MATEMATIIKAN PERUSKURSSI II
|
|
- Teija Kirsi Korpela
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MTEMTIIKN PERUKURI II Harjoitustehtäviä kevät Tutki, suppenevatko seuraavat lukujonot: a) d) ( 3k 5 4k 2 ) +5 2k 3, b) 7k +4 k 1 (2x+3) 3 dx, e) ( ln(2k 2 +3) k 1 3 k ) cos(3kπx) dx, c), f) k x 2 +1 dx k2 e k k 6kx dx 2k Olkoon a k = (k +1) 2 (k +2) 2, k = 1,2,3,... lukujono. Laske lukujonosta kolme ensimmäistä termiä, ja määrää lukujonon raja-arvo, jos jono suppenee. 3. Tarkastellaan sarjaa 2k +3 merk. (k +1) 2 (k +2) 2 = a k. a) Muodosta termin a k osamurtokehitelmä laskemalla kertoimet, B, ja D yhtälöstä k +1 + B (k +1) 2 + k +2 + D (k +2) 2 = 2k +3 (k +1) 2 (k +2) 2. b) Laske osasummien jonosta ( n ) n=1, n = n a k, n = 1, 2, 3,... kolme ensimmäistä termiä 1, 2 ja 3. c) Muodosta lauseke termille n. d) Määrää lim n ja päättele, suppeneeko sarja a k. Jos sarja suppenee, niin mikä on sarjan n summa. 4. Olkoon a R. Tarkastellaan suppenevaa sarjaa (a) = 3a 2 (3k 1)(3k +2). Laske sarjan summa (a) ja määrää reaaliluku a siten, että (a) = 18.., 5. Tutki tarkasti perustellen seuraavien sarjojen suppenemista: 4 3 k a) 2k 1, b) 8k 1 4k 2 k, c) 3 k (ln(k)+1) 4, d) 6k 3 2k Määrää seuraavien potenssisarjojen suppenemissäde R: 3 k +1 ( 1) k 2 k 5 a) k +1 xk, b) 8 k +4 (x+2)k, c) k!+k +1 xk, d) Millä reaaliluvun x arvoilla potenssisarja varmasti suppenee? (k +2)! ln(k +2) (x 7)k. 7. Olkoon a > reaaliluku. Määrää potenssisarjan ( 1) k 2k a 2k+a(x a2 ) k suppenemissäde R a. Millä reaaliluvun x arvoilla potenssisarja varmasti suppenee?
2 8. a) Funktion e arctan(x) Maclaurinin sarja on 1+x+ 1 2 x2 1 6 x6. Laske Maclaurinin sarjakehitelmien avulla raja-arvo 16e arctan(x3 ) 16cos(x 2 ) lim x 2xe 4x +ln(1+4x) 6x. b) Olkoon a reaaliluku. Laske potenssisarjojen avulla seuraava raja-arvo: Millä reaaliluvun a arvolla L a =? 9. Hahmottele 2π-jaksollisen funktion 2sin(ax 2 ) 3axsinh(x)+ax 2 cosh(x) L a = lim x x 2 sin(x 4. ) f(x) = (π x) 2, kun x < 2π, kuvaaja ja määrää funktion Fourier-sarja (x). Laske tuloksen (π) = f(π) avulla sarjan ( 1) k+1 summalle tarkka arvo. Opastus: Osittaisintegroinnilla voidaan johtaa seuraavat kaavat: (π t) 2 cos(kt)dt = k 3 [(π 2 k 2 2πk 2 t+k 2 t 2 2)sin(kt)+(2kt 2πk)cos(kt)]+, (π t) 2 sin(kt)dt = k 3 [( π 2 k 2 +2πk 2 t k 2 t 2 +2)cos(kt)+(2kt 2πk)sin(kt)]+. k 2 1. Määrää seuraavien funktioiden määritysjoukot ja piirrä ne xy- tai xyz-koordinaatistoon: x2 +y a) f(x,y) = 2 9, b) f(x,y) = ln(x2 +y 2 1) x y ln(5 x2 y 2 ), c) f(x,y,z) = x y x 2, d) f(x,y,z) = z 2y (1 x 2 y 2 z 2 ) 2 z. 11. Piirrä xyz-koordinaatistoon seuraavat pinnat: a) x 2 +y 2 +z 2 = 3, b) z x 1 =, c) z = 2+ x 2 +y 2, d) z = 3 x 2 y 2, e) y 2 +z 2 = 4. Mitkä eo. pinnoista ovat kahden muuttujan funktion z = f(x,y) kuvaajia? 12. Määrää kahden muuttujan funktion z = f(u,v) = 25u v 5u+v +1 arvoja z = 4 ja z = 2 vastaavat tasa-arvokäyrät. Mikä on näiden tasa-arvokäyrien käyrätyyppi (esim. hyperbeli, ellipsi, jne.)? 13. Tutki, onko seuraava raja-arvo olemassa: lim (x,y) (,) 8x 3 y x 6 +y 2. Valitse lähestymistieksi origon kautta kulkevat suora y = 2x sekä käyrä y = x Olkoon z(x,y) = e ay cos(bx), missä a, b R ovat vakioita. Osoita, että kaikilla (x,y) R 2 on voimassa a 2 2 z z x 2 +b2 2 y 2 =.
3 15. Olkoon a reaaliluku sekä u = i a j suuntavektori. Olkoon edelleen f(x,y) = 4x 4 e y2 kahden muuttujan reaaliarvoinen funktio. a) Laske f(1, 1). b) Määrää reaaliluku a siten, että u f(1, 1) = 8e. 16. Olkoon f(x,y) = 3x x 2 y +3y 2 kahden muuttujan reaaliarvoinen funktio. Tarkastellaan tämän funktion käyttäytymistä pisteessä ( 3,2). a) Laske suunnattu derivaatta vektorin 3 i + 4 j suuntaan. b) Mikä on funktion suunnatun derivaatan suurin arvo? c) Mihin suuntaan funktion arvot vähenevät voimakkaimmin? d) Mihin suuntaan funktion arvot muuttuvat vähiten? 17. Olkoon a reaaliluku. Olkoot edelleen f(x,y) = ax 2 y 3 ja g(x,y) = ax 2 + y 3 kahden muuttujan reaaliarvoisia funktiota sekä u = i 2 j suuntavektori. Määrää reaaliluku a siten, että u f( 1,2) = u g( 1,2). 18. Kappale liikkuu xy-koordinaatistossa käyrää x(t) = x(t) i + y(t) j = t i + t j pitkin, missä t kuvaa aikaa sekunneissa jax- jay- koordinaattien yksikkö on cm. Kappaleen lämpötila( ) pisteessä (x,y) R 2 on T(x,y) = 3e 2x2 +y 2. Muodostetaan yhdistetty funktio z(t) = T(x(t),y(t)). Laske ketjusäännön avulla kappaleen lämpötilan muutosnopeus ( /s) hetkellä t >. Johtopäätös? Millä ajan t hetkellä kappaleen lämpötila on suurin? Missä tason R 2 pisteessä kappale tällöin on? 19. a) Olkoon f(x,y) = 1 4 (x2 + 4)y kahden muuttujan reaaliarvoinen funktio sekä x = x(t) = 4t, y = y(t) = arc tan(2t). Muodostetaan yhdistetty funktio z(t) = f(x(t), y(t)). Laske osittaisderivaatat f x (x,y) ja f y (x,y) sekä käytä ketjusääntöä ja esitä derivaatta dz muuttujan t avulla dt sievennetyssä muodossa. b) Olkoon g(x,y) = 4x 2 + 9y 2 kahden muuttujan reaaliarvoinen funktio sekä x = x(s,t) = 3e s cos(t), y = y(s,t) = 2e s sin(t). Olkoon edelleen z(s,t) = g(x(s,t),y(s,t)) yhdistetty funktio. Käytä ketjusääntöä ja esitä osittaisderivaatat z s ja z t muuttujien s ja t avulla sievennetyssä muodossa. 2. a) Määrää funktion f(x,y) = x 2 6xy +3y 3 +5y kaikkien kriittisten pisteiden laatu. b) Olkoon a reaaliluku. Määrää funktion f(x,y) = 8xy 2xy 2 ax 2 kaikkien kriittisten pisteiden laatu. 21. a) Määrää Lagrangen menetelmällä funktion f(x, y, z) = 32x + 48y 4z suurin arvo lisäehdolla z = 2x 2 +3y 2. b) uunnitellaan suorakulmaisen särmiön muotoinen rakennus, jonka tilavuus on Vm 3. xyzkoordinaatistossa rakennuksen kärkipisteitä ovat (,,), (a,,), (,b,) ja (,,c), missä a > m, b > m, c > m, ja rakennusta katsotaan positiivisen x-akselin suunnasta. Oletetaan, että sivuseinien ja takaseinän sekä lattian valmistusmateriaali pinta-alayksikköä kohti maksaa Keuroa/m 2. Koristelujen vuoksi etuseinän valmistusmateriaali pinta-alayksikköä kohti on hinnaltaan kaksinkertainen takaseinän valmistusmateriaaliin verrattuna. Lisäksi katon valmistusmateriaali pinta-alayksikköä kohti on hinnaltaan puolitoistakertainen lattian valmistusmateriaaliin verrattuna. Määrää Lagrangen menetelmällä rakennuksen särmien pituudet a, b ja c niin, että rakennuksen materiaalikustannukset ovat mahdollisimman pienet. Laske myös näiden materiaalikustannusten pienin arvo. 22. Laske 2 2x 1 3y a) 7x 2 y dy dx, b) 4x 9y 2 x 2 dx dy. 1 x 2 Piirrä kuvat tasoalueista, joiden yli integrointi suoritetaan.
4 23. a) Olkoon se xy-tason suljettu ja rajoitettu alue, joka muodostuu käyrän y = x+1 sekä suorien x = ja y = 2 leikatessa toisensa. Piirrä kuva tasoalueesta ja laske 2y(3 x) 7 d. b) Olkoon se xy-tason suljettu ja rajoitettu alue, joka muodostuu paraabelin kaaren y = x 2, x, sekä suorien x = ja y = 4 leikatessa toisensa. Piirrä kuva tasoalueesta ja laske 24x 5 y 4 +1 d. 24. a) Olkoon se xy-tason suljettu ja rajoitettu alue, joka muodostuu suorien x = ja y = 2 sekä käyrän y = 3 x leikatessa toisensa. Piirrä kuva tasoalueesta ja laske integrointijärjestystä vaihtamalla x 2 3 x(y 5 +1) 9 dydx. b) Olkoon M > reaaliluku. Osoita integrointijärjestystä vaihtamalla, että integraalin 4 2M M y 6 3 3x3 +M 3 dxdy arvo ei riipu reaaliluvusta M >. Piirrä kuva tasoalueesta, jonka yli integrointi suoritetaan. 25. Laske V 16 x 2 y 2 z xy dv, missä V = {(x,y,z) R 3 1 x 4,1 y x 4,1 z e xy }. 26. Laske sen kappaleen tilavuus, jota ylhäältä rajoittaa paraboloidipinta z = f(x,y) = 4 x 2 y 2, alhaalta taso z = 1 sekä sivuilta tasot y =, x = ja y = 2 x. Piirrä kuva kappaleesta. 27. a) Laske napakoordinaattien avulla 2 4 x x 2 y 2 dydx. Piirrä kuva tasoalueesta, jonka yli integrointi suoritetaan. b) Olkoon se osa xy-tason ympyrärengasta {(x,y) R x 2 +y }, jolle x, y. Piirrä kuva tasoalueesta ja laske napakoordinaattien avulla 54x[(x 2 +y 2 ) x 2 +y 2 +1] 2 d. 28. Kappaletta rajoittaa ylhäältä pallopintaz = 25 x 2 y 2 ja alhaalta kartiopintaz = x 2 +y 2 5 sekä sivuilta lieriöpinta x 2 +y 2 = 9. Laske sylinterikoordinaattien avulla kappaleen tilavuus. 29. Laske sylinterikoordinaattien avulla 1 1 x 2 2 x 2 y 2 x 2 +y 2 z 3 dzdydx. Hahmottele kuva kappaleesta, jota integrointirajat kuvaavat.
5 3. a) Olkoon kappale V se osa palloa x 2 + y 2 + z 2 1, jolle x, y ja z. Laske pallokoordinaattien avulla 42(z +1)(x 2 +y 2 +z 2 ) x 2 +y 2 +z 2 dv. b) Olkoon R > reaaliluku. Olkoon edelleen kappale V V = {(x,y,z) R 3 x 2 +y 2 +z 2 R 2,x,y,z }. Laske pallokoordinaattien avulla x2 I R = +y 2 +z 2 e (x2 +y 2 +z 2 ) 2 dv. Määrää lim R I R. V 31. Tutki seuraavien vektorikenttien lähteettömyys ja pyörteettömyys, kun (x,y,z) R 3 : a) v(x,y,z) = (2y +3z) i+(2x+4z) j +(3x+4y) k, b) v(x,y,z) = 3yze xy i+3xze xy j +(3e xy +2cosz) k. 32. Olkoon F(x,y,z) = P(x,y,z) i + Q(x,y,z) j + R(x,y,z) k : R 3 R 3 vektorikenttä ja f(x,y,z) : R 3 R funktio. Oletetaan, että funktioiden P, Q, R ja f toisen kertaluvun osittaisderivaatat ovat jatkuvia. Osoita, että a) vektorikenttä F on lähteetön, b) vektorikenttä f on pyörteetön. 33. Totea, että vektorikenttä F(x,y,z) = (5y 2 z 3 6xz) i+(1xyz 3 +2z 2 ) j+(15xy 2 z 2 3x 2 +4yz 2z 4 ) k on konservatiivinen. Määrää potentiaalifunktio U(x, y, z). 34. a) Laske käyräintegraali (4x y)dx x 2 ydy, kun on käyrä y = 6 x pisteestä (1,6) pisteeseen (4,12). b) Olkoon a reaaliluku. Määrää luku a siten, että F d x = 2, kun on käyrä y = e ax pisteestä (,1) pisteeseen (1,e a ) ja F(x,y) = (4x y 3 ) i+5y 2 j.
6 35. a) Laske käyräintegraali (xy +z)dx x 2 dy +xdz, kun on käyrä x(t) = 3e t i+4e 2t j +e 3t k, t 1. b) Olkoon a reaaliluku. Olkoot edelleen b ja c reaalilukuja. Laske käyräintegraali F d x, kun F(x,y,z) = axy i + by 2 j cyz k on vektorikenttä ja on käyrä x(t) = t 2 i + 3t j + 4t k pisteestä (,,) pisteeseen (1,3,4). Jos a =, niin mikä on lukujen c ja b suhde c b, jotta F d x =. 36. Olkoon käyrä y = 3cos 5 ( π 2 x7 ) sin 3 (πx 3 )+2 pisteestä (,5) pisteeseen (1,2). Laske käyräintegraali (9x 2 y 4 y 5 )dx+(12x 3 y 3 5xy 4 +12y 2 )dy. 37. Laske (5y 2 z 3 6xz)dx+(1xyz 3 +2z 2 )dy +(15xy 2 z 2 3x 2 +4yz 2z 4 )dz, kun on käyrä a) x(t) = sin(πt 9 ) i+(3cos(πt 6 ) 1) j +(sin(πt 5 ) cos(πt 3 )) k, t 1, b) x(t) = 3cos(t) i+3sin(t) j +(19+18sin(2t)) k, t 2π. 38. a) Laske Greenin lauseen avulla 6xy 2 dx+28x 2 y 2 dy, kun muodostuu seuraavasti: pisteestä (,) pisteeseen (1,1) käyrä y = x, pisteestä (1,1) pisteeseen ( 1,1) suora y = 1, pisteestä ( 1,1) pisteeseen (,) paraabeli y = x 2. b) Olkoon = {(x,y) R 2 5 x, 25 x 2 y 25 x 2 } xy-tason suljettu ja rajoitettu ympyräalueen osa. Laske Greenin lauseen ja napakoordinaattien avulla (3x 2 +x 2 y 2 2)dx+(x 3 y 5y 3 +4)dy. 39. a) Laske pintaintegraali 8xy(25 z) 2 d, kun on se osa kartiopintaa z = f(x,y) = 25 x 2 +y 2, joka jää tasoalueen yläpuolelle. = {(x,y) R 2 1 x 2,1 y 2x} b) Laske napakoordinaattien avulla pintaintegraali 8 4z 7 d, kun on se osa paraboloidipintaa z = f(x,y) = x 2 + y 2 + 2, joka jää ympyrärenkaan osan = {(x,y) R 2 4 x 2 +y 2 9,x,y } yläpuolelle.
7 4. a) Olkoon se osa funktiopintaa z = f(x, y) = 3xy + 7, joka on tasoalueen = {(x,y) R 2 x 1, x y } yläpuolella. Määrää pinnan ulkoinen yksikkönormaalivektori n ja laske vektorikentän F(x,y,z) = (5x 4xz) i+( 5y+4yz) j +(yz 7y) k vuo pinnan läpi. b) Laske napakoordinaattien avulla vektorikentän F(x,y,z) = y(2 3y) i + x(3y 2) j + (12y 4z+24) k vuo sen paraboloidipinnan z = f(x,y) = 6 x 2 y 2 osan läpi, joka rajoittuu tasojen z = 1 ja z = 3 väliin. 41. a) Olkoon se xy-tason suljettu ja rajoitettu alue, joka muodostuu suorien y =, y = 2x ja x = 1 leikatessa toisensa. Olkoon edelleen pinta se osa paraboloidipintaa z = f(x,y) = x 2 +y 2 +2, joka on tasoalueen yläpuolella ja jonka ulkoinen yksikkönormaalivektori on n = ( 2x, 2y,1) 1+4x2 +4y 2. Pinnan suljettu reunakäyrä olkoon. Laske käyräintegraalin (3y +12y 2 z)dx+(3x+5y 2 )dy +( 4x 3 +24xz)dz arvo tokesin lauseen avulla. b) Olkoon pinta se osa kartiopintaa z = f(x,y) = 4 x 2 +y 2, joka jää ympyrärenkaan osan = {(x,y) R 2 1 x 2 + y 2 4,x,y } yläpuolelle. Pinnan suljettu reunakäyrä olkoon. Määrää pinnan ulkoinen yksikkönormaalivektori n ja laske käyräintegraalin 5xdx+3z 2 dy +9yzdz 42. a) Olkoon arvo tokesin lauseen sekä napakoordinaattien avulla. V = {(x,y,z) R 3 3 x, 9 x 2 y,x 2 +y 2 9 z 9 x 2 y 2 } suljettu kappale, joka muodostuu tasojen x =, y = sekä pallopinnan z = 9 x 2 y 2 ja paraboloidipinnanz = x 2 +y 2 9 leikatessa toisensa. Olkoon edelleen tämän suljetun kappaleen pinta. Laske divergenssilauseen avulla vektorikentän F(x,y,z) = (2xz 2 1xyz) i+(5y 2 z+ 12z) j +(2z 3 8xy) k vuo kappaleen V pinnan läpi. Käytä sylinterikoordinaatteja! b) Olkoon V suljettu kappale, jota ylhäältä ja sivuilta rajoittaa pallopinta z = f(x,y) = 3 x2 y 2 sekä alhaalta taso z = g(x,y) =. Laske divergenssilauseen avulla vektorikentän F(x,y,z) = (9x 4) i + (4yz 7y) j + (3x 2 y + 5) k vuo kappaleen V pinnan läpi. Käytä pallokoordinaatteja!
8 Vastauksia harjoitustehtäviin kevät a) hajaantuu b) suppenee, raja-arvo = c) suppenee, raja-arvo = π 2 arctan(4) d) suppenee, raja-arvo = 1 1 e) suppenee, raja-arvo = f) suppenee, raja-arvo = 2. suppenee, raja-arvo = 3. a) =, B = 1, =, D = 1 c) n = (n+2) d) sarja suppenee, sarjan summa = (a) = a2 2, a = ±6 5. a) hajaantuu b) hajaantuu c) suppenee d) suppenee 6. a) R = 1 3, 1 3 < x < 1 3 b) R = 4, 6 < x < 2 c) R =, < x < d) R =, x = 7 7. R a = a 2, < x < 2a 2 8. a) 3 7 b) 2a3 +a 6, a = ± (x) = π k 2 cos(kx), ( 1) k+1 k 2 = π a) {(x,y) R 2 x 2 +y ja y x} b) {(x,y) R < x 2 +y 2 < 2 2 } c) {(x,y,z) R 3 z > 2y} d) {(x,y,z) R 3 x 2 +y 2 +z 2 1 ja z < 2} 11. pinnat b), c), d) 12. tasa-arvokäyrät: v = u 4 5, v = 35u raja-arvo ei ole olemassa 15. a) f(1, 1) = 16e i 8e j b) a = a) 3 b) 3 1 c) 3 i j d) ±( i 3 j) 17. a = dz dt = +t, kappale lämpenee, kun s < t <.25 s, kappale jäähtyy, kun t >.25 s, ( 12t+3)e 2t2 lämpötila suurin, kun t =.25 s, tason piste (.25 cm,.5 cm) 19. a) dz dt = 8t arctan(2t)+2 b) z s = 72e 2s, z t = 2. a) (1, 1 3 ) satulapiste, (5,12 3 ) paikallinen minimipiste b) (,) ja (,4) satulapisteitä, ( 4 a,2) paikallinen maksimipiste, kun a >,,2) paikallinen minimipiste, kun a < ( 4 a 21. a) suurin arvo f(2,2,2) = 8 b) a = 3 3 V 15 m, b = 2 3 V 15 m, c = 5 3 V 2 15 m, pienimmät rakentamiskustannukset f(3 3 V 15 m,2 3 V 15 m, 5 3 V 2 15 m) = 45 3 V K euroa 22. a) 233 b) a) 2187 b) ln(257) 24. a) 3 1 (331 1) b) a) 3πln( 9 5 ) b) π π 8 3. a) 2π b) I R = π 8 ), raja-arvo = π (1 e R a) lähteetön, pyörteetön b) ei lähteetön, pyörteetön 33. U(x,y,z) = 5xy 2 z 3 3x 2 z +2yz 2 4z a) 376 b) käyräintegraalin arvo = 2+ 5a 1 3a (e3a 1), a = a) 6e 4 +6 b) 6a 5 +9b 16c, c b = U(x,y) = 3x 3 y 4 xy 5 +4y 3 +, käyräintegraalin arvo = a) 12 b) 38. a) 2 b) 39. a) b) ( 37 17)π 4. a) 2 b) 32π 41. a) 32 b) a) 11583π b) (9+4 3)π
9 KVKOKOELM VÄLI- J LOPPUKOKEIIIN cosx = sinx = e x = coshx = sinhx = ln(1+x) = arctanx = a = 1 π 2π x = ρsinθcosϕ y = ρsinθsinϕ z = ρcosθ x k k! ( 1) k x 2k (2k)! ( 1) k x 2k+1 (2k +1)! = 1+x+ x2 2! + x3 3! +, x R = 1 x2 2! + x4 4! x6 6! +, x R = x x3 3! + x5 5! x7 7! +, x R x 2k x2 = 1+ (2k)! 2! + x4 4! + x6 6! +, x R x 2k+1 x3 = x+ (2k +1)! 3! + x5 5! + x7 7! +, x R 1 1 x = x k = 1+x+x 2 +x 3 +, x < 1 ( 1) k x k+1 k +1 ( 1) k x 2k+1 2k +1 = x x2 2 + x3 3 x4 +, x < 1 4 = x x3 3 + x5 5 x7 +, x < 1 7 (x) = a 2 + [a k cos(kx)+b k sin(kx)] f(t)dt a k = 1 π 2π f(t)cos(kt)dt b k = 1 π 2π f(t)sin(kt)dt D(x,y) = f xx (x,y)f yy (x,y) [f xy (x,y)] 2 ( (x,y,z) (ρ,θ,ϕ) = ρ2 sinθ Q P dx+qdy = x P y F(x,y,z)d = F(x,y,f(x,y)) 1+[f x (x,y)] 2 +[f y (x,y)] 2 d F d x = F n d D( f(x) g(x) ) = f (x)g(x) g (x)f(x) [g(x)] 2 F n d = F dv V ) d D(f(x)g(x)) = f (x)g(x)+f(x)g (x) Dx n = nx n 1 D([f(x)] n ) = n[f(x)] n 1 f (x) De f(x) = e f(x) f (x) Dln f(x) = f (x) f(x) D arctanx = 1 1+x 2 Dsinx = cosx Dcosx = sinx 1 x n dx = xn+1 + (n 1) n+1 dx = ln x + x f (x) dx = ln f(x) + f(x) f (x)[f(x)] n dx = [f(x)]n+1 + (n 1) n+1 f (x)e f(x) dx = e f(x) dx + 1+x 2 = arctanx+ sinxdx = cosx+ cosxdx = sinx+
MATEMATIIKAN PERUSKURSSI II
MTEMTIIKN PERUKURI II Harjoitustehtäviä kevät 17 1. Tutki, suppenevatko seuraavat lukujonot: a) d) ( k ) + 5 k, b) k 1 x 5 dx, e) ( ln(k + 1) k ), c) k 1 cos(πx) dx, f) k e x dx, 1 k e k k kx dx.. Olkoon
LisätiedotMATEMATIIKAN PERUSKURSSI II
MTEMTIIKN PERUKURI II Harjoitustehtäviä kevät 26. Tutki, suppenevatko seuraavat lukujonot: a) d) ( 9k 7 ) 3k + 2 4k 2, b) 5k + 7 k (4x + ) 3 dx, e) ( 2 ln(k 3 ) k 3e k ), c) cos(3πx) dx, f) k 3 9x 2 +
LisätiedotMATEMATIIKAN PERUSKURSSI II kevät 2018 Ratkaisut 1. välikokeen preppaustehtäviin. 1. a) Muodostetaan osasummien jono. S n =
MATEMATIIKAN PERUSKURSSI II kevät 208 Ratkaisut. välikokeen preppaustehtäviin. a) Muodostetaan osasummien jono S n = n ( k k) k= josta saadaan = ( 0 ) + ( 2) + ( 2 3) + ( n 2 n ) + ( n n) = n, n =, 2,...,
LisätiedotMatematiikka B1 - TUDI
Osittaisderivointi Osittaisderivaatan sovellukset Matematiikka B1 - TUDI Miika Tolonen 3. syyskuuta 2012 Miika Tolonen Matematiikka B2 - TUDI 1 Osittaisderivointi Osittaisderivaatan sovellukset Kurssin
Lisätiedota) on lokaali käänteisfunktio, b) ei ole. Piirrä näiden pisteiden ympäristöön asetetun neliöruudukon kuva. VASTAUS:
6. Käänteiskuvaukset ja implisiittifunktiot 6.1. Käänteisfunktion olemassaolo 165. Määritä jokin piste, jonka ympäristössä funktiolla f : R 2 R 2, f (x,y) = (ysinx, x + y + 1) a) on lokaali käänteisfunktio,
LisätiedotTutki, onko seuraavilla kahden reaalimuuttujan reaaliarvoisilla funktioilla raja-arvoa origossa: x 2 + y 2, d) y 2. x + y, c) x 3
2. Reaaliarvoiset funktiot 2.1. Jatkuvuus 23. Tutki funktion f (x,y) = xy x 2 + y 2 raja-arvoa, kun piste (x,y) lähestyy origoa pitkin seuraavia xy-tason käyriä: a) y = ax, b) y = ax 2, c) y 2 = ax. Onko
Lisätiedot4 (x 1)(y 3) (y 3) (x 1)(y 3)3 5 3
. Taylorin polynomi; funktion ääriarvot.1. Taylorin polynomi 94. Kehitä funktio f (x,y) = x 2 y Taylorin polynomiksi kehityskeskuksena piste ( 1,2) a) laskemalla osittaisderivaatat, b) kirjoittamalla muuttujat
Lisätiedotl 1 2l + 1, c) 100 l=0
MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy 5. Millä reaaliluvun arvoilla a) 9 =, b) 5 + 5 +, e) 5?. Kirjoita Σ-merkkiä käyttäen summat 4, a) + + 5 + + 99, b) 5 + 4 65 + + n 5 n, c)
LisätiedotMATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy Millä reaaliluvun x arvoilla. 3 4 x 2,
MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy 6. Millä reaaliluvun arvoilla a) 9 =, b) + + + 4, e) 5?. Kirjoita Σ-merkkiä käyttäen summat 4, a) + 4 + 6 + +, b) 8 + 4 6 + + n n, c) + + +
LisätiedotDifferentiaali- ja integraalilaskenta 3 Mallit laskuharjoitusviikkoon 5 /
M-A5 ifferentiaali- ja integraalilaskenta, I/17 ifferentiaali- ja integraalilaskenta Mallit laskuharjoitusviikkoon 5 / 9. 1.1. Alkuviikon tehtävät Tehtävä 1: Määritä (ilman Gaussin lausetta) vektorikentän
Lisätiedotl 1 2l + 1, c) 100 l=0 AB 3AC ja AB AC sekä vektoreiden AB ja
MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy 7. Millä reaaliluvun arvoilla a) 9 =, b) + 5 + +, e) 5?. Kirjoita Σ-merkkiä käyttäen summat 4, a) + + 5 + + 99, b) 5 + 4 65 + + n 5 n, c) +
LisätiedotF dr = F NdS. VEKTORIANALYYSI Luento Stokesin lause
91 VEKTORIANALYYI Luento 13 9. tokesin lause A 16.5 tokesin lause on kuin Gaussin lause, mutta yhtä dimensiota alempana: se liittää toisiinsa kentän derivaatasta pinnan yli otetun integraalin ja pinnan
LisätiedotMatematiikka B1 - avoin yliopisto
28. elokuuta 2012 Opetusjärjestelyt Luennot 9:15-11:30 Harjoitukset 12:30-15:00 Tentti Nettitehtävät Kurssin sisältö 1/2 Osittaisderivointi Usean muuttujan funktiot Raja-arvot Osittaisderivaatta Pinnan
Lisätiedota) Mikä on integraalifunktio ja miten derivaatta liittyy siihen? Anna esimerkki. 8 3 + 4 2 0 = 16 3 = 3 1 3.
Integraalilaskenta. a) Mikä on integraalifunktio ja miten derivaatta liittyy siihen? Anna esimerkki. b) Mitä määrätty integraali tietyllä välillä x tarkoittaa? Vihje: * Integraali * Määrätyn integraalin
Lisätiedotf x da, kun A on tason origokeskinen yksikköympyrä, jonka kehällä funktion f arvot saadaan lausekkeesta f (x, y) = 2x 3y 2.
13. Erityyppisten integraalien väliset yhteydet 13.1. Gaussin lause 364. Laske A f x da, kun A on tason origokeskinen yksikköympyrä, jonka kehällä funktion f arvot saadaan lausekkeesta f (x, y) = 2x 3y
Lisätiedot, c) x = 0 tai x = 2. = x 3. 9 = 2 3, = eli kun x = 5 tai x = 1. Näistä
Pitkä matematiikka 8.9.0, ratkaisut:. a) ( x + x ) = ( + x + x ) 6x + 6x = + 6x + 6x x = x =. b) Jos x > 0, on x = + x x = + x. Tällä ei ole ratkaisua. Jos x 0, on x = + x x = + x x =. c) x = x ( x) =
LisätiedotMS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 9: Muuttujanvaihto taso- ja avaruusintegraaleissa
MS-A24 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 9: Muuttujanvaihto taso- ja avaruusintegraaleissa Antti Rasila Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto Kevät 216 Antti Rasila
LisätiedotMat Matematiikan peruskurssi K2
Mat-.3 Matematiikan peruskurssi K Heikkinen/Tikanmäki Kolmas välikoe 6.5. Kokeessa saa käyttää ylioppilaskirjoituksiin hyväksyttyä laskinta. Sivun kääntöpuolelta löytyy integrointikaavoja.. Olkoon F(x,
LisätiedotMS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Tentti ja välikokeiden uusinta
MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Tentti ja välikokeiden uusinta 8..206 Gripenberg, Nieminen, Ojanen, Tiilikainen, Weckman Kirjoita jokaiseen koepaperiin nimesi, opiskelijanumerosi
Lisätiedot(b) = x cos x 1 ( cos x)dx. = x cos x + cos xdx. = sin x x cos x + C, C R.
Calculus Kurssikoe..7. Laske (a) x sin x, (b) x x + x. (a) Merkitään u(x) = x ja v (x) = sin x, jolloin u (x) =, v(x) = cos x ja osittaisintegroimalla saadaan x sin x = u(x)v (x) = u(x)v(x) u (x)v(x) =
LisätiedotMS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Esimerkkejä ym., osa I
MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Esimerkkejä ym., osa I G. Gripenberg Aalto-yliopisto 21. tammikuuta 2016 G. Gripenberg (Aalto-yliopisto) MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta
LisätiedotIV. TASAINEN SUPPENEMINEN. f(x) = lim. jokaista ε > 0 ja x A kohti n ε,x N s.e. n n
IV. TASAINEN SUPPENEMINEN IV.. Funktiojonon tasainen suppeneminen Olkoon A R joukko ja f n : A R funktio, n =, 2, 3,..., jolloin jokaisella x A muodostuu lukujono f x, f 2 x,.... Jos tämä jono suppenee
Lisätiedot13. Taylorin polynomi; funktioiden approksimoinnista. Muodosta viidennen asteen Taylorin polynomi kehityskeskuksena origo funktiolle
13. Taylorin polynomi; funktioiden approksimoinnista 13.1. Taylorin polynomi 552. Muodosta funktion f (x) = x 4 + 3x 3 + x 2 + 2x + 8 kaikki Taylorin polynomit T k (x, 2), k = 0,1,2,... (jolloin siis potenssien
Lisätiedotja B = 2 1 a) A + B, b) AB, c) BA, d) A 2, e) A T, f) A T B, g) 3A (e)
Matematiikan perusteet taloustieteilijöille II Harjoituksia kevät 214 1. Tutki seuraavia jonoja a) (a n )=(3n 1) ( ) 2 b) (a n )= 3 n ( ) 1 c) (a n )= (n + 1)(n +2) 2. Tutki seuraavia sarjoja a) (3k 1)
LisätiedotMS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Esimerkkejä ym., osa I
Usean muuttujan funktiot MS-A7 Differentiaali- ja integraalilaskenta (Chem) Esimerkkejä ym., osa I G. Gripenberg Aalto-yliopisto Raja-arvot 3 Jatkuvat funktiot 4 Osittaisderivaatat 5 Derivaatta eli gradientti.
Lisätiedotx n e x dx = n( e x ) nx n 1 ( e x ) = x n e x + ni n 1 x 4 e x dx = x 4 e x +4( x 3 e x +3( x 2 e x +2( xe x e x ))) = e x
Osittaisintegrointia käyttäen osoita integraalille I n x n e x dx oikeaksi reduktiokaava I n x n e x + ni n ja laske sen avulla mitä on I 4 kun x. x n e x dx n( e x ) nx n ( e x ) x n e x + ni n x 4 e
LisätiedotDifferentiaali- ja integraalilaskenta 3 Mallit 2 (alkuviikko) / Syksy 2016
MS-A35 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Mallit 2 (alkuviikko) / Syksy 216 Tuntitehtävä 1: Laske sylinterikoordinaatteja käyttämällä sen kappaleen tilavuus,
LisätiedotMS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 8: Divergenssi ja roottori. Gaussin divergenssilause.
MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 8: Divergenssi ja roottori. Gaussin divergenssilause. Antti Rasila Aalto-yliopisto Syksy 2015 Antti Rasila (Aalto-yliopisto) MS-A0305 Syksy 2015
LisätiedotGaussin lause eli divergenssilause 1
80 VEKTOIANALYYI Luento 1 8. Gaussin lause eli divergenssilause 1 A 16.4 Kurssin jäljellä olevassa osassa käymme läpi joukon fysiikan kannalta tärkeitä vektorikenttien integrointia koskevia tuloksia, nimittäin
Lisätiedotja B = 2 1 a) A + B, b) AB, c) BA, d) A 2, e) A T, f) A T B, g) 3A (e) A =
Matematiikan perusteet taloustieteilijöille II Harjoituksia kevät 211 1. Olkoon A = Määrää ( 2 1 ) 3 4 1 ja B = 2 1 6 3 1 a) A + B, b) AB, c) BA, d) A 2, e) A T, f) A T B, g) 3A. 2. Laske seuraavat determinantit
Lisätiedot3 x 1 < 2. 2 b) b) x 3 < x 2x. f (x) 0 c) f (x) x + 4 x 4. 8. Etsi käänteisfunktio (määrittely- ja arvojoukkoineen) kun.
Matematiikka KoTiA1 Demotehtäviä 1. Ratkaise epäyhtälöt x + 1 x 2 b) 3 x 1 < 2 x + 1 c) x 2 x 2 2. Ratkaise epäyhtälöt 2 x < 1 2 2 b) x 3 < x 2x 3. Olkoon f (x) kolmannen asteen polynomi jonka korkeimman
LisätiedotDifferentiaali- ja integraalilaskenta 3 Harjoitus 4/ Syksy 2017
MS-A35 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Harjoitus 4/ Syksy 217 Alkuviikon harjoituksissa ratkaistaan kolme tehtävää assistentin avustuksella (läsnäololaskarit).
LisätiedotDemonstraatioharjoitus 1, pe 17.1
Mat-.4 Matematiikan peruskurssi S, kevät 00 Demonstraatioharjoitukset, erä Högnäs Tässä ensimmäinen erä ratkaisuja demonstraatiotehtäviin. (Kuvat ovat melko heikkolaatuisia ja ainoastaan "kvalitatiivisia".)
LisätiedotBM20A5840 Usean muuttujan funktiot ja sarjat Harjoitus 1, Kevät 2018
BM20A5840 Usean muuttujan funktiot ja sarjat Harjoitus 1, Kevät 2018 1. (a) Tunnemme vektorit a = [ 5 1 1 ] ja b = [ 2 0 1 ]. Laske (i) kummankin vektorin pituus (eli itseisarvo, eli normi); (ii) vektorien
LisätiedotDifferentiaali- ja integraalilaskenta 2 (CHEM) MS-A0207 Hakula/Vuojamo Kurssitentti, 12.2, 2018, arvosteluperusteet
ifferentiaali- ja integraalilaskenta 2 (CHEM) MS-A27 Hakula/Vuojamo Kurssitentti, 2.2, 28, arvosteluperusteet T Moniosaisten tehtävien osien painoarvo on sama ellei muuta ole erikseen osoitettu. Kokeessa
LisätiedotDifferentiaali- ja integraalilaskenta 3 Ratkaisut viikko 3
MS-A35 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3, I/27 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Ratkaisut viikko 3 Tehtävä : Hahmottele seuraavat vektorikentät ja piirrä niiden kenttäviivat. a) F(x, y) =
LisätiedotBM20A5840 Usean muuttujan funktiot ja sarjat Harjoitus 7, Kevät 2018
BM20A5840 Usean muuttujan funktiot ja sarjat Harjoitus 7, Kevät 2018 Tehtävä 8 on tällä kertaa pakollinen. Aloittakaapa siitä. 1. Kun tässä tehtävässä sanotaan sopii mahdollisimman hyvin, sillä tarkoitetaan
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kertausluento 2. välikokeeseen Toisessa välikokeessa on syytä osata ainakin seuraavat asiat:. Potenssisarjojen suppenemissäde, suppenemisväli ja suppenemisjoukko. 2. Derivaatan
LisätiedotVektorianalyysi I MAT Luennoitsija: Ritva Hurri-Syrjänen Luentoajat: ti: 14:15-16:00, to: 12:15-14:00 Helsingin yliopisto 21.
Vektorianalyysi I MAT21003 Luennoitsija: Ritva Hurri-Syrjänen Luentoajat: ti: 14:15-16:00, to: 12:15-14:00 Helsingin yliopisto 21. syyskuuta 2017 1 Sisältö 1 Euklidinen avaruus 3 1.1 Euklidinen avaruus
LisätiedotOletetaan, että funktio f on määritelty jollakin välillä ]x 0 δ, x 0 + δ[. Sen derivaatta pisteessä x 0 on
Derivaatta Erilaisia lähestymistapoja: geometrinen (käyrän tangentti sekanttien raja-asentona) fysikaalinen (ajasta riippuvan funktion hetkellinen muutosnopeus) 1 / 19 Derivaatan määritelmä Määritelmä
LisätiedotFunktion raja-arvo ja jatkuvuus Reaali- ja kompleksifunktiot
3. Funktion raja-arvo ja jatkuvuus 3.1. Reaali- ja kompleksifunktiot 43. Olkoon f monotoninen ja rajoitettu välillä ]a,b[. Todista, että raja-arvot lim + f (x) ja lim x b f (x) ovat olemassa. Todista myös,
LisätiedotPisteessä (1,2,0) osittaisderivaatoilla on arvot 4,1 ja 1. Täten f(1, 2, 0) = 4i + j + k. b) Mihin suuntaan pallo lähtee vierimään kohdasta
Laskukarnevaali Matematiikka B. fx, y, z) = x sin z + x y, etsi f,, ) Osittaisderivaatat ovat f f x = sin z + xy, y = x, f z = x cos z Pisteessä,,) osittaisderivaatoilla on arvot 4, ja. Täten f,, ) = 4i
Lisätiedot6. Toisen ja korkeamman kertaluvun lineaariset
SARJAT JA DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT 2003 51 6. Toisen ja korkeamman kertaluvun lineaariset differentiaaliyhtälöt Määritelmä 6.1. Olkoon I R avoin väli. Olkoot p i : I R, i = 0, 1, 2,..., n, ja q : I R jatkuvia
Lisätiedotsin(x2 + y 2 ) x 2 + y 2
HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Vektorianalyysi I, syksy 2017 Harjoitus 2 Ratkaisuedotukset 2.1. Tutki funktion g : R 2 R, g(0, 0) = 0, jatkuvuutta. g(x, y) = sin(x2 + y 2 ) x 2 + y 2, kun (x,
Lisätiedot8 Potenssisarjoista. 8.1 Määritelmä. Olkoot a 0, a 1, a 2,... reaalisia vakioita ja c R. Määritelmä 8.1. Muotoa
8 Potenssisarjoista 8. Määritelmä Olkoot a 0, a, a 2,... reaalisia vakioita ja c R. Määritelmä 8.. Muotoa a 0 + a (x c) + a 2 (x c) 2 + olevaa sarjaa sanotaan c-keskiseksi potenssisarjaksi. Selvästi jokainen
LisätiedotH7 Malliratkaisut - Tehtävä 1
H7 Malliratkaisut - Tehtävä Eelis Mielonen 7. lokakuuta 07 a) Palautellaan muistiin Maclaurin sarjan määritelmä (Taylorin sarja origon ympäristössä): f n (0) f(x) = (x) n Nyt jos f(x) = ln( + x) saadaan
LisätiedotELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016)
ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016) Henrik Wallén / versio 15. syyskuuta 2016 Vektorianalyysi (Ulaby, luku 3) Viiva-, pinta- ja tilavuusalkiot Nablaoperaatiot Gaussin ja Stokesin lauseet Nabla on ystävä
LisätiedotDifferentiaali- ja integraalilaskenta 3 Laskuharjoitus 7 /
M-A3x Differentiaali- ja integraalilaskenta 3, IV/216 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Laskuharjoitus 7 / 14.-16.3. Harjoitustehtävät 37-4 lasketaan alkuviikon harjoituksissa. Kotitehtävät 41-43
LisätiedotDifferentiaalilaskennan tehtäviä
Differentiaalilaskennan tehtäviä DIFFERENTIAALILASKENTA 1. Raja-arvon käsite, derivaatta raja-arvona 1.1 Raja-arvo pisteessä 1.2 Derivaatan määritelmä 1.3 Derivaatta raja-arvona 2. Derivoimiskaavat 2.1
Lisätiedot12. Derivointioperaattoreista geometrisissa avaruuksissa
12. Derivointioperaattoreista geometrisissa avaruuksissa 12.1. Gradientti, divergenssi ja roottori 328. Laske u, kun u on vektorikenttä a) (z y)i + (x z)j + (y x)k, b) e xyz (i + xlnyj + x 2 zk), c) (x
Lisätiedot3 = Lisäksi z(4, 9) = = 21, joten kysytty lineaarinen approksimaatio on. L(x,y) =
BM20A5810 Differentiaalilaskenta ja sovellukset Harjoitus 6, Syksy 2016 1. (a) Olkoon z = z(x,y) = yx 1/2 + y 1/2. Muodosta z:lle lineaarinen approksimaatio L(x,y) siten että approksimaation ja z:n arvot
Lisätiedot(d) f (x,y,z) = x2 y. (d)
BM20A5840 Usean muuttujan funktiot ja sarjat Harjoitus 2, Kevät 2017 Tässä harjoituksessa ja tulevissakin merkitään punaisella tähdellä sellaisia tehtäviä joiden tyyppisten osaamattomuus tentissä/välikokeessa
Lisätiedotr > y x z x = z y + y x z y + y x = r y x + y x = r
HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Vektorianalyysi I, syksy 018 Harjoitus Ratkaisuehdotukset Tehtävä 1. Osoita, että avoin kuula on avoin joukko ja suljettu kuula on suljettu joukko. Ratkaisu.
LisätiedotFunktiojonot ja funktiotermiset sarjat Funktiojono ja funktioterminen sarja Pisteittäinen ja tasainen suppeneminen
4. Funktiojonot ja funktiotermiset sarjat 4.1. Funktiojono ja funktioterminen sarja 60. Tutki, millä muuttujan R arvoilla funktiojono f k suppenee, kun Mikä on rajafunktio? a) f k () = 2k 2k + 1, b) f
LisätiedotH5 Malliratkaisut - Tehtävä 1
H5 Malliratkaisut - Tehtävä Eelis Mielonen 30. syyskuuta 07 a) 3a (ax + b)3/ + C b) a cos(ax + b) + C a) Tässä tehtävässä päästään harjoittelemaan lukiosta tuttua integrointimenetelmää. Ensimmäisessä kohdassa
LisätiedotDiplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2017 Insinöörivalinnan matematiikan koe , Ratkaisut (Sarja A)
Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 017 Insinöörivalinnan matematiikan koe 30..017, Ratkaisut (Sarja A) 1. a) Lukujen 9, 0, 3 ja x keskiarvo on. Määritä x. (1 p.) b) Mitkä reaaliluvut
LisätiedotTaylorin sarja ja Taylorin polynomi
Taylorin sarja ja 1 Potenssisarja c k (x a) k = f (x) määrittelee x:n funktion. Seuraavaksi toteamme mikä yhteys potenssisarjalla on sen määrittelemän funktion derivaattoihin f (a),f (a),f (a),f (3) (a),...
LisätiedotVektoriarvoiset funktiot Vektoriarvoisen funktion jatkuvuus ja derivoituvuus
8. Vektoriarvoiset funktiot 8.1. Vektoriarvoisen funktion jatkuvuus ja derivoituvuus 320. Olkoon u reaalimuuttujan vektoriarvoinen funktio R R n ja lim t a u(t) = b. Todista: lim t a u(t) = b. 321. Olkoon
LisätiedotFr ( ) Fxyz (,, ), täytyy integroida:
15 VEKTORIANALYYSI Luento Vektorikentän käyräintegraali Voiman tekemä työ on matka (d) kertaa voiman (F) projektio liikkeen suunnassa, yksinkertaisimmillaan W Fd. Jos liike tapahtuu käyrää pitkin ja voima
LisätiedotJohdatus tekoälyn taustalla olevaan matematiikkaan
Johdatus tekoälyn taustalla olevaan matematiikkaan Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto 3. luento 17.11.2017 Neuroverkon opettaminen (ohjattu oppiminen) Neuroverkkoa opetetaan syöte-tavoite-pareilla
LisätiedotMatemaattinen Analyysi
Vaasan yliopisto, kevät 01 / ORMS1010 Matemaattinen Analyysi. harjoitus, viikko 1 R1 ke 1 16 D11 (..) R to 10 1 D11 (..) 1. Määritä funktion y(x) MacLaurinin sarjan kertoimet, kun y(0) = ja y (x) = (x
LisätiedotMatemaattinen Analyysi
Vaasan yliopisto, 009-010 / ORMS1010 Matemaattinen Analyysi 7 harjoitus 1 Määritä seuraavien potenssisarjojen suppenemissäteet a) k k x 5)k b) k=1 k x 5)k = k k 1) k ) 1) Suppenemissäteen R käänteisarvo
LisätiedotVI. TAYLORIN KAAVA JA SARJAT. VI.1. Taylorin polynomi ja Taylorin kaava
VI. TAYLORIN KAAVA JA SARJAT VI.. Taylorin polynomi ja Taylorin kaava Olkoon n N ja x, c, c, c 2,..., c n R. Tehtävä: Etsittävä sellainen R-kertoiminen polynomi P, että sen aste deg P n ja P (x ) = c,
Lisätiedoty = 3x2 y 2 + sin(2x). x = ex y + e y2 y = ex y + 2xye y2
Matematiikan ja tilastotieteen osasto/hy Differentiaaliyhtälöt I Laskuharjoitus 2 mallit Kevät 219 Tehtävä 1. Laske osittaisderivaatat f x = f/x ja f y = f/, kun f = f(x, y) on funktio a) x 2 y 3 + y sin(2x),
LisätiedotMS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Yhteenveto ja esimerkkejä ym., osa I
MS-A007 Differentiaali- ja integraalilaskenta (Chem) Yhteenveto ja esimerkkejä ym., osa G. Gripenberg Aalto-yliopisto 1. tammikuuta 016 G. Gripenberg (Aalto-yliopisto) MS-A007 Differentiaali- ja integraalilaskenta
Lisätiedotf(x, y) = x 2 y 2 f(0, t) = t 2 < 0 < t 2 = f(t, 0) kaikilla t 0.
Ääriarvon laatu Jatkuvasti derivoituvan funktion f lokaali ääriarvokohta (x 0, y 0 ) on aina kriittinen piste (ts. f x (x, y) = f y (x, y) = 0, kun x = x 0 ja y = y 0 ), mutta kriittinen piste ei ole aina
LisätiedotDifferentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 5. viikolle /
MS-A8 Differentiaali- ja integraalilaskenta, V/7 Differentiaali- ja integraalilaskenta Ratkaisut 5. viikolle / 9..5. Integroimismenetelmät Tehtävä : Laske osittaisintegroinnin avulla a) π x sin(x) dx,
LisätiedotMatematiikan perusteet taloustieteilijöille II Harjoituksia kevät ja B = Olkoon A = a) A + B b) AB c) BA d) A 2 e) A T f) A T B g) 3A
Matematiikan perusteet taloustieteilijöille II Harjoituksia kevät 28 1. Olkoon A = Määrää ( 2 1 ) 3 4 1 a) A + B b) AB BA d) A 2 e) A T f) A T B g) 3A ja B = 2 1 6 3 1 2. Laske seuraavat determinantit
LisätiedotMS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Yhteenveto ja esimerkkejä ym., osa I
MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Yhteenveto ja esimerkkejä ym., osa I G. Gripenberg Aalto-yliopisto 21. tammikuuta 2016 G. Gripenberg (Aalto-yliopisto) MS-A0207 Differentiaali- ja
LisätiedotDifferentiaalilaskenta 1.
Differentiaalilaskenta. a) Mikä on tangentti? Mikä on sekantti? b) Määrittele funktion monotonisuuteen liittyvät käsitteet: kasvava, aidosti kasvava, vähenevä ja aidosti vähenevä. Anna esimerkit. c) Selitä,
Lisätiedotw + x + y + z =4, wx + wy + wz + xy + xz + yz =2, wxy + wxz + wyz + xyz = 4, wxyz = 1.
Kotitehtävät, tammikuu 2011 Vaikeampi sarja 1. Ratkaise yhtälöryhmä w + x + y + z =4, wx + wy + wz + xy + xz + yz =2, wxy + wxz + wyz + xyz = 4, wxyz = 1. Ratkaisu. Yhtälöryhmän ratkaisut (w, x, y, z)
LisätiedotVektorianalyysi II (MAT21020), syksy 2018
Vektorianalyysi II (MAT21020), syksy 2018 Ylimääräisiä harjoitustehtäviä 1. Osoita, että normin neliö f : R n R, f(x) = x 2 on differentioituva pisteessä a R n ja, että sen derivaatalle on voimassa 2.
Lisätiedoty (0) = 0 y h (x) = C 1 e 2x +C 2 e x e10x e 3 e8x dx + e x 1 3 e9x dx = e 2x 1 3 e8x 1 8 = 1 24 e10x 1 27 e10x = e 10x e10x
BM0A5830 Differentiaaliyhtälöiden peruskurssi Harjoitus 4, Kevät 017 Päivityksiä: 1. Ratkaise differentiaaliyhtälöt 3y + 4y = 0 ja 3y + 4y = e x.. Ratkaise DY (a) 3y 9y + 6y = e 10x (b) Mikä on edellisen
LisätiedotKuva 1: Funktion f tasa-arvokäyriä. Ratkaisu. Suurin kasvunopeus on gradientin suuntaan. 6x 0,2
HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Vektorianalyysi I, syksy 018 Harjoitus Ratkaisuehdotukset Tehtävä 1. Olkoon f : R R f(x 1, x ) = x 1 + x Olkoon C R. Määritä tasa-arvojoukko Sf(C) = {(x 1, x
LisätiedotMatematiikan perusteet taloustieteilij oille I
Matematiikan perusteet taloustieteilijöille I Harjoitukset syksy 2006 1. Laskeskele ja sieventele a) 3 27 b) 27 2 3 c) 27 1 3 d) x 2 4 (x 8 3 ) 3 y 8 e) (x 3) 2 f) (x 3)(x +3) g) 3 3 (2x i + 1) kun, x
LisätiedotMS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Yhteenveto ja esimerkkejä ym., osa I
Usean muuttujan funktiot MS-A007 Differentiaali- ja integraalilaskenta (Chem) Yhteenveto ja esimerkkejä ym., osa G. Gripenberg Aalto-yliopisto Raja-arvot 3 Jatkuvat funktiot 4 Osittaisderivaatat 5 Derivaatta
LisätiedotTehtävänanto oli ratkaista seuraavat määrätyt integraalit: b) 0 e x + 1
Tehtävä : Tehtävänanto oli ratkaista seuraavat määrätyt integraalit: a) a) x b) e x + Integraali voisi ratketa muuttujanvaihdolla. Integroitava on muotoa (a x ) n joten sopiva muuttujanvaihto voisi olla
LisätiedotMatemaattinen Analyysi
Vaasan yliopisto, syksy 2016 / ORMS1010 Matemaattinen Analyysi 8. harjoitus, viikko 49 R1 to 12 14 F453 (8.12.) R2 to 14 16 F345 (8.12.) R3 ke 8 10 F345 (7.11.) 1. Määritä funktion f (x) = 1 Taylorin sarja
LisätiedotDifferentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 3. viikolle /
MS-A008 Differentiaali- ja integraalilaskenta, V/07 Differentiaali- ja integraalilaskenta Ratkaisut 3. viikolle / 5. 7.4. Taylorin Polynomit, Taylorin sarjat, potenssisarjat, Newtonin menetelmä Tehtävä
LisätiedotAntti Rasila. Kevät Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto. Antti Rasila (Aalto-yliopisto) MS-A0204 Kevät / 16
MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 5: Gradientti ja suunnattu derivaatta. Vektoriarvoiset funktiot. Taylor-approksimaatio. Antti Rasila Matematiikan ja systeemianalyysin laitos
LisätiedotDI matematiikan opettajaksi: Täydennyskurssi, kevät 2010 Luentorunkoa ja harjoituksia viikolle 11: ti klo 13:00-15:30
DI matematiikan opettajaksi: Tädennskurssi, kevät Luentorunkoa ja harjoituksia viikolle : ti 6 klo :-5: Kädään läpi: funktioita f : D f R n R m ja integrointia R n :ssä Oletetaan, että, R n ovat mielivaltaisia
LisätiedotELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)
ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015) Henrik Wallén Luentoviiko 3 / versio 23. syyskuuta 2015 Vektorianalyysi (Ulaby, luku 3) Koordinaatistot Viiva-, pinta- ja tilavuusalkiot Koordinaattimuunnokset Nablaoperaatiot
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 6 varuusintegraali iemmin laskimme yksiulotteisia integraaleja b a f (x)dx, jossa integrointialue on x-akselin väli [a, b]. Lisäksi laskimme kaksiulotteisia integraaleja
Lisätiedotläheisyydessä. Piirrä funktio f ja nämä approksimaatiot samaan kuvaan. Näyttääkö järkeenkäyvältä?
BM20A5840 - Usean muuttujan funktiot ja sarjat Harjoitus 1, Kevät 2017 1. Tunnemme vektorit a = [ 1 2 3 ] ja b = [ 2 1 2 ]. Laske (i) kummankin vektorin pituus (eli itseisarvo, eli normi); (ii) vektorien
Lisätiedotdy dx = y x + 1 dy dx = u+xdu dx, u = y/x, u+x du dx = u+ 1 sinu eli du dx = 1 1 Erotetaan muuttujat ja integroidaan puolittain: y = xln(ln(cx 2 )).
Harjoitus Tehtävä 5. d) Jakamalla annettu yhtälö puolittain xsin(y/x):llä saadaan Sijoitetaan taas jolloin saadaan dy dx = y x + 1 sin ( y). u = y/x, x dy dx = u+xdu dx, u+x du dx = u+ 1 sinu du dx = 1
Lisätiedotb) Määritä/Laske (ei tarvitse tehdä määritelmän kautta). (2p)
Matematiikan TESTI, Maa7 Trigonometriset funktiot RATKAISUT Sievin lukio II jakso/017 VASTAA JOKAISEEN TEHTÄVÄÄN! MAOL/LIITE/taulukot.com JA LASKIN ON SALLITTU ELLEI TOISIN MAINITTU! TARKISTA TEHTÄVÄT
LisätiedotTilavuus puolestaan voidaan esittää funktiona V : (0, ) (0, ) R,
Vektorianalyysi Harjoitus 9, Ratkaisuehdotuksia Anssi Mirka Tehtävä 1. ([Martio, 3.4:1]) Millä suoralla sylinterillä, jonka tilavuus on V > on pienin vaipan ja pohjan yhteenlaskettu pinta-ala? Ratkaisu
LisätiedotDifferentiaali- ja integraalilaskenta
Differentiaali- ja integraalilaskenta Opiskelijan nimi: DIFFERENTIAALILASKENTA 1. Raja-arvon käsite, derivaatta raja-arvona 1.1 Raja-arvo pisteessä 1.2 Derivaatan määritelmä 1.3 Derivaatta raja-arvona
Lisätiedot2. Tavallisen differentiaaliyhtälön yleisiä ratkaisumenetelmiä. y = 2xy, Piirrä muutama yleisen ratkaisun kuvaaja. Minkä nimisistä käyristä on kyse?
2. Tavallisen differentiaaliyhtälön yleisiä ratkaisumenetelmiä 2.1. Ensimmäisen kertaluvun yhtälöt 30. Ratkaise alkuarvotehtävä y = 2xy, y(0)=1. Piirrä muutama yleisen ratkaisun kuvaaja. Minkä nimisistä
LisätiedotDerivaatan sovellukset (ääriarvotehtävät ym.)
Derivaatan sovellukset (ääriarvotehtävät ym.) Tehtävät: 1. Tutki derivaatan avulla funktion f kulkua. a) f(x) = x 4x b) f(x) = x + 6x + 11 c) f(x) = x4 4 x3 + 4 d) f(x) = x 3 6x + 1x + 3. Määritä rationaalifunktion
Lisätiedot= ( F dx F dy F dz).
17 VEKTORIANALYYSI Luento 2 3.4 Vektorikentän käyräintegraali Voiman tekemä työ on matka (d) kertaa voiman (F) projektio liikkeen suunnassa, yksinkertaisimmillaan W Fd. Jos liike tapahtuu käyrää pitkin
LisätiedotMat Matematiikan peruskurssi C2
Mat-1.110 Matematiikan peruskurssi C Petri Latvala 18. helmikuuta 007 Sisältö 1 Useamman muuttujan funktiot ja niiden differentiaalilasku 1.1 Useamman muuttujan funktion jatkuvuus ja derivoituvuus... 1.
LisätiedotDifferentiaali- ja integraalilaskenta 3 Laskuharjoitusviikko 5 /
M-A3x ifferentiaali- ja integraalilaskenta 3, IV/217 ifferentiaali- ja integraalilaskenta 3 Laskuharjoitusviikko 5 / 2. 24.3. Harjoitustehtäviä 1 6 lasketaan alkuviikon harjoituksessa. Harjoituksessa laskematta
Lisätiedotsaadaan kvanttorien järjestystä vaihtamalla ehto Tarkoittaako tämä ehto mitään järkevää ja jos, niin mitä?
ANALYYSI A, HARJOITUSTEHTÄVIÄ, KEVÄT 208 4 Funktion raja-arvo 4 Määritelmä Funktion raja-arvon määritelmän ehdosta ε > 0: δ > 0: fx) A < ε aina, kun 0 < x a < δ, saadaan kvanttorien järjestystä vaihtamalla
Lisätiedot= 2±i2 7. x 2 = 0, 1 x 2 = 0, 1+x 2 = 0.
HARJOITUS 1, RATKAISUEHDOTUKSET, YLE11 2017. 1. Ratkaise (a.) 2x 2 16x 40 = 0 (b.) 4x 2 2x+2 = 0 (c.) x 2 (1 x 2 )(1+x 2 ) = 0 (d.) lnx a = b. (a.) Toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla: x = ( 16)± (
LisätiedotSisältö Sisältö 14.Useamman muuttujan funktioiden integrointi
Sisältö Sisältö 1 9.1 Lukujono.............................. 3 9.1 Suppeneminen ja raja-arvo................... 6 9.2 Sarjat................................ 9 9.3 Suppenemistestejä........................
LisätiedotJohdatus reaalifunktioihin P, 5op
Johdatus reaalifunktioihin 802161P, 5op Osa 2 Pekka Salmi 1. lokakuuta 2015 Pekka Salmi FUNK 1. lokakuuta 2015 1 / 55 Jatkuvuus ja raja-arvo Tavoitteet: ymmärtää raja-arvon ja jatkuvuuden määritelmät intuitiivisesti
LisätiedotTodista raja-arvon määritelmään perustuen seuraava lause: Jos lukujonolle a n pätee lima n = a ja lima n = b, niin a = b.
2 Lukujonot 21 Lukujonon määritelmä 16 Fibonacci n luvut määritellään ehdoilla Osoita: 17 a 1 = a 2 = 1; a n+2 = a n+1 + a n, n N a n = 1 [( 1 + ) n ( 2 1 ) n ] 2 Olkoon a 1 = 3, a 2 = 6, a n+1 = 1 n (na
Lisätiedot= 9 = 3 2 = 2( ) = = 2
Ratkaisut 1.1. (a) + 5 +5 5 4 5 15 15 (b) 5 5 5 5 15 16 15 (c) 100 99 5 100 99 5 4 5 5 4 (d) 100 99 5 100 ( ) 5 1 99 100 4 99 5 1.. (a) ( 100 99 5 ) ( ( 4 ( ) ) 4 1 ( ) ) 4 9 4 16 (b) 100 99 ( 5 ) 1 100
LisätiedotMS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 1: Parametrisoidut käyrät ja kaarenpituus
MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 1: Parametrisoidut käyrät ja kaarenpituus Antti Rasila Aalto-yliopisto Syksy 2015 Antti Rasila (Aalto-yliopisto) MS-A0202 Syksy 2015 1 / 18
Lisätiedot