Päätös. Voimalaitoksen ympäristöluvan muuttaminen, Pori. Porin Prosessivoima Oy:n voimalaitos Titaanitie Pori

Transkriptio

1 Päätös Etelä-Suomi Nro 97/2018/1 Dnro ESAVI/8801/2017 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Voimalaitoksen ympäristöluvan muuttaminen, Pori HAKIJA Porin Prosessivoima Oy PL Helsinki Y-tunnus: LAITOS JA SEN SIJAINTI Porin Prosessivoima Oy:n voimalaitos Titaanitie Pori Laitos sijaitsee kiinteistöllä Kiinteistön omistaa Venator P&A Finland Oy ( asti Huntsman P&A Finland Oy). Samalla kiinteistöllä sijaitsee Porin Prosessivoima Oy:n Kaanaan jätteiden rinnakkaispolttolaitos. Toimialatunnus (TOL 2008): Teollisuutta palveleva sähkön ja lämmön tuotanto HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa HAKEMUS JA SEN PERUSTEET Hakemus koskee ympäristönsuojelulain 29 1 momentin mukaista toiminnan olennaista muuttamista. Toiminnan olennainen muutos koskee voimalaitoksen varakattilan K3 polttoainetehon alentamista 20 megawattiin, uuden piipun rakentamista voimalaitoksen varakattiloille K3, K4 ja K5 sekä kattiloiden K3 ja K4 polttoaineen vaihtamista raskaasta polttoöljystä kevyeen polttoöljyyn. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 2 (26) Porin Prosessivoima Oy:n voimalaitoksen toiminta on luvanvaraisia ympäristönsuojelulain 27 :n 1 momentin ja ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 1 kohdan 3 a) ja taulukon 2 kohdan 5 d) perusteella. Porin Prosessivoima Oy:n voimalaitoksella on ympäristönsuojelulain 41 :ssä tarkoitettu tekninen ja toiminnallinen yhteys Venator P&A Finland Oy:n tehtaan kanssa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto on toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 1 1 momentin mukaan. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA PÄÄTÖKSET Länsi-Suomen ympäristölupaviraston myöntämä ympäristölupa Nro 53/2007/2 koskien Kemira Pigments Oy:n teollisuusalueen voimalaitoksen toimintaa. Vaasan hallinto-oikeus on antanut päätöksen nro 10/0130/1 ( ) ympäristölupaa koskevasta valituksesta. Korkein hallinto-oikeus on antanut päätöksen nro 3988 ( ) Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä tehdystä valituksesta. Etelä-Suomen aluehallintoviraston antama päätös Nro 353/2015/1 koskien Porin Prosessivoima Oy:n Sachtleben Pigments Oy:n teollisuusalueen voimalaitoksen ympäristölupapäätöksen Nro 53/2007/2 eräiden lupamääräysten tarkistamista. Muilta osin toimintaa koskevat voimassa olevat luvat ja päätökset on esitetty ympäristöluvassa Nro 53/2007/2. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Teollisuusalueella on voimassa lainvoimaiseksi tullut asemakaava (kaavatunnus ), jossa teollisuusalue on varattu teollisuusja varastorakennusten korttelialueeksi (T-4). LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Tehdasalue Porin Prosessivoima Oy:n voimalaitos (ns. vanha voimalaitos) sijaitsee Venator P&A Finland Oy:n Porin tehdasalueella. Voimalaitoksen lisäksi alueella sijaitsee Porin Prosessivoima Oy:n rinnakkaispolttolaitos ja Venator P&A Finland Oy:n pigmenttitehdas.

3 3 (26) Tehdasalue sijaitsee Porin kaupunkiin kuuluvalla Yyteriniemellä Kaanaankorven kaupunginosassa noin 16 kilometriä Porin keskustasta luoteeseen valtatie 2:n varrella. Tehdasalueen länsipuolella kulkee Mäntyluotoon ja Tahkoluotoon johtava rautatie ja valtatie 2. Alueen pohjois- ja koillispuoli ovat merialuetta. Alueen itä-, kaakkois- ja länsipuolella on taajamatoimintojen alue, eteläpuolella retkeily- ja ulkoilualue, lounaispuolella matkailupalvelujen alue taajaman vieressä ja luoteispuolella teollisuus- ja varastoalue. Lähimmät taajamat ovat Kaanaa, Yyteri, Pihlava ja Rieskala. Lähin asutus sijaitsee rautatien ja valtatie 2:n toisella puolella noin 700 metrin etäisyydellä Kaanaassa. Alueella on pientalovaltainen asuinalue. Ilmanlaatu Porissa energiantuotanto, teollisuus ja liikenne ovat suurimmat ilmanlaatuun vaikuttavat tekijät. Tärkeimmät päästölähteet ovat Fortum Power and Heat Oy, Boliden Harjavalta Oy, Venator P&A Finland Oy, Pori Energia Oy, Porin Prosessivoima Oy sekä liikenne. Harjavalta-Pori -alueen ilmanlaatua seurataan ilmanlaatumittauksien ja bioindikaattoritutkimusten avulla. Harjavalta-Pori ilmanlaadun mittausverkkoon kuuluu yhteensä viisi mittausasemaa, joista kaksi sijaitsee Porin alueella. Porin mittausasemat ovat keskustassa ja Pastuskerissa Meri-Porissa. Pastuskerissa mitataan ilman epäpuhtauksista ainoastaan rikkidioksidia. Ilman rikkidioksidipitoisuudet ovat alhaisia sekä Porin keskustan että Pastuskerin mittausasemilla. Vuosina 2016 ja 2017 suurin mitattu rikkidioksidin 99 %:n tuntiarvo oli 4 % tuntiohjearvosta (250 µg/m 3 ). Typpidioksidin suurin 99 %:n tuntiarvo on vuosina 2016 ja 2017 ollut Porin keskustassa % ja suurin vuorokausipitoisuus 73 % ohjearvosta. Kalenterivuoden keskiarvo typpidioksidille on ollut 13 µg/m 3 (raja-arvo 40 µg/m 3 ). Hengitettävien hiukkasten (PM 10) vuorokausiohjearvo 70 µg/m 3 ylittyi vuonna 2017 kerran ollen tuolloin 80 µg/m 3. Vuonna 2016 ylityksiä ei ollut, vuonna 2015 ylityksiä oli 2 kpl. Vuorokausiraja-arvoa ei ole ylitetty. Kalenterivuoden keskiarvo hengitettäville hiukkasille on vuosina ollut 13 µg/m 3 (raja-arvo 40 µg/m 3 ). Pienhiukkasten (PM 2.5) kalenterivuoden raja-arvo on 25 μg/m 3. Porin keskustassa kalenterivuoden keskiarvo oli vuonna μg/m 3 ja vuonna μg/m 3. Porin keskustan ilmanlaatuindeksin ajallinen edustavuus tuntiarvoista laskettuna on vuonna 2017 (suluissa 2016) ollut hyvä 5 % (7 %), tyydyttävä 34 % (38 %), välttävä 42 % (35 %), huono 15 % (15 %) sekä erittäin huono 4 % (5 %).

4 4 (26) Maaperä ja pohjavesi Porin Prosessivoima Oy toimii Kaanaan teollisuuspuistossa vuokratontilla. Tehdasalueella on käynnissä maaperän ja pohjaveden perustilaselvityksen laatiminen. Porin Prosessivoima Oy on mukana selvityksessä ja se toimitetaan lupaviranomaiselle Porin Prosessivoima Oy:tä koskevan ympäristönsuojelulain 80 :n mukaisen hakemuksen liitteenä. LAITOKSEN TOIMINTA Porin Prosessivoima Oy:n voimalaitos tuottaa kaukolämpöä Pori Energia Oy:n verkkoon, höyryä Kaanaan ja Pihlavan teollisuusalueille ja sähköä. Voimalaitoksessa on Pyroflow-kiertoleijukattila (K1) ja kolme varakattiloina toimivaa kattilaa, joista kattilalle K5 on tehty polttoainemuutos öljystä kaasukäyttöiseksi vuonna Kaksi muuta varakattilaa (K3 ja K4) ovat öljykattiloita. Porin Prosessivoima Oy:llä on samalla laitosalueella vuoden 2008 lopussa valmistunut rinnakkaispoltossa toimiva biovoimalaitos (CFB), jolla suurin osa sähköstä, höyrystä ja kaukolämmöstä tuotetaan. Vanhan voimalaitoksen osuus tuotannosta on noin 10 %. Kattilan K1 polttoaineteho on 81 MW ja kattiloiden K3, K4 ja K5 polttoainetehot ovat nyt 28 MW, 44 MW ja 32 MW. Kattila K1 on kiertoleijukattila, jossa polttoaineena kivihiilen lisäksi voidaan käyttää turvetta, haketta ja purua. Palaminen tapahtuu kiertopölysuspensiossa. Kattila K1 on otettu käyttöön vuonna Ensimmäinen kattilalle K1 myönnetty lupapäätös on Porin kaupungin terveyslautakunnan valvontajaoston päätös Pyroflowkattilalaitoksen ja polttokaasun valmistuslaitoksen sijaintipaikan hyväksymisestä Öljykattilat K3 ja K4 ovat kulmaputki-/tornikattiloita. Kattilassa K4 raskas polttoöljy poltetaan vaiheistetuilla Low-NO X-polttimilla. Kattilassa K3 ei ole Low-NO X-polttimia. Öljykattiloita käytetään voimalaitoksen varakattiloina. Kattila K3 on otettu käyttöön vuonna 1966 ja kattila K4 vuonna Varakattila K5 on otettu käyttöön öljykattilana vuonna Se on vuonna 2016 muutettu poltinmuutoksella käyttämään raskaan polttoöljyn sijaan maakaasua. Käytettävä kaasu tulee voimalaitokselle terminaalilta, jossa kaasu on nesteytettyä maakaasua (LNG, liquefied natural gas). Kaasupolttimet ovat uusinta mahdollista tekniikkaa olevia Low-NO X-polttimia. Polttoainemuutoksen yhteydessä tehtiin muutoksia myös kattilan automaatioon. Polttoainemuutoksesta on tehty ilmoitus Varsinais-Suomen ELYkeskukselle Kattilat K1, K3, K4 ja K5 kuuluvat ympäristönsuojelulain (527/2014) 101 mukaiseen kansalliseen siirtymäsuunnitelmaan, joka päättyy

5 5 (26) Seuraavassa taulukossa on esitetty voimalaitoksen kattiloiden tuotantotiedot vuonna 2016: Kattila Sähkö, GWh/a Höyry, GWh/a Kaukolämpö, GWh/a K1 13,5 65,1 22,9 K3 K5 2,0 9,6 3,4 Yhteensä 15,5 74,7 26,3 Porin Prosessivoima Oy:n koko energiantuotanto tehdasalueella, rinnakkaispolttolaitos (CFB) mukaan lukien, oli vuonna 2016: sähkö 180,7 GWh/a höyry 870,1 GWh/a, ja lämpö 305,8 GWh/a. Kattiloiden K1, K3, K4 ja K4 käyntiajat (h/a) vuosina : Kattila K K K K Kattiloiden K1, K3, K4 ja K5 polttoaineet vuonna 2016: Polttoaine Yksikkö K1 K3 K4 K5* Hiili t/a GJ/a Maakaasu (LNG) milj. m 3 /a 0,8 GJ/a POR t/a 612 GJ/a POK t/a 165 GJ/a * Raskaan polttoöljyn kulutus kattilalla K5 on toteutunut ennen kattilalle tehtyä polttoainemuutosta. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN VÄHENTÄMINEN Päästöt ilmaan Kivihiilikattilassa K1 poltetaan pääasiassa matalarikkistä kivihiiltä. Rikinsidonta tapahtuu kalkkikivi-injektiolla tulipesään. Typenoksidien muodostumista estetään polttoaineen matalalla typpipitoisuudella, leijupedin tasaisella polttolämpötilalla ja kierrättämällä sähkösuotimen jälkeisiä savukaasuja takaisin tulipesään. Hiukkaspäästöjä vähennetään 3-kenttäisellä sähkösuodattimella. Kaasukattilan K5 savukaasupäästöt ovat vähentyneet polttoaineen vaihdon avulla. Nesteytettyä maakaasua poltettaessa rikkidioksidin ja hiukkas-

6 6 (26) ten päästöjä ei käytännössä synny. Typenoksidipäästöä hallitaan vaiheistetuilla Low-NO X-polttimilla. Öljykattiloiden K3 ja K4 rikkidioksidipäästöjä suunnitellaan rajoitettavaksi vaihtamalla polttoaine raskaasta polttoöljystä kevyeen polttoöljyyn. Typenoksidipäästöä hallitaan kattilassa K4 vaiheistetuilla Low-NO X-polttimilla ja kattilassa K3 rajoittamalla sen polttoainetehoa. Hiukkaspäästön vähentäminen perustuu öljykattiloissa palamisen hyvään hallintaan ja alhaisen tuhkapitoisuuden omaavan öljyn käyttöön. Porin Prosessivoima Oy:n voimalaitoksen rikkidioksidin, typenoksidien ja hiukkasten kokonaispäästöt vuodelta 2016 on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukossa on esitetty myös rinnakkaispolttolaitoksen (CFB) päästöt ilmaan. Rikkidioksidi CFB K1 K3 K5 Typen oksidit (NO 2:na) CFB K1 K3 K5 Hiukkaset CFB K1 K3 K t/a 61,5 45,8 16,6 289,9 29,4 6,0 6,3 4,4 0,6 Kattiloiden K1, K3, K4 ja K5 savukaasut johdetaan nykytilanteessa yhteisen kokoojakanavan kautta 125 metriä korkeaan tehdaspiippuun ja siten ne yhdessä muodostavat yhden polttolaitoksen. Kattilan K1 savukaasut liittyvät kokoojakanavaan ensimmäisenä ja sitten kattilat K3 K5. Voimalaitoksen kattiloiden K1, K3, K4 ja K5 savukaasujen käsittelyn ja ilmaan johtamisen nykytilanne on esitetty seuraavassa kaaviossa:

7 7 (26) PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) Luvan tarkistaminen uusien päätelmien vuoksi Euroopan komissio on antanut täytäntöönpanopäätöksen (2017/1442) suuria polttolaitoksia koskevista parhaita käytettävissä olevia tekniikoita koskevista päätelmistä (julkaistu ). Porin Prosessivoima Oy:n voimalaitos kuuluu suuria polttolaitoksia koskevien päätelmien soveltamisalaan. Hakija on hakemuksessaan todennut, että ympäristösuojelulain 80 :n mukainen selvitys ja luvan tarkistamishakemus jätetään myöhemmin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen määräämässä aikataulussa. TOIMINNAN TARKKAILU Savukaasupäästöjen tarkkailu Nykytilanteessa kattiloiden K1, K3, K4 ja K5 savukaasuilla on jatkuvatoimiset mittalaitteet rikkidioksidin ja typenoksidin pitoisuuksien mittaamiseksi, mittauspiste sijaitsee yhteisessä hormissa. Kattilan K1 savukaasujen hiukkaspitoisuutta mitataan ympäristöluvan edellyttämällä tavalla kolme kertaa vuodessa silloin, kun öljykattilat eivät ole toiminnassa. Öljykattiloiden K3, K4 ja K5 savukaasujen hiukkaspitoisuutta sekä rikkidioksidin ja typenoksidien ominaispäästöjä mitataan silloin, kun kattila K1 ei ole toiminnassa. Mittaukset uusitaan kolmen vuoden tai käyttötunnin välein. Mittaukset suoritetaan kattilan toimiessa täydellä ja puolella käyttöteholla. Kaikki kyseisen polttolaitoksen kattilat ovat polttoaineteholtaan alle 100 MW, jolloin niiden päästöjä voidaan tarkkailla kertamittauksin. Kertamittauksissa kattiloiden päästöjä voidaan tarkkailla kattilakohtaisesti. HAKEMUS JA HAKIJAN ESITYKSET Varakattiloiden uusi piippu ja polttoainemuutos Porin Prosessivoima Oy:n kaikki voimalaitoskattilat sijaitsevat Kaanaan teollisuuspuistossa Porissa. Tammikuun lopussa 2017 teollisuuspuistossa tapahtui laaja tulipalo. Porin Prosessivoima Oy:n kattilat eivät vaurioituneet tulipalossa, mutta kattiloiden K1 ja K3 K5 käyttämä piippu vaurioitui ja oli pitkään käyttökiellossa. Piipun korjauksen jälkeen käyttökielto purettiin Tulipalo vaikuttaa myös pigmenttitehtaan höyryntarpeeseen pitkän ajan, joten Porin Prosessivoima Oy:n kattiloiden käyttöaste on matalampi noin puolentoista vuoden ajan. Piipun käyttökielto aiheutti sen, että kattiloita K1 ja K3 K5 ei voitu käyttää. Porin Prosessivoima Oy kuitenkin toimittaa höyryä läheiselle Pihlavan teollisuusalueelle ja kaukolämpöä Pori Energia Oy:n kaukolämpöverkkoon. Tämä höyryn ja kaukolämmön tarve pystyttiin turvaamaan biokattilalla

8 8 (26) (CFB), koska sen käyttämä piippu tai muut tarvittavat toiminnot eivät olleet vaurioituneet palossa. Varakattiloiden piipun käyttökiellon aikana sattui biokattilalla (CFB) laitevaurio, jolloin koko Porin Prosessivoima Oy:n tuotanto keskeytyi noin 20 tunnin ajaksi. Tapahtuma ajoittui helmikuulle, mutta sään ollessa lauha, tilanne ei aiheuttanut suurta häiriötä kaukolämmön toimituksissa. Kesäajan lämmöntarve on ilman pigmenttitehtaan höyryntarvetta niin pieni, ettei sitä pystytä toimittamaan isolla biokattilalla. Pihlavan teollisuusalueen höyryn sekä alueen kesäajan kaukolämmön toimituksien turvaamiseksi rakennettiin kaasukattilalle K5 väliaikainen piippu Varsinais-Suomen ELYkeskuksen hyväksynnällä. Tulipalo on tuonut esiin, että voimalaitoksen kaukolämmön ja höyryn toimitukset vaarantuvat kriittisellä tavalla, kun kattiloiden K1 ja K3 K5 käyttämä yhteinen piippu vaurioituu. Kaukolämmön ja höyryntuotannon turvaamiseksi Porin Prosessivoima Oy hakee ympäristölupaa uudelle piipulle, joka rakennettaisiin varakattiloita K3 K5 varten. Uudella piipulla korvattaisiin myös kattilalle K5 rakennettu väliaikainen piippu. Kattilan K1 savukaasut johdettaisiin edelleen vanhaan olemassa olevaan piippuun. Hakijan esitys voimalaitoksen savukaasujen johtamisesta piippuihin hakemuksen mukaisen uuden piipun (kuvassa piippu 3) rakentamisen jälkeen on esitetty seuraavassa kaaviossa. Piippu 1 on voimalaitoksen olemassa oleva piippu ja piippu 2 (kuvan ulkopuolella) on biokattilan (CFB) piippu. Suunniteltu uusi piippu parantaisi voimalaitoksen toimitusvarmuuden lisäksi päästöjen kertamittausten toteutettavuutta. Nykytilanteessa päästömittauksia tehtäessä on osa kattiloista oltava pois toiminnasta, mikä rajoittaa päästömittauksien tekemistä tiettyyn aikaan vuodesta. Kun varakattiloiden

9 9 (26) savukaasut johdetaan omaan uuteen piippuun, päästöjen kertamittaukset ovat helpommin toteutettavissa. Kattiloille K3 K5 rakennettavan uuden piipun korkeudeksi esitetään 30 metriä maanpinnan tasosta. Piipun korkeusesitys perustuu hakemuksen liitteenä 1. toimitettuun leviämismallilaskentaan (Ramboll Finland Oy, ). Laskennassa tarkasteltiin kattiloiden K3 K5 NO X- (laskettu typpidioksidina), SO 2- ja hiukkaspäästöjen (PM 10) aiheuttamia tunti-, vuorokausi- ja vuosipitoisuuksia, joita verrattiin ilmanlaadun ohje- ja rajaarvoihin. Leviämislaskelmilla saatujen tulosten perusteella arvioitiin sopivaa piipun korkeutta. Suunnitellulla piipun korkeudella ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot eivät ylity mallinnetuilla savukaasujen NO 2-, SO 2- ja PM 10-pitoisuuksilla. PIPOasetuksen (VNA 1065/2017) 7 :n mukaiseen vuorokausiohjearvon viidesosaan (20 %) verrannollinen NO 2-pitoisuus ylittyy mallinnuksen mukaan paikoin tehdasalueella ja pienellä alueella sen lounaispuolella. Ohjearvot eivät kuitenkaan ylity alueella, missä asuu tai oleskelee ihmisiä ja missä ihmiset saattavat altistua ilman epäpuhtauksille. Leviämismallilaskelma on tehty maksimipäästötarkasteluna, jossa oletetaan kattiloiden toimivan täydellä teholla koko vuoden. Kattilat K3, K4 ja K5 ovat varakattiloita ja niitä käytetään voimalaitoksen normaalitilanteessa vähän, alle tuntia vuodessa. Todellisuudessa kattiloiden ja rakennettavan piipun kautta ilmaan johdettavat päästöt ovat huomattavasti pienemmät kuin leviämismallilaskennassa on käytetty. Piipun mitoitukseen vaikuttaa lisäksi, että kattiloille K3 ja K4 haetaan tässä yhteydessä myös polttoainemuutosta raskaasta polttoöljystä kevyen polttoöljyn käyttöön. Kattilalla K5 polttoaine on jo aiemmin vaihdettu raskaasta polttoöljystä maakaasuksi. Kattiloiden K3 ja K4 polttoainemuutos alentaa kattiloiden savukaasujen rikkidioksidin, typen oksidien ja hiukkasten pitoisuuksia sekä syntyvien päästöjen kokonaismäärää. Näin ollen kattiloiden savukaasut voidaan johtaa tällöin nykyistä matalampaan piippuun paikallista ilmanlaatua heikentämättä. Seuraavassa taulukossa on esitetty arvio kattiloiden K1 ja K3 K5 kokonaispäästöistä ilmaan alkaen. Kattila Hiukkaset, t/a NO X, t/a SO 2, t/a Arvioinnissa käytetty käyntiaika, h/a K1 (pyroflow) K3 (POK) K4 (POK) K5 (maakaasu) Yhteensä Kattiloiden K3 ja K4 polttoainemuutoksella on vaikutusta myös voimalaitoksen energiatehokkuuteen, kun raskaan polttoöljyn lämmitys ja kierrättäminen putkistoissa jäisi pois varakattiloiden osalta.

10 10 (26) Kattiloiden K3 ja K4 muuttaminen käyttämään kevyttä polttoöljyä vaatii pienen muutoksen polttimiin ja polttimien ilmanjakoon. Voimalaitoksella on olemassa kaksi kevyen polttoöljyn säiliötä, joiden kummankin koko on 250 m 3. Nämä riittävät kevyen polttoöljyn varastointiin polttoainemuutoksen jälkeenkin. Säiliöt sijaitsevat samassa suoja-altaassa raskaspolttoöljysäiliön kanssa. Kattilan K3 polttoainetehon alentaminen Kattilat K3, K4 ja K5 ovat yhdessä kattilan K1 kanssa mukana kansallisessa siirtymäsuunnitelmassa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen Nro 353/2015/1 määräyksen 4 B. mukaisesti kattiloita K3, K4 ja K5 käytetään siirtymäsuunnitelman päätyttyä enintään tuntia vuodessa viiden vuoden liukuvana keskiarvona laskettuna. Tämä tilanne ei muutu nyt käsiteltävän hakemuksen myötä. Kattilaa K3 käytetään vuosittain erittäin vähän, joten hakija katsoo, että polttoaine- sekä piippumuutosten yhteydessä on tarkoituksenmukaista alentaa kattilan polttoainetehoa 28 MW:sta 20 MW:in. Rajoittamalla kattilan K3 polttoainetehoa vastaamaan paremmin tehotarvetta saadaan samalla rajoitettua harvoin käynnissä olevan kattilan typen oksidien päästöjä. Kattilan kunnossapitokustannukset alenevat, kun polttoainetehoa rajoitetaan. Polttoainetehon rajoittaminen on tarkoitus tehdä automaatiojärjestelmän avulla siten, että kattilaa ei voi käyttää 20 MW:a suuremmalla polttoaineteholla. Polttoainetehon rajoittamista varten automaatiojärjestelmään toteutetaan polttoainetehon laskenta ja rajoitussäädin. Säätimen asetusarvo on kiinteästi 20 MW. Rajoitussäätimen ohjaus kytketään polttoöljyn painesäätimeen. Kun kattilan polttoaineteho ylittää rajoitussäätimen asetusarvon, rajoitussäätimen ohjaus pakottaa polttoöljyn paluuventtiilin avautumaan. Tällöin polttoöljyn paine polttimilla ja siten myös kattilan polttoaineteho laskevat. Polttoainetehon rajoitussäädön ohittaminen manuaalisesti estetään siten, että polttoainetehon laskentaan käytettävien mittauspiirien ja polttoainetehon rajoitussäätimen Mittaus irti -toiminnot poistetaan käytöstä. Rajoitussäädin pakotetaan automaattimoodiin ja sen ohjauksen, asetusarvon ja säätöparametrien operointi estetään. Rajoitussäädin kytketään polttoöljyn painesäätimeen siten, että rajoitussäädin rajoittaa painesäätimen ohjausta myös painesäätimen ollessa käsiajolla. Polttoöljyn menovirtausmittarin käsiohitusventtiili poistetaan. Polttoainetehon tarkkailua varten automaatiojärjestelmässä lasketaan kattilan hyötysuhde. Kattilan polttoaine- ja nettohöyrytehot sekä hyötysuhde tuodaan näkyville kattilan operointinäytölle. Operaattorit tarkkailevat arvojen oikeellisuutta ja maksimitehonkäyttöä kattilan ollessa ajossa. Jos hyötysuhde nousee epätavallisen suureksi, tarkistetaan polttoaine- ja nettohöyrytehojen laskentoihin vaikuttavat mittaukset.

11 11 (26) Lupamääräysesitykset Polttoainetehon laskentaan käytettävät mittausarvot tallennetaan laitoksen prosessi-informaatiojärjestelmään, josta ne voidaan tarvittaessa raportoida valvontaviranomaisille. Kattilan K3 polttoainetehon rajoittamissuunnitelman on tarkastanut Inspecta Tarkastus Oy. Kannanotto polttolaitoskokonaisuuksista Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksessä Nro 353/2015/1 kattilat K1, K3, K4 ja K5 on tulkittu yhdeksi polttolaitokseksi, koska kattiloiden eli energiantuotantoyksiköiden savukaasut on johdettu yhteiseen piippuun. Kattiloiden yhteenlaskettu polttoaineteho on 185 MW. Hakija katsoo, että varakattiloille K3, K4 ja K5 rakennettavaksi suunnitellun uuden piipun myötä kattilat K3 K5 muodostavat yhden polttolaitoksen ja kattila K1 yksin yhden polttolaitoksen. Tämä tulkinta vastaa hakijan käsityksen mukaan ympäristönsuojelulain 98 2 momentin määritelmää, koska kaikille näille kattiloille on myönnetty lupa ennen Kattilan K1 polttoaineteho on 81 MW. Kattilan K3 polttoainetehon alentamisen jälkeen kattiloiden K3, K4 ja K5 muodostaman polttolaitoksen yhteenlaskettu polttoaineteho on 96 MW. Päästöraja-arvoesitykset Hakija toteaa, että kattilat K1, K3, K4 ja K5 kuuluvat uuden piipun rakentamisen jälkeenkin ympäristönsuojelulain 101 :n mukaiseen kansalliseen siirtymäsuunnitelmaan. Hakija esittää, että asti eli kansallisen siirtymäsuunnitelman ajan noudatetaan kattiloiden päästöraja-arvoina Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen Nro 353/2015/1 lupamääräyksissä 3 A ja 4 A määrättyjä päästöraja-arvoja. Kattilalle K1 hakija esittää alkaen voimaan tuleviksi päästörajaarvoiksi polttoainetehoon 81 MW perustuvia ns. SUPO-asetuksen (VNA 936/2014) liitteen 2 mukaisia päästöraja-arvoja seuraavasti: Rikkidioksidi 400 mg/m 3 (n), 6 % O 2 Typen oksidit 300 mg/m 3 (n), 6 % O 2 Hiukkaset 30 mg/m 3 (n), 6 % O 2 Kattilan K1 SUPO-asetuksen mukaiset (81 MW) voimaan tulevat päästöraja-arvot ovat tiukemmat kuin kansallisen siirtymäsuunnitelman ajalle päätöksessä Nro 353/2015/1 määrätyt päästöraja-arvot. Öljykäyttöiset kattilat K3 ja K4 ja kaasukattila K5 eivät ole ennen uutta ympäristönsuojelulakia ja SUPO-asetuksen voimaantuloa olleet suuria polttolaitoksia, ns. LCP-laitoksia, koska jokaisen kattilan polttoaineteho

12 12 (26) on alle 50 MW. Ympäristönsuojelulain 98 :n mukaisen yhteenlaskemissäännön seurauksena näihin kattiloihin on alettu soveltamaan suuria polttolaitoksia koskevia säännöksiä. Kattilat K3 K5 toimivat voimalaitoksen varakattiloina ja niiden käyntiaika on vuosittain vähäinen, yleensä noin 500 h/a kattiloille K3 K5 yhteensä. Näin ollen kattiloiden kokonaispäästöt ilmaan ovat pienet ja kevyeen polttoöljyyn siirtyminen vähentää päästöjä edelleen. Varakattiloiden K3, K4 ja K5 on tarkoitus toimia käyntiajaltaan alle vuosittaisen tunnin laitoksina viiden vuoden liukuvana keskiarvona laskettuna alkaen. Käyntituntien laskenta alkaa, kun päätöksessä Nro 353/2015/1 määrätty tunnin rajoitteen käyttökin alkaa eli Tällöin kattiloiden päästöraja-arvot olisivat SUPO-asetuksen liitteen 2 mukaan: Kattilat K3 ja K4, polttoaineena kevyt polttoöljy Rikkidioksidi 850 mg/m 3 (n), 3 % O 2 Typen oksidit 450 mg/m 3 (n), 3 % O 2 Hiukkaset 30 mg/m 3 (n), 3 % O 2 Näistä esitetyistä päästöraja-arvoista vain hiukkaspäästön raja-arvo on hiukan suurempi kuin nykyisissä lupamääräyksissä. Kattila K5, polttoaineena maakaasu Rikkidioksidi 35 mg/m 3 (n), 3 % O 2 Typen oksidit 100 mg/m 3 (n), 3 % O 2 Hiilimonoksidi 100 mg/m 3 (n), 3 % O 2 Hiukkaset 5 mg/m 3 (n), 3 % O 2 Hakija esittää, että molemmissa polttolaitoksissa päästöraja-arvojen noudattamisen arviointi toteutetaan kertamittauksin, koska minkään yksittäisen kattilan polttoaineteho ei ylitä 100 MW. Kattilan polttoaineteho on 81 MW, eikä SUPO-asetus tällöin edellytä jatkuvatoimisia mittauksia. Hakemuksen mukaan esitetyt muutokset tulevat vähentämään voimalaitoksen ympäristövaikutuksia, parantamaan energiatehokkuutta ja päästöjen kertamittausten toteutettavuutta. Uusi rakennettava piippu lisää voimalaitoksen toimitusvarmuutta kaukolämmön ja höyryn tuotannossa. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Lausunnot Hakemusta on täydennetty Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 96 :n mukaisesti pyydetty lausunnot asian riittävän selvittämisen ja yleisen edun valvonnan kannalta

13 13 (26) tarpeellisilta valvontaviranomaisilta, joita asiassa ovat olleet Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue sekä Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on saapuneessa lausunnossaan todennut seuraavaa: Porin Prosessivoima Oy hakee Porin Huntsman P&A Finland Oy:n ( alkaen Venator P&A Finland Oy) teollisuusalueen voimalaitoksen ympäristöluvan muuttamista ympäristönsuojelulain 89 :n perusteella. Yhtiön on tarkoitus rakentaa varakattiloina käytettäville kahdelle öljykattilalle K3 28 MW ja K4 44 MW sekä maakaasukattilalle K5 32 MW oma 30 metriä korkea savupiippu. Lisäksi kattiloiden K3 ja K4 polttoaineeksi vaihdetaan kevyt polttoöljy ja kattilan K3 suurin polttoaineteho rajoitetaan 20 MW:iin. Uuden savupiipun rakentamista perustellaan voimalaitoksen toimitusvarmuuden parantamisella ja kattilakohtaisilla päästömittauksilla. Kattilan K3 polttoainetehon pienentämistä perustellaan sillä, että se vastaisi paremmin tehon tarvetta ja samalla rajoitettaisiin kattilan typenoksidipäästöjä. Polttoainetehon muutos tehtäisiin automaatiojärjestelmän muutoksella siten, että kattilaa ei voi käyttää yli 20 MW:n teholla. ELY-keskus ei näe estettä haetulle ympäristöluvan muutokselle. Kattilan K3 uusi polttoaineteho ja sen muuntamisen estäminen käytön aikana tulee varmentaa Inspecta Tarkastus Oy:n virallisella lausunnolla. ELYkeskukselle tulee varata mahdollisuus tarkentaa tarkkailusuunnitelmaa. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu tilaisuus antaa vastine annetun lausunnon johdosta. Hakija on sähköpostissaan ilmoittanut, ettei sillä ole lausunnon johdosta vastattavaa. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan Porin Prosessivoima Oy:n voimalaitoksen kattiloiden K1, K3, K4 ja K5 toiminnan muutokselle, joka koskee kattilan K3 polttoainetehon alentamista, uuden piipun rakentamista kattiloille K3 K5 sekä kattiloiden K3 ja K4 polttoaineen vaihtamista. Muutoksen jälkeen kattilan K3 polttoaineteho on 20 MW. Aluehallintovirasto lisää Porin Prosessivoima Oy:n voimalaitoksen ympäristölupaan Nro 53/2007/2, siten kuin muutettu Vaasan hallintooikeuden päätöksellä 10/0130/1, ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksellä Nro 353/2015/1, lupamääräykset 2 A., 17 B. ja 20 A. ja muuttaa ympäristöluvan lupamääräyksiä 2., 3 B., 4 A., 4 B., 4 C., 17.1, 17.2 ja 17.5.

14 14 (26) Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla lupamääräyksien mukaisesti tarkistettuna. Lisätyt ja muutetut lupamääräykset kuuluvat seuraavasti: Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt ilmaan 2. Kattilan K1 savukaasut on johdettava maanpinnasta vähintään 125 metriä korkean piipun kautta ja kattiloiden K3, K4 ja K5 savukaasut maanpinnasta vähintään 30 metriä korkean piipun kautta ulkoilmaan. Kattiloiden K3, K4 ja K5 uusi piippu on otettava käyttöön mennessä. Luvanhaltijan on ilmoitettava piipun käyttöönotosta viimeistään kuukautta ennen sen käyttöön ottoa kirjallisesti Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 2 A. Kattilan K3 polttoainetehon alentaminen on toteutettava mennessä ja se on tehtävä hakemuksessa ja hakemuksen täydennyksessä (Tekninen kuvaus, ) esitetyllä tavalla sekä testattava ja todennettava ulkopuolisen ja riippumattoman asiantuntijatahon toimesta kuukauden kuluessa polttoainetehon alentamisesta. Testaus- ja todentamisraporttiin tulee muun ohella sisältyä tieto asiantuntijan varmentamasta tehon alentamistoimenpiteiden jälkeisestä polttoainetehosta, mikä ei saa ylittää aluehallintoviraston ratkaisussa esitettyä. Todentamisraportissa tulee myös vahvistaa, että polttoainetehon rajoitus ei ole voimalaitoksen käyttöhenkilökunnan ohitettavissa. Suunnitelma tehon alentamisjärjestelmän testaamisen ja todentamisen toteuttamisesta, mukaan lukien tiedot sen tekijästä, on toimitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle viimeistään kuukautta ennen testausta ja todentamista. Luvanhaltijan on ilmoitettava kattilan K3 alennetun polttoainetehon käyttöönotosta kirjallisesti Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään viikkoa ennen muutoksen käyttöönottoa. Tehon alentamisjärjestelmän testaamiseen ja todentamiseen liittyvät dokumentit on toimitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kuukauden kuluessa todentamisesta. 3 B. Kattilan K1 savukaasujen hiukkaspitoisuus saa olla enintään 30 mg/m 3 (n), typenoksidipitoisuus saa olla enintään 300 mg/m 3 (n) ja rikkidioksidipitoisuus saa olla enintään 400 mg/m 3 (n). Päästörajat on asetettu kuivassa savukaasussa muunnettuna 6 %:n happipitoisuuteen. Lupamääräys on voimassa alkaen. 4 A. Kattiloiden K3 ja K4 savukaasujen hiukkaspitoisuus saa olla enintään 50 mg/m 3 (n) ja typenoksidipitoisuus enintään 450 mg/m 3 (n).

15 15 (26) Kattilan K5 savukaasujen typenoksidipitoisuus saa olla enintään 300 mg/m 3 (n). Päästöraja-arvot on asetettu kuivassa savukaasussa muunnettuna 3 %:n happipitoisuuteen. Lupamääräys on voimassa asti. 4 B. Kattiloita K3 ja K4 saa käyttää enintään tuntia vuodessa laskettuna viiden vuoden liukuvana keskiarvona. Käyttötunteihin ei lasketa käynnistysja pysäytysjaksoja. Kattiloiden K3 ja K4 savukaasujen hiukkaspitoisuus saa olla enintään 30 mg/m 3 (n), typenoksidipitoisuus enintään 450 mg/m 3 (n) ja rikkidioksidipitoisuus enintään 850 mg/m 3 (n). Kattilan K5 savukaasujen typenoksidipitoisuus saa olla enintään 100 mg/m 3 (n) ja hiilimonoksidipitoisuus enintään 100 mg/m 3 (n). Päästöraja-arvot on asetettu kuivassa savukaasussa muunnettuna 3 %:n happipitoisuuteen. Lupamääräys on voimassa alkaen. 4 C. Määräyksissä 3 A., 3 B., 4 A. ja 4 B. hiukkasille, typenoksideille ja hiilimonoksidille asetettuja päästöraja-arvoa ja kattilalle K1 asetettua rikkidioksidille asetettua päästöraja-arvoa katsotaan kertamittauksissa noudatetun, jos kunkin kattilakohtaisen mittaussarjan tulokset eivät ylitä kyseiselle kattilalle asetettuja päästöraja-arvoja. Kattiloiden K3, K4 ja K5 rikkidioksidipitoisuuksille asetettuja raja-arvoja katsotaan noudatetun, kun polttoaineen rikkipitoisuuden perusteella laskettu rikkidioksidipäästö ei ylitä raja-arvoa. Jos kattilan K1 päästöjä mitataan jatkuvatoimisesti, tapahtuu päästörajojen noudattamisen arviointi suurten polttolaitosten päästöjen rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (936/2014) 14 :n mukaisesti. Päästöraja-arvot eivät koske käynnistys- ja pysäytysjaksojen eikä savukaasun puhdistinlaitteiden häiriötilanteiden aikaisia päästöjä. Tarkkailu- ja raportointimääräykset Käytön ja päästöjen tarkkailu 17 B. Kattilan K3 polttoainetehoa tulee seurata. Polttoainetehon seurannan tulee tapahtua automaattisesti siten, että kattilan K3 hetkellinen polttoaineteho tallentuu automaattiseen järjestelmään ja on sieltä tulostettavissa sekä hetkellisinä arvoina että keskiarvoina raportointia varten Kattilan K1 (piippu 1, 125 m) savukaasujen rikkidioksidi-, typenoksidi- ja happipitoisuutta sekä lämpötilaa ja painetta sekä vesihöyrypitoisuutta on

16 16 (26) mitattava jatkuvatoimisesti. Vesihöyrypitoisuutta ei tarvitse mitata jatkuvatoimisesti, jos savukaasu kuivataan ennen päästöjen analysointia. Kattiloiden K3, K4 ja K5 (piippu 3, 30 m) savukaasujen happipitoisuutta ja lämpötilaa on mitattava jatkuvatoimisesti. Rakennettava uusi piippu (piippu 3) on varustettava päästömittausten kannalta edustavalla ja soveltuvien standardien vaatimukset täyttävällä mittaustasolla ja -yhteellä. Voimalaitoksen toimintaa koskevassa tarkkailusuunnitelmassa on esitettävä kaikkien kattiloiden osalta päästömittauksissa käytettävät menetelmät, mittausyhteiden sijainti ja arvio mittauspaikan edustavuudesta jatkuvatoimisten ja kertamittausten osalta Kattilan K1 elohopean kokonaispäästö on mitattava mennessä ja sen jälkeen elohopean kokonaispäästö on mitattava vähintään kerran vuodessa. Mittaukset on tehtävä tilanteessa, jossa kattilan käyttö vastaa mahdollisimman hyvin normaalia käyttötilannetta. Kattilan K1 rikkidioksidipäästömittaus, kattilan K3 hiilimonoksidipäästömittaus ja kattiloiden K1, K3, K4 ja K5 hiukkas- ja typenoksidipäästömittaukset on tehtävä vähintään joka kuudes kuukausi. Mittaukset on tehtävä niiden päästöjen osalta, joille on määrätty päästöraja. Muiden päästöjen osalta mittaukset on tehtävä kertaalleen mennessä. Edellä mainitut kertaluonteiset kattilakohtaiset mittaukset voidaan tehdä myös jatkuvatoimisilla mittalaitteilla, jolloin mittausten laadunvarmennus on tehtävä standardin SFS-EN mukaisesti. Kattiloita K3, K4 ja K5 ei tarvitse käynnistää vain päästömittausta varten. Kertaluonteiset päästömittaukset on tehtävä ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Mittaajalla on oltava käyttämiensä mittausmenetelmien (CEN/ISO/muu vastaava kansallisesti tai muuten hyväksytty menetelmä) akkreditointi. Mittausraportissa on esitettävä tiedot kattilan ajotilanteesta mittauksen aikana ja mittaustulokset yksikössä mg/m 3 (n) kuivaa savukaasua muunnettuna happipitoisuuteen 3 % käytettäessä nestemäisiä polttoaineita ja happipitoisuuteen 6 % käytettäessä kiinteitä polttoaineita. Lisäksi mittausraportissa on esitettävä arvio tulosten luotettavuudesta. Saatuja tuloksia on verrattava voimassa oleviin päästöraja-arvoihin ja edellisten mittausten tuloksiin. Mittausraportti on toimitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella sekä Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa mittausten suorittamisesta Luvanhaltijan on päivitettävä laitoksen tarkkailusuunnitelma ottaen huomioon suurten polttolaitosten päästöjen rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (936/2014) ja tämän päätöksen määräykset. Päivitetty yksityiskohtainen tarkkailusuunnitelma on toimitettava tiedoksi Varsinais-

17 17 (26) Kirjanpito ja raportointi Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kuukautta ennen kattilan K3 polttoainetehon alentamista tai kattiloille K3, K4 ja K5 rakennettavan uuden piipun (piippu 3) käyttöönottoa. Tarkkailusuunnitelma on pidettävä ajantasaisena ja sitä voidaan tarvittaessa muuttaa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tarkkailun tulosten luotettavuutta, lupamääräysten valvottavuutta eivätkä tarkkailun kattavuutta. 20 A. Voimalaitoksen kirjanpitoa on täydennettävä kattilan K3 alennetun polttoainetehon käyttöönotosta alkaen tallentamalla kattilan K3 hetkellisten polttoainetehotietojen vuorokauden maksimiarvot sekä kattilan hetkellisiin polttoainetehotietoihin perustuvat polttoainetehon tuntikeskiarvot. Lupamääräyksen 20.2 mukaista vuosiraporttia on täydennettävä kattilan K3 alennetun polttoainetehon käyttöön otosta alkaen tiedolla kattilan K3 kunkin käyntijakson aikana toteutuneesta suurimmasta polttoainetehosta polttoainetehon hetkelliseen seurantaan perustuen sekä kunkin käyntijakson aikaisesta toteutuneesta polttoainetehon keskiarvosta. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisedellytykset Aluehallintovirasto myöntää luvan hakemuksen mukaiselle voimalaitoksen toiminnan olennaiselle muutokselle, joka koskee voimalaitoksen varakattilan K3 polttoainetehon alentamista 20 megawattiin ja uuden piipun rakentamista voimalaitoksen varakattiloille K3, K4 ja K5. Samalla kattiloiden K3 ja K4 polttoaine vaihdetaan raskaasta polttoöljystä kevyeen polttoöljyyn. Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja lupamääräyksiä, toiminta täyttää ennalta arvioiden ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset, sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Aluehallintovirasto katsoo, että asetetut lupamääräykset huomioon ottaen muutettavasta toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai vedenhankinnan taikka yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminnan voidaan katsoa täyttävän riittävästi myös parhaan käyttökelpoi-

18 18 (26) sen tekniikan vaatimukset. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys. Lupaharkinnan ja lupamääräysten yleiset perustelut Porin Prosessivoima Oy on hakenut ympäristöluvan muuttamista ympäristönsuojelulain 89 :n perusteella, mutta aluehallintovirasto katsoo, että uuden piipun rakentamisessa ja kattilan K3 polttoainetehon alentamisessa siten, että sovellettavien polttolaitoskokonaisuuksien kokoluokka muuttuu merkittävästi, on kysymys ympäristönsuojelulain 29 1 momentin mukaisesta toiminnan olennaisesta muutoksesta. Hakemuksen mukaisella toiminnan olennaisella muutoksella kattiloiden K1, K3, K4 ja K5 muodostama polttolaitoskokonaisuus muuttuu siten, että ympäristönsuojelulain 98 :n mukaisen yhteenlaskemissäännön mukaisesta yhdestä polttoaineteholtaan 185 MW polttolaitoksesta muodostuu muutosten jälkeen kaksi polttolaitosta, joiden kummankin polttoaineteho jää alle 100 MW:iin. Tästä seuraa, että suurten polttolaitosten päästöjen rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (VNA 936/2014) eli ns. SUPOasetuksen mukaiset päästöraja-arvot muuttuvat. SUPO-asetus mahdollistaa alle 100 MW:n polttolaitoksille suuremmat savukaasujen epäpuhtauspitoisuudet kuin yli 100 MW:n polttolaitoksille. Hakemuksen ja sen täydennyksenä toimitettujen tietojen mukaan esitetyillä muutoksilla ei kuitenkaan ole ilmaan johdettavien kokonaispäästöjen määrää lisääviä vaikutuksia, vaan kokonaispäästöjen arvioidaan vähenevän seuraavassa taulukossa esitetyllä tavalla Kattila SO 2, t/a NO 2, t/a Hiukkaset, t/a K K3 K Yhteensä Muutos -34 % -14 % -11 % Kokonaispäästöjen vähenemään johtuu kattiloiden K3 ja K4 siirtymisestä kevyen polttoöljyn käyttöön raskaan polttoöljyn sijaan sekä öljykattiloiden hyvin alhaisesta käyttöarviosta (yhteensä vain noin 100 h/a). Aluehallintovirasto katsoo, että hakemuksen mukainen uuden piipun rakentaminen kattiloita K3 K5 varten on perusteltua ottaen huomioon kattiloiden käyttö varakattiloina ja teollisuusalueella sattuneen tulipalon esiin tuomat höyryn toimitusvarmuuteen liittyvät ongelmat. Varakattiloita on tarkoituksenmukaista voida käyttää kattilan K1 käytöstä tai yhteisen piipun käyttöön liittyvistä seikoista riippumattomalla tavalla. Kattiloiden K1 ja K3 K5 yhteenlasketut kokonaispäästöt eivät hakemuksen ja sen täydennyksen mukaan lisäänny. Näillä perustein aluehallintovirasto myöntää luvan uuden piipun rakentamiselle ja katsoo, ettei kattiloiden K3 K5 savukaasuja voida kattiloiden käyttötarkoitus ja tekniset seikat huomioon ottaen jatkossa johtaa yhteiseen piippuun kattilan K1 savukaasujen kanssa. Lisäksi kattiloiden K3 K5 toiminnoille on myönnetty ympäristölupa aikaisemmin kuin

19 19 (26) Tästä seuraa, että ympäristönsuojelulain 98 :n mukaisen yhteenlaskemissäännön mukainen polttolaitoskokonaisuus jakautuu laitoksella kahteen erilliseen polttolaitoskokonaisuuteen. Aluehallintovirasto myöntää luvan kattilan K3 polttoainetehon alentamiselle. Kattilan K3 käyttö on vähäistä ja sen käytöstä aiheutuvia päästöjä ilmaan tullaan vähentämään vaihtamalla tällä hetkellä käytössä oleva raskas polttoöljy kevyeen polttoöljyyn. Hakemuksen mukaan kattilan K3 polttoainetehoa on sekä käyttökustannusten että ilmaan johdettavien typenoksidipäästöjen hallitsemiseksi tarkoituksenmukaista rajoittaa paremmin kattilan nykyistä tehotarvetta vastaavaksi. Aluehallintovirasto pitää tehonrajoittamista ja siihen liittyvää polttoaineen vaihdosta perusteltuna. Hakemus koskee myös kattiloiden K3 ja K4 polttoaineena käytettävän raskaan polttoöljyn vaihtamista kevyeen polttoöljyyn. Muutos on ilmaan johdettavien päästöjen kannalta myönteinen. Kevyen polttoöljyn käyttöönoton vuoksi ei ole ollut tarpeen tarkistaa voimassa olevan ympäristölupapäätöksen määräyksiä, lukuun ottamatta ilmaan johdettaviin päästöihin liittyviä määräyksiä soveltuvin osin, sillä hakemuksen mukaan voimalaitoksella on olemassa kaksi kevyelle polttoöljylle tarkoitettua 250 m 3 :n säiliötä, joiden tilavuus riittää hakemuksen mukaan kevyen polttoöljyn varastointiin polttoainemuutoksen jälkeenkin. Säiliöt sijaitsevat suoja-altaassa. Voimalaitoksen kattilat (K1, K3, K4, K5) kuuluvat SUPO-asetuksen (VNA 936/2014) soveltamisalaan ja siten niihin tulee soveltaa suuria polttolaitoksia koskevia komission täytäntöönpanopäätöksen (2017/1442) mukaisia parhaita käytettävissä olevia tekniikoita koskevia päätelmiä (julkaistu ). Tässä päätöksessä päätelmiä ei hakijan esityksen mukaisesti ole otettu huomioon, sillä hakijan ilmoituksen mukaan ympäristösuojelulain 80 :n mukainen selvitys ja luvan tarkistamishakemus jätetään erikseen myöhemmin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen määräämässä aikataulussa. Muilta osin toiminnan muutosta on arvioitu ja lupamääräykset harkittu siten, että ympäristönsuojelulain 52 :n parasta käyttökelpoista tekniikkaa koskeva vaatimus täyttyy. Tällä päätöksellä on muutettu tarpeellisilta osin Länsi-Suomen ympäristölupaviraston Porin Prosessivoima Oy:n voimalaitoksen toiminnalle myönnettyä ja Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä 10/0130/1, sekä Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksellä Nro 353/2015/1, muutettua ympäristölupaa Nro 53/2007/2. Muutokset koskevat pääasiassa kansallisen siirtymäsuunnitelman jälkeen voimaan tulevia ilmaan johdettavien päästöjen raja-arvoja sekä muita polttolaitoskokoluokan pienentymisestä seuraavia SUPO-asetuksen soveltamisalaan liittyviä muutoksia. Lisäksi ympäristölupaan on lisätty tarpeelliset uudet määräykset sekä muutettu määräyksiä tarpeellisilta osin kattilan K3 polttoainetehon alentamiseen liittyen. Hakija ei ole esittänyt uuden piipun käyttöönotolle tai kattilan K3 polttoainetehon alentamiselle yksiselitteistä ajankohtaa. Muuttuvia polttolaitoskokonaisuuksia koskevat päästöraja-arvot on hakemuksessa esitetty tulemaan

20 20 (26) voimaan kansallisen siirtymäsuunnitelmajakson päätyttyä eli alkaen saakka hakija on esittänyt sovellettavaksi nykyiselle 185 MW:n polttolaitoskokonaisuudelle määrättyjä päästöraja-arvoja. Muuttuvia polttolaitoskokonaisuuksia koskevien päästöraja-arvojen voimaantulosta on määrätty hakijan esityksen mukaisesti. Näin ollen uuden piipun käyttöönotto ja kattilan K3 polttoainetehon alentaminen on lupamääräyksissä määrätty toimeenpantavaksi mennessä alle 100 MW:n polttolaitoksia koskevien päästöraja-arvojen soveltamisen edellyttämällä tavalla. Hakijan ilmoituksen mukaan kattilat K1, K3, K4 ja K5 kuuluvat ympäristönsuojelulain 101 :n mukaiseen kansalliseen siirtymäsuunnitelmaan sen voimassa olon ajan. Ympäristönsuojelulain 29 2 momentin mukaan luvan ja toiminnan muuttamista koskevaan hakemuksen käsittelyssä noudatetaan, mitä 96 :ssä säädetään. Direktiivilaitoksen toiminnan muuttamista koskevassa asiassa ympäristönsuojelulain 5 ja 8 lukua on kuitenkin noudatettava, jos muuttamisesta saattaa aiheutua merkittävää ihmisten terveyteen tai ympäristöön kohdistuvia haittavaikutuksia. Hakemuksen mukaisesta toiminnan muutoksesta ei aiheudu merkittäviä haittavaikutuksia, joten aluehallintovirasto on soveltanut asian käsittelyssä ympäristönsuojelulain 96 :ää. Aluehallintovirasto ei ole pitänyt tarpeellisena asianosaisten kuulemista, koska hakemuksen mukaisesta muutoksesta ei aiheudu merkittäviä ympäristövaikutuksia eikä muutos vaikuta olennaisesti yleisiin tai yksityisiin etuihin. Päästöt ilmaan eivät lisäänny eikä muutokset lisää toiminnan ympäristöriskejä. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle on varattu mahdollisuus antaa asiasta lausunto. Porin Prosessivoima Oy:n ns. vanhan voimalaitoksen hakemuksen mukaisesti muuttuva toiminta täyttää tässä päätöksessä ja voimassa olevassa ympäristöluvassa annetut lupamääräykset huomioon ottaen ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa asetetut vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttaman pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriskit sekä alueen kaavamääräykset. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Lupamääräys 2. Määräystä on muutettu vastaamaan hakijan esityksen mukaista toiminnan muutosta kattiloille K3 K5 rakennettavan uuden piipun osalta. Hakemukseen liitetyn leviämismallilaskennan perusteella 30 metriä maanpinnasta on riittävä piipun korkeus kattiloiden K3 K5 käyttö, niiden käytöstä aiheutuvat epäpuhtauksien pitoisuudet ja alueen nykyinen ilmanlaatu huomioon ottaen. Uusi piippu on otettava käyttöön mennessä lupamääräyksissä 3 B. ja 4 B. määrättyjen päästöraja-arvojen soveltamisen edellyttämänä. Uuden piipun käyttöönotosta on ilmoitettava ympäristönsuojelun valvontaviranomaisille

21 21 (26) Lupamääräys 2 A. Kattilan K3 polttoainetehon alentaminen on määrätty toteutettavaksi hakemuksessa ja sen täydennyksenä toimitetussa tehonrajoittamista koskevassa kuvauksessa esitetyllä tavalla. Aluehallintovirasto katsoo, että esitetyillä toimenpiteillä tosiasiallisesti alennetaan kattilan polttoainetehoa, eikä esitettyjä automaatiojärjestelmään asetettavia rajoituksia voida hakemuksen mukaan voimalaitosta operoivan henkilökunnan toimesta ohittaa. Näin ollen polttoainetehon mekaanista rajoittamista ei ole katsottu tarpeelliseksi. Muutoksen jälkeinen polttoaineteho on määrätty testattaviksi ja todennettaviksi ulkopuolisen asiantuntijatahon toimesta. Valvontaviranomaiset tarvitsevat etukäteen tiedon polttoainetehon alentamisesta tämän päätöksen valvomiseksi. Varsinais-Suomen ELY-keskus tarvitsee asiakirjat polttoainetehon testaamisen ja todentamisen tuloksista, jotta voidaan varmistua toimenpiteiden riittävyydestä ja onnistumisesta. Testaamista ja todentamista sekä sen tekemiseen käytettävää ulkopuolista tahoa koskeva esitys on tarpeen sen varmistamiseksi, että todentaminen toteutetaan asianmukaisesti. Kattilan K3 polttoainetehon alentaminen on tehtävä mennessä lupamääräyksissä 3 B. ja 4 B. määrättyjen päästöraja-arvojen soveltamisen edellyttämänä. Lupamääräys 3 B voimaan tulevat kattilan K1 päästöraja-arvot on muutettu SUPO-asetuksen 4 :n ja liitteen 2 mukaisiksi siten, että päästöraja-arvoja määrättäessä on otettu polttolaitoskokonaisuuksien muutos huomioon. Päästöraja-arvot on lupamääräyksessä 3 B. määrätty kattilan K1 polttoainetehon (81 MW) perusteella. Lupamääräys 4 A. Kattiloille K3, K4 ja K5 kansallisten siirtymäsuunnitelman ajalle määrättyjä päästöraja-arvoja on lupamääräyksessä 4 A. muutettu siten, että kattilan K5 päästöraja-arvo on asetettu kattilalla vuonna 2016 käyttöön otetun polttoaineen (maakaasu) mukaisesti. Päästöraja-arvo on asetettu SUPO-asetuksen 11 :n mukaisesti LCP-asetuksen (VNA 1017/2002) liitteen 2 perusteella. Kattilan K5 polttoaine oli vuoteen 2016 asti polttoöljy. Lupamääräys 4 B voimaan tulevat kattiloiden K3, K4 ja K5 päästöraja-arvot on muutettu SUPO-asetuksen 4, 8 ja 9 :n ja liitteen 2 mukaisiksi siten, että päästöraja-arvoja määrättäessä on otettu polttolaitoskokonaisuuksien muutos huomioon. Päästöraja-arvot on lupamääräyksessä 3 B. määrätty kattiloiden K3 (muutoksen jälkeen 20 MW), K4 (44 MW) ja K5 (32 MW) yhteenlasketun polttoainetehon (96 MW) perusteella. Hakija on ilmoittanut, että kattiloiden K3 K5 käyttöaika on enintään tuntia vuodessa laskettuna viiden vuoden liukuvana keskiarvona. Näin ollen kattiloille K3 ja K4 (nestemäinen polttoaine) voidaan soveltaa SUPO-asetuksen 8 ja 9 :n mukaisia rikin- ja typenoksidien päästöraja-arvoja. SUPOasetuksen 8 ja 9 ei koske kaasua polttavia energiantuotantoyksiköitä. Näin ollen kattilaa K5 koskeva käyttöaikarajoitus on poistettu.

22 22 (26) Lupamääräys 4 C. Päästöraja-arvojen noudattamisesta on määrätty SU- PO-asetuksen 14 :n ja liitteen 3 mukaisesti. Koska energiantuotantoyksiköt ovat polttoaineteholtaan alle 100 MW, on päästöraja-arvojen noudattaminen määrätty hakijan esityksen mukaisesti perustumaan kertamittauksiin. Lupamääräyksessä on otettu huomioon, että kattiloiden päästöjä voidaan seurata myös jatkuvatoimisesti. Lupamääräys 4 C. on muutettu koskemaan kaikkia niitä epäpuhtauksia, joille lupamääräyksissä 3 A., 3 B., 4 A. ja 4 B. on asetettu päästöraja-arvoja. Rikkidioksidipäästöraja-arvon noudattamisen tarkastelu on kattilan K1 (kiinteä polttoaine) osalta perustuttava mittauksiin. Kattiloiden K3, K4 ja K5 osalta SO 2-päästöraja-arvon noudattaminen voidaan tarkistaa entiseen tapaan polttoaineen rikkipitoisuuteen perustuvan laskennan pohjalta. Lupamääräys 17 B. Kattilan K3 polttoainetehoa on seurattava lupamääräyksen 17 B. mukaisesti tässä päätöksessä määrätyn polttoainetehorajoituksen noudattamisen varmistamiseksi. Lupamääräys 17.1 Määräystä on muutettu kattiloille K3 K5 rakennettavaan uuteen piippuun johdettavien savukaasujen tarkkailun ja uuteen piippuun rakennettavan mittaustason ja -yhteen osalta. Tarkkailusta on määrätty SUPO-asetuksen (VNA 936/2014) liitteen 3 ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksen mukaisesti ottaen huomioon mitä uudessa PI- PO-asetuksessa (VNA 1065/2017) on määrätty alle 50 MW energiantuotantoyksiköiden palamisolosuhteiden tarkkailusta. Lupamääräys 17.2 Määräystä on muutettu siten, että kattilan K1 ilmaan johdettavien päästöjen kertamittaukset on määrätty tehtäväksi myös rikkidioksidipäästöjen määrittämiseksi yhdenmukaisesti lupamääräyksessä 4 C. edellytetyllä tavalla. Vaihtoehtoisesti mittaukset voidaan tehdä myös jatkuvatoimisilla mittalaitteilla aiempaan tapaan. Kattilan K5 hiukkas- ja rikkidioksidipäästö on velvoitettu mittaamaan kertaluonteisesti matalan päästötason varmistamiseksi. Lupamääräys Määräystä on muutettu siten, että tarkkailusuunnitelma tulee päivittää tämän päätöksen ja lainsäädännön vaatimusten mukaisesti ja siinä on esitettävä ainakin kattilan K3 polttoainetehon jatkuvatoiminen seuranta ja raportointi sekä kattiloiden K1, K3, K4 ja K5 käyttö- ja päästötarkkailu tarkistettuna tämän päätöksen edellyttämillä muutoksilla. Päivitetty tarkkailusuunnitelma on toimitettava tiedoksi ympäristönsuojelun valvontaviranomaisille kuukautta ennen joko kattilan K3 polttoainetehon alentamista tai kattiloille K3 K5 rakennettavan uuden piipun käyttöön ottoa siitä riippuen kumpi toteutetaan aiemmin. Lupamääräys 20 A. Määräyksellä on täydennetty voimassa olevan ympäristöluvan kirjanpitoa ja raportointia koskevia lupamääräyksiä 20.1 ja koskemaan kattilan K3 alennetun polttoainetehon edellyttämää kirjanpitoa ja raportointia. Määräys on tarpeen valvonnallisista syistä.