PADASJOEN KUNTA SISÄLLYSLUETTELO 7 / 2015 Kunnanvaltuusto

Transkriptio

1 SISÄLLYSLUETTELO 7 / 2015 Kunnanvaltuusto Kokousaika Maanantai 14. joulukuuta 2015 klo Kokouspaikka Kuntala, Valtuustosali Asiat 25 Eteva kuntayhtymän perussopimuksen muutoksen hyväksyminen Määrärahojen siirto Vuoden 2016 talousarvio sekä toimintasuunnitelma vuosille Aloite kunnanhallituksen erottamiseksi Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän perussopimus... 93

2 Padasjoen kunta PÖYTÄKIRJA 7 / 2015 Kunnanvaltuusto 82 KOKOUSAIKA Maanantai 14. joulukuuta 2015 klo KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana) MUUT SAAPUVILLA OLLEET (ja läsnäolon peruste) Kuntala, valtuustosali Ahola Pirkka, pj. Hännikäinen Rauno, I vpj. Vilkman Mira, II vpj. Aarto Tiina Ahokkanen Hilkka Ahola Pasi Heinäjoki Aila Hännikäinen Mervi Härkönen Antti Karevaara Seija, varavalt. Kontra Jukka Jaakkola Heikki Laakso Kristiina Leppialho Juha Rantanen Seppo Kaunisto Tuulikki Aaltonen Miska Räsänen Oskari Suokas Eerika Mertsalmi Ilkka Mertsalmi Paula, varavalt. Pylvänen Ilpo Rouvila Esa Räsänen Antti Saarinen Anita Sandholm Janne Savola Silja Syrjänen Erkki Toivonen Heikki kunnanjohtaja hallintojohtaja, pöytäkirjanpitäjä sivistystoimenjohtaja tekninen johtaja kunnanhallituksen jäsen nuorisovaltuutettu nuorisovaltuutettu nuorisovaltuutettu LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. ASIAT Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Jukka Kontra ja Antti Härkönen. PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTAPA (tarkastuspaikka ja aika sekä tarkastajien valinta taikka merkintä edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastamisesta) Pöytäkirja tarkastetaan Kuntalassa klo 9. PÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUS JA VARMENNUS PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme PÖYTÄKIRJA PIDETÄÄN YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Puheenjohtaja Pirkka Ahola Padasjoki Antti Härkönen Paikka ja pvm Padasjoki Pöytäkirjanpitäjä Kristiina Laakso Jukka Kontra Allekirjoitus hallintojohtaja Kristiina Laakso

3 Viranomainen Kokouspäivämäärä 83 ETEVA KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUKSEN MUUTOSTEN HYVÄKSYMINEN Khall. 175 Eteva kuntayhtymän yhtymähallitus on päättänyt kuntayhtymän perussopimuksen muutoksista ja lähettänyt muutetun sopimuksen jäsenkuntien valtuustojen käsiteltäviksi mennessä. Uusi perussopimus on liitteenä 4. Perussopimuksen muutetut kohdat on osoitettu tekstitaustan tummennuksella. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se hyväksyy Eteva kuntayhtymän perussopimuksen liitteen 4 mukaisena. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kvalt. 25 Uusi perussopimus on liitteenä 1. Perussopimuksen muutetut kohdat on osoitettu tekstitaustan tummennuksella. Kunnanhallitus: Valtuusto hyväksyy Eteva kuntayhtymän perussopimuksen liitteen 1 mukaisena. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Täytäntöönpano: Ote Eteva kuntayhtymälle

4 Viranomainen Kokouspäivämäärä 84 MÄÄRÄRAHOJEN SIIRTO Khall. 173 Kevyen liikenteen väylän rakentamiseen välillä Kullasvuoren koulu Mainiemen Sahantie on vuoden 2015 talousarviossa varattu Urakka on valmis ja se on mahdollista maksaa tämän vuoden määrärahoista, mikäli terveysaseman ja Visapuiston jäähdytysjärjestelmän hankkimiseen osoitetut, käyttämättä jääneet määrärahat siirretään kevyen liikenteen väylän rakentamiseen. Tällöin ensi vuodelle ei ole tarvetta varata investointiohjelmaan määrärahoja kevyen liikenteen väylän rakentamiseen. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää esittää kunnanvaltuustolle, että se siirtää euroa terveysaseman ja Visapuiston jäähdytysjärjestelmän hankkimisesta (kp 9034) kevyen liikenteen väylän rakentamiseen (kp 9200). Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kvalt. 26 Kunnanhallitus: Kunnanvaltuusto päättää siirtää euroa terveysaseman ja Visapuiston jäähdytysjärjestelmän hankkimisesta (kp 9034) kevyen liikenteen väylän rakentamiseen (kp 9200). Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Täytäntöönpano: Ote tekninen toimi kirjanpito

5 Viranomainen Kokouspäivämäärä 85 VUODEN 2016 TALOUSARVIO SEKÄ TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE Khall. 174 Kunnanhallitukselle on toimitettu erillisenä liitteenä esitys vuoden talousarvioksi sekä vuosien toimintasuunnitelmaksi. Valmistelu ja lisätiedot: hallintojohtaja Kristiina Laakso, puh sekä johtamiensa toimialojen osalta sivistystoimenjohtaja Juha Leppialho puh ja tekninen johtaja Seppo Rantanen puh Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle, että se hyväksyy vuoden 2016 talousarvion sekä vuosien toimintasuunnitelman erillisen liitteen mukaisena. Päätös: Keskustelun kuluessa Erkki Syrjänen teki investointiluetteloon seuraavat muutosesitykset: Vuodelle 2016 kohtaan paloasema lisätään euroa ja sama summa vähennetään kohdasta Pappilanmäen koulu, iv-kone. Jälkimmäisen osalta teksti muutetaan muotoon mahdollinen ivkone. Kohdan katuvalot tekstistä poistetaan Tammitien katuvalot. Kohdan satama teksti muutetaan seuraavasti: sivukiinnityspaikka erikseen laaditun suunnitelman mukaan, leikkipaikka, uusi aallonmurtaja. Kunnanhallitus hyväksyi Syrjäsen esitykset yksimielisesti. Muilta osin kunnanhallitus hyväksyi vuoden 2016 talousarvion sekä vuosien toimintasuunnitelman erillisen liitteen mukaisena. Kvalt. 27 Kunnanvaltuustolle on toimitettu erillisenä liitteenä esitys vuoden 2016 talousarvioksi sekä vuosien toimintasuunnitelmaksi. Kunnanhallitus: Valtuusto hyväksyy vuoden 2016 talousarvion sekä vuosien toimintasuunnitelman erillisen liitteen mukaisena.

6 Viranomainen Kokouspäivämäärä 86 Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti seuraavalla korjauksella: sivulla 24 korvataan sana Tuoterenkaalta sanoilla Työhönvalmennus Valma Oy:ltä.

7 Viranomainen Kokouspäivämäärä 92 ALOITE KUNNANHALLITUKSEN EROTTAMISEKSI Khall. 182 Valtuutetut Pirkka Ahola, Antti Härkönen, Pasi Ahola, Rauno Hännikäinen, Heikki Toivonen, Esa Rouvila ja Jukka Kontra ovat osoittaneet kunnanvaltuustolle seuraavan aloitteen: Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Padasjoen kunnanvaltuusto ryhtyy kuntalain 34 :n ja 35 :n vaatimiin toimiin kunnanhallituksen erottamiseksi. Kuntalain 34 Luottamushenkilöiden erottaminen kesken toimikauden Valtuusto voi erottaa kunnan, kuntayhtymän ja kuntien yhteiseen toimielimeen valitsemansa luottamushenkilöt kesken toimikauden, jos he tai jotkut heistä eivät nauti valtuuston luottamusta. Erottamispäätös koskee kaikkia toimielimeen valittuja luottamushenkilöitä. Valtuusto voi erottaa valtuuston ja valitsemiensa toimielinten puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kesken toimikauden, jos he tai jotkut heistä eivät nauti valtuuston luottamusta. Erottamispäätös koskee puheenjohtajistoa kokonaisuudessaan. Valtuusto voi erottaa pormestarin ja apulaispormestarin kesken toimikauden, jos hän ei nauti valtuuston luottamusta. Asia tulee vireille kunnanhallituksen esityksestä tai vähintään neljäsosan valtuutetuista tehtyä sitä koskevan aloitteen. Kuntalain 35 Tilapäinen valiokunta Kun 34 :ssä tarkoitettu luottamushenkilöiden erottamista koskeva asia tai 43 :ssä tarkoitettu kunnanjohtajan irtisanomista tai muihin tehtäviin siirtämistä koskeva asia on tullut vireille, valtuusto voi asettaa tilapäisen valiokunnan, jonka on valmisteltava asia. Valiokunnan jäsenten on oltava valtuutettuja tai varavaltuutettuja. Tilapäinen valiokunta voidaan asettaa myös lausunnon antamista ja hallinnon tarkastamista varten. Tilapäisen valiokunnan on hankittava sen valmisteltaviin kuuluvissa asioissa kunnanhallituksen lausunto.

8 Viranomainen Kokouspäivämäärä 92 Kun asia on tullut vireille, kunnanhallituksen tulee saattaa valtuuston päätettäväksi, asetetaanko valiokunta sitä valmistelemaan. Jos valtuutettujen aloite koskee kunnanhallituksen erottamista, kunnanhallituksen jäsenet ovat kunnanhallituksessa asian käsittelyssä esteellisiä. Kun valiokunnan asettaminenkin menee valtuuston käsittelyyn kunnanhallituksen valmistelemana (93 ), tässä tilanteessa kunnanhallituksen on asiaa enemmälti käsittelemättä syytä saattaa valtuuston päätettäväksi, asetetaanko valiokunta valmistelemaan erottamista. (Harjula Prättälä: Kuntalaki tausta ja tulkinnat, s ) Perustelut: Kuntalain 39 Kunnanhallituksen tehtävät Kunnanhallituksen tulee: 1) vastata kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta; 2) vastata valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta; 3) valvoa kunnan etua ja, jollei hallintosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa; 4) edustaa kuntaa työnantajana ja vastata kunnan henkilöstöpolitiikasta; 5) vastata kunnan toiminnan yhteensovittamisesta; 6) vastata kunnan toiminnan omistajaohjauksesta; 7) huolehtia kunnan sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan järjestämisestä. Kunnanhallituksen jäsenet Ilkka Mertsalmi ja Erkki Syrjänen sekä varajäsenet Mira Vilkman ja Kati Liikonen ovat toistuvasti toimineet luottamustehtävässään kunnan edun vastaisesti, minkä vuoksi kunnanhallitus ei voi enää nauttia kunnanvaltuuston luottamusta.

9 Viranomainen Kokouspäivämäärä 92 Kunnanhallituksen tulee saattaa asia kunnanvaltuuston päätettäväksi siten, että valtuusto voi sen käsitellä kokouksessaan Kuntalain 147 sisältää siirtymäsäännöksen, jonka mukaan mm. kuntalain 4-7 lukuja sovelletaan vasta vuonna 2017 valittavan valtuuston toimikauden alusta lukien. Tätä ennen kyseisiin asioihin sovelletaan vuoden 1995 kuntalain vastaavia säännöksiä. Sovellettavat säädökset: 21 Luottamushenkilöiden erottaminen kesken toimikauden Valtuusto voi erottaa kunnan, kuntayhtymän tai kuntien yhteiseen toimielimeen valitsemansa luottamushenkilöt kesken toimikauden, jos he tai jotkut heistä eivät nauti valtuuston luottamusta. Erottamispäätös koskee kaikkia toimielimeen valittuja luottamushenkilöitä. Valtuusto voi erottaa pormestarin tai apulaispormestarin kesken toimikauden, jos hän ei nauti valtuuston luottamusta. Asia tulee vireille kunnanhallituksen esityksestä tai jos vähintään neljäsosa valtuutetuista on tehnyt sitä koskevan aloitteen. 22 Tilapäinen valiokunta Valtuuston on asetettava keskuudestaan valiokunta valmistelemaan 21 :ssä tarkoitettua luottamushenkilöiden erottamista koskevaa sekä 25 :ssä tarkoitettua kunnanjohtajan irtisanomista tai muihin tehtäviin siirtämistä koskevaa asiaa. Valiokunta voidaan asettaa myös lausunnon antamista ja hallinnon tarkastamista varten. 23 Kunnanhallitus Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua ja, jollei

10 Viranomainen Kokouspäivämäärä 92 johtosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa. Kunnanhallitus tai johtosäännössä määrätty kunnan muu viranomainen antaa tarvittaessa ohjeita kuntaa eri yhteisöjen, laitosten ja säätiöiden hallintoelimissä edustaville henkilöille kunnan kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin. Lain 22 :n mukaan valtuuston on siis asetettava keskuudestaan tilapäinen valiokunta valmistelemaan luottamushenkilöiden erottamista epäluottamuksen perusteella Asian saa vireille kunnanhallitus tai neljäsosa valtuutetuista. Teoksessa Harjula Prättälä: Kuntalaki tausta ja tulkinnat todetaan, että säädöstekstin ilmaus keskuudestaan lienee tulkittavissa niin, että kelvollisia valiokunnan jäseniksi ovat myös varavaltuutetut. Valiokunnan kokoonpanossa on otettava huomioon myös tasa-arvolain säännökset: Sekä jäsenissä että varajäsenissä on oltava sekä miehiä että naisia vähintään 40 %. Valiokunnan jäsenille on syytä valita henkilökohtaiset varajäsenet. Varsinaisista jäsenistä valtuuston on valittava valiokunnalle puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Asiaa valmisteltaessa asianomaisia luottamushenkilöitä on kuultava hallintolain 34 :n mukaisesti. Erottamisen kohteena oleville luottamushenkilöille on varattava tilaisuus antaa selityksensä luottamuksen menetyksestä ja erottamisvaatimuksesta. Kuulemisen suorittaa asian valmistelusta vastaava tilapäinen valiokunta. Jos valtuutettujen aloite koskee kunnanhallituksen erottamista, kunnanhallituksen jäsenet ovat kunnanhallituksessa asian käsittelyssä esteellisiä. Kun valiokunnan asettaminenkin menee valtuuston käsiteltäväksi kunnanhallituksen valmistelemana, tässä tilanteessa kunnanhallituksen on asiaa enemmälti käsittelemättä syytä saattaa asia valtuuston päätettäväksi. Valtuustossa valtuutettujen esteellisyysperusteet ovat lievemmät kuin kunnanhallituksessa. Jos erotettavat luottamushenkilöt ovat myös valtuutettuja, he eivät KHO:n päätöksen mukaan ole kuitenkaan esteellisiä käsittelemään erottamistaan valtuustossa (KHO 1998:19). Jotta tilapäisen valiokunnan työskentely valmisteluelimenä olisi riittävän joustavaa, valiokunnan jäsenmäärää ei ole syytä päättää liian suureksi. Sopiva valiokunnan koko Harjulan ja Prättälän mukaan voisi olla 5-7 jäsentä. Valiokuntaa asetettaessa on hyvä päättää myös seuraavista seikoista:

11 Viranomainen Kokouspäivämäärä 92 - Työskentelyssä noudatetaan soveltuvin osin kunnan hallintosäännön määräyksiä. - Asiat käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta. - Valiokunta voi ottaa itselleen sihteerin. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus saattaa valtuutettujen Pirkka Ahola, Antti Härkönen, Pasi Ahola, Rauno Hännikäinen, Heikki Toivonen, Esa Rouvila ja Jukka Kontra allekirjoittaman aloitteen valtuuston käsiteltäväksi. Valtuuston tulee päättää tilapäisen valiokunnan asettamisesta valmistelemaan kunnanhallituksen erottamista. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kvalt. 28 Kunnanhallitus: Valtuusto käsittelee valtuutettujen Pirkka Ahola, Antti Härkönen, Pasi Ahola, Rauno Hännikäinen, Heikki Toivonen, Esa Rouvila ja Jukka Kontra allekirjoittaman aloitteen. Valtuuston tulee päättää tilapäisen valiokunnan asettamisesta valmistelemaan kunnanhallituksen erottamista. Päätös: Keskustelun kuluessa valtuutettu Ilkka Mertsalmi käytti puheenvuoron, joka on pöytäkirjan liitteenä 3. Valtuutettu Antti Härkönen käytti puheenvuoron, joka on pöytäkirjan liitteenä 4. Valtuutettu Aila Heinäjoki esitti valtuutettu Anita Saarisen kannattamana, että tilapäistä valiokuntaa kunnanhallituksen erottamista valmistelemaan ei aseteta. Valtuutettu Rauno Hännikäinen puolestaan esitti valtuutettu Antti Härkösen kannattamana, että tilapäinen valiokunta asetetaan. Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kaksi kannatettua päätösehdotusta, oli asiasta äänestettävä. Hän teki seuraavan esityksen äänestysmenettelyksi: äänestys suoritetaan nimenhuutoäänestyksenä, jossa ne, jotka kannattavat valtuutettu Rauno Hännikäisen esitystä, vastaavat JAA ja ne, jotka kannattavat Aila Heinäjoen esitystä, vastaavat EI. Esitys äänestysmenettelyksi hyväksyttiin yksimielisesti. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 12 JAA ääntä (Ahokkanen Hilkka, Ahola Pasi, Ahola Pirkka, Hännikäinen Mervi, Hännikäinen Rauno, Härkönen Antti, Kontra Jukka, Rouvila Esa, Räsänen Ant-

12 Viranomainen Kokouspäivämäärä 92 ti, Sandholm Janne, Savola Silja, Toivonen Heikki) ja 8 EI ääntä (Aarto Tiina, Heinäjoki Aila, Karevaara Seija, Mertsalmi Ilkka, Mertsalmi Paula, Saarinen Anita, Syrjänen Erkki, Vilkman Mira). Ilpo Pylvänen äänesti tyhjää. Puheenjohtaja totesi, että kunnanvaltuusto oli päättänyt äänin 12-8, 1 tyhjä asettaa tilapäisen valiokunnan valmistelemaan kunnanhallituksen erottamista. Puheenjohtaja esitti valtuutettu Antti Härkösen kannattamana, että valiokuntaan nimetään viisi jäsentä ja heille varajäsenet. Valtuutettu Anita Saarinen puolestaan esitti, että valiokuntaan nimetään seitsemän jäsentä. Saarisen esitys kuitenkin raukesi kannattamattomana. Puheenjohtaja totesi, että valiokuntaan oli päätetty valita viisi jäsentä ja heille varajäsenet. Jäsenten ja varajäsenten tulee olla joko valtuutettuja tai varavaltuutettuja. Valtuusto valitsi tilapäisen valiokunnan jäseniksi ja heidän henkilökohtaisiksi varajäsenikseen seuraavat henkilöt: Seija Karevaara Pirkka Ahola Hilkka Ahokkanen Mervi Hännikäinen Rauno Hännikäinen (Paula Mertsalmi) (Pasi Ahola) (Aila Heinäjoki) (Anita Saarinen) (Jukka Kontra) Valiokunnan puheenjohtajaksi valtuusto valitsi Pirkka Aholan ja varapuheenjohtajaksi Rauno Hännikäisen. Eriävän mielipiteensä päätökseen jättivät seuraavat henkilöt: Aila Heinäjoki, Mira Vilkman, Erkki Syrjänen, Ilkka Mertsalmi, Seija Karevaara ja Anita Saarinen. Heinäjoen perusteet eriävälle mielipiteelleen ovat liitteenä 5, Karevaaran liitteenä 6, Vilkmanin liitteenä 7, Saarisen liitteenä 8, Mertsalmen liitteenä 9 ja Syrjäsen liitteenä 10. Täytäntöönpano: Ote valituille

13 Viranomainen Kokouspäivämäärä 93 PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS Khall 184 Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyskuntayhtymän uudistettu perus sopimus eli Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän perussopimus on lähetetty sairaanhoitopiirin kuntiin hyväksyttäväksi siten, että uusi perussopimus astuisi voimaan ja järjestämisvastuu siirtyisi uudistetulle yhtymälle alkaen. Sopimus on liitteenä 1. Valmistelu Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän jäsenkunnat käynnistivät yhteisen valmistelun marraskuussa 2014 tavoitteena kaikkien kunnallisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kokoaminen yhteen organisaatioon. Kunnanvaltuustojen ja hallitusten puheenjohtajista koostuva ohjausryhmä päätti kokouksessaan lähettää uudistetun perussopimuksen kuntiin hyväksyttäväksi. Päätösvalta uudistuksessa sekä PHSOTE-yhtymän perussopimuksen muutoksissa on kunnilla. Ohjausryhmän lisäksi on keväästä lähtien toiminut yhdeksän eri sote-organisaatioiden edustajista muodostettua työryhmää pohtimassa ja valmistelemassa käytännön suunnittelua. Uudistuksen periaatteet Lähtökohtana ja tavoitteena päijäthämäläiselle uudistukselle on, että yhteisellä maakunnallisella organisoitumisella pyritään maakunnan vahvempaan asemaan kansallisessa sote-uudistuksessa sekä varmistamaan, että Päijät-Häme muodostaa yhden valtakunnallisen SOTE-alueen ja palvelujen saatavuus sekä työpaikat lähellä turvataan. Tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta hyötymällä järjestäjien integraatiosta sekä vahvistamalla järjestäjien kantokykyä. Tällä on merkittävä vaikutus julkisen talouden kestävyysvajeeseen. Tavoitteena on ihmisen hyvinvoinnin ja terveyden kannalta tärkeä palveluketjujen saumaton kokonaisuus. Uudistuksessa eteneminen ei edellytä maakunnan yksimielisyyttä. Esityksessä nojataan tulevaan valtakunnalliseen sote-malliin sekä soveltuen valtakunnallisesti yleistä tunnustusta saaneeseen Eksote-kuntayhtymän toimintamalliin.

14 Viranomainen Kokouspäivämäärä 94 Strategiset tavoitteet hyvinvointikuntayhtymälle Uusi hyvinvointiyhtymä perustuu alueella toimivaan horisontaaliseen ja vertikaaliseen integraatioon. Palvelut tuotetaan monituottajamalliin pohjautuen tasalaatuisina keskitetysti ohjatussa palveluverkossa. Palveluverkko perustuu lähipalveluihin ja yhteisiin palveluihin. Uusi hyvinvointiyhtymä on perustasovetoinen, uudelleenorganisoitu ja toimintakulttuuriltaan ennakkoluuloton, nopeasti reagoiva ja ratkaisukeskeinen. Keskeisinä periaatteina ovat peruspalveluiden vahvistaminen, väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sosiaali- ja terveydenpalvelujen riittävän ja yhdenvertaisen saatavuuden luominen toimivalla, eheällä, vaikuttavalla ja kustannustehokkaalla palvelurakenteella sekä palvelukokonaisuuksien rakentaminen kansalaisen tarpeiden mukaisesti. Keskeinen ohjausasiakirja on hyvinvointikertomus. Onnistumisen peruselementtejä ovat yhteinen potilas/asiakastietojärjestelmä, henkilöstön sitouttaminen muutostyöskentelyyn, tavoitteellinen tiedolla johtaminen, laatuun, kustannustehokkuuteen ja vaikuttavuuteen liittyvien mittareiden käyttöönotto (virtaustehokkuus/kokonaiskustannuksien seuraaminen ja ohjaus) ja niiden pohjalta muodostuvat kannustimet, kansalaisten omahoitoon kannustavat muutokset sekä innovatiiviset uudet toimintamallit sekä tietotekniikan ja digitalisaation hyödyntäminen. Ikääntymisen haasteeseen vastataan vanhenevan väestön fyysisellä, psyykkisellä ja sosiaalisella kuntoutuksella ja kunnon ylläpidolla, mitä tukee alueellinen kuntoutusjärjestelmä. Uuden hyvinvointiyhtymän johtamisessa korostuu tulosvastuullisuus. Johdon tehtävänä on etsiä keinot, joilla haastaviin tavoitteisiin päästään. Laadun varmistus ja asiakasvastuu toimii. Asiakaspalautetta kerätään säännöllisesti ja kattavasti. Myös tuottavuutta, taloudellisuutta ja vaikuttavuutta mitataan. Tavoitepoikkeamiin reagoidaan. Uusi hyvinvointiyhtymä seuraa valtakunnallista uudistusta ja synkronoi toimintaansa linjauksien kanssa yhteensopivaksi. Rajapinnat pidetään avoimina tulevaa uudistusta ennakoiden. Valmistelu tehdään laajassa yhteistyössä. Strategiset tavoitteet : 1. Tehdään taloudellisesti kestävällä tavalla, jotta pitkäjänteinen toiminta kyetään takaamaan

15 Viranomainen Kokouspäivämäärä Tehdään oikeita asioita, joilla on näkyviä vaikutuksia koko väestöön ja toimintaympäristöön 3. Tehdään asiakaslähtöisesti Valmistellut muutokset perussopimukseen Sairaanhoitopiirin kunnat kokoavat kuntien ja nykyisen Päijät- Hämeen sosiaali- ja terveyskuntayhtymän palvelujen järjestämisvastuun hyvinvointikuntayhtymälle. Uudistettu kuntayhtymä vastaa siten kuntien, PHSOTEY:n, Oivan ja Aavan palvelujen järjestämisestä. Uudistusta varten ei perusteta uutta kuntayhtymää, vaan muutetaan PHSOTEY:n perussopimusta. Yhtymän toiminta, talous ja hallinto uudistetaan merkittävällä tavalla. Uudistuksen läpivientiin valitaan määräaikainen vetäjä. Uuden toimintamallin lähtökohtana on Päijät-Hämeen asukkaiden hyvinvoinnin (Kuntalaki 1 ) ja itsenäisen toimintakyvyn tukeminen sekä hoivan turvaaminen tarvitseville käytettävissä olevilla resursseilla. Uudistuksen tavoitteena on lisätä ihmisten kokemaa hyvinvointia sekä tehostaa ja optimoida palvelutuotantoa, jotta käytettävissä olevilla verovaroilla ja asiakasmaksuilla saadaan rahoitettua laadukas hoiva, välttämättömät kalliit hoidot sekä muut lakisääteiset peruspalvelut. Uudistetun kuntayhtymän ylin päättävä elin on yhtymäkokous. Kunnanhallitukset valitsevat edustajansa kuhunkin yhtymäkokoukseen erikseen siten, että kunnan äänimäärä voidaan asukaslukuun perustuen jakaa mahdollisesti useammalle henkilölle. Yhtymäkokoukselle päätökset valmistelee yhtymähallitus, joka on palvelujen järjestämisvastuussa. Päätösvalta yhtymäkokouksessa perustuu kuntien peruspääoman pääomaosuuksiin. Perustuslakivaliokunnan tulkinnan mukaan pakkokuntayhtymissä yksi kunta ei voi käyttää enemmistöä äänivallasta, vaan kaikkien kuntien vaikutusmahdollisuudet tulee turvata. Koska uuden hyvinvointikuntayhtymän toimintamalli edellyttää vahvaa erikoissairaanhoidon ja muun sosiaali- ja terveyspalvelujen integrointia, ei päätöksenteossa ole erotettavissa erillisiä päätösmenettelyjä erikoissairaanhoidon ja toisaalta muun yhtymän toiminnan ja talouden välillä, joissa erikoissairaanhoidon osalta käytettäisiin lain vaatimaa äänileikkuria, mutta muun päätöksenteon osalta ei. Koska ei ole perusteltua, että yhdenkään kunnan äänivalta olisi pienempi kuin peruspääoman pääomaosuus ja laskennallinen osuus yhtymän toiminnan kuluista, ääni-

16 Viranomainen Kokouspäivämäärä 96 leikkurin sijaan edellytetään riittävää enemmistöä päätöksenteon tueksi. Yhtymäkokouksessa päätöksen syntyminen edellyttää, että yli puolet väestömäärään eli peruspääoman pääomaosuuksiin perustuvasta saatavilla olevasta äänivallasta kannattaa esitystä, ja vähintään kolmasosa kunnista kannattaa päätöstä. 12 jäsenkunnan yhtymässä tämä tarkoittaa neljän kunnan tukea. Kunnan kanta on kunnan edustajien enemmistön kanta. Rahoitusmalli Kunnat rahoittavat yhtymän toimintaa pääsääntöisesti palvelujen käytön perusteella, mutta niiltä osin kuin käytön mukaiseen kohdentamiseen ei ole perusteita, käytetään asukasmääräpohjaista kustannustenjakoa, kuten hallinto. Yhtymäkokous päättää hinnoittelun periaatteista. Henkilöstö Ohjausryhmän kokouksen jälkeen on tarkentunut sovellettava tapa. Henkilöstö siirtyy työsopimuslain ja kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain liikkeenluovutusmääräysten mukaisesti eikä kuntaliitoksessa sovelletun kuntarakennelain mukaisesti. Henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksella. Liikkeenluovutuksessa henkilöstö siirtyy säilyttäen työsopimuksensa tai viranhoitomääräyksensä mukaiset palvelussuhteen ehdot. Henkilöstöllä ei ole oikeutta kieltäytyä siirtymästä. Kiinteistöt Uudistukseen ei liity kiinteistönomistusmuutoksia. Yhtymä tekee käytöstä vuokrasopimuksen kiinteistönomistajan kanssa. Kun kansallisen sote-uudistuksen linjaukset selviävät, omaksutaan ne osaksi Päijät-Hämeen valmistelua. Maan hallitus on luvannut kertoa kiinteistöjä koskevista linjauksistaan vuoden 2015 loppuun mennessä. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se hyväksyy Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän perussopimuksen liitteen 1 mukaisena. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Pöytäkirja tarkastettiin tämän :n osalta kokouksessa.

17 Viranomainen Kokouspäivämäärä 97 Kvalt 29 Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän perussopimus on liitteenä 2. Kunnanhallitus: Valtuusto hyväksyy Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän perussopimuksen liitteen 2 mukaisena. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Täytäntöönpano: Ote Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyskuntayhtymälle

18 VALITUSOSOITUS Kunnanvaltuusto Kokouspäivämäärä Pykälä Sivu MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät: 28 HValL 3 :n 1 mom. / muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa tehdä muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet. Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Hämeenlinnan hallinto-oikeus Raatihuoneenkatu 1, Hämeenlinna Puhelin: , Telekopio: hameenlinna.hao@oikeus.fi 30 päivää Kunnallisvalitus, pykälät: 25 27, 29 Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Markkinaoikeus Radanrakentajantie HELSINKI 14 päivää markkinaoikeus@oikeus.fi puhelin: , faksi: Pykälät: Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua siitä, kun päätöstä koskeva pöytäkirjanote on lähetetty hänelle kirjeellä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Valituskirja Valitusasiakirjojen toimittaminen Valituskirjassa on ilmoitettava - valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite - päätös, johon haetaan muutosta - miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi - muutosvaatimuksen perusteet Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite. Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljennöksenä sekä todistus siitä päivästä, josta valitusaika on luettava. Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös: nimi, osoite ja postiosoite Pykälät Liitetään pöytäkirjaan