PUUTEOLLISUUSINSINÖÖRIEN OPINTOMATKA BALKANILLE

Transkriptio

1 PUUTEOLLISUUSINSINÖÖRIEN OPINTOMATKA BALKANILLE [1]

2 MATKAOHJELMA: To klo 12 jalopuusaha Quercus Novskassa Kroatiassa klo 15 massiiviparkettitehdas Drvoproizvoid Jastrebarskossa klo 17 kohti Zagrebia klo 19 opastettu kierros Zagrebissa Ke klo 17 lento Budapestiin klo 19 bussi kohti Zalakarosta, Unkari klo 21 illallinen Pe klo 11 tutustuminen Rijekan rantakaupunkiin Kroatiassa klo 12 MDF-tehdas Fantoni Group Lesonit Ilirska Bistricassa Sloveniassa klo 14 viilutehdas Javor Pivkassa Sloveniassa klo 16 Postonjan tippukiviluolat illaksi Ljubljanaan La klo 10 opastettu kierros Ljubljanassa klo 14 jokiristeily Lahden ammattikorkeakoulussa tehdyllä puisella veneellä klo 19 juhlaillallinen klo 8 bussi kohti Budapestiä klo 10 Ptujn linna klo 11 lounas klo 20 lento BUD-HEL Su Matkajoukko Quercukselta saadut tiimipaidat päällä. [2]

3 ALKUSANAT Keskiviikkona h e n g e n j o u k k o puuteollisuusinsinöörejä seuralaisineen lähti tutustumaan Balkanin m e t s ä t e o l l i s u u t e e n. Puuteollisuusinsinöörien jokakesäinen opintomatka Tavoitteemme o n o s a l l i s t u a o p i n t o m a t k o i l l e eläkkeelläkin! järjestetään vuorovuosin kotimaahan ja ulkomaille. Matkoille on otettu toisinaan mukaan muutama opiskelija. Tämän vuoden matkalle pääsivät mukaan tämän julkaisun tekijät Iiris Immonen ja Jani Laamanen Aalto-yliopistosta. Lähdimme matkalle avoimin mielin ja yllätyimme silti äärimmäisen positiivisesti! Oli h ä m m ä s t y t t ä v ä ä, k u i n k a p a l j o n Puuteollisuusinsinöörien opintomatka muistutti koulussa tekemiämme ekskursioita - sillä erotuksella, että opiskelijoiden matkoilla nukutaan hostelleissa ja Puuteollisuusinsinöörit tyytyvät neljän tähden hotelleihin. Totesimme yksissä tuumin, että tavoitteemme on osallistua vastaaville opintomatkoille vielä eläkkeelläkin. Slovenia ja Kroatia hämmästyttivät ensikertalaisia vauraudellaan; moottoritiet olivat huippuluokkaa, kaupungeissa kukoisti ravintolakulttuuri ja shoppailumahdollisuuksia oli pilvin pimein. Rijekan rantakaupunkiin Kroatian rannikolle on palattava lomalle. Pulahdus Adrianmereen 30 minuutin pysähdyksen aikana ei antanut tarpeeksi kattavaa kuvaa alueesta. Vesi oli virkistävää, mutta todella suolaista. Teekkarit pistivät merkille uuden laulun kautta sen, että vaikka pojasta ei polvi paranisikaan, voi elämässä silti pärjätä: Ei ole mulla niin kuin oli isälläni, mutta hyvin olen tullut toimeen tällä nysälläkin. Niin hyvää puuta, niin hyvää puuta... Olemme hurjan kiitollisia siitä, että saimme osallistua Puuteollisuusinsinöörien opintomatkalle! Iso kiitos matkanjohtaja Heikki Heiskaselle sekä järjestelyissä auttaneille puheenjohtaja Teppo Vainiolle ja hallituksen jäsenelle Susanna Rinteelle. Myös suomalaiset oppaamme Pekka ja Kristiina ansaitsevat kiitoksen! Antoisia lukuhetkiä! Iiris & Jani Ei ole mulla kuin on isälläni, mutta hyvin olen tullut toimeen tällä nysälläkin... Sen lisäksi, että matkalla pääsimme kurkistamaan Balkanin metsäteollisuuteen, sai siellä myös yleisiä elämänohjeita, kuten sen, että uudesta kaupungista kapakka löytyy aina kirkontornin juurelta. [3]

4 MUUTAMA SANA MATKASTA Muutaman matkalaukun jäätyä jonnekin Helsingin ja Budapestin välimaastoon suuntasimme keskiviikkona illalla lentokentältä suoraan paikalliseen supermarkettiin ostamaan eväitä parin tunnin bussimatkalle hotelliimme Zalakarokseen. Tästä alkoi yhteinen taival huonotuulisen bosnialaisen bussikuskimme kanssa, jonka yksi lentävistä lauseista reissulla oli: This is a bus, this is not a restaurant!. Torstaiaamun lähtöämme jouduimme hieman myöhäistämään, jotta kuskimme sai yhdeksän tunnin kauneusunet ajopiirturiaan varten. This is a bus, this is not a restaurant! tippukiviluoliin, josta ajoimme Ljubljanaan. Tippukiviluolista löytyi venäläisten sotavankien ensimmäisen maailmansodan aikana rakentama silta, joka toki oli myöhemmin uusittu. Lievätkö sotavangit tippukiviluolissa olleet sen peruja, että serbit olivat ensimmäisessä maailmansodassa Venäjän liittolaisia ja myöhemmin läheisiä Neuvostoliiton kanssa. Tämän myötä paljon serbejä vietiin keskitysleireille natsien toimesta. Olimme joutuneet selvittämään matkalaukkujen kohtaloa tovin lentokentällä ja myöhästyimme hotellin noutopöytäillalliselta. Nälkä ei kuitenkaan varmasti jäänyt kenellekään, sillä jokaiseen hotellihuoneeseen oli katettu maittava kylmä illallinen. Torstaiaamuna starttasimme kohti jalopuusahaa ja parkettitehdasta. Illaksi ajoimme asukkaan Zagrebiin. Opastetun kaupunkikierroksen ja kenkäshoppailun jälkeen söimme pienemmällä porukalla illalliseksi kroatialaista ruokaa. Ravintolaan meidät johdatti matkanjohtajamme Heikin entinen oppilas Bosniasta. Osa matkalaisista lähti illallisen jälkeen vielä tutustumaan Zagrebin yöhön. Taksit olivat kuulemma halpoja, sillä rahanvaihtokurssista ei ollut tietoa. Perjantaiaamuna kahdeksalta olimme matkalaukut pakattuina lähdössä ekskursioille. Luvassa oli luvassa Fantonin MDF-tehdas ja Javorin viilutehdas. Iltapäivällä tutustuimme Postonjan Taksit on halpoja, kun ei tiedä vaihtokurssia. Kroatiassa keskipalkka on 700 euroa kuukaudessa ja työttömyys 20 prosenttia. Maassa on perinteisesti ollut hyviä ja ahkeria työmiehiä. Esimerkiksi Viking Linen Gabriella ja Mariella on rakennettu aikoinaan Splitin telakalla. Jugoslavian sodan myötä paikallinen teollisuus on menettänyt asiakkaansa. Osa telakoiden hitsareista kuuleman mukaan työskentelee nykyään Olkiluodon työmaalla Suomessa. Sodalla on ollut iso vaikutus Balkanin maiden teollisuuteen. Kroatia ja Slovenia ovat muita Euroopan maita sukupolven jäljessä, muiden entisten Jugoslavian maiden kohdalla ero kasvoi kahden sukupolven mittaiseksi. Kroatiassa maatalouden kehittymistä hidastaa maanomistuksen epäselvä tilanne. Sodan syttymistä Jugoslaviassa auttoi Titon luoma alueellinen puolustus, joka tarkoitti aseita olevan joka kylässä ja tehtaassa. Jugoslaviassa ortodoksiset serbit, katoliset kroaatit ja bosnialaiset islamistit kävivät samaa koulua ja asuivat naapureissa. Nykyään tilanne on toinen. [4]

5 JALOPUUSAHA QUERCUS, Novska Quercus-saha sijaitsee Kroatiassa metsien siimeksessä 30 minuutin ajomatkan päässä asukkaan Novskan kylästä ja 10 km päässä Bosnian rajasta. Quercus on Novskan suurin työnantaja ja Kroatian suurin saarnisaha. Saarnen lisäksi tammea raaka-aineena käyttävän sahan on perustanut Ante Mijic vuonna Mijicin johtamistyyli on siisti, arvostava ja kunnioittava. Sahalla pisti erityisesti silmään siisteys. Sahausbisneksen (liikevaihto 7 miljoonaa euroa vuodessa) pyörittämisessä auttavat tyttäret sekä vävypojat. Vannesahalinjoja on kolme ja 130 työntekijää tekevät töitä suurimman osan vuodesta kolmessa vuorossa. Laitoksella sahataan m 3 vuodessa, josta m 3 on valmista tuotetta. Suurimmat markkinat ovat Italiassa ja Itävallassa, mutta asiakkaita on myös Suomessa. Karelia- Upofloor tilaa Quercus-sahalta laadukasta raakaainetta parkettiin. Loimaalainen yritys taasen tilaa tammilavoja kuivaamattomana Suomeen. Laitoksella tehdään myös reunasahausta. Italialaiset o v a t v a l m i i t a m a k s a m a a n p a l j o n huonekaluteollisuudessa käytettävästä erityisen vaaleasta kroatialaisesta saarnesta ja Italiaan meneekin noin 70 prosenttia tuotannosta. Tuotteista kaikkiaan 90 prosenttia menee vientiin. Sahalla on 8 kammiokuivaamoa, joiden vetoisuus on yhteensä 580 m 3 päivässä. Tuotteista 60 prosenttia on tammea ja 40 prosenttia saarnea. Tukit tulevat lähialueelta 100 kilometrin säteellä, mutta ainoastaan Kroatian puolelta, sillä Bosnian metsiä ei ole FSC-sertifioitu. Kroatiassa valtiollinen metsäyhtiö on omistanut metsät viimeiset 250 vuotta ja puukaupat tehdään huutokaupalla. Metsäyhtiö hoitaa hakkuut ja toimittaa puut tehtaalle. Kuutio tukkeja maksaa euroa. Saarniaihio myydään noin 500 euron kuutiohinnalla (saheet millimetriä pitkiä). Lankuista saa noin 1000 euroa kuutiolta. Ukrainalaiset myyvät halvalla tummemman väristä sydänsaarnta, joten Quercus-sahalle saarnin vaalea pintapuu on erityisen arvokasta. Saarnin korjuuikä on vuotta ja tammen yli sata vuotta. Tammimetsiin istutetaan uusia taimia 10 vuotta ennen korjaushakkuita. Iso tammi on yli 2,5 kiintokuutiometriä. Tammi kerätään lokakuusta maaliskuun loppuun, hyvien hakkuuolosuhteiden takia. Harvennuspuut menevät suoraan hakettimeen, koska ne ovat usein hyönteisten tai tautien tuhoamia. Puolet hakkeesta myydään Itävaltaan ja lopuista tehdään pellettejä kotimaisiin tarpeisiin. Oma sahajäte kuivataan ensin ja sitten haketetaan. Hakkeen kuljetuskustannukset Itävaltaan ovat 2500 euroa rekalta ja hakkeelle etsitäänkin uusia käyttökohteita. Tehtaan varasto on tulvien takia "uinut" useamman kerran, mikä tummentaa laatua, mutta ei estä tukkien käyttämistä. Suuriin runkoihin isketään 5cm syvyyteen asti ulottuvat metalliniitit rungon rikkoutumisen estämiseksi. [5]

6 Sahalla meitä odotti lämmin vastaanotto, paikallislehden toimittaja ja toimittaja paikallisradiosta. Mielenkiintoisen ekskursion päätteeksi kävimme toimistolla kiittämässä ja lahjoja vaihdettiin puolin ja toisin. Saimmepa maistaa paikallisia juomiakin. Suomalaisia kuulemma arvostetaan ammattitaidon ja hyvän käytöksen vuoksi. Quercuksen terhot Kun tehtaan perustaja Ante sai kuulla Suomineitojen pitävän viskistä, yhteinen sävel, puuttuvasta yhteisestä kielestä huolimatta, löytyi nopeasti. Käytyämme tutustumassa tammimetsään paikallisen metsänhoitajan johdolla siirryimme lounaalle Novskan kylään. Keskustelimme Kroatian liittymisestä Euroopan unioniin. Metsäteollisuutta huolestuttaa se, että EU:n myötä itävaltalaisten on mahdollista ostaa Kroatiasta puuta ja se todennäköisesti nostaa tukin hintaa. Alue-experttimme Pekka Puuteollisuusinsinöörit lahjoittivat excursioisännille suomalaista laatukoivua. Valmiit tuotteet tiukassa syynissä [6]

7 LESONIT FANTONI GROUP, Ilirska Bistrica Päivän ensimmäisenä kohteena oli Fantonin kuitulevytehdas. Tehdas on osa Italialaista Fantoni group konsernia. Konserni on työstänyt puuraakaaineesta lastu- ja kuitulevyä jo yli 100 vuoden ajan. Konsernissa työskentelee n työntekijää kahdeksassa yrityksessä. Lesonit on yksi näistä yrityksistä. Fantoni group valmistaa myös itse levyjen pinnoittamissen käytettävät pinnoitteet. Tehtaalla työskentelee 130 työntekijää ja he toimivat kolmessa vuorossa seitsämänä päivänä v i i k o s s a. Te h t a a n t u o t t e i t a o v a t m m. FSC- sertifioitua haketta laminaattiparketit ja laminaatit, jotka pinnoitetaan tehtaalla. Laminointipääliset tulevat Fanton groupin sisältä. Tehtaan pihaan saavuttuamme otimme niin sanotusti jalat alle, sillä olimme hiukan aikataulusta myöhässä. Onneksi oppaamme oli ripeä. Tehdas on Slovenian ainut kuitulevy tehdas, sillä 2 kilpailevaa tehdasta ovat joutuneet sulkemaan. Tehtaan omistaa Fantoni group ja tehtaaseen investoitiin 65 m vuonna Tehtaan vanhimmat hallit ovat 1970 luvulta. Tehtaalla oli ollut tulipalo juuri muutama päivä ennen vierailuamme. Ongelma oli kuitenkin pian ratkaistu ja tehdas oli täydessä tuotannossa kierroksemme aikana. Pääasiallisina tuotteenaan tehdas tuottaa 8-25mm paksua MDF ja HDF levyä märkäprosessilla. Tuotanto on 500 kuutiota levyä päivässä ja suurin osa Häät, tuotannosta patsaat, menee rakennukset vientiin. Suurin vientikohde on Venäjällä Italia 40 prosentin hienojen osuudellaan, mutta tuotteita rakennusten, patsaiden ja menee myös Japaniin, Intiaan ja Taiwaniin. Raakaaineena lisäksi, tehdas erityisenä käyttää pyökkiä, muistomonumenttien poppelia nähtävyytenä ja tammea. pidän 25 - häitä. Tapana on, 30 prosenttia raakaaineesta kiertää kaupungin tulee Tässä kohteeessa naiset että hääpari Kroatiasta paraatissa junalla. ja saavat jäädä bussiin pysähtyy ottamaan Tehdas kuvia hienoilla käyttää vain FSC kohteilla. -sertifioitua Häitä puuta. on myös lähes joka Kun pikainen kierros oli takana, luovutimme jälleen excursion vetäjälle koivuisen lahjan. [7]

8 JAVOR, viilutehdas Perjantaina iltapäivällä tutustuimme Javorin viilutehtaaseen, joka on perustettu vuonna Tuotantolaitos on toiminut yhtäjaksoisesti II maailmansodan aikaista taukoa lukuun ottamatta. Puutavaraa tehtaan tarpeisiin tulee Kroatian lisäksi Bosnian puolelta. Javorinin prosessista jäi erityisesti mieleen tapa hauduttaa tukit: esimerkiksi pyökkiä haudotaan kaksi päivää ja tammea viisi päivää. Haudonta on perusta viilun omalaatuiselle ulkonäölle. Osa lajeista sorvataan kylmänä ja osa kuumana. Tehtaalla sorvataan sekä havu- että lehtipuita. Viilujen paksuudet vaihtelevat 0,3 millimetristä 2,5 millimetriin. Viiutehtaalla käytetään quarter slicing ja rift slicing -menetelmiä. Jälleen kierroksen jälkeen lahjoitimme koivuviiluihmeen excursioisännällemme. Oppaamme intoutui havainnollistamaan toimintoja soumalaisille viiluexperteille. Javorin viilutehtaalla on 86 työntekijää ja kolme halkaisusorvia. Yhden tehtaalla valmistetun pakkauslavan arvo saattaa olla jopa euroa. Suurin osa tuotteista menee huonekaluteollisuuden käyttöön. Myös Ikea on Javorin asiakas. Quarter slicing -menetelmä. Rift slicing: erityisesti tammea sorvatessa käytetään tätä menetelmää, jotta tammen suuret ydinsäteet eivät näy. Ainakin Häät, patsaat, kukat kukoistivat rakennukset viilutehtaalla. [8]

9 LOPPUSANAT Onnistuneella matkalla ja hienojen matkalaisten seurassa on matkanjohtajan ja yhdistyksen puheenjohtajan helppo hymyillä! Matkan viimeisen illan kunniaksi järjestettiin päätösillallinen Ljubljanassa paikallisessa ravintolassa. Hauska lisä puheiden, juomalaulujen ja hyvän ruuan siivittämään illalliseen oli orkesteri joka paitsi esiintyi, myös järjesti hauskoja leikkejä ja tanssitti matkalaisia. Puumiesten tanhut! Illallisella tanssittiin sloveenien kansantansseja suomalaisella viennillä. Lisää tietoa puuteollisuusinsinöörien yhdistyksestä löytää osoitteesta [9]

10 Kiitoksia matkasta ja seurasta, ja heippa hei! [10]