TIIVISTELMÄ MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN VUODEN 2017 RAPORTISTA

Transkriptio

1 TIIVISTELMÄ MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN VUODEN 2017 RAPORTISTA 1. Toimeenpanon edistyminen Maksut Vuoden 2017 loppuun mennessä oli maaseutuohjelmasta maksettu yhteensä 2,76 mrd. euroa (josta EU 1,16 milj. euroa), yhteensä 49 % ohjelmakaudelle varatusta kehyksestä. Lisäksi vuoden 2017 loppuun mennessä oli maksettu kokonaan kansallisesti luonnonhaittakorvauksia yhteensä 912 milj. euroa ja maatalousinvestointeihin 25,6 milj. euroa. Maaseutuohjelman toteuma esitetään liitteessä 1. Toimenpiteiden toteuma tavoitteisiin nähden Kehittämishankkeet Kehittämishankkeita toteutetaan maaseutuohjelmassa kolmella toimenpiteellä: koulutus ja tiedonvälitys, maaseudun palvelut ja kylien kehittäminen sekä yhteistyötoimenpide. Vuoden 2017 lopussa kehittämishankkeita oli hyväksytty yhteensä kpl, joista päättynyt oli 774 kpl. Hankkeista 93 % oli haettu Leaderryhmien kautta. Koulutuksen ja tiedonvälityksen kiinnostavuus näyttää jonkun verran vähentyneen yhteistyötoimenpiteen johdosta. Kuitenkin molemmista toimenpiteistä on haettu runsaasti rahoitusta. Maaseudun palveluiden ja kylien kehittämisen suosituimmat alatoimenpiteet ovat olleet peruspalveluinvestoinnit, vapaaajan infrastruktuuri-investoinnit ja laajakaistat. Maaseudun innovaatioryhmä EIP (European Innovation Partnership) on rahoituskaudella uusi tukimuoto, jota kohtaan on ollut paljon kiinnostusta. Sen tavoitteena on lisätä maatalouden tai metsätalouden tuottavuutta, tehokkuutta ja kestävyyttä alan yritysten ja asiantuntijoiden välisenä yhteistyönä. Tavoitteena on rahoittaa 10 maaseudun innovaatioryhmää ohjelmakauden. Käytettävissä on 3 miljoonaa euroa julkista rahoitusta. Innovaatioryhmien tavoitteena on vauhdittaa maaseudun elinkeinojen kehitystä ja uudistumista hyödyntämällä osaamista. Innovaatiota valmisteleva ryhmä koostuu maa-, metsä- ja elintarvikealan yrittäjistä sekä innovaation toteuttamiseksi tarvittavista asiantuntijoista. Tavoitteena on hankkeen avulla toteuttaa suunniteltu innovaatio. Hankkeen jälkeen innovaatio pyritään siirtämään käyttöön tai sitä aletaan esitellä laajemmin. Maa- ja metsätalousministeriö järjesti kolmannen kansallisia maaseudun innovaatioryhmiä koskevan haun maalis-huhtikuussa Haku toteutettiin kaksivaiheisena: ideahaku ja varsinainen hakukierros. EIP hankkeille on oma, erillinen valintamenettelynsä. Rahoitettavaksi vuonna 2017 valittiin kolme hanketta: Digipaali-hanke kehittää palvelua, jolla voidaan kerätä tietoja paaleista. Paalattaessa paaliin liitetään tunnistin, jonka avulla se voidaan jäljittää. Hanke testaa digitaalista paalivarastoa, jonka avulla tuottaja voi suunnitella toimintaansa sekä seurata laatua ja hävikkiä. Innovaatioryhmää koordinoi Hämeen ammattikorkeakoulu. Älyrehu-hankkeessa haetaan hyötyjä karjatiloille, joille rehun hankkiminen voi muodostaa puolet tuotantokustannuksista. Tilalla itse tuotetun rehun laatua pyritään parantamaan ja siten vähentämään ostorehun tarvetta. Kehitteillä on mittausjärjestelmä, jolla tuottaja voi seurata yksittäisen lehmän hyvinvointia ja määritellä ruokintaa sen mukaan. Innovaatioryhmää koordinoi Oulun yliopisto. Kuvaa nautaa -hanke hyödyntää lämpökuvausta eläinten hyvinvoinnin seuraamisessa. Lämpökuvaus voidaan tehdä eläimelle stressittömällä tavalla ja sillä saadaan tietoa sairauksista varhaisessa vaiheessa. Lämpö-

2 kuvien tulkitsemiseksi niiden tietoja verrataan eläinlääkäreiden havaintoihin. Tavoitteena on rakentaa tuottajien käyttöön soveltuva aplikaatio. Innovaatioryhmää koordinoi Savonia ammattikorkeakoulu. Aiemmin käynnistyneet viisi innovaatioryhmää jatkoivat toimintaansa vuoden 2017 aikana. Innovaatioryhmiä on käynnissä yhteensä 8 kappaletta ja kaikki hankkeet on saatu hyvin käyntiin. Aiemmin valitut maaseudun innovaatioryhmät ovat seuraavat: - Maatalouden liiketoiminnan kehittäminen älykkäällä data-analytiikalla (MIKÄ-DATA)/ Tampereen teknillinen yliopisto Porin laitos - Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle/ Suomen ympäristökeskus - Hukkakauran ja muiden rikkakasvien tunnistaminen pienoishelikopterikuvista/ Turun yliopisto - Laatukauran tuotanto ja siitä syntyvän kasvimassa hyötykäyttö termomekaanisen prosessin avulla/luonnonvarakeskus - Viljankuivaamon kosteudenpoistoprosessin, energiankäytön ja ohjauksen kehittäminen/ MTY Sippola Vuonna 2017 käynnissä oli kymmenen valtakunnallista hanketta. Lisäksi vuoden 2017 aikana valittiin rahoitettavaksi kaksi uutta hanketta, jotka käynnistävät toimintansa vuoden 2018 alussa. Uudet hankkeet ovat Turun yliopiston hallinnoima Maaseudun toimijoiden hankintaosaaminen vahvaksi hanke sekä Vaasan yliopiston hallinnoima Maaseudun kuljetusten ja liikkumisen digiboksi hanke. Vuonna 2017 käynnissä oli kuusi koordinaatiohanketta. Lisäksi hallinnossa valmisteltiin koordinaatiohankkeiden hakua vuodelle Tavoitteena oli uudistaa koordinaatiohankkeiden tehtävänkuvaukset sekä yhdistää teemoja tarkoituksenmukaisella tavalla. Yrityshankkeet Yrityshankkeita toteutetaan maaseutuohjelmassa kolmella alatoimenpiteellä: maataloustuotteiden jalostuksen, kaupan pitäminen ja/tai kehittäminen, yrityksen perustamistuki muuhun kuin maataloustoimintaan maaseutualueilla ja tuki investointeihin muun kuin maataloustoiminnan perustamiseksi ja kehittämiseksi. Vuoden 2017 loppuun mennessä yrityshankkeita oli hyväksytty kpl ja päättynyt oli 935 hanketta. 42 % hankkeista on haettu Leader-ryhmien kautta. Neuvonta Vuoden 2017 loppuun mennessä oli toteutettu yhteensä neuvontatapahtumaa, yhteensä tilalle. Eniten neuvontaa annettiin ympäristöasioista, tuotantoeläinten terveydenhoidosta ja hyvinvoinnista, luonnonmukaisesta tuotannosta ja viherryttämistuen vaatimuksista. Maatilojen nykyaikaistamis- ja kilpailukykyneuvonta käynnistyi elokuussa Mavi valitsi neuvojat hankintalain mukaisella valintamenettelyllä. Järjestelmään valittiin 307 neuvojaa yhteensä 63 eri organisaatiosta. Mavi järjesti uusille neuvojille alkukoulutustilaisuuden kesäkuussa Kilpailukykyneuvonta on herättänyt viljelijöissä suurta kiinnostusta, ja sen suosion odotetaan kasvavan vuoden 2018 kuluessa. 2

3 Maatalouden investoinnit Ohjelmakauden alussa investointien toteutus käynnistyi hieman arvioitua hitaammin, mutta ohjelmakauden edetessä toimenpiteen toteutus on edennyt nopeasti. Vuoden 2017 loppuun mennessä päättyneitä hankkeita oli yhteensä kpl. Vuonna 2017 eniten EU-osarahoitettua investointiavustusta myönnettiin lypsy- ja nautakarjatalouden investointeihin. Rahoitusta myönnettiin sekä navetoiden uudisrakentamiseen että peruskorjaus- ja laajennushankkeisiin. Uudisrakentamisessa on suuntauduttu kokonaan pihattonavetoihin. Lypsy- ja nautakarjatalouden investointeja tehdään koko maassa, mutta voimakkaimmin ne kohdentuvat Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois- Savon alueille. Myös kasvihuonetuotantoon on investoitu merkittävästi. Kasvihuonetuotannon investoinnit kohdistuvat etenkin Pohjanmaan, Varsinais- Suomen ja Satakunnan alueille. Kokonaan kansallisesti rahoitetuista hankkeista eniten toteutettiin peltojen säätösalaojitukseen ja salaojitukseen liittyviä hankkeita. Nuorten viljelijöiden aloitustuki Vuonna 2017 maatalouteen suunnatun aloitustuen haku oli avoinna koko vuoden. Poro- ja luontaiselinkeinojen aloitustuen haku avautui toukokuussa Päättyneiden hankkeiden lukumäärä on pieni johtuen osittain maksurytmistä, mutta myös sidontojen perusteella toimenpiteen toteutus on jäljessä arvioidusta. Vuonna 2018 haun arvioidaan vilkastuvan mm. luopumistukijärjestelmän päättymisestä johtuen, mutta todennäköisesti ohjelmakaudella ei päästä myönnettyjen aloitustukien määrälliseen tavoitteeseen. Aloitustuen hakuvilkkaus vaihteli alueellisesti, joka on luonnollinen seuraus tilojen lukumäärän alueellisesta vaihtelusta. Eniten aloitustukia myönnettiin Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa, vähiten Kainuussa ja Keski-Suomessa. Ympäristökorvaukset ja ei-tuotannolliset investoinnit Ympäristösitoumukseen sitoutui vuonna 2015 viisivuotisin sitoumuksin noin 86 % aktiiviviljelijöistä, jotka hakivat suorien tukien perustukea. Vuonna 2017 sitoumuksia oli voimassa noin kappaletta. Sitoutuneiden määrä väheni edellisestä vuodesta noin 600:lla. Sitoutuneiden suhteellinen osuus perustukea hakeneista aktiiviviljelijöistä pysyi vuonna 2017 lähes entisellään. Vuonna 2017 sitoumusala väheni vuodesta 2016 noin hehtaaria ollen yhteensä noin 2,07 milj. hehtaaria. Ympäristösitoumusten tavoiteala täyttyi jo ensimmäisenä sitoumusvuonna 2015, eikä uusia sitoumuksia ole sen jälkeen tehty. Sitoumusalan hallinnan muutoksissa, kuten sukupolvenvaihdoksissa, luopujan olemassa olevaa sitoumusta voidaan jatkaa tai se voidaan jakaa. Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoidosta sopimusmäärä kasvoi vuodesta 2016 vuoteen 2017 yhteensä 205 sopimuksella ja ala yli hehtaarilla. Sopimuksia oli vuonna 2017 voimassa tilalla yhteensä ja ne koskivat yhteensä noin hehtaaria (tavoiteala ha). Sopimusalasta noin 37 % on arvokkaaksi perinnebiotoopiksi luokiteltua, 46 % muita perinnebiotooppeja ja 17 % muita kuten luonnonlaitumia, metsäsaarekkeita ja reunavyöhykkeitä. Kosteikon hoidon sopimusmäärä kasvoi 28 sopimuksella, 61 hehtaarilla vuodesta Kosteikkosopimuksia oli vuonna 2017 voimassa 274 kappaletta ja ne koskivat yhteensä 903 hehtaaria (tavoiteala ha). 3

4 Kurki-, hanhi, ja joutsenpeltojen sopimus ei ole ollut haettavana vuosina 2016 ja Vuoden 2015 haku ylitti asetetun tavoitealan. Vuonna 2015 haettujen sopimusten sopimuskausi eli toimenpiteen toteutus tiloilla alkoi kuitenkin tässä sopimustyypissä vasta vuonna Kurki-, hanhi- ja joutsenpeltosopimuksia oli voimassa vuonna 2017 yhteensä 51 kappaletta kokonaisalaltaan 854 hehtaaria (tavoiteala 800 ha). Vuonna 2017 alkuperäisrotusopimuksia oli yhteensä 706 tilalla. Ei-tuotannollisilla investoinneilla mahdollistetaan kosteikkojen perustaminen ja perinnebiotooppien sekä luonnonlaidunten ennallistaminen, jonka jälkeen investointikohteelle tulee tehdä ympäristökorvauksen mukainen viisivuotinen hoitosopimus. Hankkeita oli päättynyt vuoden 2017 loppuun mennessä 7 kpl. Hyväksyttyjä hankkeita oli yhteensä 298 kpl. Vuoden 2016 hausta tehtiin päätökset vuoden 2017 alussa. Rahoitettavaksi hyväksyttiin valintakriteerien soveltamisen jälkeen yhteensä 91 hakemusta, mikä on yli 80 % tukikelpoisista hakemuksista. Noin puolet rahoitettavaksi hyväksytyistä investoinneista oli kosteikkoinvestointeja. Kiinnostus ei-tuotannollisiin investointeihin vaihteli alueellisesti. Kosteikkoinvestoinneista hakemuksia saatiin lähes joka ELY-keskuksen alueelta, eniten Pohjois-Pohjanmaalta. Perinnebiotooppien ja luonnonlaidunten alkuraivauksen investointeja haettiin myös lähes joka ELY-keskuksen alueella, eniten Etelä-Savossa, Varsinais-Suomessa. Luonnonmukainen tuotanto Vuonna 2017 maksettiin luonnonmukaisen tuotannon korvausta tuensaajalle hehtaarille (66 % tavoitteesta). Ala kasvoi noin hehtaaria ja tilalukumäärä kasvoi yli 200 tilalla. Luonnonmukaisen tuotannon korvauksen maksettu ala kasvoi edellisestä vuodesta lähes 10 %. Luonnonmukaisen kotieläintuotannon sitoumuksen tehneitä tuensaajia oli 914. Sitoutuneiden määrä kasvoi noin 60 tilalla. Luomutilojen keskipinta-ala jatkaa kasvuaan. Luonnonmukaista kotieläintuotantoa koskevia sitoumuksia tehneet tilat ovat keskipinta-alalta noin 89 hehtaaria, kasvinviljelytilojen sitoumuksen keskikoon ollessa noin 56 hehtaaria. Avomaavihanneksista maksettu viljelyala oli tätä tuotantoa harjoittavilla tiloilla keskimäärin 3,5 hehtaaria. Luonnonmukaisesti tuotettujen tilojen keskipinta-ala on siten suurempi kuin kaikkien tuotantosuuntien tilojen keskipinta-ala, joka oli 47 hehtaaria vuonna Luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden markkinat ovat jatkaneet kasvuaan. Tämän yhdessä tavanomaisen tuotannon heikon kannattavuuden kanssa odotetaan edistävän luonnonmukaisesti tuotetun pinta-alan kasvua edelleen. Luonnonmukaisen tuotannon koulutuksen ja neuvonnan rooli on merkittävä uusien tuottajien luonnonmukaiseen tuotantoon sitoutumiselle. Päätös luomutuottajaksi siirtymiseen kypsyy tiloilla vähitellen ja käydyn luomukoulutuksen ja luomutuottajaksi siirtymisen välillä vierähtää usein useampi vuosi. Luonnonhaittakorvaukset Luonnonhaittakorvauksia maksettiin tilalle vuonna Ala, jolle luonnonhaittakorvauksia maksettiin, oli 2,17 milj. hehtaaria. Vuonna 2016 otettiin käyttöön rajoitus, jolla rajoitettiin luonnonhaittakorvauksiin hyväksyttävää tukikelpoista alaa hyväksymällä vain 25 % tilan kokonaispeltoalan uusista suojavyöhykkeistä luonnonhaittakorvauskelpoisiksi. 4

5 Eläinten hyvinvointi Vuonna 2017 eläinten hyvinvointikorvausten mukaisen sitoumuksen teki tilaa. 52 % nautatiloista, 72 % sikatiloista, 47 % lammas- ja vuohitiloista ja 81 % siipikarjatiloista teki eläinten hyvinvointisitoumuksen. Maatilojen neuvontajärjestelmän kautta on myös edistetty eläinten hyvinvointiin liittyviä asioita. Leader-toiminta Leader-toimintaan suunnitellusta kokonaisrahoituksesta 9 % jätettiin jaettavaksi kehystarkistuksissa vuosina 2018 ja Kehystarkistuksen tavoitteena on lisätä Leader-toiminnan vaikuttavuutta. Maa- ja metsätalousministeriö teki ensimmäisen kehystarkistuspäätöksen marraskuussa Lisäkehystä myönnettiin hakemusten perusteella niille ryhmille, jotka ovat edistyneet parhaiten paikallisen kehittämisstrategian toteuttamisessa. Yksi Leader-ryhmä valitti kehystarkistuspäätöksestä hallinto-oikeuteen, joten lisäkehyksen mukaisia myöntövaltuuksia ei voitu jakaa suunnitelman mukaisesti vielä vuoden 2018 myöntövaltuuksien yhteydessä. Maaseutuohjelmassa on asetettu Leader-toiminnalle tavoitteeksi, että sitä kautta toteutetaan 550 yritystukihanketta ja kehittämishanketta. Leader-ryhmien rahoittamista hankkeista oli päättynyt kpl. Näistä alueiden välisiä hankkeita oli 19 kpl, joista esiselvityksiä 10 kpl. Vuoden 2017 loppuun mennessä ei ollut päättynyt yhtään kansainvälistä hanketta. Hankkeita oli käynnissä kpl, josta kehittämishankkeita oli kpl, yritystukia 740 kpl ja alueiden välisiä ja kansainvälisiä hankkeita ja esiselvityksiä 111 kpl. Toimintarahahankkeita oli päättynyt 5 kpl ja käynnissä 65 kpl. Toimintarahaa oli sidottu vuoden loppuun mennessä yhteensä 30 milj. euroa. Rahoitetut hankkeet tukivat laajasti ja monipuolisesti paikallisten kehittämisstrategioiden toteuttamista. Hankkeissa tehtiin paljon yleishyödyllistä kehittämistä. Moni ryhmä raportoi yritystukien kysynnän vilkastuneen raportointivuonna. Teemahankkeet toimivat edelleen hyvinä välineinä rahoittaa pieniä toimia ja aktivoida uusia toimijoita kehittämistyöhön. 2. Arviointisuunnitelman toimeenpanon edistyminen Vuoden 2017 aikana maa- ja metsätalousministeriö käynnisti selvityksen maaseudun kehittämisohjelmien työllisyys- ja aluetaloudellisista vaikutuksista ja arvioinnin valtakunnallisten hankkeiden ja koordinointihankkeiden vaikutuksista. Vuoden 2017 aikana valmisteltiin ohjelman tavoitteissa vuoden 2018 alussa käynnistettäviä arviointeja kasvihuonekaasu- ja ammoniakkipäästöjen, hiilensidonnan sekä vesien ja maaperän tilaa edistävistä toimenpiteistä sekä toinen arviointi maatalousluonnon monimuotoisuutta ja maisemaa edistävistä toimenpiteistä. Ensimmäisen tekijäksi valittiin Luonnonvarakeskus ja jälkimmäisen Suomen ympäristökeskus sekä Luonnonvarakeskus ryhmittymänä. Ajantasainen katsaus käynnissä olevista arvioinneista löytyy täältä: 5

6 3. Ohjelman tavoitteiden saavuttamista edistävät toimet Tietojärjestelmät Hyrrä-tietojärjestelmä Hyrrä-tietojärjestelmän kautta käsitellään maaseudun kehittämishankkeiden, yritystukien, maatalousinvestointien, nuoren viljelijän aloitustukien sekä neuvontakorvauksien tuki- ja maksuhakemukset. Hyrrään tallennetaan rahoitettujen hankkeiden tavoite- ja toteumatiedot. Tiedot saadaan raportoitua tietokannasta eri tarpeisiin, esimerkiksi yhdistettäväksi muiden tietojärjestelmien tietoihin ohjelman seurannan ja toteutumisen arvioinnin tarpeisiin. Maaseutuvirasto julkistaa Hyrrässä käsitellyt tuet vuosittain huhtikuun loppuun mennessä. Tukisovellus Tukisovelluksella käsitellään suurin osa viljelijöille maksettavista EU-tuista ja kansallisista tuista Suomessa. Järjestelmän kautta kerätään myös suuri osa maatalouden perustilastoista. IACS-tietojärjestelmä koostuu Tukisovelluksesta, laskentasovelluksesta, raportointijärjestelmästä, maksukeräilyjärjestelmästä ja valvontasovelluksesta, jotka ovat yhteydessä keskitettyyn tietokantaan, IACS-keskusrekisteriin. Tukisovelluksen kehittämisessä on huomioitu ohjelmakauden seurannan tarpeet vuodesta 2015 alkaen. Tukisovelluksesta on raportoitavissa haettujen sitoumusten ja sopimusten määrät, pinta-alatiedot, valvontatiedot ja maksutiedot. Seurantakomitea Vuoden 2017 aikana seurantakomitea kokoontui 6.6. ja Seurantakomitean kokoonpano, esityslistat ja kokousmuistiot löytyvät maaseutu.fi-sivuilta. Sähköinen haku ja raportointi Merkittävä osuus tuki- ja maksatushakemuksista sekä seurantatiedoista jätettiin sähköisesti. Tukihakemuksista %, maksatushakemuksista % ja seurantatiedoista % toimitettiin sähköisesti. Sähköiset maksatushakemukset yrityshankkeiden osalta olivat mahdollisia vasta lähtien. Alaisen hallinnon, neuvojien ja potentiaalisten tuenhakijoiden koulutus Erityisesti ohjelmakauden alussa maa- ja metsätalousministeriö koulutti alaista hallintoa, neuvojia ja potentiaalisia tuenhakijoita. Koulutusmateriaalit ovat saatavissa maaseutu.fi -osoitteesta tai Aitta-ekstranetistä. 4. Tekniseen apuun ja ohjelman julkistamiseen liittyvät toimet Maaseutuverkosto Verkoston toimintaa ohjaa ja linjaa maa- ja metsätalousministeriön asettama ohjausryhmä. Ohjausryhmä on asettanut työryhmiä, joiden kautta sidosryhmät osallistuvat verkoston toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen. Maaseutuverkoston puitteissa järjestettäviä tapahtumia oli vuonna 2017 merkittävästi vähemmän kuin edeltävänä vuonna. Osaltaan tämä selittyy palvelupakettitapahtumien määrän laskulla ja yrittäjyyskiertueen tyyppisten laajojen kokonaisuuksien puuttumisella. Tapahtumien keskimääräinen osallistujamäärä silti kas- 6

7 voi 50 % vuoteen 2016 verrattuna. Vuonna 2017 verkostotoiminnan puitteissa järjestettiin yhteensä 104 erilaista tapahtumaa, joista palvelupakettitapahtumia oli 28. Kolmen ensimmäisen toimintavuoden aikana on maaseutuverkoston tapahtumiin osallistunut henkilöä. Ohjelmakaudella osallistujia oli yhteensä Vuonna 2017 koottiin kaksi uutta työryhmää: Maaseudun hyvinvointi ja Tulevaisuuden maaseutuyrittäjyys. Työryhmät aloittivat työnsä vauhdikkaasti heti vuoden 2017 alusta alkaen. Työryhmien myötä maaseutuverkosto sai taas uusia sidosryhmiä ja yhteistyökumppaneita mukaan toimintaan. Esimerkiksi hyvinvointiryhmän toiminnassa ovat vahvasti mukana mm. Työterveyskeskus ja Työturvallisuuskeskus. Tulevaisuuden maaseutuyrittäjyysryhmä on tehnyt yhteistyössä sidosryhmien kanssa yrittäjyyden edistämistoimenpiteitä. Vuonna 2017 aloitettiin Suomen älykkäimmän kylän -kilpailun suunnittelu. Viestintä Viestinnän tavoitteet vuodelle 2017 olivat: 1. Maaseutuohjelman tuloksista ja mahdollisuuksista on saatavilla tietoa erilaisissa kiinnostavissa muodoissa ja monilla eri kanavilla erilaisten kohderyhmien tarpeisiin. 2. Maaseudun hyvinvointivaikutukset nousevat esiin tarinoiden ja elävien esimerkkien kautta. 3. Viestintäverkosto toimii aktiivisesti maanlaajuisesti jakaen sisältöjä ja hyödyntäen verkoston osaamista. Vuoden 2017 elokuussa maaseutuohjelman pääviestintäkanava, verkkosivusto Maaseutu.fi, uudistui. Uudistus koski niin visuaalisuutta kuin sivuston konseptia ja rakennetta, jossa huomioitiin entistä paremmin erilaiset kohderyhmät. Uudistuksen yhteydessä luotiin kuusi esimerkkikäyttäjää, ja jokainen sisältö suunnataan jollekin näistä käyttäjistä. Viestinnän vaikuttavuuteen panostettiin kouluttamalla viestintäverkostoa sekä mm. ELY-keskusten ohjelmavastaavia vaikuttavuudesta viestimiseen. Lisäksi sivustouudistus toi vaikuttavuutta selkiyttämällä pääviestintäkanavaa ja siellä käytettyä kieltä, jonka kehityksestä Yksityisen kielitoimiston asiantuntija antoi kiittävää palautetta. Uudella sivustolla pystyttään huomioimaan erilaiset kohderyhmät ja sitä voidaan muokata monipuolisemmin erilaisiin tarpeisiin. YKSITYISKOHTAISEMPAA TIETOA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJEL- MAN TOTEUMASTA VOI LUKEA VUODEN 2017 RAPORTISTA JA TOIMENPITEIT- TÄIN LAADITUISTA TIETOSIVUISTA, JOTKA LÖYTYVÄT OSOITTEESTA MAASEUTU.FI. EDISTYMISEN MITTARIT KERTOVAT, MITÄ ON SAATU AIKAAN. 7

8 Maaseutuohjelman toteutuma toimenpiteittäin/alatoimenpiteittäin (sitoumukset ja maksut mukaan milj. euroina) Toimenpiteet Voimassa oleva maaseutuohjelman EU:n rahoitusosuus 1) Sidottu EU:n rahoitusosuus ( ) ) EU:n rahoitusosuus % kehyksestä EU:n rahoitusosuus LIITE 1 Maksettu EU:n rahoitusosuus ( , takaisinperinnät ja vuoden 2016 vuositiliselvitys huomioitu) % kehyksestä % sidotusta 1. Koulutus ja tiedonvälitys 2)4), yhteensä 33,60 22,48 67 % 7,12 21 % 32 % 1.1 Tuki ammatilliseen koulutukseen ja taitojen hankkimiseen 21,00 6,77 32 % 1,45 7 % 22 % 1.2 Tuki esittely ja tiedotustoimintaan 12,60 15, % 5,66 45 % 36 % 2. Neuvonta 5) 14,28 3,10 22 % 3,10 22 % 100 % 2.1 Tuki neuvontapalveluiden hyödyntämiseen 5) 14,28 3,10 22 % 3,10 22 % 100 % 4. Investoinnit fyysiseen omaisuuteen, yhteensä 159,18 101,63 64 % 50,92 32 % 50 % 4.1 Tuki maatilojen investointeihin 138,18 81,39 59 % 42,77 31 % 53 % 4.2 Tuki maataloustuotteiden jalostukseen, kaupan pitämiseen ja/tai kehittämiseen 2)4) 18,48 17,69 96 % 7,48 40 % 42 % 4.4 Tuki maatalouden ympäristö ja ilmastotavoitteiden toteuttamiseen liittyviin ei tuotannollisiin investointeihin 2,52 2, % 0,67 26 % 26 % 6. Tila ja yritystoiminnan kehittäminen, yhteensä 140,70 48,29 34 % 23,19 16 % 48 % 6.1 Yrityksen perustamistuki nuorille viljelijöille, yhteensä 32,76 9,86 30 % 5,16 16 % 52 % 6.2 Yrityksen perustamistuki muuhun kuin maataloustoimintaan maaseutualueilla 4) 17,64 2,49 14 % 1,36 8 % 55 % 6.4 Tuki investointeihin muun kuin maataloustoiminnan perustamiseksi ja kehittämiseksi 2)4) 90,30 35,95 40 % 16,67 18 % 46 % 7. Maaseudun palvelujen ja kylien kehittäminen 2)4), yhteensä 33,60 23,33 69 % 7,28 22 % 31 % 7.1 Tuki maaseutualueiden kuntien ja kylien ja niiden peruspalvelujen kehittämissuunnitelmien sekä Natura 2000 alueita ja muita luonnonarvoltaan merkittäviä alueita koskevien suojelu ja hoitosuunnitelmien laatimiseen ja päivittämiseen 2,10 0,92 44 % 0,23 11 % 25 % 7.2 Tuki investointeihin kaikenlaisten pieninfrastruktuurien luomiseksi, parantamiseksi tai laajentamiseksi, uusiutuvia energialähteitä ja energiansäästöä koskevat investoinnit mukaan luettuina 6,30 0,86 14 % 0,40 6 % 46 % 7.3 Tuki laajakaistainfrastruktuuria varten mukaan lukien sen luominen, parantaminen ja laajentaminen, passiivinen laajakaistainfrastruktuuri sekä laajakaistan ja julkisten sähköisen hallinnon ratkaisujen saatavuus 12,60 9,45 75 % 2,86 23 % 30 % 7.4 Tuki investointeihin maaseutuväestölle suunnattujen paikallisten peruspalveluiden, vapaa aika ja kulttuuri mukaan luettuina, ja niihin liittyvän infrastruktuurin perustamiseksi, parantamiseksi tai laajentamiseksi 6,30 7, % 2,43 39 % 34 % 7.5 Tuki investointeihin vapaa ajan infrastruktuurin julkista käyttöä, matkailuneuvontaa ja pienimuotoista matkailuinfrastruktuuria varten 4,20 3,77 90 % 1,08 26 % 29 % 7.6 Tuki kylien, maaseutumaiseman ja luonnonarvoltaan merkittävien alueiden kulttuuri ja luonnonperinnön säilyttämiseen, ennallistamiseen ja kohentamiseen liittyviin tutkimuksiin ja investointeihin, niihin liittyvät sosioekonomiset näkökohdat mukaan luettuina, sekä ympäristöalan 2,10 1,28 61 % 0,29 14 % 22 % tiedotustoimiin 10. Ympäristökorvaukset 666,26 641,28 96 % 426,24 64 % 66 % 10.1 Ympäristökorvaukset 665,88 426,19 64 % 10.2 Tuki maatalouden geenivarojen säilyttämistä, kestävää käyttöä ja kehittämistä varten 0,38 0,04 11 %

9 11. Luonnonmukainen tuotanto 136,92 118,24 86 % 63,64 46 % 54 % 11.2 Korvaus luonnonmukaisen maatalouden käytäntöjen ylläpitämisestä 136,92 118,24 86 % 63,64 46 % 54 % 13. Luonnonhaittakorvaukset 760,20 462,93 61 % 462,93 61 % 100 % 13.1 Korvaus vuoristoalueilla 424,45 267,94 63 % 13.2 Korvaus muille alueille, joilla on luonnonolosuhteista johtuvia huomattavia rajoitteita 335,75 195,00 58 % 14. Eläinten hyvinvointi 192,36 89,27 46 % 78,35 41 % 88 % 16. Yhteistyö ja innovaatiot 2)4), yhteensä 67,20 31,05 46 % 6,47 10 % 21 % 16.1 Tuki toimijaryhmien perustamiseen ja toimimiseen (EIP) 4,20 1,00 24 % 0,00 0 % 0 % 16.2 Tuki pilottihankkeisiin sekä uusien tuotteiden, käytäntöjen, menetelmien ja tekniikoiden kehittämiseen 16,38 7,96 49 % 1,54 9 % 19 % 16.3 Tuki (muuhun) yhteistyöhön pienten toimijoiden välillä yhteisten työprosessien järjestämiseksi sekä tilojen ja resurssien jakamiseksi sekä matkailun kehittämiseksi/markkinoimiseksi 8,40 3,70 44 % 0,82 10 % 22 % 16.4 Tuki horisontaaliseen ja vertikaaliseen yhteistyöhön toimitusketjun toimijoiden välillä lyhyiden toimitusketjujen ja paikallisten markkinoiden perustamiseksi ja kehittämiseksi sekä tuki paikallisiin menekinedistämistoimiin lyhyiden toimitusketjujen ja paikallisten 10,92 0,77 7 % 0,15 1 % 19 % 16.5 Tuki yhteisiin toimiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi sekä tuki ympäristöhankkeita ja nykyisiä ympäristökäytäntöjä koskeviin yhteisiin lähestymistapoihin 4,62 2,22 48 % 0,42 9 % 19 % 16.6 Tuki yhteistyöhön toimitusketjun toimijoiden välillä elintarvikkeissa, energiantuotannossa ja teollisissa prosesseissa käytettävän biomassan tarjoamiseksi kestävällä tavalla 12,18 1,65 14 % 0,47 4 % 29 % 16.9 Tuki maataloustoiminnan monipuolistamiseksi terveydenhuollon, sosiaalisen integroitumisen, yhteisön tukeman maatalouden sekä ympäristöä ja elintarvikkeita koskevan koulutuksen aloilla toteutettaviin toimintoihin 4,20 0,29 7 % 0,03 1 % 11 % Muut 6,30 13, % 3,04 48 % 23 % 19. Leader 3), yhteensä 126,00 66,45 53 % 26,06 21 % 39 % 19.2 Tuki paikallisen kehittämisstrategian mukaisten toimien toimenpanoon 4) 91,14 49,01 54 % 20,38 22 % 42 % 19.3 Paikallisen toimintaryhmän yhteistyötoimien valmistelu ja toimeenpano 4) 9,66 4,84 50 % 1,17 12 % 24 % 19.4 Toimintakustannukset ja toiminnan edistäminen 25,20 12,60 50 % 4,51 18 % 36 % 20. Tekninen apu, yhteensä 29,40 20,73 71 % 2,90 10 % 14 % 20.1 Tuki tekniseen apuun (muu kuin kansallinen maaseutuverkosto) 25,20 17,86 71 % 2,82 11 % 16 % 20.2 Tuki kansallisen maaseutuverkoston perustamiseen ja toimintaan 4,20 2,87 68 % 0,08 2 % 3 % Kaikki yhteensä 2 359, ,80 69 % 1 158,20 49 % 71 % 1) Alustavat määrät toimenpiteittäin/alatoimenpiteittäin, jotka sisältävät 6 %:n suoritusvarauksen. Suoritusvarauksen saamisen edellytyksenä on ohjelma asiakirjan luvussa 7 esitetyn tuloskehyksen tavoitteiden 2) Muu kansallinen julkinen rahoitus (pääosin kuntien rahoitus) 19 milj., josta arvioidaan kertyvän pääosa maaseudun palveluiden ja kylien kehittämisen (nyt 70 %) sekä yhteistyön ja innovaatioiden (nyt 22 %) kautta. Vähäinen osa kertyy koulutuksen ja tiedonvälityksen (nyt 7 %) sekä yritysinvestointien (tp:t 4.2 ja 6.4, nyt 1 %) kautta. Arvioi tu kertymä sitoumusten osa lta oli mennessä noi n 11,8 mi lj. (62 % kehyksestä), josta kuntien rahoitusta oli noin 8,8 milj (75 %). 3) Muu kansallinen julkinen rahoitus (pääosin kuntien rahoitus) 60 milj.. Arvioi tu kertymä sitoumusten os alta mennes sä oli noin 32 milj. (53 % kehyksestä). 4) Yritys ja hanketukien sitoumukset: Yritys ja hanketukien rahoituskehyksestä (ilman Leader ryhmien toimintarahaa) oli sidottu mennessä noin 52 %. ELY keskusten ha nketuissa oli sidottu noin 57 % ja yritystuissa noin 44 % maaseutuohjelman ao. toimenpiteiden rahoituskehyksistä. Leaderin osalta (ilman toimintarahaa) sidonta aste oli noin 53 %. Käytettävissä olevasta EU valtuudesta (ilman Leaderryhmien toimintarahaa) oli sidottu noin 86 % (ELY keskuskiintiöt 85 % ja Leader ryhmät 88 %). Yritystukien osalta päätöks enteko käynnistyi joulukuussa 2015 ja ha nketukien osa lta tammikuussa ) Sitoumukset vastaavat mennessä toteutuneita maksuja. 9