa. Golfkisa elinsiirron saaneille Neljäs Ajalin Open -golfkisa elinsiirron saaneille sekä heidän tukihenkilöilleen ja ystävilleen järjestetään Ruukkigolfin kentällä Kenttä sijaitsee Etelä-Suomessa Raaseporin kaupungin Pohjan kylässä. Kilpailussa on kaksi sarjaa: elinsiirron saaneiden ja ystävien sarja. Sarjat pelataan ruotsalaisena lyöntipelinä. Lisätiedot ja ilmoittautumiset ajalin.fi. Pieni ele -keräyksellä 1,3 miljoonaa Kotimaisen vammais- ja terveystyön hyväksi kunnallisvaalien äänestyspaikoilla järjestetty Pieni ele -keräys sai lahjoituksia 1,3 miljoonaa euroa. Puolet tuotosta jää sen kunnan yhdistysten toimintaan, jossa lahjoitus on tehty. Liiton osuus kunnallisvaalien tuotosta on euroa. Tällä summalla rahoitetaan tiedotusta sekä aktiivisten järjestötoimijoiden ja vertaistukijoiden koulutusta. Keräyksessä liiton yhdistykset olivat ainoita, joiden osallistumisaktiivisuus kunnissa lisääntyi. Muilla järjestöillä osallistuminen laski. Seuraavan kerran Pieni ele -keräys järjestetään europarlamenttivaalien äänestyspaikoilla vuonna Silloin uutena järjestönä mukaan tulee Mielenterveyden keskusliitto. 6 ELINEHTO 1/13

7 TULOSSA MENOSSA Hae sopeutumisvalmennuskursseille Nyt kannattaa hakea kevään ja alku kesän kursseille. Dialyysihoidossa olevien kurssi vuotiaille Siuntion hyvinvointikeskus hakuaikaa jatkettu asti (Kela 46784) Elinsiirto- ja dialyysilasten perhekurssi Imatran liikunta- ja kuntoutumis keskus hakuaika päättyy (Kela 46834) Perhekurssi aikuinen sairastaa Kylpylähotelli Päiväkumpu hakuaika päättyy 3.5. (Ray) Elinsiirron saaneiden 2-osainen kurssi vuotiaille Siuntion hyvinvointikeskus ja haku päättyy 1 kk ennen kurssin alkua (Kela 43059). Nuorten aikuisten kurssi Varalan urheiluopisto hakuaika päättyy (Ray) Nuorten viikonloppu Kisakallion urheiluopisto hakuaika päättyy (Ray) Katso tarkemmat tiedot ja muu kurssitarjonta Kurssit julkaisusta (Elinehto 4/2012) tai liiton kotisivuilta Lisätietoja antaa kuntoutuspäällikkö Pekka Kankaanpää, , ja kuntoutussihteeri Iiris Ahlgren, , Elinsiirrot Munuainen Maksa...8 Haima-munuainen...0 Sydän...2 Keuhko...1 Sydän-keuhko...0 Ohutsuoli....0 Tapahtumia perheille Liiton perhepäivissä voi tavata saman kokeneita perheitä ja pitää yhdessä hauskaa. Liitto tarjoaa rannekkeet huvipuistoihin. Perhe voi hakea mukaan yhteen perhepäivään vuodessa. Ensikertalaiset ovat hakijoina etusijalla, muuten osallistujat arvotaan. Linnanmäen perhepäivä Helsingissä järjestetään Hae mukaan Power Parkissa Härmässä järjestetään perhepäivä Haku Pohjois-Suomen perhepäivän aika ja paikka on vielä avoin. Vertaisvanhempien koulutus ja virkistystapaaminen järjestetään Varalan urheiluopistolla Tampereella. Ilmoittautumiset 9.8. mennessä Rakkoekstrofiaa sairastavien perheiden tapaaminen järjestetään Varalan urheiluopistolla Tampereella. Mukaan voi hakea liiton hakukaavakkeella mennessä. Vuoden aikana järjestetään myös Turussa ja Jyväskylässä Pelastakaa edes isät -päivä sekä Pääkaupunkiseudulla Vapauttakaa äidit -päivä. Lisätietoja perheiden toiminnasta Lapsuuden virtsatieinfektiot eivät vaaranna terveitä munuaisia Pelkät lapsuuden ajan virtsatieinfektiot eivät johda munuaisten vajaatoimintaan lapsilla, joilla on rakenteellisesti normaalit munuaiset, todetaan LT Jarmo Salon OYS:ssa julkaistussa väitöskirjatyössä. Virtsatieinfektio on yksi tavallisimpia lasten bakteeri-infektioita, ja sillä on suuri taipumus uusiutua. Erityisesti virtsan takaisinvirtauksen virtsarakosta munuaistasolle on ajateltu lisäävän munuaisvaurioiden riskiä, minkä vuoksi lapsille on tehty ensimmäisen infektion jälkeen epämiellyttäviä ja säteilyrasitusta aiheuttavia kuvantamistutkimuksia ja käytetty munuaisten suojelemiseksi jopa vuosien kestoisia antibioottiestolääkityksiä. Uuden tutkimuksen mukaan ultraäänitutkimus riittää toteamaan merkittävät rakenteelliset poikkeavuudet. Jos munuaisissa ei ole merkittäviä rakennepoikkeavuuksia, lasten virtsatieinfektioiden ehkäisyn tavoitteena on oiretaakan vähentäminen. Tuetut lomat Solaris-lomat järjestää yhteistyössä Munuais- ja maksaliiton kanssa tuettuja lomia munuais- ja maksasairauksiin sairastuneille ja elinsiirron saaneille sekä läheisille. Lomien ajankohdat ovat nyt varmistuneet. Haku lomille alkaa maaliskuussa. Varttuneiden hyvinvointiloma Kylpylähotelli Peurunka Lapsiperheloma Kylpylähotelli Peurunka Työikäisten liikuntaloma Liikuntakeskus Pajulahti Lisätietoja Kurssit julkaisu, www. solaris-lomat.fi, (klo ), sekä kuntoutumispäällikkö Pekka Kankaanpää, , musili.fi ja kuntoutussihteeri Iiris Ahlgren, , 7 ELINEHTO 1/13

8 Tulehduskipulääkkeistä akuutti munuaisvaurio mat olivat hävinneet. Kävely autollekin tuntui raskaalta. Paino putosi sairaalajakson aikana 18 kiloa Olin sanonut keväällä, että painoa pitäisi pudottaa vähän, mutta tämä dieetti oli liian tehokas. Akuutti munuaisten vajaatoiminta pysäytti Kaj Kankaanpään viime kesänä. Akuutti munuaisten vajaatoiminta pysäytti Espoolaisen Kaj Kankaanpään viime kesällä. Parin kuukauden dialyysihoidon jälkeen hän on palautunut entiselleen. Vajaatoiminnan epäillään johtuneen lääkkeiden yhteisvaikutuksesta. TEKSTI JA KUVA: PETRI INOMAA Kaj Kankaanpää, seuraavaksi 70, on nykyaikainen eläkeläinen, kiirettä riittää. Annan IT-tukea senioreille, olen koulussa isoisänä, ohjaan squashia ja racketballia sekä olen seuratoiminnassa laskettelussa ja jalkapallossa, Kaj luettelee Lisäksi hän on vapaaehtoisena Kaunialassa järjestämässä sotainvalideille muun muassa ulkoilua, illanviettoja ja vapaaajanohjelmaa. Viime vuoden kesällä aktiiviseen elämään tuli kuitenkin tauko. Toukokuussa miehen piti hakeutua Jorvin sairaalan päivystykseen Espoossa. Virtsan tulo oli loppunut ja kivut lisääntyivät. Rakko saatiin tyhjäksi sairaalassa, mutta sama toistui illan aikana. Viikkoa myöhemmin nousi kuume. Kaj lähti kuitenkin normaalisti koululle valvomaan liikuntapäivää. Siellä tosin sanottiin, että Kaj näyttää väsyneeltä. Iltapäivällä hän neuvoi vielä senioreita tietokoneen käytössä, mutta kotona piti päästä jo pitkälleen. 8 ELINEHTO 1/13 Parin päivän kuluttua oli mentävä jo tutuksi tulleeseen Jorvin päivystykseen, sillä vatsa ei toiminut ja olo oli huono. Lääkäri ehdotti, että Kaj lähtisi kotiin, jossa kotisairaanhoito voisi käydä ottamassa kokeet tarvittaessa. Olo oli kuitenkin sen verran heikko, että Kaj päätti jäädä sisään sairaalaan yöksi. Seuraavana aamuna otettiin verikokeet. Tulosten jälkeen tilattiinkin jo ambulanssi ja mies lähetettiin Meilahden Kolmiosairaalaan. Kuukausi osastolla Tilanne tuntui sekavalta. Tutkimuksissa selvisi, että Kajlla oli akuutti munuaisten vajaatoiminta. Kaulaan asennettiin katetri ja aloitettiin hemodialyysihoito. Aluksi en edes tajunnut, mistä on kysymys. Dialyysiin haettiin ja tuotiin sängyllä, menin minne vietiin. Ensimmäisinä kertoina palelin hoidon aikana horkassa. Lopulta minulla oli pussilakanan lisäksi kaksi täkkiä ja avaruuspeitto, Kaj muistelee. Kajlla todettiin paha anemia, palelu johtui varmaan osittain siitä. Hän tarvitsi myös jatkuvasti lisähappea ja huomattiin, että keuhkossa oli nestettä. Neste poistettiin ja oletettiin, että tilanne korjaantuu. Hapen tarve kuitenkin jatkui, hapenottokyky oli edelleen huono: toisessa keuhkossa oli veritulppa. Osastolla kului kaikkiaan neljä viikkoa. Huonekaverit ehtivät vaihtua useampaan kertaan. Kaj kävi kerran kuukauden aikana kotona. Matkalla huomasi, miten voi- Munuaisten toiminta palautui Kajn perhe, vaimo ja kaksi teini-ikäistä sekä vanhemmat lapset, kävivät sairaalassa vierailuilla. Alun epätietoisuuden jälkeen olo helpottui, kun lääkärit antoivat hyvän ennusteen: munuaisten toiminnan pitäisi palautua ennalleen. Dialyysihoidosta Kajlla ei juuri ollut tietoa etukäteen. Olin varmaan kuullut ohimennen, että verta voidaan puhdistaa koneella. Nyt se on tullut omakohtaisesti tutuksi, Kaj pohtii. Muut samaan aikaan dialyysissä olevat olivat käyneet siellä jo lähes kymmenen vuoden ajan. He suunnittelivat kotihemodialyysin aloitusta. Minä pääsin hoidosta pois. Sairaalajakson jälkeen Kaj kävi vielä kuukauden dialyysissä kotoaan. Heinäkuun alussa dialyysihoito lopetettiin. Munuaisten toiminta oli palautunut. Vointi alkoi kohentua. Syksyllä mies kävi vielä kerran munuaispoliklinikalla, missä todettiin, että seurantaa voidaan jatkaa terveyskeskuksessa. Syynä lääkkeiden yhteisvaikutus Arvellaan, että munuaisten akuutti vajaatoiminta johtui verenpainelääkkeen ja tulehduskipulääkkeiden yhdistelmästä. Kaj oli loukannut olkapäänsä lokakuussa. Lääkäri epäili, ettei se kuntoutuisi ilman leikkausta. Kaj sai särkyyn muutaman perättäisen Burana-kuurin. Annosta nostettiin ja lisättiin toinenkin kipulääke vielä viikkoa ennen munuaisoireitten alkua. Aikaisemmin tulehduskipulääkkeet eivät olleet aiheuttaneet oireita, mutta näin pitkää kuuria ei aiemmin ollut ollutkaan. Kajn muu lääkitys, myös verenpainelääke, oli terveyskeskuslääkärin tiedossa, mutta tämä ei ollut huomannut mahdollista yhteisvaikutusta Tässä tapauksessa munuaisiin ei onneksi jäänyt pysyviä vaurioita. Kaikki tulehduskipulääkkeet ovat tosin jatkossa kiellettyjä. Pitkäaikaisen sairaalajakson aikana olkapääkin sai levätä. Dialyysin loputtua Kaj pystyi aloittamaan harjoittelun kuntosalilla elokuussa. Leikkaus ei enää ole tarpeen. Ja squash-pallokin lentää taas entiseen tyyliin.

9 Munuaisten akuutti vajaatoiminta Akuutin munuaisvaurion riskiä lisäävät korkea ikä, diabetes, tietyt lääkehoidot, sydämen vajaatoiminta, miessukupuoli ja munuaisten lieväkin krooninen vajaatoiminta. Nestehukka tai liian matala verenpaine voivat johtaa munuaisiin tulevan verenkierron vähenemiseen ja munuaistoiminnan huononemiseen. Taustalla voi olla oksentelu, ripuli, kuumeilu, verenvuoto, vakava infektio, leikkaus tai sydämen vajaatoiminta. Akuutti munuaisten vajaatoiminta tulee tyypillisesti ikääntyneelle, jonka munuaisten toiminta on jo heikentynyt ja jolla on esimer- kiksi verenpainelääkitys. Vaurion syntyyn vaikuttaa lisäksi jokin ulkoinen tekijä kuten tulehduskipulääke, kuivuminen tai akuutti sairaus. Aiheuttajana voi olla myös lihaskudoksen äkillinen vaurio, jotkin lääkkeet, röntgenkuvauksissa käytetyt varjoaineet ja sieni- tai korvikealkoholimyrkytys. Munuaisten äkillisen vajaatoiminnan ennaltaehkäisyssä on tärkeää tunnistaa ne, joilla on suurin riski sairastua. Tällöin se voidaan ottaa huomioon esimerkiksi tulehduskipulääkkeiden ja tiettyjen verenpainelääkkeiden käytössä ja annostuksessa. Akuutti munuaisten vajaatoiminta on alkuvaiheessa useimmiten täysin oireeton, mutta se olisi tärkeää tunnistaa varhain. Diagnoosi tehdään yksinkertaisilla veri- ja virtsakokeilla, mutta taustalla olevan syyn selvittämiseen voidaan tarvita useita tutkimuksia. Äkillinen munuaisten vajaatoimintaa hoidetaan sen aiheuttajan mukaan esimerkiksi varmistamalla, ettei virtsankulku ole estynyt, korvaamalla nestehukka tai lopettamalla munuaistoimintaa huonontavien lääkkeiden käyttö. Joissakin tapauksissa tarvitaan dialyysihoitoa, mutta useimmiten munuaistoiminta palautuu muutamissa päivissä tai viikoissa. Lähde: Käypä Hoito, Akuutti munuaisvaurio. H. Saha: Äkillinen munuaisten vajaatoiminta. Lääkärikirja Duodecim Maailman munuaispäivä Maailman munuaispäivää vietetään torstaina Teemana on tänä vuonna akuutti munuaisten vajaatoiminta. Liitto on julkaissut munuaispäivän julisteen otsikolla Pidä huolta munuaisistasi. Julisteessa halutaan muistuttaa korkean verenpaineen, ylipainon ja tupakoinnin haitoista munuaisille. Juliste on lähetetty terveyskeskuksiin ja hoitopaikkoihin. Liiton kotisivulla on riskitesti, joka kehottaa seuraamaan munuaisten tilannetta, sillä on tärkeää havaita munuaissairaus ajoissa. Itse Maailman munuaispäivänä julkaistaan tiedote lehdistölle akuutista munuaisten vajaatoiminnasta.

10 Munuainen äidiltä ja isältä Ennen laivat olivat puuta ja miehet rautaa. Nyt laivojen rakentamisesta taistellaan ja tulevalla merimiehellä on munuainen isältä ja äidiltä. Koko suku tuki Tonya, kun hän joutui keskeyttämään opintonsa ja aloittamaan dialyysin. Yksin vaikeassa tilanteessa ei olisi selvinnyt. TEKSTI JA KUVAT: PETRI INOMAA Tony Niemi sai viime vuoden kesäkuussa uuden munuaisen äidiltään. Yli kaksikymmentä vuotta sitten hän oli saanut munuaisen isältään. Vaikka vanhemmat ovatkin eronneet, elävät molemmat munuaiset sulassa sovussa keskenään, kuten koko perhekin. Isältä saadun munuaisen toiminta vain hiipui pikku hiljaa. Tony muistuttaa, että hänelle kyseessä oli oikeastaan vasta ensimmäinen kerta dialyysissä ja ensimmäinen munuaisensiirto, koska aiemmasta hän ei muista mitään. Äiti, Tuula Hällfors, kuitenkin muistaa molemmat kerrat. Oikeus pitää koko perhe kotona Tony syntyi kaksi kuukautta ennen laskettua aikaa vuonna Hän oli syntyessään alle kaksikiloinen. Lääkärit epäilivät, ettei poika alkaisi liikkua ilman leikkauksia, sillä kädet ja jalat olivat laihat ja sykkyrällä. Selvisi, että se johtui proteiinivajauksesta raskauden aikana. Tonylla todettiin munuaissairaus suomalaistyyppinen synnynnäinen nefroosi eli CNF. Vielä joitakin vuosia aikaisemmin siihen sairastuneiden lasten ennuste oli ollut huono, mutta hoito oli kehittynyt. CNF:n ainoa hoito on munuaisensiirto. Yksi hoitavista lääkäreistä katsoi kuitenkin asiakseen olla pessimistinen, ja muistuttaa vastasyntyneen lapsen vanhemmille, että tällaisten lasten hoitokin tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Tästä Tuula sisuuntui. Hän oli koulutukseltaan sairaanhoitaja ja sai lapsen kotihoitoon, mikä ei ollut vielä aivan tavallista. Munuaisten toimintaa korvattiin vatsakalvodialyysillä, proteiinin menetystä albumiinihoidolla keskuslaskimokatetriin. Ravintoa annettiin nenä-mahaletkulla. Tuula jatkoi myös sinnikkäästi pojan jumppaamista kotona. 10 ELINEHTO 1/13

11 Tony oli reipas ja iloinen taapero, vaikka pikkumaha oli letkuja piukassa. Jälkeenpäin ajatellen se oli raskasta koko perheelle, mutta mitä vanhemmat eivät tekisi lastensa vuoksi. Meille Tonyn isän kanssa oli tärkeää, että perhe oli koossa, vaikka välillä oli pitkiä valvottuja öitä ja monia sairaalareissuja Helsinkiin ja Turkuun. Ajattelin joskus, että saanko koskaan enää nukkua kunnolla, mutta lasten hymyt ja nauru piristivät aina uuteen päivään, Tuula muistelee. Tällaisten lasten kotihoito oli siihen aikaan täysin vieras asia, puhumattakaan esimerkiksi albumiinihoidon erityiskorvauksesta. Perhe joutui maksamaan isoja summia omavastuita lääkkeistä ja ravintovalmisteista. Tuula lähti selvittämään mahdollisuuksia saada korvauksia ja tukea ja ajautui siten myös toimimaan silloiseen Munuaistautiliittoon. Siitä lähtien hän on ollut vapaaehtoisena eri tehtävissä, tällä hetkellä liiton sosiaaliturvatyöryhmässä. Kelassa hän on ollut työssä vakuutussihteerinä jo lähes kaksikymmentä vuotta. Päätettiin, että Tonyn isä luovuttaisi pojalle munuaisen. Tuulan piti jatkaa myös paria vuotta aikaisemmin syntyneen isoveli Markon hoitamista ja perheen arjen pyörittämistä. Tammikuussa 1990 tehdyn munuaisensiirron aikoihin Tony oli lähes kaksivuotias. Alkuvaiheiden ongelmien jälkeen uusi munuainen alkoi toimia hyvin. Poika notkeutui ja alkoi liikkua. Huonosta ennusteesta tuli potra poika ja sittemmin reipas mies, joka alkoi harrastaa jalkapalloa, yleisurheilua, moottoripyöräilyä, kuntosalia ja sählyä kaikkea mitä ehti. Urheilu piti kiinni normaalissa elämässä Tony tuntuu harrastaneen lähes kaikkia mahdollisia liikuntamuotoja. Jo 5-vuotiaana hän toi kotiin ensimmäisen kultamitalin, 40 metrin juoksusta. Tony harrasti paikallisessa urheiluseurassa jalkapalloa ja yleisurheilua. Tuula kävi toimitsijakursseja ja oli aktiivisesti mukana menossa. Hän tunnustaa vieneensä pojat myös karatetunnille, vaikkei sitä munuaisensiirron saaneilla suositellakaan. Isä puolestaan vei pojat judo- ja tenniskursseille sekä jopa ilmapistooli- ja kiväärikurssille. Kaikkia lajeja voi harrastaa myös turvallisesti. Ainakin Tony oppi kaatumaan oikein ja hallitsemaan liikkeitään. Ei elämässä voi varoa kaikkea, eikä elää pumpulissa, Tuula toteaa. Perhe on suhtautunut munuaisensiirtoon osana normaalia arkea. Tonykaan ei koe, että se olisi vaikuttanut hänen elämäänsä. Lääkkeet piti muistaa ottaa kaksi kertaa päivässä, mutta siitä kasvoi osa rutiinia. Ala-asteella luokkakaverit ihmettelivät, kun Tonyn käsissä oli runsaasti karvoja hyljinnänestolääkityksen vuoksi. Kaulaan oli jäänyt jälki trakeostomiasta, vatsassakin oli tietysti arpi. Silloin se harmitti ja välitunnilla taisi olla pientä painia. Opettaja suhtautui asiaan hyvin. Pidin toisella luokalla itsestäni esitelmän, johon kuului valokuvia sairaalasta ja kotoa, kun olin dialyysia. Kerroin myös lääkkeistä. Kiusaaminen loppui, kun kenenkään ei tarvinnut enää arvailla, Tony kertoo. Nuoruudessa kaverit tiesivät Tonyn taustan. Hän miettii, että urheilu ja liikkuminen ovat pitäneet kiinni normaalissa elämässä. Jossakin vaiheessa aktiivinen urheilu-ura jäi, kun jalkapallosta moni kaveri vaihtoi jääkiekkoon. Siihen Tony ei lähtenyt, koska vaara saada iskuja on jo paljon suurempi. Kuntoliikunta on kuitenkin edelleen tärkeä osa elämää. Tony osallistui vuonna 1997 elinsiirron saaneiden MM-kisoihin Australian Sydneyssä, paria vuotta myöhemmin oli Unkarin Budapestin vuoro. Näistä kisoista tuli yhteensä kymmenen kultamitalia. Mietteissä on lähteä mittelöihin tulevaisuudessakin. Tony on mukana myös liiton toiminnassa. Maaliskuussa hän osallistuu nuorten edustajana Euroopan munuaisjärjestöjen eli CEAPIRin kokoukseen Amsterdamissa. Erilainen juhannus Tony aloitti opiskelun Satakunnan ammattikorkeakoulussa merenkulkualalla insinöörikoulutuksessa vuonna Aikaisemmin hän on valmistunut ammattikoulusta automaatioasentajaksi. Aluksi jännitti, voinko lähteä merenkulkualan koulutukseen munuaisensiirron takia. Jouduin hakemaan erikoislupaa lähteä merille töihin Trafilta. Sitä varten pyysin omilta lääkäreiltäni kirjallisen selostuksen tilanteesta. Pitkän odotuksen myötä lupa viimein heltisi, Tony kertoo. Vuoden opiskelun jälkeen Tony lähti kuudeksi viikoksi työharjoitteluun laivalle. Kukaan työssä ei ollut uskoa, että hän on saanut munuaisensiirron, kun hän kertoi siitä. Munuaisten toimintaa mittaava kreaarvo oli kuitenkin ollut nousussa pitkään. Jo talvella lääkäri oli puhunut, että dialyysi jouduttaisiin aloittamaan jossain vaiheessa. Työharjoittelun jälkeen Tony meni verikokeisiin. Hän tunsi olonsa hyväksi ja odotti, että arvotkin olisivat kohdallaan. Lääkäri soitti juhannusviikon maanantaina. Tonyn suunnitelmissa oli lähteä kavereiden kanssa mökille torstaina. Edessä oli kuitenkin erilainen juhannus. Se oli tosi kova paikka. En meinannut hyväksyä sitä. Olin kiukkuinen. Ajattelin, että en varmasti tulisi huomenna, Tony purkaa päässä liikkuneita ajatuksia. Veriarvot olivat niin huonot, että dialyysi oli aloitettava heti. Rintaan piti leikata jo seuraavana päivänä dialyysikatetri. Olen koko elämäni tiennyt, että dialyysi ja toinen siirto on edessä. Mutta kun se paukahti eteen, en tiennyt, miten suhtautua. Koko elämä meni uusiksi. Yksin siinä tilanteessa ei olisi pärjännyt, Tony miettii. Onneksi äiti ja isä olivat tukena vastaanotolla. Se ei ollut paras aikaa Tuulallekaan. Samana päivänä, kun tuli tieto Tonyn dialyysistä, Tuula laski äitinsä uurnan. Mutkia matkaan Yli 20 vuoden ajan olen tiennyt, että luovutan munuaiseni Tonylle. Olen valmistautunut siihen, kuntoillut ja pitänyt itseni kunnossa. Se on ollut elämän tärkein kiintopiste, Tuula sanoo. Lääkärit lohduttivat Tonya, ettei kestä kolmea kuukauttakaan, kun tämä on jo menossa. Odotukset olivat suuret. Ensin Tony kävi dialyysissä Porissa. Kolmen kuukauden kuluttua hän sai paikan Rauman dialyysistä. Siellä hoitajat olivat kannustavia ja positiivisia. Eivätkä vain potilailleen vaan myös heidän läheisilleen. Tuulalle Raumalta lähti sähköposteja, joissa vakuutettiin, että pojasta pidetään hyvä huoli, Tuulan tulisi nyt keskittyä vain itsensä kunnossa pitämiseen. Tuula on edelleen kiitollinen tuesta yllättävältä taholta. Siirtoleikkauksen piti olla ensimmäisen kerran jo marraskuussa. Maanantaina oltiin lähdössä Helsinkiin. Tony oli varma, että pääsisi takaisin kouluun alkuvuodesta jatkamaan opiskeluja oman luokkansa mukana normaalissa tahdissa. Työharjoittelun voisi suorittaa myöhemmin. Perjantaina viimeisissä tutkimuksissa todettiin, että ruokatorvessa oli haavaumia ja se oli tulehtunut. Siihen peruuntui leikkaus. Maailma romahti taas kerran, Tony muistelee. Kaikilla oli paha mieli. Ajattelin vain, että minun on kasattava itseni ja tuettava Tonya uskomaan tulevaisuuteen. Päätin, että tämä ei lannista meitä, Tuula kertoo. Dialyysi jatkui. Seuraavaksi tulehtui katetri ja sen paikkaa piti vaihtaa. Huhtikuun lopulla se piti poistaa kokonaan ja kaulalle asennettiin tilapäinen. Perhe oli juuri lähdössä Saksaan viettämään Tuulan syntymäpäivää. Sillä kertaa ei lähdetty. Kaulakatetrin kanssa oli vaikea elää. Se näkyi koko ajan. Tuntui ettei edes kau- Tony on harrastanut aina aktiivisesti liikuntaa ja kokeillut lähes kaikkia lajeja. 11 ELINEHTO 1/13

12 pungilla kehdannut liikkua, Tony kertoo. Katetri oli kaulalla kuukauden. Normaalia elämää piti jatkaa. Niin Tony tekikin. Hän lähti muiden mukana Helsinkiin katsomaan jääkiekon MM-kisoja. Elämän onnellisin päivä Seuraava aika munuaisensiirtoon sovittiin toukokuun lopulla kesäkuuksi. Kun elinsiirtotoimistosta kysyttiin, sopisiko ajankohta Tuulalle, tämä vastasi, ettei mikään voisi estää häntä tulemasta paikalle. Viimeiset viikot Tony yritti olla hissukseen, ettei hän saisi nuhaa tai muuta infektiota. Tonyn isä lähti viemään häntä Helsinkiin. Tuula tuli sairaalaan samana iltana miehensä Ari Laaksosen saattamana. Sunnuntaina, leikkausta edeltävänä iltana, Tony tuli huoneeseeni, ja kysyi miten äiti jaksat. Vastasin, ettei jännitä hiukkaakaan, olen vaan intoa piukassa, Tuula muistelee. Leikkaus sujui hyvin. Heräämössä Tuula vietiin katsomaan Tonya. Se oli elämäni onnellisin päivä lasteni syntymän jälkeen. Sellaista tunnetta ei voi kokea enää koskaan, kun Tony heti leikkauksen jälkeen sanoi Mä rakastan sua. Kiitos, äiti., Tuula kertoo. Sairaalassa aika kului jalkapallon EMkisoja katsellen. Koko osasto jännitti yhdessä. Juhannukseksi Tony pääsi jo lomalle kotiin. Helsingissä haettiin vielä sormus, johon kaiverrettiin päivämäärä ja sydän sekä sana äiti. Nyt se on Tonyllä sormessa muistona joka päivä. Siirron jälkeen rankinta oli, ettei kolmeen kuukauteen saanut liikkua kunnolla. Oli vaikea pysyä pois kuntosalilta. Pikku hiljaa aloin harrastaa kävelyä ja kevyttä pyöräilyä, Tony kertoo. Sitten siirryin takaisin oman harrastukseni pariin kuntosalille. Siellä käydään säännöllisesti isän ja Markon kanssa. Isän kanssa käymme myös spinningissä. Dialyysiaikanakin Tony oli käynyt aktiivisesti salilla ja spinningissä. Munuaisensiirron jälkeen hän on huomannut, miten paljon kunto on kohonnut. Tuula ei puolestaan edes muista olleensa kipeä munuaisen irrotusleikkauksen jälkeen, hän oli vain onnellinen tapahtuneesta. Nyt Tuulakin liikkuu taas aktiivisesti ja pitää itsensä kunnossa. Tukena koko suku Joskus nuorena mietin, että voiko sairas koskaan saada edes tyttöystävää. Yllättäen keskellä hankalaa vaihetta, juuri ensimmäisen siirtoleikkauksen peruunnuttua, löytyi tyttö, joka ymmärsi tilanteen, Tony kertoo. Tony järjesti opiskelijapippalot asunnossaan. Ennen juhlia kaveri soitti ja kysyi saako ottaa mukaan yhden Hennan. Tony antoi luvan. Siitä se sitten alkoi. Oli tärkeää, että sai puhua asioista jonkun kanssa. Ehkä oli parempi, että leikkaus siirtyi ja saatiin tutustua Hennan kanssa rauhassa. Juttu ei olisi ehkä edennyt muuten, Tony miettii. Henna valmistuu tämän vuoden syksyllä sairaanhoitajaksi. Yhteen he muuttivat viime vuoden lokakuussa. Henna ajoi jo viime kesällä moottoripyöräkortin, tänä vuonna aikeissa on oman pyörän hankinta. Harrastus yhdistää koko perhettä. Tuula tosin tyytyy vain istumaan tarakalla. Perheen tuki on ollut tärkeää Tonylle. Välit ovat perheessä olleet aina läheiset. Kipeistäkin asioista on voitu puhua avoimesti. Itketään yhdessä, jos itkettää, kun on hauskaa, nauretaan yhdessä, Tuula summaa. On hienoa, että olen voinut tukeutua mieheni lisäksi Tonyn isän puolisoon Anneen. Heidän tukensa arjessa on ollut erittäin arvokasta. Lähes koko suku kävi katsomassa Tonya sairaalassa. Ja tietysti Rauman dialyysin tädit! Pitihän heidän varmistaa, että Tonysta pidettiin hyvää huolta myös Helsingissä. Munuaisen luovutus ei oikeastaan voinut enää lähentää välejämme, koska ne olivat valmiiksi niin läheiset, Tuula sanoo. Isoveli Markon häitä juhlittiin elokuussa ja Tony oli bestman. Juhlissa hän kiitti julkisesti koko sukua tuesta. Yksin kaikesta ei olisi selvinnyt. Vaikeina hetkinä Tonya tukivat tyttöystävä Henna Rand, Tuulan mies Ari Laaksonen, isoveli Marko Niemi ja hänen vaimonsa Teea Niemi ja äiti Tuula Hällfors. Esimerkkinä muille Tony on päässyt takaisin kouluun. Luokka tosin vaihtui, mutta lähitulevaisuudessa hänen pitäisi valmistua konemestariksi insinöörin tutkinnolla ja työkokemuksen kautta ylikonemestariksi ja siitä vielä konepäälliköksi. Työharjoitteluun Tony lähti laivalle jo neljän kuukauden kuluttua siirrosta, saman tien neljäksi viikoksi. Töitäkin on lupailtu koulun loputtua. Tulevaisuus näyttää valoisalta. Toivottavasti moni saisi mahdollisuuden omaisluovutukseen. Meillä se on toiminut hyvin, miksei se toimisi muillakin. Riskejä ei pidä liioitella, vaikka ne otetaankin huomioon. Päätöksentekoon pitäisi saada mahdollisimman paljon tukea, Tuula miettii. Asiasta pitää pystyä puhumaan avoimesti perheessä. Lääkärienkin olisi uskallettava ottaa asia kunnolla esille, Tony lisää. Vatsassa oleva pieni viiva saa mielen aina iloiseksi, kun sen huomaa, Tuula nauraa. 12 ELINEHTO 1/13

13 KOLUMNI Sosiaaliturvan työryhmään kuuluvat vasemmalta Pekka Kankaanpää, Helena Rokkonen, Leena Korhonen Savonlinnasta, Tuula Hällfors (pj) Loimaalta ja Anne Mattila-Riippi Seinäjoelta. Työryhmässä toimii lisäksi Anne Hernekoski Oulusta. Vahvistusta liiton sosiaaliturvatyöhön Uudelleen perustettu sosiaaliturvatyöryhmä antaa asiantuntija-apua munuais- ja maksasairauksiin sairastuneiden sosiaaliturvaan liittyvissä kysymyksissä. Apua tarvitaan usein tilanteessa, kun Kelan hakemukseen on saanut kielteisen päätöksen. TEKSTI: HILKKA LAHTI Liiton sosiaaliturvatyöryhmä aloitti työnsä vuoden vaihteessa. Aikaisemmin liitolla oli nimetyt sosiaaliturvan asiantuntijat, mutta virallisen työryhmän katsotaan vahvistavan liiton sosiaaliturvatyötä tilanteessa, jossa monet muutokset ovat huonontamassa sairastuneiden asemaa. Paineita sosiaaliturvaan tuovat muun muassa kuntauudistus, sote-uudistus, lääkekorvausten muuttuminen ja matkakorvausten järjestäminen. Työryhmän kautta saamme tietoa ja tukea kentältä ja sen kautta pystymme myös välittämään tietoa, kuntoutumispäällikkö Pekka Kankaanpää toteaa. Vaikuttaminen ja sosiaaliturva-asioista tiedottaminen kuuluu liiton tehtäviin. Munuais- ja maksasairaiden sosiaaliturvan kehittymistä seurataan ja pyritään vaikuttamaan, että sen taso ei ainakaan heikkenisi. Työryhmä voi tehdä myös esityksiä ongelmien ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi. Sosiaaliturvan työryhmä koostuu järeistä ammattilaisista, joilla on munuais- ja maksasairaiden sosiaaliturvasta omakohtaista kokemusta sekä tietoa ja osaamista työnsä ja koulutuksensa ansiosta. Ohjausta ja neuvontaa Liitto auttaa jäsenistöään sosiaaliturvaasioissa kartoittamalla sairastuneen kokonaistilannetta, ohjaamalla ja neuvomalla sosiaalietuuksista ja selvittämällä, mistä sairastunut saa parhaiten apua omassa lähiympäristössään. Ihmiset tarvitsevat usein tukea, kun he ovat saaneet kielteisen vastauksen vammaistuki-, eläkkeen saajan hoitotukitai kuntoutuspäätökseen. Silloin neuvomme valituksen tekemisessä tai muutoksenhaussa, Kankaanpää sanoo. Liiton kotisivuilta löytyy vuosittain päivitettävä liiton sosiaaliturvaopas. Kotisivuille ollaan lisäksi lisäämässä kevään aikana keskeiset asiat sairastuneen sosiaaliturvasta selkokielellä. Liitto on mukana myös kymmenen järjestön yhteisessä sosiaaliturvaoppaassa. Opas löytyy osoitteesta Liitossa sosiaaliturva-asioita hoitaa Pekka Kankaanpää ja järjestösuunnittelija Helena Rokkonen. Myös työryhmän jäseniin voi ottaa yhteyttä. Että menisi oikein Munuaisen luovutus sairaalle lähisukulaiselle on Suomessa mahdollista. Munuaisen luovuttajan on oltava kudostyypiltään sopiva terve, spontaani ja vapaaehtoinen, tämän opin jo 70-luvulla. Saajan on kestettävä elinkautinen kiitollisuudenvelka. Miten varmistetaan omaissiirrossa, että varsinaiset tekijät, elinsiirtokirurgit, kokevat tekevänsä oikein? Ulkonaiset ehdot voidaan tarkistaa. Entä sisäiset? Elinluovutus ja elimen vastaanottaminen ovat kumpikin rankkoja juttuja. Tehdään haavoja ja tulee arpia, joiden kanssa joudutaan elämään. Etukäteen ei voi varmuudella tietää, miltä jälkikäteen tuntuu. Luulen oman epävarmuuteni vuoksi voivani jossain määrin ymmärtää ihmistä, joka empii pyrkimistään elinluovuttajaksi, vaikka sankarin paikka olisi tarjolla. Ulkoiset asiat eivät saisi mennä sisäisten edelle. Siksi olisi taattava, että puitteet ovat kunnossa: hienotunteista yksityisyyttä, asiallisia keskusteluja, tarpeeksi tietoa ja aikaa. Johtopäätösten on annettava syntyä luonnollista tietä. Kaikkeen toimintaan liittyy epävarmuustekijöitä, joihin suhtaudumme eri tavoin. Saavutettavissa oleva erinomainen hyöty taas painaa toisessa vaakakupissa. Kyseessä on henkisesti kahden keikka, ein Fall für zwei, kuten television dekkarisarja. Synnymme kansaan, sukuihin ja perheeseen, joiden käytöstavat ja asenteet omaksumme ainakin aluksi. Lähtökohdillemme emme mahda mitään. Ainahan me joudumme toimimaan sen tiedon varassa, joka meillä nyt on. Antti Linkola Kirjoittaja on eläkkeellä oleva lappeenrantalainen keskussairaalan munuaispotilaiden hoidosta vastannut sisätautilääkäri, joka toimii liiton lääkärityöryhmän puheenjohtajana. 13 ELINEHTO 1/13

14 YTYÄ AKTIIVEISTA Tällä palstalla esitellään satunnaisessa järjestyksessä aktiivisia yhdistystoimijoita eri puolilta Suomea. Yhdistys on antanut heille ystävyyttä elämän suurissa muutoksissa ja paikan toimia. Halua, kykyä ja aikaa Taru Ihms on ollut Kymenlaakson yhdistyksen jäsen vuodesta 2003 lähtien. Minulla on tyypillinen yhdistystausta. Ensin olin rivijäsen, sitten hallituksen jäsen, sen jälkeen varapuheenjohtaja ja vuodesta 2008 olen toiminut puheenjohtajana, Taru kertoo. Tarulla onkin ollut kaikki edellytykset toimia yhdistyksessä: halua, kykyä ja aikaa. Jäseneksi hän liittyi aikoinaan dialyysihoitajan kannustamana. Hallitustehtävien ohella hän järjestelee ja organisoi retkiä. Taru muistuttaa kuitenkin, ettei vapaaehtoisia saisi kuormittaa liikaa. Yhdistykset ovat erilaisia, toiset pieniä ja toiset suuria, on köyhiä ja rikkaita. Toimintaedellytykset ovat hyvin erilaiset. Mikä on mahdollista yhdessä yhdistyksessä, ei aina ole välttämättä mahdollista toisessa. Kuitenkin yhteistyö muiden yhdistysten kanssa antaa paljon. Yhdistyksestä Kouvolassa asuva 70-vuotias Taru on saanut tietoa omasta munuaissairaudestaan ja munuaissiirroista. Parasta on kuitenkin ollut tutustuminen uusiin ihmisiin. Elinehto on minulle hyvä informaation lähde. Tutustun mielelläni muiden ihmisten elämäntarinoihin. Nuoria Tarukin kaipaa mukaan yhdistystoimintaan. Paras tapa saada uusia jäseniä yhdistykselle ovat henkilökohtaiset kontaktit. TEKSTI JA KUVA: MARJUKKA MIETTINEN Sirpa Parviainen on käytettävissä tukena ja saattajana, jotta myös liikunta- ja näkövammaiset pääsevät Pohjois-Savon yhdistyksen järjestämiin tapahtumiin. Elämänkokemus käytössä Sirpa Parviainen toimii dialyysihoitajana Kuopion yliopistollisessa sairaalassa ja ohjaa työssään ihmisiä alueen yhdistykseen, kertoo vertaistukitoiminnasta ja liiton järjestämistä sopeutumisvalmennuskursseista. Hän on Pohjois-Savon yhdistyksen jäsen ja toiminut vuosien aikana eri tehtävissä. Parviaisen kumppanina on 30 vuotta ollut psoriasis. Se on pitkäaikaissairaus, joka näkyy toisin kuin moni munuaistai maksasairaus. Hän kokee saavansa vertaistukea osallistuessaan paikallisen psoriyhdistyksen järjestämään vesijumppaan. Ryhmästä on muodostunut kuin toinen perhe. Nyt hän on päässyt myös sopeutumisvalmennuskurssille. Haluan kurssille siksikin, että uskon kokemuksen auttavan työssäni. Kun houkuttelen täällä ihmisiä hakeutumaan kurssille, tiedän ainakin mistä puhun. Sirpan mielestä tieto potilasjärjestön tekemästä työstä on osa hoitajan ammattitaitoa. Hän on Munuais- ja maksaliiton yhteyshenkilö ja toiminut myös vertaistukijoiden yhdyshenkilönä. Sirpa muistuttaa, että vaikka hän on liiton yhteyshoitaja, kaikki hoitajat osallistuvat työhön. Liitto on antanut tukea työhön ja järjestänyt koulutuksia, joita on voinut hyödyntää työssä. Sirpa on toiminut dialyysissä jo vuodesta Työkierto on ollut rikkaus, mikä on saanut hänet viihtymään samalla osastolla. Tällä hetkellä hän on kotihemodialyysissä ja tekee myös kotikäyntejä. Uuden oppiminen tuo työhön virtaa ja estää rutinoitumista. Haluaisin kehittyä potilaiden itsehoidon ohjauksessa yhä paremmaksi. On sykähdyttävää, kun ihminen ottaa vastuun hoidostaan ja alkaa luottaa omaan osaamiseensa. TEKSTI JA KUVA: HILKKA LAHTI Taru Ihms kertoo saaneensa oppia yhdistystoimintaan liiton järjestämistä koulutuksista. 14 ELINEHTO 1/13

15 Antaessaan saa Ulla Kiiski, 62, on toiminut Etelä-Karjalan yhdistyksessä yli 30 vuotta, muun muassa naistoimikunnassa ja hallituksessa. Miehen sairastuminen ja ensimmäinen munuaisensiirto vuonna 1980 oli hyppy tuntemattomaan. Perhe asui syrjäseudulla eikä tuntenut muita sairastuneita. Yhdistyksen toiminnassa mukana oleminen oli minulle valtava henkireikä. Tuolloin muodostui elinikäisiä ihmissuhteita. He ovat elämässäni mukana edelleen, Ulla kertoo. Myös perheen lapset olivat aktiivisesti toiminnassa mukana. He esiintyivät joulujuhlissa ja muissa yhdistyksen tilaisuuksissa. Yhdistys antaa mahdollisuuden vuorovaikutukseen toisten kanssa. Se on linkki vertaistukeen ja tiedon saamiseen. Yhdistyksestä sai vastauksen moneen mieltä askarruttavaan kysymykseen. Toiminnassa oli aikaisemmin mukana paljon hoitohenkilökuntaa, myös heiltä sai paljon tietoa. Nykyisin hoitajia on Ullan mielestä vaikeampi saa mukaan aktiivitoimintaan. Yhdistystoiminta on muuttunut, silloin tietoa ei saanut muuta kautta. Nyt maailma on avautunut, tietoa tulee enemmin esimerkiksi internetin avulla. Ulla miettii, että uusia jäseniä on haastavaa saada toimintaan mukaan. Usein monet dialyysissä kävijät ovat huonossa kunnossa eikä heillä ole voimavaroja lähteä toimintaan mukaan. Nykyisin ihmiset tulevat ja menevät, jatkuvuus puuttuu. Sairaus halutaan unohtaa ja siinä samalla yhdistys. Nuorilla ei ole halua sitoutua kuten ennen vanhaan. Ajankäytöstä kilpailee niin moni muu asia. Toivon, että sairastunut ei jäisi yksin. Kohtaamiset ovat tärkeitä, eritoten ihmisille, jotka asuvat yksin. TEKSTI JA KUVA: MARJUKKA MIETTINEN Ulla Kiiski sai yhdistyksestä tietoa tuntemattomasta, kun hänen miehensä sairastui munuaissairauteen. Myyjäisissä on aina hauskaa. Yhdessä tekeminen luo hyvän tunnelman, Maija ja Elsi sanovat. Ikuisia ystäviä Oululaiset Maija Siniluoto ja Elsi Keränen ovat Pohjois- Suomen yhdistyksen myyjäisten kantavat voimat. Myyntitouhun ohessa pystyy helposti puhumaan munuais- ja maksayhdistyksen tehtävästä ja siitä, mihin rahaa kerätään. Maija ja Elsi tutustuivat samassa työpaikassa, mutta ystävyys alkoi dialyysissä. Maija sairastaa rakkulamunuaistautia ja sai siirron Samana vuonna myös Elsi sai uuden munuaisen munuaiskerästulehduksen tähden. Maija sai vinkin yhdistyksestä sairaanhoitajalta. Yhdistystoiminta oli tuttua ennestään. Ajattelin saavani yhdistyksestä tukea. En niinkään ajatellut, että voisin itsekin olla antamassa, Maija toteaa. Maijalla oli tiedossa hyvät paikat myyjäisten pitämiseen. Hän houkutteli Elsin mukaan, kun tiesi hänet taitavaksi käsityöihmiseksi. Kun koolla on paljon ihmisiä, on myös paljon ideoita. Myyjäisten järjestämisessä tarvitaan kaikenlaisia ihmisiä. Ei tarvitse olla käsityön taitaja, vaan myyjäisiin voi tulla myymään, keittämään kahvia tai tapaamaan ihmisiä ja juttelemaan, Maija muistuttaa. Aikaisemmin naiset haalivat materiaalit omasta kaapista tai lahjoituksena, nyt yhdistys maksaa osan materiaaleista. Mielihyvää syntyy, kun saa työn valmiiksi. Meillä on yhdistyksessä myös askarteluiltoja, jossa tekemisen voi yhdistää yhdessä olemiseen, Elsi kertoo. Joskus saattaa kyllästyttääkin. Työssä käyvä Elsi on monesti tupella ennen joulumyyjäisiä, kun valmista pitäisi tulla ja aika on kortilla. Usein vannon, että enää en ryhdy. Mutta kun vähän aikaa kuluu, pää on taas ideoita täynnä. TEKSTI JA KUVA: HILKKA LAHTI 15 ELINEHTO 1/13

16 Ihanaa elää hetkessä Isä Ronnielle tehty munuaisensiirto on antanut Åkermanin perheelle mahdollisuuden elää tavallista arkea. Kaikki pitävät ulkoilusta. On mahtavaa tehdä retkiä ilman sen suurempia etukäteisvalmisteluja. TEKSTI JA KUVAT: JOHAN SVENLIN Hyppiviä delfiinejä esittävä 500 palan palapelin kokoamiseen osallistuu koko perhe. Perheen tyttäret, 11-vuotias Tilde ja 4-vuotias Tyra, istuvat sohvapöydän ääressä lajittelemassa paloja värien mukaan. Reunapalat tytöt keräävät omaan kasaan. Äiti Malinin ja isä Ronnien tehtävä on auttaa palojen paikoilleen asettamisessa. Elämme varsin tavallista perhe-elämää. Lähiympäristö tarjoaa paljon erilaisia vapaa-ajanaktiviteetteja ja myös luonto on lähellä. Olemme melko impulsiivinen perhe ja meistä on hauskaa lähteä ex tempore vaikka retkeilemään, kertoo Malin Åkerman. Usean vuoden ajan Åkermanin perheen arkea rytmitti Ronnien dialyysihoito. Ronniella on harvinainen perinnöllinen munuaissairaus fokaalinen segmentaalinen glomeruloskleroosi (FSGS), jonka seurauksena munuaisten toiminta heikkenee asteittain. Lähisuvussa on myös muita samasta perinnöllisestä sairaudesta kärsiviä. Äidilleni tehtiin munuaisensiirto 12 vuotta sitten ja tänään hän voi hyvin. Omalla kohdallani ensioireet munuaisten vajaatoiminnasta alkoivat ilmaantua myöhäisnuoruudessa. Veljeni puolestaan ei enää pitkään selviä ilman dialyysihoitoa, kertoo Ronnie. Dialyysikone kotiin Ronnie kävi hemodialyysissä vuosien aikana. Aluksi hän ajoi kolme kertaa viikossa 160 kilometrin edestakaisen matkan Vaasaan. Vuonna 2007 Ronnie sai dialyysikoneen kotiin. Kotidialyysi helpotti elämää, mutta dialyysi joka toinen päivä tekee elämästä väistämättä rutiininomaista. Ennen dialyysia tunsin itseni usein väsyneeksi kuonaaineiden kertymisen takia ja hoidon jälkeen olin fyysisesti huonossa kunnossa. Painoni saattoi pudota dialyysin aikana jopa neljä kiloa, Ronnie muistelee. Ronnie opetteli käyttämään dialyysikonetta itse. Kotihoitoa helpotti se, että Malin on ammatiltaan sairaanhoitaja. Hän työskentelee Pietarsaaren sairaalan dialyysiyksikössä. Olen tainnut alitajuisesti hakeutua työurallani dialyysihoitajaksi. Opiskellessani sairaanhoitajaksi yhdeksän vuotta sitten oli Ronnien äidille jo ehditty tehdä munuaisensiirto. Silloin tuntui luontevalta hakeutua 16 ELINEHTO 1/13 harjoittelujaksolle sisätautien puolelle, jossa syvennyin munuaissairauksien hoitoon. Se veikin sitten minut mennessään. Omat kokemukset ovat antaneet ymmärrystä dialyysia tarvitsevien ihmisten elämästä, mistä on ollut apua myös työssäni. Lisäksi osaan käytännössä ulkoa Kelan munuaissairauksia koskevat pykälät. Mutta toki joskus tuntuu siltä, että munuaissairaudet ympäröivät minua kaikkialla, Malin sanoo. Jatkuvassa valmiustilassa Ronnien kohdalla dialyysihoidon aloittaminen merkitsi samalla pitkän odotuksen alkamista. Hän odotti uutta munuaista kuusi vuotta. Keskimääräisen odotusajan sanottiin silloin olevan noin vuosi. Minut kutsuttiin kaksi kertaa Vaasaan valmisteluihin, mutta molemmilla kerroilla kävi ilmi, että kehoni tulisi hylkimään mahdollista siirrettä. Kuukaudet ja vuodet kuluivat ja Ronnie alkoi jo luopua toivosta, että hänelle sopiva munuainen löytyisi. Elimme jatkuvassa valmiustilassa ja olimme valmiina lähtemään sairaalaan lyhyelläkin varoitusajalla. Se rajoitti elämäämme hyvin paljon, kertoo Malin. Syyskuussa 2009 kuuden vuoden odotuksen jälkeen Ronnie sai kolmannen soiton sairaalasta. Puhelin soi aamuviideltä. Koetulokset näyttivät vihreätä valoa. Siitä huolimatta kysyin minua hoitaneilta lääkäreiltä useaan kertaan, että voidaanhan munuaisensiirto varmasti nyt tehdä, kertoo Ronnie. Leikkaus tehtiin Helsingissä. Munuaisensiirron jälkeen Ronnie kävi dialyysissa viisi kertaa, minkä jälkeen uusi munuainen alkoi toimia. Tunne siitä, että pystyin taas käymään wc:ssä oli sanoinkuvaamaton. Munuaisen ja virtsarakon toiminnan palautuminen normaaliksi vei aikaa. Kaupungilla käydessäni jouduin varmistamaan, että lähistöltä löytyi WC, muistelee Ronnie. Ronnie palasi työelämään puoli vuotta leikkauksen jälkeen. Hän on työskennellyt vuodesta 1998 huolto- ja ylläpitotehtävissä muovialan yrityksessä Prevexissä Uudessakaarlepyyssä. Dialyysijakson aikana Ronnie teki osa-aikatyötä, lukuun ottamatta kahden vuoden jaksoa, jolloin hän oli sairauslomalla. Minulla on mahtava työnantaja. He ovat tukeneet minua sataprosenttisesti ja työtehtäviä on mukautettu tarpeen mukaan, sanoo Ronnie. Parasta on musiikki ja tanssi Ronnien munuaisoireet ilmaantuivat ennen perheen vanhimman tyttären Tilden syntymää. Koska FSGS kuuluu perinnöllisiin munuaissairauksiin, oli Ronniella pelko, että myös Tilde kantaa samaa geeniperimää. Pian Tilden syntymän jälkeen perhe sai vahvistuksen, että hänellä on sama perinnöllinen sairaus kuin isällä. Myöhemmin myös perheen nuoremmalla tyttärellä Tyralla todettiin FSGS perimässä. Molemmat tytöt käyvät kolmen kuukauden välein säännöllisissä tutkimuksissa Pietarsaaren sairaalassa. Tämän lisäksi tytöt käyvät kerran vuodessa Lasten ja nuorten sairaalassa Helsingissä. Munuaisten suojaamiseksi molemmille tytöille on aloitettu verenpainelääkitys ja Tildelle on lisäksi kolesterolilääkitys. Aamulla otan viisi erilaista tablettia ja illalla seitsemän. Tyra on juuri oppinut nielemään omat lääkkeensä, Tilde kertoo pikkusisko Tyran nyökätessä vieressä. Tyra on päättänyt, että hänestä tulee isona lääkäri. Isosisko Tilde puolestaan haaveilee urasta musiikin parissa. Tällä hetkellä suurin idoli on laulaja Justin Bieber. Käyn zumbassa kerran viikossa. Musiikki ja tanssiminen ovat parasta mitä tiedän, sanoo Tilde. Koulukaverit kyselevät Tilden sairaudesta silloin tällöin, kun hän on ollut tutkimusten takia poissa koulusta. Joskus tuntuu tylsältä selittää mistä sairaudessa on kyse, mutta yritän vastata ainakin niihin kysymyksiin, joihin tiedä vastauksen, kertoo Tilde. Tukea muilta perheiltä Ronnien munuainen toimii tällä hetkellä hyvin. Hän ottaa päivittäin hyljinnänestolääkkeet, jonka lisäksi hän jättää graavikalat ja muut raa at riskiryhmään luokitellut elintarvikkeet muiden syötäväksi. Suurin huoli kohdistuu tyttöjen tulevaisuuteen ja siihen, miten he selviävät sairauden kanssa elämisessä. Åkermanin perhe on osallistunut aktiivisesti Vaasanseudun yhdistyksen järjestämille retkille tavatakseen muita samassa tilanteessa olevia perheitä. Usein retkien kohteena on ollut huvipuisto tai kylpylä. Malin toimii myös yhdistyksen varapuheenjohtajana. Yhdistyksellä on tällä hetkellä noin 250 jäsentä. Viime vuoden ehdoton kohokohta oli yhdistyksen järjestämä virkistysviikonloppu kylpylä Kivitipussa Lappajärvellä. Saimme uida kaikissa altaissa ja siellä oli kivaa, muistelee Tilde. Lapsille oli järjestetty omaa ohjelmaa ja aikuiset saivat vaihtaa ajatuksia kaikessa rauhassa. Ihmisiin, joilla on samankaltaisia kokemuksia kuin itsellä, on ihanan helppo tutustua. Alussa keskustelut painottuvat helposti munuaissairauksiin ja niihin liittyviin ongelmiin, mutta on tärkeää saada puhua välillä muistakin asioista, Malin sanoo.

17 17 ELINEHTO 1/13 Olemme varsin impulsiivinen perhe ja tykkäämme lähteä sen suurempia suunnittelematta vaikka retkeilemään, toteaa koko perhe yhteen ääneen.

18 YTYÄ YHDISTYKSESTÄ Irrota jäsenesite ja anna tarvitsevalle. Moni sairautensa kanssa yksin kamppaileva haluaisi kuulua joukkoon. Usein kyse on vain siitä, ettei kukaan ole huomannut pyytää. Jäsenesitteitä ja muuta materiaalia voi tilata Tutustu liiton esitteisiin Ytyä yhdistyksestä 2013 Liiton tämän vuoden teemana on Ytyä yhdistyksestä. Yhdistyksille tarjotaan tukea ja työkaluja toiminnan kehittämiseksi. Voimavarakeskustelut yhdistysten hallitusten kanssa ovat jo käynnistyneet. Niiden tarkoituksena on tukea luottamushenkilöiden jaksamista, löytää omat voimavarat, mutta myös avun ja tuen tarpeet. Syyskuussa kokoonnutaan vuoden päätapahtumaan, kaikille yhteisille hyvinvointipäiville Ikaalisiin. Syksyllä koko liiton henkilökunta on lupautunut työrukkasiksi yhdistysten järjestämiin tapahtumiin. Vuoden yhdistystoimija valitaan joulukuussa. 18 ELINEHTO 1/13 jonko jäseniä yhdistyksessä on vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Suhteessa omaan jäsenmääräänsä nähden eniten uusia jäseniä hankkinut yhdistys palkitaan. Kaikkien teemavuonna jäseneksi liittyneiden kesken arvotaan kolme kahden hengen lahjakorttia Restelin Rantasipi-kylpylähotelleihin sekä lahjakortteja Viking Linen ja Tallink Siljan risteilyille. Hyvinvointipäivä Ikaalisissa Ytyä yhdistyksestä -teemavuoden päätapahtuma on koko järjestön yhteinen Hyvinvointipäivä Ikaalisten kylpylässä 7. syyskuuta. Päivän aikana järjestetään mukaansa tempaavia liikuntahetkiä ja leikkimielisiä kilpailuja. Yhdistys voi järjestää Hyvinvointipäivään yksi- tai kaksipäiväisen retken, sillä kylpylässä voi myös yöpyä. Liitto tarjoaa osallistujille päivän ohjelman sekä ruokailut. Uusia työkaluja netissä Yhdistystoiminnan tueksi rakennettu yhdistysten tietopankki Extranet on avattu. Sinne on koottu kokousmateriaalia, yhdis- Elinvoimaa jäsenistä Jäsenhankintakampanja on käynnissä koko vuoden. Tavoitteena on löytää sairastuneet ja heidän läheisensä, tarjota heille tukea ja paikan toimia. Jäsenhankintakampanjan avuksi on tehty Et ole ainoa -jäsenesite, jossa on liittymiskaavake. Esite on myös tämän lehden välissä. Uutta materiaalia on myös vertaistuki-flyer. Yhdistysten omaan käyttöön on koottu Opas jäsenhankintaan. Jäsenhankintakilpailu päättyy vuoden viimeisenä päivänä, jolloin lasketaan, paltyksen mallisäännöt, vapaaehtoistoimijoiden tehtäväkuvaukset, koulutusmateriaalia ja asiakirjamalleja sekä liiton vuosikokouksen ja hallituksen pöytäkirjat. Jokainen yhdistys saa aktiivitoimijoille tunnuksen, jolla pääsee kirjautumaan palveluun. Yhteisen viestinnän tueksi on jokaiselle yhdistykselle teetetty liiton ilmeeseen perustuva logo sekä asiakirjapohjat. Yhdistykset saavat halutessaan käyttöön myös oman tapahtumakalenterin liiton kotisivuille. Liiton työrukkaset Yhdistykset haastetaan järjestämään omia teemavuoden tempauksiaan syksyllä. Tapahtuman yhdistys voi ideoida omien tarpeidensa mukaan. Tapahtumiin yhdistykset voivat hakea liiton kannustusrahaa. Koko liiton henkilökunta on lupautunut tulemaan mukaan tapahtumiin työrukkasiksi tai asiantuntijaksi.

19 Vapaaehtoisella on oikeus tukeen Vapaaehtoinen antaa ajastaan, voimastaan ja sydämestään yhteiseksi hyväksi. Miten vapaaehtoistoiminnasta voitaisiin tehdä entistä houkuttelevampaa? Saara Pajunpää kannattaa laajaa vapaaehtoistoiminnan määrittelyä ja lukee mukaan niin luottamustoimet, vertaistoiminnan kuin palvelutehtävätkin. Vapaaehtoistoiminnan määritelmän ydin on, ettei toiminnasta saa rahallista korvausta ja ettei työtä tehdä pakosta. Se hyödyttää ihmisiä perhe- ja ystäväpiirin ulkopuolelta. Tiukimmat määrittelijät jättävät yhdistysten luottamushenkilöt vapaaehtoisten ulkopuolelle, mutta usein pienessä yhdistyksessä luottamushenkilöt jos ketkä ovat yhdistyksen joka paikan höyliä. Viestintä ja vertaistoiminta verkkoon -hankkeen projektipäällikkö Saara Pajunpää kannattaa laajaa vapaaehtoistoiminnan määrittelyä ja lukee mukaan niin luottamustoimet, vertaistoiminnan kuin palvelutehtävätkin. Yhdistyksen luottamustoimet ovat tärkeitä, koska ilman hyvää hallintoa kenelläkään ei ole toimimisen mahdollisuuksia, Pajunpää muistuttaa. Älä nujerra vastuulla Hallitustyöskentely ei tunnu kiinnostavan ja saattaa jopa pelottaa, mutta on mainettaan parempaa ja hauskempaa. Hallitustyöskentelyssäkin on mukana vertaistuellinen elementti, Pajunpää korostaa. Hallitustyö on tavallisen ihmisen taidoin tehtävää ja siihen on mahdollisuus saada myös koulutusta. Liitossa on paraikaa meneillään yhdistystoiminnan verkkokurssi. Ongelma on, että kun uusi ihminen uskaltautuu vuosikokoukseen, hän löytää heti itsensä hallituksesta. Luottamustehtäviin olisi kuitenkin helpompi suostua, jos yhdistyksen seniorijäsen voisi olla alkuvaiheessa tukena ja tutorina. Uutta toimijaa ei saa heti nujertaa vastuulla. Vapaaehtoistoiminnan eri tehtävät pitäisi palastella pieniin konkreettisiin osiin, jolloin niitä on helpompi markkinoida jäsenistölle ja niihin löytyy paremmin tekijöitäkin. Vapaaehtoistoiminta voi olla projektimaisempaa, jolloin tehtäviä kierrätetään ja jaetaan. Hallituksen jäsenet eivät saisi olla yhdistyksen ainoita toimijoita. TEKSTI JA KUVA: HILKKA LAHTI Vertaisohjaajien verkosto löytyy osoitteesta Oikeus tukeen Vapaaehtoiset toimijat ovat yhdistyksen voima: ilman heitä ei olisi toimivaa yhdistystä. Heistä huolehtiminen on tae siitä, että yhdistys kukoistaa. Vapaaehtoistoimijoilla on oikeus saada toiminnastaan iloa ja jaksamista ja heillä on myös oikeus perehdytykseen ja tukeen. Yksi tuen muoto on paraikaa rakenteilla oleva yhdistyksen eri osaajien netissä toimiva verkosto. Oma verkosto rakennetaan puheenjohtajille sekä sihteereille ja tiedottajille. Käynnissä on jo vertaisohjaajien verkosto. Sivusto on avoin kaikille vertaistoiminnan parissa toimiville ja sillä on keskusteluryhmä Facebookissa, Pajunpää kertoo. Vapaaehtoistoiminnan koordinointiin ja kehittämiseen tarvittaisiin monen järjestöammattilaisen mielestä lisää koulutusta. Eniten tarvitaan työkaluja vapaaehtoisten motivointiin, innostamiseen ja jaksamiseen. Roskapussiarkeologiaa KOLUMNI Aina ei vaan muista, onko hyljnnänestolääkkeet otettu vai ei. Siksi olen kehittänyt käyttökelpoisen tavan harrastaa roskapussiarkeologiaa. Ainoa sääntö on se, että pyrin aina lääkkeet ottaessani heittämään jotain niihin liittyvää roskikseen: tyhjät läpipainopakkaukset ovat tietysti se tavallisin, joskus menee enemmän pakkausjätettä. Roskakerrostumia penkomalla ja ajoittamalla pääsee nopeasti tolkkuihin siitä, onko viimeiset lääkkeet napsittu illalla vai aamulla. Kotioloissa menetelmä toimii ihan hyvin, kyläpaikassa en tähän kuitenkaan kehtaisi alkaa. Hyväksytympi tapa ongelman ratkaisemiseen on tietysti dosetti, johon päivän lääkkeet annostellaan etukäteen. Läheisten rekrytointi apuriksi voi myös tulla tiettyyn rajaan asti kyseeseen, tosin kaikki hyvän perhesovun rajoissa. Mutta mitä tehdä, jos omat varmistuskeinot pettävät? Olen varma siitä, vaikka en voi sitä onnekseni suuntaan tai toiseen koskaan todistaa, että lääkkeet ovat minultakin useammin kuin kerran unohtuneet. Huoli ja hämmennys jää päälle. Olen tästä asiasta udellut ja asian tunnustanut myös hoitaville lääkäreille. Lohduttavaa on kuitenkin se, että lääkkeiden otto on arkipäiväistynyt osaksi rutiineja. Avaimet, lompakko ja puhelin ovat saaneet lääkkeistä pysyvän kumppanin. Risto Blomster Kirjoittaja on kansanperinteentutkija Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkistossa ja Skepsis ry:n jäsen, jolle on tehty munuaisensiirto aprillipäivänä ELINEHTO 1/13

20 YTYÄ LIIKUNNASTA Martti Siekkinen, Janne Tirronen ja Hannu Ouvinen keskittyvät suoritukseen. Keilaus sopii kaikille Keilaus on yksinkertainen harrastus aloittaa, mutta siinä riittää haastetta pitkäänkin palloa heittäneille. Keilaus on myös hyvä tapa yhdistää liikunta ja seurustelu. Yhteinen harrastus lähentää ja saa jutustelun kulkemaan luontevasti. TEKSTI JA KUVAT: PETRI INOMAA Uumun eli Uudenmaan yhdistyksen keilaryhmä kokoontuu viikoittain Talin keilahallille. Myös Nurmijärvellä on oma ryhmänsä, siellä pallo pyörii kaksi kertaa kuukaudessa. Hyvinkäälläkin on aiemmin keilattu. Yhteensä keilaajia on tällä hetkellä jo kolmisenkymmentä. Mukana on dialyysissä käyviä sekä munuaisen- tai maksansiirron saaneita ja läheisiä. Aloimme varata keilavuoroja Urheilutalolta syksyllä 2002, mutta osallistujia oli silloin vielä vähän. Itse otin keilapallon ensimmäisen kerran käteeni syksyllä 2003 työpaikkani TYKY-iltapäivässä. Ensimmäinen heitto, kaato! Iltapäivän viimeinen heitto, kaato! Mukaan mahtui tosin myös ränniheittoja, valottaa Uumun urheiluveteraani Asko Räsänen. Uumu tukee jäsentensä liikuntaa myös taloudellisesti. Keilaus maksaa 80 euroa kaudessa, mutta mukaan voi tulla myös kahdeksan euron kertamaksulla. Omaehtoisesta liikunnasta yhdistys korvaa potilasjäsenille 25 prosenttia, korkeintaan 100 euroa vuodessa. Uumun mahdollisuuksia järjestää keilailu- ja muita liikuntatapahtumia on lisännyt yhdistyksen saama Kunnossa Kaiken Ikää eli KKI-avustus. Valtakunnallisen ohjelman tavoitteena on lisätä aikuisväestön liikunnan harrastamisen avulla terveyttä ja hyvinvointia. Suomen vammaisurheilu ja -liikunta VAU:n jäsenyyden ansioista Uumu voi hakea avustuksia urheiluseuran tavoin, kertoo Uumun hallituksen jäsen Olavi Rautiainen. Keilaus on helppoa aloittaa Uumulaiset vakuuttavat, että keilaus sopii kaikille kunnosta ja iästä riippumatta. Keilaus ei vaadi hirveästi fysiikalta. Jokainen voi keilata omalla tyylillä. Myös pienellä vauhdilla ja varovaisemmalla otteella saa pallon vierimään, kertoo Uumun puheenjohtaja Hannu Ouvinen. Myös ensikertalaiset ovat tervetulleita. Näytämme millainen pallo kannattaa valita ja mihin reikiin sormet laitetaan. Sitten vaan harjoittelemaan, Olavi kannustaa. Olavi on toipumassa lonkkaleikkauksesta. Hänelle laitettiin lokakuussa lonkkaan tekonivel ja tammikuussa mies jo tehtaili kaatoja muiden mukana. Keilauksessahan tavoitteena on kaataa noin 18 metrin pituisen radan päässä olevat 10 keilaa. Jos kaikki keilat eivät kaadu ensimmäisellä yrittämällä, voi yrittää paikkoa eli heittää toisen kerran. Suurin mahdollinen pistemäärä on 300, mutta 20 ELINEHTO 1/13

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Strategia Munuais- ja maksaliitto.

Strategia Munuais- ja maksaliitto. Strategia 2016 2020 12/2015 Munuais- ja maksaliitto tukee sairastuneita ja elinsiirron saaneita sekä heidän läheisiään. Liitto jakaa luotettavaa tietoa sairauksista ja niiden hoidosta. Jäsenyhdistyksissä

Lisätiedot

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE.

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. Terve ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa omaiselleen ja läheiselle henkilölle. Luovutus perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja voimakkaaseen haluun auttaa munuaissairasta

Lisätiedot

UUDENMAAN MUNUAIS-JA MAKSAYHDISTYS UUMU RY NJUR- OCH LEVERFÖRENINGEN I NYLAND RF

UUDENMAAN MUNUAIS-JA MAKSAYHDISTYS UUMU RY NJUR- OCH LEVERFÖRENINGEN I NYLAND RF 1 UUDENMAAN MUNUAIS-JA MAKSAYHDISTYS UUMU RY NJUR- OCH LEVERFÖRENINGEN I NYLAND RF TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2017 TOIMINTAVUODEN YLEISNÄKYMÄT JA -TAVOITTEET Uudenmaan munuais- ja maksayhdistys UUMU

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

JÄRJESTÖT, PERHEET JA VAPAAEHTOISTOIMINTA

JÄRJESTÖT, PERHEET JA VAPAAEHTOISTOIMINTA JÄRJESTÖT, PERHEET JA VAPAAEHTOISTOIMINTA Emma & Elias -avustusohjelman tutkimuksen taustoittava väliraportti Petri Paju Tutkija, Lastensuojelun Keskusliitto Emma & Elias -ohjelma 2016 1 / 28 Emma & Elias

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

SEURATIEDOTE NRO 2 / 2012, 2.3.2012. Pohjois-Savon Yleisurheilu ry Haapaniemenkatu 10 70100 Kuopio www.psy.sporttisaitti.com.

SEURATIEDOTE NRO 2 / 2012, 2.3.2012. Pohjois-Savon Yleisurheilu ry Haapaniemenkatu 10 70100 Kuopio www.psy.sporttisaitti.com. SEURATIEDOTE NRO 2 / 2012, 2.3.2012 Pohjois-Savon Yleisurheilu ry Haapaniemenkatu 10 70100 Kuopio www.psy.sporttisaitti.com Puheenjohtajalta Marko Ahtiainen puheenjohtaja p. 044 3044626 marko.ahtiainen@pohjois-savonliikunta.fi

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 59

Espoon kaupunki Pöytäkirja 59 10.12.2015 Sivu 1 / 1 4750/2015 02.05.00 59 nuorisopalvelujen maksuperusteet 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Anna Seppänen, puh. 047 382 47350 Ari Jaakkola, puh. 050 522 7521 Mirja Taavila, puh. 046 877

Lisätiedot

Jäsenkirje 4 2015 29.9.2015 SISÄLTÖ. MTKL parantaa jäsenpalvelua. Yhdistyksen jäsenmaksujen laskutusaikataulu muuttuu. Liiton koulutukset

Jäsenkirje 4 2015 29.9.2015 SISÄLTÖ. MTKL parantaa jäsenpalvelua. Yhdistyksen jäsenmaksujen laskutusaikataulu muuttuu. Liiton koulutukset Jäsenkirje 4 2015 29.9.2015 SISÄLTÖ LIITTEET MTKL parantaa jäsenpalvelua Yhdistyksen jäsenmaksujen laskutusaikataulu muuttuu Liiton koulutukset EU ruoka-apu vähävaraisille Mielenterveysviikko 47 Mielenterveysmessut

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi PARISUHTEEN JA PERHEEN HYVINVOINTI Parisuhde on kahden ihmisen välinen tila, joka syntyy yhteisestä sopimuksesta ja jota molemmat tai jompikumpi

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuskurssit Tuetut lomat

Sopeutumisvalmennuskurssit Tuetut lomat Kurssit ja lomat 2012 Munuais- ja maksasairautta sairastaville ja läheisille Sopeutumisvalmennuskurssit Tuetut lomat www.musili.fi Sopeutumisvalmennus Munuais- ja maksaliitto järjestää 23 sopeutumisvalmennuskurssia

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Omaisyhdistys satakuntalaisille

Omaisyhdistys satakuntalaisille Omaisyhdistys satakuntalaisille 5.2.2015 Perustettu 2009 Hallituskatu 10 28100 Pori Toiminnanohjaaja Jaakko Viitala Tammikuu 2015 Isolinnankatu 16 28100 Pori Toiminnanjohtaja Elina Uusivuori Henkilöstö

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Liikun terveemmäksi päivät: Yhdessä. Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu

Liikun terveemmäksi päivät: Yhdessä. Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu Liikun terveemmäksi päivät: Yhdessä Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu Suomen Latu ry Suomen Latu on ulkoilun edistäjä, retkeilyn asiantuntija ja kaikille avoin kansalaisjärjestö. Edunvalvomme suomalaisia

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen?

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Dos. Kati Niemelä Kirkon tutkimuskeskus Tampereen rovastikuntakokous 15.2.2012

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Toivotamme hyvää kesää ja kiitämme yhteistyöstä tästä on kiva jatkaa. Eri puolella Kaakkois-Suomea pilotoitiin luovia osallistavia ryhmätoimintoja

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!)

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Maistraatti

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille TERVETULOA TOIMENPITEESEEN Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille Hyvä vanhempi Tämä opas on tarkoitettu Sinulle, kun lapsesi on tulossa kita- tai nielurisaleikkaukseen.

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet Tämä asiakirja sisältää opiskelijoiden antaman palautteen opettajan Metropoliassa vuoteen 2014 mennessä opettamista kursseista. Palautteet on kerätty Metropolian anonyymin sähköisen palautejärjestelmän

Lisätiedot

Yhdistystiedote 1/2016

Yhdistystiedote 1/2016 Yhdistystiedote 1/2016 Tärkeimmät: Aivoituksen aineistopäivä on pe 29.1. Raha-automaattiyhdistys (RAY) myönsi meille jälleen jäsenjärjestöavustuksen Jäsenmäärä kasvoi 2015 vuonna 12% Ystäväkurssilla vielä

Lisätiedot

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Merja Kaivolainen, koulutus- ja kehittämispäällikkö

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO Keminmaan kunta 2 Kunnantie 3, 94400 Keminmaa 1. ASUMINEN JA ARKI Olen tyytyväinen asuntooni Kyllä En En ikinä Noudatan asumiseen liittyviä sääntöjä Viihdyn kotona

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

RUHA WOLLEY ry seurana.

RUHA WOLLEY ry seurana. KAUSIJULKAISU 2012-2013 27. kausi Ruha Ruhan lentopalloilun päätukija www.netikka.net/ruha.wolley -1- - 2 - RUHA WOLLEY ry seurana. Seura on aloittanut toimintansa vuonna 1986 ja on siitä yhtäjaksoisesti

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 Ennakkoväkiluku 174 113 Muutos 8 kk -597 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku elokuun lopussa oli 174 113. Kahdeksan kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Katsaus Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden. valmisteluihin. Suomi 100 -sihteeristö Tammikuu 2016

Katsaus Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden. valmisteluihin. Suomi 100 -sihteeristö Tammikuu 2016 Katsaus Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden valmisteluihin Suomi 100 -sihteeristö Tammikuu 2016 Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki

Lisätiedot

Käytösoireiden lääkkeetön hoito

Käytösoireiden lääkkeetön hoito Käytösoireiden lääkkeetön hoito Motivoinnin ja yksilökeskeisen hoidon mahdollisuudet Muistihoitaja Merete Luoto Turun Sosiaali- ja terveystoimi 24.1.2013 1 Käytösoireet Esiintyvyys; lähes jokaisella sairastuneella

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

KUMMIOPISKELIJATOIMINTA OMAISHOITAJIEN TUKENA

KUMMIOPISKELIJATOIMINTA OMAISHOITAJIEN TUKENA KUMMIOPISKELIJATOIMINTA OMAISHOITAJIEN TUKENA Marja Heikkinen Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry Elina Penger OAKK, Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy KETÄ OLEMME? Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

KESKUSTELUJA KELASSA. Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto

KESKUSTELUJA KELASSA. Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto KESKUSTELUJA KELASSA Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto Materiaalin tekijät: Teksti: Mirja Manninen Ulkoasu/muokkaus: Sari Pajarinen Piirroskuvat:

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri Puuha- Penan päiväkirja by: Basil ja Lauri Eräänä päivänä Puuha-Pena meni ullakolle siivoamaan, koska hänen ystävänsä Plup- Plup tulee hänen luokse kylään ja Plup-Plup kutsuu Keke Keksin, joka on hyvin

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

westpro4u Yhdessä rakennamme parempaa

westpro4u Yhdessä rakennamme parempaa westpro4u 12/2014 westpro4u Yhdessä rakennamme parempaa Westpro4U ry on hyväntekeväisyysyhdistys, joka tekee lahjoituksia erilaisiin lasten ja nuorten hyvinvointia edistäviin toimintoihin. Yhdistyksen

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 2015

Tammikuun työllisyyskatsaus 2015 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 24.2.2015 klo 9.00 Uusia avoimia työpaikkoja vuoden takaista enemmän. Ulkomaalainen työvoima kasvanut yli 200

Lisätiedot

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä Talvilajien nuorten olympialeiri 25.4.2016 Urheilupsykologi (sert.) Hannaleena Ronkainen Miten ajattelemme asioiden etenevän miten asiat tosi elämässä menee.

Lisätiedot

Lakeuden Bioanalyytikot

Lakeuden Bioanalyytikot Lakeuden Bioanalyytikot LaBit ry. järjestää jäsenilleen opintotapahtumia sekä vapaaajan virkistäytymistilaisuuksia. 1 Yhdistyksen historiaa Kaikki sai alkunsa ajatuksesta perustaa oma yhdistys Seinäjoen

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

Hengitysterveyttä ja hyvää elämää

Hengitysterveyttä ja hyvää elämää Hengitysterveyttä ja hyvää elämää Hengitysliiton toimintalinjaukset 2010-2014 ohjelma Toimintaa yhdessä uudistaen, tehtyä työtä arvostaen Hengitysliiton toimintalinjaukset ohjelman tarkoituksena on vahvistaa

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU TUTKIMUSTEN JA SEURANNAN VALOSSA Koulut Liikkumaan Rovaniemi

LIIKKUVA KOULU TUTKIMUSTEN JA SEURANNAN VALOSSA Koulut Liikkumaan Rovaniemi LIIKKUVA KOULU TUTKIMUSTEN JA SEURANNAN VALOSSA Koulut Liikkumaan 23.2.2016 Rovaniemi Koulu liikuttaa ja istuttaa Liikkuva koulu -tutkimuksen tuloksia 2010 2015 Tuija Tammelin, Janne Kulmala, Harto Hakonen

Lisätiedot